SOC/667

Tasa-arvon unioni: hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskeva strategia 2020–2025

LAUSUNTO

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

Komission kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle
Tasa-arvon unioni: hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskeva strategia 2020–2025
[COM(2020) 698 final]

Esittelijä: Ionuț Sibian

Toinen esittelijä: Maria del Carmen Barrera Chamorro

1.Päätelmät ja suositukset

1.1ETSK pitää myönteisenä ja tukee Euroopan komission rohkeutta hyväksyä hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskeva strategia 2020–2025, jolla pyritään vähentämään syrjintää ja varmistamaan näiden henkilöiden turvallisuus ja perusoikeudet kaikkialla Euroopan unionissa paitsi ottamalla käyttöön Euroopan tason lainsäädännöllisiä toimenpiteitä myös kehottamalla jäsenvaltioita laatimaan strategiassa mainitut kansallisen tason toimintasuunnitelmat ja panemaan ne täytäntöön.

1.2ETSK on vakaasti sitä mieltä, että strategian onnistuminen edellyttää komissiolta vahvaa mekanismia strategian täytäntöönpanemiseksi ja sen soveltamisen säännöllistä seuraamista sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti. Tältä osin komission on edistettävä laajaa vuoropuhelua eurooppalaisten ja kansainvälisten toimielinten, jäsenvaltioiden, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja työmarkkinaosapuolten välillä.

1.3ETSK on vakuuttunut siitä, että tavoitteidensa saavuttamiseksi ja monialaisen näkökulman varmistamiseksi hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskevan strategian on vastattava muita EU:n strategioita, kuten uhrien oikeuksia koskevaa strategiaa, sukupuolten tasa-arvostrategiaa, EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelmaa, vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaa strategiaa ja lasten oikeuksia koskevaa strategiaa.

1.4Yksi kiireellisimmistä hlbtiq-henkilöihin kohdistuvaa syrjintää koskevista kysymyksistä on syrjintä työpaikalla ja työmarkkinoille pyrittäessä. Näin ollen yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista annetulla direktiivillä (2000/78/EY) on myös suojeltava transsukupuolisia, muunsukupuolisia, intersukupuolisia ja queer-henkilöitä syrjinnältä näillä osa-alueilla. Lisäksi ETSK suhtautuu myönteisesti komission toiveeseen laajentaa direktiivin soveltamisala koskemaan muitakin osa-alueita kuin työllisyyttä ja pitää sitä tehokkaana toimenpiteenä hlbtiq-henkilöihin kohdistuvan syrjinnän torjumiseksi.

1.5Hlbtiq-henkilöiden työllistyvyyden parantamiseksi tarvitaan aktiivista työllisyyspolitiikkaa ja hlbtiq-näkökulman sisällyttämistä työllisyyssuunnitelmiin. Hlbtiq-henkilöiden työssä kohtaaman syrjinnän torjumiseksi on myös olennaista, että yrityksillä on hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskevat suunnitelmat ja että niissä esitetään konkreettisia toimenpiteitä, protokollia ja välineitä syrjinnän torjumiseksi.

1.6Jotta hlbtiq-henkilöt eivät joutuisi kärsimään sosiaalis-taloudellisista puutteista eikä heihin kohdistuisi korkeaa sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden riskiä, jäsenvaltioita on kannustettava tarjoamaan terveydenhoito- ja sosiaalipalveluja, turvakoteja, tukiohjelmia ja turvallisia paikkoja hlbtiq-henkilöille, jotka ovat perheväkivallan, viharikosten ja vihapuheen uhreja, sekä hlbtiq-nuorille, jotka jäävät ilman perheen tukea, jne.

1.7ETSK on vahvasti sitä mieltä, että niin kutsutut eheytymishoidot olisi kiellettävä kaikissa EU:n jäsenvaltioissa, koska ne ovat perusoikeuksia loukkaavia käytäntöjä, jotka on luokiteltu kidutukseksi. Euroopan komission on tuettava jäsenvaltioita kaikenlaisten haitallisten käytäntöjen, myös lääketieteellisesti tarpeettomien intersukupuolisiin kohdistuvien toimien, kieltämisessä ja sukupuolten tasa-arvoa koskevien oikeudellisten lakiensa uudistamisessa sen varmistamiseksi, että ne täyttävät itsemääräämisoikeutta koskevat ihmisoikeusnormit.

