1)

Korvataan C jakson 6.1 kohta seuraavasti:

”6.1.   Ulkomaiset suorat sijoitukset

Ulkomaiset suorat sijoitukset liittyvät sijoitussuhteeseen, jossa yhden kansantalouden kotimaisella yksiköllä on merkittävää vaikutusvaltaa toisessa kansantaloudessa kotimaisen yrityksen hallinnossa. Kansainvälisten standardien (ja erityisesti BPM6:n) mukaan tällainen suhde on olemassa, jos yhden kansantalouden kotimaisella sijoittajalla on joko suoraan tai välillisen omistusosuuden perusteella vähintään 10 prosentin äänivalta toisen kansantalouden kotimaisessa yrityksessä. Tämän periaatteen mukaisesti useiden toisiinsa sidoksissa olevien yritysten välillä voi olla ulkomainen suora sijoitussuhde riippumatta siitä, muodostuuko suhde yhden tai useamman omistusketjun kautta. Tämä voi ulottua suoran sijoituskohteen tytäryhtiöihin, näiden tytäryhtiöihin sekä osakkuusyhtiöihin. Kun ulkomainen suoran sijoituksen suhde on syntynyt, kaikki myöhemmät rahoitusvirrat/rahoitusvarat näiden talousyksiköiden välillä kirjataan ulkomaisten suorien sijoitusten virtoihin/kantoihin.

Oma pääoma käsittää oman pääoman sivuliikkeissä ja kaikki osakkeet tytär- ja osakkuusyhtiöissä. Uudelleen sijoitetut voitot on vastaerä kohtaan ”sijoitustulot” kirjattaville erille, jotka kuvaavat suoran sijoittajan osuutta voitoista, joita tytär- tai osakkuusyhtiöt eivät ole jakaneet osinkoina tai joita sivuliikkeet eivät ole maksaneet sijoittajille (ks. jakso A, 3.2.3 kohta).

Ulkomaisten suorien sijoitusten oma pääoma ja velkainstrumentit jaotellaan edelleen yhteisöjen välisten suhteiden sekä sijoituksen suunnan mukaan. Ulkomaisten suorien sijoitussuhteiden kolme luokkaa voidaan jaotella seuraavasti:

Ulkomaisten suorien sijoitusten kantatietojen osalta pörsseissä noteeratut oman pääoman kannat arvostetaan markkinahintaan. Vastaavasti pörssissä noteeraamattomien suorien sijoituskohteiden osalta oman pääoman kannat arvostetaan kirjanpitoarvoon noudattaen yhteistä määritelmää, johon sisältyvät seuraavat kirjanpidon erät:

Noteeraamattomien yhtiöiden osakkeiden osalta saattaa olla eroavaisuuksia rahoitustaseeseen kirjattujen taloustoimien ja ulkomaiseen varallisuusasemaan kirjanpitoarvoon kirjattujen omien varojen välillä. Tällaiset erot kirjataan muista hintamuutoksista johtuviin arvostusmuutoksiin.

Varojen ja velkojen arvostuksen johdonmukaisuuden lisäämiseksi silloin, kun edellä esitetty arvostusmenetelmä voi johtaa vääristymiin jäsenvaltioiden ulkomaisessa nettovarallisuusasemassa, jäsenvaltiot voivat vaihtoehtoisesti arvostaa suorien sijoitusten kohteena olevien noteeraamattomien yhtiöiden oman pääoman kannan jonkin muun BPM6:n 7.16 kohdassa mainitun arvostusmenetelmän mukaisesti, jos vähintään yksi seuraavista tapauksista toteutuu:

Jos suorien sijoitusten kohteena olevien noteeraamattomien yhtiöiden oman pääoman kantojen arvostuksessa käytetään vaihtoehtoista menetelmää, ulkomaista varallisuusasemaa koskevien tilastojen laatijaa kehotetaan ilmoittamaan vaihtoehtoisesta menetelmästä vastapuolimaan tilastojen laatijalle ja tekemään tämän kanssa yhteistyötä, jotta voitaisiin mahdollisimman hyvin välttää poikkeamisten vaara kahdenvälisissä tiedoissa. Nämä tiedot olisi toimitettava EKPJ:n sisällä nykyisten järjestelyjen kehyksessä, ja ne olisi julkaistava EKP:n julkaisussa ”European Union balance of payments and international investment position statistical sources and methods” (liitteessä V kuvatulla tavalla).

Parhaana käytäntönä suositellaan, että kaikki jäsenvaltiot alkavat laatia ulkomaisten suorien sijoitusten oman pääoman kannat ja uudelleen sijoitetut voitot vähintään vuosittain kerättävillä ulkomaisia suoria sijoituksia koskevien kyselyiden tiedoilla (*1).

(*1)  Seuraavat käytännöt eivät ole hyväksyttäviä ja niistä olisi luovuttava: i) valintamahdollisuuden antaminen raportoiville yksiköille arvostuskriteerin suhteen (markkina- tai kirjanpitoarvo), ii) investointikertymämenetelmän käyttö / kantojen laskeminen rahoitustaseen virtoja kumuloimalla.”."