52001PC0279(02)

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS eurooppalaisen tutkimusalueen jäsentämiseen tähtäävästä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn erityisohjelmasta 2002-2006

PERUSTELUT

Eurooppa-neuvosto antoi 23.-24. maaliskuuta 2001 pitämässään kokouksessa Lissabonin, Feiran ja Nizzan kokousten tavoin tukensa "eurooppalaista tutkimusaluetta" koskevalle hankkeelle ja pyysi neuvostoa ja Euroopan parlamenttia hyväksymään komission vuosille 2002-2006 ehdottaman tutkimuksen puiteohjelman kesäkuuhun 2002 mennessä.

Tässä yhteydessä se korosti erityisesti, että tarkoin määriteltyjen painopisteiden puitteissa olisi hyödynnettävä mahdollisimman hyvin uusia toteutusvälineitä, joilla pyritään antamaan uudelle puiteohjelmalle keinot edistää eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Komissio antoi ehdotuksensa puiteohjelmaksi 21. helmikuuta 2001. [1] Sen jälkeen neuvostolla ja parlamentilla on ollut mahdollisuus tutustua ehdotukseen ja keskustella siitä. Tutkimusasiain ministerit vaihtoivat ensivaikutelmiaan ohjelmasta 2.-3. maaliskuuta 2001 Uppsalassa järjestetyssä epävirallisessa tapaamisessa, ja neuvoston yksiköt ovat jo aloittaneet ehdotuksen tarkastelun.

[1] KOM (2001) 94.

Euroopan parlamentilla on ollut kolme tilaisuutta keskustella ehdotuksesta, ja viimeisellä kerralla sillä olivat keskustelun perustana komissiolta yksityiskohtaiseen kyselyyn saadut vastaukset.

Antamalla tässä vaiheessa ehdotuksensa puiteohjelman toteuttaviksi erityisohjelmiksi komissio haluaa helpottaa toimielimissä käynnistynyttä keskustelua ja tarjota keskustelun pohjaksi mahdollisimman paljon tietoa.

Tätä samaa tavoitetta silmällä pitäen komissio antaa samanaikaisesti tiedonannon tavoista, joilla yhteisön perustamissopimuksen 169 artiklaa voitaisiin käyttää, jotta yhteisö voisi osallistua useiden jäsenvaltioiden yhdessä toteuttamiin ohjelmiin kansallisten tutkimusohjelmien yleisen verkottamisen yhteydessä.

Lisäksi komissio antaa piakkoin ehdotukset puiteohjelmaan osallistumista ja tulosten levittämistä koskeviksi säännöiksi.

Varsinkin seuraavat ehdotusten osatekijät auttavat selkiyttämään kuvaa ehdotetun uuden puiteohjelman rakenteesta, sisällöstä ja toteutuksesta:

- erityisohjelmiin jaettu rakenne

- uudet toteutusvälineet ja niiden käyttö

- suunniteltu tieteellinen ja teknologinen sisältö

- Euratomin aloilla suunniteltu toiminta.

Rakenne

Puiteohjelman toteuttamiseksi ehdotetaan viiteen erityisohjelmaan perustuvaa rakennetta:

- EY:n puiteohjelma:

- erityisohjelma "Eurooppalaisen tutkimusalueen integrointi ja lujittaminen", joka kattaa puiteohjelmaehdotuksen osiot "Tutkimuksen integrointi" ja "Eurooppalaisen tutkimusalueen perustan lujittaminen",

- erityisohjelma "Eurooppalaisen tutkimusalueen jäsentäminen",

- YTK:n toimia koskeva erityisohjelma.

- Euratomin puiteohjelma:

- erityisohjelma epäsuorille toimille ydinfission ja -fuusion alalla,

- YTK:n toimia koskeva erityisohjelma.

Tämä rakenne noudattaa suoraan puiteohjelman rakennetta ja vastaa tarkasti taustalla olevia poliittisia tavoitteita. Rakenne on yksinkertainen ja helppotajuinen ja sen avulla voidaan varmistaa ehdotettujen eri toimintatyyppien johdonmukainen käyttö niin, että voidaan pyrkiä eurooppalaisen tutkimusalueen perustamista koskevaan kokonaistavoitteeseen ja ottaa huomioon eri toimien ominaispiirteet.

Rakenteessa kootaan yhteen toisaalta kaikki tutkimus ja sen koordinointi sekä toisaalta toimet, joilla pyritään Euroopan tasolla strukturoimaan useita tutkimustoiminnan keskeisiä näkökohtia.

Kussakin tapauksessa johdonmukaiseen toteutukseen päästään käyttämällä yhteistä ohjelmakomiteaa, jonka kokoonpano vaihtelee käsiteltävän alan mukaan.

Lisäksi YTK:n toimien ominaispiirteet edellyttävät erillisiä erityisohjelmia EY:n toimille ja Euratomin toimille.

Puiteohjelmaehdotuksen liitteessä II olevien ohjeellisten määrien mukaisesti ja niiden avulla varmistetaan, että toiminta vastaa sekä sisällön että rahoituksen osalta perustamissopimuksen ajatusta.

Uudet toteutusvälineet

Uusi puiteohjelma myötävaikuttaa eurooppalaisen tutkimusalueen syntyyn lähinnä ohjelmalle suunniteltujen toteutustapojen kautta. Tässä yhteydessä erityisen tärkeitä ovat kolme uutta toteutusvälinettä, jotka ovat: huippuosaamisen verkostot, integroidut hankkeet ja yhteisön osallistuminen useiden jäsenvaltioiden yhdessä toteuttamiin kansallisiin ohjelmiin.

Neuvosto ja Euroopan parlamentti kannattivat näitä uusia toteutusvälineitä eurooppalaista tutkimusaluetta koskevissa päätöslauselmissaan. Ne otetaan käyttöön, koska yhteisön toimintatapoja tutkimusalalla on muutettava, kuten on tuotu esiin monissa yhteisön tutkimuspolitiikkaa koskevissa raporteissa ja erityisesti äskettäin tehdyssä puiteohjelman viisivuotisarvioinnissa.

Näiden toteutusvälineiden kehittely aloitettiin heti puiteohjelmaehdotuksen antamisen jälkeen. Komission yksiköt, kansalliset viranomaiset ja ohjelman kohderyhmät tutkimusorganisaatioissa, yliopistoissa ja yrityksissä ovat olleet tiiviissä yhteydessä keskenään ja käyneet yksityiskohtaisia keskusteluja toteutusvälineiden käytännön soveltamisesta.

Lisäksi tästä aiheesta järjestettiin kaksi erityistä seminaaria 19. ja 20. huhtikuuta 2001 [2].

[2] Valmisteluasiakirjat osoitteessa http://europa.eu.int/comm/research/.

Tämän perusteellisen selvitystyön ja keskustelujen tulosten pohjalta on voitu määritellä perusperiaatteet ja yleiset ehdot näiden uusien toteutusvälineiden käyttöä varten. Ne esitellään erityisohjelmaehdotusten liitteessä III ja ne koskevat erityisesti seuraavia seikkoja:

- kunkin toteutusvälineen erityistavoitteet,

- toimityypit,

- yhteistyökumppanuuksien muodostamista, toimintaa ja kehittämistä koskevat yleisehdot,

- yhteisön tukeen sovellettavat ehdot.

Näiden periaatteiden ja ehtojen tarkoituksena on varmistaa, että uudet toteutusvälineet edistävät tehokkaasti asetettujen tavoitteiden saavuttamista, eli tutkimus- ja innovaatiotoiminnan pitkälle menevää integrointia Euroopassa siten, että käytännön toteutukseen jää kuitenkin runsaasti liikkumavaraa ja joustavuutta. Nimenomaan tämä on tunnusomaista uuden puiteohjelman toteutustavoille.

Toteutusta tuetaan toimenpiteillä, joilla pyritään saamaan täysi hyöty Euroopan tutkimus- ja innovaatiopotentiaalista. Erityisesti rohkaistaan pk-yrityksiä osallistumaan kyseiseen toimintaan.

Nämä näkökohdat liittyvät pääasiassa huippuosaamisen verkostoihin ja integroituihin hankkeisiin. Yhteisön osallistuminen perustamissopimuksen 169 artiklan nojalla yhdessä toteutettaviin kansallisiin ohjelmiin on luonteeltaan toisenlaista toimintaa, jota on käsiteltävä muista erillään. Komissio antaa asiasta samanaikaisesti näiden ehdotusten kanssa tiedonannon, jolla pyritään käynnistämään tarvittava poliittinen keskustelu tästä puiteohjelman toteutustavasta.

Tieteellinen ja teknologinen sisältö

Sen lisäksi, että uusi puiteohjelma pyrkii rakenteensa puolesta jäsentämään ja integroimaan tutkimustoimintaa, sen peruspiirteisiin kuuluu Tukholman Eurooppa-neuvoston painotusten mukaisesti myös voimavarojen kohdentaminen muutamille tarkoin määritellyille ensisijaisille aihealueille.

Tämä näkyy erityisohjelmaehdotuksissa, joissa esitetään laajemmin ja selkeämmin puiteohjelmaehdotuksessa hahmotellut tavoitteet, tutkimusalat ja alakohtaiset tutkimusaiheet.

Varsinaiset käytännön tutkimusten kohteet tarkentuvat työohjelmien laatimisen myötä ja määriteltäessä huippuosaamisen verkostojen toimintaohjelmia ja integroitujen hankkeiden työsuunnitelmia.

Erityisohjelmien tavoitteet, sisältö ja toteutusjärjestelyt on arvioitu etukäteen. Tässä yhteydessä on erityisesti pyritty määrittelemään mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan seurattavissa ja mitattavissa olevat tavoitteet puiteohjelmaehdotuksen hahmotelmien mukaisesti.

Painopistealoilla harjoitettavan toiminnan lisäksi erityisohjelma "Eurooppalaisen tutkimusalueen integrointi ja lujittaminen" sisältää monia uusia tai uudella tavalla toteutettuja toimintakokonaisuuksia;

- Kohdassa "Euroopan unionin tieteellisten ja teknologisten tarpeiden ennakointi" harjoitettu toiminta, jolla pyritään vastaamaan yhteisön politiikan tarpeisiin tieteen eturintamaan kuuluvilla aloilla sekä löytämään ratkaisuja yllättäen esiin nouseviin kysymyksiin.

Toiminta perustuu monivuotiseen kausisuunnitteluun, jossa tutkimusaiheet osittain arvioidaan ja valitaan vuosittain.