1.8ETSK pyytää Euroopan komissiota rahoittamaan hlbtiq-henkilöiden kanssa vuorovaikutuksessa olevien ammattilaisten koulutusta sekä edistämään parhaiden käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä. Myös lääkäreiden, opettajien ja muiden ammattilaisten erityiskoulutukseen tarvitaan EU:n rahoitusta, jotta hlbtiq-henkilöiden erityisolosuhteet ja tarpeet ymmärretään paremmin. Lisäksi EU:n Health4LGBTIQ-pilottihankkeessa tarjotaan koulutusoppaita terveydenhuollon tarjoajille, ja Euroopan komission olisi tuettava jäsenvaltioita sen varmistamisessa, että tällaisia kursseja on saatavilla kansallisella tasolla.

1.9ETSK:n mielestä Euroopan komission on otettava käyttöön vahva mekanismi, jonka avulla EU:n talousarviosta jäsenvaltioille myönnettävien varojen käyttöä voidaan valvoa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklassa mainitun eurooppalaisen syrjintäkiellon periaatteen mukaisesti sekä perusoikeuskirjassa tunnustettuja perusoikeuksia täysimääräisesti noudattaen. Tämä valvonta on toteutettava sekä etukäteen, toteuttamalla monimuotoisuustarkastus, että jälkikäteen, kuten rahoituskauden 2021–2027 yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa säädetään.

1.10Euroopan komission on toimittava Euroopan unionin sopimusten valvojana ja tehostettava toimiaan asiaankuuluvan EU-lainsäädännön ja Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön sekä turvapaikkalainsäädännön täysimääräisen täytäntöönpanon ja soveltamisen varmistamiseksi jäsenvaltioissa, erityisesti direktiivin 2004/38/EY osalta. On myös tärkeää, että Euroopan tasolla säännellään selkeästi, osallistavasti ja syrjimättömästi ’perheen’ käsitteestä vapaan liikkuvuuden ja rajat ylittävien tilanteiden yhteydessä – sateenkaariperheet mukaan lukien – sekä transsukupuolisten henkilöiden syntymätodistusten tunnustamisesta kaikissa jäsenvaltioissa riippumatta muista hallinnollisista tai oikeudellisista menettelyistä.

1.11Euroopan unionin on omaksuttava tehtävänsä ihmisoikeuksien, myös hlbtiq-henkilöiden vapauden ja ihmisarvon, edistämisessä maailmanlaajuisesti. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi eurooppalaisen yhteisön on tehtävä yhteistyötä kansainvälisten ja alueellisten instituutioiden kanssa homoseksuaalisuuden dekriminalisoimiseksi maailmanlaajuisesti ja hlbtiq-henkilöiden ihmisarvon ja perusoikeuksien kunnioittamiseksi kaikkialla maailmassa.

2.Yleishuomioita

2.1ETSK katsoo, että on olennaisen tärkeää, että sekä EU:n että kansalliset toimielimet ottavat käyttöön julkisia politiikkoja hlbtiq-henkilöiden suojelemiseksi, jotta perusoikeuskirjassa ja SEU-sopimuksessa vahvistettuja arvoja eli ihmisarvoa, tasa-arvoa, ihmisoikeuksien kunnioittamista, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina, kunnioitetaan kaikkialla unionissa 1 . ETSK kannattaa Euroopan parlamentin päätöslauselmaa, jossa EU julistetaan hlbtiq-vapauden alueeksi.

2.2Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) tiedot 2 osoittavat, että hlbtiq-henkilöt ovat haavoittuvassa asemassa oleva ryhmä, joka tarvitsee tukea sekä EU:n toimielimiltä että jäsenvaltioiden kansallisilta viranomaisilta. Komitea katsoo, että hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskeva strategia 2020–2025 on ensimmäinen askel sukupuoliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuoli-ilmaisuun ja sukupuoliominaisuuksiin perustuvan syrjinnän torjumisessa sekä hlbtiq-yhteisölle turvallisen tilan varmistamisessa kaikkialla Euroopan unionissa.

2.3ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että komission asiakirjassa käytetään intersektionaalisuutta monialaisena periaatteena: seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti tai sukupuoli-ilmaisu ja/tai sukupuoliominaisuudet otetaan huomioon muiden henkilökohtaisten ominaisuuksien tai identiteettien, kuten sukupuolen, rodullisen alkuperän, etnisyyden, uskonnon, vakaumuksen, vammaisuuden ja iän, rinnalla. Lisäksi tämän kaiken ohella otetaan huomioon covid-19-pandemia, joka on vaikuttanut suhteettomasti heikossa asemassa oleviin hlbtiq-henkilöihin.

