a)

Neuvosto ei ole osallistunut säännöllisesti sitä koskeviin aiempiin vastuuvapauskeskusteluihin vastuuvapausmenettelystä vastaavassa parlamentin valiokunnassa. Sen mukanaolo on kuitenkin erittäin tärkeää, jotta se voisi vastata valiokunnan jäsenten kysymyksiin neuvoston vastuuvapaudesta. Suostuuko neuvosto osallistumaan tuleviin vastuuvapauden myöntämisestä vastaavassa valiokunnassa käytäviin keskusteluihin vastuuvapauden myöntämisestä neuvostolle?

b)

Miksi neuvosto muuttaa sisäisen tarkastuksen esitystapaa tai -muotoa joka vuosi? Miksi sisäinen tarkastus on vuosi toisensa jälkeen niin niukka, yleisluonteinen ja epäselvä? Voisiko neuvosto esittää vuoden 2010 vastuuvapausmenettelystä lähtien sisäisen tarkastuskertomuksensa muulla kielellä tai muilla kielillä kuin ranskaksi?

c)

Onko suoritettu ulkoinen tarkastus? Jos on, saisiko vastuuvapausmenettelystä vastaava parlamentin valiokunta sen tarkasteltavakseen? Jos ulkoista tarkastusta ei ole suoritettu, miksi neuvosto on päättänyt jättää sen teettämättä?

d)

Tähän saakka neuvoston toimiin on kuulunut yhteisrahoitus komission kanssa, ja Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen yhteisrahoituksen määrä on lisääntynyt. Mitä tarkastus- ja valvontajärjestelmiä on otettu käyttöön täyden avoimuuden varmistamiseksi? Koska Lissabonin sopimus lisäsi yhteisrahoitusta komission kanssa, mitä neuvoston mielestä tarkoittaa ”tarkoituksenmukaisiin kyselyihin vastaaminen”?

e)

Vuosikertomuksessaan varainhoitovuodelta 2009 tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että neuvosto ei noudattanut hankintamenettelyn tuloksen julkaisemiseen liittyviä varainhoitoasetuksen sääntöjä kahdessa yhteensä kuudesta tarkastetusta hankintamenettelystä. Onko neuvosto tarkastanut lisää samankaltaisten hankintamenettelyjen otoksia? Onko sisäistä menettelyä järkeistetty, jotta vastaavat tapaukset voitaisiin jatkossa välttää?

f)

Euroopan unionin erityisedustajien palveluksessa oleva henkilöstö: Voisiko neuvosto ilmoittaa Euroopan unionin erityisedustajien vuonna 2009 palveluksessa olevan henkilöstönsä määrän (koko henkilöstö, henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat ja muut), virkojen määrän ja palkkaluokan? Miten Euroopan unionin erityisedustajien palveluksessa olevan henkilöstön virat jaetaan neuvoston ja Euroopan ulkosuhdehallinnon kesken ja milloin tämä tapahtuu? Kuinka paljon kukin erityisedustaja sai matkamäärärahoja? Kuinka monta Euroopan unionin erityisedustajien palvelukseen kuuluvaa henkilöä siirrettiin 1. tammikuuta 2011 Euroopan ulkosuhdehallinnon palvelukseen? Kuinka moni virka pysyy neuvostossa ja miksi?

g)

Varainhoitoa koskevan selvityksen (11327/2010, FIN 278) 2.2 kohdassa neuvosto korostaa Lissabonin sopimuksesta johtuvia talousarviokysymyksiä. Onko neuvosto ratkaissut Javier Solanan menoja koskevat ongelmat? Mikä osa menoista maksetaan neuvoston talousarviosta ja mikä osa komission talousarviosta?

h)

Mihin toiminta-, hallinto-, henkilöstö-, kiinteistö- ja muihin menoihin neuvosto varautui vuonna 2009 korkean edustajan / komission varapuheenjohtajan viran perustamista varten?

i)

Korkea edustaja / komission varapuheenjohtaja astui virkaansa 1. joulukuuta 2009. Miten kustannukset (henkilöstömenot, matkakulut jne.) jaettiin neuvoston ja komission kesken? Miten neuvosto valmisteli korkean edustajan / varapuheenjohtajan talousarvion vuodeksi 2010? Mitä budjettikohtia ja summia toimintaan varattiin?

j)

