52009DC0291

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 24.6.2009

KOM(2009) 291 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

syöväntorjunnasta: eurooppalainen kumppanuusohjelma

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

syöväntorjunnasta: eurooppalainen kumppanuusohjelma

1. Miksi syöväntorjuntaan tarvitaan kumppanuusohjelmaa?

Viimeaikaisesta edistyksestä huolimatta syöpä vaatii edelleen valtavan määrän kuolonuhreja eurooppalaisessa yhteiskunnassa. Vuonna 2006 syöpä oli sydän- ja verisuonitautien jälkeen toiseksi yleisin kuolinsyy: naisten kuolinsyynä se oli kahdella kymmenestä ja miesten kuolinsyynä kolmella kymmenestä. Joka vuosi noin 3,2 miljoonalla EU:n kansalaisella diagnosoidaan syöpä.

Terveyteen liittyvät asiat kuuluvat suurelta osin jäsenvaltioiden toimivaltaan (EY:n perustamissopimuksen 152 artikla). Kuten terveysstrategiassa ”Yhdessä terveyden hyväksi: EU:n strateginen toimintamalli vuosiksi 2008–2013” todetaan, joillakin aloilla EU:n yhteiset toimet voivat kuitenkin tuottaa huomattavaa lisäarvoa, kun pyritään suoriutumaan tehokkaasti terveyteen liittyvistä vaativista haasteista. Tällaisia toimia ovat tietojenvaihto sekä asiantuntemuksen ja parhaiden käytäntöjen vaihtaminen.[1]

Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto ovat myös osoittaneet poliittisen sitoutumisensa ja antaneet strategisia ohjeita Euroopassa toteutettavista syöväntorjuntatoimista. Euroopan parlamentti antoi 10. huhtikuuta 2008 päätöslauselman syövän torjunnasta laajentuneessa Euroopan unionissa[2], ja syöpätaudeista aiheutuvien rasitteiden vähentämistä koskevat neuvoston päätelmät annettiin 10. kesäkuuta 2008[3].

Tämän pohjalta Euroopan komissio ehdottaa syöväntorjunnan eurooppalaista kumppanuusohjelmaa vuosiksi 2009–2013 . Ohjelmassa tarjottaisiin jäsenvaltioille puitteet syövänehkäisyyn ja -torjuntaan liittyvälle tiedonhaulle sekä tietojen ja asiantuntemuksen vaihdolle. Näin tuettaisiin jäsenvaltioita niiden pyrkimyksissä torjua syöpää. Lisäksi aktivoitaisiin sidosryhmät eri puolilla Euroopan unionia toimimaan yhdessä. Selkeät erot syövän ilmaantuvuudessa ja syöpäkuolleisuudessa eri puolilla yhteisöä osoittavat, että yhteistyö Euroopan tasolla tuottaa huomattavaa lisäarvoa ja auttaa ehkäisemään ja torjumaan syöpää entistä tehokkaammin.

Tässä tiedonannossa luonnostellaan tavoitteet syöväntorjunnan eurooppalaiselle kumppanuusohjelmalle, eurooppalaisen kumppanuusohjelman kautta edistettävät alat ja toimet, kumppanuusohjelman rakenne sekä ennakoidut jatkotoimet.

1.1. Syöpä: terveysstrategian periaatteiden soveltamismalli

Syöpä on yksi Euroopan unionin merkittävimmistä terveysongelmista ja aiheuttaa huomattavia kustannuksia yhteiskunnalle. Sen vuoksi on tärkeää investoida eurooppalaisten terveyteen toteuttamalla pitkäaikaisia ja kestäviä syöväntorjuntatoimia. Pelkästään vuonna 2005 menetettiin syövän vuoksi arviolta yli 17 miljoonaa sairastavuusvakioitua elinvuotta WHO:n Euroopan alueella. Jotta voitaisiin vaikuttaa tehokkaasti syöpään yhteydessä oleviin moninaisiin terveyden taustatekijöihin, on myös siirryttävä terveysalan ulkopuolelle ja otettava käyttöön monialainen lähestymistapa, jossa terveys liitetään muille toiminnan aloille kuten koulutuksen, ympäristön, verotuksen, tutkimuksen, sosiaaliasioiden sekä ulkosuhteiden alalle.

1.2. Syöväntorjunta on tärkeää terveiden elinvuosien maksimoimiseksi

Kun otetaan huomioon syövän odotettavissa olevan lisääntymisen sosioekonomiset vaikutukset Euroopan väestön ikääntyessä, on äärimmäisen tärkeää torjua tätä sairautta EU:ssa entistä tehokkaammin. Esimerkiksi tehokas ennaltaehkäisy voi osaltaan edistää terveyttä merkittävästi. Ennusteiden mukaan voitaisiin 100 prosenttia väestöstä kattavilla kohdunkaulan syövän seulonnoilla vähentää menetettyjen elinvuosien määrää arviolta yli 94 prosenttia, ja jokaista 152 papa-koetta kohti voitettaisiin yksi elinvuosi. Nykyisinä taloudellisen epävakauden aikoina on entistäkin tärkeämpää pitää yllä terveyteen tehtäviä investointeja, erityisesti tällaisten ennaltaehkäisevien toimien avulla.