2.4Jotta hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskeva strategia 2020–2025 voidaan panna täytäntöön vaikuttavasti ja tehokkaasti kaikkialla Euroopan unionissa, Euroopan komission on kuitenkin luotava toiminnallistamis- ja seurantamekanismi, jolla valvotaan, onko strategia pantu täytäntöön ja missä määrin. Tältä osin komission on tarkistettava vuosittain, ovatko EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot panneet täytäntöön strategiassa mainitut keskeiset painopisteet ja kuinka hyvin ne ovat siinä onnistuneet. Arviointi olisi toteutettava jäsenvaltioita ja järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa kuullen.

3.Erityishuomioita

3.1Hlbtiq-henkilöihin kohdistuva syrjintä

3.1.1Syrjintä vaikuttaa hlbtiq-henkilöihin kaikissa elämänvaiheissa. Monet hlbtiq-lapset ja -nuoret sekä hlbtiq-perheiden (ts. sateenkaariperheiden eli perheiden, joihin kuuluu vähintään yksi hlbtiq-henkilö) lapset tulevat leimatuiksi varhaisesta iästä lähtien, minkä vuoksi he joutuvat syrjinnän ja vihamielisyyden kohteiksi. Tämä vaikuttaa heidän opiskelutuloksiinsa ja työllistymismahdollisuuksiinsa, päivittäiseen elämäänsä sekä koko perheen hyvinvointiin. Siksi hlbtiq-henkilöiden kärsimän syrjinnän poistamiseksi tarvitaan suurempia ja parempia lastensuojelutoimenpiteitä erityisesti koulutuksen alalla.

3.1.2Yksi kiireellisimmistä hlbtiq-henkilöihin kohdistuvaa syrjintää koskevista kysymyksistä on syrjintä työpaikalla 3 ja työmarkkinoille pyrittäessä. Näin ollen yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista annetulla direktiivillä (2000/78/EY) on myös suojeltava transsukupuolisia, muunsukupuolisia, intersukupuolisia ja queer-henkilöitä syrjinnältä näillä osa-alueilla. Lisäksi ETSK suhtautuu myönteisesti komission toiveeseen laajentaa direktiivin soveltamisala koskemaan muitakin osa-alueita kuin työllisyyttä ja ammatillista koulutusta ja pitää sitä tehokkaana toimenpiteenä hlbtiq-henkilöihin kohdistuvan syrjinnän torjumiseksi.

3.1.3Työpaikoilla tapahtuvan syrjinnän osalta on kiinnitettävä erityistä huomiota transsukupuolisiin henkilöihin heidän kohtaamiensa sosiaalisten haasteiden vuoksi (esimerkiksi tosiasiallisen ja oikeudellisen tilanteen epäsuhta, joka johtuu vaikeista menettelyistä henkilöllisyysasiakirjojen muuttamiseksi useimmissa jäsenvaltioissa, lääketieteellisten toimenpiteiden puutteesta, heidän kohtaamistaan ennakkoluuloista jne.). Nämä sosiaaliset haasteet voivat aiheuttaa häirintää työpaikalla, irtisanomisia ja yleensä monia ongelmia työnhausta lähtien.

3.1.4Komitea korostaa, että Euroopan unionin on laadittava aktiivista työllisyyspolitiikkaa koskevia toimintalinjoja, joiden tavoitteena on, että jäsenvaltiot ja kansalliset viranomaiset laativat kansallisia työllisyyssuunnitelmia, joihin sisältyy hlbtiq-henkilöille suunnattuja erityistoimenpiteitä ja joilla rajoitetaan työnsaannin puutteen vaikutuksia, joista he kärsivät rakenteellisesti.

3.1.5ETSK katsoo, että on olennaisen tärkeää laajentaa eurooppalaisia säännöksiä, jotka koskevat yhdenvertaista kohtelua työelämässä, jotta niihin sisällytetään transsukupuoliset henkilöt sekä muunsukupuoliset, intersukupuoliset ja queer-henkilöt kaikkien hlbtiq-henkilöiden suojelemiseksi sukupuoliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin ja -ilmaisuun sekä sukupuoliominaisuuksiin perustuvalta syrjinnältä työelämässä.

