NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1966/2006,

annettu 21 päivänä joulukuuta 2006,

kalastustoimia koskevien tietojen sähköisestä kirjaamisesta ja toimittamisesta sekä kaukohavaintokeinoista

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2371/2002 (1) vahvistetaan puitteet elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämiselle ja kestävälle hyödyntämiselle yhteisessä kalastuspolitiikassa.

(2)

Vesiluonnonvarojen säilyttämistä ja kestävää hyödyntämistä koskevat tavoitteet saavutetaan asettamalla vesialueille pääsyä ja kalavarojen käyttöoikeutta koskevia edellytyksiä, eli saaliita ja pyyntiponnistusta rajoittamalla sekä hyväksymällä kalastusmenetelmiin, pyydyksiin ja saaliiden kokoon liittyviä teknisiä toimenpiteitä.

(3)

Kalastusmahdollisuuksien moitteettoman hallinnoinnin turvaamiseksi ja mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi on sen vuoksi tarpeen seurata kalastustoimintaa siihen parhaiten soveltuvia keinoja käyttäen. Pyydettyjen määrien valvonta tapahtuu pääasiassa keräämällä tietoja saaliista, saaliiden purkamisista, jälleenlaivauksista, kuljetuksista ja myynnistä, kun taas pyyntiponnistuksen valvonta tapahtuu pääasiassa keräämällä tietoja alusten ominaisuuksista, kalastukseen käytetystä ajasta ja käytetyistä pyydyksistä. Kalastuksenvalvontaviranomaiset voivat lisäksi kaukovalvontatekniikan avulla seurata alusten läsnäoloa jollakin tietyllä alueella. Kaikkien näiden keinojen yhteiskäyttö lisää tietojen tarkkuutta.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 2371/2002 22 artiklan 1 kohdassa säädetään, että neuvosto päättää vuonna 2004 velvollisuudesta kirjata ja toimittaa sähköisesti kalastustoimia koskevat merkitykselliset tiedot, saaliiden purkaminen ja jälleenlaivaaminen sekä myynti-ilmoitukset mukaan luettuina, ja sen 23 artiklan 3 kohdassa säädetään, että neuvosto päättää vuonna 2004 velvollisuudesta ottaa käyttöön alusten kaukohavaintojärjestelmä.

(5)	Jäsenvaltiot ja muut maat ovat viime vuosina toteuttaneet kalastustoimia koskevien tietojen sähköiseen kirjaamiseen ja toimittamiseen samoin kuin kaukohavaintojärjestelmiin liittyviä kokeiluhankkeita. Järjestelmät ovat osoittautuneet toimiviksi ja kustannustehokkaiksi.

(6)	Yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä 12 päivänä lokakuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2847/93 (2) 6 artiklassa säädetään, että yhteisön kalastusalusten päälliköiden on pidettävä aluspäiväkirjaa.

(7)	Asetuksen (EY) N:o 2371/2002 22 artiklassa säädetään, että kalastustuotteita saa myydä kalastusalukselta ainoastaan rekisteröidyille ostajille tai rekisteröidyissä huutokaupoissa.

(8)

Asetuksen (ETY) N:o 2847/93 9 artiklassa säädetään, että julkisten huutokauppakeskusten tai muiden jäsenvaltioiden hyväksymien elinten tai henkilöiden, jotka vastaavat kalastustuotteiden kaupan pitämisestä ensimmäistä kertaa, on luovutettava myynti-ilmoitus ensimmäisen myynnin ajankohtana sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa tuotteet pidetään kaupan ensimmäistä kertaa.

(9)

Asetuksen (ETY) N:o 2847/93 8 artiklassa säädetään, että jokaisen yhteisön kalastusaluksen päällikön, jonka aluksen kokonaispituus on vähintään 10 metriä, tai hänen edustajansa on kunkin kalastusmatkan jälkeen ja 48 tunnin kuluessa saaliin aluksesta purkamisesta toimitettava ilmoitus sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa purkaminen on suoritettu.

(10)

Asetuksen (ETY) N:o 2847/93 9 artiklassa säädetään myös, että jos kalastustuotteiden ensimmäinen kaupan pitäminen ei tapahdu siinä jäsenvaltiossa, jossa tuotteet on purettu aluksesta, ensimmäisen kaupan pitämisen seurannasta vastaavan jäsenvaltion on varmistettava, että myynti-ilmoituksen jäljennös toimitetaan mahdollisimman pian näiden tuotteiden aluksesta purkamisen seurannasta vastaaville viranomaisille.

(11)	Asetuksen (ETY) N:o 2847/93 19 artiklassa säädetään, että jäsenvaltioiden on luotava tietokoneistettu tietokanta ja perustettava varmentamisjärjestelmä, johon kuuluu erityisesti tietojen vertailu ja tarkastaminen.

(12)	Asetuksen (ETY) N:o 2847/93 9 artiklassa säädetään myös, että toimivaltaisille viranomaisille on toimitettava haltuunottoilmoitus, mikä on kyseisen ilmoituksen haltijan tehtävä, jos tuotteita ei saateta myyntiin tai ne on tarkoitus saattaa myyntiin vasta myöhemmin.

(13)	Kaukohavaintojärjestelmää olisi käytettävä ainoastaan silloin, kun on selvää näyttöä siitä, että siitä koituu kustannushyötyä verrattuna pelkkien perinteisten valvontakeinojen, kuten partioalusten ja lentokoneiden, käyttöön laittomasti toimivien kalastusalusten etsinnässä.

(14)	Sen vuoksi olisi vahvistettava valvontatarkoituksiin käytettävää tietojen sähköistä kirjaamista ja toimittamista sekä kaukohavaintokeinoja koskevat edellytykset.

(15)	Esitysmuodot, joita kansalliset toimivaltaiset viranomaiset käyttävät tietojen vaihtamiseksi valvonta- ja tarkastustarkoituksiin, olisi määriteltävä yksityiskohtaisissa täytäntöönpanosäännöissä.

(16)	Jäsenvaltion olisi saatava vapaasti valita, mitä tietojen toimittamisen muotoa sen lipun alla purjehtivat alukset käyttävät.

(17)	Valvontatekniikan käyttöönottoon liittyvät investoinnit ovat tukikelpoisia yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoa ja kansainvälisen merioikeuden alaa koskevista yhteisön rahoitustoimenpiteistä 22 päivänä toukokuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 861/2006 (3) nojalla.

(18)	Tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (4) mukaisesti,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tietojen sähköinen kirjaaminen ja toimittaminen

1.   Yhteisön kalastusaluksen päällikön on kirjattava sähköisesti kalastustoimiin liittyvät tiedot, jotka hänen edellytetään kirjaavan aluspäiväkirjaan ja jälleenlaivausilmoitukseen, sellaisina kuin ne on määritelty asiaa koskevassa yhteisön lainsäädännössä, ja lähetettävä ne sähköisesti lippuvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

2.   Yhteisön kalastusaluksen päällikön tai hänen edustajansa on kirjattava sähköisesti kalastustoimiin liittyvät tiedot, jotka on kirjattava lastin purkausilmoitukseen, sellaisena kuin se on määritelty asiaa koskevassa yhteisön lainsäädännössä, ja lähetettävä ne sähköisesti lippuvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

3.   Rekisteröidyn ostajan, rekisteröidyn kalahuutokaupan tai muun jäsenvaltioiden hyväksymän yhteisön tai henkilön, joka vastaa kalastustuotteiden ensimyynnistä, on kirjattava ja toimitettava sähköisesti ensimyyntiä koskeva ilmoitus ja tarvittaessa haltuunottoilmoitus niille toimivaltaisille viranomaisille, joiden alueella kalastustuotteet pidetään ensimmäisen kerran kaupan.

4.   Jäsenvaltioilla on oltava tarvittavat hallinnolliset ja tekniset rakenteet, joiden avulla ne voivat vastaanottaa, käsitellä, ristiintarkastaa ja toimittaa edelleen sähköisesti ainakin 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuihin aluspäiväkirjoihin, jälleenlaivausilmoituksiin, lastin purkausilmoituksiin, myynti-ilmoituksiin ja haltuunottoilmoituksiin sisältyvät tiedot.

2 artikla

Tietojen antamistiheys ja todistusvoimaisuus

1.   Kalastusaluksen päällikön on toimitettava asianomaiset aluspäiväkirjatiedot vähintään kerran päivässä. Hänen on toimitettava nämä tiedot myös lippuvaltion toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä. Hänen on joka tapauksessa toimitettava asianomaiset aluspäiväkirjatiedot sen jälkeen, kun viimeinen kalastustoimi on suoritettu, ja ennen satamaan saapumista.

2.   Lippuvaltion toimivaltaisen viranomaisen kirjaamia aluspäiväkirjaa, jälleenlaivausilmoitusta ja lastin purkausilmoitusta koskevia tietoja pidetään todistusvoimaisina kansallisessa lainsäädännössä vahvistetuin edellytyksin.

3.   Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen kirjaamia ensimyyntiä koskevaa ilmoitusta ja haltuunottoilmoitusta koskevia tietoja pidetään todistusvoimaisina kansallisessa lainsäädännössä vahvistetuin edellytyksin.

3 artikla

Asteittainen käyttöönotto

1.   Velvoitetta, joka koskee 1 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen sähköistä kirjaamista ja toimittamista, sovelletaan kokonaispituudeltaan yli 24 metriä pitkien kalastusalusten päälliköihin 24 kuukauden kuluessa 5 artiklassa tarkoitettujen täytäntöönpanosääntöjen voimaantulosta ja kokonaispituudeltaan yli 15 metriä pitkien kalastusalusten päälliköihin 42 kuukauden kuluessa täytäntöönpanosääntöjen voimaantulosta.

2.   Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltio voi 12 kuukauden kuluttua 5 artiklassa tarkoitettujen täytäntöönpanosääntöjen voimaantulosta velvoittaa ne sen lipun alla purjehtivien kalastusalusten päälliköt, joita tarkoitetaan 1 kohdassa ja joiden aluksen kokonaispituus on enintään 15 metriä, kirjaamaan ja toimittamaan sähköisesti 1 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot tai sallia tämän.

3.   Rantajäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on hyväksyttävä lippujäsenvaltiolta saadut sähköiset ilmoitukset, jotka sisältävät 2 kohdassa tarkoitetuilta kalastusaluksilta saadut tiedot.

4.   Velvoitetta, joka koskee myynti-ilmoitusten ja tarvittaessa haltuunottoilmoitusten sähköistä kirjaamista ja toimittamista, sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2009 rekisteröityihin ostajiin, rekisteröityihin kalahuutokauppoihin tai muihin jäsenvaltioiden hyväksymiin yhteisöihin tai henkilöihin, jotka vastaavat kalastustuotteiden ensimyynnistä ja joiden kalastustuotteiden ensimyynnin liikevaihto on yli 400 000 euroa vuodessa.

4 artikla

Kaukohavaintojärjestelmä

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden kalastuksen seurantakeskuksilla on 1 päivästä tammikuuta 2009 tarvittavat tekniset valmiudet, jotta ne voivat vertailla satelliitin tai muiden vastaavien järjestelmien maahan lähettämiin kaukohavainnointikuviin perustuvaa aluksen sijaintia ja alusten seurantajärjestelmän vastaanottamia tietoja keskenään sen arvioimiseksi, onko jollakin tietyllä alueella kalastusaluksia, jos on selvää näyttöä siitä, että tästä koituu kustannushyötyä laittomasti toimivien kalastusalusten havaitsemisessa käytettyihin perinteisiin valvontamenetelmiin verrattuna.

5 artikla

Yksityiskohtaiset säännöt

Tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt hyväksytään asetuksen (EY) N:o 2371/2002 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti. Säännöissä on vahvistettava erityisesti seuraavat seikat:

1)	Edellytykset, joiden mukaisesti kansalliset toimivaltaiset viranomaiset vaihtavat tietoja valvonta- ja tarkastustarkoituksiin varmistaen luottamuksellisuuden ja sen, että rantajäsenvaltioilla on mahdollisuus saada näitä tietoja.

2)	Toimitettavien viestien sisältö.

3)	Esitysmuodot, joita kansalliset toimivaltaiset viranomaiset käyttävät tietojen vaihtamiseksi valvonta- ja tarkastustarkoituksiin.

4)	Myynti-ilmoitusta ja haltuunottoilmoitusta koskevien tietojen kirjaamiseen ja toimittamiseen sovellettavat edellytykset.

5)	Säännökset, joiden nojalla jäsenvaltiot voivat ulottaa velvoitteen toimittaa tiedot sähköisesti koskemaan 3 artiklan 2 kohdassa säädettyjä kalastusaluksia.

6)	Vapautukset lastin purkausilmoituksen sähköistä toimittamista koskevista vaatimuksista sekä edellytykset ja vaatimukset, joiden mukaisesti rantavaltiolle ilmoitetaan näistä vapautuksista.

7)	Kalastusaluksille, jotka kirjaavat ja toimittavat sähköisesti 1 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot, myönnettävät vapautukset tietyistä valvontaa koskevista säännöksistä, jotta voidaan vähentää aluksen käyttäjille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta.

8)	Säännökset 1 artiklassa tarkoitettujen tietojen kirjaamisesta ja toimittamisesta teknisen vian sattuessa.

6 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1967/2006,

annettu 21 päivänä joulukuuta 2006,

kalavarojen kestävää hyödyntämistä koskevista hoitotoimenpiteistä Välimerellä, asetuksen (ETY) N:o 2847/93 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1626/94 kumoamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002 (1) säännöksiä sovelletaan Välimereen.

(2)

Neuvosto on päätöksellään 98/392/EY (2) päättänyt hyväksyä Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen, joka sisältää avomeren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä ja hoitoa koskevia periaatteita ja sääntöjä. Mainitun yleissopimuksen sääntöjen mukaisesti yhteisö pyrkii koordinoimaan elollisten vesiluonnonvarojen hoitoa ja säilyttämistä muiden rannikkovaltioiden kanssa.

(3)

Yhteisö on päätöksen 98/416/EY (3) nojalla Välimeren yleisen kalastuskomission (jäljempänä ’GFCM’) sopimuspuoli. GFCM-sopimus tarjoaa puitteet Välimeren vesiluonnonvarojen säilyttämistä ja hoitoa koskevalle alueelliselle yhteistyölle antamalla GFCM-sopimuksen kattamaa aluetta koskevia suosituksia, jotka ovat sopimuspuolia sitovia.

(4)	Välimeren kalastuksen biologiset, sosiaaliset ja taloudelliset ominaisuudet edellyttävät, että yhteisö vahvistaa alueelle erityiset kalastuksenhoitopuitteet.

(5)	Yhteisö on sitoutunut soveltamaan ennalta varautumisen periaatetta toteuttaessaan toimenpiteitä, joilla pyritään suojelemaan ja säilyttämään elollisia vesiluonnonvaroja ja meriekosysteemejä sekä säätämään niiden kestävästä hyödyntämisestä.

(6)	Tässä asetuksessa säädettävä hoitojärjestelmä kattaa Välimeren kalakantojen kalastukseen liittyvät toimet, joita harjoittavat yhteisön alukset yhteisön tai kansainvälisillä vesillä, kolmansien maiden alukset jäsenvaltioiden kalastusvyöhykkeillä tai unionin kansalaiset Välimeren avomerialueella.

(7)	Tätä asetusta ei kuitenkaan pitäisi soveltaa tieteelliseen tutkimustoimintaan, jotta tutkimustyölle ei aiheutettaisi haittaa.

(8)	Kalastuksenhoidolle on tarpeen luoda tehokkaat puitteet jakamalla vastuut asianmukaisesti yhteisön ja jäsenvaltioiden kesken.

(9)

Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY (4), jota sovelletaan jäsenvaltioiden suvereniteettiin kuuluvilla vesillä, tarjoama eräiden merieläinlajien tiukka suoja olisi laajennettava koskemaan Välimeren avomerialuetta.

(10)

Välimeren erityisiä suojelualueita ja biologista monimuotoisuutta koskevan pöytäkirjan tekemisestä sekä mainitun pöytäkirjan liitteiden hyväksymisestä (Barcelonan yleissopimus) 22 päivänä lokakuuta 1999 tehdyssä neuvoston päätöksessä 1999/800/EY (5) säädetään Välimeren kannalta merkittävien alueiden suojelua koskevien säännösten lisäksi niiden erittäin uhanalaisten ja uhanalaisten lajien luetteloiden laatimisesta, joiden hyödyntämistä säädellään.

(11)

On tarpeen säätää uusia kalastusta koskevia teknisiä toimenpiteitä korvaamaan tietyistä Välimeren kalavarojen teknisistä säilyttämistoimenpiteistä 27 päivänä kesäkuuta 1994 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1626/94 (6) säädetyt toimenpiteet, jotta voitaisiin ottaa huomioon uudet tieteelliset lausunnot. Myös Välimeren kalavarojen säilyttämistä ja kestävää käyttöä koskevan yhteisön toimintasuunnitelman pääkohdat olisi otettava huomioon yhteisessä kalastuspolitiikassa.

(12)	Asetus (EY) N:o 1626/94 olisi näin ollen kumottava.

(13)	Alamittaisten yksilöiden liiallista saaliiksi joutumista olisi vältettävä. Sen saavuttamiseksi on tarpeen suojella tiettyjä nuorten yksilöiden kerääntymisalueita ottaen huomioon paikalliset biologiset tekijät.

(14)	Meriympäristöä liiaksi vahingoittavien tai joitakin kantoja liikaa vähentävien pyydysten käyttö olisi kiellettävä tai sitä olisi säänneltävä tiukemmin.

(15)

Jotta voitaisiin välttää nuorten yksilöiden kuolevuuden lisääntyminen ja merkittävästi vähentää kuolleiden meren eliöiden kalastusaluksilta pois heittämistä, on aiheellista säätää tiettyjen meren eliölajien kalastuksessa käytettävien trooliverkkojen ja pohjaverkkojen silmäkoon ja pitkänsiiman koukkukoon suurentamisesta sekä neliösilmäisten verkkojen pakollisesta käytöstä.

(16)	Ennen kuin pohjatrooliverkkojen silmäkokoa suurennetaan tarvitaan siirtymäkausi, minkä vuoksi on aiheellista päättää joistakin trooliverkkojen varustusta koskevista ominaisuuksista, joilla lisätään nykyisin käytössä olevan silmäkoon valikoivuutta.

(17)	Pyyntiponnistuksen hallinnoinnin olisi oltava pääasiallinen keino kestävään kalastukseen pääsemiseksi Välimerellä. Sen vuoksi on aiheellista määritellä passiivisten pyydysten päätyyppien kokonaismitat, millä voidaan rajoittaa yhtä käytettyyn pyyntiponnistukseen vaikuttavaa osatekijää.

(18)	Osa rannikkovyöhykkeestä olisi varattava pienimuotoisessa kalastuksessa käytettäville valikoiville pyydyksille, millä suojeltaisiin poikastuotantoalueita ja herkkiä luontotyyppejä ja lisättäisiin Välimeren kalastuksen sosiaalista kestävyyttä.

(19)

On aiheellista määritellä tietyille meren eliöille alimmat mitat, jotta niiden hyödyntämistä voitaisiin parantaa ja jotta saataisiin vahvistettua standardit, joiden perusteella jäsenvaltiot voivat rakentaa rannikkokalastusta koskevat hoitosuunnitelmansa. Sen vuoksi tiettyjen pyydysten valikoivuuden olisi vastattava mahdollisimman tarkasti kyseisellä pyydyksellä saaliiksi saatavien tiettyjen lajien tai lajiryhmien vahvistettua alinta mittaa.

(20)	Jotta ei estettäisi kalakantojen ja muiden meren eliöiden keinotekoista elvytystä tai siirtoistutuksia, niiden toteuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet olisi sallittava edellyttäen, että ne ovat kyseessä olevan lajin kestävän kehityksen kanssa yhteensopivia.