- Kansallisten tutkimusohjelmien verkostoitumisen tukeminen sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan ja -politiikan koordinointi. Tähän tarkoitukseen käytetään kevyitä ja joustavia menetelmiä.

Kansainvälinen yhteistyö on puiteohjelmassa tärkeällä sijalla. Tällä alalla toimitaan monella tavalla: yhtäältä erityisohjelmassa "Eurooppalaisen tutkimusalueen integrointi ja lujittaminen" avaamalla huippuosaamisen verkostoja ja integroituja hankkeita kolmansien maiden tutkijoille ja tutkimusyksiköille, ja toisaalta tietyin erityistoimin erityisohjelmassa "Eurooppalaisen tutkimusalueen jäsentäminen", jossa tuetaan eurooppalaisten ja kolmansien maiden tutkijoiden kansainvälistä liikkuvuutta.

Kohdassa "Eurooppalaisen tutkimusalueen perustan lujittaminen" tuetaan yhteistyötä eurooppalaisten tiede- ja teknologiayhteistyöjärjestöjen kanssa ja kesken. Tällaiset järjestöt voivatkin osallistua kaikkeen ohjelmien toimintaan.

Erityisohjelman "Eurooppalaisen tutkimusalueen jäsentäminen" kuvauksessa määritellään jäsentävän toiminnan toteutusehdot ja mahdolliset aiheet. Tällainen toiminta koskee esimerkiksi innovaatioiden parissa työskentelevien tahojen verkostoitumisen edistämistä, erilaisia uusia liikkuvuuden tukimuotoja, tutkimusinfrastruktuureihin liittyvää integroitua toimintaa sekä tieteen ja yhteiskunnan välisiin suhteisiin liittyviä aihepiirejä ja järjestelyjä.

Erityisohjelmien toteutuksessa otetaan täysin huomioon eurooppalaisen tutkimuksen alueellisiin näkökohtiin liittyvät eri piirteet sekä alueiden tunnustettu merkitys innovaatioprosessissa.

Euratomin toiminta

Koska Euratomin aloilla toteutettavat toimet ovat luonteeltaan erilaisia ja niillä on eri oikeusperusta, niillä on myös tiettyjä ominaispiirteitä. Tämän lisäksi ydinalalla eurooppalaista tutkimusaluetta on tarkasteltava hieman eri näkökulmasta.

Eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttaminen näyttäisi olevan helpompaa ydinfission alalla kuin muilla tieteen ja teknologian aloilla, koska alan tiede- ja teollisuusyhteisö on suhteellisen pieni ja sillä on pitkät yhteistyöperinteet.

Hallitun ydinfuusion alalla eurooppalainen tutkimusalue on jo pitkälti todellisuutta, mistä voidaan kiittää kokonaisvaltaista eurooppalaista magneettisen fuusion tutkimusohjelmaa.

Ehdotus epäsuorien ydinalan tutkimustoimien erityisohjelmaksi tarkentaa ja selventää huomattavasti Euratomin puiteohjelmaehdotuksen vastaavissa osissa esitettyjä hahmotelmia.

Fissioteknologian alalla puiteohjelmaehdotuksessa määritellään painopisteeksi jätteen käsittely ja varastointi. Tällä alalla voitaisiin käyttää kahta EY:n puiteohjelman erityisohjelman "Eurooppalaisen tutkimusalueen integrointi ja lujittaminen" painopistealoja varten suunnitelluista uusista toteutusvälineistä, nimittäin huippuosaamisen verkostoja ja integroituja hankkeita.

Loput fissioalan toimet liittyvät ydinturvallisuuden muihin näkökohtiin: säteilysuojeluun, innovatiivisten ratkaisujen tutkimukseen ja ydinalan koulutukseen. Nämä toimet voidaan toteuttaa pienehköinä hankkeina ja verkottamalla kansallisia toimia sekä käyttäen tarvittaessa uusia toteutusvälineitä.

Lämpöydinfuusion alalla erityisohjelmaehdotuksessa kehitellään edelleen ja selvennetään Euratomin puiteohjelmaehdotuksessa esitettyjä suuntaviivoja. Tässä käytetään perustana 19. tammikuuta 2001 järjestetyn ministeritapaamisen tuloksia ja erityisesti komission yksiköiden valmisteluasiakirjaa [3].

[3] SEC(2001) 385.

Erityisohjelmaehdotuksessa määritellään ehdotetut painopisteet ja kaudella 2002-2006 toteutettavat toimet noudattaen yhteisön tällä alalla soveltamaa ja jatkonkin kannalta suotavana pidettyä reaktoripainotteista lähestymistapaa, eli osallistumista Next Step- toimintaan ja JET-laitosten käyttöön.

Näiden painotusten siirtämiseksi käytäntöön on tehtävä valintoja. Yhteisön tämän alan toimien vaikutusten lisäämiseksi ja eurooppalaisen tutkimusalueen hengen mukaisesti ehdotetaankin, että voimavaroja keskitettäisiin monenväliseen toimintaan, johon osallistuu eurooppalaisia tutkimusalan toimijoita yhteishankkeiden kautta. Tällaisia ovat esimerkiksi tällä hetkellä JET ja jatkossa ITER, jos tarvittava päätös saadaan aikaan.

Jo hyödylliseksi todettua Euroopan tasoista koordinointia on määrä jatkaa, mutta jäsenvaltioiden on otettava suurempi vastuu toimista, joissa reaktoripainotteisuus ja yhteys Next Step -hankkeeseen eivät ole yhtä vahvoja.

Kaudella 2002-2006 olisi siirryttävä ohjelmaan, jossa on keskeistä sitoutuminen Next Step -hankkeeseen. Fuusiotutkimukselle ehdotetuista 700 miljoonasta eurosta 200 miljoonalla eurolla on tarkoitus tukea ITERin rakentamista, joka voisi alkaa puiteohjelmakauden toisella puoliskolla eli 2005-2006, ja josta on tehtävä erillinen päätös.

Suurin osa yhteisön fuusiotutkimustoiminnasta kaudella 2002-2006 tähtää siis siirtymiseen nykyisin assosiaatioissa harjoitettavasta toiminnasta kaavailtuun fuusiofysiikan ja -teknologian liitännäisohjelmaan, kunhan ITER-hanke on vuoden 2006 jälkeen päässyt täyteen vauhtiinsa ja mikäli järjestelmän rakentamisesta on tuohon mennessä tehty päätös.

Tehokas toteutus

Koska puiteohjelman 2002-2006 tarkoituksena on tukea eurooppalaisen tutkimusalueen kehittymistä, se rakentuu kolmelle periaatteelle: i) toimintaa keskitetään tietyille painopistealoille, ii) kokonaisuutta pyritään jäsentämään luomalla tiiviitä yhteyksiä kansallisen tason toimiin ja iii) toteutusta yksinkertaistetaan ja sujuvoitetaan.

Tarvetta parantaa puiteohjelman ja erityisohjelmien toteutusta on korostettu toistuvasti: parannuksia ovat peräänkuuluttaneet varsinkin neuvosto ja Euroopan parlamentti, puiteohjelman viisivuotisarvioinnin suorittanut asiantuntijaryhmä sekä tilintarkastustuomioistuin.

Parannuksiin päästään suurimmaksi osaksi uusilla toimintatavoilla ja toteutusvälineillä, joiden tarkoituksena on auttaa toisaalta keskittämään toimintaa ja toisaalta vahvistamaan yhteyksiä eri tasoilla toteutetun toiminnan välillä.

Huippuosaamisen verkostot ja integroidut hankkeet on suunniteltu tätä silmällä pitäen, ja ne perustuvat hajautetumpaan lähestymistapaan, joka antaa osallistujille paljon liikkumavaraa ja tuo toteutukseen tarvittavaa joustavuutta. Varsinaisille yhteistyöryhmittymille annetaan mahdollisuus kehittyä niin, että toiminnan edetessä mukaan voidaan ottaa uusia jäseniä ja vanhoja voi jättäytyä pois.

Uusiin toteutusvälineisiin sovellettavat periaatteet kuvataan erityisohjelmaehdotusten liitteessä III. Tarkemmat toteutussäännöt määritellään osallistumista ja tulosten levittämistä koskevissa säännöissä, joissa otetaan huomioon myös yhteisöjen taloudellisten etujen turvaaminen.

Ohjelmien hallinnossa tullaan "ulkoistamaan" joitain esimerkiksi pk-yrityksiä koskevan ja tutkijoiden liikkuvuutta tukevan toiminnan osioita.

Keskustelua tarvitaan

Komission annettua ehdotuksensa EU:n tutkimuksen puiteohjelmaksi käydään aina laajoja ja vilkkaita keskusteluja.

Näissä keskusteluissa, jotka ovat jo alkaneet, olisi puhuttava muustakin kuin tutkimusaloista ja -painotuksista, kuten yleensä on ollut tapana. Laajempi keskustelu olisi tärkeää, koska

- puiteohjelmassa 2002-2006 otetaan käyttöön uusia toimintamuotoja, joilla voi olla merkittäviä myönteisiä vaikutuksia eurooppalaiseen tutkimustoimintaan, ja näille uusille toimintamuodoille olisi luotava mahdollisimman hyvät edellytykset;

tällaisenaan puiteohjelman toteutus edellyttää entistä voimakkaampaa sitoutumista Euroopan tutkimusalan päättäjiltä entistä korkeammalla tasolla kansallisissa tutkimusorganisaatioissa, korkeakouluissa ja yrityksissä; samoin se edellyttää lisää aloitteellisuutta ja laajempaa vastuunottoa osallistujilta.

2001/0123(CNS)

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS eurooppalaisen tutkimusalueen jäsentämiseen tähtäävästä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn erityisohjelmasta 2002-2006

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 166 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen, [4]

[4] EYVL

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon, [5]

[5] EYVL

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon, [6]

[6] EYVL

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista tukevasta Euroopan yhteisön monivuotisesta tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn puiteohjelmasta 2002-2006 (jäljempänä 'puiteohjelma 2002-2006') tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o .../.../EY [7] pannaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 166 artiklan 3 kohdan mukaisesti täytäntöön erityisohjelmin, joissa määritetään yksityiskohtaiset toteutussäännöt ja erityisohjelmien kesto sekä osoitetaan tarpeellisiksi katsotut varat.