Toimintakykyisen elinajan odotteen indikaattori on väline, jota komissio käyttää arvioidessaan niiden vuosien lukumäärää, jotka tietyn ikäisen henkilön odotetaan elävän terveenä ja toimintakykyisenä. Indikaattoria käytetään terveyttä edistävien toimien yhteydessä, kun seurataan terveyttä tuottavuuden ja taloudellisen vaurauden osatekijänä.

1.3. Yhteinen ratkaisu – syöväntorjunnan eurooppalainen kumppanuusohjelma

Jotta voitaisiin koordinoida entistä tehokkaammin toimintaa ja toimia, joita jäsenvaltiot ja muut toimijat toteuttavat politiikan eri aloilla, Euroopan komissio ehdottaa syöväntorjunnan eurooppalaista kumppanuusohjelmaa vuosiksi 2009–2013 . Sen tavoitteena on vähentää syövästä aiheutuvaa lisääntyvää ja epätasaisesti jakautuvaa rasitetta Euroopassa.

Kuten edellä todettiin, kumppanuusohjelmalla on tarkoitus tarjota jäsenvaltioille puitteet syövänehkäisyyn ja -torjuntaan liittyvälle tiedonhaulle sekä tietojen ja asiantuntemuksen vaihdolle ja tukea näin jäsenvaltioita niiden pyrkimyksissä torjua syöpää. Lisäksi halutaan aktivoida sidosryhmät eri puolilla Euroopan unionia toimimaan yhdessä syövän torjumiseksi. Kansalliset ja alueelliset erot syövän ilmaantuvuudessa ja syöpäkuolleisuudessa osoittavat, että syövästä aiheutuvaa rasitetta pystytään merkittävästi vähentämään Euroopassa yhteisin toimin, joiden pohjana ovat sairauksien ennaltaehkäisyä ja torjuntaa koskevat näyttöön perustuvat strategiat. Tämän kumppanuuteen perustuvan lähestymistavan avulla vältetään toimien hajanaisuus ja päällekkäisyys. Lisäksi sillä edistetään rajallisten resurssien parempaa hyödyntämistä.

Tavoitteena on, että kumppanuusohjelman päättyessä kaikilla jäsenvaltioilla on oma yhtenäinen syöpäsuunnitelmansa. Komissio katsoo, että tällaisten suunnitelmien laatiminen auttaisi pysyvästi vähentämään syövän aiheuttamaa rasitetta EU:ssa ja että tavoitteena oleva 15 prosentin vähennys vuoteen 2020 mennessä (510 000 uutta tapausta) on saavutettavissa.

2. Kokonaisvaltainen poliittinen ratkaisu: alat ja toimet

2.1. Joka kolmas syöpä on ehkäistävissä – kustannustehokkain ratkaisu

Terveyden edistäminen

Terveyden keskeisiin taustatekijöihin on tärkeää vaikuttaa horisontaalisesti, jotta voidaan hillitä syövän aiheuttamaa lisääntyvää rasitetta Euroopan unionissa. Syövän syntymiseen vaikuttavat useat tekijät, ja siksi sen ennaltaehkäisyssä on keskityttävä yhtäläisesti sekä elintapoihin että työperäisiin ja ympäristötekijöihin. On arvioitu, että noin joka kolmas syöpä voitaisiin ehkäistä ennalta muuttamalla tai välttämällä riskitekijöitä, joihin kuuluvat tupakointi, ylipainoisuus, hedelmien ja vihannesten vähäinen osuus ruokavaliossa, vähäinen liikunta ja alkoholin käyttö.

Terveyden keskeisiin taustatekijöihin pohjautuva terveyden edistäminen on kuulunut pitkään Euroopan komission ensisijaisiin tavoitteisiin. Siihen on sisältynyt strategioita, jotka ovat koskeneet ravitsemukseen, ylipainoon ja lihavuuteen liittyviä terveyskysymyksiä sekä alkoholiin liittyvien haittojen yhteydessä annettavaa tukea. Lisäksi komissio on hyväksynyt tupakoinnin torjuntaa koskevan kunnianhimoisen strategian, jonka tavoitteena on saada lapset ja nuoret luopumaan tupakoinnin aloittamisesta, tukea tupakoinnin lopettamista ja suojella kaikkia kansalaisia altistumiselta passiiviselle tupakoinnille. Samalla otetaan huomioon tarve räätälöidä terveyden edistämistä koskevia toimia eri väestö- ja kohderyhmille.

