1.   Tätä asetusta sovelletaan unionin kalastusaluksiin, joita käytetään tai aiotaan käyttää kalastukseen yleissopimusalueella.

2.   Jollei tässä asetuksessa muuta säädetä, tätä asetusta sovelletaan rajoittamatta voimassa olevien kalatalousalaa koskevien asetusten, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/2403 (10) sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 1005/2008 (11), (EY) N:o 1224/2009 (12) ja (EY) N:o 1185/2003 (13), soveltamista.

1.   Kurenuotta-aluksia koskevan kalastuskiellon täytäntöönpanemiseksi kunkin jäsenvaltion on

2.   Jos unionin kalastusalus ei pysty lähtemään merelle 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun sovellettavan kalastuskieltokauden ulkopuolella sellaisen ylivoimaisen esteen vuoksi, joka estää kalastusalusta harjoittamasta kalastustoimia mekaanisen tai rakenteellisen vian, tulipalon tai räjähdyksen vuoksi vähintään 75 peräkkäisen päivän ajan, jäsenvaltio voi lähettää komissiolle kalastuskieltokautta koskevan poikkeuspyynnön, johon on liitettävä tarvittavat todisteet sen osoittamiseksi, että alus ei ole lähtenyt merelle ylivoimaisen esteen vuoksi. Pyyntö on lähetettävä komissiolle viimeistään kahden viikon kuluttua ylivoimaisen esteen syyn päättymisestä. Komissio arvioi pyynnön ja toimittaa sen tarvittaessa IATTC:n sihteeristölle IATTC:n käsiteltäväksi viimeistään kuukauden kuluttua ylivoimaisen esteen syyn päättymisestä.

3.   Jos komissio ilmoittaa jäsenvaltiolle, että IATTC on hyväksynyt 2 kohdassa tarkoitetun pyynnön:

4.   Kaikilla aluksilla, joihin sovelletaan 3 kohdassa säädettyä poikkeusta, on oltava valtuutettu tarkkailija.

5.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun kalastuskiellon lisäksi kielletään trooppisten tonnikalojen kalastus pituuspiirien 96° ja 110° W ja leveyspiirien 4° N ja 3° S välisellä alueella kunkin vuoden 9 päivästä lokakuuta 8 päivään marraskuuta.

1.   Alusten päälliköiden on varmistettava, että heidän aluksensa eivät ole vuorovaikutuksessa tietopoijujen kanssa yleissopimusalueella.

2.   Pyydysten käyttö on kielletty yhden meripeninkulman sisällä ankkuroidusta tietopoijusta yleissopimusalueella.

3.   Tietopoijua ei saa ottaa alukseen, ellei jäsenvaltio, sopimuspuoli tai poijusta vastuussa oleva omistaja nimenomaisesti anna tähän lupaa tai pyydä tätä tekemään.

4.   Jos pyydys juuttuu tietopoijuun, kiinni juuttunut pyydys on poistettava siten, että pyritään kaikin tavoin välttämään tietopoijun vahingoittuminen.

5.   IATTC:lle virallisesti ilmoitetut tieteelliset tutkimusohjelmat voivat käyttää unionin kalastusaluksia yhden meripeninkulman sisällä tietopoijusta edellyttäen, että alus ei ole vuorovaikutuksessa tietopoijun kanssa ja että alus ei käytä pyydyksiä, kuten 1 ja 2 kohdassa säädetään.

1.   FAD-välineet saa aktivoida ainoastaan unionin kurenuotta-aluksilla.

2.   FAD-väline katsotaan aktiiviseksi silloin, kun se on laskettu mereen, se alkaa lähettää paikkatietoa ja on kyseisen aluksen, sen omistajan tai sen toimijan seurannassa.

3.   Unionin kalastusalusten on ilmoitettava komissiolle päiväkohtaiset tiedot kaikista aktiivisista FAD-välineistä vähintään 60 päivän mutta enintään 90 päivän väliajoin. Komissio toimittaa nämä tiedot viipymättä IATTC:n sihteeristölle.