[7] EYVL

(2) Puiteohjelma 2002-2006 muodostuu kolmesta suuresta toimikokonaisuudesta, jotka ovat "Tutkimuksen integrointi", "Eurooppalaisen tutkimusalueen jäsentäminen" ja "Eurooppalaisen tutkimusalueen perustan lujittaminen" ja joista toiseksi mainittu on määrä toteuttaa tämän erityisohjelman avulla.

(3) Tähän ohjelmaan olisi sovellettava Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o .../.../EY [8] hyväksyttyjä sääntöjä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista sekä tulosten levittämistä puiteohjelmassa (jäljempänä 'osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt').

[8] EYVL

(4) Uusien toteutusvälineiden, joihin sisältyvät yksinkertaistetut ja hajautetut hallintomenettelyt ja ulkopuolisen teknisen tuen käyttö, avulla olisi oltava mahdollista vähentää henkilöstö- ja hallintokustannuksia siten, että ne ovat enintään 5,5 prosenttia ohjelman toteuttamiseen tarvittavaksi katsotusta kokonaismäärästä, edellyttäen että toteutusvälineitä hyödynnetään kaikilta osin.

(5) Ohjelman toteutuksessa olisi painotettava pk-yritysten osallistumista, ja voi olla aiheellista tehdä kansainvälistä yhteistyötä kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä Euroopan unionin jäsenyyteen valmistautuviin maihin.

(6) Tähän ohjelmaan kuuluvassa tutkimustoiminnassa olisi noudatettava erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa mainittuja eettisiä perusperiaatteita.

(7) Naisten asemaa ja roolia eurooppalaisessa tieteessä ja tutkimuksessa pyritään vahvistamaan ja laajentamaan toteuttamalla komission tiedonantoon "Naiset ja tiede" [9] sekä samaa aihetta koskevaan neuvoston päätöslauselmaan [10] ja Euroopan parlamentin päätöslauselmaan [11] perustuvaa toimintasuunnitelmaa.

[9] KOM(1999) 76.

[10] Päätöslauselma 20.5.1999, EYVL C 201, 16.7.1999.

[11] Päätöslauselma 3.2.2000, PE 284.656.

(8) Tämä ohjelma olisi toteutettava joustavasti, tehokkaasti ja avoimesti ottaen huomioon erityisesti tiedeyhteisön, yritysten, käyttäjien ja poliittisten päätöksentekijöiden asiaankuuluvat etunäkökohdat. Ohjelmassa toteutettavat tutkimustoimet on tarvittaessa sovitettava yhteisön eri aloilla harjoittaman politiikan tarpeisiin sekä tieteelliseen ja teknologiseen kehitykseen.

(9) Koska tämän päätöksen täytäntöön panemiseksi tarvittavat toimenpiteet ovat menettelystä komissiolle [12] siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY 2 artiklassa tarkoitettuja hallintotoimenpiteitä, toimenpiteistä olisi päätettävä mainitun päätöksen 4 artiklassa säädettyä hallintomenettelyä noudattaen.

[12] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(10) Komission olisi asianmukaisessa vaiheessa teetettävä riippumaton arviointi tämän ohjelman kattamilla aloilla harjoitetusta toiminnasta,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1. Hyväksytään puiteohjelman mukaisesti erityisohjelma "Eurooppalaisen tutkimusalueen jäsentäminen" (jäljempänä 'erityisohjelma') ajanjaksolle, joka alkaa [.....] ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2006.

2. Erityisohjelman tavoitteet sekä tieteelliset ja teknologiset painopisteet määritellään liitteessä I.

2 artikla

Erityisohjelman toteuttamista varten tarpeelliseksi katsottu rahoitusmäärä on puiteohjelmasta tehdyn päätöksen liitteen II mukaisesti 3 050 miljoonaa euroa, josta enintään 5,5 prosenttia saa olla komission hallintokuluja. Tämän määrän ohjeellinen jakautuminen esitetään liitteessä II.

3 artikla

1. Yhteisön osallistumiseen erityisohjelmaan sovelletaan rahoituksen osalta puiteohjelmasta tehdyn päätöksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja sääntöjä.

2. Erityisohjelman toteuttamisessa käytettävät välineet määritellään puiteohjelmasta tehdyn päätöksen liitteissä I ja III ja kuvaillaan liitteessä III.

3. Erityisohjelmaan sovelletaan osallistumista ja tulosten levittämistä koskevia sääntöjä.

4 artikla

1. Komissio laatii erityisohjelman toteutusta varten työohjelman, jossa määritellään tarkemmin toteutusaikataulu sekä liitteessä I asetetut tavoitteet ja tieteelliset ja teknologiset painopisteet.

2. Työohjelmassa otetaan huomioon asiaan liittyvä tutkimustoiminta jäsenvaltioissa, assosioituneissa valtioissa sekä eurooppalaisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa. Työohjelmaa tarkistetaan tarpeen mukaan.

5 artikla

1. Komissio vastaa erityisohjelman toteutuksesta.

2. Tämän päätöksen 6 artiklassa säädettyä menettelyä sovelletaan seuraaviin toimenpiteisiin:

- 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun työohjelman laatiminen ja tarkistaminen

- muutosten tekeminen liitteessä II esitettyyn kokonaismäärän ohjeelliseen jakaumaan.

6 artikla

1. Komissiota avustaa komitea, joka koostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY [13] 4 artiklassa säädettyä hallintomenettelyä ja otetaan huomioon mainitun päätöksen 7 artiklan 3 kohta.

[13] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

3. Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa säädetty määräaika on kaksi kuukautta.

7 artikla

1. Komissio laatii säännöllisesti puiteohjelmasta tehdyn päätöksen 4 artiklan mukaisen kertomuksen erityisohjelman toteutuksen edistymisestä.

2. Komissio teettää puiteohjelmasta tehdyn päätöksen 5 artiklassa säädetyn riippumattoman arvioinnin erityisohjelman kattamilla aloilla toteutetuista toimista.

8 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä [...]

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja [...]

LIITE I Tieteelliset ja teknologiset tavoitteet sekä toimet pääpiirteittäin

Johdanto

Tässä erityisohjelmassa pureudutaan joihinkin olennaisimpiin rakenteellisiin heikkouksiin, joita ilmenee kaikilla eurooppalaisen tutkimustoiminnan aloilla ja jotka vaikuttavat todennäköisesti yhä merkittävämmin EU:n valmiuksiin vastata kansalaistensa tarpeisiin, kun jäsenvaltioiden talous ja yhteiskunta ovat muuttumassa yhä enemmän osaamiseen perustuviksi. Näin ollen tämän erityisohjelman tarkoituksena on:

- edistää kaikilla tasoilla tutkimustulosten muuntamista käyttökelpoisiksi ja kaupallisesti arvokkaiksi innovaatioiksi;

- edistää tutkijavoimavarojen kehittämistä (koska ne ovat raaka-aine, jonka varaan tutkimusosaaminen on rakennettava) sekä tutkijoiden liikkuvuutta ja samalla tutkijoiden tietämyksen ja asiantuntemuksen lisääntymistä Euroopan maiden välillä ja Euroopan ulkopuolisista maista Eurooppaan;

- edistää huipputason tutkimusinfrastruktuureiden kehittämistä ja pitämistä ajan tasalla entistä rationaalisemmin ja kustannustehokkaammin ja saattaa tutkimusvälineistö sekä niihin liittyvät resurssit kaikkialla Euroopassa yleisemmin niiden tutkijoiden ulottuville, joille voi olla niistä hyötyä;

- kehittää keinoja entistä rakentavamman ja tehokkaamman vuoropuhelun käymiseksi yleensä tutkijoiden ja kansalaisten välillä, jotta koko yhteiskunnalla olisi valistuneempi ja rakentavampi vaikutus tieteen, teknologian ja innovoinnin kehittämiseen ja hallinnointiin tulevaisuudessa.

Tässä erityisohjelmassa toteutettavat toimet sopivat luonteensa ja toteutustapojensa vuoksi kaikille tutkimuksen ja teknologian aloille. Tämän erityisohjelman toimilla on erityiset tavoitteet, jotka eroavat muissa puiteohjelman osissa toteutettavien toimien tavoitteista ja täydentävät niitä. Tässä yhteydessä vertailukohtana ovat erityisesti toimet erityisohjelmassa "Eurooppalaisen tutkimusalueen integrointi ja lujittaminen" määritellyillä EU:n tutkimuksen ensisijaisilla aihealueilla, ja erityistä huomiota aiotaan kiinnittää näiden kahden erityisohjelman toimien yhdenmukaisuuteen.

Toimien toisiaan täydentävä luonne ilmenee seuraavasti:

- erityisohjelmaan kuuluvien toimien toteutuksen myötä mahdollisuudet kehittää tutkijavoimavaroja ja siirtää tietämystä parantuvat; tämä koskee muun muassa tutkimuksen ensisijaisia aihealueita sekä käyttöalaltaan laajoja tutkimusinfrastruktuureja, mukaan luettuina infrastruktuurit, joiden käyttöala kattaa useita ensisijaisia aihealueita;

- erityisohjelmassa käytetään kulloinkin sopivia yhtenäisiä menetelmiä ja välineitä innovoinnin edistämiseksi tutkimuksen avulla ja tutkimuksen sovittamiseksi entistä paremmin yhteiskunnallisiin kysymyksiin; samoin luodaan yhdenmukaiset puitteet sellaisten toimien toteuttamiselle, jotka kohdistuvat tutkijavoimavaroihin, infrastruktuurien tukemiseen ja tutkimuksen eettisesti kestävään harjoittamiseen; näitä voidaan soveltaa muun muassa integroitujen hankkeiden ja huippuosaamisen verkostojen yhteydessä.

Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneita maita kannustetaan erityisesti osallistumaan tähän erityisohjelmaan.

1. Tutkimus ja innovointi

Tavoitteet

Yleistavoitteena on parantaa tuntuvasti Euroopan innovoinnin tasoa lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä siten, että edistetään tutkimuksen ja innovoinnin integroimista ja pyritään luomaan entistä yhdenmukaisempi ja innovointihenkisempi poliittinen ja sääntely-ympäristö kaikkialla Euroopan unionissa.

