KANNANOTTOPYYNTÖ

ALOITE (ilman vaikutustenarviointia)

Tämän asiakirjan tarkoituksena on antaa yleisölle ja sidosryhmille tietoa komissiossa tekeillä olevasta työstä, jotta nämä voivat antaa palautetta ja osallistua tuloksekkaasti kuulemistoimiin.

Pyydämme yleisöä ja sidosryhmiä esittämään näkemyksiään siitä, miten komissio on hahmottanut tarkastelun kohteena olevan ongelman ja sen mahdolliset ratkaisut, sekä antamaan komissiolle asian kannalta merkityksellisiä tietoja, joita niillä mahdollisesti on.

Aloitteen nimi

Perusoikeuskirjan soveltamisen vahvistamiseksi Euroopan unionissa laaditun strategian väliarviointi

Vastuupääosasto ja ‑yksikkö

Oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosasto, C2 (Perusoikeuspolitiikka)

Todennäköinen aloitteen tyyppi

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle

Alustava aikataulu

Vuoden 2025 viimeinen neljännes

Lisätiedot

Oikeutesi EU:ssa – Euroopan komissio

Tämä asiakirja on laadittu ainoastaan informaatiotarkoituksiin. Se ei rajoita millään tavalla komission varsinaista päätöstä aloitteen toteuttamisesta tai sen lopullisesta sisällöstä. Kaikki tässä asiakirjassa kuvatut aloitteen yksityiskohdat, mukaan lukien sen toteutusaikataulu, voivat myöhemmin muuttua.

A. Poliittinen tausta, ongelmanmääritys ja toissijaisuusperiaatteen soveltaminen

Poliittinen tausta

Komissio esitti joulukuussa 2020 strategian perusoikeuskirjan soveltamisen vahvistamiseksi EU:ssa, jäljempänä ’perusoikeuskirjaa koskeva strategia’. Strategiassa esitetään toimenpiteitä, joilla perusoikeuskirjan täytäntöönpanoa ja soveltamista tehostetaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa vuoteen 2030 mennessä. Näin varmistetaan, että perusoikeuskirja toteutuu kaikkien kohdalla. Yksi strategian tärkeimmistä tuotoksista on vuosittain laadittava kertomus perusoikeuskirjan soveltamisesta. Vuodesta 2021 lähtien nämä vuosikertomukset ovat olleet temaattisia, ja niissä on tarkasteltu perusoikeuskirjan soveltamista tarkemmin jostakin tietystä näkökulmasta.

Perusoikeuskirjaa koskevassa strategiassa edellytetään myös, että komissio laatii vuonna 2025 kertomuksen sen toteuttamisesta. Komissio julkaisee kertomuksen väliarvioinnin muodossa. Väliarviointi on samalla perusoikeuskirjaa koskeva vuoden 2025 kertomus. Sen sijaan, että perusoikeuskirjaa koskeva vuoden 2025 kertomus rakentuisi uudelle teemalle, siinä kuvataan vuosina 2020–2025 toteutettuja toimia perusoikeuskirjan soveltamisen vahvistamiseksi EU:ssa ja jäsenvaltioissa ja käsitellään jäljellä olevia haasteita. Komissio saattaa myös ilmoittaa arvioinnin tulosten perusteella tarpeellisista lisätoimenpiteistä, jotta se voi reagoida päättäväisemmin oikeuksien toteutumisessa havaittuihin puutteisiin ja tarpeisiin.