Keskeisiä ovat myös työperäiset ja ympäristötekijät kuten altistuminen karsinogeenisille ja mutageenisille aineille sekä sisä- ja ulkoilman laatu. Kansainvälisen syöväntutkimuskeskuksen (IARC) julkaisemassa maailman syöpäraportissa 2008 korostetaan ympäristöön liittyvän primaariprevention ja altistumisen vähentämisen tärkeyttä. Syövän ilmaantuvuuden ennaltaehkäisyyn kuuluvat osaltaan myös nykyisen lainsäädännön täytäntöönpano ja uuden yleiseen kemialliseen altistumiseen, esimerkiksi veden, jätteiden tai pysyvien orgaanisten yhdisteiden kautta, liittyvän lainsäädännön laatiminen[4]. Torjuakseen tällaisten ympäristötekijöiden terveysvaikutuksia entistä tehokkaammin ja edistääkseen yhteistyötä, komissio on hyväksynyt Euroopan ympäristöterveystoimintasuunnitelman. Lisäksi direktiivissä 2004/37/EY[5] säädetään useista ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä, joiden avulla voidaan estää tai minimoida työperäinen altistuminen karsinogeeneille ja mutageeneille. Karsinogeenien ja mutageenien luetteloa päivitetään tieteellisen näytön mukaisesti.

Yksi hyväksi havaituista toimista syövän ennaltaehkäisyssä ovat eurooppalaiset syöpäohjeet[6]. Niissä annetaan kaksi erittäin selkeää viestiä:

- tiettyjä syöpiä voidaan välttää – ja terveyttä ylipäänsä voidaan parantaa – noudattamalla terveempiä elintapoja; ja

- syöpiä voidaan parantaa, tai paranemisennustetta voidaan merkittävästi parantaa, jos ne havaitaan aikaisessa vaiheessa.

Varhainen havaitseminen

Syöpäsairauksia voidaan vähentää ja torjua toteuttamalla näyttöön perustuvia strategioita, jotka koskevat varhaista toteamista ja syöpäpotilaiden hoitoa. Tähän kuuluu myös tarkoituksenmukainen tiedottaminen sen varmistamiseksi, että ihmiset, joiden on tarkoitus hyötyä seulonnoista, ovat tietoisia seulontojen hyödyistä. Tässä asiassa yhteisön toiminnasta saatu lisäarvo on jo osoittautunut tehokkaaksi: toimilla on tuettu rintasyövän, kohdunkaulan syövän sekä paksu- ja peräsuolen syövän seulontaohjelmien kehittämistä jäsenvaltioissa.

Näistä merkittävistä toimista huolimatta seulontatutkimusten määrä EU:ssa on alle puolet siitä tutkimusten vuotuisesta vähimmäismäärästä, jonka odotettaisiin toteutuvan, jos syöpäseulonnasta annetussa neuvoston suosituksessa[7] tarkoitetut syöpäseulontatestit olisivat kaikkien tarkoituksenmukaisiin ikäryhmiin kuuluvien EU:n kansalaisten saatavilla (vuosittain noin 125 miljoonaa tutkimusta)[8].

Olisi myös jatkettava tutkimuksia, joissa etsitään vaihtoehtoisia ennaltaehkäiseviä toimia sellaisia tartunnanaiheuttajia vastaan, jotka voivat aiheuttaa syöpää. Tällainen tartunnanaiheuttaja on esimerkiksi ihmisen papilloomaviruksen (HVP) korkean riskin virustyyppi, joka on merkityksellinen erityisesti nuorten naisten kannalta. Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus on julkaissut HPV-rokotteiden käyttöönottoa EU:n jäsenvaltioissa koskevat ohjeet, joissa vahvistetaan tieteelliset perusteet HPV-rokotteiden mahdolliseen käyttöönottoon.

Toimien tavoitteet: Tavoitteena on vähentää syövän aiheuttamaa rasitetta toteuttamalla syöpäseulonnasta annetun neuvoston suosituksen mukaisesti 100 prosenttia väestöstä kattavat rintasyövän, kohdunkaulan syövän sekä paksu- ja peräsuolen[9] syövän seulonnat vuoteen 2013 mennessä eli tarjota kansalaisille vuosittain 125 miljoonaa tutkimusta. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi jäsenvaltioiden olisi järjestettävä laajamittaisia syöpäseulontaa koskevia tiedotuskampanjoita, jotka on kohdistettu suurelle yleisölle sekä terveydenhuoltopalvelujen tarjoajille.