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ja tiedonannon [14] "Innovaatiot osaamiselle rakentuvassa taloudessa" tavoitteiden mukaisesti toteutetaan tietyillä aloilla toimia, jotka täydentävät ja tukevat sekä toisiaan että erityisohjelman "Eurooppalaisen tutkimusalueen integrointi ja lujittaminen" toimia. Toimissa keskitytään parantamaan sekä Euroopan että kansallisella ja alueellisella tasolla innovoinnin alan toimijoiden eli tutkijoiden, teollisuuden edustajien, sijoittajien ja viranomaisten sekä muiden toimijoiden tietämystä, ymmärtämystä ja valmiuksia siten, että parannetaan niiden välistä vuorovaikutusta entistä tiiviimmäksi ja tuloksekkaammaksi. Lisäksi toimijoille tarjotaan strategisia tietoja ja palveluja ja niiden käyttöön kehitetään uusia menetelmiä ja välineitä avuksi niiden erityisissä pyrkimyksissä. Kaikkien toimien taustalla olevana yleisenä periaatteena on se, ettei innovointia voida erottaa tutkimuksesta. Toimien tarkoituksena onkin lujittaa tutkimuksen ja innovoinnin välisiä yhteyksiä tutkimustoimien koko elinkaaren ajan niiden suunnittelusta käytännön toteutukseen. Näiden toimien rakentavan vaikutuksen vahvistamiseksi Euroopassa niitä toteutetaan alueellisella, kansallisella tai Euroopan tasolla tarpeen mukaan yhteistyössä muiden järjestelmien tai organisaatioiden kanssa. Tällaisia ovat esimerkiksi rakennerahastot tai Euroopan investointipankin (EIP) ja Euroopan investointirahaston (EIR) Innovaatio 2000 -ohjelma.

[14] KOM(2000)567, 20.9.2000.

Suunnitellut toimet

i) Toimijoiden verkottaminen ja niiden välisen vuorovaikutuksen edistäminen

Innovointijärjestelmien tehokkuus riippuu niiden toimijoiden välisen vuorovaikutuksen ja tiedonvaihdon intensiivisyydestä. Tähän toimeen osallistuvien eurooppalaisten verkkojen tavoitteena on muun muassa parantaa toisaalta tutkimuksen ja teollisuuden ja toisaalta yritysten ja rahoituslähteiden välisiä yhteyksiä. Toimet sisältävät seuraavaa: edistetään ja validoidaan paikallisia ja alueellisia aloitteita innovatiivisten yritysten luomiseksi ja kehittämiseksi; vaihdetaan tietoja hyvistä toimintatavoista ja tehdään valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä, johon osallistuu korkeakouluja, yrityshautomoita, riskipääomarahastoja jne.; optimoidaan toimintatavat, joiden avulla viestintä, koulutus sekä tietämyksen siirto ja jakaminen tapahtuvat korkeakoulujen, yritysten ja rahoitusmaailman välillä.

ii) Alueidenvälisen yhteistyön edistäminen

Aluetaso soveltuu parhaiten sellaisten innovointistrategioiden ja -ohjelmien luomiseen, joihin osallistuvat yhdessä tärkeimmät paikalliset toimijat. Tällaisia aluetason toimia toteutetaan tiiviissä yhteistyössä aluepolitiikan ja rakennerahastojen yhteydessä toteutettavien toimien kanssa. Tavoitteena on edistää tiedonvaihtoa erityisesti innovaatioon liittyvistä aihepiireistä, helpottaa hyvien toimintatapojen levittämistä ja innovointistrategioiden luomista niiden valtioiden eri alueilla, joiden on määrä liittyä unioniin. Niin ikään tavoitteena on edistää aluetasolla sellaisten suunnitelmien tai toimenpiteiden toteuttamista, jotka ovat osoittautuneet onnistuneiksi Euroopan tasolla.

iii) Uusien välineiden ja lähestymistapojen kokeileminen

Näiden toimien tavoitteena on kokeilla uusia innovointikonsepteja ja -menetelmiä. Ne sisältävät seuraavaa: kokeillaan Euroopan laajuisesti kansallisella tai aluetasolla sovellettuja konsepteja, jotka edistävät innovointia ja innovatiivisten yritysten perustamista; analysoidaan mahdollisuudet käyttää uudestaan ja/tai hyödyntää hyviksi havaittuja menetelmiä, välineitä tai tuloksia uusissa ympäristöissä; otetaan käyttöön yhtenäisiä järjestelmiä, joihin voidaan tallentaa ja joiden avulla voidaan levittää tietämystä ja taitotietoa innovoinnin yhteiskunnallis-teknisistä prosesseista.

iv) Innovoinnin edellyttämien palvelujen käyttöönotto ja vakiinnuttaminen

Eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttaminen ja Euroopan innovointijärjestelmien asteittain etenevä yhdentyminen vaativat sellaista tietojen ja palvelujen tarjontaa, joka ei rajoitu kansallisella tasolla hajanaisesti saatavissa oleviin tietoihin ja palveluihin. Toteutettaviin toimiin kuuluu seuraavaa: kehitetään tutkimuksen ja innovoinnin CORDIS-tietojärjestelmää ja täydennetään sitä tiettyjä kohderyhmiä palvelevin muin välinein; kehitetään innovaatiokeskusten verkosto laajentamalla sen maantieteellistä toiminta-aluetta ja täydentämällä sitä teknologian ja tietämyksen valtioiden rajat ylittävään siirtoon kannustavilla välineillä; luodaan teollis- ja tekijänoikeuksia sekä innovoinnin rahoituslähteitä koskevia tieto- ja tukipalveluja.

v) Kilpailija- ja markkinaseurannan sekä teknologiaseurannan parantaminen

Tietotaloudessa kilpailijoiden, markkinoiden ja teknologian seuranta on olennainen tekijä kilpailukykyisten tutkimus- ja innovointistrategioiden kehittämisessä. Toteutettavissa toimissa keskitytään innovoinnin alan toimijoihin eli pk-yrityksiin, tutkija-yrittäjiin ja sijoittajiin. Toimet koskevat pääasiassa kyseisten toimijoiden kanssa tai niiden hyväksi työskenteleviä välittäjätahoja sekä organisaatioita, joilla on kilpailija-, markkina- ja teknologiaseurannan asiantuntemusta. Toimissa keskitytään tiettyihin tieteen ja teknologian aihealueisiin tai tiettyihin teollisuudenaloihin, ja niihin voi sisältyä seuraavaa: edistetään innovointia pk-yrityksissä erityisesti sellaisten toimien avulla, joiden tarkoituksena on helpottaa niiden osallistumista yhteisön tutkimusohjelmiin; tuetaan sellaisten tietojen keruuta, analysointia ja levittämistä, jotka koskevat tieteen ja teknologian kehitystä, sovelluksia ja markkinoita ja joista voi olla hyötyä edellä mainituille toimijoille; yksilöidään kilpailija-, markkina- ja teknologiaseurannan parhaita toimintatapoja ja levitetään niistä tietoa.

vi) Yhteisön tutkimushankkeisiin liittyvän innovointitoiminnan analysointi ja arviointi

Yhteisön hankkeiden ja varsinkin huippuosaamisten verkostojen ja integroitujen hankkeiden yhteydessä toteutetut tutkimus- ja innovointitoimet ovat runsas tietolähde sen selvittämiseksi, mitkä ovat innovoinnin esteitä ja millaisin toimintatavoin niitä voitaisiin poistaa. Näiden toimintatapojen jälkikäteisanalysointiin kuuluu seuraavaa: kerätään ja analysoidaan tietoja yhteisön hankkeissa toteutetuista innovoinnin edistämistoimenpiteistä, innovoinnissa ilmenneistä esteistä ja toimista, jotka olivat tarpeen niiden poistamiseksi; vertaillaan yhteisön hankkeista saatuja kokemuksia kansallisissa ja eri maiden välisissä ohjelmissa saatuihin kokemuksiin ja validoidaan vertailun tuloksia; levitetään aktiivisesti vertailun tuloksia yrityksissä ja muiden tietämyksen tuottamiseen ja hyödyntämiseen osallistuvien toimijoiden piirissä.

2. Tutkijavoimavarat ja liikkuvuus

Nykyinen osaamisyhteiskunta on erittäin riippuvainen kyvystään tuottaa, siirtää ja hyödyntää tietoa. Tämä kyky edellyttää tietovoimavarojen mobilisointia, joka on aloitettava tiedeyhteisöstä. Tutkijavoimavaroja ja liikkuvuutta koskevan toimen yleisenä strategisena tavoitteena on tukea laajasti runsaiden ja dynaamisten, maailman huippuluokkaa olevien tutkijavoimavarojen kehittämistä Euroopan tiedejärjestelmässä siten, että samalla otetaan huomioon tutkimuksen luontainen kansainvälinen ulottuvuus.

Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää yhdenmukaisia toimia, jotka suurelta osin perustuvat tutkijoille suunniteltujen järjestelmällisten liikkuvuusohjelmien rahoittamiseen. Ohjelmat tähtäävät ensi sijassa tutkimusosaamisen kehittämiseen ja siirtämiseen, tutkijoiden uranäkymien parantamiseen ja laajentamiseen ja huippuosaamiseen edistämiseen eurooppalaisessa tutkimuksessa. Kaikki toimet on nimetty laajalti tunnetun Marie Curien mukaan.

Toimiin voivat osallistua kaikki tieteellisen ja teknologisen tutkimuksen alat, jotka myötävaikuttavat yhteisön TTK-tavoitteiden saavuttamiseen. Mahdollisuus määrittää täsmällisesti painopistealueita kuten kyseeseen tulevia tieteenaloja, osallistumiskelpoisia maantieteellisiä alueita ja tutkimusorganisaatiotyyppejä taikka kohderyhmänä olevilta tutkijoilta edellytettävä kokemuksen taso, kuitenkin säilytetään, jotta voidaan reagoida Euroopan muuttuviin vaatimuksiin tutkimuksen alalla.

Erityistä huomiota kiinnitetään seuraaviin näkökohtiin:

- naisten osallistuminen kaikkiin toimiin ja sopivat toimenpiteet tutkimukseen osallistuvien naisten ja miesten osuuden tasapainoisemman jakautumisen edistämiseksi

- liikkuvuuteen liittyvät henkilökohtaiset olosuhteet erityisesti perheen, urakehityksen ja kielitaidon suhteen

- tutkimustoiminnan kehittäminen muita heikommassa asemassa olevilla EU:n ja puiteohjelmaan assosioituneiden maiden alueilla ja tarve lisätä ja tehostaa yhteistyötä eri tutkimusalojen sekä tiedeyhteisön ja elinkeinoelämän - erityisesti pk-yritysten - välillä.