Ratkaistava ongelma

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 6 artiklan mukaan perusoikeuskirjalla on sama oikeudellinen arvo kuin EU:n perussopimuksilla. Perusoikeuskirjan määräykset koskevat sen 51 artiklan 1 kohdan mukaan EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita niiden soveltaessa unionin oikeutta. Perusoikeuskirjan tärkeydestä huolimatta erilaiset selvitykset ja kuulemiset osoittavat kerta toisensa jälkeen, etteivät suuri yleisö ja ammatinharjoittajat tunne perusoikeuskirjaa riittävästi eivätkä tiedä, missä tilanteissa sitä kuuluu soveltaa. Tämä voi vaikuttaa perusoikeuksien toteutumiseen ja soveltamiseen EU:ssa ja siten myös SEU-sopimuksen 2 artiklassa vahvistettujen EU:n perusarvojen soveltamiseen. Perusoikeuskirjasta vuonna 2019 toteutetun erityiseurobarometrin (nro 487) tulokset vahvistivat, että tietovaje on yleinen. Kevään 2025 aikana valmistellaan uutta eurobarometrikyselyä, jolla kerätään tuoretta dataa perusoikeuskirjan tuntemisesta. Euroopan unionin perusoikeusvirasto kerää jatkuvasti näyttöä perusoikeuskirjan soveltamisessa esiin tulleista ongelmista. Se tapahtuu pääasiassa kuulemalla sidosryhmiä eri tavoin. Myös kantelut ja rikkomusmenettelyt kertovat perusoikeuskirjan puutteellisesta täytäntöönpanosta ja soveltamisesta; komissio saa yksityishenkilöiltä jatkuvasti kanteluja mahdollisista perusoikeusloukkauksista. Komissio saattaa säännöllisesti Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi asioita, joissa on kyse EU:n lainsäädännön, myös perusoikeuskirjan, väitetystä rikkomisesta.

Komissio julkaisi vuonna 2020 strategian EU:n perusoikeuskirjan soveltamisen vahvistamiseksi voidakseen tukea EU:n perusoikeuskirjan tuloksellista täytäntöönpanoa ja soveltamista. Vuosiksi 2020–2030 laaditulla strategialla pyritään vahvistamaan perusoikeuksien soveltamista täsmätoimenpiteillä, joita komissio on sitoutunut toteuttamaan yhteistyössä tärkeimpien sidosryhmien kanssa. Toimenpiteet perustuvat analyysiin sidosryhmien tarpeista sekä syistä, joita on löydetty perusoikeuskirjan tuloksettomalle soveltamiselle. Komissiolle strategian väliarviointi on tilaisuus arvioida näiden toimenpiteiden toteuttamista ja tarvittaessa ilmoittaa uusista toimenpiteistä strategian toteutuskauden jälkipuoliskoa varten tai olemassa olevien toimenpiteiden jatkamisesta. Koska sidosryhmiltä saatu palaute viittaa edelleen siihen, että tarvitaan lisätoimenpiteitä tukemaan perusoikeuskirjan tuloksellista soveltamista EU:ssa, perusoikeuskirjan parempi soveltaminen on epätodennäköistä ilman EU:n lisätoimia.

EU:n toimen perusta (oikeusperusta ja toissijaisuusperiaatteen soveltaminen)

Oikeusperusta

SEU-sopimuksen 17 artiklan 1 kohta (luettuna yhdessä sopimuksen 2 artiklan kanssa).

EU:n toimen tarve

Euroopan komissiolla on parhaat edellytykset arvioida toimintastrategiansa toteuttamista. Kuten perusoikeuskirjaa koskevan strategian hyväksymisajankohtana vuonna 2020 arvioitiin, jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa strategiassa esitettyjä toimenpiteitä keskus-, alue- ja paikallistasolla, vaan niitä on täydennettävä EU-tason toimilla ja koordinoinnilla. EU-tason toimet ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että tärkeimmät sidosryhmät (jäsenvaltiot, kansalaisyhteiskunta, ihmisoikeuspuolustajat, oikeusalan toimijat ja muut EU:n toimielimet) toteuttavat täsmätoimenpiteitä perusoikeuskirjan soveltamisen vahvistamiseksi tavalla, jossa hyödynnetään niiden toiminnan yhtymäkohtia. Komission osallistuminen mahdollistaa parhaiden käytäntöjen, tiedon ja resurssien jakamisen EU:n sisällä. Perusoikeuskirjaa koskevan strategian väliarvioinnissa arvioidaan tämän lähestymistavan vaikuttavuutta ja ehdotetaan tarvittaessa uusia tai tehostettuja toimenpiteitä, joilla täydennetään nykyisiä kansallisia toimenpiteitä EU-tason täsmätoimilla.

B. Aloitteen tavoite ja toteutustapa

Väliarviointi perustuu perusoikeuskirjaa koskevassa strategiassa annettuun sitoumukseen, jonka mukaan komissio raportoi strategian toteuttamisesta vuonna 2025. Komissiolle väliarviointi on tilaisuus arvioida, missä määrin strategian toimenpiteitä toteutetaan ja pitävätkö sidosryhmät toteuttamista tuloksellisena. Koska väliarviointi julkaistaan tiedonantona neuvostolle ja Euroopan parlamentille, komissio voi tarvittaessa ilmoittaa siinä uusista tai tehostetuista politiikkatoimista strategian jäljellä olevan toteutuskauden ajaksi (2026–2030). Kyseiset politiikkatoimet perustuvat kuulemisissa havaittuihin puutteisiin ja tarpeisiin.