(21)

Koska vapaa-ajankalastus on Välimerellä erittäin tärkeä harrastus, on tarpeen varmistaa, että sitä harjoitetaan sellaisella tavalla, ettei se aiheuta haittaa ammattikalastukselle, että se on elollisten vesiluonnonvarojen kestävän käytön mukaista ja että siinä noudatetaan yhteisön velvoitteita alueellisia kalastusjärjestöjä kohtaan.

(22)

Ottaen huomioon Välimeren tietyille maantieteellisille osa-alueille rajoittuvien kalastusten erityisluonteen sekä perinteen, jonka mukaan pyyntiponnistusjärjestelmää sovelletaan osa-alueiden tasolla, on aiheellista säätää sekä yhteisöä koskevista että kansallisista hoitosuunnitelmista, joissa erityisesti yhdistetään pyyntiponnistuksen hallinnointi ja erityiset tekniset toimenpiteet.

(23)

Kalastustoiminnan tehokkaan valvonnan varmistamiseksi olisi toteutettava eräitä erityistoimenpiteitä, jotka ovat täydentäviä tai tiukempia kuin yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä 12 päivänä lokakuuta 1993 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2847/93 (7) säädetyt toimenpiteet. Erityisesti on tarpeen alentaa Välimereltä pyydettävien saaliiden kalastuspäiväkirjaan kirjaamiselle asetettua nykyistä elopainona ilmaistua 50 kilogramman alarajaa muiden kuin laajasti vaeltavien lajien ja pienten pelagisten lajien osalta.

(24)

Koska yli 75 prosenttia Välimeren miekkakalasaaliista on yhteisön pyytämiä, on aiheellista säätää hoitotoimenpiteistä. Näiden toimenpiteiden tehokkuuden varmistamiseksi eräiden laajasti vaeltavien kalakantojen teknisten säilyttämistoimenpiteiden olisi oltava lähtöisin toimivaltaisista alueellisista kalastusjärjestöistä. Komission olisi näin ollen toimitettava asianmukaiset ehdotukset tarvittaessa GFCM:lle ja Kansainväliselle Atlantin tonnikalojen suojelukomissiolle (ICCAT). Se, että yhteisymmärrystä ei saada aikaan määräajassa, ei estä EU:ta hyväksymästä asiaa koskevia toimenpiteitä siihen asti, kunnes asiasta päästään lopulta sopuun monenvälisellä tasolla.

(25)	Kalastusta Maltalla koskevat erityissäännökset otettiin käyttöön neuvoston asetuksella (EY) N:o 813/2004 liittymissopimuksen ja erityisesti sen 21 artiklan ja liitteen III mukaisesti. Nämä säännökset on aiheellista pitää voimassa.

(26)	Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet olisi hyväksyttävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (8) mukaisesti,

(27)	Myös muutokset tämän asetuksen liitteisiin olisi tehtävä päätöksen 1999/468/EY mukaisesti,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Soveltamisala

1.   Tätä asetusta sovelletaan

a)

elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämiseen, hoitoon ja käyttöön silloin kun tällaista toimintaa i) harjoitetaan Välimeren merivesillä, jotka sijaitsevat pituuspiirin 5o36' läntistä pituutta itäpuolella (jäljempänä ’Välimeri’) ja jotka kuuluvat jäsenvaltioiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan; ii) harjoittavat yhteisön kalastusalukset Välimerellä i alakohdassa tarkoitettujen vesien ulkopuolella; iii) harjoittavat jäsenvaltioiden kansalaiset Välimerellä i alakohdassa tarkoitettujen vesien ulkopuolella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta lippuvaltion ensisijaista vastuuta; sekä

b)	Välimerestä pyydettyjen kalastustuotteiden kaupan pitämiseen.

2.   Tätä asetusta ei sovelleta kalastustoimintaan, jota harjoitetaan yksinomaan tieteellisissä tutkimustarkoituksissa asianomaisen jäsenvaltion tai asianomaisten jäsenvaltioiden luvalla ja valvonnassa.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)

’vedettävällä pyydyksellä’ joko kalastusaluksen koneen voimalla tai vinsseillä vedettävää pyydystä, vedettäviä uistinsiimoja lukuun ottamatta, kalastusaluksen ollessa joko ankkuroituneena tai hitaassa liikkeessä, mukaan luettuina erityisesti vedettävät verkot sekä pohjaharat; a) ’vedettävällä verkolla’ trooliverkkoa, alukselta vedettävää nuottaa ja rannalta vedettävää nuottaa; i) ’trooliverkolla’ verkkoa, jota vedetään aktiivisesti aluksen pääkoneella ja joka muodostuu kartion tai pyramidin muotoisesta rungosta (troolin runko), jonka takaosan sulkee troolin perä ja jonka avonaista etupäätä voidaan laajentaa sivuilla tai se voidaan asentaa jäykkään kehikkoon. Vaakatasossa trooli pysyy auki joko trooliovien, puomin tai muodoltaan ja kooltaan vaihtelevan kehikon avulla. Tällaisia verkkoja voidaan vetää joko pohjassa (pohjatrooli) tai välivedessä (pelaginen trooli); ii) ’alukselta vedettävällä nuotalla’ saartopyydyksiä ja vedettäviä nuottia, joita käytetään ja vedetään liikkeellä olevasta tai ankkuroidusta aluksesta köysien ja vinssien avulla eikä aluksen pääkoneen avulla ja jotka muodostuvat kahdesta sivusiivekkeestä ja keskellä olevasta povesta, joka on joko lusikanmuotoinen tai päättyy pussiin, ja jota voidaan käyttää eri syvyyksillä pinnasta pohjaan riippuen kohteena olevista lajeista; iii) ’rannalta vedettävällä nuotalla’ saartopyydyksiä ja vedettäviä nuottia, jotka lasketaan alukselta ja joita käytetään rannalta; b) ’pohjaharalla’ pyydystä, jota vedetään joko aktiivisesti aluksen pääkoneella (veneellä vedettävä hara) tai moottoroidulla vinssillä ankkuroidusta aluksesta (pumppuhara) simpukoiden, kotiloiden tai sienien pyydystämiseksi ja joka muodostuu kooltaan ja muodoltaan vaihtelevaan jäykkään kehikkoon tai tankoon kiinnitetystä verkkopussista tai metallikorista ja jonka alaosassa voi olla joko pyöristetty, terävä tai hammastettu terä ja jossa voi olla jalaksia ja sukelluslevyjä. Jotkin pohjaharat on varustettu hydraulisella koneistolla (hydrauliset pohjaharat). Käsin tai käsikäyttöisellä vinssillä matalassa vedessä joko veneellä tai ilman venettä simpukoiden, kotiloiden tai sienien pyydystämiseksi vedettävää pohjaharaa (käsin vedettävä hara) ei pidetä tässä asetuksessa tarkoitettuna vedettävänä pyydyksenä;

2)	’kalastuksensuojelualueella’ maantieteellisesti määriteltyä merialuetta, jolla kaikki tai tietyt kalastustoimet on kielletty väliaikaisesti tai pysyvästi tai niitä on rajoitettu elollisten vesiluonnonvarojen hyödyntämisen ja säilyttämisen parantamiseksi tai meriekosysteemien suojelemiseksi;

3)

’pohjaan laskettavalla verkolla’ riimuverkkoa, pohjaverkkoa tai yhdistelmäpohjaverkkoa; a) ’riimuverkolla’ millä tahansa keinolla pohjaan kiinnitettyä tai kiinnitettävissä olevaa verkkoa, joka muodostuu kahdesta tai useammasta verkkoliinasta, jotka on kiinnitetty samansuuntaisesti samaan yläpaulaan; b) ’pohjaverkolla’ mitä tahansa yhdestä verkkoliinasta tehtyä verkkoa, joka pysyy pystysuorassa kohojen ja painojen avulla, on millä tahansa keinolla kiinnitetty tai kiinnitettävissä pohjaan, pysyy paikallaan pohjan tuntumassa tai kelluu vesimassassa; c) ’yhdistelmäpohjaverkolla’ pohjaverkkoa, jossa tavallinen verkko on yhdistetty riimuverkkoon, joka muodostaa yhdistelmäpohjaverkon alaosan;

4)

’saartopyydyksellä’ verkkoa, joka pyydystää kalan saartamalla sen sekä sivuilta että alhaalta päin. Se voi olla joko kurevaijerilla varustettu tai ilman sitä; a) ’kurenuotalla’ saartopyydystä, jonka pohja kurotaan umpeen verkon pohjassa olevalla kurevaijerilla, joka kulkee pohjaköyden kanssa renkaiden läpi ja jonka avulla verkko voidaan kuroa umpeen. Kurenuottia voidaan käyttää pienten ja suurten pelagisten lajien tai pohjakalalajien pyynnissä;

5)

’sulkupyydyksellä’ pyydystä, joka kiinnitetään pohjaan tai jota käytetään pohjassa ja joka toimii ansan lailla merellisten lajien pyynnissä. Se on rakennettu korin, merran, tynnyrin tai häkin muotoiseksi ja useimmissa tapauksissa se käsittää eri materiaaleista (puu, paju, metallitangot, lankaverkko jne.) tehdyn puolijäykän kehikon, jota voi peittää tai olla peittämättä verkko. Siinä on yksi tai useampi pehmeäreunainen suppilo tai aukko, joka mahdollistaa lajien menon pyydyksen sisälle. Sitä voidaan käyttää erillisenä tai ryhmänä. Kun sitä käytetään ryhmänä, siiman tapseihin on kiinnitetty useita sulkupyydyksiä, joiden koko ja välit vaihtelevat kohdelajin mukaan;

6)

’pitkäsiimalla’ pyydystä, joka käsittää siiman, jonka tapseihin on kiinnitetty useita koukkuja, joiden koko ja välit vaihtelevat kohdelajin mukaan. Sitä voidaan käyttää pysty- tai vaakasuunnassa merenpintaan nähden; se voidaan laskea pohjaan tai lähelle pohjaa (pohjapitkäsiima) tai se voi ajelehtia välivedessä tai lähellä pintaa (pintapitkäsiima);

7)

’koukulla’ taivutettua, yleensä väkäsellä varustettua teroitettua teräslangan kappaletta. Koukun kärki voi olla joko suoraan tai vaakasuoraan taaksepäin käännetty ja kaareva; varren pituus ja muoto voi vaihdella ja sen läpileikkaus voi olla pyöreä tai litteä. Koukun kokonaispituus mitataan varren suurimman kokonaispituuden mukaan sen koukunpään kärjestä, josta koukku kiinnitetään siimaan ja joka muodostaa yleensä silmän, koukun taipeen kärkeen. Koukun leveys mitataan varren ulkoreunan ja väkäsen ulkoreunan välisen suurimman vaakasuoran etäisyyden mukaan;

8)	’vapaa-ajankalastuksella’ kalastustoimintaa, jossa elollisia vesiluonnonvaroja käytetään virkistäytymis- tai urheilutarkoituksiin;

9)	’kalojen yhteenkokoamiseen käytettävillä välineillä’ merenpinnalla kelluvia välineitä, joiden alle laajasti vaeltavien lajien nuoret tai aikuiset yksilöt kerääntyvät;

10)	’Pyhän Andreaksen ristillä’ kauhaa, joka saksimaista toimintaa käyttäen pyydystää joko Pinna nobilis -simpukoita tai jalokorallia merenpohjasta;

11)	’meriheinäpohjalla’ merenpohjan aluetta, jossa vallitsevana lajina ovat siemenkasvit tai jossa on ollut tällaista kasvillisuutta ja joka kaipaa korjaavia toimia. Meriheinä on yhteisnimitys sellaisille lajeille kuin Posidonia oceanica, Cymodocea nodosa, Zoostera marina ja Zoostera noltii;

12)

’koralleja tuottavaksi eliöyhteisöksi’ merenpohjan aluetta, jossa erityinen biologinen koralleja tuottava yhteisö on hallitsevassa asemassa tai jossa on ollut tällainen yhdyskunta ja joka kaipaa korjaavia toimia. Koralleja tuottava eliöyhteisö on yhteisnimitys hyvin mutkikkaalle biogeeniselle rakenteelle, joka syntyy aikaisemmin olemassa olleen kallio- tai kovan alustan peittyessä aina uusilla kalkkikivikerroksilla, jotka ovat pääasiassa peräisin kuorta muodostavien kalkkimaisten korallinkaltaisten punalevien ja eläinorganismien rakennustoiminnasta; kyseisiin lajeihin kuuluvat sienieläimet (Porifera), meritupet (Ascidians), polttiaiseläimet (Cnidarians: sarvikorallit, meriviuhkat jne.), sammaleläimet (Bryozoa), Serpulidis ja nivelmadot (Anelida) sekä muut kalkkikiveä sitovat organismit;

13)

’merkelipohjalla’ merenpohjan aluetta, jossa erityinen biologinen merkeliyhteisö on hallitsevassa asemassa tai jossa on ollut tällainen yhteisö ja joka kaipaa korjaavia toimia. Merkeli on yhteisnimitys useista korallimaisista punalevälajeista (Corallinaceae) johtuvalle biogeeniselle rakenteelle; näillä lajeilla on kova kalkkinen tukiranka ja ne kasvavat irrallaan olevina, vapaina, haaroittuneina, oksamaisina tai nystyräisinä korallimaisina levinä merenpohjassa muodostaen kasautumia mutaiseen tai hiekkaiseen merenpohjaan. Merkelipohjat koostuvat yleensä yhdestä punalevästä tai vaihtelevasta yhdistelmästä punaleviä, joihin kuuluvat erityisesti Lithothamnion coralloides ja Phymatolithon calcareum;

14)	’suoralla istutuksella’ tietynlajisten luonnonvaraisten eläinten päästämistä vapaaksi vesiin, joissa niitä esiintyy luonnostaan, jotta vesiympäristön luonnollista tuotantoa voidaan käyttää kalastettavien yksilöiden määrän ja/tai luonnollisen uudistumisen lisäämiseksi;

15)	’siirtoistutuksella’ menettelyä, jossa ihminen tarkoituksellisesti siirtää ja päästää lajin alueille, joilla on vakiintunut populaatio ja mahdollisesti jatkuva geenivirta;

16)	’alkuperäiseen lajistoon kuulumattomalla lajilla’ lajia, jonka historiallisesti tunnettu luonnollinen esiintymisalue ei ole kyseessä olevalla alueella;

17)	’istuttamisella’ menettelyä, jossa ihminen tarkoituksellisesti siirtää alkuperäiseen lajistoon kuulumattoman lajin ja päästää sen alueelle, joka ei ole sen historiallisesti tunnettu luonnollinen esiintymisalue.

II LUKU

SUOJELTAVAT LAJIT JA LUONTOTYYPIT

3 artikla

Suojeltavat lajit

1.   Asetuksen 92/43/ETY liitteessä IV tarkoitettujen merieläinlajien tarkoituksellinen pyytäminen, aluksella pitäminen, jälleenlaivaaminen ja aluksesta purkaminen on kielletty paitsi, kun poikkeuslupa on myönnetty asetuksen 92/43/ETY 16 artiklan mukaisesti.

2.   Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, 1 kohdassa tarkoitettujen tahattomasti saaliiksi saatujen merieläinlajien yksilöiden aluksella pitäminen, jälleenlaivaaminen tai aluksesta purkaminen on sallittua, silloin kun se on tarpeen yksittäisten eläinten toipumisen auttamiseksi, ja edellyttäen, että asianomaisille kansallisille viranomaisille on siitä asianmukaisesti ilmoitettu.

4 artikla

Suojeltavat luontotyypit

1.   Trooliverkoilla, pohjaharoilla, sulkupyydyksillä, kurenuotilla, alukselta vedettävillä nuotilla, rannalta vedettävillä nuotilla ja niiden kaltaisilla verkoilla kalastaminen meriheinää (erityisesti Posidonia oceanica) tai muita meressä kasvavia siemenkasveja kasvavan merenpohjan yläpuolella on kielletty.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, kurenuottien, alukselta vedettävien nuottien tai niiden kaltaisten verkkojen, joiden kokonaiskorkeus ja käyttäytyminen kalastustoimissa merkitsevät, että kuresiima, vetosiima tai heittoköydet eivät kosketa meriheinää kasvavaa merenpohjaa, voidaan sallia tämän asetuksen 18 artiklassa tai 19 artiklassa säädetyissä hoitosuunnitelmissa.

2.   Trooliverkoilla, pohjaharoilla, rannalta vedettävillä tai niiden kaltaisilla verkoilla kalastaminen on kielletty koralleja tuottavan eliöyhteisön ja merkelipohjan yläpuolella.

3.   Pohjaharojen ja troolinuottien käyttö on kielletty yli 1 000 metrin syvyydessä tapahtuvassa kalastuksessa.

4.   Edellä 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa ja 2 kohdassa säädettyä kieltoa sovelletaan tämän asetuksen voimaantulopäivästä alkaen kaikilla Natura 2000 -alueilla, erityissuojelualueilla ja Välimeren kannalta tärkeinä pidettävillä erityisillä suojelualueilla, jotka on nimetty direktiivin 92/43/ETY tai päätöksen 1999/800/EY nojalla näiden luontotyyppien säilyttämiseksi.

5.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, komissio voi asetuksen (EY) N:o 2371/2002 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen antaa luvan jatkaa kalastusta aluksilla, joiden kokonaispituus on enintään 12 metriä ja moottoriteho enintään 85 kW ja joilla on perinteisesti Posidoniaa kasvavan merenpohjan yläpuolella käytetyt pohjassa vedettävät verkot, seuraavin edellytyksin:

i)	Kyseisiä kalastustoimia säännellään tämän asetuksen 19 artiklassa säädetyssä hoitosuunnitelmassa.

ii)	Kyseiset kalastustoimet vaikuttavat enintään 33 prosenttiin Posidonia oceanica -meriheinäkasvuston kattamasta alueesta sillä alueella, jota hoitosuunnitelma koskee.

iii)	Kyseiset kalastustoimet vaikuttavat enintään 10 prosenttiin asianomaisen jäsenvaltion aluevesillä olevasta meriheinää kasvavasta merenpohjasta.

Tämän kohdan mukaisesti sallittujen kalastustoimien on täytettävä seuraavat edellytykset:

a)	niiden on täytettävä 8 artiklan 1 kohdan h alakohdan, 9 artiklan 3 kohdan 2 alakohdan ja 23 artiklan vaatimukset;

b)	kalastustoimia on säänneltävä sen varmistamiseksi, että liitteessä III mainittujen lajien saaliit ovat mahdollisimman pienet.

Jäljempänä 9 artiklan 3 kohdan 1 alakohtaa ei kuitenkaan sovelleta.

Kun tämän kohdan säännösten nojalla toimiva kalastusalus poistetaan laivastosta julkisin varoin, tämän kalastustoiminnan harjoittamiseen oikeuttava erityiskalastuslupa perutaan eikä sitä myönnetä uudelleen.

Asianomaisten jäsenvaltioiden on laadittava valvontasuunnitelma ja toimitettava komissiolle joka kolmas vuosi tämän asetuksen voimaantulosta selvitys sen Posidonia oceanica -meriheinäkasvuston tilasta, johon pohjaverkkotoiminta vaikuttaa, ja luettelo kalastukseen oikeutetuista aluksista. Ensimmäinen selvitys toimitetaan komissiolle ennen 31 päivää heinäkuuta 2009.

6.   Jäsenvaltiot toteuttavat asianmukaisia toimenpiteitä, jotta varmistetaan tieteellisten tietojen kerääminen tämän artiklan nojalla suojeltavien elinympäristöjen määrittelemistä ja kartoittamista varten.

III LUKU

KALASTUKSENSUOJELUALUEET

5 artikla

Kalastuksensuojelualueiden perustamista koskeva tiedonantomenettely

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle ensimmäisen kerran ennen 31 päivää joulukuuta 2007 sekä niiden lainkäyttövaltaan kuuluvien vesialueiden sisä- että ulkopuolella sijaitsevien sellaisten kalastuksensuojelualueiden perustamista sekä niissä sovellettavia mahdollisia hallintotoimenpiteitä koskevat tiedot, joilla kasvu- ja kutualueiden tai meriekosysteemin suojelu kalastuksen haitallisilta vaikutuksilta edellyttää erityistoimenpiteitä.