4.   Unionin kalastusalusten toimijoiden on kerättävä tiedot kaikesta vuorovaikutuksesta FAD- välineiden kanssa ja ilmoitettava ne jäsenvaltiolle. Kustakin vuorovaikutustilanteesta on kirjattava seuraavat tiedot:

5.   Jäsenvaltioiden on toimitettava edelliseltä kalenterivuodelta kerätyt tiedot komissiolle viimeistään 75 päivää ennen kutakin SAC:n sääntömääräistä kokousta. Komissio toimittaa tiedot edelleen IATTC:n sihteeristölle viimeistään 60 päivää ennen SAC:n kokousta.

6.   Unionin kalastusalusten suorittamassa FAD-välineiden merkitsemisessä, suunnittelussa ja käytössä on noudatettava päätöslauselman C-19-01 liitteitä I ja II.

1.   On kiellettyä pitää aluksella, jälleenlaivata, purkaa aluksesta, varastoida, myydä tai saattaa myyntiin valkopilkkahain (Carcharhinus longimanus) osia tai kokonaisia ruhoja.

2.   Valkopilkkahait on mahdollisuuksien mukaan päästettävä nopeasti vapaaksi vahingoittumattomina, kun ne tuodaan aluksen viereen.

3.   Jäsenvaltioiden on kirjattava poisheitettyjen ja vapautettujen valkopilkkahaiden määrä ja ilmoitettava kalojen tila (kuollut tai elävä), mukaan lukien määrät, jotka on vapautettu 2 kohdan mukaisesti; tämä voidaan tehdä esimerkiksi tarkkailijaohjelmien avulla.

1.   On kiellettyä pitää aluksella, jälleenlaivata, purkaa aluksesta, varastoida, myydä tai saattaa myyntiin yleissopimusalueella pyydettyjen paholaisrauskujen (mukaan lukien Manta- ja Mobula-sukujen rauskut) osia tai kokonaisia ruhoja.

2.   Jos paholaisrauskuja pyydetään ja jäädytetään tahattomasti osana kurenuotta-aluksen toimintaa, aluksen on luovutettava kaikki paholaisrauskut purkamispaikan vastuussa oleville viranomaisille. Tällä tavoin luovutettuja paholaisrauskuja ei saa myydä eikä niillä käydä vaihtokauppaa, mutta ne voidaan lahjoittaa kotitalouskäyttöön.

3.   Tahattomasti pyydetyt paholaisrauskut on mahdollisuuksien mukaan päästettävä nopeasti vapaaksi vahingoittumattomina heti, kun ne huomataan verkossa, koukussa tai kannella. Vapauttaminen on toteutettava siten, että pyydetyille paholaisrauskuille aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa eikä kenenkään turvallisuus vaarannu vapauttamisen yhteydessä, noudattaen IATTC:n päätöslauselman C-15-04 liitteessä 1 esitettyjä ohjeita.

4.   Jäsenvaltioiden on kirjattava poisheitettyjen ja vapautettujen paholaisrauskujen määrä ja ilmoitettava kalojen tila (kuollut tai elävä), mukaan lukien määrät, joista on luovuttu 2 kohdan mukaisesti; tämä voidaan tehdä esimerkiksi tarkkailijaohjelmien avulla.

1.   On kiellettyä pitää aluksella, jälleenlaivata, purkaa aluksesta, varastoida, myydä tai saattaa myyntiin kurenuotta-alusten yleissopimusalueella pyytämien haukkahaiden (Carcharhinus falciformis) osia tai kokonaisia ruhoja.

2.   Jos haukkahaita pyydetään ja jäädytetään tahattomasti kurenuotta-aluksen toiminnan yhteydessä ja jos viranomaiset ovat läsnä purkamispaikassa, kokonaiset haukkahait on luovutettava valtion viranomaisille. Jos valtion viranomaiset eivät ole paikalla, luovutettuja kokonaisia haukkahaita ei saa myydä eikä niillä käydä vaihtokauppaa, mutta ne voidaan lahjoittaa kotitalouskäyttöön. Tällä tavoin luovutetut haukkahait on ilmoitettava IATTC:n sihteeristölle.

3.   Pitkäsiima-alusten, jotka pyytävät haita tahattomasti, on rajoitettava haukkahaiden sivusaaliit enintään 20 prosenttiin saadusta kokonaissaaliista painona ilmaistuna kalastusmatkaa kohti.

