1.Päätelmät ja suositukset

1.1Poliittinen osallistuminen on jokaisen toimivan demokratian perusta. Nuoret eurooppalaiset pitävät EU:n tärkeimpänä voimavarana demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista. 1  On ratkaisevan tärkeää varmistaa, että nuoret pystyvät vaikuttamaan tulevaisuutensa kannalta merkityksellisiin päätöksiin, sillä epäsuorallakin vaikutuksella voi olla suurta merkitystä nuorison ja tulevien sukupolvien kannalta. Vaikka toimintapolitiikat eivät kohdistuisi suoraan nuoriin tai niitä ei pidetä osana perinteistä nuorisopolitiikkaa, ne voivat tästä huolimatta vaikuttaa voimakkaasti nuorten elämään. On tärkeää tarjota tehokkaita mekanismeja, jotka täydentävät olemassa olevia osallistumisjärjestelyjä ja ovat demokratian periaatteiden mukaisia ja jotka on räätälöity nuorten tarpeisiin. Näin voidaan parantaa ja tehostaa päätöksentekoa.

1.2ETSK pitää koulutusta yhtenä tehokkaimmista tavoista tavoittaa nuoret ja tiedottaa heille kaikista mahdollisista osallistumismuodoista sekä arvoista, joita Eurooppa-hanke edustaa. Olemassa olevat virallista ja epävirallista koulutusta tukevat ohjelmat, kuten Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot, ovat kehittäneet nuorten näköaloja demokraattisen osallistumisen sekä Euroopan unionin arvojen ja periaatteiden suhteen.

1.3ETSK muistuttaa selvästä tarpeesta ottaa nuoret mukaan päätöksentekoon osallistamalla heitä merkityksellisellä tavalla nuorille parhaiten soveltuvalla tavalla. Tämän jälkeen on toteutettava seuranta, arviointi ja vaikutustenarviointi sen varmistamiseksi, että nuorten näkemykset on otettu huomioon poliittisia päätöksiä tehtäessä. Osallistaminen päätöksentekoprosessin kaikissa vaiheissa kasvattaa luottamusta nuorten sukupolvien keskuudessa ja laajemminkin ja auttaa näkemään näiden väestöryhmien merkityksen ja tärkeyden päätöksiä tehtäessä. Prosessien yhteydessä olisi tiedotettava näkyvästi ja avoimesti kyseisen osallistumisen tuloksista. Tämä on ratkaisevan tärkeää luottamuksen rakentamiseksi nuorten ja poliittisen päätöksenteon välillä. 2  Myös sosiaalinen osallisuus ja tarpeiltaan erilaisten ryhmien tavoittaminen on erittäin tärkeää.

1.4ETSK on samaa mieltä siitä, että kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla voi olla ratkaiseva rooli nuorten tuomisessa mukaan käsittelemään yhteiskunnallisia haasteita ja siten heidän osallistamisessaan poliittiseen päätöksentekoon ja demokraattiseen prosessiin. Tällaiset organisaatiot voivat toimia siltoina ja tukiverkostoina, jotka auttavat nuoria yhteydenpidossa virallisiin julkisiin tahoihin ja mahdollistavat nuorten aktiivisen kansalaisuuden. ETSK tukee tällaisten organisaatioiden ja nuorten kansalaisten toimintaa ja kehottaa toteuttamaan sitä edistäviä toimia.

1.5ETSK kannustaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön toimenpiteitä ja mekanismeja, joilla varmistetaan, että nuorisonäkökulmaan kiinnitetään huomiota kaikilla politiikanaloilla. Samalla tulee avata nuorille mahdollisuuksia tarjota päättäjille säännönmukaisesti asiantuntijatietoa elämässä kohtaamistaan haasteista. Näihin rakenteisiin olisi sisällytettävä myös avoimia ja näkyviä seurantamekanismeja, jotka täydentävät olemassa olevia nuorten osallistumisen välineitä, mutta tämä ei saa johtaa rahoituksen vähenemiseen. Nuorten merkityksellistä päätöksentekoon osallistumista varten olisi annettava käyttöön asianmukaiset resurssit.

1.6Nuorten osallistuminen poliittiseen päätöksentekoon ja päätöksentekoprosesseihin voi auttaa parantamaan sääntelyä ja toimintapolitiikkoja, sillä sen avulla voidaan kartoittaa ja oppia ymmärtämään nykyisiä ja tulevia suuntauksia, jotka vaikuttavat nuorison ja tulevien sukupolvien elämään. Se voi myös helpottaa ehdotusten laatijoiden työtä tarjoamalla heille laadullista tietoa toisen käden tietojen täydennykseksi.

1.7ETSK korostaa, että EU-tason nuorisotesti perustuu EU:n nuorisostrategian 3 ja Euroopan nuorison teemavuoden keskeisiin tavoitteisiin. Molemmissa korostetaan, että nuorisokysymykset on tärkeää liittää osaksi päätöksentekoa kaikilla aloilla, mikä edellyttää monialaista lähestymistapaa. Testi on myös yksi toimenpiteistä, jotka esitetään Euroopan tulevaisuuskonferenssin lopullisista tuloksista laaditussa raportissa 4 , jolle kaikki konferenssin täysistunnon äänestyksiin osallistuneet ryhmät sekä kansalaiset ovat antaneet hyväksyntänsä. Jotta saadaan aikaan Euroopan nuorison teemavuotta pidemmälle kantavia vaikutuksia ja tuloksia, nuorille on annettava mahdollisuus johtaa muutosta ja rakentaa parempaa tulevaisuutta.

1.8ETSK panee merkille, että Euroopan komission tiedonannossa Euroopan tulevaisuuskonferenssin tuloksista 5 viitataan EU-tason nuorisotestiin. Komitea korostaa kuitenkin, että komission ehdotus ei vastaa alkuperäisessä ehdotuksessa tarkoitettuja tavoitteita ja keinoja ja että siitä puuttuu nuorisojärjestöjen ja -asiantuntijoiden merkityksellinen osallistaminen sekä nuorisonäkökulman huomioiminen kaikissa politiikoissa. Siinä ei myöskään oteta huomioon toimintapolitiikkojen pitkän aikavälin vaikutuksia tuleviin sukupolviin. ETSK katsoo, että EU-tason nuorisotestin olisi oltava osa paremman sääntelyn välineistöä erillisenä välineenä, sillä tulevat sukupolvet ja nuoret ansaitsevat erityistä huomiota.