3.1.6ETSK kannattaa Euroopan komission ehdotusta yhdenvertaista kohtelua koskevan direktiivin laajentamisesta koskemaan muitakin osa-alueita kuin työtä ja ammatillista koulutusta. Komitea katsoo tältä osin, että komissiota on tuettava, kun se pyytää neuvostoa hyväksymään tämän ehdotuksen, jotta voidaan korjata puutteet EU:n lainsäädännön tarjoamassa suojelussa sukupuoliseen suuntautumiseen, mutta myös sukupuoli-identiteettiin tai -ilmaisuun, sukupuoliominaisuuksiin tai perheryhmään perustuvalta syrjinnältä.

3.1.7ETSK tukee EU:n toimielinten jäsenvaltioille esittämää kehotusta ratifioida ILO:n yleissopimus nro 190 väkivallan ja häirinnän poistamisesta työelämässä. ’Väkivallalla ja häirinnällä’ viitataan erinäisiin tuomittavan käytöksen muotoihin ja käytäntöihin, jotka kohdistuvat henkilöihin heidän biologisen tai sosiaalisen sukupuolensa perusteella. Yleissopimuksessa annetaan myös valtiovallalle ja työmarkkinaosapuolille ohjeita siitä, miten voidaan löytää välineitä näiden syrjintämuotojen poistamiseksi. Työehtosopimusneuvottelut kaikilla tasoilla ja työehtosopimukset voivat auttaa määrittämään työpaikoille kohdennettuja toimenpiteitä sekä panemaan täytäntöön Euroopan tason työmarkkinaosapuolten allekirjoittaman itsenäisen sopimuksen työpaikalla esiintyvän väkivallan torjumisesta.

3.1.8Mitä tulee hlbtiq-henkilöiden syrjintään tilassa, jossa heidän pitäisi tuntea olonsa turvallisimmaksi, eli perheympäristössä, monet hlbtiq-yhteisöön kuuluvat ihmiset, erityisesti nuoret, joutuvat kodittomiksi. Monissa jäsenvaltioissa viranomaiset eivät pysty tarjoamaan sosiaali- ja terveyspalveluja näiden ihmisten tukemiseksi. Siksi on tärkeää, että hlbtiq-henkilöt hyötyvät turvakodeista ja terveydenhoitopalveluista, jotta he voivat integroitua yhteiskuntaan ja löytää vakaan ja varman työpaikan.

3.1.9Komission ehdottaman yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän uudistamisen lisäksi on olennaisen tärkeää, että Euroopan unioni myöntää rahoitusta tuomareiden, syyttäjien ja rajavartijoiden sekä maahanmuuttoviranomaisten ja tulkkien koulutukseen, joka auttaa ymmärtämään heikossa asemassa olevien kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden, myös hlbtiq-henkilöiden, erityistarpeet.

3.1.10ETSK katsoo tältä osin, että on olennaisen tärkeää rajoittaa maahanmuuttajien palauttamispolitiikan soveltamista EU:n rajoilla ottaen huomioon, että monet näistä ihmisistä pakenevat kotimaastaan seksuaaliseen suuntautumiseen, identiteettiin tai sukupuoli-ilmaisuun ja sukupuoliominaisuuksiin perustuvaa vainoa. Palautus ilman mahdollisuutta pyytää kansainvälistä suojelua rikkoo kaikkein perustavanlaatuisimpia ihmisoikeuksia, kansainvälisiä sopimuksia ja joissakin tapauksissa kansainvälistä suojelua koskevaa kansallista lainsäädäntöä.

3.1.11Komitean mielestä komission olisi harkittava transsukupuolisten henkilöiden sukupuolen itsemääräämisoikeuden tunnustamista, jolloin noudatettaisiin korkeimpia ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevia kansainvälisiä standardeja ja edistettäisiin niiden tunnustamista jäsenvaltioiden ja kansallisten viranomaisten taholta, jotta transsukupuoliset henkilöt voivat saada identiteettinsä tunnustetuksi ilman kolmannen osapuolen todistusta.

3.1.12Euroopan komission olisi seurattava transsukupuolisten henkilöiden sukupuolenkorjaushoitojen sisällyttämistä terveydenhuollon piiriin ja tehtävä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan hyödyntää täysimääräisesti EU:n rajatylittävän terveydenhuoltokehyksen tarjoamia mahdollisuuksia tasapainottaa mahdollisia kansallisia puutteita.