4.   Unionin kalastusalukset eivät saa kalastaa IATTC:n määrittelemillä haukkahaiden poikasalueilla.

1.   Unionin kalastusalukset eivät saa käyttää kurenuottaa kalastettaessa tonnikalaa, jos tonnikalaparvessa on mukana eläviä valashaita (Rhincodon typus) ja hait havaitaan ennen vetokerran aloittamista.

2.   Jos valashaita ei ole tarkoituksellisesti saarrettu kurenuottaverkkoon, aluksen päällikön on

3.   Valashaita ei saa vetää pois kurenuotasta.

1.   Unionin kalastusalusten on mahdollisuuksien mukaan nopeasti vapautettava saaliiksi saadut (elävät tai kuolleet) hait, joita ei pidetä aluksella, vahingoittumattomina, heti kun ne havaitaan verkossa tai kannella, vaarantamatta kenenkään turvallisuutta.

2.   Jos hai on elossa, kun se joutuu kurenuotta-aluksen saaliiksi, eikä sitä pidetä aluksella, se on päästettävä vapaaksi seuraavin menetelmin tai yhtä tehokkain keinoin:

Nostokoukkujen, muiden koukkujen tai vastaavien välineiden käyttö haiden käsittelyyn on kielletty. Haita ei saa nostaa päästä, pyrstöstä, kidusaukoista eikä hengitysaukoista eikä käyttäen ruumista vastaan tai ruumiin läpi kiinnitettyä sidelankaa, eikä haiden ruumiiden läpi saa puhkoa reikiä (esimerkiksi hain nostamiseksi sen läpi pujotetun paksun köyden avulla).

1.   Unionin kalastusalusten päälliköiden on kerättävä ja toimitettava haukkahaita ja vasarahaita koskevat saalistiedot jäsenvaltioille, joiden on lähetettävä ja toimitettava kyseiset tiedot komissiolle viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä maaliskuuta. Komissio toimittaa nämä tiedot IATTC:n sihteeristölle.

2.   Unionin kalastusaluksilla olevien tarkkailijoiden on kirjattava pyydettyjen ja vapautettujen haukkahaiden ja vasarahaiden lukumäärä ja tila (kuollut tai elävä).

1.   Pitkäsiima-aluksia, jotka käyttävät hydraulisia, mekaanisia tai sähköisiä järjestelmiä ja kalastavat yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvia lajeja alueella leveyspiirin 23° N pohjoispuolella ja leveyspiirin 30° S eteläpuolella ja alueella, joka rajautuu rantaviivaan 2° N, länteen pisteeseen 2°N-95°W, etelään pisteeseen 15°S-95°W, itään pisteeseen 15°S-85°W ja etelään leveyspiiriin 30° S, on sovellettava vähintään kahta tämän asetuksen liitteessä olevassa taulukossa esitettyä lieventämistoimenpidettä, mukaan lukien vähintään yksi toimenpide sarakkeesta A. Alukset eivät saa käyttää samaa toimenpidettä sarakkeesta A ja sarakkeesta B.

2.   Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, lasku aluksen sivulta käyttäen lintusuojuksia ja painoilla varustettuja tapseja koskee ainoastaan leveyspiirin 23° N pohjoispuolta, kunnes tutkimuksella osoitetaan, onko toimenpiteestä hyötyä leveyspiirin 30° S eteläpuolella. Sarakkeessa A mainittua laskua aluksen sivulta käyttäen lintusuojusta ja painoilla varustettuja tapseja pidetään kahtena lievennystoimenpiteenä.

3.   Jos sekä sarakkeesta A että sarakkeesta B valitaan tori-siima, tämä vastaa kahden tori-siiman samanaikaista käyttöä (parittainen käyttö).

1.   Unionin kalastusalusten on päästettävä viipymättä takaisin mereen mahdollisimman vähän haittaa aiheuttavalla tavalla kaikki merikilpikonnat vaarantamatta kenenkään turvallisuutta. Vähintään yhdellä unionin kalastusaluksen miehistön jäsenistä on oltava merikilpikonnien käsittely- ja vapauttamistekniikkoja koskeva koulutus eloonjäämisen parantamiseksi vapauttamisen jälkeen.