1.9ETSK kehottaa toimielimiä lisäämään yhteistyötään nykyisten menestyksekkäiden aloitteiden, kuten EU:n nuorisodialogin, ”Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi” -tapahtuman ja Euroopan nuorisotapahtuman, saattamiseksi osaksi yhtenäistä kokonaisuutta ja kytkemiseksi EU-tason nuorisotestin kaltaisiin tuleviin aloitteisiin EU:n nuorisostrategian mukaisesti. Lisäksi ETSK esittää ehdotuksia nuorten osallistumisesta komitean puitteissa ja aikoo ottaa EU-tason nuorisotestin mukaisen toimintamallin käyttöön omassa työssään.

2.Yleistä

2.1Nuorten rooli Eurooppa-hankkeen edistämisessä

2.1.1Nuoret ovat Euroopan yhdentymishankkeen moottori, ja heidän luovuutensa, energiansa ja innostuksensa ovat liikkeellepaneva voima, joka takaa hankkeen kestävyyden. Kuluva vuosi 2022 on nimetty Euroopan nuorison teemavuodeksi, ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on todennut että ”Eurooppa tarvitsee kaikkia nuoria” ja että ”unionilla on oltava sielu ja näkemys, jotka puhuttelevat nuoria” 6 .

2.1.2EU-hanketta ei voida toteuttaa nykyisessä demokraattisessa ympäristössä tehokkaasti ja asianmukaisesti ottamatta huomioon keskustelua nuorten poliittisesta osallistumisesta 7 osana demokraattisia perinteitä ja geopoliittista kontekstia. Eurooppalaisen elämäntavan edistämisestä vastaava varapuheenjohtaja Margaritis Schinas on todennut, että ”Euroopan nuorison teemavuoden pitäisi muuttaa ajattelutapaamme sen osalta, miten nuoret otetaan mukaan politiikkaan ja päätöksentekoon”. Tämä on tarpeen, jotta nuorille voidaan tarjota mahdollisuus merkitykselliseen osallistumiseen ja entistä paremmat vaikutusmahdollisuudet 8 .

2.1.3Eurobarometri-kyselyjen 9 mukaan alle puolet (47 prosenttia) eurooppalaisista luottaa EU:hun ja vain 44 prosentilla on siitä myönteinen käsitys. Eurooppa-hankkeen tulevaisuus riippuu pitkälti siitä, miten vahvasti nuoret tuntevat eurooppalaiset arvot omakseen ja haluavat omaksua eurooppalaisen identiteetin. Nuorten aktiivinen osallistuminen politiikan ja päätöksenteon prosesseihin on ratkaisevan tärkeää, sillä tämän päivän päätökset määräävät heidän tulevaisuutensa. Olisikin otettava käyttöön osallistavia välineitä sen varmistamiseksi, että nuorten näkemykset otetaan huomioon. Osallistumista demokraattiseen ja kansalaistoimintaan on vahvistettava kaikilla tasoilla Euroopan tulevan hyvinvoinnin takaamiseksi, ottaen huomioon, että demokraattinen kypsyys vaikuttaa 10 nuorten poliittisen osallistumisen muotoihin.

2.1.4EU:n aloite Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin koolle kutsumisesta kannusti edistämään osallistavaa vuoropuhelua kansalaisten kanssa kaikkialla unionissa. Nuorten nykyisten osallistumismekanismien tehostamista ja uusien kehittämistä pidetään oikeana tapana edetä. Kuten raportissa Euroopan tulevaisuuskonferenssin lopullisista tuloksista ehdotetaan, tähän voisi sisältyä lainsäädännön testaaminen nuorison näkökulmasta (”nuorisotesti”) 11 sellaisen vaikutustenarvioinnin ja kuulemismekanismin avulla, jossa on mukana nuorten edustajia. 12

2.1.5Nuorisotesti toimii päätöksentekoa tukevana strategisen ennakoinnin menetelmänä. Strateginen ennakointi on hyödyllinen toimintamalli, jota Euroopan komissio aikoo soveltaa poliittisessa päätöksenteossa. Koska ennakoinnin peruspilareina ovat tulevaisuuden haasteiden kartoitus, megatrendien analysointi, skenaariosuunnittelu ja visiointi, kehyksessä on välttämätöntä ottaa huomioon nuorison ja tulevien sukupolvien näkökulma. Ennakointiprosessissa tiedostetaan, että tulevaisuus ei ole ennalta määrättyä, mutta siinä kerätään tietoa mahdollisista skenaarioista ja pyritään valmistautumaan uusiin haasteisiin. Sukupolvien välinen vuoropuhelu voi sisältää hyödyllisiä välineitä, joiden avulla voidaan varmistaa, että kyseiset trendit ja tulevaisuuden skenaariot otetaan huomioon laadittavissa toimintapolitiikoissa. Nuorison ja tulevien sukupolvien perspektiivin huomioivien analyysien tekeminen voi ja sen pitäisi auttaa laatimaan parempia ja räätälöidympiä toimintapolitiikkoja, joiden avulla pystytään vastaamaan tulevien sukupolvien haasteisiin.

2.1.6Jotta toimintapolitiikoista saataisiin parempia ja niiden avulla kyetään vastaamaan tuleviin haasteisiin, niissä on tunnustettava ja turvattava nuorison ja tulevien sukupolvien oikeudet eivätkä ne saa myöskään vaikuttaa kielteisesti tiettyyn sukupolveen tai väestöryhmään. Kyseiset ryhmät jätetään nykyisin usein huomiotta tai nähdään osana muita ryhmiä, mikä ei vastaa todellisuutta. Tämän vuoksi toimintapolitiikat eivät tarjoa asianmukaisia ratkaisuja haasteisiin vastaamiseksi ja lisäävät omalta osaltaan epäluottamusta ja tyytymättömyyttä virallisiin instituutioihin.

2.2Nuorten tulee voida osallistua merkityksellisellä tavalla

2.2.1Merkityksellinen osallistaminen tarkoittaa vallan jakamista, kykyä tehdä päätöksiä yhdessä muiden sidosryhmien kanssa selkein ehdoin, jotka ovat kaikkien asianomaisten toimijoiden tiedossa. Hyvin suunnitellut vastuuprosessit vahvistavat kaikkien sidosryhmien luottamusta poliittisiin osallistamisprosesseihin, ja eri toimijoiden nimenomaisista vastuista olisi tiedotettava kaikille sidosryhmille.