Muita mahdollisia toimenpiteitä:

- arvioidaan tupakoinnin torjuntaan liittyvän yhteisön politiikan tehokkuus;

- käytetään syöväntorjuntatoimien edistämiseen olemassa olevia mekanismeja kuten alkoholiin ja ravitsemukseen liittyviin asioihin keskittyviä sidosryhmäfoorumeja;

- tarkistetaan eurooppalaiset syöpäohjeet ja niiden täytäntöönpano;

- arvioidaan infektioista johtuvista syövistä aiheutuva rasite EU:ssa;

- tarkastellaan EU:ssa annettuja suosituksia ihmisen papilloomavirusrokotteen käyttöönotosta kansanterveydellisenä toimenpiteenä kohdunkaulan syövän estämiseksi;

- tarkistetaan syöpäseulonnasta annettu neuvoston suositus ottaen huomioon viimeaikainen tieteellinen kehitys sekä jäsenvaltioiden kohtaamat esteet rintasyövän, kohdunkaulan syövän sekä paksu- ja peräsuolen syövän seulontaohjelmien toteuttamisessa;

- kehitetään vapaaehtoinen eurooppalainen rintasyöpäseulonnan ja -seurannan pilottihyväksyntäjärjestelmä, joka perustuu rintasyöpäseulonnan ja -diagnosoinnin laadunvarmistusta koskeviin eurooppalaisiin suuntaviivoihin, jotka ovat pitkäaikaisimmat ja korkeatasoisimmat suuntaviivat tällä alalla.

2.2. Terveydenhuollon parhaiden toimintatapojen soveltaminen käytäntöön – hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja levittäminen

Syöpäpotilaiden tehokas hoito voidaan varmistaa laatimalla kokonaisvaltainen syöväntorjuntastrategia ja muodostamalla monien eri alojen edustajista koostuvia hoitoryhmiä. Esimerkiksi rintasyöpäseulonnan ja -diagnosoinnin laadunvarmistusta koskevien eurooppalaisten suuntaviivojen neljäs laitos sisältää yksityiskohtaiset ohjeet rintasyövän hoitoon keskittyvien tehokkaiden erityisyksiköiden perustamisesta ja toiminnasta. Kokonaisvaltainen syövän hoito, jossa otetaan asianmukaisesti huomioon psykososiaalinen hyvinvointi ja tuki, on äärimmäisen tärkeä osa hoitoa. Kokonaisvaltaiseen hoitoon olisi myös kannustettava. Pelkän parantavan hoidon lisäksi on yhä enemmän tarpeen keskittyä potilaiden elämänlaatuun, kun on kyse kroonista syöpää sairastavista henkilöistä, joiden sairautta ei voida parantaa, mutta joiden tila voidaan vakauttaa usean vuoden ajaksi. Lisäksi terminaalivaiheessa oleville syöpäpotilaille annettavan oireita lievittävän hoidon laatu vaihtelee jäsenvaltioittain, joten tässä asiassa voi olla hyötyä hyvien käytäntöjen vaihtamisesta.

Toinen alue, jolla EU:sta saadaan lisäarvoa, voisi olla yhteistyö eurooppalaisten osaamisverkostojen kautta, esimerkiksi harvinaisten tautien osalta, joihin kuuluu useita harvinaisia syöpiä. Eurooppalaisten osaamisverkostojen, joista säädetään ehdotuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rajatylittävässä terveydenhuollossa sovellettavista potilaiden oikeuksista, kautta olisi tarjottava hoitoa kaikille potilaille, joiden terveydentila vaatii erityistä resurssien tai asiantuntemuksen keskittämistä, jotta voitaisiin tarjota kohtuuhintaista, korkealaatuista ja kustannustehokasta hoitoa. Ne voivat myös toimia lääketieteellisen koulutuksen ja tutkimuksen, tiedon levittämisen sekä arvioinnin yhteyspisteinä.

Toimien tavoitteet: Tavoitteena on poistaa terveydenhuollon toimista johtuvia eroavuuksia syöpäkuolleisuudessa vähentämällä eroa parhaisiin ja huonoimpiin tuloksiin päässeen jäsenvaltion väliltä. Vaikka kaikkia eroavuuksia ei pystyttäisikään poistamaan, on 70 prosentin vähennys vuoteen 2020 mennessä komission mielestä toteutettavissa oleva tavoite, kun otetaan huomioon tieteellinen kehitys sekä eri valtioihin ja eri syöpiin liittyvät erilaiset olosuhteet. Tätä tavoitetta tuetaan kehittämällä syöpään liittyvien hoitojen parhaita käytäntöjä koskevia ohjeita. Huomioon otetaan myös kansalliset, alueelliset ja paikalliset olosuhteet.