6 artikla

Yhteisön kalastuksensuojelualueet

1.   Edellä 5 artiklan mukaisesti toimitettujen sekä muiden asiaa koskevien tietojen perusteella neuvosto nimeää kahden vuoden kuluessa tämän asetuksen antamisesta erityisesti sellaiset kalastuksensuojelualueet, jotka sijaitsevat olennaisilta osin jäsenvaltioiden aluevesien ulkopuolella, sekä ilmoittaa, mitkä kalastustoimet ovat näillä alueilla kiellettyjä ja mitkä sallittuja.

2.   Neuvosto voi myöhemmin nimetä muita kalastuksensuojelualueita tai muuttaa niiden rajoja ja hallintosääntöjä uusien asiaa koskevien tieteellisten tietojen perusteella.

3.   Jäsenvaltioiden ja komission on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tieteellisen tiedon riittävän keruun varmistamiseksi tämän artiklan mukaisesti suojeltaviksi katsottavien alueiden tieteellistä tunnistamista ja kartoittamista silmällä pitäen.

7 artikla

Kansalliset kalastuksensuojelualueet

1.   Jäsenvaltioiden on kahden vuoden kuluessa tämän asetuksen antamisesta ja tämän asetuksen 5 artiklan mukaisesti toimitettavien tietojen perusteella nimettävä tämän asetuksen voimaantuloon mennessä jo vakiintuneiden kalastuksensuojelualueiden osalta muita niiden aluevesillä sijaitsevia kalastuksensuojelualueita, joilla kalastustoimia voidaan kieltää tai rajoittaa elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi tai meriekosysteemien tilan säilyttämiseksi ennallaan tai parantamiseksi. Asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset päättävät näillä suojelualueilla sallittavista pyydyksistä sekä tarvittavista teknisistä säännöistä, joiden on oltava vähintään yhtä tiukkoja kuin yhteisön lainsäädäntö.

2.   Jäsenvaltiot voivat myöhemmin nimetä muita kalastuksensuojelualueita tai muuttaa 1 kohdan mukaisesti vahvistettuja rajoituksia ja hoitoa koskevia sääntöjä asiaa koskevien tieteellisten tietojen perusteella. Jäsenvaltioiden ja komission on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tieteellisen tiedon riittävän keruun varmistamiseksi tämän artiklan mukaisesti suojeltavien alueiden tieteellistä tunnistamista ja kartoittamista silmällä pitäen.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet on toimitettava tiedoksi komissiolle. Jäsenvaltioiden on 1 ja 2 kohdassa olevia säännöksiä soveltaessaan tiedotettava komissiolle erityistoimenpiteitä koskevaa vaatimusta tukevista tieteellisistä, teknisistä ja oikeudellisista perusteista.

4.   Kun jonkin jäsenvaltion alueella sijaitsevalla ehdotetulla kalastuksensuojelualueella on todennäköisiä vaikutuksia jonkin toisen jäsenvaltion aluksiin, alue voidaan nimetä suojelualueeksi vasta kun komissiota, kyseistä jäsenvaltiota ja kyseessä olevaa alueellista neuvoa-antavaa toimikuntaa on kuultu asetuksen (EY) N:o 2371/2002 8 artiklan 3–6 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

5.   Jos komissio katsoo, että 3 kohdan mukaisesti ilmoitetut kalastustoiminnan hallintotoimenpiteet eivät riitä takaamaan kalavarojen ja ympäristön korkeatasoista suojelua, se voi jäsenvaltiota kuultuaan pyytää sitä muuttamaan toimenpidettä tai se voi ehdottaa, että neuvosto nimeää kalastuksensuojelualueen tai säätää kyseistä vesialuetta koskevista kalastustoiminnan hallintotoimenpiteistä.

IV LUKU

PYYDYKSIÄ KOSKEVAT RAJOITUKSET

8 artikla

Kielletyt pyydykset ja kalastusmenetelmät

1.   Kalastuksessa ei saa käyttää eikä aluksella saa pitää

a)	myrkyllisiä, huumaavia tai syövyttäviä aineita;

b)	sähköiskuja tuottavia laitteita;

c)	räjähteitä;

d)	aineita, jotka voivat sekoitettuina räjähtää;

e)	jalokorallin tai muunlaisten korallien tai korallimaisten organismien keräämiseen tarkoitettuja vedettäviä laitteita;

f)	paineilmavasaroita tai muita lyömävälineitä erityisesti kallioissa kaivavien simpukoiden keräämiseen;

g)	”pyhän Andreaksen ristiä” ja vastaavanlaisia erityisesti jalokorallin tai muunlaisten korallien tai korallimaisten organismien keräämiseen tarkoitettuja kauhoja;

h)	verkon luukkuja, jotka ovat pienempiä kuin pohjatrooleille tarkoitettu 40 mm:n silmäkoon aukko.

2.   Pohjaan laskettavia verkkoja ei saa käyttää seuraavien lajien pyynnissä: valkotonnikala (Thunnus alalunga), tonnikala (Thunnus thynnus), miekkakala (Xiphias gladius), merilahna (Brama brama), hait (Hexanchus griseus, Cetorhinus maximus, Alopiidae, Carcharhinidae, Sphyrnidae, Isuridae ja Lamnidae).

Edellä olevasta poiketen ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen hailajien enintään kolmen yksilön tahattomia sivusaaliita voidaan pitää aluksessa tai purkaa siitä edellyttäen, että ne eivät ole yhteisön oikeuden mukaisia suojeltuja lajeja.

3.   Kivitaatelin (Lithophaga Lithophaga) ja nävertäjäsimpukan (Pholas dactylus) pyynti, aluksella pitäminen, jälleenlaivaus, aluksesta purkaminen, varastointi, myynti, näytteille asettaminen tai myyntiin saattaminen on kielletty.

4.   Harppuunakalastus kielletään vedenalaista hengityslaitetta käyttäen (sukeltajan paineilmalaite) tai yöllä auringonlaskusta aamunkoittoon.

5.   Kutevan naarasravun (Palinuridae spp.) ja kutevan naarashummerin (Homarus gammarus) pyynti, aluksella pitäminen, jälleenlaivaus, aluksesta purkaminen, varastointi, myynti, näytteille asettaminen tai myyntiin saattaminen on kielletty. Kutevat naarasravut ja -hummerit on palautettava mereen välittömästi tahattoman pyynnin jälkeen tai niitä voidaan käyttää suoraan elvyttämiseen ja siirtoistutukseen tämän asetuksen 18 tai 19 artiklassa säädettyjen hoitosuunnitelmien mukaisesti.

9 artikla

Pienin sallittu silmäkoko

1.   Vedettävien verkkojen, saartopyydysten tai verkkojen käyttäminen kalastuksessa ja pitäminen aluksella on kielletty kalastuksessa, ellei verkon pienisilmäisimmän osan silmäkoko ole tämän artiklan 3–6 kohdan mukainen.

2.   Silmäkoko on määriteltävä komission asetuksessa (EY) N:o 129/2003 (9) määriteltyjen menettelyjen mukaisesti.

3.   Muiden kuin 4 kohdassa tarkoitettujen vedettävien verkkojen pienin sallittu silmäkoko on seuraava:

1)	30 päivään kesäkuuta 2008 saakka: 40 mm;

2)

1 päivästä heinäkuuta 2008 alkaen: 1 alakohdassa tarkoitettu verkko on korvattava neliösilmäisellä verkolla, jonka perän silmäkoko on 40 millimetriä, tai aluksenomistajan asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä vinoneliösilmäisellä havaksella, jonka silmäkoko on 50 millimetriä. Kalastusaluksilla on lupa käyttää ja pitää vain toista edellä tarkoitetuista verkkotyypeistä;

3)	komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle ennen 30 päivää kesäkuuta 2012 kertomuksen tämän kohdan täytäntöönpanosta; kyseisen kertomuksen ja jäsenvaltioiden 31 päivään joulukuuta 2011 mennessä toimittamien tietojen perusteella se ehdottaa tarvittaessa asianmukaisia muutoksia.

4.   Sardiiniin ja sardelliin kohdistuvassa kalastuksessa, missä näiden lajien osuus on vähintään 80 prosenttia saaliin elopainosta lajittelun jälkeen, käytettävien trooliverkkojen pienin sallittu silmäkoko on 20 millimetriä.

5.   Saartopyydysten pienin sallittu silmäkoko on 14 millimetriä.

6.	a) Pohjaverkkojen silmäkoon aukon on oltava vähintään 16 millimetriä. b) Pilkkupagelliin kohdistuvassa kalastuksessa, jossa kyseisen lajien osuus on vähintään 20 prosenttia saaliin elopainosta, käytettävien pohjaverkkojen pienin sallittu silmäkoko on 100 millimetriä.

7.   Jäsenvaltio voi sallia poikkeamisen 3, 4 ja 5 kohdan säännöksistä alukselta vedettäville nuotille ja rannalta vedettäville nuotille, jotka kuuluvat 19 artiklassa tarkoitettujen hoitosuunnitelmien piiriin edellyttäen, että kyseiset kalastukset ovat erittäin valikoivia, että niillä ei ole mainittavia vaikutuksia meriympäristöön ja että niitä eivät koske 4 artiklan 5 kohdan säännökset.

8.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tällaista poikkeusta koskevat ajantasaiset tieteelliset ja tekniset perustelut.

10 artikla

Pienin sallittu koukkukoko

Pitkiensiimojen, joiden koukun kokonaispituus on alle 3,95 senttimetriä ja kidan leveys alle 1,65 senttimetriä, käyttö kalastukseen ja aluksella pitäminen on kielletty alukselta, joka käyttää pitkääsiimaa ja purkaa aluksesta tai pitää aluksella pilkkupagellia (Pagellus bogaraveo) määrän, joka muodostaa yli 20 prosenttia saaliin elopainosta lajittelun jälkeen.

11 artikla

Lisäkkeiden kiinnittäminen trooleihin ja troolien takilointi

1.   Trooliverkon silmiä ei missään verkon osassa saa tukkia tai muulla tavoin tosiasiallisesti pienentää lukuun ottamatta komission asetuksessa (ETY) N:o 3440/84 (10) hyväksyttyjä tai tämän asetuksen liitteessä I olevassa a kohdassa lueteltuja välineitä.

2.   Trooliverkkojen takiloinnin on noudatettava tämän asetuksen liitteessä I olevassa b kohdassa säädettyjä teknisiä määrittelyjä.

12 artikla

Pyydysten mitat

Aluksella ei saa pitää eikä pyyntiin saa käyttää pyydyksiä, jotka eivät ole liitteessä II määriteltyjen mittojen mukaisia.

13 artikla

Pyydysten käyttöä koskevat vähimmäisetäisyydet ja -syvyydet

1.   Vedettävien pyydysten käyttö on kielletty 3 meripeninkulman päähän rannikosta ulottuvalla alueella tai 50 metrin syvyyskäyrän alueella, jos kyseinen syvyys saavutetaan jo lähempänä rannikkoa.

Ensimmäisestä alakohdasta poiketen pohjaharojen käyttö on sallittu 3 meripeninkulman päähän rannikosta ulottuvalla alueella syvyydestä riippumatta, jos muiden lajien kuin simpukoiden saalis on enintään 10 prosenttia koko saaliin elopainosta.

2.   Trooliverkkojen käyttö on kielletty 1,5 meripeninkulman päähän rannikosta ulottuvalla alueella. Veneellä vedettävien harojen ja hydraulisten pohjaharojen käyttö on kielletty 0,3 meripeninkulman päähän rannikosta ulottuvalla alueella.

3.   Kurenuottien käyttö on kielletty 300 metrin päähän rannikosta ulottuvalla alueella tai 50 metrin syvyyskäyrän alueella, jos kyseinen syvyys saavutetaan jo lähempänä rannikkoa.

Kurenuottaa ei saa käyttää syvyydessä, joka on alle 70 prosenttia tämän asetuksen liitteen II mukaisesti mitatun kurenuotan kokonaiskorkeudesta.

4.   Sienieläinten pyyntiin tarkoitettujen pohjaharojen käyttö on kielletty 50 metrin syvyyskäyrän alueella, ja 0,5 meripeninkulman päähän rannikosta ulottuvalla alueella.

5.   Jäsenvaltion pyynnöstä komissio sallii asetuksen (EY) N:o 2371/2002 30 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen poikkeamisen 1, 2 ja 3 kohdasta, jos poikkeaminen on perusteltua maantieteellisistä erityissyistä, joista esimerkkinä mainittakoon rannikkotasanteen kapeus jäsenvaltion rantaviivan kaikissa kohdissa tai troolauskelpoisen pyyntialueen pienuus, tai jos kalastuksen vaikutus meriympäristöön on vähäinen ja se koskee vain joitakin aluksia ja edellyttäen, ettei kyseiseen kalastukseen voi käyttää muita pyydyksiä ja että se kuuluu jonkin 18 tai 19 artiklassa säädetyn hoitosuunnitelman piiriin. Jäsenvaltioiden on toimitettava tällaista poikkeusta varten ajantasaiset tieteelliset ja tekniset perustelut.

6.   Edellä 2 kohdasta poiketen trooliverkkoja saa käyttää tilapäisesti 31 päivään joulukuuta 2007 saakka enintään 1,5 meripeninkulman päässä rannikosta edellyttäen, että syvyys on vähintään 50 metriä.

7.   Edellä 3 kohdasta poiketen kurenuottia saa käyttää tilapäisesti 31 päivään joulukuuta 2007 saakka enintään 300 metrin päässä rannikosta tai enintään 50 metrin mutta vähintään 30 metrin syvyydessä. Kuorenuottia saa käyttää tilapäisesti 31 päivään joulukuuta 2007 saakka syvyydessä, joka on alle 70 prosenttia tämän asetuksen liitteen II mukaisesti mitatun kurenuotan kokonaiskorkeudesta.

8.   Edellä 2 kohdasta poiketen veneellä vedettäviä haroja ja hydraulisia pohjaharoja saa käyttää tilapäisesti 31 päivään joulukuuta 2007 saakka enintään 0,3 meripeninkulman päässä rannikosta.

9.   Edellä 5 kohdassa tarkoitettua poikkeusta sovelletaan ainoastaan sellaiseen kalastustoimintaan, johon jäsenvaltiot ovat jo antaneet luvan, ja sellaisiin aluksiin, joilla on aiemmin kirjattuja saaliita yli viiden vuoden ajalta, eikä poikkeus saa tarkoittaa sallitun pyyntiponnistuksen suurentamista tulevaisuudessa.

Luettelo luvan saaneista kalastusaluksista ja niiden ominaispiirteistä on toimitettava komissiolle 30 päivään huhtikuuta 2007 mennessä, ja siinä on verrattava tietoja saman kalastuslaivaston 1 päivänä tammikuuta 2000 vallinneisiin ominaispiirteisiin.

Lisäksi

a)	kalastustoimien on täytettävä 4 artiklan, 8 artiklan 1 kohdan h alakohdan, 9 artiklan 3 kohdan 2 alakohdan ja 23 artiklan vaatimukset;

b)	kalastustoimet eivät saa häiritä sellaisten alusten toimintaa, jotka käyttävät muita pyydyksiä kuin trooleja, nuottia tai muita vedettäviä verkkoja;

c)	kalastustoimia on säänneltävä sen varmistamiseksi, että liitteessä III mainittujen lajien, lukuun ottamatta nilviäisiä, saaliit ovat mahdollisimman pienet;

d)	kalastustoimet eivät saa kohdistua pääjalkaisiin.

Asianomaisten jäsenvaltioiden on laadittava valvontasuunnitelma ja toimitettava komissiolle selvitys joka kolmas vuosi tämän asetuksen voimaantulosta lähtien. Ensimmäinen selvitys on toimitettava komissiolle ennen 31 päivää heinäkuuta 2009. Komissio voi näiden selvitysten perusteella toteuttaa toimia tämän asetuksen 18 artiklan ja 19 artiklan 9 kohdan mukaisesti.

10.   Poikkeaminen 1 ja 2 kohdasta sallitaan sellaisen kalastuksen osalta, johon sovelletaan tämän asetuksen 4 artiklan 5 kohdan mukaista poikkeusta, asetuksen (EY) N:o 2371/2002 30 artiklan 2 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

11.   Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, trooliverkkojen käyttö sallitaan 0,7–1,5 meripeninkulman päässä rannikosta ulottuvalla alueella seuraavin edellytyksin:

—	syvyys on vähintään 50 metriä,

—	maantieteellisistä erityissyistä, kuten rannikkotasanteen kapeus jäsenvaltion rantaviivan kaikissa kohdissa tai troolauskelpoisen pyyntialueen pienuus,

—	vaikutus meriympäristöön on vähäinen,

—	9 kohdan 3 alakohdan a ja b alakohtia noudatetaan,

—	se ei lisää pyyntiponnistusta siihen nähden, mihin jäsenvaltiot ovat jo antaneet luvan.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 30 päivään syyskuuta 2007 mennessä tämän poikkeuksen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Ilmoitukseen on sisällyttävä luettelo luvan saaneista kalastusaluksista ja -alueista, jotka määritellään maantieteellisin koordinaatein niin maalla kuin merellä.

Asianomaisten jäsenvaltioiden on valvottava kalastustoimintaa kyseisillä alueilla ja varmistettava tieteellinen arviointi. Tieteellisen arvioinnin tulokset on annettava tiedoksi komissiolle joka kolmas vuosi tämän asetuksen voimaantulosta lähtien. Ensimmäinen selvitys on toimitettava komissiolle 31 päivään heinäkuuta 2009 mennessä.

Jos komissio katsoo jäsenvaltioiden toisen ja kolmannen alakohdan mukaisesti toimittamien ilmoitusten tai uusien tieteellisten ohjeiden perusteella, että poikkeuksen edellytykset eivät täyty, se voi asianomaista jäsenvaltiota kuultuaan pyytää sitä muuttamaan poikkeusta tai se voi ehdottaa neuvostolle aiheellisia toimenpiteitä kalavarojen ja ympäristön suojelemiseksi.

14 artikla

Pienintä sallittua silmäkokoa ja pyydysten käytön vähimmäisetäisyyttä rannikosta koskevat siirtymäkauden poikkeukset

1.   Kaikkia 9 artiklan 3, 4 ja 5 kohdassa tarkoitettuja pyydyksiä, joiden pienin sallittu silmäkoko on pienempi kuin kyseisissä kohdissa on säädetty ja joiden käyttö on 1 päivänä tammikuuta 1994 voimassa olleen kansallisen lainsäädännön mukaista, voidaan käyttää 31 päivään toukokuuta 2010 saakka, vaikka ne eivät täytäkään 13 artiklan 9 kohdan vaatimuksia.

2.   Kaikkia 13 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja pyydyksiä, joita käytetään lyhyemmän välimatkan päästä rannikosta kuin kyseisissä kohdissa on säädetty ja joiden käyttö on 1 päivänä tammikuuta 1994 voimassa olleen kansallisen lainsäädännön mukaista, voidaan käyttää 31 päivään toukokuuta 2010 saakka, vaikka ne eivät täytäkään 13 artiklan 9 kohdan vaatimuksia.

3.   Edellä 1 ja 2 kohtaa sovelletaan, ellei neuvosto määräenemmistöllä komission ehdotuksesta ja tieteellisen näytön perusteella päätä toisin.

V LUKU

MEREN ELIÖIDEN VÄHIMMÄISKOOT

15 artikla

Meren eliöiden vähimmäiskoot

1.   Liitteessä III määriteltyjä vähimmäiskokoja pienempiä meren eliöitä (jäljempänä ’alamittaiset meren eliöt’) ei saa pyytää, pitää aluksella, jälleenlaivata, purkaa aluksesta, siirtää, varastoida, myydä eikä asettaa tai tarjota myyntiin.