2.2.2Nuorten luottamus julkisiin instituutioihin on heikentynyt 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopun maailmanlaajuisen finanssikriisin jälkeen 13 , ja heidän käsityksensä poliittisesta vaikutusvallasta ja edustuksesta päätöksenteossa on pysynyt muuttumattomana. Nuorten osallistuminen demokraattiseen toimintaan voi olla muodoltaan monenlaista. Äänestämistä paikallisvaaleissa, valtakunnallisissa vaaleissa tai Euroopan parlamentin vaaleissa pidetään tehokkaimpana tapana saada omat näkemykset päätöksentekijöiden tietoon (39 prosenttia) 14 , mutta tällaiseen demokraattiseen osallistumiseen luottavien nuorten osuus on edelleen hyvin pieni. Samaan aikaan ne, jotka todennäköisesti karttavat politiikkaa, tekevät niin, koska merkityksellisiä osallistumistapoja ja luottamusta ei ole ja koska he kokevat, ettei osallistuminen kannata, jos heidän panostaan ei oteta huomioon. Yksi nuorten osallistumisen suurimmista esteistä on se näkemys, etteivät päättäjät ”kuuntele minun kaltaisiani ihmisiä”. 15 Luottamuksen edistäminen ja vuoropuhelun vahvistaminen nuorten ja julkisten instituutioiden välillä on näin ollen ratkaisevan tärkeää sen varmistamiseksi, että yhteiskunnat ovat valmiita ja pystyvät selviytymään tulevista häiriöistä. 16

2.2.3Suurin osa nuorista (70 prosenttia) 17 katsoo, etteivät he pysty juurikaan tai lainkaan vaikuttamaan koko EU:ta koskeviin tärkeisiin päätöksiin, lakeihin ja toimintapolitiikkoihin. Nuorista 24,8 prosenttia 18 kokee, ettei heillä ole minkäänlaisia mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, mistä aiheista julkisia tai poliittisia keskusteluja käydään, ja 40,8 prosenttia on sitä mieltä, ettei heillä ole juurikaan vaikutusvaltaa. Lisäksi kaksi kolmasosaa vastaajista katsoo, että jos poliitikot olisivat paremmin selvillä nuorten huolenaiheista, nuorten olisi helpompi vaikuttaa voimakkaammin julkiseen politiikkaan. Yli 50 prosenttia vastaajista katsoo, että myös nuorisojärjestöjen vahvempi rooli politiikassa palvelisi tätä tarkoitusta.

2.2.4Nuorten osallistumistavat ovat muuttuneet: he suosivat nyt epävirallisia ja etenkin muita kuin vaaleihin perustuvia poliittisen osallistumisen muotoja. 19 Tutkimukset ovat osoittaneet yhä useammin, että tämä johtuu heikkenevästä luottamuksesta julkisiin elimiin ja tyytymättömyydestä edustuksellisen demokratian toimintaan. Nuorten harjoittamasta epätavanomaisesta poliittisesta osallistumisesta on tullut yhä vaihtelevampaa, yksilöllisempää ja räätälöidympää, ja painopiste on yksittäisiin ongelmiin ja aiheisiin keskittyvässä aktivismissa sekä suorassa toiminnassa ja mielen osoittamisessa osana ”yksilöllisiä elämäntapavalintoja”. 20 Nuoret ovat kaiken kaikkiaan poliittisesti erittäin motivoituneita. Sen sijaan, että pohdittaisiin, haluavatko nuoret osallistua, poliittisen osallistumisen asiantuntijat käsittelevät nuorten osallistumista nykyisin siitä näkökulmasta, mitä kautta ja miten nuoret haluavat ilmaista poliittisia näkemyksiään. 21 Koska nuoret pyrkivät nykyisin vaikuttamaan toimintalinjoihin ja politiikkaan monin eri tavoin, demokraattisissa instituutioissa on selvästi tarpeen kiinnittää huomiota epätavanomaiseen poliittiseen osallistumiseen, osallistavaan päätöksentekoon sekä viestintä- ja avoimuusmekanismien tehostamiseen. Julkisten elinten päätöksentekoa olisi mukautettava vastaavasti, ja sen yhteydessä tulee varmistaa, että poliittisia päätöksiä tehtäessä kuullaan kaikenlaisten nuorten näkemyksiä. Osallistavien mekanismien pitää olla käytännössä avoimia kaikille, ja niistä on tiedotettava siten, että saavutetaan laaja kirjo ihmisiä ja ne, joihin on vaikea saada kontaktia.

2.2.5Nuorisojohtoisille organisaatioille on kertynyt asiantuntemusta ja tietämystä monenlaisista aiheista, joilla on yhteys nuorten ongelmiin. Tällaisten organisaatioiden ottaminen mukaan päätöksentekoprosessiin auttaa tekemään säännöistä ja määräyksistä johdonmukaisempia ja tarkoitukseensa paremmin soveltuvia. Tätä tukee myös se, että yhä suurempi määrä nuoria liittyy tällaisiin organisaatioihin. 22

2.2.6Merkityksellinen yhteistyö nuorten kanssa on ratkaisevan tärkeää. Nuorten osallistumista on parannettava erityisesti seuraavien epäkohtien korjaamiseksi: nuorten vähäinen demokraattinen edustus ja nuorisonäkökulman puute perinteisen nuorisopolitiikan ulkopuolella. Nuoret haluavat osallistua elämäänsä vaikuttavien politiikkojen muotoiluun. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus 23 tarjoaa keinon korjata sukupolvien välinen eriarvoisuus ikääntyvissä yhteiskunnissa.

2.2.7Nykyiset nuoriin kohdistuvien vaikutusten analysointivälineet, kuten paremman sääntelyn välineistön työkalu nro 31, eivät takaa nuorisoasioiden huomioon ottamista kaikilla aloilla eivätkä myöskään sitä, että nuorisojärjestöjä ja aiheeseen liittyvää asiantuntemusta omaavia nuoria, jotka pystyvät luomaan erilaisiin kysymyksiin yleiskatsauksen nuorison näkökulmasta, kutsuttaisiin mukaan. Saatavilla olevien julkaisujen perusteella tällaisia välineitä käytetään sitä paitsi harvemmin kuin ehdotusten merkitys ja painoarvo edellyttäisivät.

3.Erityistä

3.1EU-tason nuorisotesti

3.1.1Ehdotus perustuu kolmeen pilariin: kuuleminen, vaikutusten arviointi ja lieventävät toimenpiteet. 24  Se tarjoaa kehyksen politiikan vaikuttavuuden ja tehokkuuden parantamiselle siltä pohjalta, että nuorten osallistumista tehostetaan ja nuorisoasiat huomioidaan kaikessa päätöksenteossa, unohtamatta myöskään haavoittuvassa asemassa olevia nuoria, kuten vammaisia nuoria, työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia 25 , syrjäisillä alueilla asuvia nuoria jne. EU-tason nuorisotesti tarjoaa eri osa-alueineen johdonmukaisen rakenteen, jonka avulla voidaan tuottaa korkealaatuisia ja entistä parempia toimintapolitiikkoja, joilla ratkaistaan tulevien sukupolvien mahdollisesti kohtaamia ongelmia.