Muita mahdollisia toimenpiteitä:

- jaetaan tietoa ja asiantuntemusta kokonaisvaltaisen ja yhtenäisen syöpähoidon erilaisista malleista ja erityisesti hoidon järjestämisestä ja pyritään pääsemään yhteisymmärrykseen määritelmistä ja hoitomalleista, pitkäaikainen hoito ja oireita lievittävä hoito mukaan luettuina;

- tutkitaan terveysteknologian arviointia koskevaan aloitteeseen sisältyvien eurooppalaisten toimien soveltamista keinona torjua syöpää entistä tehokkaammin ja pidetään lähtökohtana rajatylittävässä terveydenhuollossa sovellettavista potilaiden oikeuksista tehdyssä direktiiviehdotuksessa vahvistettavia puitteita;

- tutkitaan vaihtoehtoisia teknisiä ja taloudellisia ratkaisuja lääketieteellisten isotooppien tuotannolle Euroopassa ottaen huomioon tarjonnan vajeet eri puolilla Eurooppaa.

2.3. Yhteistyö ja koordinointi syöpätutkimuksessa

Kokonaisvaltaisen syöväntorjunnan olisi sisällettävä kaikki syöpätutkimuksen näkökulmat ennaltaehkäisystä translaatio- ja kliiniseen tutkimukseen. Terveyteen liittyvä tutkimus on keskeisessä asemassa EU:n tutkimustoiminnassa. Tutkimuksen ja teknologian kehittämisen kuudennen puiteohjelman aikana ja seitsemännen puiteohjelman kahden ensimmäisen ehdotuspyynnön yhteydessä syöpätutkimukseen on osoitettu noin 750 miljoonaa euroa. Tutkimuksen piiriin kuuluvat kaikki keskeiset syövän tyypit ja siinä on mukana laaja joukko eri alojen toimijoita kuten tiedeyhteisön edustajia, pieniä ja keskisuuria yrityksiä sekä suuria teollisia yhteistyökumppaneita.

Koska syöpätutkimusta tehdään pääasiassa kansallisella tasolla ja koska se on melko epäyhtenäistä ja erilaista eri puolilla Eurooppaa, yhteisö pyrkii tehostamaan toimia, joilla parannetaan EU:n laajuista koordinointia tällä alalla. Toimissa otetaan huomioon myös eurooppalaiseen tutkimusalueeseen liittyvät tavoitteet. Lisäksi toteutetaan erilaisia syöpätutkimusta hyödyttäviä toimenpiteitä kuten Innovatiiviset lääkkeet -aloite (IMI) ja ESFRI (eurooppalainen kehityssuunnitelma, joka sisältää myös tutkimusinfrastruktuureja kliinisiä tutkimuksia ja biolääketieteellistä tutkimusta varten). IMI on yleiseurooppalainen julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöaloite, jolla pyritään tukemaan parempien lääkkeiden löytämistä ja kehittämistä, syövän hoitomuodot mukaan lukien. ESFRI-kehityssuunnitelma sisältää hankkeita, joiden tavoitteena on tukea kliinisiin tutkimuksiin tarkoitettujen laitosten ja biopankkien perustamista ja viitoittaa näin tietä yhdenmukaistetulle eurooppalaiselle kehykselle. Tässä yhteydessä on myös tärkeää mainita, että vuonna 2001 annettiin kliinisiä tutkimuksia koskeva EU-direktiivi, jolla säädetään yhdenmukaistetusta eurooppalaisesta kehyksestä hyvän kliinisen tutkimustavan noudattamiseksi ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden kliinisissä tutkimuksissa[10].

Toimien tavoitteet: Tavoitteena on kehittää koordinoitu lähestymistapa syöpätutkimukseen koko EU:n alueella siten, että kolmasosa tutkimuksesta, rahoituslähteestä riippumatta, on koordinoitua vuoteen 2013 mennessä.

Muita mahdollisia toimenpiteitä:

- selvitetään tutkimukseen liittyviä eroavuuksia ja saatetaan yhteen kumppaneita käsittelemään yhteistyössä Euroopan syöpätutkimuksen esteitä;

- selvitetään tutkimuksessa ja menetelmissä olevia puutteita, parannetaan tutkimusyhteistyötä toimien päällekkäisyyden välttämiseksi ja tehostetaan ennaltaehkäisyä koskevaa tutkimusta ja translaatiotutkimusta;

- parannetaan syöpätutkimukseen sekä erityisesti kliinisiin tutkimuksiin liittyvien tietojen julkista saatavuutta;

- parantaakseen edelleen kliinistä tutkimusta koskevaa lainsäädäntöä EU:ssa komissio arvioi kliinisiä tutkimuksia koskevan direktiivin Error! Bookmark not defined. soveltamista ja tekee tarvittaessa säädösehdotuksia.