2.   Jäsenvaltioiden on edelleen osallistuttava tutkimukseen ja edistettävä sitä sellaisten tekniikoiden määrittämiseksi, joilla vähennetään jatkossakin merikilpikonnien sivusaaliita kaikissa itäisellä Tyynellämerellä käytetyissä pyydystyypeissä.

3.   Kurenuotta-aluksen päällikön on

4.   Pitkäsiima-aluksen päällikön on

5.   Jäsenvaltioiden on tuettava uudenlaisten FAD-mallien tutkimusta ja kehittämistä, jotta voitaisiin vähentää merikilpikonnien jäämistä kiinni pyydyksiin, ja toteutettava toimenpiteitä, joilla edistetään sellaisten mallien käyttöä, joilla kiinnijäämistä on onnistuttu vähentämään.

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden lipun alla purjehtivilla pitkäsiima-aluksilla on mukana tieteellinen tarkkailija vähintään viidessä prosentissa niiden alusten pyyntiponnistuksesta, joiden suurin pituus on yli 20 metriä.

2.   Tieteellisten tarkkailijoiden on kirjattava kohdekalalajien saaliit, lajikoostumus ja kaikki muut käytettävissä olevat biologiset tiedot sekä mahdolliset vuorovaikutustilanteet muiden kuin kohdelajien, kuten merikilpikonnien, merilintujen ja haiden, kanssa.

3.   Unionin kalastusaluksilla olevien tieteellisten tarkkailijoiden on toimitettava jäsenvaltion viranomaisille raportti näistä havainnoista viimeistään 15 päivän kuluttua kunkin kalastusmatkan päättymisestä. Raportti on toimitettava komissiolle 25 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

1.   Tämä artikla ei rajoita sopimuksen liitteessä II vahvistettuja tarkkailijoiden velvollisuuksia ja kalastusaluksen päällikön velvollisuuksia.

2.   Aluksen päällikön on

3.   Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä tarkkailijoiden ja miehistön turvallisuuden varmistamiseksi tarkkailijoiden meriturvallisuuden parantamisesta annetun IATTC:n päätöslauselman C-11-08 sekä asiaa koskevien unionin ja kansainvälisten työnormien, erityisesti neuvoston direktiivin 89/391/ETY (15), neuvoston direktiivin (EU) 2017/159 (16), kalastusalan työtä koskevan ILOn vuoden 2007 yleissopimuksen (nro 188) ja väkivaltaa ja häirintää koskevan ILOn vuoden 2019 yleissopimuksen (nro 190), mukaisesti.

4.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tarkkailijat täyttävät sopimuksen liitteessä II vahvistetut pätevyysvaatimukset.

5.   Jos tarkkailija kuolee, katoaa tai hänen oletetaan pudonneen yli laidan, aluksen päällikön on

6.   Jos tarkkailija kuolee, aluksen päällikön on varmistettava, että ruumis säilytetään mahdollisimman hyvin ruumiinavausta ja tutkimuksia varten.

7.   Jos tarkkailija saa vakavan sairauden tai vamman, joka vaarantaa hänen henkensä tai pitkän aikavälin terveytensä tai turvallisuutensa, aluksen päällikön on

8.   Lippujäsenvaltion on 5–7 kohdan soveltamiseksi varmistettava, että asiaankuuluvalle meripelastuskeskukselle, tarkkailijan järjestäneelle taholle ja IATTC:n sihteeristölle ilmoitetaan ja raportoidaan toteutetuista toimista välittömästi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta aluksen päällikköön sovellettavia velvoitteita.