3.1.2EU-tason nuorisotestin ensimmäisessä vaiheessa määritetään tulossa olevien toimintapoliittisten ehdotusten merkityksellisyys ja vaikutus nuorison ja tulevien sukupolvien kannalta. Tämä auttaa sen selvittämisessä, pitäisikö tulevalle toimintapolitiikalle tehdä täysimittainen nuorisotesti. Arvioijat määrittävät tarkistuslistan avulla, onko luonnostellulla ehdotuksella todellista merkitystä nuorten kannalta ja millaisia suoria ja välillisiä vaikutuksia sillä on nuorisolle ja tuleville sukupolville. Jos merkitystä katsotaan olevan, nuorisotestissä siirrytään varsinaisiin kuulemis-, vaikutustenarviointi- ja lieventävien toimenpiteiden määrittelyvaiheisiin. Tarkistuslistan indikaattorit pohjautuvat nuorten tarpeisiin ja ideoihin, jotta voidaan varmistaa, että nuorten kannalta merkitykselliset ehdotukset huomataan.

3.1.3Seuraavassa vaiheessa arvioijien odotetaan kuulevan nuorisoon liittyviä sidosryhmiä merkityksellisellä tavalla sen varmistamiseksi, että perusteellista analyysia varten saadaan järjestelmällisesti asiantuntijatietoa. Tämän perusteella arvioijat pyrkivät määrittelemään, millaisia huolia nuorilla on testattavan toimintapolitiikkaehdotuksen mahdollisista vaikutuksista. Tämän osallistamisvaiheen on oltava avoin ja mahdollistettava se, että laaja kirjo nuorten edustajia, nuorisojohtoisia järjestöjä ja aiheeseen liittyvää asiantuntemusta omaavia nuoria voi antaa panoksensa. Tällä tavoin voidaan varmistaa, että luonnosteltujen toimintapolitiikkaehdotusten sisältöä käsitellään järjestelmällisesti. Ottamalla mukaan nuorisojärjestöjä, nuorison edustajia ja aiheeseen liittyvää asiantuntemusta omaavia nuoria voidaan muodostaa vaikutustenarvioinnille hyvin monimuotoinen ja ainutlaatuinen pohja. Merkityksellisen yhteistyön ansiosta arvioijat voivat saada kattavan yleiskuvan, joka perustuu kyseisillä nuorilla olevaan yleiseen tietämykseen ja asiantuntemukseen. Kun vaikutustenarvioinnissa hyödynnetään tältä pohjalta saatuja tietoja, se voi olla riittävän yksityiskohtainen sellaisten haasteiden ja asianhaarojen tunnistamiseksi, joiden osalta toimintapolitiikat voivat aiheuttaa häiriöitä.

3.1.4Prosessin kaikissa vaiheissa kerättävien käytettävissä olevien tietojen ja kuulemisten tulosten perusteella arvioijat voivat laatia vaikutusanalyysin tarkistuslistassa mainittujen seikkojen pohjalta ja tehdä tulevat sukupolvet huomioon ottavan ennakointianalyysin.

3.1.5Jos kielteisiä vaikutuksia havaitaan, arvioijan olisi ehdotettava lieventäviä toimenpiteitä, joissa olisi keskityttävä ensisijaisesti haavoittuvassa asemassa oleviin väestöryhmiin ja heikommassa asemassa oleviin nuoriin. On suositeltavaa, että kuulemisen aikana arvioijat esittävät kysymyksiä mahdollisista lieventävistä toimenpiteistä, jotka voitaisiin sisällyttää analyysiin. Tulevina vuosina on suositeltavaa laatia seuranta-arvio toimintapolitiikkojen vaikutuksista ja siitä, miten lieventävillä toimenpiteillä on puututtu kielteisiin vaikutuksiin.

3.1.6EU-tason nuorisotesti ei saisi korvata yleistä nuorten merkityksellistä osallistamista, ja sen olisi täydennettävä nykyisiä osallistumismekanismeja.

3.1.7Ehdotus on syntynyt Euroopan suurimpien nuorisoverkostojen kanssa käytyjen keskustelujen tuloksena, ja se on mainittu erikseen myös useissa suosituksissa, joita on annettu EU:n nuorisodialogin (ja sitä edeltäneen jäsennellyn vuoropuhelun) puitteissa. Nuoret toivoivat painokkaasti, että päätöksiä tehtäisiin avoimella menetelmällä, jossa nuoret pääsevät osallistumaan niiden laatimiseen ja tulosten seurantaan.

3.1.8Ehdotukseen on saatu lisäksi innoitusta pk-yritystestistä, joka on esimerkki sopivasta EU:n tason vaikutustenarviointivälineestä ja perustuu niin ikään kolmeen pilariin: kuuleminen, vaikutusten arviointi ja lieventävät toimenpiteet. 26 Lisäksi EU-tason nuorisotestin on tarkoitus olla pk-yritystestin tavoin osa paremman sääntelyn välineistöä erillisenä välineenä. Näin korostetaan nuorten roolia Euroopan tulevaisuuden kannalta samaan tapaan kuin Euroopan komission puheenjohtaja teki puheessaan.

3.1.9Ehdotus pohjautuu erilaisiin nuorten vaikutustenarviointivälineisiin, joita on jo käytössä useissa jäsenvaltioissa, esimerkiksi Itävallassa, Saksassa, Ranskassa ja Belgiassa Flanderissa, sekä EU:n ulkopuolella mm. Uudessa-Seelannissa ja Kanadassa.

3.1.10Ehdotettu vaikutustenarviointi tarjoaa ratkaisun, jonka avulla voidaan varmistaa, että politiikkojen vaikutuksia arvioitaessa otetaan huomioon nuorten tarpeet ja odotukset, ja se ulottuu perinteistä nuorisopolitiikan kenttää laajemmalle. Vain pientä osaa Euroopan komission ehdotuksista analysoidaan nuorison näkökulmasta. Merkittävä osa näistä ehdotuksista vaikuttaa kuitenkin suoraan ja välillisesti nuorten elämänlaatuun.

3.1.11On ehdotettu, että EU-tason nuorisotesti sisällytetään julkisesti saatavilla oleviin sääntelyn parantamista edistäviin vaikutustenarviointeihin ja että se julkaistaan Euroopan nuorisoportaalissa. Olisi kuitenkin tutkittava tarkemmin, mikä tapa on kaikkein tehokkain. Viestinnän pääosastoa kannustetaan joka tapauksessa tekemään testiä aktiivisesti tunnetuksi sen näkyvyyden varmistamiseksi, ja pääsihteeristön olisi tuettava sen käyttöä eri pääosastoissa. EU-tason nuorisotestin voisivat niin ikään julkaista sitä soveltavat toimielimet, ja se voitaisiin julkaista myös ETSK:n verkkosivustolla. Kun arvioinnin tulos ja lopullinen ehdotus julkaistaan, kuulemiseen osallistuneet nuorisoalan sidosryhmät voivat nähdä, miten niiden panos on otettu huomioon.