Jotta eurooppalaisen tutkimuksen tutkijavoimavaroja voitaisiin vahvistaa vielä enemmän, tämän toimen avulla pyritään lisäksi saamaan mukaan kolmansien maiden [15] parhaita ja lupaavimpia tutkijoita, edistämään eurooppalaisten tutkijoiden koulutusta ulkomailla ja kannustamaan Euroopan ulkopuolelle asettautuneita tutkijoita palaamaan Eurooppaan.

[15] Kolmansien maiden tutkijoiden osallistuminen on mahdollista kaikissa isäntälaitoksille ja -yrityksille tarkoitetuissa tukitoimissa (kohta i) sekä yhdessä henkilökohtaisten apurahojen ohjelmassa (kohta ii). Tällaisissa tapauksissa otetaan huomioon mahdolliset EU:n ja kyseisten maiden tai maaryhmien väliset järjestelyt sekä puiteohjelman asianmukaiset osallistumista ja rahoitusta koskevat säännöt.

Toteutettavat toimet

Toteutettavia toimintalinjoja on kolme.

i) Isäntälaitoksille ja -yrityksille tarkoitetut tukitoimet

Ensimmäisen toimintalinjan tavoitteena on tukea tutkimusverkkoja, tutkimusorganisaatioita ja yrityksiä, jotta ne voisivat tarjota järjestelmällisiä ja laajoja tutkijoiden koulutus- ja liikkuvuusohjelmia. Lisäksi tuetaan tutkimusosaamisen kehittämistä ja siirtämistä. Tarkoituksena on, että toteutettavilla toimilla on Euroopan tiedejärjestelmään voimakkaasti rakentava vaikutus erityisesti sen suhteen, että nuoria tutkijoita rohkaistaan jatkamaan tutkijanuralla. Toimintalinjan koulutusta koskeva osa on suunnattu tutkijanuransa alkuvaiheessa (tyypillisesti neljä ensimmäistä vuotta) oleville tutkijoille, jotka esimerkiksi opiskelevat tohtorintutkintoa varten, kun taas tutkimusosaamisen ja tietämyksen siirto on tarkoitettu kokeneemmille tutkijoille.

- Marie Curie -tutkijakoulutusverkot - Tutkijakoulutusverkot tarjoavat tunnustetuille kansainvälisen tason tutkijaryhmille mahdollisuuden luoda verkkoja tarkoin määritellyn tutkimusyhteistyönä toteutettavan hankkeen yhteydessä, jotta voidaan muotoilla ja toteuttaa järjestelmällinen tutkijakoulutusohjelma tietyllä tutkimusalalla. Verkot toimivat yhteenkuuluvuutta luovina mutta kuitenkin joustavina puitteina tutkijoiden koulutukselle ja ammattitaidon kehittämiselle varsinkin tutkijanuran alkuvaiheessa. Verkkojen tavoitteena on myös koota yhteen kriittinen massa päteviä tutkijoita erityisesti pitkälle erikoistuneilla ja/tai hajanaisilla aloilla, ja myötävaikuttaa institutionaalisten ja tieteidenvälisten rajojen ylittämiseen edistämällä monitieteistä tutkimusta. Lisäksi verkot tarjoavat muita heikommassa asemassa oleville EU:n ja assosioituneiden maiden alueille yksinkertaisen ja toimivan tavan osallistua kansainvälisesti tunnustettuun eurooppalaiseen tutkimusyhteistyöhön. Verkon osallistujat saavat huolehtia verkon toiminnan yksityiskohdista hyvin itsenäisesti ja joustavasti. Tutkijakoulutusverkon toiminnan kesto on tyypillisesti neljä vuotta, ja verkkoon liittyviä apurahoja myönnetään enintään kolmeksi vuodeksi, lyhytaikaiset tutkijavierailut mukaan luettuina.

- Alkuvaiheen tutkijakoulutukseen tarkoitetut Marie Curie -vierailuapurahat - Nämä Marie Curie -apurahat on tarkoitettu korkeakouluille, tutkimuslaitoksille, koulutuskeskuksille ja yrityksille kouluttamisvalmiuksien kehittämiseen. Apurahaohjelma koskee uransa alkuvaiheessa olevia tutkijoita, ja ohjelmassa keskitytään tietyn tieteellisen ja teknologisen tutkimusosaamisen sekä sellaisten täydentävien taitojen hankkimiseen, jotka liittyvät tutkimuksen hallinnointiin ja etiikkaan. Isäntälaitokset ja -yritykset valitaan sen perusteella, mikä niiden erikoisala on tutkijakoulutuksessa. Ohjelmassa myönnettävät apurahat mahdollistavat enintään kolmen vuoden koulutuksen isäntälaitoksessa tai -yrityksessä. Ohjelman avulla on lisäksi tarkoitus parantaa kyseisten organisaatioiden antaman koulutuksen koordinointia erityisesti niiden organisaatioiden välillä, jotka antavat tohtorintutkintoon johtavaa kansainvälistä koulutusta.

- Tietämyksen siirtoon tarkoitetut Marie Curie -vierailuapurahat - Nämä vierailuapurahat on tarkoitettu eurooppalaisille organisaatioille (korkeakouluille, tutkimuskeskuksille, yrityksille jne.), joiden on kehitettävä uusia osaamisalueita, sekä tutkimusosaamisen kehittämiseen muita heikommassa asemassa olevilla EU:n ja assosioituneiden maiden alueilla. Tietämyksen siirtoon tarkoitettujen apurahojen turvin kyseiset organisaatiot voivat ottaa vierailijoiksi kokeneita tutkijoita tietämyksen, tutkimusosaamisen ja teknologian siirtämistä varten. Apurahoja myönnetään enintään kahdeksi vuodeksi.

- Marie Curie -konferenssi- ja -kurssiapurahat - Näiden apurahojen turvin nuorilla tutkijoilla on mahdollisuus päästä hyödyntämään johtavien tutkijoiden kokemusta. Ohjelmassa tuetaan erityisiä koulutustoimia (myös virtuaalisia), joissa korostetaan nimenomaan Euroopan saavutuksia ja etunäkökohtia. Ohjelmassa on määrä toteuttaa kahdentyyppisiä tukitoimenpiteitä. Ensinnäkin tukea voidaan myöntää korkeatasoisten konferenssien ja/tai kurssien (kesä-, laboratorio- ym. kurssit) yhtenäiselle sarjalle, jonka järjestämistä yksi ainoa järjestäjä ehdottaa ja joka koskee tiettyä aihealuetta tai useita toisiinsa liittyviä aihealueita. Toiseksi tukea voidaan myöntää nuorille tutkijoille, jotta he voivat osallistua erityisesti heidän koulutustarpeidensa perusteella valittuihin suuriin konferensseihin. Tällaista tukea myönnetään tyypillisesti muutaman päivän pituisia jaksoja varten, mutta tuki voi esimerkiksi kesäkurssien tapauksessa kattaa muutamia viikkojakin.

ii) Henkilökohtaiset apurahat

Toinen toimintalinja koostuu yksittäisille tutkijoille myönnettävästä henkilökohtaisesta tuesta. Sen tavoitteena on vastata tutkimusosaamisen hankkimista ja levittämistä koskeviin erityistarpeisiin Euroopassa. Lisäksi tuetaan Marie Curie -järjestelmästä apurahan saaneiden eurooppalaisten tutkijoiden ammatillista uudelleenintegroitumista ja ulkomailla pitkään oleskelleiden eurooppalaisten tutkijoiden paluuta Eurooppaan. Toimintalinjaan kuuluu erilaisia tutkijan koti- ja kohdemaahan perustuvia apurahaohjelmia. Niihin voivat osallistua tutkijat, joilla on vähintään neljän vuoden tutkimuskokemus sekä tutkijat, joilla on tohtorintutkinto.

- Euroopan sisäiset Marie Curie -apurahat - Näiden apurahojen turvin EU:n ja assosioituneiden maiden lupaavimmat tutkijat voivat hankkia tutkimustyön kautta tapahtuvaa koulutusta omiin tarpeisiinsa parhaiten soveltuvissa eurooppalaisissa organisaatioissa. Tutkija laatii apurahahakemuksen yhdessä isäntäorganisaation kanssa. Tutkimusaiheen saa valita vapaasti isäntäorganisaation kanssa siten, että se täydentää tai monipuolistaa kyseisen tutkijan asiantuntemusta. Apurahoja myönnetään 1-2 vuodeksi.

- Eurooppalaisten tutkijoiden kansainväliset Marie Curie -apurahat - Kansainvälisiä Marie Curie -apurahoja myönnetään EU:n ja assosioituneiden maiden tutkijoille, jotta he voivat työskennellä kolmansissa maissa asemansa vakiinnuttaneissa tutkimuskeskuksissa ja laajentaa kansainvälistä tutkimuskokemustaan. Tätä apurahaohjelmaa varten on laadittava johdonmukainen henkilökohtainen koulutussuunnitelma, jonka ensimmäinen vaihe toteutetaan ulkomailla ja pakollinen toinen vaihe Euroopassa.

- Ulkomaisten tutkijoiden kansainväliset Marie Curie -apurahat - Tämän apurahaohjelman tarkoituksena on herättää kolmansien maiden korkeatasoisten tutkijoiden ja lupaavien nuorten tutkijoiden kiinnostus hakeutua työskentelemään ja hankkimaan tutkijakoulutusta Euroopassa. Tavoitteena on kehittää sekä Eurooppaa että kolmansia maita vastavuoroisesti hyödyttävää tutkimusyhteistyötä. Nousevan talouden maiden ja kehitysmaiden tutkijoille voidaan myös myöntää tukea kotimaahan paluuta varten.

- Marie Curie -uudelleenintegroitumisapurahat - Uudelleenintegroitumisapurahoja myönnetään EU:n ja assosioituneiden maiden tutkijoille, jotka ovat juuri päättäneet vähintään kaksivuotisen Marie Curie -apurahakauden. Uudelleenintegroitumisapuraha on kertaluonteinen henkilökohtainen apuraha, joka on käytettävä vuoden kuluessa. Se myönnetään tutkijalle hänen laatimansa tarkoin määritellyn hanke-ehdotuksen perusteella. Hanke-ehdotus arvioidaan sen omien ansioiden mukaan. Uudelleenintegroitumisapuraha ei edellytä paluuta nimenomaan tutkijan kotimaahan. Samanlaisia apurahoja (jotka kuitenkin kattavat enintään kaksi vuotta) myönnetään eurooppalaisille tutkijoille, jotka ovat tehneet tutkimustyötä Euroopan ulkopuolella vähintään viiden vuoden ajan.

iii) Huippuosaamisen edistämistuki ja tunnustuspalkinnot

Kolmannessa toimintalinjassa keskitytään eurooppalaisen tutkimuksen huippuosaamisen edistämiseen ja palkitsemiseen sekä tutkimuksen näkyvyyden ja kiinnostavuuden lisäämiseen. Toimintalinjan tavoitteena on kannustaa eurooppalaisia tutkimusryhmiä erityisesti uusilla ja/tai esiin nousevilla tutkimusaloilla ja tuoda esiin eurooppalaisten tutkijoiden henkilökohtaisia saavutuksia. Päämääränä on tukea heidän jatkuvaa kehittymistään ja kansainvälisen maineen saamista sekä edistää heidän työnsä tulosten levittämistä koko tiedeyhteisön hyväksi.