2.   Meren eliöiden koko on mitattava liitteen IV mukaisesti. Jos sallittuja koon mittaamistapoja on useampi kuin yksi, meren eliön katsotaan täyttävän kokoa koskevan vaatimuksen, jos se on vähintään yhden säädetyn mittauksen mukaan kyseisen vähimmäiskoon mukainen tai sitä suurempi.

3.   Edellä 1 kohtaa ei sovelleta ihmisravinnoksi tarkoitettuihin sardiininpoikasiin, jotka pyydetään aluksesta tai rannalta vedettävillä nuotilla, jos tällainen pyynti on 19 artiklassa tarkoitetussa hoitosuunnitelmassa vahvistettujen kansallisten säännösten mukaisesti luvallista, edellyttäen, että kyseinen sardiinikanta on turvallisissa biologisissa rajoissa.

16 artikla

Kantojen suora elvyttäminen ja siirtoistutukset

1.   Poiketen siitä, mitä 15 artiklassa säädetään, alamittaisia meren eliöitä saa pyytää, pitää aluksella, jälleenlaivata, purkaa aluksesta, siirtää, varastoida, myydä ja asettaa tai tarjota elävänä myyntiin kantojen suoraksi elvyttämiseksi ja siirtoistutusten suorittamiseksi sen jäsenvaltion luvalla ja valvonnassa, jossa näitä toimia toteutetaan.

2.   Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että 1 kohdassa tarkoitettu alamittaisten meren eliöiden pyynti tehdään tavalla, joka sopii yhteen kaikkien kyseiseen lajiin sovellettavien yhteisön hoitotoimenpiteiden kanssa.

3.   Edellä 1 kohdassa määriteltyihin tarkoituksiin pyydetyt meren eliöt on joko palautettava mereen tai käytettävä laajaperäiseen vesiviljelyyn. Jos ne myöhemmin saadaan uudelleen saaliiksi, ne voidaan myydä, varastoida ja asettaa tai tarjota myyntiin edellyttäen, että ne täyttävät 15 artiklassa säädetyt vaatimukset.

4.   Muiden kuin paikallisten lajien tuominen alueelle, istuttaminen ja suora elvyttäminen on kielletty paitsi, kun näitä toimia toteutetaan neuvoston direktiivin 92/43/ETY 22 artiklan b alakohdan mukaisesti.

VI LUKU

MUU KUIN AMMATTIKALASTUS

17 artikla

Vapaa-ajankalastus

1.   Vedettävien verkkojen, saartopyydysten, kurenuottien, veneellä vedettävien harojen, pumppuharojen, verkkojen, riimuverkkojen ja yhdistelmäpohjaverkkojen käyttö on kiellettyä vapaa-ajankalastuksessa. Pitkänsiiman käyttö laajasti vaeltaviin lajeihin kohdistuvassa vapaa-ajankalastuksessa on myös kiellettyä.

2.   Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että vapaa-ajankalastusta harjoitetaan tämän asetuksen tavoitteiden ja sääntöjen kanssa yhteen sopivalla tavalla.

3.   Jäsenvaltioiden on huolehdittava, ettei vapaa-ajankalastuksesta peräisin olevia mereneliösaaliita pidetä kaupan. Kilpailuista peräisin olevien lajien kaupan pitäminen voidaan kuitenkin poikkeuksellisesti sallia edellyttäen, että niiden myyntituotot suunnataan hyväntekeväisyyteen.

4.   Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä neuvoston asetuksen (EY) N:o 973/2001 (11) liitteessä I lueteltujen ja Välimeressä esiintyvien laajasti vaeltavien lajien vapaa-ajankalastuksesta peräisin olevien saaliiden kirjaamiseksi ja erilliseksi keräämiseksi.

5.   Jäsenvaltioiden on säänneltävä vedenalaista harppuunakalastusta erityisesti 8 artiklan 4 kohdassa säädettyjen velvoitteiden noudattamiseksi.

6.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikista tämän artiklan soveltamiseksi toteuttamistaan toimenpiteistä.

VII LUKU

HOITOSUUNNITELMAT

18 artikla

Yhteisön tason hoitosuunnitelmat

1.   Neuvosto voi hyväksyä erityisiä Välimeren kalastuksia koskevia hoitosuunnitelmia, erityisesti alueilla, jotka ovat kokonaan tai osittain jäsenvaltioiden aluevesien ulkopuolella. Näihin suunnitelmiin voi sisältyä erityisesti seuraavia toimia:

a)	pyyntiponnistuksen hallinnointia koskevia toimenpiteitä;

b)	erityisiä teknisiä toimenpiteitä, myös tarvittaessa väliaikaisia poikkeuksia tämän asetuksen säännöistä, silloin kun sellaiset poikkeukset ovat kalastustoimien kannalta tarpeellisia, ja edellyttäen, että kyseisten kalavarojen kestävä käyttö on turvattu hoitosuunnitelmalla;

c)	alusten satelliittiseurantajärjestelmän tai sitä vastaavien järjestelmien pakollinen käyttö ulotetaan koskemaan kokonaispituudeltaan 10–15 metriä pitkiä aluksia;

d)	tilapäisiä tai pysyviä rajoituksia, jotka koskevat tietyille pyydyksille tai hoitosuunnitelman puitteissa tiettyihin velvoitteisiin sitoutuneille aluksille varattuja alueita.

Hoitosuunnitelmissa on säädettävä erityiskalastuslupien myöntämisestä annetun asetuksen (EY) N:o 1627/94 (12) mukaisesti.

Sen estämättä, mitä asetuksen (EY) N:o 1627/94 1 artiklan 2 kohdassa säädetään, kokonaispituudeltaan alle 10 metriä olevilta aluksilta voidaan vaatia kalastuslupa.

2.   Jäsenvaltio ja/tai jokin Välimeren alueellinen neuvoa-antava toimikunta voi tehdä komissiolle ehdotuksia hoitosuunnitelmien laatimiseen liittyvistä asioista. Komissio vastaa pyyntöihin kolmen kuukauden kuluessa niiden vastaanottamisesta.

3.   Jäsenvaltioiden ja komission on huolehdittava hoitosuunnitelmien asianmukaisesta tieteellisestä seurannasta. Erityisesti lyhytikäisiin lajeihin kohdistuvaa kalastusta koskevat tietyt hoitotoimenpiteet on rekrytointivahvuuden mahdollisten muutosten huomioon ottamiseksi tarkistettava vuosittain.

19 artikla

Hoitosuunnitelmat tietyille kalastuksille aluevesillä

1.   Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä 31 päivään joulukuuta 2007 mennessä hoitosuunnitelmat, jotka koskevat niiden aluevesillä trooliverkoilla, aluksesta vedettävillä nuotilla, rannalta vedettävillä nuotilla, saartopyydyksillä ja pohjaharoilla harjoitettavaa kalastusta. Näihin hoitosuunnitelmiin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 2371/2002 6 artiklan 2 ja 3 kohtaa ja 4 kohdan ensimmäistä alakohtaa.

2.   Jäsenvaltiot voivat myöhemmin laatia muita hoitosuunnitelmia asiaa koskevien tieteellisten tietojen perusteella.

3.   Jäsenvaltioiden on huolehdittava hoitosuunnitelmien asianmukaisesta tieteellisestä seurannasta. Erityisesti lyhytikäisiin lajeihin kohdistuvaa kalastusta koskevat tietyt hoitotoimenpiteet on rekrytointivahvuuden mahdollisten muutosten huomioon ottamiseksi tarkistettava vuosittain.

4.   Hoitosuunnitelmiin voi sisältyä tämän asetuksen säännöksiä laajempia toimenpiteitä, joiden tavoitteena on

a)	pyydysten valikoivuuden lisääminen;

b)	pois heitettävien saaliiden vähentäminen;

c)	pyyntiponnistuksen rajoittaminen.

5.   Hoitosuunnitelmiin otettavien toimenpiteiden on oltava oikeassa suhteessa tavoitteisiin ja asetettuun aikatauluun, ja niissä on otettava huomioon

a)	kannan tai kantojen tila;

b)	kannan tai kantojen biologiset ominaisuudet;

c)	kantojen pyynnissä harjoitettavan kalastuksen ominaisuudet;

d)	toimenpiteen taloudelliset vaikutukset kyseessä olevan kalastukseen.

6.   Hoitosuunnitelmissa on säädettävä erityiskalastuslupien myöntämisestä asetuksen (EY) N:o 1627/94 mukaisesti.

Sen estämättä, mitä asetuksen (EY) N:o 1627/94 1 artiklan 2 kohdassa säädetään, kokonaispituudeltaan alle 10 metriä olevilta aluksilta voidaan vaatia kalastuslupa.

7.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut hoitosuunnitelmat on annettava komissiolle tiedoksi 30 päivään syyskuuta 2007 mennessä, jotta komissio voi esittää niitä koskevia huomautuksia ennen suunnitelmien hyväksymistä. Edellä 2 kohdassa tarkoitetut hoitosuunnitelmat on annettava komissiolle tiedoksi kuusi kuukautta ennen suunniteltua voimaantulopäivää. Komissio toimittaa suunnitelmat muille jäsenvaltioille.

8.   Kun jollakin hoitosuunnitelmalla on todennäköisiä vaikutuksia jonkin toisen jäsenvaltion aluksiin, suunnitelma voidaan hyväksyä vasta kun komissiota, kyseistä jäsenvaltiota ja kyseessä olevaa alueellista neuvoa-antavaa toimikuntaa on kuultu asetuksen (EY) N:o 2371/2002 8 artiklan 3–6 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

9.   Jos komissio 7 kohdassa tarkoitetun tiedoksi antamisen tai uusien tieteellisten lausuntojen perusteella katsoo, että joko 1 kohdan tai 2 kohdan mukaisesti hyväksytty hoitosuunnitelma ei riitä takaamaan kalavarojen ja ympäristön korkeatasoista suojelua, se voi jäsenvaltiota kuultuaan pyytää sitä muuttamaan suunnitelmaa tai se voi ehdottaa neuvostolle aiheellisia toimenpiteitä kalavarojen ja ympäristön suojelemiseksi.

VIII LUKU

VALVONTATOIMENPITEET

20 artikla

Kohdelajien saaliit

1.   Edellä 9 artiklan 4 ja 6 kohdassa, 10 artiklassa ja 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut prosenttiosuudet lasketaan osuutena kaikkien aluksella lajittelun jälkeen tai purettaessa olevien meren eliöiden elopainosta. Ne voidaan laskea yhden tai useamman edustavan otoksen perusteella.

2.   Laskettaessa 1 kohdassa tarkoitettuja prosenttiosuuksia sellaisen aluksen osalta, jolta on siirretty toiseen alukseen meren eliöitä, siirretyt määrät on otettava huomioon.

21 artikla

Jälleenlaivaus

Ainoastaan ne alusten päälliköt, jotka täyttävät aluspäiväkirjaa asetuksen (ETY) N:o 2847/93 6 artiklan säännösten mukaisesti, saavat siirtää eläviä vesieliöitä toiseen alukseen tai ottaa vastaan kyseisten eliöiden siirtoja toisilta aluksilta.

22 artikla

Nimetyt satamat

1.   Pohjatroolien, pelagisten troolien, kurenuottien, pintasiimojen, veneellä vedettävien harojen ja hydraulisten pohjaharojen avulla saadut saaliit on purettava ja saatettava myyntiin ensimmäisen kerran vain jossain jäsenvaltioiden nimeämistä satamista.

2.   Jäsenvaltioiden on annettava viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2007 komissiolle tiedoksi luettelo nimetyistä satamista. Komissio toimittaa luettelon muille jäsenvaltioille.

23 artikla

Saaliita koskeva valvonta

Korvataan asetuksen (ETY) N:o 2847/93 6 artiklan 2 kohdan toinen virke seuraavasti:

24 artikla

Rekisteri aluksista, joilla on lupa kalastaa GFCM-sopimusalueella

1.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle ennen 1 päivää kesäkuuta 2007 tavanomaisessa tietojenkäsittelymuodossa luettelo niiden lipun alla purjehtivista tai niiden alueella rekisteröidyistä kokonaispituudeltaan yli 15 metrin mittaisista aluksista, joille se antaa luvan kalastaa GFCM-alueella myöntämällä niille erityiskalastusluvan.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa luettelossa on oltava seuraavat tiedot:

a)	yhteisön kalastuslaivastorekisterin mukainen aluksen CFR-numero ja komission asetuksen (EY) N:o 26/2004 (13) liitteessä I olevan määritelmän mukainen aluksen ulkoinen merkintä;

b)	sallittu kalastus- ja/tai jälleenlaivausaika;

c)	käytetyt pyydykset.

3.   Komissio toimittaa luettelon GFCM:n toimeenpanevalle sihteeristölle ennen 1 päivää heinäkuuta 2007, jotta asianomaiset alukset tulisivat kirjatuiksi GFCM:n pitämään rekisteriin kokonaispituudeltaan yli 15 metrin mittaisista aluksista, jotka saavat kalastaa GFCM-sopimusalueella, jäljempänä ’GFCM-rekisteri’.

4.   Komissiolle on ilmoitettava kaikki 1 kohdassa tarkoitettuun luetteloon tehtävät muutokset, jotta ne voidaan toimittaa GFCM:n toimeenpanevalle sihteeristölle samaa menettelyä noudattaen vähintään 10 työpäivää ennen päivää, jona alukset aloittavat kalastustoiminnan GFCM-alueella.

5.   Kokonaispituudeltaan yli 15 metrin mittaiset yhteisön kalastusalukset, joita ei ole kirjattu 1 kohdassa tarkoitettuun luetteloon, eivät saa harjoittaa minkäänlaisten kalojen ja simpukoiden kalastusta, aluksella pitämistä, jälleenlaivausta eikä purkamista GFCM-alueella.

6.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen,

a)	että ainoastaan 1 kohdassa tarkoitetussa luettelossa mainitut niiden lipun alla purjehtivat alukset, joilla on lippujäsenvaltion myöntämä erityinen kalastuslupa aluksella, voivat luvassa vahvistetuin edellytyksin harjoittaa 1 artiklassa tarkoitettua kalastusta GFCM-alueella;

b)

että kalastuslupaa ei myönnetä aluksille, jotka ovat harjoittaneet laitonta, sääntelemätöntä ja ilmoittamatonta kalastusta GFCM-alueella tai muualla, paitsi jos uudet laivanvarustajat ovat toimittaneet riittävät todisteet siitä, ettei aiemmalla varustajalla ja toimijalla ole enää näiden alusten suhteen oikeudellisia, taloudellisia tai todellisia etuja valvottavanaan eikä alus ole tämän valvonnassa, sekä että heidän aluksensa eivät osallistu laittomaan, sääntelemättömään ja ilmoittamattomaan kalastukseen tai ole muutoin siihen yhteydessä;

c)

mahdollisuuksien rajoissa ja kansallista lainsäädäntöä noudattaen, että niiden lipun alla purjehtivien 1 kohdassa tarkoitetussa luettelossa mainittujen alusten varustajat ja toimijat eivät osallistu eivätkä ole yhteydessä GFCM-rekisteriin kirjaamattomien kalastusalusten GFCM-sopimusalueella harjoittamaan tonnikalojen kalastukseen;

d)	mahdollisuuksien rajoissa ja kansallista lainsäädäntöä noudattaen, että niiden lipun alla purjehtivien 1 kohdassa tarkoitetussa luettelossa mainittujen alusten varustajilla on jonkin jäsenvaltion kansalaisuus;

e)	että niiden alukset noudattavat kaikkia asiaankuuluvia GFCM:n säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä.

7.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet kalojen ja simpukoiden GFCM-sopimusalueella tapahtuvan kalastuksen, aluksella pitämisen, jälleenlaivaamisen ja purkamisen kieltämiseksi sellaisilta kokonaispituudeltaan yli 15 metrin mittaisilta aluksilta, joita ei ole kirjattu GFCM-rekisteriin.

8.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava viipymättä komissiolle kaikki tiedot, joiden perusteella on syytä vakavasti epäillä, että kokonaispituudeltaan yli 15 metrin mittaiset alukset, joita ei ole kirjattu GFCM-rekisteriin, harjoittavat kalojen ja simpukoiden kalastusta ja/tai jälleenlaivausta GFCM-sopimusalueella.

IX LUKU

LAAJASTI VAELTAVIA LAJEJA KOSKEVAT TOIMENPITEET

25 artikla

Miekkakalan kalastus

Neuvosto päättää teknisistä toimenpiteistä miekkakalan poikasten suojelemiseksi Välimerellä ennen 31 päivää joulukuuta 2007.

X LUKU

MALTAA YMPÄRÖIVIÄ VESIÄ KOSKEVAT TOIMENPITEET

26 artikla

25 meripeninkulman hallintovyöhyke Maltan ympärillä

1.   Yhteisön alusten pääsyä alueelle, joka ulottuu 25 meripeninkulman päähän Maltan saarten ympärillä olevista perusviivoista (jäljempänä ’hallintovyöhyke’), ja oikeutta käyttää sen kalavaroja säännellään seuraavasti:

a)	kalastus hallintovyöhykkeellä rajoitetaan kokonaispituudeltaan alle 12 metriä oleviin aluksiin, jotka käyttävät muita kuin vedettäviä pyydyksiä;

b)	mainittujen alusten kokonaispyyntiponnistus ilmaistuna kokonaiskalastuskapasiteettina ei saa ylittää vuosien 2000–2001 keskimääräistä tasoa, joka vastaa 1 950 alusta, joiden kokonaiskoneteho on 83 000 kW ja kokonaisvetoisuus 4 035 GT.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdan a alakohdassa säädetään, kokonaispituudeltaan alle 24 metriä pitkät troolarit saavat kalastaa hallintovyöhykkeen tietyillä, tämän asetuksen liitteessä V olevassa a kohdassa kuvatuilla alueilla seuraavin edellytyksin:

a)	hallintovyöhykkeellä kalastamaan oikeutettujen troolareiden kokonaiskalastuskapasiteetti ei saa ylittää 4 800 kilowatin rajaa;

b)	matalammalla kuin 200 metrin syvyydessä kalastamaan oikeutetun troolarin kalastuskapasiteetti ei saa ylittää 185 kilowattia; 200 metrin syvyyskäyrä on merkittävä katkoviivalla, jonka kauttakulkupisteet luetellaan tämän asetuksen liitteessä V olevassa b kohdassa;

c)

hallintovyöhykkeellä kalastavilla troolareilla on oltava erityiskalastuslupia koskevista yleisistä säännöksistä annetun asetuksen (EY) N:o 1627/94 7 artiklan mukainen erityiskalastuslupa, ja niiden on sisällyttävä asianomaisen jäsenvaltion vuosittain komissiolle toimittamaan luetteloon yhteisön kalastuslaivastorekisterin mukainen aluksen CFR-numero ja asetuksen (EY) N:o 26/2004 liitteessä I olevan määritelmän mukainen aluksen ulkoinen merkintä;

d)	edellä 2 kohdan a ja b alakohdassa säädettyjä kapasiteettirajoja on arvioitava uudelleen säännöllisesti ja noudattaen asianomaisten tieteellisten elinten lausuntoja rajojen vaikutuksista kantojen säilymiseen.

3.   Jos 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu kokonaiskalastuskapasiteetti ylittää hallintovyöhykkeellä viitejaksolla 2000–2001 toimineiden, kokonaispituudeltaan enintään 24 metriä pitkien troolareiden kokonaiskalastuskapasiteetin (jäljempänä ’viitekalastuskapasiteetti’), komissio jakaa 29 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen käytettävissä olevan kalastuskapasiteetin ylijäämäosan jäsenvaltioiden kesken lupaa hakevien jäsenvaltioiden edun huomioon ottaen.

Viitekalastuskapasiteetti vastaa 3 600:aa kilowattia.