3.1.12EU-tason nuorisotesti ehdotetaan laadittavan rakenteeltaan sellaiseksi, että sitä voidaan soveltaa Euroopan unionin toimielinten ohella myös paikallisella, alueellisella ja jäsenvaltiotasolla.

3.1.13EU-tason nuorisotesti saattaa parantaa toimintapolitiikkoja, mutta sen on myös perustuttava merkityksellisiin osallistumismekanismeihin, sillä yhteisön tietopohjaa hyödyntämällä voidaan varmistaa tehokkuus ja saada aikaan parannuksia.

3.2Nuorten osallistuminen ETSK:ssa

3.2.1ETSK tunnustaa nuorten osallistumisen merkityksen Euroopan tulevaisuuden rakentamisessa 27 ja toteuttaa sen vuoksi useita menestyksekkäitä aloitteita, joihin kuuluvat esimerkiksi ”Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi” -tapahtuma, ilmastoa ja kestävää kehitystä käsittelevät nuorten pyöreän pöydän keskustelut sekä ETSK:n ja Euroopan parlamentin yhdessä järjestämä EU:n nuorten ilmastohuippukokous. Asiakokonaisuuteen NAT/788 kuuluvan lausuntonsa 28 jatkotoimena ETSK kutsui vuonna 2021 COP26-kokouksen yhteydessä ensimmäistä kertaa nuorison edustajan YK:n ilmastosopimuksen osapuolten konferenssin viralliseen valtuuskuntaansa. Lisäksi ETSK:n vuoden 2022 kansalaisyhteiskuntapalkinnolla annetaan Euroopan nuorison teemavuoden merkeissä tunnustus tehokkaille, innovatiivisille ja luoville aloitteille, joilla pyritään luomaan parempi tulevaisuus nuorille eurooppalaisille yhdessä heidän kanssaan.

3.2.2ETSK pyrkii saamaan nuorten ja nuorisojärjestöjen näkemyksille lisää huomiota entistä järjestelmällisemmillä, merkityksellisemmillä ja kohdennetummilla nuorten osallistumismekanismeilla, joiden avulla voidaan tehostaa nuorten ja nuorisojärjestöjen osallistumista työskentelyyn komitean sisällä. ETSK:n olisi toteutettava tähän liittyen seuraavia toimia:

·Otetaan käyttöön avoimia ja monialaisia koordinointimekanismeja nuorisonäkökulman huomioon ottamiseksi kaikessa ETSK:n lainsäädäntö- ja muussa työssä.

·Hyödynnetään keskeisiä lausuntoja laadittaessa nuoria asiantuntijoita, joilla on aiheeseen liittyvää asiantuntemusta.

·Nostetaan nuoriso Euroopan nuorison teemavuoden syksynä laadittavien oma-aloitteisten lausuntojen yhteiseksi teemaksi.

·Järjestetään teemakeskusteluja eurooppalaisten nuorisojärjestöjen ja ruohonjuuritason järjestöjen kanssa kansallisten ja eurooppalaisten näkökulmien yhdistämiseksi entistä tehokkaammin.

·Valitaan vuosittain nuoriin liittyviä aihepiirejä ETSK:n tutkimusten 29 aiheiksi.

·Otetaan kaikissa ETSK:n laatimissa lausunnoissa (sukupuolinäkökulman tavoin) aina huomioon myös sukupolvien välinen näkökulma.

·Luodaan tiiviit suhteet muihin EU:n toimielimiin, jotta voidaan kartoittaa nuorten osallistumismekanismeja ja vahvistaa yhteydenpitoa nuoriin ja nuorisojärjestöihin jäsenvaltio-, alue- ja paikallistasolla.

·Hyväksytään Euroopan nuorison teemavuoden koordinointiryhmän laatima päätöslauselma nuorten osallistumisesta ETSK:ssa.

·Lisätään ETSK:n verkkosivustolle nuorten osallistumista käsittelevä osio, jossa nostetaan esille aiempia, ajankohtaisia ja tulevia nuorisoon liittyviä toimia, kuten lausuntoja, julkisia kuulemisia, tapahtumia jne.

·Perustetaan ETSK:hon pysyvä rakenne sen varmistamiseksi, että nuorten osallistumiseen liittyvää työtä jatketaan komiteassa ja muiden toimielinten kanssa vuoden 2022 jälkeenkin.

3.2.3ETSK aikoo tutkia tarkemmin ja pohtia, miten EU-tason nuorisotestin mukaista toimintamallia voitaisiin soveltaa komitean työssä. Tavoitteena on kehittää johdonmukainen lähestymistapa nuorten osallistamiseen ETSK:ssa.

3.2.4ETSK pyytää Euroopan komissiota vastaamaan tähän oma-aloitteiseen lausuntoon ja EU-tason nuorisotestiä koskevaan ehdotukseen sekä pohtimaan yhdessä hankkeen toteuttamista.

Bryssel 21. syyskuuta 2022

Christa Schweng
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

APPENDIX

The Concept Note The EU Youth Test: Investing Now in the Union's Future

Young people are not only the present, but the future as well. As a result of the pandemic and the severe financial crises in the last decade, we have seen that young people are one of the first groups within our society who are affected by the new measures, such as austerity measures or lockdowns. These policies not only impact the economic possibilities of future generations, but also create inequalities and serious consequences on mental health, among other things. In 2019, we saw a record turnout at the European elections which included a significant increase in youth participation. Young people have a strong opinion on issues that impact them, such as economic growth, digitalisation or the climate crisis. It is time to provide sufficient means to include them in policy-making since they are the ones who need to carry the burden of these decisions.

Several participatory processes exist in the European Union (EU), such as the "Have your say" portal. Young people have a number of opportunities to express their view on topics they are asked about. However, it is not enough to consult with young people, invite them on stage and just move on without taking them into consideration. There is a clear call for meaningful participation and engagement, while there is also a need for follow-up on how the voice of young people has been heard. By now, it is clear that young people are affected by policies that are outside the scope of traditional youth policies, yet they are rarely included in the policy-making process. The EU needs to step up and work on policies that consider the impact on those who will suffer the consequences: young people today and future generations.