3.1.13Komission olisi kannustettava jäsenvaltioita hyväksymään kansallisella tasolla strategioita sukupuolitautien valvomiseksi, torjumiseksi ja ehkäisemiseksi. Tällä alalla on myös tärkeää asettaa etusijalle terveydenhuoltoalan ammattilaisille tarkoitetut varat ja osallistua Maailman terveysjärjestön (WHO) suositusten sekä kansainvälisen tautiluokituksen yhdennentoista painoksen (ICD-11) mukaiseen koulutukseen. Lisäksi on olennaisen tärkeää, että jäsenvaltiot kannustavat kokemusten ja käytäntöjen vaihtoon eri jäsenvaltioiden erikoistuneiden terveydenhuollon ammattilaisten välillä.

3.1.14Jäsenvaltioita kaikkialla EU:ssa olisi kannustettava kieltämään eheytyshoidot, jotka ovat alentava käytäntö, jolla on lukuisia vaikutuksia hlbtiq-henkilöiden fyysiseen ja henkiseen terveyteen. Lisäksi jäsenvaltioita olisi kannustettava hyväksymään lainsäädäntötoimenpiteitä, joilla kielletään intersukupuolisten ihmisten sukuelinten silpominen. Näin varmistettaisiin, että intersukupuolisilla ihmisillä on oikeus päättää itse, haluavatko he käyttää lääketieteellisiä toimenpiteitä tietyn sukupuolen määrittämiseksi vai eivät, ja tästä säännöstä voidaan poiketa vain kiireellisten lääketieteellisten tarpeiden yhteydessä, jos intersukupuolisen henkilön henki on vaarassa.

3.1.15Euroopan unionin rahoitusohjelmien olisi oltava tiiviisti sidoksissa SEU-sopimuksen 2 artiklassa tarkoitettuihin EU:n arvoihin sekä riippuvaisia niistä. Suurissa hankkeissa jäsenvaltioita olisi myös vaadittava tekemään heikossa asemassa oleviin ryhmiin, mukaan lukien hlbtiq-henkilöt, kohdistuvien vaikutusten arviointi EU:n varoista rahoitettavista hankkeista. Jäsenvaltiotasolla EU:n rahoitusta varten olisi siis tehtävä monimuotoisuustarkastus, jonka suorittaa kansallisista paikallis- tai keskusviranomaisista ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajista koostuva riippumaton komitea. 4

3.1.16Jotta asiantuntijoita voitaisiin kouluttaa suorittamaan tämä monimuotoisuustarkastus EU:n rahoitusohjelmien puitteissa, olisi otettava käyttöön Euroopan tasolla kehitetty koulutusohjelma, jolla kehitetään osaamista ja kannustetaan jäsenvaltioita vaihtamaan hyviä käytäntöjä liittyen EU:n rahoitusohjelmien vaikutuksiin heikossa asemassa oleviin ryhmiin, myös hlbtiq-yhteisöön. Tämän toimenpiteen täytäntöönpanemiseksi koko unionissa on perustettava Euroopan komission tasolla toimiva valvontamekanismi.

3.1.17Jäsenvaltioita olisi kannustettava toteuttamaan kansallisia koulutus- ja valistuskampanjoita ja ‑ohjelmia, joilla vähennetään ja torjutaan sellaisten henkilöiden syrjintää, joilla on erilainen seksuaalinen suuntautuminen tai sukupuoli-identiteetti. Tältä osin kansallisten viranomaisten olisi varmistettava, että pakollisiin kansallisiin koulujen opetussuunnitelmiin sisällytetään tietoa ihmisoikeuksista, myös seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin tai -ilmaisuun liittyen, jotta voidaan ehkäistä syrjintää, ennakkoluuloja ja stereotypioita. Lisäksi perus- ja keskiasteen koulujen olisi tarjottava kattavaa seksuaalikasvatusta, josta lapset ja nuoret saavat terveeseen elämään ja yhdenvertaisiin suhteisiin liittyvät tiedot ja taidot.

3.2Hlbtiq-henkilöiden turvallisuuden varmistaminen

3.2.1Komitea tietää, että useissa jäsenvaltioissa on järjestetty kansallisten perustuslakien muuttamiseksi kansanäänestyksiä, joilla pyritään rajoittamaan hlbtiq-henkilöiden oikeuksia tai leimaamaan tätä väestöryhmää suuren yleisön keskuudessa. Koska tieto kulkee rajat ylittävällä alueella kaikkialla Euroopan unionissa, jäsenvaltioiden on varmistettava, että julkisen rahoituksen läpinäkyvyys koskee kaikkia tällaisissa kansanäänestyksissä mukana olevia toimijoita.