2.4. Esikuva-analyysi – politiikassa ja toiminnassa tarvittavien vertailukelpoisten tietojen toimittaminen

Jotta voidaan varmistaa, että kaikista jäsenvaltioista saadaan kattavia ja yhdenmukaisia syöpätietoja, on tärkeää pitää yllä syöpätietojärjestelmää. Tiedonkeruun avulla, pääasiassa jäsenvaltioiden välisten vertailujen kautta, voidaan tunnistaa ja edistää näyttöön perustuvia parhaita käytäntöjä, jotka liittyvät syövän ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan. Tällaiset aiemmin tehdyt eurooppalaiset vertailut ovat tuoneet esiin huomattavia eroja syöpäpotilaiden elossaololuvuissa sellaisten EU:n jäsenvaltioiden välillä, joiden vauraudessa ja terveydenhuollossa ei ole olennaista eroa. Vertailun tuloksena useat jäsenvaltiot, joiden syöpäkuolleisuusluvut olivat suhteellisen korkeita 1990-luvun alussa, ovat tarkistaneet ja muuttaneet kansallisia syöväntorjuntapolitiikkojaan. Niiden syöpäpotilaiden elossaololuvut ovat nyt parantuneet. Parhaita käytäntöjä koskevan EU:n vertailuarvon avulla voidaan siis tuntuvasti vähentää terveyteen liittyvää eriarvoisuutta. Tilastotietojen vaihtaminen on olennaista kehitettäessä tehokkaita kansanterveydellisiä toimia ja eurooppalaista esikuva-analyysiä. Olisi käytettävä asianmukaisia tiedonkeruu- ja analysointimenetelmiä, joihin kuuluu esimerkiksi tietojen tekeminen anonyymeiksi, voimassa olevan henkilötietojen suojaa koskevan lainsäädännön[11] mukaisesti.

Tärkeimmässä asemassa syöpätietojärjestelmässä ovat kansalliset ja alueelliset väestöpohjaiset syöpärekisterit, jotka keräävät ja analysoivat syöpätietoja jäsenvaltioissa. Näiden rekisterien, joista saadaan korvaamatonta tietoa, ylläpitoon kuluu vain pieni osa EU:n syöväntorjunnan kokonaismenoista. Esimerkiksi Suomen syöpärekistereistä aiheutuvien kansallisten menojen osuus vuonna 2007 oli vain 0,0037 prosenttia syöväntorjunnan kokonaismenoista. Tämä on esimerkkinä kustannustehokkuudesta: tiedot tehokkaita toimia varten saadaan hyvin pienellä investoinnilla.

Toimien tavoitteet: Tavoitteena on varmistaa, että syövän ilmaantuvuudesta ja prevalenssista, syöpään sairastuvuudesta, syöpähoidoista, syöpäpotilaiden elossaolosta ja syöpäkuolleisuudesta saadaan EU:ssa tarkat ja vertailukelpoiset tiedot vuoteen 2013 mennessä.

Muita mahdollisia toimenpiteitä:

- selvitetään tietojen ja indikaattorien keruussa esiintyviä esteitä, mukaan lukien lainsäädännölliset esteet ja tietojen saatavuus, sekä näiden ongelmien poistamiskeinoja;

- sovitaan muutamista keskeisistä indikaattoreista, joilla mitataan ja voidaan tehdä EU:ssa vertailuja syövän aiheuttamasta rasitteesta, hoidon laadusta ja syöväntorjuntastrategioiden vaikutuksesta, ja painotetaan tässä yhteydessä erityisesti terveyteen liittyvää eriarvoisuutta;

- edistetään syöpärekisterien korkealaatuisuutta ja niihin liittyvää verkostoitumista;

- kerätään tietoja syövän yhteiskunnalle aiheuttamista kustannuksista;

- tehdään tutkimus sen arvioimiseksi, mitä mieltä Euroopassa ollaan syöpätietojen rekisteröimisestä keinona tehdä kansanterveysalan tutkimusta ja suunnitella tehokkaita terveydenhuoltojärjestelmiä.

3. Kestävät syöväntorjuntatoimet – yhteistyö kumppanuusohjelman kautta

EY:n perustamissopimuksen 152 artiklan ja toissijaisuusperiaatteen mukaisesti syöväntorjunnan eurooppalaisessa kumppanuusohjelmassa keskitytään EU:n tasolla toteutettavissa oleviin toimiin, joilla syöpää voidaan ehkäistä ja torjua entistä tehokkaammin. Tämä kumppanuusohjelma perustuu yhteistoimintaan, ja siinä tuodaan EU:n tasolla yhteen laaja joukko toimijoita, muun muassa jäsenvaltiot, asiantuntijoita, terveydenhuollon ammattilaisia, kansalaisjärjestöjä, potilasryhmiä sekä kansalaisyhteiskunnan ja teollisuuden edustajia. Se toimii yleisesti muita kuin tartuntatauteja koskevana mallina.