The EU Youth Test is an impact assessment tool that will ensure that young people are considered during the policy-making processes within the EU. As a result, the EU will be able to create better policies that are long-lasting and impactful, actively close inequality gaps, and take into account current and future generations. Policies will address the experiences, needs and expectations of young people and they will help Europe's youngest generation maximise their potential.

·EU Youth Test: with and for youth

The EU Youth Test is designed to evaluate the impact that any new proposals may have on young people in the EU and identify mitigation measures necessary to avoid any negative impacts.

It is based on three pillars:

·Meaningful engagement with relevant youth stakeholders.

·Impact assessments of draft proposals.

·Mitigation measures to address adversities facing groups of young people, with a special focus on groups living in vulnerable situations.

It supports the mainstreaming of young people by addressing the lack of involvement in policy fields that are not usually considered youth-related, e.g. sustainability, economic or infrastructure policies.

The EU Youth Test will focus on all proposals coming from the European Commission. All EU proposals should be assessed to see the impact on the lives of young people. The assessment carried out by each Directorate-General (DGs) would include the following steps:

·application of a standardised checklist to determine how relevant the proposal is to young people and future generations (those yet to be born);

·qualitative consultation with representatives of young people from youth-led organisations and experts;

·analysis of the draft proposal based on the available data and the outcomes of the discussions;

·summary of the impact on young people with clear indication of the proposal's degree of suitability;

·in case of a low level of suitability, clear recommendations for changes to mitigate the potential negative impact;

·publication of the result of the EU Youth Test (e.g. on the Youth Portal).

The EU Youth Test should be conducted by every DG. DGs should be prepared to use the impact assessment tool and would need to be properly trained to include youth stakeholders meaningfully in the policy-making process.

·Bringing the missing 25% to the forefront

Young people make up 25% of the whole EU population and, while they will live the longest with the consequences and impacts of the regulations designed today, they are underrepresented in political processes and in consultations.

The EU Youth Test has already proven to be useful in several national legislative processes. For example, in Germany in the last four years, the level of relevance was checked in the case of more than 500 laws, with more than 100 impact assessments conducted. These assessments cover a wide range of topics such as the implementation of the Climate Protection Programme 2030 in tax law. While in Germany the test does not include mitigation measures, it highlights how certain legislation can impact the life of young people. The assessment pointed out several benefits for young people in terms of affordable, long-distance commuting opportunities, but also warned that the increased access to mobility is relevant only for those young people who live close to existing infrastructure.

Furthermore, we believe a youth impact assessment could have been highly beneficial for the EU in several instances in the past. One of the most recent examples would be the EU taxonomy proposal. This exact proposal is highly relevant for young people and future generations. As we are aware, climate change and the destruction of our environment is something that not only the future generations will have to live with, but is already taking the lives of millions of young people every year. It is therefore the bare minimum to include young people in the discussion about energy sources such as nuclear power or natural gas. Based on recent events, it is clear that young people would have provided stronger political momentum in opposing the clear error of including gas and nuclear as sustainable energy sources. Furthermore, young people are considered to be the drivers of the circular economy and future generations should be the main beneficiaries of sustainable investment opportunities. Policies addressing the new ways of the economy will have an impact on the employment, health and wellbeing of future generations. This needs to be considered now, otherwise such policies will cause further disruptions, barriers and inequalities within our society.

As has been said many times, young people are not only the future, but also the present. As rightly pointed out by Commission President Ursula von der Leyen, young people have been one of the groups within our society most affected by the previous financial crisis and the current health crisis and faltering economy. There is now a clear need to create policies that consider their point of view.

Mainstreaming young people into all policies: an existing objective at EU Level

An EU level Youth Test is one of the measures set out in the Conference on the Future of Europe Outcomes Report that was endorsed by all voting components in the Conference plenary and citizens. Young people are demanding proper consultation on all policies that affect them, and to have their voice taken into account in the shaping of these policies. While the Youth Test meets these expectations, it also acknowledges that young people's interests are wide-ranging and go far beyond traditional "youth" topics such as education and mobility exchanges. Mainstreaming youth into all policies is also an aim of the EU Youth Strategy (2019-2027) and one of the four key objectives of the European Year of Youth 2022. Adoption of the Youth Test is therefore a way to implement this strand of the Strategy, to realise this 2022 objective, hence providing a long-lasting legacy and following up concretely on a measure coming from the Conference on the Future of Europe.

·Numerous "Best Practices"

The EU Youth Test exists in several Member States at national and regional levels in different forms, but always for the benefit of and involving young people. In some cases, it is conducted by a separate entity (Germany, Flanders) while in others it is carried out by the respective ministries (Austria, France). Several child and youth impact assessment tools were launched as a result of the recommendation of the UN Convention on the Rights of the Child (New Zealand, Canada, Scotland). Even though these tools only partially address the challenges, since they are conducted after the approval of the legislation rather than beforehand, and hence without including young people in the decision-making process, they prove that there is a global trend towards assessing the impact of legislation on young people by involving them. We can also see that, thanks to NextGenerationEU, more and more countries are working on youth impact assessments (Italy), which should be something that the Commission not only expects from the Member States but should also champion, including by introducing a standardised mechanism for them.

While these best practices prove to be rather diverse in terms of methodology and scope, after the Youth Forum conducted interviews with several National Youth Councils, we found that the youth impact assessment tools are considered to be a great way to mainstream youth policy, ensure that youth inequalities are mitigated and removed, and include young people's perspective in the policy-making procedure.

Last year, the European Youth Forum collected and analysed several examples of youth impact assessment tools based on the input from five National Youth Councils and available online information. These examples cover both the national and regional level and focus on the implementation of youth impact assessments on legislative proposals. However, the spectrum and the methodology of each differ, in some cases significantly. Further research is expected to be conducted to include the perspective of the representatives of the authorities, particularly EU Member State representatives. The table below is intended to indicate the scope and the methodology of the impact assessment tools, identify the entities conducting them, and suggest relevant aspects to be considered for the development of an EU Youth Test.

·Road to the EU Youth Test

The European Youth Forum and its more than 100 member organisations urge the Commission to adopt an EU Youth Test and make the promises of the European Year of Youth a reality for all young Europeans. It is a chance to create a long-lasting legacy that will support the future generations in living a sustainable life. Together with other relevant stakeholders, such as EU institutions, representatives of youth-led organisations and Member States, the Youth Forum has started to map the possible scenarios for an EU Youth Test. Based on the previous discussions, we suggest that the European Commission take the following steps in the coming months of 2022:

·conduct research and analysis on existing youth impact assessment tools;

·finalise the proposal for an EU Youth test with the involvement of youth stakeholders;

·together with youth stakeholders, draft the procedure and guidelines, including the checklist and the analysis;

·expression of interest by DGs to include a youth perspective and future generations in policy-making processes;

·capacity-building of DGs to readily apply the EU Youth Test when drafting new proposals;

·monitor the implementation of the EU Youth Test on an ongoing basis.