4.   Edellä 3 kohdassa tarkoitettua käytettävissä olevan kalastuskapasiteetin ylijäämää koskevia erityiskalastuslupia myönnetään ainoastaan aluksiin, jotka sisältyvät tämän artiklan soveltamisajankohtana yhteisön alusrekisteriin.

5.   Jos hallintovyöhykkeellä 2 kohdan c alakohdan mukaisesti kalastamaan oikeutettujen troolareiden kokonaiskalastuskapasiteetti ylittää 2 kohdan a alakohdassa säädetyn ylärajan sen vuoksi, että ylärajaa on laskettu 2 kohdan d alakohdassa säädetyn tarkistuksen jälkeen, komissio jakaa käytettävissä olevan kalastuskapasiteetin jäsenvaltioiden kesken seuraavia perusteita käyttäen:

a)	etusijalla on jakson 2000–2001 aikana vyöhykkeellä kalastaneita aluksia vastaava kalastuskapasiteetti kilowatteina;

b)	seuraavalla sijalla on muulloin vyöhykkeellä kalastaneita aluksia vastaava kalastuskapasiteetti kilowatteina;

c)	muille aluksille mahdollisesti jäljelle jäänyt kalastuskapasiteetti jaetaan jäsenvaltioiden kesken lupaa hakevien jäsenvaltioiden etu huomioon ottaen.

6.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdan a alakohdassa säädetään, kurenuotilla ja pitkilläsiimoilla kalastavat alukset sekä 27 artiklan mukaisesti dolfiinia kalastavat alukset saavat toimia hallintovyöhykkeellä. Niillä on oltava asetuksen (EY) N:o 1627/94 7 artiklan mukainen erityiskalastuslupa, ja niiden on sisällyttävä asianomaisen jäsenvaltion komissiolle toimittamaan luetteloon yhteisön kalastuslaivastorekisterin mukainen aluksen CFR-numero ja asetuksen (EY) N:o 26/2004 liitteessä I olevan määritelmän mukainen aluksen ulkoinen merkintä. Pyyntiponnistusta kuitenkin valvotaan alueen kalastuksen kestävyyden turvaamiseksi.

7.   Hallintovyöhykkeellä 2 kohdan mukaisesti kalastamaan oikeutetun troolarin, jolla ei ole satelliittiseurantalaitteita, päällikön on ilmoitettava sekä omille viranomaisilleen että rannikkovaltion viranomaisille jokainen aluksen vyöhykkeelle saapuminen ja siltä poistuminen.

27 artikla

Dolfiininkalastus

1.   Dolfiinin (Coryphaena spp.) kalastaminen hallintovyöhykkeellä kalojen yhteenkokoamiseen käytettävillä välineillä on kiellettyä kunkin vuoden 1 päivän tammikuuta ja 5 päivän elokuuta välisenä aikana.

2.   Vyöhykkeellä dolfiininkalastusta harjoittavien alusten lukumäärä saa olla enintään 130.

3.   Maltan viranomaiset vahvistavat kalojen yhteenkokoamiseen käytettävillä välineillä kalastettaessa noudatettavat reitit ja jakavat ne yhteisön kalastusaluksille viimeistään kunkin vuoden 30 päivänä kesäkuuta. Muiden valtioiden kuin Maltan lipun alla purjehtivat yhteisön alukset eivät saa toimia 12 meripeninkulman alueen sisäpuolella.

Komissio laatii 29 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen arviointiperusteet, joita noudatetaan reittien varmistamisessa ja jakamisessa kalojen yhteenkokoamiseen käytettävillä välineillä kalastamista varten.

4.   Aluksilla, jotka saavat osallistua dolfiininkalastukseen, on oltava asetuksen (EY) N:o 1627/94 7 artiklan mukainen erityiskalastuslupa, ja niiden on sisällyttävä asianomaisen jäsenvaltion komissiolle toimittamaan luetteloon yhteisön kalastuslaivastorekisterin mukainen aluksen CFR-numero ja asetuksen (EY) N:o 26/2004 liitteessä I olevan määritelmän mukainen aluksen ulkoinen merkintä. Sen estämättä, mitä asetuksen (EY) N:o 1627/94 1 artiklan 2 kohdassa säädetään, kokonaispituudeltaan alle 10 metriä pitkiltä aluksilta vaaditaan kalastuslupa.

XI LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

28 artikla

Päätöksentekomenettely

Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, neuvosto toimii perustamissopimuksen 37 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

29 artikla

Soveltamissäännöt

Yksityiskohtaiset säännöt tämän asetuksen 26 ja 27 artiklan soveltamisesta annetaan asetuksen (EY) N:o 2371/2002 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

30 artikla

Muutokset

Muutokset liitteisiin tehdään asetuksen (EY) N:o 2371/2002 30 artiklan 3 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

31 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 1626/94.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä VI esitetyn vastaavuustaulukon mukaisesti.

32 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

LIITE I

Tekniset edellytykset lisäkkeiden kiinnittämiselle trooleihin ja troolien takiloinnille

Määritelmät

Tässä liitteessä tarkoitetaan

a)	’monilankaisesta punoksesta koostuvalla havaksella’ havasta, joka koostuu kahdesta tai useammasta langasta ja jonka langat voidaan erotella solmujen välissä ilman, että lankojen rakenteelle aiheutuu vahinkoa;

b)	’solmuttomalla havaksella’ havasta, joka on tehty nelisivuisista silmistä, joiden sivut ovat suurin piirtein yhtä pitkät ja joiden kulmat muodostuvat kahden vierekkäisen silmän yhteenpunotuista langoista;

c)	’neliösilmäisellä havaksella’ sellaista havaksen rakennetta, jossa silmän reunojen suunnista toinen on samansuuntainen ja toinen suorassa kulmassa verkon pituusakseliin nähden;

d)	’troolin rungolla’ trooliverkon suippenevaa alkuosaa;

e)	’pidennysosalla’ troolin rungon ja troolin perän välissä olevaa yhdestä tai useammasta paneelista koostuvaa suoraa osaa;

f)	’troolin perällä’ trooliverkon ulommaista, silmäkooltaan samanlaisesta verkosta muodostuvaa osaa, joka on muodoltaan joko lieriömäinen tai suippeneva, jolloin sen poikittaiset osat ovat poikkileikkaukseltaan lähes ympyrän muotoisia, säteeltään vastaavasti joko samansuuruisia tai pieneneviä;

g)

’pallomaisella troolin perällä’ troolin perää, joka muodostuu yhdestä tai useammasta vierekkäisestä silmäkooltaan samanlaisesta paneelista ja jonka silmien lukumäärä lisääntyy pyydyksen perää kohti aiheuttaen sekä troolin perän poikittaisen pituuden kasvamisen verkon pituusakseliin nähden että sen ympärysmitan kasvamisen;

h)

’taskumaisella troolin perällä’ troolin perää, joka madaltuu pystysuunnassa kohti troolin perimmäistä osaa ja jonka poikittaiset osat ovat poikkileikkaukseltaan lähes ellipsejä, akseliltaan samansuuruisia tai pieneneviä. Troolin perän perimmäinen osa muodostuu yhdestä taitetusta paneelista tai verkon pituusakseliin nähden poikittain yhteen punotuista perimmäisistä ylä- ja alapaneeleista;

i)

’poikittaisella jameköydellä’ mitä tahansa ulkopuolista tai verkkoon liittyvää köyttä, joka kulkee verkon pituusakseliin nähden poikittain troolin perän uloimmassa osassa joko pitkin ylä- ja alapaneelin välistä liitosta tai ainoan perimmäisen paneelin taitekohtaa. Se voi olla joko sivuköyden jatke tai erillinen köysi;

j)	’ympärysmitta/kehä’ trooliverkon vinoneliösilmäisen havaksen osalta lasketaan kertomalla poikkileikkauksessa olevien silmien määrä venytetyllä silmäkoolla;

k)	’ympärysmitta/kehä’ trooliverkon neliösilmäisen havaksen osalta lasketaan kertomalla poikkileikkauksessa olevien silmien määrä silmien sivun pituudella.

a)   Troolin sallitut lisäkkeet

1.	Sen estämättä, mitä asetuksen (EY) N:o 3440/84 8 artiklassa säädetään, joko verkon pituusakseliin nähden poikittaista tai pitkittäistä mekaanista vetoketjusuljinta voidaan käyttää taskumaisen troolin perän tyhjennysaukon sulkemiseen.

2.	Poikittainen vetoketju on kiinnitettävä enintään 1 metrin päähän troolin perän taimmaisista silmistä.

b)   Takilointia koskevat vaatimukset

1.	Pallomainen troolin perä on kielletty. Minkään yksittäisen troolin perän kehän missään kohdassa ei samankokoisten silmien lukumäärä saa kasvaa etupäästä takapäähän.

2.

Troolin rungon (suippenevan osan) taimmaisen osan tai pidennysosan (suora osa) ympärysmitan on oltava sama kuin suppeassa merkityksessä ymmärretyn troolin perän ympärysmitta sen etuosassa. Neliösilmäisen troolin osalta erityisesti troolin rungon taimmaisen osan tai pidennysosan on oltava 2–4 kertaa suppeassa merkityksessä ymmärretyn troolin perän ympärysmitta sen etuosassa.

3.

Neliösilmäpaneeli voidaan lisätä mihin tahansa vedettävään verkkoon, ja se on sijoitettava troolin jatko-osan eteen tai mihin tahansa jatko-osan etuosan ja verkon perän takaosan väliseen kohtaan. Sitä ei saa tukkia millään tavoin sisä- tai ulkopuolisilla lisäkkeillä. Sen on oltava tehty solmuttomasta havasmateriaalista tai havasmateriaalista, jonka solmut eivät liu'u, ja se on kiinnitettävä siten, että silmät pysyvät täysin avoimina koko kalastamisen ajan. Yksityiskohtaiset säännöt neliösilmäpaneelien teknisistä ominaisuuksista annetaan tämän asetuksen 29 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

4.	Vastaavasti voidaan sallia troolien valikoivuuden parantamiseksi tämän asetuksen 29 artiklassa mainitun menettelyn mukaisesti muita kuin edellä 3 kohdassa mainittuja teknisiä välineitä.

5.	Aluksella ei saa pitää tai käyttää vedettäviä verkkoja, joiden perä on rakennettu kokonaan tai osin verkkomateriaalista, jossa on muun kuin neliön tai vinoneliön muotoisia silmiä, ellei sitä ole sallittu tämän asetuksen 29 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

6.	Edellä olevaa 4–5 kohtaa ei sovelleta aluksesta vedettäviin verkkoihin, joiden perän silmäkoko on pienempi kuin 10 millimetriä.

7.

Poiketen siitä, mitä asetuksen (ETY) N:o 3440/84 6 artiklan 4 kohdassa säädetään, pohjatroolien vahvistuspussien silmäkoon on oltava vähintään 120 millimetriä, jos troolin perän silmäkoko on pienempi kuin 60 millimetriä. Tätä säännöstä sovelletaan vain Välimerellä, eikä sillä ole vaikutusta muilla yhteisön vesillä. Jos troolin perän silmäkoko on vähintään 60 millimetriä, sovelletaan asetuksen (ETY) N:o 3440/84 6 artiklan 4 kohtaa.

8.	Taskumaisessa troolin perässä saa olla vain yksi tyhjennysaukko.

9.	Poikittaisen jameköyden pituuden on oltava vähintään 20 prosenttia troolin perän ympärysmitasta.

10.	Asetuksessa (ETY) N:o 3440/84 määritellyn vahvistuspussin ympärysmitan on pohjatrooliverkkojen osalta oltava vähintään 1,3 kertaa niin suuri kuin troolin perän ympärysmitta.

11.	Aluksella ei saa pitää tai käyttää vedettäviä verkkoja, joiden perän rakenne on kokonaan tai osittain yksilankaista verkkomateriaalia, jonka paksuus on yli 3,0 millimetriä.

12.	Aluksella ei saa pitää tai käyttää vedettäviä verkkoja, joiden perän rakenne on kokonaan tai osittain monilankaista verkkomateriaalia.

13.	Missään pohjatroolin osassa ei saa käyttää verkkomateriaalia, jonka langanpaksuus on yli 6 millimetriä.

LIITE II

Pyydysten ominaisuuksia koskevat vaatimukset

Määritelmät

Tässä liitteessä:

1)	Verkkojen pituus määritetään yläköyden pituuden mukaan. Pohjaan laskettavien verkkojen ja ajoverkkojen pituus voidaan määrittää myös niiden massan painon tai tilavuuden perusteella.

2)	Verkkojen korkeus määritetään märkinä ja yläköyteen nähden suorassa kulmassa venytettyjen silmien (solmut mukaan luettuna) korkeuksien summana.

1.   Pohjaharat

Pohjaharojen leveys saa olla sienieläinten pyyntiin tarkoitettuja haroja lukuun ottamatta enintään 3 metriä.

2.   Saartopyydykset (kurenuotat ja kurevaijerittomat nuotat)

Verkon pituus saa olla enintään 800 metriä ja verkon korkeus enintään 120 metriä, tonnikalanuottia lukuun ottamatta.

3.   Pohjaan laskettavat verkot

3.1

Riimuverkot ja pohjaverkot 1) Riimuverkon korkeus saa olla enintään 4 metriä. 2) Pohjaverkon korkeus saa olla enintään 10 metriä. 3) Yhdellä aluksella ei saa säilyttää eikä siltä saa laskea veteen enempää kuin 6 000 metriä riimuverkkoa tai pohjaverkkoa ottaen huomioon, että tammikuusta 2008 alkaen, jos kalastajia on yksi, tällaista verkkoa saa olla enintään 4 000 metriä, johon voidaan lisätä 1 000 metriä, jos kalastajia on kaksi, ja vielä 1 000 metriä, jos kalastajia on kolme. Tällainen verkko saa olla 31 päivään joulukuuta 2007 asti enintään 5 000 metriä, jos kalastajia on yksi tai kaksi, ja 6 000 metriä, jos kalastajia on kolme. 4) Pohjaverkon yksisäikeen tai langan läpimitta saa olla enintään 0,5 millimetriä. 5) Poiketen siitä mitä edellä 2 kohdassa säädetään, alle 500 metrin pituisten pohjaverkkojen korkeus voi olla enintään 30 metriä. Aluksella ei saa säilyttää enempää kuin 500 metriä pohjaverkkoa, jos verkon korkeus ylittää 2 kohdassa säädetyt 10 metriä.

3.2

Yhdistelmäpohjaverkot (riimuverkko + tavallinen verkko) 1) Yhdistelmäpohjaverkon korkeus saa olla enintään 10 metriä. 2) Yhdellä aluksella ei saa säilyttää eikä siltä saa laskea veteen enempää kuin 2 500 metriä yhdistelmäpohjaverkkoa. 3) Tavallisen verkon yksisäikeen tai langan läpimitta saa olla enintään 0,5 millimetriä. 4) Poiketen siitä mitä edellä 1 kohdassa säädetään, alle 500 metrin pituisten yhdistelmäpohjaverkkojen korkeus voi olla enintään 30 metriä. Aluksella ei saa säilyttää enempää kuin 500 metriä yhdistelmäpohjaverkkoa, jos verkon korkeus ylittää 1 kohdassa säädetyt 10 metriä.

4.   Pohjasiimat

1)	Yhdellä aluksella ei saa säilyttää eikä siltä saa laskea veteen enempää kuin 1 000 koukkua aluksella olevaa henkilöä kohden eikä enempää kuin 5 000 koukkua alusta kohden.

2)	Poiketen siitä mitä edellä 1 kohdassa säädetään, aluksella, joka lähtee yli kolmen päivän kalastusmatkalle, voi säilyttää enintään 7 000 koukkua.

5.   Syvänmeren äyriäisten pyynnissä käytettävät sulkupyydykset

Aluksella ei saa säilyttää eikä siltä saa laskea veteen yli 250 sulkupyydystä alusta kohden.

6.   Pintasiimat (ajosiimat)

Yhdellä aluksella ei saa säilyttää eikä siltä saa laskea veteen enempää kuin

1)	2 000 koukkua tonnikalaa (Thunnus thynnus) pyytäviltä aluksilta, missä tämän lajin osuus on vähintään 70 prosenttia saaliin elopainosta lajittelun jälkeen;

2)	3 500 koukkua miekkakalaa (Xyphias gladius) pyytäviltä aluksilta, missä tämän lajin osuus on vähintään 70 prosenttia saaliin elopainosta lajittelun jälkeen;

3)	5 000 koukkua valkotonnikalaa (Thunnus alalunga) pyytäviltä aluksilta, missä tämän lajin osuus on vähintään 70 prosenttia saaliin elopainosta lajittelun jälkeen.

4)	Poiketen siitä mitä edellä 1, 2 ja 3 kohdassa säädetään, aluksella, joka lähtee yli kahden päivän kalastusmatkalle, voi säilyttää saman määrän varakoukkuja.

7.   Trooliverkot

Trooliverkkojen kohopaulojen, pohjaköysien, kehän tai ympärysmitan enimmäismittoja koskevat tekniset määritelmät sekä monirikitrooleissa olevien verkkojen enimmäismäärät annetaan lokakuuhun 2007 mennessä tämän asetuksen 30 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

LIITE III

Meren eliöiden alimmat mitat

Tieteellinen nimi	Lajin yleisnimi	Alin mitta
1. Kalat
Dicentrarchus labrax	meribassi	25 cm
Diplodus annularis	rengassargi	12 cm
Diplodus puntazzo	nokkasargi	18 cm
Diplodus sargus	isosargi	23 cm
Diplodus vulgaris	kaulussargi	18 cm
Engraulis encrasicolus  (14)	sardelli	9 cm
Epinephelus spp.	meriahvenet	45 cm
Lithognathus mormyrus	marmoripagelli	20 cm
Merluccius merluccius  (16)	kummeliturska	20 cm
Mullus spp.	mullot	11 cm
Pagellus acarne	pagelli	17 cm
Pagellus bogaraveo	pilkkupagelli	33 cm
Pagellus erythrinus	punapagelli	15 cm
Pagrus pagrus	pargo	18 cm
Polyprion americanus	hylkyahven	45 cm
Sardina pilchardus  (15)	sardiini	11 cm
Scomber spp.	japaninmakrilli	18 cm
Solea vulgaris	kielikampela	20 cm
Sparus aurata	kultaotsa-ahven	20 cm
Trachurus spp.	piikkimakrillit	15 cm
2. Äyriäiset
Homarus gammarus	hummeri	300 mm KP 105 mm SP
Nephrops norvegicus	keisarihummeri	20 mm SP 70 mm KP
Palinuridae	langusti	90 mm SP
Parapenaeus longirostris	katkarapu	20 mm SP
3. Nilviäiset
Pecten jacobeus	kampasimpukka	10 cm
Venerupis spp.	mattosimpukka	25 mm
Venus spp.	venussimpukka	25 mm
KP = kokonaispituus; SP = selkäkilven pituus.

LIITE IV

Meren eliöiden koon mittaaminen

1.	Kalan koko on mitattava kuvassa 1 esitetyllä tavalla kuonon kärjestä pyrstöevän kärkeen.

2.

Keisarihummerin (Nephrops norvegicus) koko mitataan kuvassa 2 esitetyllä tavalla: — joko selkäkilven pituutena keskiviivan suuntaisesti jommankumman silmän takaa eturuumiin eli selkäkilven uloimman selänpuoleisen reunan keskipisteeseen, tai — kokonaispituutena otsapiikin kärjestä peräkilven uloimpaan reunaan ilman ulokkeita.

3.

Hummerin (Homarus gammarus) koko mitataan kuvassa 3 esitetyllä tavalla — joko selkäkilven pituutena keskiviivan suuntaisesti jommankumman silmän takaa eturuumiin eli selkäkilven uloimman selänpuoleisen reunan keskipisteeseen, tai — selkäkilven pituutena otsapiikin kärjestä peräkilven uloimpaan reunaan ilman ulokkeita.

4.	Langustin (Palinuridae) koko mitataan kuvassa 4 esitetyllä tavalla selkäkilven pituutena keskiviivan suuntaisesti otsapiikin kärjestä selkäkilven uloimpaan selänpuoleiseen reunaan.