Kumppanuusohjelma tarjoaa foorumin, jolla voidaan analysoida nykyisiä syöpään liittyviä rasitteita ja suuntauksia, kansallisia syövän ennaltaehkäisyä ja torjuntaa koskevia strategioita, puutteita ja eroavuuksia sekä uusien syöväntorjuntatoimien toivottuja tavoitteita EU:n tasolla. Kumppanuusohjelmalla vähennetään terveyteen liittyvää eriarvoisuutta, kun tietojen, asiantuntemuksen ja parhaiden käytäntöjen vaihtamisen avulla autetaan sellaisia jäsenvaltioita, joiden toiminnan tulokset ovat heikkoja, ehkäisemään ja torjumaan syöpää entistä tehokkaammin. Syöpään liittyviä eurooppalaisia terveydenedistämistoimia kuten tupakkaa, ravitsemusta, liikuntaa ja ympäristöä koskevia toimia ei käsitellä itse kumppanuusohjelman vaan nykyisten mekanismien kautta. Näihin kuuluvat muun muassa ruokavaliota, liikuntaa ja terveyttä käsittelevä Euroopan toimintafoorumi sekä alkoholi- ja terveysfoorumi. Kumppanuusohjelma toimii täydentävillä alueilla varmistaakseen kattavat ja yhtenäiset syöväntorjuntatoimet EU:n tasolla.

Mainittujen alojen ja toimien edistämiseksi tässä tiedonannossa ehdotetaan erityisiä yhteisiä toimia, joita tuetaan terveysohjelmasta vuodesta 2010 alkaen[12]. Kumppanuusohjelmaan kuuluvat työt ehdotetaan toteutettaviksi sidosryhmien välisissä työryhmissä (2. luvussa esitettyjen toiminta-alueiden mukaisesti), jotka joko alkavat itse tehdä mainittuihin toiminta-alueisiin kuuluvia töitä tai seuraavat ulkopuolisille toimijoille – laitoksille tai organisaatioille – annettavien töiden toteuttamista. Sidosryhmien työryhmien toimintaa voi koordinoida ohjausryhmä, joka raportoi kumppanuusohjelman sihteeristölle ja avoimelle foorumille, joka järjestetään kerran vuodessa. Lisäksi komissio pyrkii antamaan sidosryhmien työryhmille terveysohjelman kautta teknistä tukea, hallinnollinen ja tieteellinen tuki mukaan luettuina (kaavio 1). Vuotuisen avoimen foorumin tarkoituksena on tarjota kumppanuusohjelman jäsenille ja muille sidosryhmille EU-tason foorumi, jolla ne voivat saada lisää tietoa syövän aiheuttamista haasteista eurooppalaiselle yhteiskunnalle ja määrittää, missä yhteinen toiminta voi tuoda lisäarvoa kansallisille pyrkimyksille torjua syövän aiheuttamaa rasitetta.

Euroopan komission tehtävänä on varmistaa, että kumppanuusohjelma on lähtökohdiltaan yhteistyöhön ja toimintaan perustuva ja että ehdotetut toimet soveltuvat EU:n tasolla toteuttaviksi.

Kaavio 1

[pic]

3.1. Jatkotoimet

Kumppanuusohjelma aiotaan käynnistää vuoden 2009 kolmannen vuosineljänneksen aikana.

Kumppanuusohjelman tavoitteena on saattaa yhteen eurooppalaisia sidosryhmiä, joilla on yhteisenä tavoitteena syövän vähentäminen. Tasapuolisen ja oikeudenmukaisen edustuksen varmistamiseksi kaikki sidosryhmät, joiden tavoitteet ovat kumppanuusohjelman päätavoitteen mukaiset, voivat periaatteessa osallistua ohjelmaan. Jotta sidosryhmien edustus olisi tasapainossa, tiettyä organisaatiota, intressiä tai teollisuudenalaa edustavien jäsenten on mahdollisuuksien mukaan oltava edustettuina EU:n tasolla toimivien kattojärjestöjen kautta, ja niillä on oltava sekä kyky että halu toimia aktiivisesti syövästä Euroopassa aiheutuvan rasitteen vähentämiseksi. Kattojärjestön kautta edustetut sidosryhmät voivat myös osallistua kumppanuusohjelmaan, mutta ne osallistuvat siihen organisaationsa johdolla.

Tässä tiedonannossa määritellään yleisesti eurooppalaisten syöväntorjuntatoimien tavoitteet, kun taas kumppanuusohjelman tavoitteena on määrittää keskeiset toimet syövän ennaltaehkäisyä ja torjuntaa varten edellä esitettyjen lähtökohtien mukaisesti. Tähän kuuluu myös ohjelmassa toteutettujen toimien säännöllinen seuranta ja arviointi. Ohjausryhmää pyydetään kuitenkin raportoimaan kumppanuusohjelman sihteeristölle ja avoimelle foorumille vuosittain. Kumppanuusohjelman sihteeristöä pyydetään lisäksi toimittamaan toteutusta koskevat väli- ja loppuraportit terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanovirastolle (EAHC) yhteisiin toimiin sovellettavien menettelyjen ja edellytysten mukaisesti. Avoimuuden ja selkeyden varmistamiseksi kumppanuusohjelman suunnitellut tavoitteet ja tulokset esitetään tähän tarkoitukseen varatulla www-sivustolla. Tällä virtuaaliseksi kumppanuusohjelmaksi kutsutulla www-sivustolla esitetään yksityiskohtaisesti kumppanuusohjelmaan kuuluvat aloitteet ja toimet. Sivuston olisi oltava osa laajempaa viestintästrategiaa, jolla varmistetaan viestien välitys koko yhteisön alueella.