The EU Youth Test can be a successful instrument if it is used widely by DGs and if policy-makers are able to have meaningful engagement with young people. While the EU Youth Test might seem to require additional resources from the EU institutions, it is in the utmost interest of all EU Member States that the policies do not impose threats and negative impacts on future generations.

Regional youth impact assessment:

Flanders

The Child and Youth Impact Report, or JoKER for short, assesses the effects of new proposed decrees on children and young people. Every time a minister submits a draft decree to the Flemish Parliament that directly affects the interests of persons under the age of 25, it must be accompanied by a JoKER. This consists of the impact of the proposal and alternatives, while also providing data to strengthen the assessment. JoKER mainly relies on the 2003 comments on "general measures of implementation" of the UN Convention on the Rights of the Child, including a child impact analysis. The competent minister and administration are responsible for drawing up a JoKER when submitting a decree, and involve the contact point for youth and children's rights policy. They can also ask for help from the Department of Culture, Youth and Media. The assessment follows a questionnaire that details the objectives, the alternative policy options, the analysis of impacts, and the outline of the consultation included, among other things.

EU Member States' youth impact assessment:

Austria

In 2013, Austria introduced an overarching impact assessment on proposed legislation. This impact assessment aims to provide clarity on the priorities, effects on the budget and effectiveness of the proposals. It is carried out during the drafting phase and considers several policy areas ("impact dimensions"), such as finance, environment, consumer protection, businesses, children and youth, and gender equality. If a piece of legislation does not affect the state budget, or does not have substantial financial relevance (below EUR 1 million), it is enough to carry out a simplified assessment first to see in which policy areas the legislation has relevance. This simplified assessment is a short survey, which is now also digitalised. The impact assessment consists of a problem analysis (why government action is necessary), formulation of objectives (what impact is to be achieved in society), formulation of measures (how the respective goals are being pursued) and assessment of the effects. In case a youth perspective is found to be relevant, the impact assessment is carried out by considering the following aspects:

·protection and promotion of the health, development and upbringing of children and young adults;

·care and support of children and eligible young adults, and compensation for child costs;

·security of the future of children and young adults in the medium term.

In case of the simplified impact assessment, no indicators are used and no assessment of the effects is carried out.

The underlying initiative will be evaluated after five years at the latest, which means that the respective departments carry out an internal evaluation, during which effects that actually occurred are compared with the assumptions made at the time of the assessment. In case of a simplified impact assessment, this step is not carried out either.

France

French Law requires all draft laws to include a preliminary evaluation of the economic, financial, social, and environmental consequences of the adoption of the law (with the exception of finance and budget laws, Organic Laws, laws modifying the Constitution, etc.). An internal note from the Prime Minister from 2016 stresses the need to systematically conduct youth impact assessments (but this is not binding). All impact evaluations are supposed to be available on the website of the SGG (Secrétariat général du gouvernement). In the Ministry of Education, the DJEPVA (Direction de la jeunesse, de l’éducation populaire et de la vie associative – in charge of developing, coordinating, and evaluating policies in favour of youth, community education, and the voluntary sector) is in theory consulted and involved in the development of impact assessments of draft regulations. The drafting ministry (which also drafts the impact assessment) can ask for the support of the DJEPVA in doing this. Upon receipt of these documents, the SGG can ask the advice of the DJEPVA if it considers the impact assessment insufficient. The SGG then convenes a scoping meeting bringing together the drafting ministry, the DJEPVA and all other services concerned by the cross-cutting impact. A notice of 48 hours is required which means that observations on the impact assessment are only circulated for a period of 48 hours. In practice, most of the time, this scoping meeting is the first time the DJEPVA sees the impact evaluation. The policy pursued in favour of young people aims in particular to support them in their efforts to gain access to employment and become independent. It also aims to guarantee all young people access to public services, essential for building their life project.

Germany

The Youth-Check in Germany was introduced in 2017. So far, the Competence Centre Youth-Check (ComYC) has examined over 500 pieces of legislation. The examination of legislation can be initiated by the Minister for Youth or by the ComYC itself through its monitoring process. The ComYC conducts a preliminary examination of all laws that are accessible to the ComYC (usually all laws where the Ministry of Youth is involved or is in charge). Where there is a relevant, non-obvious impact on young people, the Youth-Check is carried out and the results published. The assessment is carried out during the drafting phase (pre-parliamentary). The ComYC has the possibility to carry out an initial assessment and, if the legislation changes after the input of other stakeholders (i.e. cabinet, local reps), the ComYC still has the chance to give final input. The Ministry forwards the Youth-Check together with the legislation to the lead ministry which proposes it as a government bill to the Parliament. The ComYC also publishes the shorter version of the Youth-Check to support the discussion in the Parliament. The Youth-Check is based on a standardised assessment tool and a two-stage assessment process. As a first step, it is confirmed whether the legislation is relevant for young people and it is determined whether young people or specific groups of them between the ages of 12 and 27 are affected by the proposed legislation. If the legislation is relevant for young people, the next step is the main impact assessment. During the main impact assessment, the legislation is examined in terms of which individual areas of life are affected by the proposed legislation.

Source:https://www.jugend-check.de/wp-content/uploads/2021/08/the-youth-check-in-germany-regulatory-impact-assessment-for-the-young-generation.pdf

Various methodological approaches are chosen in order to obtain indications of the possible effects, and data from several sources is used as well. Secondary data is primarily used (statistics, available publications, etc.). However, in isolated cases, if there is no available data, ComYC conducts surveys and interviews with experts and youth representatives. In general, the youth-check consists of a description of the affected groups and the relevant passages of the bill as well as the resulting effects on young people. In addition, the affected areas of life are identified and, if necessary, "notes and remarks" are given. As already mentioned, a shorter version is produced and sent out to members of the Bundestag and another short version is drafted that uses a youth-friendly language that is published on the website under the corresponding section. However, these versions are not drafted in every case. The youth-friendly language makes it accessible for young people with different backgrounds and education. Finally, besides sending the Youth-Check to the respective decision-makers, all versions are published on the Youth-Check's website. Furthermore, there is the ComYC App, which provides information on the legislative process and the assessment procedure and which enables the Youth-Check to be tried out interactively.