Mitä vaikutuksia neuvoston kiinteistösuunnitelmiin on sillä, että toimistotilaa vapautuu, kun henkilöstöä siirtyy ulkosuhdehallinnon palvelukseen? Onko näiden toimistotilojen jatkokäyttöä suunniteltu? Kuinka suuriksi muuttokustannukset arvioidaan? Milloin muuttoja koskevat mahdolliset tarjouskilpailuilmoitukset on julkaistu?

k)

Mitä olivat yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) tai yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) tehtäviin liittyvät hallinto- ja toimintamenot, jotka rahoitettiin ainakin osittain unionin vuoden 2009 talousarviosta? Mikä oli vuoden 2009 YUTP-menojen kokonaismäärä? Voisiko neuvosto yksilöidä ainakin tärkeimmät operaatiot ja niiden kustannukset vuonna 2009?

l)

Mitkä olivat kustannukset neuvoston YUTP/YTPP-työryhmien kokouksista Brysselissä ja muualla, ja missä näitä kokouksia järjestettiin?

m)

Mitä hallinnollisia menoja liittyi YUTP/YTPP:n sotilasoperaatioiden toteuttamiseen? Mikä osuus sotilasoperaatioiden kokonaismenoista rahoitettiin unionin talousarviosta?

n)

Mitä olivat Athene-järjestelmän toimintaan liittyvät hallintomenot, kuinka monta virkaa kyseiseen järjestelmään tarvittiin ja aiotaanko järjestelmään liittyviä virkoja siirtää Euroopan ulkosuhdehallintoon? Kenelle viranhaltijat raportoivat?

o)

Neuvoston henkilöstötaulukkoon sisältyvien toimien täyttöaste on alhainen (91 prosenttia vuonna 2009, 90 prosenttia vuonna 2008). Vaikuttaako tämä jatkuvasti alhainen täyttöaste jollain tavoin neuvoston pääsihteeristön toimintaan? Pystyykö neuvoston pääsihteeristö hoitamaan kaikki tehtävänsä nykyisellä täyttöasteella? Koskeeko alhaisen täyttöasteen ongelma tiettyjä yksiköitä? Mistä tämä jatkuva epäsuhde johtuu?

p)

Kuinka monta virkaa osoitettiin kaiken kaikkiaan politiikkojen koordinointiin ja hallinnolliseen tukeen (komission vuotuisten henkilöstökartoitusten määritelmien mukaan)? Mikä on niiden osuus virkojen kokonaismäärästä?

q)

Saavuttaakseen vuoden 2009 hallinnolliset tavoitteensa neuvosto lisäsi työskentelymuotoihinsa etätyöskentelyn. Miten neuvosto aikoo osoittaa tämän työskentelymuodon tehokkuuden? Voiko neuvosto kertoa myös, mitä tähän liittyviä lisätoimia on toteutettu etenkin varainhoidon laadun parantamiseksi ja mikä on ollut niiden vaikutus?

r)

Neuvosto lisäsi henkilöstötaulukkoonsa 15 virkaa (8 AD-virkaa ja 7 AST-virkaa) täyttääkseen Irlannin kieliyksikön henkilöstötarpeet. Kuinka paljon henkilöstöä työskentelee muissa kieliyksiköissä (kielittäin jaoteltuna)? Onko hakijamaita varten ja niistä jo palkattu henkilöstöä? Jos vastaus on myönteinen, kuinka monesta virasta on kyse (maittain ja kielittäin jaoteltuna)?

s)

Joulukuun 14. päivänä 2007 perustettiin mietintäryhmä, jonka jäsenet nimitettiin 15. ja 16. lokakuuta 2008. Miksi tarvittavaa rahoitusta ei voitu suunnitella ja ottaa vuoden 2009 talousarvioon? Oliko vuoden 2009 talousarviosta ennakoimattomia menoja koskevasta varauksesta tehty siirto budjettikohtaan, joka luotiin vuonna 2007 rakenteen rahoittamiseksi, todella talousarvion kannalta täysin neutraali? Neuvosto osoitti mietintäryhmälle 1 060 000 euroa. Kuinka monta virkaa ryhmälle voidaan osoittaa?

t)

Valtuuskuntien matkoihin liittyvät menot vaikuttavat edelleen ongelmallisilta (ks. 15. kesäkuuta 2010 annettu neuvoston muistio SGS10 8254, toinen luetelmakohta, s. 4). Miksi nämä menot on jaettu moneen eri budjettikohtaan?

u)

Miksi sisäinen tarkastus pitää edelleen tarpeellisena lisätä maininnan valtuuskuntien jäsenten matkakuluista ja tulkkauskuluista, vaikka parlamentti on kritisoinut sitä ankarasti kahdessa viimeisessä neuvoston vastuuvapautta koskevassa päätöslauselmassa?