9.   Jos on perusteltua syytä uskoa, että tarkkailijaa on pahoinpidelty, peloteltu, uhkailtu tai häiritty siten, että hänen terveytensä tai turvallisuutensa vaarantuu, ja tarkkailija tai tarkkailijan järjestänyt taho pyytää lippujäsenvaltiota poistamaan tarkkailijan unionin kalastusalukselta, kyseisen aluksen päällikön on

10.   Jos on perusteltua syytä uskoa, että tarkkailijaa on pahoinpidelty, peloteltu, uhkailtu tai häiritty siten, että hänen terveytensä tai turvallisuutensa vaarantuu, mutta tarkkailija tai tarkkailijan järjestänyt taho ei pyydä, että tarkkailija poistetaan kalastusalukselta, kyseisen aluksen päällikön on

11.   Jos tarkkailijan alukselta poistumisen jälkeen tarkkailijan järjestänyt taho havaitsee esimerkiksi tarkkailijan kuulemisen yhteydessä, että tarkkailijan kalastusaluksella olon aikana ilmeni tilanne, jossa tarkkailijaa mahdollisesti pahoinpideltiin tai häirittiin, tarkkailijan tarjonneen tahon on ilmoitettava asiasta kirjallisesti lippujäsenvaltiolle ja IATTC:n sihteeristölle.

12.   Kun lippujäsenvaltio on saanut 10 kohdan b alakohdassa tarkoitetun ilmoituksen, sen on

13.   Tarkkailijan järjestäneiden kansallisten tahojen on

14.   Tarkkailijan järjestäneiden asianomaisten tahojen ja jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä toistensa tutkimuksissa, mukaan lukien raporttien toimittaminen 5–11 kohdassa tarkoitetuista tapauksista tutkinnan helpottamiseksi tarpeen mukaan.

1.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kustakin lainkäyttövaltaansa kuuluvasta aluksesta seuraavat tiedot, jotka merkitään alueelliseen alusrekisteriin:

2.   Kunkin jäsenvaltion on viipymättä ilmoitettava komissiolle kaikista muutoksista 1 kohdassa lueteltuja seikkoja koskeviin tietoihin. Komissio toimittaa nämä tiedot viipymättä IATTC:n sihteeristölle.

3.   Kunkin jäsenvaltion on lisäksi viipymättä ilmoitettava komissiolle

4.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään kunkin vuoden 30 päivänä toukokuuta lippunsa alla purjehtivista alueellisessa alusrekisterissä olevista unionin kalastusaluksista, jotka kalastivat aktiivisesti yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvia lajeja yleissopimusalueella edellisen vuoden 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta välisenä aikana. Komissio toimittaa nämä tiedot viipymättä IATTC:n sihteeristölle.

5.   Komissio pyytää jäsenvaltioita toimittamaan täydelliset tiedot lippunsa alla purjehtivista aluksista 1 kohdan mukaisesti, jos kyseiset jäsenvaltiot eivät toimita kaikkia vaadittuja tietoja.

1.   Säilytystilan sinetöiminen tarkoittaa, että säilytystila on sinetöitävä fyysisesti niin, että se on suojattu väärinkäytöltä, että se ei ole yhteydessä mihinkään muuhun aluksen tilaan ja että sen käyttö muuhun varastointiin on estetty.

2.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tarkastaakseen ja varmentaakseen säilytystilat ensimmäistä kertaa niiden sinetöinnin jälkeen.

3.   Jos yksi tai useampi säilytystiloista on aluksella sinetöity alueelliseen alusrekisteriin kirjatun säilytystilavuuden vähentämiseksi, aluksella on oltava AIDCP:n tarkkailija.

4.   Sinetöity säilytystila on voitava avata vain hätätilanteessa. Jos sinetöity säilytystila avataan merellä, tarkkailijan on oltava läsnä sekä silloin, kun se avataan, että silloin, kun se suljetaan uudelleen.

5.   Kaikki sinetöidyn säilytystilan jäähdytyslaitteet on tehtävä toimintakyvyttömiksi.

6.   Aluksen päällikön on ilmoitettava tarkkailijoille kaikista aluksella olevista sinetöidyistä säilytystiloista. Tarkkailijoiden on ilmoitettava IATTC:n sihteeristölle kaikista tapauksista, joissa kalan varastoinnissa on käytetty sinetöityjä säilytystiloja.