3.2.2ETSK tukee aloitetta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 83 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rikollisuuden alojen luettelon laajentamisesta kattamaan viharikokset ja vihapuhe, muun muassa silloin, kun ne kohdistuvat hlbtiq-henkilöihin. Siksi komission on tarpeen toteuttaa asiaa koskevia tiedotus- ja valveuttamistoimia Euroopan tasolla. Komission olisi käynnistettävä tiedotuskampanja, jonka tavoitteena on torjua edellä mainittua suuntausta ja siihen liittyvää käyttäytymistä ja edistää kaikkien kansalaisten tasa-arvoa. Komitea ehdottaa, että tämä kampanja käynnistetään Euroopan tasolla ja että siinä puututaan kunkin jäsenvaltion paikallisella tasolla kokemiin ongelmiin. Nämä aloitteet olisi sisällytettävä demokratiaa koskevaan EU:n toimintasuunnitelmaan. Lisäksi kaikki Euroopan maat ovat sitoutuneet keräämään Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestölle (Etyj) viharikoksista tietoja, joita voidaan hyödyntää tässä yhteydessä.

3.2.3Euroopan komission olisi myös toteutettava yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa useita toimenpiteitä valeuutisten, väärän tiedon ja vihapuheen torjumiseksi sekä verkossa että sen ulkopuolella. Tältä osin komission on kehitettävä mekanismi, jolla seurataan audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin asianmukaista täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa, mutta myös hyväksyttävä eurooppalainen lainsäädäntökehys valeuutisten ja väärän tiedon torjunnan helpottamiseksi.

3.2.4Verkkoympäristössä esiintyvän vihapuheen torjumisen osalta komitea pitää erittäin rohkaisevina komission toimia Facebookin, Microsoftin, Twitterin ja YouTuben allekirjoittamien käytännesääntöjen, joilla pyritään laittoman vihapuheen torjumiseen verkossa, edistämiseksi ja täytäntöönpanemiseksi. Tämäntyyppinen väline – käytännesäännöt vihapuheen torjumiseksi – olisi pantava täytäntöön suosituksena jäsenvaltioiden tasolla sekä verkossa että audiovisuaalisessa tilassa, jotta luodaan turvallinen tila hlbtiq-henkilöille ja muille heikossa asemassa oleville ryhmille, joihin voidaan helposti kohdistaa verkkohäirintää tai vihapuhetta. 5

3.2.5Hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskeva strategia 2020–2025 tulee kytkeä uhrien oikeuksia koskevaan strategiaan 2020–2025, jotta seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla henkilöillä on tarpeeksi luottamusta ilmoittaa heihin kohdistuneista viharikoksista. Näin ollen on tarpeen varmistaa jatkuva ammatillinen koulutus poliiseille, asianajajille ja tuomareille viharikosten, ennakkoluulojen ja stereotypioiden alalla ja välttämätöntä tehdä yhteistyötä hlbtiq-henkilöitä tällä alalla tukevien kansalaisjärjestöjen kanssa.

3.2.6Covid-19-pandemia on osoittanut, että useimmilla jäsenvaltioilla ei ole riittävästi valmiuksia tarjota suojaa hätätilanteen varalta tai lyhytaikaista suojaa hlbtiq-henkilöille, jotka ovat joko perheväkivallan uhreja, erityisesti kun kyseessä ovat transsukupuoliset henkilöt, tai oman perheensä hyökkäysten kohteena. Turvakotien, turvatalojen ja avustuskeskusten rakentaminen sekä integroitujen avustuspalvelujen tarjoaminen edellyttävät näin ollen kansallisten viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen yhteistyötä sekä EU:n rahoitusta.

3.3Osallistavien yhteiskuntien rakentaminen hlbtiq-henkilöitä varten

3.3.1Euroopan komission on täytettävä Euroopan unionin lainsäädännön valvojan roolinsa, joka perustuu eurooppalaisiin sääntelytoimiin ja Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön unionin oikeuden moitteettoman ja yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa. Sen on tehostettava toimiaan ja kehitettävä laajoja mekanismeja, joilla seurataan unionin oikeuden ja Euroopan unionin tuomioistuimen päätösten sovellettavuutta kansallisen lainsäädännön ja kansallisten viranomaisten käytäntöjen puitteissa.