- Marie Curie -huippuosaamisapurahat - Näillä apurahoilla tuetaan huippuosaamisen korkeinta tasoa edustavia yksittäisiä tutkijoita tai tutkimusryhmiä näiden aseman vakiinnuttamiseksi tai ryhmän laajentamiseksi varsinkin tieteen eturintamaan kuuluvassa tai tieteidenvälisessä tutkimustyössä. Apurahaa myönnetään enintään neljäksi vuodeksi, ja sen edellytyksenä on täsmällisesti määritetty tutkimussuunnitelma.

- Marie Curie -huippuosaamispalkinnot - Palkintojen tarkoituksena on antaa julkinen tunnustus niiden tutkijoiden huippuosaamiselle, jotka ovat aikaisemmin saaneet yhteisön koulutus- ja liikkuvuustukea. Palkinto myönnetään apurahana, joka on käytettävä ammattitaidon kehittämiseen, ja apurahan käytöstä on annettava selvitys kahden vuoden kuluessa sen saamisesta. Palkintoa voi hakea itse tai sen saajaksi voi ehdottaa jotakuta toista.

- Marie Curie -oppituolit - Oppituoleja myönnetään huipputason nimityksiä varten ja erityisesti maailmanluokan tutkijoiden mielenkiinnon herättämiseksi, jotta he siirtyisivät Eurooppaan jatkamaan uraansa. Apurahat myönnetään tavallisesti kolmeksi vuodeksi. Tämän ohjelman sisältöä voidaan kehittää vuorovaikutteisesti isäntälaitoksille ja -yrityksille tarkoitettujen tukitoimien kanssa.

Yhteistyö jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden kanssa

Tutkijavoimavaroja ja liikkuvuutta koskevassa toimessa on tarkoitus yhteisrahoittaa hankkeita, joilla edistetään yhteistyötä ja jotka luovat synergiaa kansallisten ja alueellisten ohjelmien kanssa niiltä osin kuin näiden tavoitteet vastaavat edellä selostettujen apurahaohjelmien tavoitteita. Yhteistyö rakennetaan yhteisön määrittämien asianmukaisten perusteiden varaan, jotta kaikilla EU:n ja assosioituneiden maiden tutkijoilla olisi todellinen mahdollisuus osallistua hankkeisiin ja jotta voidaan edetä kohti vastavuoroisesti tunnustettujen tutkijakoulutusnormien vahvistamista.

Toimen hallinnoinnissa isäntälaitoksille ja -yrityksille tarkoitettujen toimien merkitys lisääntyy, ja lisäksi on tarkoitus lujittaa yhteistyötä jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden kanssa tutkijoille tarkoitetun "lähituen" tarjoamisessa. Tällainen tuki on Euroopan sisällä liikkuvien tai Eurooppaan palaavien tutkijoiden liikkuvuutta edistävien järjestelmien olennainen osatekijä. Tukea voitaisiin antaa yhteisrahoittamalla sekä olemassa olevia että uusia kansallisen tai aluetason rakenteita ulkomaisten tutkijoiden auttamiseksi liikkuvuuteen liittyvissä (oikeudellisissa, hallinnollisissa sekä kulttuuria ja perhettä koskevissa) käytännön asioissa.

Lisäksi yhteistyöhön voisi kuulua yksittäisten apurahasopimusten hallinnointiin ja seurantaan liittyviä tehtäviä. Tällaiset tehtävät edellyttäisivät tehtävien ja vastuualueiden selkeää jakamista yhteisön rahoitusta koskevien sääntöjen mukaisesti ja asianmukaisten kustannus-hyöty-analyysien tekemistä.

Puiteohjelman sisäinen yhteistyö

Tutkijavoimavaroja ja liikkuvuutta koskevan toimen tehtävänä on tukea tutkijakoulutusta ja tutkimusosaamisen kehittämistä. Samanlaisia elementtejä on mahdollista sisällyttää muihinkin uuden puiteohjelman toimiin. Tutkijavoimavaroja ja liikkuvuutta koskeva toimi voi tarjota apua vahvistettaessa johdonmukaisia perusteita tutkijoiden liikkuvuutta koskevien toimien arviointiin, valintaan ja seurantaan ja edistettäessä yhteisten lähestymistapojen käyttöä, jotta puiteohjelman eri toimet olisivat yhdenmukaisia, saataisiin mahdollisia synergiaetuja ja tutkimukseen osallistuvien naisten ja miesten määrä olisi tasapainoinen.

3. Tutkimusinfrastruktuurit

Euroopan tutkimusryhmien pysyminen kaikkien tieteen ja teknologian alojen eturintamassa edellyttää, että ne saavat tukea alan huipputasoa edustavilta tutkimusinfrastruktuureilta. 'Tutkimusinfrastruktuureilla' tarkoitetaan välineistöä ja resursseja, jotka tarjoavat tutkimusyhteisön tarvitsemia keskeisiä palveluja niin tiedemaailman kuin elinkeinoelämän eri alueilla. Tutkimusinfrastruktuurit voivat olla yhdessä paikassa sijaitsevia (yksi ainoa resurssi yhdessä ainoassa paikassa), hajautettuja (hajautettujen resurssien verkosto, johon sisältyvät myös Grid-tekniikoiden kaltaisiin ratkaisuihin perustuvat infrastruktuurit) tai virtuaalisia (palvelu tarjotaan sähköisessä muodossa).

Tämän toimen yleisenä tavoitteena on edesauttaa huipputason tutkimusinfrastruktuurien verkoston luomista Eurooppaan ja edistää Euroopan tasolla näiden infrastruktuurien optimaalista käyttöä tutkimusyhteisön esille tuomien tarpeiden mukaan. Erityisenä tavoitteena on:

- varmistaa, että eurooppalaisilla tutkijoilla on mahdollisuus päästä käyttämään tutkimustyössään tarvitsemia infrastruktuureja niiden sijaintipaikasta riippumatta

- tarjota tukea koordinoidulle uusien tutkimusinfrastruktuurien kehittämiselle ja olemassa olevien infrastruktuurien toiminnalle ja toiminnan laajentamiselle, mukaan luettuna tarvittaessa maailmanlaajuisesti merkittävät laitokset ja välineistö, joita Euroopassa ei ole.

Niissä tapauksissa, joissa se on tarkoituksenmukaista, tämän ohjelman tuki tutkimusinfrastruktuureille toteutetaan yhteydessä puiteohjelman ensisijaisiin aihealueisiin sekä muihin tarjolla oleviin tukimuotoihin.

Tutkimusinfrastruktuureja tuetaan seuraavien viiden järjestelmän avulla:

- Integroidut aloitteet - Tavoitteena on tukea keskeisten palvelujen tarjoamista tutkimusyhteisölle Euroopan tasolla. Tätä varten integroiduissa aloitteissa yhdistetään yhteistyöverkkoja yhteen tai useampaan muuhun erityiseen tukitoimeen, joita ovat esimerkiksi muiden maiden infrastruktuurien käytön mahdollistaminen ja infrastruktuurin toiminnan laatua ja tehoa parantavat tutkimustoimet. Lisäksi järjestelmässä kannustetaan korjaamaan puutteita, jotka voivat rajoittaa yritysten, mukaan luettuina pk-yritykset, mahdollisuuksia hyödyntää tutkimustuloksia. Integroidut aloitteet valitaan laajan mutta joustavan Euroopan laajuisen tiede- ja teknologiaohjelman perusteella, ja valinnassa tähdätään tarvittavilta osin ohjelman toteutettavuuteen pitkällä aikavälillä.

- Viestintäverkostojen kehittäminen - Olemassa olevia tutkimusinfrastruktuureja on tarkoitus tukea luomalla tiiviimpi verkosto toisiinsa liittyvien hankkeiden välille erityisesti siten, että perustetaan laajakaistainen viestintäverkko kaikkien Euroopan tutkijoiden välistä yhteydenpitoa varten ja rakennetaan erityisiä suuritehoisia Grid-tekniikkaan perustuvia ratkaisuja ja testausympäristöjä.

- Muiden maiden infrastruktuurien käyttömahdollisuudet - Tavoitteena on tukea tutkimusryhmien (sekä yksittäisten tutkijoiden) uusia mahdollisuuksia päästä käyttämään niiden työhön parhaiten soveltuvia yksittäisiä tärkeitä tutkimusinfrastruktuureja. Yhteisön rahoitus kattaa välttämättömät toimintakustannukset, jotka aiheutuvat, kun tällaisten infrastruktuurien käyttömahdollisuus annetaan tutkimusryhmille, jotka työskentelevät muissa jäsenvaltioissa ja assosioituneissa maissa kuin kyseisen infrastruktuurin ylläpitäjän sijaintivaltiossa.

- Infrastruktuurien perustamista valmistelevat työt - Tavoitteena on myöntää tapauskohtaisesti tukea uuden infrastruktuurin perustamista koskeviin toteutettavuustutkimuksiin ja teknisiin valmistelutöihin. Infrastruktuurin perustajana voi olla yksi tai useampi jäsenvaltio, ja infrastruktuurista on selkeästi oltava hyötyä laajemmin Euroopan kannalta.

- Uusien infrastruktuurien kehittäminen - Tässä järjestelmässä voidaan sopivissa tapauksissa tukea muiden rahoittajien ohella uusien infrastruktuurien kehittämistä.