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki asiaankuuluvat saalistiedot toimitetaan komissiolle vuosittain kaikista niiden aluksista, jotka kalastavat yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvia lajeja.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tiedot lajeittain ja pyydyksittäin aluspäiväkirjojen ja purkamistietojen kautta, jos se on käytännössä mahdollista, ja muutoin IATTC:n päätöslauselmassa C-03-05 esitetyn taulukon mukaisesti koonnetussa muodossa; vähimmäisvaatimuksena ovat saaliita ja pyyntiponnistusta koskevat tason 3 tiedot; mahdollisuuksien mukaan on toimitettava saaliita ja pyyntiponnistusta koskevat tasojen 1 ja 2 tiedot sekä pituutta ja pituuden mittaustiheyttä koskevat tiedot.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettu koonnettu tietotaulukko on toimitettava komissiolle kultakin vuodelta viimeistään seuraavan vuoden 31 päivänä toukokuuta. Komissio toimittaa nämä tiedot IATTC:n sihteeristölle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta.

1.   Kaikkien unionin alueelle tuotavien isosilmätonnikalojen mukana on oltava tapauksen mukaan isosilmätonnikalaa koskeva IATTC:n tilastointiasiakirja tai isosilmätonnikalaa koskeva IATTC:n jälleenvientitodistus (17). Tämä tilastointiasiakirjaa koskeva vaatimus ei koske kurenuotta-aluksilla ja vapapyydyksiä käyttävillä aluksilla pyydettyä isosilmätonnikalaa, joka on tarkoitettu pääasiassa jatkojalostukseen tonnikalasäilykkeiksi.

2.   Sen lippujäsenvaltion viranomaisten, jonka aluksella tonnikala on pyydetty, on varmennettava isosilmätonnikalaa koskeva IATTC:n tilastointiasiakirja. Sen jäsenvaltion viranomaisten, joka on jälleenvienyt tonnikalan, on varmennettava isosilmätonnikalaa koskeva IATTC:n jälleenvientiasiakirja.

3.   Isosilmätonnikalaa tuovien jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viranomaistensa vuosittain keräämät kauppaa koskevat tiedot viimeistään 1 päivänä huhtikuuta edellisen vuoden 1 päivän heinäkuuta ja 31 päivän joulukuuta väliseltä ajalta ja viimeistään 1 päivänä lokakuuta kuluvan vuoden 1 päivän tammikuuta ja 30 päivän kesäkuuta väliseltä ajalta. Komissio toimittaa nämä tiedot viipymättä IATTC:n sihteeristölle.

4.   Isosilmätonnikalaa vievien jäsenvaltioiden on tutkittava kauppaa koskevat tiedot saatuaan 3 kohdassa tarkoitetut tuontitiedot ja ilmoitettava tulokset komissiolle. Komissio toimittaa nämä tiedot viipymättä IATTC:n sihteeristölle.

5.   Jäsenvaltioiden on varmennettava tilastointiasiakirjat, jotka koskevat niiden lipun alla purjehtivien pitkäsiima-alusten satamassa suorittamaa jälleenlaivausta, jos jälleenlaivaus on suoritettu tämän asetuksen mukaisesti ja IATTC:n tarkkailijaohjelmasta saatujen tietojen perusteella.

6.   Jäsenvaltioiden, jotka varmentavat lippunsa alla purjehtivan pitkäsiima-aluksen suorittamia jälleenlaivauksia koskevan tilastointiasiakirjan, on varmistettava, että tiedot vastaavat kunkin pitkäsiima-aluksen ilmoittamia saaliita.

7.   Kaikkien tonnikalojen, tonnikalan lähilajien ja haiden, jotka puretaan aluksesta unionissa tai tuodaan sinne joko jalostamattomina tai aluksella tehdyn jalostuksen jälkeen ja jotka jälleenlaivataan, mukana on oltava IATTC:n jälleenlaivausilmoitus siihen saakka, kun ensimmäinen myynti tapahtuu.

1.   Unionin kalastusalusten, jotka on merkitty yksinomaan IATTC:n rekisteriin, on sovellettava IATTC:n säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä kalastaessaan päällekkäisalueella.

2.   Kun kyseessä ovat alukset, jotka on merkitty sekä WCPFC:n että IATTC:n alusrekistereihin, lippujäsenvaltioiden on ennen päällekkäisalueella kalastusta ilmoitettava komissiolle, kumman järjestön säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä niiden lipun alla purjehtivat alukset noudattavat kalastaessaan päällekkäisalueella. Ilmoitus on voimassa enintään kolme vuotta.