v)

Neuvosto on jälleen käyttänyt jäljelle jääneitä tulkkausmäärärahoja valtuuskuntien matkoista aiheutuneiden lisäkulujen rahoittamiseen. Tämän vuoksi vuoden 2009 matkakustannussitoumukset olivat huomattavasti alkuperäistä talousarviota alhaisemmat (talousarvio oli alun perin 36 100 000 euroa ja siirron jälkeen 48 100 000 euroa, kun sitoumukset olivat 22 700 000 euroa). Mitkä olivat syyt tähän 12 000 000 euron siirtoon (ks. varainhoitoa koskeva selvitys 11327/2010, FIN 278, 3.3.2 kohta, kuudes luetelmakohta)? Miksi neuvosto arvioi sivulla 12 siirron tulkkausmäärärahoista valtuuskuntien matkakuluihin 12 000 000 euroksi, kun se sivulla 13 on 10 558 362 euroa? Mihin loput siirretyistä tulkkausmäärärahoista on käytetty (siirron kokonaismäärä on 17 798 362 euroa)? Voiko neuvosto lisäksi selittää ennen vuotta 2009 tehtyjen ja vuodelle 2009 siirrettyjen perintämääräysten suurta määrää (12 300 000 euroa) sekä määrärahojen perimistä vuoteen 2007 liittyvien ilmoitusten perusteella (6 300 000 euroa)?

w)

Vuoden 2008 tapaan neuvosto jakoi vuonna 2009 kiinteistöbudjetistaan huomattavan summan uudelleen ja erityisesti yli kaksinkertaisti Residence Palace -rakennuksen hankintaan tarkoitetut määrärahat alkuperäiseen määrään nähden (määrärahoja lisättiin 17 800 000 euroa vuoden 2009 talousarvioon otetusta 15 000 000 eurosta). Miksi näin meneteltiin? Voiko neuvoston pääsihteeristö ilmoittaa, kuinka paljon tässä konkreettisesti säästettiin? Mitkä olivat Residence Palace -rakennuksen alun perin arvioidut kustannukset? Uskooko neuvosto, että kustannukset pysyvät ennakoidulla tasolla vai nousevatko ne arvioitua korkeammiksi? Miten rakennus aiotaan rahoittaa?

x)

Neuvoston talousarvion toteuttaminen – seuraavalle varainhoitovuodelle siirretyt määrät: Voiko neuvosto arvioida, kuinka suuria olivat ne vuotta 2009 koskevat laskut, joita ei ollut saatu kesäkuuhun 2010 mennessä ja joihin osoitetut määrärahat sen vuoksi siirrettiin, ja ilmoittaa, mitä nämä laskut koskivat?

y)

Vuonna 2009 kertyneitä käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja siirrettiin varainhoitovuodelle 2010 yhteensä 31 800 000 euroa, mikä on noin 70 prosenttia vuoden 2009 käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista. Miksi siirtojen osuus oli näin suuri? Mitä tälle tulolle tapahtuu tai on tapahtunut vuonna 2010?

z)

Mitä ”tekninen 25 000 000 euron varaus Eurooppa-neuvoston työn aloittamiseksi vuonna 2010” tarkoittaa (ks. varainhoitoa koskeva selvitys, 11327/2010, FIN 278, 3.1 kohta, neljäs luetelmakohta)?

aa)

Missä määrin neuvoston talousarvio on luottamuksellinen, budjettikohdittain eriteltynä?

ab)

Voiko neuvosto osoittaa, mitä erityisiä toimia on toteutettu sen varainhoidon laadun parantamiseksi, ottaen etenkin huomioon päätökseen vastuuvapauden myöntämisestä neuvostolle talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2007 liitetyn parlamentin 25. marraskuuta 2009 antaman päätöslauselman (10) 5 kohdassa esitetyt seikat?

ac)

Pyytää neuvoston pääsihteeriä toimittamaan vastuuvapauden myöntämisestä vastaavalle parlamentin valiokunnalle seuraavat asiakirjat:

—

vastaamalla yksityiskohtaisesti parlamentin asiaankuuluvan valiokunnan laatimaan vuotuiseen kyselyyn;

—

osallistumalla pyydettäessä valiokunnan järjestämiin julkisiin kuulemisiin;

—

lähettämällä edustaja kaikkiin valiokunnan kokouksiin, joissa keskustellaan vastuuvapaudesta;