Uusille infrastruktuureille tai infrastruktuurin parannuksille myönnetään yleensä rahoitusta ainoastaan se vähimmäismäärä, joka tarvitaan toiminnan käynnistämiseen. Suurin osa rakentamis- ja toimintakustannuksista ja kyseisten infrastruktuurien pitkän aikavälin käytettävyyden kustannuksista katetaan kansallisista ja/tai muista rahoituslähteistä. Tukea rakentamis- ja toimintakustannuksiin myönnetään ainoastaan täsmällisesti perustelluissa tapauksissa, joissa on kyse Euroopan tasolla saatavasta lisäarvosta ja joissa selvitetään ehdotetun toiminnan tieteelliset, oikeudelliset ja taloudelliset näkökohdat. Toteutettavuustutkimuksissa ja teknisessä valmistelutyössä tulisi selvittää mahdollisuudet saada rahoitusta myös muista Euroopan unionin rahoituslähteistä (esim. Euroopan investointipankista ja rakennerahastoista).

Laajakaistaisia viestintäverkkoja, jotka ovat erittäin merkittäviä eurooppalaisen tutkimusalueen ja eEurope-aloitteen poliittisten tavoitteiden kannalta, olisi käytettävä myös kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön edistämisvälineenä.

Tutkimusinfrastruktuureille myönnettävässä tuessa olisi tässä erityisohjelmassa otettava tarvittaessa huomioon jo olemassa olevat tai tulevat Euroopan tutkimusinfrastruktuurien koordinointimekanismit sekä eurooppalaisten ja kansainvälisten järjestöjen (esimerkiksi Euroopan tiedesäätiön ESF:n) tieteellinen tukitieto. Näiden mekanismien tukemiseksi voidaan tarvittaessa toteuttaa tähän erityisohjelmaan kuuluvia liitännäistoimenpiteitä.

4. Tieteen ja yhteiskunnan väliset suhteet

Tiede ja teknologia ovat jo nykyään - ja tulevaisuuden osaamisyhteiskunnassa vielä enemmän - läsnä kaikkialla talous- ja arkielämässä. Jos tieteen ja teknologian mahdollisuuksien halutaan toteutuvan kaikilta osin, jotta Euroopan kansalaisten elämänlaadun jatkuva koheneminen laajimmassa merkityksessään olisi turvattu, on luotava tiedeyhteisön, teollisuuden edustajien, poliittisten päättäjien ja koko yhteiskunnan välisiä uusia yhteyksiä, ja näiden toimijoiden on käytävä hedelmällisempää vuoropuhelua.

Tämä vuoropuhelu ei voi rajoittua ainoastaan EU:n alueelle, vaan sen on oltava kansainvälistä, ja siinä on otettava huomioon EU:n laajentumisnäkökulma sekä globaali konteksti. Koska yhtäältä tieteen ja teknologian ja toisaalta koko yhteiskunnan väliset suhteet sisältävät niin monia erilaisia kysymyksiä ja vuorovaikutussuhteita, ne on otettava huomioon kaikilla puiteohjelman osa-alueilla. Tässä toimessa erityisenä tehtävänä on kehittää instituutioiden ja toimien rakenteellisia yhteyksiä ja tarjota kiinnekohta yhteisten viitekehysten avulla ja kehittämällä sopivia välineitä ja lähestymistapoja ohjenuoraksi toimien toteuttamiselle tällä puiteohjelman eri osiin sisältyvällä osa-alueella.

Toteutuskeinoina ovat verkostot, esikuva-analyysit, tietojen vaihtaminen parhaista toimintatavoista, menetelmien kehittäminen ja niitä koskevan tiedon levittäminen, selvitykset ja kansallisten toimien yhteenliittäminen. Erityistapauksissa voidaan myöntää tukea jotakin yksittäistä aihetta koskevalle tutkimukselle.

i) Tutkimuksen tuominen lähemmäs yhteiskuntaa

Tavoitteena on tutkia järjestelmällisesti tieteen ja hallinnon välisen suhteen eri osatekijöitä sellaisten edellytysten luomiseksi, joiden myötä poliittisissa päätöksissä onnistutaan paremmin ottamaan huomioon yhteiskunnan tarpeet ja joissa päätökset perustuvat vankemmin tieteeseen samalla kun niissä otetaan huomioon kansalaisyhteiskunnan tarpeet. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää seuraavia toimia: on luotava toimivat vuoropuheluprosessit sellaisten esiin nousevien tieteen ja teknologian kysymysten käsittelemiseksi, joilla on viime kädessä vaikutuksia tulevaisuuden politiikan muotoiluun; on kehitettävä sopivia keinoja tieteellisten referenssijärjestelmien luomiseksi ja tieteellisen tiedon kanavoimiseksi poliittisten päättäjien käyttöön; on annettava poliittisille päättäjille välineet, joilla he voivat arvioida ja hallita tieteeseen liittyviä epävarmuustekijöitä, riskejä ja ennalta varautumista.

- Tiede ja hallinto: - Analysoidaan ja tuetaan parhaita toimintatapoja; kehitetään uusia kuulemismekanismeja, jotta kansalaiset ja eri etutahot voivat osallistua politiikan muotoiluun ja toteuttamiseen entistä tuloksekkaammin, sekä tiedotetaan päätöksenteossa tarvittavista tieteen tuloksista kansalaisten ja muiden etutahojen kannalta helppotajuisesti; seurataan päätöksentekoprosessin toimivuutta asiantuntijoiden, yritysten, kansalaisten ja poliittisten päättäjien vuorovaikutuksen arvioimiseksi.

- Tieteelliset päätöksenteon tuki- ja referenssijärjestelmät: - Vaihdetaan kokemuksia ja tietoja hyvistä toimintatavoista; seurataan maailmanlaajuisesti tieteellisen tiedon tuottamista ja sitä, miten tätä tietoa saatetaan käyttöön päätöksenteossa; kehitetään uusia entistä parempia menetelmiä luotettavien ja yleisesti tunnustettujen referenssijärjestelmien luomiseksi; huolehditaan eurooppalaisen tutkimuksen neuvoa-antavan elimen ja sen alakomiteoiden sujuvasta toiminnasta ja tehokkaasta hyödyntämisestä tieteellisen tiedon saamiseksi eurooppalaisen tutkimusalueen kehittämistä varten.

ii) Tutkimustoiminnan sekä tieteen ja teknologian soveltamisen vastuullisuus

Tavoitteena on varmistaa, että tieteen nopeasti etenevä kehitys on sopusoinnussa kaikkien eurooppalaisten eettisten arvojen kanssa. Toimien avulla edistetään vastuullista eurooppalaista tutkimusta, jossa tieteellisen tutkimuksen vapaus sovitetaan paremmin yhteiskunnalliseen ja ympäristöä koskevaan vastuuseen tiedettä ja teknologiaa kehitettäessä ja sovellettaessa. Lisäksi edistetään julkista keskustelua yhteiskunnallisista ja eettisistä kysymyksistä ja teknologian kehityksen uusista tuloksista aiheutuvista riskeistä sekä näiden kysymysten ja riskien seurantaa ja riskejä koskevia ennakkovaroitusjärjestelmiä. Toimista hyötyvät kansalliset ja kansainväliset poliittiset päättäjät ja muut asianomaiset toimijat.

- Etiikka: - Luodaan olemassa olevien eettisten elinten ja toimien verkostoja Euroopassa ja edistetään tutkimuksen etiikkaa koskevaa keskustelua muiden alueiden kanssa maailmanlaajuisella tasolla; tiedotetaan ja järjestetään koulutusta eettisistä kysymyksistä; koordinoidaan ja laaditaan tutkimustoimiin ja teknologian kehittämiseen sovellettavia toimintasääntöjä; tutkitaan tieteen, teknologian kehityksen tulosten ja niiden sovellusten etiikkaa esimerkiksi tietoyhteiskunnan, nanoteknologian, ihmisen genetiikan ja biolääketieteen sekä elintarviketeknologian yhteydessä.

- Epävarmuustekijät, riskit ja ennaltavarautumisen periaate: - Analysoidaan ja tuetaan parhaita toimintatapoja, joita noudatetaan sovellettaessa ennaltavarautumisen periaatetta poliittisen päätöksenteon eri osa-alueilla sekä epävarmuustekijöiden ja riskien arvioinnissa, hallinnassa ja niitä koskevassa tiedottamisessa.

iii) Tieteen ja yhteiskunnan vuoropuhelun tehostaminen ja naisten aseman parantaminentieteessä

Tieteen ja teknologian vastuullisen kehittämisen tukeminen edellyttää jatkuvaa vuoropuhelua alan eri toimijoiden kesken. Lisäksi se edellyttää yleisön parempaa tietämystä tieteen ja teknologian uusista saavutuksista ja niiden mahdollisista vaikutuksista sekä laajempaa ymmärtämystä tiede- ja innovointikulttuurista. Erityisesti on lisättävä nuorten kiinnostusta tieteeseen ja edistettävä tieteellisen uran houkuttelevuutta ja sukupuolten välistä tasa-arvoa tutkimuksen alalla, mikä myös vahvistaa tutkijavoimavaroja ja parantaa huippuosaamisen tasoa eurooppalaisessa tutkimuksessa.

- Yleisön tiedon lisääminen tieteestä: - Tuetaan tiedotustapahtumia ja annetaan tunnustusta eurooppalaisen tutkimuksen saavutuksille; analysoidaan yleiseen mielipiteeseen vaikuttavat tekijät ja otetaan tässä huomioon myös tiedotusvälineiden ja tieteestä tiedottavien tahojen asema; kehitetään uusia tapoja lisätä yleisön tietoa tieteestä; edistetään eri etutahojen välisiä laajoja julkisia keskusteluja ja lisätään innovointia koskevaa tietämystä yhteiskunnassa.

- Nuorten kiinnostus tieteelliseen uraan: - Toteutetaan aloitteita, joilla lisätään nuorten kiinnostusta osallistua keskusteluun tieteestä ja teknologiasta ja niiden yhteiskunnallisista vaikutuksista ja nuorten tietoa tieteestä ja teknologiasta; kehitetään parempia tapoja antaa tyttö- ja poikaoppilaille tietoa tieteestä varsinaisten opetussuunnitelmien puitteissa ja niiden ulkopuolella ja tuetaan toimia, jotka lisäävät ymmärtämystä tieteellisen uran valinnan suhteellisista eduista ja sosiaalisista näkökohdista

- Naiset ja tiede: - Toteutetaan toimia, joilla edistetään poliittista keskustelua kansallisella ja aluetasolla naispuolisten tutkijoiden kannustamiseksi tutkimustoimintaan ja yksityisen sektorin osallistumisen lisäämiseksi; edistetään tasa-arvon seurantajärjestelmän ja siihen liittyvien toimien laajentamista sukupuolten välisen tasa-arvon lisäämiseksi kaikkialla puiteohjelmassa; toteutetaan erityisiä toimia, jotta sukupuolten tasa-arvokysymys tieteen alalla ymmärrettäisiin paremmin.