Italy

In 2021, Italy established a Committee to monitor the impact of public policy on young people and future generations. The idea is mainly related to the NextGenerationEU (NGEU) funds and the National Recovery and Resilience Plans (PNRR in Italian). It consists of several stakeholders such as the youth ministry, the National Youth Council, the national agency, the national statistical office, the public health authorities and experts on impact assessments. The stakeholders collaborate in four groups covering different areas of work, namely:

·Group for a shared definition of measures for young people;

·Group for the assessment of generational impact and models practised in other EU countries also with reference to the Agenda 2030 SDGs;

·Group analysing good practices and reforms of youth policies at European level;

·Group to support the monitoring of the implementation of Pillar "F" of Regulation (EU) 2021/241.

As a result of this distribution of tasks, the Committee's ultimate aim is to provide data and information useful for more effective government action on the coordination and implementation of youth policies. The measures analysed initially are those with a direct impact on young people. The impact assessments are not public and are submitted to the Youth Minister every six months.

The stakeholders collaborate in groups covering four areas of work:

1.Group for a shared definition of measures for young people: the group is responsible for analysing all of the government's measures for young people in the budget law, in the PNRRs – which is the plan using NGEU funds – and in the National Investment Plan that complements the PNRR.

2.Group for the assessment of generational impact and models practised in other EU countries also with reference to the Agenda 2030 SDGs: the group deals with establishing the national (and local) taxonomy of indicators for the assessment of generational impact, with a view to ensuring intergenerational equity.

3.Group analysing good practices and reforms of youth policies at European level: the group will set indicators to determine good practices at European level and their transferability.

4.Group to support the monitoring of the implementation of Pillar "F" of Regulation (EU) 2021/241: in order to assess the ongoing consistency of the "youth priority" – a priority identified as cross-cutting in the PNRR – with the specific objective of Pillar "F" of Regulation (EU) 2021/241. Quantitative and qualitative indicators will be established in conjunction with the PNRR "Control Room" of the Presidency of the Council of Ministers and the Ministry of the Economy.

Third country impact assessment

New Zealand

Following the 2011 UN Committee on the Rights of the Child recommendation, New Zealand established the Child Impact Assessment (CIA), which is a tool for public officials to assess whether policy proposals will improve the wellbeing of children and young people. It is also based on the UN Convention on the Rights of the Child. The tool is used to support the debate and decision-making surrounding a proposal and can be freely used by the conducting entity. With this tool, the first step is to check whether the proposal has any youth relevance through the screening sheet. When completing the screening sheet, note should be made of:

·positive impacts on children and young people by the proposal;

·mitigations for any negative effects or unintended consequences.

If there is a direct impact on young people, the full impact assessment is conducted. There is more scope in the full Child Impact Assessment (than in the screening sheet) to unpack the broader context of any proposal, for example, how it may impact on issues such as school engagement, socio-economic factors (such as child poverty), youth wellbeing/development or disability. During the assessment, consultation is encouraged with all relevant stakeholders, such as experts, youth representatives, policy-makers, etc.

Further examples to be discovered:

· Netherlands

· Sweden

· Finland

· Scotland

· Canada

Global report:   https://www.oecd.org/gov/fit-for-generations-global-youth-report-highlights.pdf

Provisional structure of the checklist to assess the relevance of the proposal for young people

__________________

(1)       Desk research – European Youth in 2021

(2)       Influencing and understanding political participation patterns of young people, Euroopan parlamentti, 2021

(3)       Eurooppa-neuvoston päätöslauselma Euroopan unionin nuorisostrategiasta 2019–2027

(4)       Raportti Euroopan tulevaisuuskonferenssin lopullisista tuloksista (”Report on the final outcome”), toukokuu 2022

(5)       https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:52022DC0404

(6)

    https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/speech_21_4701

(7)

   Deželan, T., Moxon, D., Influencing and understanding political participation patterns of young people – The European perspective , tutkimus, 2021.

(8)

   Barta, O., Boldt, G., Lavizzari, A., Meaningful youth political participation in Europe: concepts, patterns and policy implications , tutkimusselvitys, 2021.

(9)

    Eurobarometri 96 – talvi 2021–2022

(10)

   Kitanova, M., ”Youth political participation in the EU: evidence from a cross-national analysis” , Journal of Youth Studies, Vol. 23, No. 7, 2020 (artikkeli vastaanotettu vuonna 2018).

(11)

    https://www.youthforum.org/files/YFJ_EU_Youth_Test.pdf

(12)       Raportti Euroopan tulevaisuuskonferenssin lopullisista tuloksista

(13)

    Governance for Youth, Trust and Intergenerational Justice – Fit for all generations? – Highlights

(14)

    Flash-eurobarometri nuorisosta ja demokratiasta , tehty 22. helmikuuta – 4. maaliskuuta 2022.

(15)

    European Parliament Youth Survey -raportti (Euroopan parlamentti, syyskuu 2021).

(16)

    Governance for Youth, Trust and Intergenerational Justice – Fit for all generations? – Highlights

(17)

    European Parliament youth survey -raportti (Euroopan parlamentti, syyskuu 2021).

(18)

    Youth Survey Report    Under the Trio Presidency Germany-Portugal-Slovenia (tammikuu 2022).

(19)     Youth Survey Report Under the Trio Presidency Germany-Portugal-Slovenia (tammikuu 2022).

(20)     Youth Survey Report Under the Trio Presidency Germany-Portugal-Slovenia (tammikuu 2022).

(21)    Deželan, T., Moxon, D., Influencing and understanding political participation patterns of young people – The European perspective, tutkimus, 2021.

(22)       Eurobarometri Euroopan nuorison teemavuodesta: Osallistuminen kiinnostaa nuoria eurooppalaisia entistä enemmän, Euroopan komissio, 2022

(23)

    Governance for Youth, Trust and Intergenerational Justice – Fit for all generations? – Highlights

(24)       https://www.youthforum.org/files/Concept-Note_final.pdf ja https://www.youthforum.org/files/YFJ_EU_Youth_Test.pdf

(25)

    EUVL C 152, 6.4.2022, s. 27

(26)       Paremman sääntelyn välineistö – pk-yritystesti

(27)      SOC/706 – Euroopan nuorison teemavuosi, EUVL C 152, 6.4.2022, s. 122 , ja SOC/589 – EU:n uusi nuorisostrategia, EUVL C 62, 15.2.2019, s. 142

(28)

    EUVL C 429, 11.12.2020, s. 44

(29)

   Valmisteilla on nuorten järjestelmällistä osallistamista käsittelevä ETSK:n tutkimus, jossa kartoitetaan paikallisia, valtakunnallisia, EU:n laajuisia ja kansainvälisiä hyviä käytäntöjä sellaisten tarvittavien ja asianmukaisten mekanismien kehittämiseksi, joilla voidaan varmistaa nuorten näkemysten huomioiminen.