5.	Simpukoiden koko on mitattava kuvan 5 mukaisesti kuoren pisimmästä osasta.

Kuvio 1

Kuvio 2	Kuvio 3
(Nephrops) Keisarihummeri	(Homarus) Hummeri
a) Selkäkilven pituus b) Kokonaispituus

Kuvio 4

Kuvio 5

LIITE V

25 meripeninkulman hallintovyöhyke Maltan saarten ympärillä

a)

Sallitut troolikalastusalueet Maltan saarten ympärillä: maantieteelliset koordinaatit Vyöhyke A Vyöhyke H A1 — 36,0172oN, 14,1442oE H1 — 35,6739oN, 14,6742oE A2 — 36,0289oN, 14,1792oE H2 — 35,4656oN, 14,8459oE A3 — 35,9822oN, 14,2742oE H3 — 35,4272oN, 14,7609oE A4 — 35,8489oN, 14,3242oE H4 — 35,5106oN, 14,6325oE A5 — 35,8106oN, 14,2542oE H5 — 35,6406oN, 14,6025oE A6 — 35,9706oN, 14,2459oE   Vyöhyke B Vyöhyke I B1 — 35,7906oN, 14,4409oE I1 — 36,1489oN, 14,3909oE B2 — 35,8039oN, 14,4909oE I2 — 36,2523oN, 14,5092oE B3 — 35,7939oN, 14,4959oE I3 — 36,2373oN, 14,5259oE B4 — 35,7522oN, 14,4242oE I4 — 36,1372oN, 14,4225oE B5 — 35,7606oN, 14,4159oE   B6 — 35,7706oN, 14,4325oE   Vyöhyke C Vyöhyke J C1 — 35,8406oN, 14,6192oE J1 — 36,2189oN, 13,9108oE C2 — 35,8556oN, 14,6692oE J2 — 36,2689oN, 14,0708oE C3 — 35,8322oN, 14,6542oE J3 — 36,2472oN, 14,0708oE C4 — 35,8022oN, 14,5775oE J4 — 36,1972oN, 13,9225oE Vyöhyke D Vyöhyke K D1 — 36,0422oN, 14,3459oE K1 — 35,9739oN, 14,0242oE D2 — 36,0289oN, 14,4625oE K2 — 36,0022oN, 14,0408oE D3 — 35,9989oN, 14,4559oE K3 — 36,0656oN, 13,9692oE D4 — 36,0289oN, 14,3409oE K4 — 36,1356oN, 13,8575oE   K5 — 36,0456oN, 13,9242oE Vyöhyke E Vyöhyke L E1 — 35,9789oN, 14,7159oE L1 — 35,9856oN, 14,1075oE E2 — 36,0072oN, 14,8159oE L2 — 35,9956oN, 14,1158oE E3 — 35,9389oN, 14,7575oE L3 — 35,9572oN, 14,0325oE E4 — 35,8939oN, 14,6075oE L4 — 35,9622oN, 13,9408oE E5 — 35,9056oN, 14,5992oE   Vyöhyke F Vyöhyke M F1 — 36,1423oN, 14,6725oE M1 — 36,4856oN, 14,3292oE F2 — 36,1439oN, 14,7892oE M2 — 36,4639oN, 14,4342oE F3 — 36,0139oN, 14,7892oE M3 — 36,3606oN, 14,4875oE F4 — 36,0039oN, 14,6142oE M4 — 36,3423oN, 14,4242oE   M5 — 36,4156oN, 14,4208oE Vyöhyke G Vyöhyke N G1 — 36,0706oN, 14,9375oE N1 — 36,1155oN, 14,1217oE G2 — 35,9372oN, 15,0000oE N2 — 36,1079oN, 14,0779oE G3 — 35,7956oN, 14,9825oE N3 — 36,0717oN, 14,0264oE G4 — 35,7156oN, 14,8792oE N4 — 36,0458oN, 14,0376oE G5 — 35,8489oN, 14,6825oE N5 — 36,0516oN, 14,0896oE   N6 — 36,0989oN, 14,1355oE

b)

200 metrin syvyyskäyrän joidenkin kauttakulkupisteiden maantieteelliset koordinaatit 25 meripeninkulman hallintovyöhykkeellä ID Leveys Pituus 1 36,3673oN 14,5540oE 2 36,3159oN 14,5567oE 3 36,2735oN 14,5379oE 4 36,2357oN 14,4785oE 5 36,1699oN 14,4316oE 6 36,1307oN 14,3534oE 7 36,1117oN 14,2127oE 8 36,1003oN 14,1658oE 9 36,0859oN 14,152oE 10 36,0547oN 14,143oE 11 35,9921oN 14,1584oE 12 35,9744oN 14,1815oE 13 35,9608oN 14,2235oE 14 35,9296oN 14,2164oE 15 35,8983oN 14,2328oE 16 35,867oN 14,4929oE 17 35,8358oN 14,2845oE 18 35,8191oN 14,2753oE 19 35,7863oN 14,3534oE 20 35,7542oN 14,4316oE 21 35,7355oN 14,4473oE 22 35,7225oN 14,5098oE 23 35,6951oN 14,5365oE 24 35,6325oN 14,536oE 25 35,57oN 14,5221oE 26 35,5348oN 14,588oE 27 35,5037oN 14,6192oE 28 35,5128oN 14,6349oE 29 35,57oN 14,6717oE 30 35,5975oN 14,647oE 31 35,5903oN 14,6036oE 32 35,6034oN 14,574oE 33 35,6532oN 14,5535oE 34 35,6726oN 14,5723oE 35 35,6668oN 14,5937oE 36 35,6618oN 14,6424oE 37 35,653oN 14,6661oE 38 35,57oN 14,6853oE 39 35,5294oN 14,713oE 40 35,5071oN 14,7443oE 41 35,4878oN 14,7834oE 42 35,4929oN 14,8247oE 43 35,4762oN 14,8246oE 44 36,2077oN 13,947oE 45 36,1954oN 13,96oE 46 36,1773oN 13,947oE 47 36,1848oN 13,9313oE 48 36,1954oN 13,925oE 49 35,4592oN 14,1815oE 50 35,4762oN 14,1895oE 51 35,4755oN 14,2127oE 52 35,4605oN 14,2199oE 53 35,4453oN 14,1971oE

LIITE VI

Vastaavuustaulukko

Asetus (EY) N:o 1626/94	Tämä asetus
1 artiklan 1 kohta	1 artiklan 1 kohta
1 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta	7 artikla, 17 artikla ja 19 artikla
1 artiklan 2 kohdan toinen alakohta	3 artikla
2 artiklan 1 ja 2 kohta	8 artikla
2 artiklan 3 kohta	13 artiklan 5 kohta, 17 artikla ja 19 artikla
3 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta	13 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta ja 5 kohta
3 artiklan 1 kohdan toinen alakohta	13 artiklan 5 kohta, 14 artiklan 2 ja 3 kohta ja 19 artikla
3 artiklan 1 kohdan kolmas (1 a) alakohta	4 artikla, 13 artiklan 9 ja 10 kohta ja 19 artikla
3 artiklan 2 kohta	13 artiklan 1 kohdan toinen alakohta ja 8 kohta ja 19 artikla
3 artiklan 3 kohta	4 artikla, 13 artiklan 10 kohta ja 19 artikla
3 artiklan 4 kohta	13 artiklan 3 ja 7 kohta ja 19 artikla
4 artikla	7 artikla
5 artikla	12 artikla ja liite II
6 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta ja 2 kohta	9 artiklan 1 ja 2 kohta
6 artiklan 1 kohdan toinen alakohta	9 artiklan 7 kohta, 14 artiklan 1 ja 3 kohta
6 artiklan 3 kohta	Liite II Määritelmät
7 artikla	22 artikla
8 artiklan 1 ja 3 kohta	15 artikla, liite III ja liite IV
8 a artikla	26 artikla
8 b artikla	27 artikla
9 artikla	1 artiklan 2 kohta
10 a artikla	29 artikla
11 artikla	32 artikla
Liite I	3 artikla ja 4 artikla
Liite II	11 artikla, liite I ja liite II
Liite III	9 artiklan 3, 4 ja 5 kohta
Liite IV	Liite III
Liite V b	Liite V

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1968/2006,

annettu 21 päivänä joulukuuta 2006,

yhteisön rahoitustuesta Irlannin kansainväliselle rahastolle (2007–2010)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 308 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Irlannin kansainvälinen rahasto, jäljempänä ’rahasto’, perustettiin vuonna 1986 syyskuun 18 päivänä 1986 tehdyllä Irlannin sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan hallitusten välisellä Irlannin kansainvälistä rahastosta tehdyllä sopimuksella, jäljempänä ’sopimus’, taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistämiseksi sekä kansallismielisten ja unionistien yhteyksien, vuoropuhelun ja sovinnon lisäämiseksi kaikkialla Irlannissa. Tavoitteena oli panna täytäntöön eräs Ison-Britannian ja Irlannin välillä 15 päivänä marraskuuta 1985 tehdyssä sopimuksessa asetetuista tavoitteista.

(2)

Yhteisö, joka toteaa rahaston tavoitteiden vastaavan yhteisön omia tavoitteita, on myöntänyt varoja rahastoon vuodesta 1989. Yhteisön rahoitustuesta Irlannin kansainväliselle rahastolle 24 päivänä tammikuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 177/2005 (1) mukaisesti sidottiin yhteisön talousarviosta rahastoon varainhoitovuosina 2005 ja 2006 kumpanakin vuonna 15 miljoonaa euroa. Mainitun asetuksen voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2006.

(3)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 177/2005 5 artiklan mukaisesti tehdyistä arvioinneista käy ilmi, että rahaston toimien tukemista on jatkettava, samalla kun pyritään edelleen parantamaan tavoitteiden yhteisvaikutusta sekä yhteensovittamista rakennerahastojen tukitoimien ja etenkin rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä 21 päivänä kesäkuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999 (2) mukaisesti käynnistetyn Pohjois-Irlannin ja Irlannin rajakreivikuntien rauhaan ja sovintoon tähtäävän erityisohjelman, jäljempänä ’Peace-ohjelma’, kanssa.

(4)

Rauhanprosessi Pohjois-Irlannissa edellyttää yhteisön tuen jatkumista 31 päivän joulukuuta 2006 jälkeen. Tunnistuksena rauhanprosessia tukeville pyrkimyksille Peace-ohjelmalle on myönnetty lisätukea rakennerahastoista vuosiksi 2007–2013 Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1260/1999 kumoamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 liitteessä II olevan 22 kohdan nojalla.

(5)	Eurooppa-neuvosto pyysi Brysselissä 15 ja 16 päivänä joulukuuta 2005 pitämässään istunnossa komissiota toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet yhteisön jatkuvan tuen antamiseksi rahastolle sen aloittaessa toimintansa viimeisen, ratkaisevan tärkeän vaiheen, joka päättyy vuonna 2010.

(6)	Tämän asetuksen pääasiallisena tarkoituksena on tukea rauhaa ja sovintoa toimin, jotka ovat monipuolisempia kuin rakennerahaston mukaiset toimet ja jotka ylittävät yhteisön taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevan yhteisön politiikan soveltamisalan.

(7)	Yhteisön rahoitustuki rahastolle olisi toteutettava rahoitusosuuksina vuosina 2007, 2008, 2009 ja 2010, jolloin tuki päättyy samaan aikaan kuin rahaston toiminta.

(8)	Rahaston olisi yhteisön rahoitustukea jaettaessa asetettava etusijalle eri alueiden rajat ylittävät ja yhteiskuntaryhmien väliset hankkeet siten, että täydennetään Peace-ohjelmasta kaudella 2007–2010 rahoitettavia toimia.

(9)	Sopimuksen mukaisesti kaikki rahastoa rahoittajat osallistuvat tarkkailijoina Irlannin kansainvälisen rahaston hallintoneuvoston kokouksiin.

(10)	On oleellista varmistaa, että rahastosta rahoitettavat toimet ja yhteisön rakennerahastoista rahoitettavat, perustamissopimuksen 159 artiklassa säädetyt toimet ja etenkin Peace-ohjelma sovitetaan asianmukaisesti yhteen.

(11)	Rahaston tukea voidaan pitää tehokkaana vain siinä tapauksessa, että se johtaa kestävään taloudelliseen kehitykseen ja sosiaalisiin parannuksiin, eikä sitä käytetä muun julkisen tai yksityisen rahoituksen korvikkeena.

(12)	Rahaston päättämistä koskevia säännöksiä olisi arvioitava uudelleen 1 päivään heinäkuuta 2008 mennessä.

(13)

Tähän asetukseen sisältyy talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (3) 38 kohdan mukainen rahoitusohje koko ohjelman keston ajaksi, tämän kuitenkaan vaikuttamatta perustamissopimuksen mukaiseen budjettivallan käyttäjän toimivaltaan.

(14)	Yhteisön rahoitustuen rahastolle olisi nykyarvona ilmaistuna oltava 15 miljoonaa euroa sekä vuonna 2007, 2008, 2009 että 2010.

(15)

Rahaston toiminnan viimeistä vaihetta (2006–2010) varten käynnistetty strategia, jolle on annettu nimeksi ”Sharing the Space”, keskittyy neljään keskeiseen alaan, jotka ovat perustan rakentaminen sovinnolle kaikkein syrjäytyneimmissä yhteiskuntaryhmissä, siltojen rakentaminen eri yhteiskuntaryhmien välisiä yhteyksiä varten, pyrkiminen kohti yhdentynyttä yhteiskuntaa ja perinnön jättäminen jälkipolville. Tästä seuraa, että rahaston ja tämän asetuksen perimmäisenä tavoitteena on näin ollen yhteiskuntaryhmien välisen sovinnon edistäminen.

(16)	Yhteisön tuella vahvistetaan edelleen jäsenvaltioiden ja niiden kansojen keskinäistä yhteisvastuullisuutta.

(17)	Tämän asetuksen antamista pidetään välttämättömänä, jotta yhteisön tavoitteet saavutetaan yhteismarkkinoiden toiminnassa. Koska perustamissopimuksessa ei ole nimenomaista määräystä tarvittavista valtuuksista, tämä asetus olisi annettava perustamissopimuksen 308 artiklan nojalla,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Rahoitusohjeen määrä yhteisön rahoitusosuuden maksamiseksi Irlannin kansainväliselle rahastolle, jäljempänä ’rahasto’, kaudella 2007–2010 on 60 miljoonaa euroa.

Budjettivallan käyttäjä hyväksyy vuotuiset määrärahat rahoituskehyksen rajoissa.

2 artikla

Rahaston on käytettävä saamansa rahoitusosuus Irlannin kansainvälisestä rahastosta 18 päivänä syyskuuta 1986 tehdyn Irlannin sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan hallitusten välisen sopimuksen, jäljempänä ’sopimus’, mukaisesti.

Rahoitustukea jakaessaan rahaston on asetettava etusijalle alueiden rajat ylittävät ja yhteiskuntaryhmien väliset hankkeet siten, että täydennetään rakennerahastoista rahoitettavia toimia ja etenkin niitä, joita rahoitetaan Pohjois-Irlannin ja Irlannin rajakreivikuntien rauhaan ja sovintoon tähtäävästä erityisohjelmasta, jäljempänä ’Peace-ohjelmasta’.

Rahoitustukea on käytettävä niin, että sillä saadaan aikaan kestävää taloudellista kehitystä ja sosiaalisia parannuksia kyseisillä alueilla. Sitä ei saa käyttää muun julkisen tai yksityisen rahoituksen korvikkeena.

3 artikla

Komissio edustaa yhteisöä tarkkailijana rahaston hallintoneuvoston, jäljempänä ’hallintoneuvosto’, kokouksissa.

Rahaston edustaja osallistuu tarkkailijana Peace-ohjelman seurantakomitean ja tarpeen mukaan muita rakennerahastotoimia koskeviin kokouksiin.

4 artikla

Komissio päättää yhteistyössä rahaston hallintoneuvoston kanssa sopivista menettelyistä, joiden avulla voidaan kaikilla tasoilla edistää rahaston sekä kyseisten rakennerahastojen tukitoimia ja etenkin Peace-ohjelmaa hallinnoivien viranomaisten ja toimeenpanevien elinten toimien yhteensovittamista.

5 artikla

Komissio päättää yhteistyössä rahaston hallintoneuvoston kanssa sopivista julkistamis- ja tiedotustavoista, joilla yhteisön rahoitus rahastosta rahoitetuille hankkeille tehdään tunnetuksi.

6 artikla

Rahasto toimittaa komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2008 rahaston toiminnan päättämistä koskevan strategian, johon kuuluu

a)	toimintasuunnitelma, johon sisältyvät suunnitellut maksut ja rahaston toiminnan lopettamispäivä;

b)	maksusitoumusten vapautusmenettely;

c)	rahastossa sen päättämishetkellä jäljellä olevien määrien ja saatujen korkojen käsittely.

Rahastoon myöhemmin suoritettavien maksujen edellytyksenä on, että komissio hyväksyy päättämistä koskevan strategian. Jos päättämistä koskevaa strategiaa ei toimiteta 30 päivään kesäkuuta 2008 mennessä, rahastolle osoitetut maksut keskeytetään siihen asti, kunnes strategia toimitetaan.

7 artikla

1.   Komissio vastaa tuen hallinnoinnista.

Jollei 2 kohdasta muuta johdu, vuosittainen rahoitusosuus maksetaan erissä seuraavasti:

a)	ensimmäinen 40 prosentin suuruinen ennakko maksetaan, kun komissio on saanut rahaston hallintoneuvoston puheenjohtajan allekirjoittaman sitoumuksen, jonka mukaan rahasto noudattaa rahoitusosuuden myöntämiseen tämän asetuksen mukaisesti liitettyjä edellytyksiä;

b)	toinen 40 prosentin suuruinen ennakko maksetaan kuusi kuukautta myöhemmin;

c)	loput 20 prosenttia maksetaan, kun komissio on saanut ja hyväksynyt rahaston vuosittaisen toimintakertomuksen ja kyseisen vuoden tarkastetun tilinpäätöksen.

2.   Ennen kunkin maksuerän suorittamista komissio arvioi rahaston rahoitustarpeen kunkin maksun maksuajankohtana vallitsevan rahaston käteistaseen perusteella. Jos arvioinnin perusteella päätellään, ettei rahaston rahoitustarve edellytä maksuerän suorittamista, asianomainen maksu jätetään maksamatta. Komissio arvioi tällaista päätöstä uudelleen rahaston toimittamien uusien tietojen perusteella ja jatkaa maksujen suorittamista heti, kun maksujen katsotaan olevan perusteltuja.

8 artikla

Rahastosta voidaan maksaa tukea toimille, jotka saavat tai tulevat saamaan tukea rakennerahastosta, ainoastaan, jos rakennerahastotuki yhdessä rahaston 40 prosentin rahoitusosuuden kanssa on enintään 75 prosenttia toimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.

9 artikla

Loppukertomus olisi toimitettava komissiolle kuusi kuukautta ennen 6 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdassa tarkoitetussa rahaston päättämistä koskevassa strategiassa suunniteltua rahaston toiminnan lopettamispäivää tai kuusi kuukautta viimeisestä yhteisön maksamasta maksusta sen mukaan, kumpi päivä on ensin; kertomuksessa olisi esitettävä kaikki tarvittavat tiedot, joiden perusteella komissio voi arvioida myönnetyn avun täytäntöönpanoa ja tavoitteiden saavuttamista.

10 artikla

Viimeisen vuoden rahoitusosuus maksetaan 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun rahoitustarpeita koskevan selvityksen mukaisesti ja edellyttäen, että rahaston toiminnassa noudatetaan 6 artiklassa tarkoitettua strategiaa.

11 artikla

Kustannukset eivät ole tukikelpoisia 31 päivän joulukuuta 2013 jälkeen.

12 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.

Sen voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2010.