Nykyisen rahoituskehyksen päättyessä toteutetaan kumppanuusohjelman onnistumista ja puutteita koskeva arviointiprosessi. Komissio toimittaa tämän tiedonannon perusteella toteutettuja toimia koskevan loppuraportin Euroopan unionin neuvostolle ja Euroopan parlamentille. Loppuraportin pohjalta määritellään yhteisön tulevat syöpää koskevat toimet.

3.2. Rahoitus

Kumppanuusohjelmaan kuuluvia toimia tuetaan nykyisillä rahoitusvälineillä nykyisen rahoituskehyksen päättymiseen saakka (vuonna 2013) ilman ylimääräisiä talousarviovaikutuksia. Toisen yhteisön terveysalan toimintaohjelman vuotuiset työsuunnitelmat ovat keskeinen väline tämän strategisen kumppanuusohjelman tukemisessa. Lisäksi useista muista yhteisön ohjelmista saadaan syöpään liittyvää rahoitusta, esimerkiksi tutkimuksen ja teknologian kehittämisen seitsemännestä puiteohjelmasta ja aluepolitiikan ohjelmista.

4. Päätelmät

Syöpä vaikuttaa yhä useampien ihmisten, sekä syöpäpotilaiden että heidän läheistensä, elämään ja aiheuttaa valtavan taakan yhteiskunnalle ikääntyvässä Euroopassa. Kuten aiempi kokemus on osoittanut, eurooppalaiset toimet syövän torjunnassa voivat tuoda huomattavaa lisäarvoa, jolloin sairauden aiheuttamasta rasitteesta voidaan suoriutua entistä tehokkaammin kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla koko yhteisön alueella. Esimerkkeinä aiemmasta toiminnasta ovat syöväntorjunnan toimintaohjelmat sekä terveysohjelmat. Euroopan komissio ehdottaa jatkamaan kestävää toimintaa näiden toimien pohjalta kumppanuusohjelman muodossa ja ottamaan toimintaan mukaan laajan joukon sidosryhmiä, jotka tekevät syöväntorjuntaan liittyvää yhteistyötä.

[1] Yhdessä terveyden hyväksi: EU:n strateginen toimintamalli vuosiksi 2008–2013 – KOM(2007) 630.

[2] Euroopan parlamentin 10. huhtikuuta 2008 antama päätöslauselma syövän torjunnasta laajentuneessa Euroopan unionissa, P6-TA(2008) 0121.

[3] Euroopan unionin neuvoston 2876. kokouksen (työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat) päätelmät syöpätaudeista aiheutuvien rasitteiden vähentämiseksi, Luxemburg, 10. kesäkuuta 2008.

[4] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18. joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1).

[5] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/37/EY, annettu 29. huhtikuuta 2004, työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta (EUVL L 229, 29.6.2004, s. 23).

[6] European Code Against Cancer (2003), saatavilla osoitteessa http://www.cancercode.org.

[7] Neuvoston suositus 2003/878/EY, annettu 2. joulukuuta 2003, syöpäseulonnasta (EUVL L 327, 16.12.2003, s. 34).

[8] Komission kertomus neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle syöpäseulonnasta 2. joulukuuta 2003 annetun neuvoston suosituksen täytäntöönpanosta (2003/878/EY) – KOM(2008) 882.

[9] Kuten suosituksessa todetaan, näiden syöpien osalta täyttyvät edellytykset, joiden mukaan seulontoja olisi tarjottava vain jos seulonta todistetusti pienentää seulotun taudin aiheuttamaa kuolleisuutta, jos hyödyt ja riskit ovat hyvin tiedossa ja jos seulonnan kustannukset pysyvät hyötyyn nähden hyväksyttävissä rajoissa.

[10] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/20/EY, annettu 4. huhtikuuta 2001, hyvän kliinisen tutkimustavan noudattamista ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden kliinisissä tutkimuksissa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (EYVL L 121, 1.5.2001, s. 34).

[11] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24. lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31).

[12] Terveysohjelman puitteissa yhteisillä toimilla tarkoitetaan toimintaa, jonka yhteisö ja yksi tai useampi jäsenvaltio tai yhteisö ja muiden ohjelmaan osallistuvien maiden toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat yhdessä.