1.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosittain viimeistään 15 päivänä kesäkuuta edellisen vuoden osalta kansallinen raportti noudattamisjärjestelmästään ja IATTC:n toimenpiteiden täytäntöönpanemiseksi toteuttamistaan toimista, mukaan lukien niiden laivastoilleen mahdollisesti määräämät tarkastukset sekä seuranta-, valvonta- ja noudattamistoimenpiteet, jotka ne ovat ottaneet käyttöön varmistaakseen tällaisten tarkastusten noudattamisen.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava vuosittain viimeistään 15 päivänä huhtikuuta edellisen vuoden tiedot saaliista, pyyntiponnistuksesta pyydystyypeittäin sekä haiden purkamisesta aluksesta ja haiden kaupasta lajeittain, 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut valkopilkkahaita koskevat tiedot, 9 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut paholaisrauskuja koskevat tiedot ja 10 artiklassa tarkoitetut haukkahaita koskevat tiedot. Komissio toimittaa nämä tiedot IATTC:n sihteeristölle viimeistään 1 päivänä toukokuuta.

3.   Jäsenvaltioiden on raportoitava vuosittain viimeistään 15 päivänä kesäkuuta edellisen vuoden osalta 15 artiklan täytäntöönpanosta ja vuorovaikutustilanteista merilintujen kanssa yleissopimuksen nojalla hallinnoitujen kalastustoimien aikana, mukaan lukien merilintujen sivusaaliit, tarkat tiedot merilintulajeista sekä kaikki asiaa koskevat tiedot, jotka ovat saatavilla tarkkailijoilta ja muista seurantaohjelmista. Komissio toimittaa nämä tiedot IATTC:n sihteeristölle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta.

4.   Jäsenvaltioiden on raportoitava vuosittain viimeistään 15 päivänä kesäkuuta edellisen vuoden osalta 16 artiklan ja merikilpikonnien kuolevuuden vähentämistä kalastustoimissa koskevien Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön ohjeiden (2009) (18) täytäntöönpanosta kilpikonnien osalta, mukaan lukien tiedot, jotka on kerätty vuorovaikutustilanteista kilpikonnien kanssa yleissopimuksen nojalla hallinnoidun kalastustoiminnan aikana. Komissio toimittaa nämä tiedot IATTC:n sihteeristölle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta.

5.   Jäsenvaltioiden on toimitettava edellistä vuotta koskeva tieteellinen tarkkailijaraportti 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista pitkäsiima-aluksista viimeistään 15 päivänä maaliskuuta. Komissio toimittaa nämä tiedot IATTC:n sihteeristölle viimeistään 30 päivänä maaliskuuta.

1.   Jos komissio saa IATTC:n sihteeristöltä tietoja, jotka viittaavat siihen, että jäsenvaltio tai unionin kalastusalus olisi jättänyt noudattamatta yleissopimusta tai päätöslauselmia, komissio toimittaa nämä tiedot viipymättä asianomaiselle jäsenvaltiolle.

2.   Jäsenvaltion on käynnistettävä väitettyjä vaatimustenvastaisuuksia koskeva tutkimus sekä ilmoitettava komissiolle tällaisen tutkimuksen tulokset ja mahdolliset vaatimustenvastaisuuksien vuoksi toteutetut toimet vähintään 75 päivää ennen toimenpiteiden täytäntöönpanoa tarkastelevan komitean, jäljempänä ’valvontakomitea’, vuosikokousta.

3.   Komissio toimittaa nämä tiedot IATTC:n sihteeristölle vähintään 60 päivää ennen valvontakomitean kokousta.

1.   Siirretään komissiolle valta antaa 29 artiklan nojalla delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tätä asetusta sen mukauttamiseksi IATTC:n hyväksymiin toimenpiteisiin, jotka sitovat unionia ja sen jäsenvaltioita ja jotka koskevat

2.   Edellä 1 kohdan mukaisesti hyväksyttävät muutokset saavat koskea ainoastaan päätöslauselmien muutosten täytäntöönpanoa tai uusien päätöslauselmien täytäntöönpanoa unionin lainsäädännössä.

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 15 päivästä helmikuuta 2021 viiden vuoden ajaksi 28 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 28 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.   Edellä olevan 28 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.