EU–BULGARIA-ASSOSIAATIONEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 1/2006,

tehty 31 päivänä toukokuuta 2006,

Eurooppa-sopimuksen pöytäkirjan N:o 3 mukaisten jalostettuja maataloustuotteita koskevien kauppajärjestelyjen parantamisesta

(2006/1001/EY)

ASSOSIAATIONEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Bulgarian tasavallan välisestä assosiaatiosta tehdyn Eurooppa-sopimuksen (1) ja erityisesti sen pöytäkirjan N:o 3 1 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Pöytäkirjassa N:o 3, sellaisena kuin se on korvattuna Eurooppa-sopimuksen kauppaa koskevien määräysten mukauttamisesta tehdyllä pöytäkirjalla (2), vahvistetaan jalostettujen maataloustuotteiden kauppajärjestelyt yhteisön ja Bulgarian välillä. Pöytäkirjaa N:o 3 muutettiin viimeksi EU–Bulgaria-assosiaationeuvoston päätöksellä N:o 2/2002 (3).

(2)

Hiljattain on sovittu uusista kauppaa koskevista parannuksista, joilla edistetään taloudellista lähentymistä Euroopan unioniin liittymistä ennakoiden ja vahvistetaan myönnytykset, jotka merkitsevät tiettyjen maataloustuotteiden kaupan täydellistä vapauttamista ja muille tuotteille alennettuja tulleja tai tullikiintiöitä.

(3)

Pöytäkirjassa N:o 3 olevan 1 artiklan 2 kohdan mukaan assosiaationeuvosto päättää pöytäkirjan liitteissä I ja II mainittujen tullien muuttamisesta ja tariffikiintiöiden lisäämisestä tai poistamisesta. Sovellettuja tulleja voidaan myös alentaa jalostettuja maataloustuotteita koskevista keskinäisistä myönnytyksistä johtuvien alennusten ottamiseksi huomioon.

(4)

Tiettyjen tavaroiden tuonnin olisi oltava tullitonta. Tiettyjen muiden tavaroiden osalta olisi avattava tariffikiintiöt; kyseisistä kiintiöistä olisi vähennettävä tavaramäärät, joihin sovelletaan 1 päivästä lokakuuta 2004 alkaen voimassa olleita tariffikiintiöitä Bulgariasta peräisin olevien tiettyjen jalostettujen maataloustuotteiden tuontia ja Bulgariaan suuntautuvaa tiettyjen jalostettujen maataloustuotteiden vientiä koskevista yksipuolisista siirtymätoimenpiteistä 24 päivänä syyskuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1676/2004 (4) mukaisesti ja 27 päivänä syyskuuta 2004 annetun Bulgarian ministerineuvoston asetuksen N:o 262, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 2 päivänä marraskuuta 2004 annetulla asetuksella N:o 293, mukaisesti.

(5)

Jalostetuille maataloustuotteille ei pitäisi myöntää vientitukia neuvoston asetuksen (EY) N:o 3448/93 täytäntöönpanosta tiettyjen perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietävien maataloustuotteiden vientituen myöntämisjärjestelmän ja tuen määrän vahvistamisperusteiden osalta 30 päivänä kesäkuuta 2005 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1043/2005 (5) nojalla.

(6)	Vientitukia ei saisi soveltaa Bulgariasta peräisin oleviin, yhteisöön vietäviin jalostettuihin maataloustuotteisiin,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Liitteessä I lueteltujen Bulgariasta peräisin olevien tavaroiden yhteisöön tuontiin sovelletaan kyseisessä liitteessä vahvistettuja tulleja 1 päivästä lokakuuta 2004.

Liitteessä II lueteltujen yhteisöstä peräisin olevien tavaroiden Bulgariaan tuontiin sovelletaan kyseisessä liitteessä vahvistettuja tulleja 1 päivästä lokakuuta 2004.

2 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1043/2005 mukaisia vientitukia ei sovelleta Euroopan yhteisön perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomiin, yhteisöstä peräisin oleviin jalostettuihin maataloustuotteisiin, jotka viedään Bulgariaan.

Bulgariassa ei sovelleta vientitukia perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomiin, Bulgariasta peräisin oleviin jalostettuihin maataloustuotteisiin, jotka viedään yhteisöön.

Jos vientituen poistamisen seurauksena on hyväksyttävä teknisiä vaatimuksia, komissio tekee niistä päätöksen tai, tapauksen mukaan, niistä tehdään päätös Bulgarian lainsäädännössä.

3 artikla

Avataan liitteessä III ja liitteessä IV tarkoitetut tariffikiintiöt 1 päivästä lokakuuta31 päivään joulukuuta 2004 ja 1 päivästä tammikuuta 31 päivään joulukuuta seuraaviksi vuosiksi kyseisissä liitteissä vahvistetuin edellytyksin.

Vuoden 2004 osalta määriä vähennetään yhteen neljäsosaan suhteessa jaksoon lukuun ottamatta järjestysnumeroihin 09.5463, 09.5487 ja 09.5479 liittyviä tariffikiintiöitä.

Ne määrät, joita asetuksen (EY) N:o 1676/2004 mukaisesti avatut tariffikiintiöt koskevat ja jotka on luovutettu vapaaseen liikkeeseen 1 päivästä lokakuuta 2004, on luettava kokonaisuudessaan liitteessä III vahvistetuissa tariffikiintiöissä tarkoitettuihin määriin.

Ne määrät, joita tiettyjen Bulgariasta peräisin olevien jalostettujen maataloustuotteiden Euroopan yhteisöön suuntautuvaan tuontiin sovellettavien tariffikiintiöiden suspendoimisesta ja avaamisesta sekä asetuksen (EY) N:o 1477/2000 muuttamisesta 8 päivänä elokuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1446/2002 (6) mukaisesti avatut, järjestysnumeroihin 09.5463, 09.5487 ja 09.5479 liittyvät tariffikiintiöt koskevat ja jotka on luovutettu vapaaseen liikkeeseen 1 päivästä tammikuuta30 päivään syyskuuta 2004, on luettava kokonaisuudessaan liitteessä III vahvistetuissa vastaavissa tariffikiintiöissä tarkoitettuihin määriin.

Ne määrät, joita tariffikiintiöt koskevat Bulgariassa ja jotka on luovutettu vapaaseen liikkeeseen 1 päivästä lokakuuta 2004, on luettava kokonaisuudessaan liitteessä IV vahvistetuissa tariffikiintiöissä tarkoitettuihin määriin.

4 artikla

Tämä päätös tulee voimaan sen tekemistä seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä.

LIITE I

Bulgariasta peräisin olevien tavaroiden yhteisöön suuntautuvaan tuontiin sovellettavat tullit