3.3.2Mitä tulee vapaaseen liikkuvuuteen, joka on yksi unionin oikeuden pilareista, Euroopan komission on kehitettävä seurantamekanismi sen varmistamiseksi, että direktiivissä 2004/38/EY myönnetyt oikeudet, erityisesti oikeus liikkua ja elää vapaasti, tunnustetaan kaikille Euroopan kansalaisille ja heidän perheilleen, myös sateenkaariperheille, kaikkialla unionissa.

3.3.3Jotta kaikki hlbtiq-henkilöt voisivat nauttia oikeudesta vapaaseen liikkuvuuteen kaikkialla Euroopan unionissa, komitea kehottaa Euroopan komissiota laatimaan sääntelykehyksen, jolla ’perheen’ käsitteestä tehdään itsenäinen ja riippumaton jäsenvaltioiden kansallisesta lainsäädännöstä erityisesti rajat ylittävissä tilanteissa, ja toisaalta varmistamaan, että hallinnollisen tai oikeudellisen menettelyn kautta vaihdetut syntymäasiakirjat tunnustetaan kaikissa jäsenvaltioissa vapaan liikkuvuuden puitteissa. Euroopan komission olisi tehtävä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa transsukupuolisten vanhempien sukulaisuussuhteiden rekisteröinnin helpottamiseksi heidän laillisesti tunnustetun sukupuoli-identiteettinsä mukaisesti, jotta näitä perheitä voidaan suojella syrjinnältä, väkivallalta ja identiteetin luvattomalta paljastamiselta.

3.4Hlbtiq-henkilöiden yhdenvertaisuuden edistäminen kaikkialla maailmassa

3.4.1EU:n toimielinten on toimittava perusihmisoikeuksien takaajana ja suojelijana sekä sisäisissä että ulkoisissa toimissaan. Tämän toteutumiseksi on tehtävä yhteistyötä muiden alueellisten ja kansainvälisten instituutioiden, kuten Euroopan neuvoston ja Yhdistyneiden kansakuntien, kanssa, jotta hlbtiq-henkilöille ja ihmisoikeuksien puolustajille taataan heidän ansaitsemansa turvallisuus ja tasa-arvo. On myös tärkeää, että sen lisäksi, että EU:n toimielimet tukevat toimenpiteitä, joilla torjutaan liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA) avulla hlbtiq-henkilöihin kohdistuvaa väkivaltaa, vihaa ja syrjintää ehdokasmaissa tai mahdollisissa ehdokasmaissa, ne ottavat nämä kriteerit käyttöön ulkoisissa toimissaan EU:n ulkopuolisille maille myönnettävän rahoituksen suhteen.

Bryssel 27. huhtikuuta 2021

Christa Schweng
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

_____________

(1)    Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artikla.

(2)     https://fra.europa.eu/sites/default/files/fra_uploads/fra-2020-lgbti-equality-1_en.pdf

(3)    Työpaikalla hlbtiq-henkilöt kokevat edelleen syrjintää työhönotossa, töissä ja työuran päättyessä, mikä on vastoin EU:n selkeää lainsäädäntöä tällä alalla. Monilla hlbtiq-henkilöillä on lukuisia vaikeuksia oikeudenmukaisen ja pysyvän työpaikan löytämisessä, mikä lisää köyhyyden, sosiaalisen syrjäytymisen ja asunnottomuuden riskiä.

(4)    Tämän toimenpiteen täytäntöönpanemiseksi on perustettava asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on arvioida, missä määrin jäsenvaltioiden toteuttamat hankkeet auttavat heikossa asemassa olevia ryhmiä, myös hlbtiq-yhteisöä, sekä tehdä EU:n rahastoista rahoitettujen hankkeiden täytäntöönpanoa koskeva ennakko- ja jälkianalyysi, joka tukeutuu Euroopan tasolla perustettuun arviointiverkostoon.

(5)    Käytännesääntöjen olisi perustuttava EU:n tasa-arvoa, ihmisoikeuksia, moninaisuutta sekä sananvapautta koskeviin arvoihin. Tämän välineen täytäntöönpanon ja soveltamisen seurantaa varten olisi luotava asiantuntijaryhmä, mutta myös otettava mukaan kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, joiden toiminta-alaan kuuluvat ihmisoikeuksien ja heikossa asemassa olevien ryhmien puolustaminen.