Todennäköiset vaikutukset

Mahdolliset uudet toimenpiteet koskevat komissiota ja tärkeimpiä sidosryhmiä (jäsenvaltiot, kansalaisyhteiskunta, ihmisoikeuspuolustajat, oikeusalan toimijat, muut EU:n toimielimet ja suuri yleisö). Ne vaikuttavat todennäköisesti myönteisellä tavalla perusoikeuskirjaan kirjattujen oikeuksien toteutumiseen ja soveltamiseen. Kuten tähänkin asti, edunsaajia ovat kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset, kansalaisyhteiskunta, ihmisoikeuspuolustajat, suuri yleisö ja EU:n henkilöstö. Komissio pyrkii perusoikeuskirjan kansallisia yhteyspisteitä osallistamalla ja perusoikeusviraston jäsenvaltioille toimittamien tietojen avulla varmistamaan, että suunnitellut toimenpiteet vastaavat eri sidosryhmien tarpeita jäsenvaltioissa. Perusoikeuskirjan laajan soveltamisalan vuoksi mahdolliset uudet toimenpiteet voivat edistää kestävän kehityksen eri tavoitteiden saavuttamista.

Tuleva seuranta

Komissio laatii perusoikeuskirjaa koskevan strategian mukaisesti tilannekatsauksen vuonna 2030 yhteistyössä tärkeimpien perusoikeuskirjan noudattamisen valvontaan osallistuvien toimijoiden kanssa. Katsauksessa arvioidaan edistymistä perusoikeuskirjan tunnettuudessa ja käytössä. Strategian toteutuskauden alkupuoliskon tapaan tärkeimmiltä sidosryhmiltä kerätään jatkuvasti palautetta säännöllisen yhteydenpidon avulla.

C. Sääntelyn parantaminen

Vaikutustenarviointi

Tässä tiedonannossa arvioidaan toimintastrategian toteuttamista ja esitetään tarvittaessa uusia politiikkatoimia. Niiden muodostama yleinen strategiakehys sisältää useita toimenpiteitä. Vaikutustenarviointi ei ole tässä vaiheessa perusteltu, mutta sellainen saatetaan tehdä yksittäisistä toimista/aloitteista tarpeen mukaan.

Kuulemisstrategia

Näyttöä kootaan keräämällä sidosryhmien näkemyksiä keväällä 2025 järjestettävissä kohdennetuissa kuulemisissa.

Tässä yhteydessä tärkeimpiä sidosryhmiä ovat seuraavat:

·jäsenvaltiot perusoikeuksia, kansalaisoikeuksia ja henkilöiden vapaata liikkuvuutta käsittelevässä työryhmässä (FREMP), joka kokoontuu toukokuussa 2025 vaihtamaan näkemyksiä asiasta

·perusoikeuskirjan yhteyspisteet

·oikeusalan ammattilaiset ja oikeusalan koulutusta tarjoavat tahot, joita kuullaan eurooppalaisten verkostojen välityksellä

·kansalaisyhteiskunta ja ihmisoikeuspuolustajat EU:n perusoikeusviraston alaisuudessa toimivan perusoikeusfoorumin välityksellä

·kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden eurooppalainen verkosto (ENNHRI), kansallisten tasa-arvoelinten eurooppalainen verkosto (Equinet) ja Euroopan oikeusasiamiesten verkosto (ENO).

·Komissio järjestää myös vapaaehtoisen kuulemistilaisuuden Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean kanssa. Tilaisuudessa kerätään palautetta kansalaisyhteiskunnalta sekä alue- ja paikallisviranomaisilta kyselylomakkeiden avulla ja suullisesti.

·Myös Euroopan parlamentin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa saatetaan kuulla.

·Komissio aikoo tavata asiaankuuluvia kansainvälisiä järjestöjä (YK, Euroopan neuvosto).

·Rivikansalaisten näkemyksiä kerätään julkaisemalla kannanottopyyntö.

Näistä kuulemisista tiedotetaan edellä mainittujen sidosryhmien verkostoissa, joiden toimintaan komissio osallistuu säännöllisesti.