CN-koodi	Tavaran kuvaus	Tulli
(1)	(2)	(3)	(4)	(5)	(6)
		1.10.– 31.12.2004 (%)	1.1.– 31.12.2005 (%)	1.1.– 31.12.2006 (%)	1.1.2007— (%)
0403	Kirnupiimä, juoksetettu maito ja kerma, jogurtti, kefiiri ja muu käynyt tai hapatettu maito ja kerma, myös tiivistetty tai maustettu tai lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta, hedelmää, pähkinää tai kaakaota sisältävä:
0403 10	– jogurtti:
	– – maustettu ja lisättyä hedelmää, pähkinää tai kaakaota sisältävä:
	– – – jauheena, rakeina tai muussa kiinteässä muodossa, maitorasvapitoisuus:
0403 10 51	– – – – enintään 1,5 painoprosenttia	0 % + 64,1 EUR/ 100 kg	0	0	0
0403 10 53	– – – – suurempi kuin 1,5 painoprosenttia mutta enintään 27 painoprosenttia	0 % + 87,9 EUR/ 100 kg	0	0	0
0403 10 59	– – – – suurempi kuin 27 painoprosenttia	0 % + 113,9 EUR/ 100 kg	0	0	0
	– – – muu, maitorasvapitoisuus:
0403 10 91	– – – – enintään 3 painoprosenttia	0 % + 8,3 EUR/ 100 kg	0	0	0
0403 10 93	– – – – suurempi kuin 3 painoprosenttia mutta enintään 6 painoprosenttia	0 % + 11,4 EUR/ 100 kg	0	0	0
0403 10 99	– – – – suurempi kuin 6 painoprosenttia	0 % + 17,9 EUR/ 100 kg	0	0	0
0403 90	– muu:
	– – maustettu tai lisättyä hedelmää, pähkinää tai kaakaota sisältävä:
	– – – jauheena, rakeina tai muussa kiinteässä muodossa, maitorasvapitoisuus:
0403 90 71	– – – – enintään 1,5 painoprosenttia	0 % + 64,1 EUR/ 100 kg	0	0	0
0403 90 73	– – – – suurempi kuin 1,5 painoprosenttia mutta enintään 27 painoprosenttia	0 % + 87,9 EUR/ 100 kg	0	0	0
0403 90 79	– – – – suurempi kuin 27 painoprosenttia	0 % + 113,9 EUR/ 100 kg	0	0	0
	– – – muu, maitorasvapitoisuus:
0403 90 91	– – – – enintään 3 painoprosenttia	0 % + 8,3 EUR/ 100 kg	0	0	0
0403 90 93	– – – – suurempi kuin 3 painoprosenttia mutta enintään 6 painoprosenttia	0 % + 11,4 EUR/ 100 kg	0	0	0
0403 90 99	– – – – suurempi kuin 6 painoprosenttia	0 % + 17,9 EUR/ 100 kg	0	0	0
0405	Voi ja muut maitorasvat; maidosta valmistetut levitteet:
0405 20	– maidosta valmistetut levitteet:
0405 20 10	– – rasvapitoisuus vähintään 39 mutta pienempi kuin 60 painoprosenttia	0	0	0	0
0509 00	Pesusienet, eläinperäiset:
0509 00 90	– muut	0	0	0	0
0710	Jäädytetyt kasvikset (myös höyryssä tai vedessä keitetyt):
0710 40 00	– sokerimaissi	0	0	0	0
0711	Kasvikset, väliaikaisesti (esim. rikkidioksidikaasulla tai suolavedessä, rikkihapoke- tai muussa säilöntäliuoksessa) säilöttyinä, mutta siinä tilassa välittömään kulutukseen soveltumattomina:
0711 90	– muut kasvikset; kasvissekoitukset:
	– – kasvikset:
0711 90 30	– – – sokerimaissi	0	0	0	0
1302	Kasvimehut ja -uutteet; pektiiniaineet, pektinaatit ja pektaatit; agar-agar ja muut kasviaineista saadut kasvilimat ja paksunnosaineet, myös modifioidut:
	– kasvimehut ja -uutteet:
1302 13 00	– – humalasta saadut	0	0	0	0
1302 20	– pektiiniaineet, pektinaatit ja pektaatit:
1302 20 10	– – kuivassa muodossa	0	0	0	0
1302 20 90	– – muut	0	0	0	0
1505	Villarasva ja siitä saadut rasva-aineet (myös lanoliini):
1505 00 10	– villarasva, raaka	0	0	0	0
1517	Margariini; syötävät seokset ja valmisteet, jotka on valmistettu eläin- tai kasvirasvoista tai -öljyistä tai tämän ryhmän eri rasvojen ja öljyjen jakeista, muut kuin nimikkeen 1516 syötävät rasvat ja öljyt sekä niiden jakeet:
1517 10	– margariini, ei kuitenkaan nestemäinen margariini:
1517 10 10	– – jossa on enemmän kuin 10 painoprosenttia mutta enintään 15 painoprosenttia maitorasvaa	0 % + 19,1 EUR/ 100 kg	0 % + 12,7 EUR/ 100 kg	0 % + 6,3 EUR/ 100 kg	0
1517 90	– muu:
1517 90 10	– – jossa on enemmän kuin 10 painoprosenttia mutta enintään 15 painoprosenttia maitorasvaa	0 % + 19,1 EUR/ 100 kg	0	0	0
	– – muu:
1517 90 93	– – – muotinirrotusvalmisteina käytettävät syötävät seokset ja valmisteet	1,9	0	0	0
1518 00	Eläin- ja kasvirasvat ja -öljyt sekä niiden jakeet, keitetyt, hapetetut, dehydratoidut, rikitetyt, puhalletut, tyhjiössä tai inertissä kaasussa kuumentamalla polymeroidut tai muutoin kemiallisesti muunnetut, muut kuin nimikkeen 1516 eläin- ja kasvirasvat ja -öljyt sekä niiden jakeet; muualle kuulumattomat syötäväksi kelpaamattomat seokset ja valmisteet, jotka on valmistettu eläin- tai kasvirasvoista tai -öljyistä tai tämän ryhmän eri rasvojen ja öljyjen jakeista:
1518 00 10	– linoksiini	0	0	0	0
1518 00 91	– – eläin- ja kasvirasvat ja -öljyt sekä niiden jakeet, keitetyt, hapetetut, dehydratoidut, rikitetyt, puhalletut, tyhjiössä tai inertissä kaasussa kuumentamalla polymeroidut tai muutoin kemiallisesti muunnetut, muut kuin nimikkeen 1516 eläin- ja kasvirasvat ja -öljyt sekä niiden jakeet	0	0	0	0
	– – muut:
1518 00 95	– – – syötäväksi kelpaamattomat seokset tai valmisteet, jotka on valmistettu eläinrasvoista ja -öljyistä tai eläin- ja kasvirasvoista tai -öljyistä tai niiden jakeista	0	0	0	0
1518 00 99	– – – muut	0	0	0	0
1521	Kasvivahat (ei kuitenkaan triglyseridit), mehiläisvaha ja muut hyönteisvahat sekä spermaseetti, myös puhdistetut tai värjätyt:
1521 90	– muut:
1521 90 99	– – – muu	0	0	0	0
1522 00	Degras; rasva-aineiden tai eläin- ja kasvivahojen käsittelyssä syntyneet jätteet:
1522 00 10	– degras	0	0	0	0
1702	Muut sokerit, myös kemiallisesti puhdas laktoosi, maltoosi, glukoosi ja fruktoosi (levuloosi), jähmeät; lisättyä maku- tai väriainetta sisältämättömät sokerisiirapit; keinotekoinen hunaja, myös luonnonhunajan kanssa sekoitettuna; sokeriväri:
1702 50 00	– kemiallisesti puhdas fruktoosi	0	0	0	0
1702 90	– muut, myös inverttisokeri ja muut sokeri- ja sokerisiirappiseokset, joissa on fruktoosia 50 prosenttia kuivapainosta:
1702 90 10	– – kemiallisesti puhdas maltoosi	0	0	0	0
1704	Kaakaota sisältämättömät sokerivalmisteet (myös valkoinen suklaa):
1704 10	– purukumi, myös sokerilla kuorrutettu:
	– – jossa on vähemmän kuin 60 painoprosenttia sakkaroosia (mukaan lukien inverttisokeri sakkaroosina ilmaistuna):
1704 10 11	– – – levypurukumi	0	0	0	0
1704 10 19	– – – muu	0	0	0	0
	– – jossa on vähintään 60 painoprosenttia sakkaroosia (mukaan lukien inverttisokeri sakkaroosina ilmaistuna):
1704 10 91	– – – levypurukumi	0	0	0	0
1704 10 99	– – – muu	0	0	0	0
1704 90	– muut:
1704 90 10	– – lakritsiuute, jossa on sakkaroosia enemmän kuin 10 painoprosenttia mutta ei muita lisättyjä aineita	0	0	0	0
1704 90 30	– – valkoinen suklaa	0	0	0	0
	– – muut:
1704 90 51	– – – pastat ja massat, myös marsipaani, tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino vähintään 1 kg	0	0	0	0
1704 90 55	– – – kurkkupastillit ja yskänkaramellit	0	0	0	0
1704 90 61	– – – valmisteet, joissa on erillinen kova sokerikuorrutuskerros	0	0	0	0
	– – – muut:
1704 90 65	– – – – viini- ja hedelmäkumit, geleemakeiset sekä hedelmäpastat, jotka ovat sokerimakeisina	0	0	0	0
1704 90 71	– – – – keitetyt makeiset, myös täytetyt	0	0	0	0
1704 90 75	– – – – toffeet ja niiden kaltaiset makeiset	0	0	0	0
	– – – – muut:
1704 90 81	– – – – – tabletit, jotka on valmistettu puristamalla	0	0	0	0
ex 1704 90 99 (Taric-koodi 1704909910)	– – – – – muut (joissa on vähemmän kuin 70 painoprosenttia sakkaroosia (mukaan lukien inverttisokeri sakkaroosina ilmaistuna))	0	0	0	0
1806	Suklaa ja muut kaakaota sisältävät elintarvikevalmisteet:
1806 10	– kaakaojauhe, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä:
1806 10 20	– – jossa on vähintään 5 painoprosenttia mutta vähemmän kuin 65 painoprosenttia sakkaroosia (mukaan lukien inverttisokeri sakkaroosina ilmaistuna) tai isoglukoosia sakkaroosina ilmaistuna	0	0	0	0
1806 10 30	– – jossa on vähintään 65 painoprosenttia mutta vähemmän kuin 80 painoprosenttia sakkaroosia (mukaan lukien inverttisokeri sakkaroosina ilmaistuna) tai isoglukoosia sakkaroosina ilmaistuna	0	0	0	0
1806 20	– muut valmisteet enemmän kuin 2 kg:n painoisina levyinä tai tankoina taikka nesteenä, tahnana, jauheena, rakeina tai niiden kaltaisessa muodossa, astian tai muun tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino suurempi kuin 2 kg:
1806 20 10	– – joissa on vähintään 31 painoprosenttia kaakaovoita tai jotka sisältävät kaakaovoita ja maitorasvaa yhteensä vähintään 31 painoprosenttia	0	0	0	0
1806 20 30	– – joissa on kaakaovoita ja maitorasvaa yhteensä vähintään 25 painoprosenttia mutta vähemmän kuin 31 painoprosenttia	0	0	0	0
	– – muut:
1806 20 50	– – – joissa on vähintään 18 painoprosenttia kaakaovoita	0	0	0	0
1806 20 70	– – – ”chocolate milk crumb”	0	0	0	0
ex 1806 20 80 (Taric-koodi 1806208010)	– – – suklaakuorrutteet (joissa on vähemmän kuin 70 painoprosenttia sakkaroosia (mukaan lukien inverttisokeri sakkaroosina ilmaistuna))	0	0	0	0
ex 1806 20 95 (Taric-koodi 1806209510)	– – – muut (joissa on vähemmän kuin 70 painoprosenttia sakkaroosia (mukaan lukien inverttisokeri sakkaroosina ilmaistuna))	0	0	0
	– muut, levyinä, tankoina tai patukoina:
1806 31 00	– – täytetyt	(7)	0	0	0
1806 32	– – täyttämättömät:
1806 32 10	– – – lisättyä viljaa, hedelmää tai pähkinää sisältävät	(7)	0	0	0
1806 32 90	– – – muut	(7)	0	0	0
1806 90	– muut:
	– – suklaa ja suklaatuotteet:
	– – – konvehdit, myös täytetyt:
1806 90 11	– – – – alkoholia sisältävät	(7)	0	0	0
1806 90 19	– – – – muut	(7)	0	0	0
	– – – muut:
1806 90 31	– – – – täytetyt	(7)	0	0	0
1806 90 39	– – – – täyttämättömät	(7)	0	0	0
1806 90 50	– – sokerivalmisteet ja niiden korvikkeet, jotka perustuvat muihin makeutusaineisiin kuin sokeriin, kaakaota sisältävät	(7)	0	0	0
1806 90 60	– – kaakaota sisältävät levitteet	(7)	0	0	0
1806 90 70	– – kaakaota sisältävät valmisteet juomien valmistukseen	(7)	0	0	0
ex 1806 90 90 (Taric-koodit 1806909010 ja 1806909091)	– – muut (joissa on vähemmän kuin 70 painoprosenttia sakkaroosia (mukaan lukien inverttisokeri sakkaroosina ilmaistuna))	(7)	0	0	0
1901	Mallasuute; muualle kuulumattomat hienoista tai karkeista jauhoista, rouheista, tärkkelyksestä tai mallasuutteesta tehdyt elintarvikevalmisteet, joissa ei ole lainkaan kaakaota tai joissa sitä on vähemmän kuin 40 painoprosenttia täysin rasvattomasta aineesta laskettuna; muualle kuulumattomat nimikkeiden 0401–0404 tuotteista tehdyt elintarvikevalmisteet, joissa ei ole lainkaan kaakaota tai joissa sitä on vähemmän kuin 5 painoprosenttia täysin rasvattomasta aineesta laskettuna:
1901 10 00	– pikkulasten ruoaksi tarkoitetut valmisteet vähittäismyyntipakkauksissa	0	0	0	0
1901 20 00	– seokset ja taikinat, nimikkeen 1905 leipomatuotteiden valmistukseen tarkoitetut	0	0	0	0
1901 90	– muut:
	– – mallasuute:
1901 90 11	– – – kuivauutteen määrä vähintään 90 painoprosenttia	0	0	0	0
1901 90 19	– – – muu	0	0	0	0
	– – muut:
1901 90 91	– – – jotka eivät sisällä maitorasvoja, sakkaroosia, isoglukoosia, glukoosia tai tärkkelystä tai jotka sisältävät vähemmän kuin 1,5 painoprosenttia maitorasvaa, vähemmän kuin 5 painoprosenttia sakkaroosia (mukaan lukien inverttisokeri) tai isoglukoosia, vähemmän kuin 5 painoprosenttia glukoosia tai tärkkelystä, eivät kuitenkaan nimikkeiden 0401–0404 tuotteista jauheeksi valmistettuja elintarvikkeita	0	0	0	0
1902	Makaronivalmisteet, kuten spagetti, makaroni, nuudelit, lasagne, gnocchi, ravioli ja cannelloni, myös kypsennetyt tai (lihalla tai muulla aineella) täytetyt tai muulla tavalla valmistetut; couscous, myös valmistettu:
	– kypsentämättömät makaronivalmisteet, joita ei ole täytetty eikä muullakaan tavalla valmistettu:
1902 11 00	– – munaa sisältävät	0	0	0	0
1902 19	– – muut:
1902 19 10	– – – jotka eivät sisällä tavallisia vehnäjauhoja	0	0	0	0
1902 19 90	– – – muut	0	0	0	0
1902 20	– täytetyt makaronivalmisteet, myös kypsennetyt tai muulla tavalla valmistetut:
	– – muut:
1902 20 91	– – – kypsennetyt	0	0	0	0
1902 20 99	– – – muut	0	0	0	0
1902 30	– muut makaronivalmisteet:
1902 30 10	– – kuivatut	0	0	0	0
1902 30 90	– – muut	0	0	0	0
1902 40	– couscous:
1902 40 10	– – valmistamaton	0	0	0	0
1902 40 90	– – muu	0	0	0	0
1903 00 00	Tapioka ja tärkkelyksestä valmistetut tapiokankorvikkeet, hiutaleina, jyvinä, helmisuurimoina, seulomisjääminä tai niiden kaltaisessa muodossa	0	0	0	0
1904	Viljasta tai viljatuotteista paisuttamalla tai paahtamalla tehdyt elintarvikevalmisteet (esim. maissihiutaleet); vilja (ei kuitenkaan maissi) jyvinä tai jyväsinä tai hiutaleina tai muulla tavalla valmistettuina jyvinä tai jyväsinä (lukuun ottamatta jauhoja ja rouheita), esikypsennetty tai muulla tavalla valmistettu, muualle kuulumattomat:
1904 10	– viljasta tai viljatuotteista paisuttamalla tai paahtamalla tehdyt elintarvikevalmisteet:
1904 10 10	– – maissista tehdyt	0	0	0	0
1904 10 30	– – riisistä tehdyt	0	0	0	0
1904 10 90	– – muut	0	0	0	0
1904 20	– paahtamattomista viljahiutaleista tai paahtamattomien viljahiutaleiden ja paahdettujen viljahiutaleiden tai paisutetun viljan sekoituksesta saadut elintarvikevalmisteet:
1904 20 10	– – myslin kaltaiset valmisteet, jotka perustuvat paahtamattomiin viljahiutaleisiin	0	0	0	0
	– – muut:
1904 20 91	– – – maissista tehdyt	0	0	0	0
1904 20 95	– – – riisistä tehdyt	0	0	0	0
1904 20 99	– – – muut	0	0	0	0
1904 30 00	– bulgurvehnä	0	0	0	0
1904 90	– muut:
1904 90 10	– – riisi	0	0	0	0
1904 90 80	– – muut	0	0	0	0
1905	Ruokaleipä, kakut ja leivokset, keksit ja pikkuleivät (biscuits) sekä muut leipomatuotteet, myös jos niissä on kaakaota; ehtoollisleipä, tyhjät oblaattikapselit, jollaiset soveltuvat farmaseuttiseen käyttöön, sinettiöylätit, riisipaperi ja niiden kaltaiset tuotteet:
1905 10 00	– näkkileipä	0	0	0	0
1905 20	– maustekakut:
1905 20 10	– – joissa on vähemmän kuin 30 painoprosenttia sakkaroosia (mukaan lukien inverttisokeri sakkaroosina ilmaistuna)	0	0	0	0
1905 20 30	– – joissa on vähintään 30 painoprosenttia mutta vähemmän kuin 50 painoprosenttia sakkaroosia (mukaan lukien inverttisokeri sakkaroosina ilmaistuna)	0	0	0	0
1905 20 90	– – joissa on vähintään 50 painoprosenttia sakkaroosia (mukaan lukien inverttisokeri sakkaroosina ilmaistuna)	0	0	0	0
	– makeat keksit ja pikkuleivät (sweet biscuits); vohvelit ja vohvelikeksit:
1905 31	– – makeat keksit ja pikkuleivät (sweet biscuits):
	– – – kokonaan tai osittain suklaalla tai muilla kaakaota sisältävillä valmisteilla päällystetyt tai peitetyt:
1905 31 11	– – – – tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino enintään 85 g	0	0	0	0
1905 31 19	– – – – muut	0	0	0	0
	– – – muut:
1905 31 30	– – – – joissa on maitorasvaa vähintään 8 painoprosenttia	0	0	0	0
	– – – – muut:
1905 31 91	– – – – – täytekeksit	0	0	0	0
1905 31 99	– – – – – muut	0	0	0	0
1905 32	– – vohvelit ja vohvelikeksit:
1905 32 05	– – – – joissa on vettä enemmän kuin 10 painoprosenttia	0	0	0	0
	– – – muut
	– – – – kokonaan tai osittain suklaalla tai muilla kaakaota sisältävillä valmisteilla päällystetyt tai peitetyt:
1905 32 11	– – – – – tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino enintään 85 g	0	0	0	0
1905 32 19	– – – – – muut	0	0	0	0
	– – – – muut:
1905 32 91	– – – – – suolatut, myös täytetyt	0	0	0	0
1905 32 99	– – – – – muut	0	0	0	0
1905 40	– korput, paahdettu leipä ja niiden kaltaiset paahdetut tuotteet:
1905 40 10	– – korput	0	0	0	0
1905 40 90	– – muut	0	0	0	0
1905 90	– muut:
1905 90 10	– – happamaton leipä (matzos)	0	0	0	0
1905 90 20	– – ehtoollisleipä, tyhjät oblaattikapselit, jollaiset soveltuvat farmaseuttiseen käyttöön, sinettiöylätit, riisipaperi ja niiden kaltaiset tuotteet	0	0	0	0
	– – muut:
1905 90 30	– – – ruokaleipä, jossa ei ole lisättyä hunajaa, munaa, juustoa tai hedelmää ja jossa on sokeria enintään 5 prosenttia ja/tai rasvaa enintään 5 prosenttia kuivapainosta	0	0	0	0
1905 90 45	– – – keksit ja pikkuleivät (biscuits)	0	0	0	0
1905 90 55	– – – puristetut tai paisutetut tuotteet, maustetut tai suolatut	0	0	0	0
	– – – muut:
1905 90 60	– – – – lisättyä makeutusainetta sisältävät	0	0	0	0
2001	Etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt kasvikset, hedelmät, pähkinät ja muut syötävät kasvinosat:
2001 90	– muut:
2001 90 30	– – sokerimaissi (Zea mays var. saccharata)	0	0	0	0
2001 90 40	– – jamssit, bataatit ja niiden kaltaiset syötävät kasvinosat, joissa on vähintään 5 painoprosenttia tärkkelystä	0	0	0	0
2001 90 60	– – palmunsydämet	0	0	0	0
2004	Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt muut kasvikset, jäädytetyt, muut kuin nimikkeen 2006 tuotteet:
2004 10	– perunat:
	– – muut:
2004 10 91	– – – hienoina tai karkeina jauhoina taikka hiutaleina	0	0	0	0
2004 90	– muut kasvikset sekä kasvissekoitukset:
2004 90 10	– – sokerimaissi (Zea mays var. saccharata)	0	0	0	0
2005	Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt muut kasvikset, jäädyttämättömät, muut kuin nimikkeen 2006 tuotteet:
2005 20	– perunat:
2005 20 10	– – hienoina tai karkeina jauhoina taikka hiutaleina	0	0	0	0
2005 80 00	– sokerimaissi (Zea mays var. saccharata)	0	0	0	0
2008	Muulla tavalla valmistetut tai säilötyt hedelmät, pähkinät ja muut syötävät kasvinosat, myös lisättyä sokeria, muuta makeutusainetta tai alkoholia sisältävät, muualle kuulumattomat:
	– pähkinät, maapähkinät ja muut siemenet, myös näiden sekoitukset:
2008 11	– – maapähkinät:
2008 11 10	– – – maapähkinävoi	0	0	0	0
2008 91 00	– – palmunsydämet	0	0	0	0
2008 99	– – muut:
2008 99 85	– – – – – maissi, muu kuin sokerimaissi (Zea mays var. saccharata)	0	0	0	0
2008 99 91	– – – – – jamssit, bataatit ja niiden kaltaiset syötävät kasvinosat, joissa on tärkkelystä vähintään 5 painoprosenttia	0	0	0	0
2101	Kahvi-, tee- ja mateuutteet, -esanssit ja -tiivisteet sekä näihin tuotteisiin tai kahviin, teehen tai mateen perustuvat valmisteet; paahdettu juurisikuri ja muut paahdetut kahvinkorvikkeet sekä niiden uutteet, esanssit ja tiivisteet:
	– kahviuutteet, -esanssit ja -tiivisteet sekä näihin uutteisiin, esansseihin tai tiivisteisiin tai kahviin perustuvat valmisteet:
2101 11	– – uutteet, esanssit ja tiivisteet:
2101 11 11	– – – kahviin perustuvan kuiva-aineen pitoisuus vähintään 95 painoprosenttia	0	0	0	0
2101 11 19	– – – muut	0	0	0	0
2101 12	– – uutteisiin, esansseihin tai tiivisteisiin perustuvat valmisteet tai kahviin perustuvat valmisteet:
2101 12 92	– – – kahviuutteisiin, -esansseihin tai -tiivisteisiin perustuvat valmisteet	0	0	0	0
2101 12 98	– – – muut	0	0	0	0
2101 20	– tee- ja mateuutteet, -esanssit ja -tiivisteet sekä näihin uutteisiin, esansseihin tai tiivisteisiin taikka teehen tai mateen perustuvat valmisteet:
2101 20 20	– – uutteet, esanssit ja tiivisteet	0	0	0	0
	– – valmisteet:
2101 20 98	– – – muut	0	0	0	0
2101 30	– paahdettu juurisikuri ja muut paahdetut kahvinkorvikkeet sekä niiden uutteet, esanssit ja tiivisteet:
	– – paahdettu juurisikuri ja muut paahdetut kahvinkorvikkeet:
2101 30 11	– – – paahdettu juurisikuri	0	0	0	0
2101 30 19	– – – muut	0	0	0	0
	– – paahdetun juurisikurin ja muiden paahdettujen kahvinkorvikkeiden uutteet, esanssit ja tiivisteet:
2101 30 91	– – – paahdetusta juurisikurista saadut	0	0	0	0
2101 30 99	– – – muut	0	0	0	0
2102	Hiiva (elävä eli aktiivinen tai kuollut eli inaktiivinen); muut kuolleet yksisoluiset mikro-organismit (ei kuitenkaan nimikkeen 3002 rokotteet); valmistetut leivinjauheet:
2102 10	– elävä eli aktiivinen hiiva:
2102 10 10	– – valikoitu kantahiiva (hiivaviljelmät)	0	0	0	0
	– – leivontahiiva:
2102 10 90	– – muu	0	0	0	0
2102 20	– kuollut eli inaktiivinen hiiva; muut kuolleet yksisoluiset mikro-organismit:
	– – kuollut eli inaktiivinen hiiva:
2102 20 11	– – – tabletteina, kuutioina tai niiden kaltaisessa muodossa taikka nettopainoltaan enintään 1 kg:n tuotetta lähinnä olevissa pakkauksissa	0	0	0	0
2102 20 19	– – – muu	0	0	0	0
2102 30 00	– valmistetut leivinjauheet	0	0	0	0
2103	Kastikkeet ja valmisteet niitä varten; maustamisvalmisteita olevat sekoitukset; sinappijauho ja valmistettu sinappi:
2103 10 00	– soijakastike	0	0	0	0
2103 20 00	– tomaattiketsuppi ja muut tomaattikastikkeet	2,5	0	0	0
2103 30	– sinappijauho ja valmistettu sinappi:
2103 30 90	– – valmistettu sinappi	0	0	0	0
2103 90	– muut:
2103 90 90	– – muut	0	0	0	0
2104	Keitot ja liemet sekä valmisteet niitä varten; homogenoidut sekoitetut elintarvikevalmisteet:
2104 10	– keitot ja liemet sekä valmisteet niitä varten:
2104 10 10	– – kuivatut	3	0	0	0
2104 10 90	– – muut	3	0	0	0
2104 20 00	– homogenoidut sekoitetut elintarvikevalmisteet	3,6	0	0	0
2105 00	Jäätelö, mehujää ja muiden kaltaiset jäädytetyt valmisteet, myös kaakaota sisältävät:
2105 00 10	– joissa ei ole lainkaan maitorasvaa tai joissa sitä on vähemmän kuin 3 painoprosenttia	0 % + 13,5 EUR/ 100 kg MAX 17,4 % + 8,4 EUR/ 100 kg	0	0	0
	– joissa on maitorasvaa:
2105 00 91	– – vähintään 3 painoprosenttia mutta vähemmän kuin 7 painoprosenttia	0 % + 25,9 EUR/ 100 kg MAX 16,2 % + 6,3 EUR/ 100 kg	0	0	0
2105 00 99	– – vähintään 7 painoprosenttia	0 % + 36,4 EUR/ 100 kg MAX 16 % + 6,2 EUR/ 100 kg	0	0	0
2106	Muualle kuulumattomat elintarvikevalmisteet:
2106 10	– proteiinitiivisteet ja teksturoidut proteiiniaineet:
2106 10 20	– – joissa ei ole lainkaan maitorasvaa, sakkaroosia, isoglukoosia, glukoosia tai tärkkelystä, taikka joissa on vähemmän kuin 1,5 painoprosenttia maitorasvaa, vähemmän kuin 5 painoprosenttia sakkaroosia tai isoglukoosia, vähemmän kuin 5 painoprosenttia glukoosia tai tärkkelystä	0	0	0	0
2106 10 80	– – muut	0	0	0	0
2106 90	– muut:
2106 90 10	– – juustofonduet	0	0	0	0
2106 90 20	– – alkoholipitoiset valmisteet (seokset), jollaisia käytetään juomien valmistukseen, muut kuin hyvänhajuisiin aineisiin perustuvat	0	0	0	0
	– – muut:
2106 90 92	– – – joissa ei ole lainkaan maitorasvaa, sakkaroosia, isoglukoosia, glukoosia tai tärkkelystä taikka joissa on vähemmän kuin 1,5 painoprosenttia maitorasvaa, vähemmän kuin 5 painoprosenttia sakkaroosia tai isoglukoosia, vähemmän kuin 5 painoprosenttia glukoosia tai tärkkelystä	0	0	0	0
2202	Vesi, myös kivennäisvesi ja hiilihapotettu vesi, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä tai maustettu, ja muut alkoholittomat juomat, ei kuitenkaan nimikkeen 2009 hedelmä- ja kasvismehut:
2202 10 00	– vesi, myös kivennäisvesi ja hiilihapotettu vesi, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä tai maustettu	0	0	0	0
2202 90	– muut:
2202 90 10	– – nimikkeiden 0401–0404 tuotteita tai niistä saatuja rasvoja sisältämättömät	0	0	0	0
2205	Vermutti ja muu tuoreista rypäleistä valmistettu viini, joka on maustettu kasveilla tai aromaattisilla aineilla:
2205 10	– enintään 2 litraa vetävissä astioissa:
2205 10 10	– – todellinen alkoholipitoisuus enintään 18 tilavuusprosenttia	0	0	0	0
2205 90	– muu:
2205 90 10	– – todellinen alkoholipitoisuus enintään 18 tilavuusprosenttia	0	0	0	0
2403	Muu valmistettu tupakka sekä muut valmistetut tupakankorvikkeet; ”homogenoitu” tai ”rekonstruoitu” tupakka; tupakkauutteet ja -esanssit:
2403 10	– piippu- ja savuketupakka, myös jos siinä on tupakankorviketta, sen määrästä riippumatta:
2403 10 10	– – tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino enintään 500 g	50,5	33,7	16,8	0
2403 10 90	– – muu	50,5	33,7	16,8	0
	– muut:
2403 91 00	– – ”homogenoitu” tai ”rekonstruoitu” tupakka	11,1	7,4	3,7	0
2403 99	– – muut:
2403 99 10	– – – purutupakka ja nuuska	28	18,7	9,3	0
2403 99 90	– – – muut	11,1	7,4	3,7	0
3301	Haihtuvat öljyt (terpeenittömät tai terpeenipitoiset), myös jähmeät (concretes) ja vahaa poistamalla saadut nesteet (absolutes); resinoidit; uutetut oleohartsit; haihtuvien öljyjen väkevöidyt rasva-, rasvaöljy- ja vahaliuokset tai niiden kaltaiset liuokset, kylmänä uuttamalla (enfleurage) tai maseroimalla saadut; terpeenipitoiset sivutuotteet, joita saadaan poistettaessa terpeenejä haihtuvista öljyistä; haihtuvien öljyjen vesitisleet ja -liuokset:
3301 90	– muut:
3301 90 10	– – terpeenipitoiset sivutuotteet, joita saadaan poistettaessa terpeenejä haihtuvista öljyistä	0	0	0	0
	– – uutetut oleohartsit:
3301 90 90	– – muut	0	0	0	0
3302	Hyvänhajuisten aineiden seokset sekä yhteen tai useampaan tällaiseen aineeseen perustuvat seokset (myös alkoholiliuokset), jollaisia käytetään raaka-aineena teollisuudessa; muut hyvänhajuisiin aineisiin perustuvat valmisteet, jollaisia käytetään juomien valmistukseen:
3302 10	– jollaisia käytetään elintarvike- tai juomateollisuudessa:
	– – jollaisia käytetään juomateollisuudessa:
	– – – valmisteet, joissa on kaikki juomille luonteenomaiset aromiaineet:
	– – – – muut:
3302 10 21	– – – – – joissa ei ole lainkaan maitorasvaa, sakkaroosia, isoglukoosia, glukoosia tai tärkkelystä, taikka joissa on vähemmän kuin 1,5 painoprosenttia maitorasvaa, vähemmän kuin 5 painoprosenttia sakkaroosia tai isoglukoosia, vähemmän kuin 5 painoprosenttia glukoosia tai tärkkelystä	0	0	0	0
3302 10 29	– – – – – muut	0	0	0	0