LIITE II

RAHOITUKSEN KOKONAISMÄÄRÄN OHJEELLINEN JAKAUTUMINEN

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE III - OHJELMAN TOTEUTUSVÄLINEET

Komissio voi käyttää erityisohjelman toteutuksessa alla kuvattuja välineitä kaikilla tieteen ja teknologian aloilla seuraavien Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösten mukaisesti: eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista tukevasta Euroopan yhteisön monivuotisesta tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn puiteohjelmasta 2002-2006 tehty päätös (2002/.../EY) ja yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista sekä tutkimustulosten levittämistä koskevista säännöistä tehty päätös (2002/.../EY).

- Innovointiin liittyvät kokeiluhankkeet, joissa on tarkoitus kokeilla ja validoida Euroopan tasolla innovoinnin uusia konsepteja ja menetelmiä sekä levittää niitä koskevia tutkimustuloksia toimen "Tutkimus ja innovointi" yhteydessä.

- Kohdennetut erityishankkeet tutkimus- ja demonstraatiotoimien toteuttamiseksi toimen "Tieteen ja yhteiskunnan väliset suhteet" yhteydessä.

- Infrastruktuureihin liittyvät integroidut aloitteet, joissa yhdistetään infrastruktuurien kehittämisen ja lujittamisen kannalta tärkeitä toimia palvelujen tarjoamiseksi Euroopan laajuisesti. Näitä aloitteita toteutetaan toimen "Tutkimusinfrastruktuurit" yhteydessä.

- Liikkuvuus- ja koulutustoimet, joiden avulla toteutetaan toimen "Tutkijavoimavarat ja liikkuvuus" yhteydessä tiettyjä Marie Curie -apurahajärjestelmän toimia, kuten tutkijakoulutusverkot, konferenssit ja kurssit ja henkilökohtaiset koulutusapurahat.

- Erityiset koordinointi- ja tukitoimet kaikilla ohjelman osa-alueilla asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi.

- Liitännäistoimet, jotka ovat lisätoimenpiteitä ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi tai joiden avulla valmistellaan yhteisön tutkimusta ja teknologian kehittämistä koskevan politiikan tulevia toimia.

Komissio arvioi hanke-ehdotukset noudattaen edellä mainituissa päätöksissä vahvistettuja perusteita ja tarkistaa ehdotusten asianmukaisuuden ohjelman tavoitteisiin nähden, niiden tieteellisen ja teknologisen laadukkuuden sekä Euroopan tasolla saatavan lisäarvon ja osallistujien hallinnointivalmiudet.

Yhteisön rahoitus myönnetään edellä mainittujen päätösten mukaisesti. Jos ohjelmaan osallistuva yksikkö on lähtöisin kehityksessä jälkeen jääneeltä alueelta, voi olla mahdollista saada lisärahoitusta rakennerahastoista niissä rajoissa, jotka on määritetty tutkimustyöhön myönnettävää valtiontukea koskevissa yhteisön puitteissa.

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

Politiikan ala(t): Tutkimus

EY:n perustamissopimukseen perustuvat tutkimustoimet

Toimenpiteen nimi:

Ehdotus neuvoston päätökseksi eurooppalaisen tutkimusalueen jäsentämiseen tähtäävästä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn erityisohjelmasta.

1. Budjettikohta/-kohdat

Osasto B6-6 epäsuorat toimet: kohdat määritellään tarkemmin vuoden 2003 budjettimenettyn alussa valmisteilla olevan ABB-nimikkeistön mukaisesti.

2. Numerotiedot

2.1. Toimenpiteen kokonaismäärärahat (B osa): 3050 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina

2.2. Toimenpiteen soveltamisaika:

2002-2006

2.3. Monivuotinen kokonaismenoarvio:

a) Maksusitoumusmäärärahojen/maksumäärärahojen aikataulu (rahoitustuki) (vrt. kohta 6.1.1)

miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

b) Tekninen ja hallinnollinen apu ja tukimenot (vrt. kohta 6.1.2)

Tätä luokkaa ei sovelleta tällä alalla.

c) Henkilöstö- ja muiden hallintomenojen kokonaisvaikutus rahoitukseen(vrt. kohdat 7.2 ja 7.3)

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

2.4. Yhteensopivuus ohjelmasuunnitelman ja rahoitusnäkymien kanssa

|X| Ehdotus on tehdyn ohjelmasuunnitelman mukainen

| | Ehdotus edellyttää rahoitusnäkymien kyseisen otsakkeen ohjelmasuunnitelman muuttamista

| | ja tämä voi edellyttää toimielinten sopimuksen määräysten soveltamista.

2.5 Vaikutukset tuloihin

| | Ei vaikuta tuloihin (kyseessä ovat toimenpiteen toteuttamiseen liittyvät tekniset näkökohdat).

TAI

|X| Vaikutukset tuloihin ovat seuraavat:

Jotkin Euratomin puiteohjelmaan assosioituneet valtiot osallistuvat erityisohjelman rahoitukseen.

Assosiaatiosopimukset liittyvät puiteohjelmaan. Niiden uusimisesta neuvotellaan uuden puiteohjelman hyväksymisen jälkeen, joten kyseisten tulojen määrää on mahdoton ennustaa.

Varainhoitoasetuksen 27 artiklan mukaisesti tiettyjä tuloja voidaan käyttää uudelleen.

3. BUDJETTITIEDOT

>TAULUKON PAIKKA>

4. OIKEUSPERUSTA

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 166 artikla.

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista tukevasta Euroopan yhteisön tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn puiteohjelmasta 2002-2006.

5. KUVAUS JA PERUSTELUT

5.1. Yhteisön toiminnan tarve

5.1.1 Toiminnan tavoitteet

Kuten on todettu korkeimmalla poliittisella tasolla Eurooppa-neuvoston kokouksissa Lissabonissa, Feirassa, Nizzassa ja äskettäin Tukholmassa, tutkimus on keskeisessä asemassa tietotalouden ja osaamisyhteiskunnan maailmanlaajuisessa kehityksessä. Lissabonissa EU:n tulevan vuosikymmenen tavoitteeksi asetettiin, että "siitä on tultava maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta". Enemmän kuin koskaan tutkimus toimii taloudellisen ja yhteiskunnallisen edistyksen tärkeänä ylläpitäjänä sekä yritysten kilpailukyvyn, työllisyyden ja elämänlaadun keskeisenä tekijänä. Lisäksi tiede ja tekniikka ovat keskeisellä sijalla poliittisessa päätöksenteossa sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla.

Eurooppalaisen tutkimustoiminnan rakenteelliset heikkoudet ovat kuitenkin yhä olemassa. Nämä voidaan tiivistää neljään pääkohtaan:

I. Investoinnit tutkimukseen, teknologian kehittämiseen ja yleisemmin osaamisen kehittämiseen (TTK, koulutus, aineistot) ovat riittämättömiä ja hajanaisia, mistä syystä olemme jääneet jälkeen kilpailijoistamme. Vuonna 1999 Euroopan unioni investoi 76 miljardia euroa vähemmän kuin Yhdysvallat tutkimus- ja kehitystoimintaan. EU jää kilpailijoistaan jälkeen, kun mittapuuna käytetään tutkimusvarojen suhdetta BKT:hen (vuonna 1999 luku oli EU:ssa 1,9 %, USA:ssa 2,6 % ja Japanissa 2,9 % [16]). Vuonna 1999 USA investoi osaamiseen 9 %, mikä on enemmän kuin EU:ssa (7,6 %) ja Japanissa (6,9 %). Ero kasvaa jatkuvasti.

[16] Tiedot vuodelta 1998.

II. Tutkijavoimavarat ovat puutteelliset. Tutkijoiden osuus työvoimasta on EU:ssa (1998) 5,3/1000, Yhdysvalloissa (1993) 7,4/1000 ja Japanissa (1998) 8,9/1000. Japanissa yritysten palveluksessa on kaksi kertaa enemmän tutkijoita kuin EU:ssa. Suoraan korkea-asteen koulutukseen kohdennetut varat ovat EU:ssa 0,9 % BKT:sta, Yhdysvalloissa 1,4 % ja Japanissa 0,5 % (1997).

III. Tieteellisiä saavutuksia ei pystytä riittävän hyvin muuntamaan innovatiivisiksi ja kilpailukykyisiksi tuotteiksi, vaikka tieteenteon tulokset ovatkin laadukkaita. Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa myönnetään patentteja miljoonaa asukasta kohti seuraavasti: EU:ssa 32, Yhdysvalloissa 49 ja Japanissa 88. Vuonna 1998 huipputeknologian tuotteiden kauppatase oli EU:ssa 28 miljardia euroa alijäämäinen (suuntaus on jatkunut koko vuosikymmenen), verrattuna 8 miljardin euron alijäämään Yhdysvalloissa ja 39 mijardin euron ylijäämään Japanissa. Huipputeknologiaan suunnattavan pääomarahoituksen osuus on Yhdysvalloissa 80 %, mutta EU:ssa vain 26 % ja Japanissa 23 %.

IV. Euroopan tutkimuspolitiikka on hajanaista. EU:lla ei vielä ole kokonaisvaltaista tutkimuspolitiikkaa. Yhteisön puiteohjelman rinnalla käytössä on 15 kansallista tutkimuspolitiikkaa, ei niitä koordinoida riittävästi tehokkaan organisoinnin ja hyödyntämisen edellyttämällä tavalla. Tämä koordinoinnin puute vaikuttaa myös tutkimuslaitosten ja -laitteistojen perustamiseen ja tehokkaaseen hyödyntämiseen.

Ongelman helpottamiseksi komissio on ehdottanut ja neuvosto ja parlementti ovat kannattaneet eurooppalaisen tutkimusalueen luomista. Sen toteuttaminen edellyttää ehdottomasti koko yhteisön - sen jäsenvaltioiden ja tutkimustoimintaa harjoittavien tahojen - yhteistä panosta. Yhteisön tutkimuksen puiteohjelma (2002-2006) ja sen erityisohjelmat tukevat tätä pyrkimystä varsinkin siinä mielessä, että ne myötävaikuttavat EU:n tutkimuksen integrointiin, koordinointiin ja jäsentämiseen sekä eurooppalaisen tutkimusalueen perustan lujittamiseen.

EU:n tieteellisen ja teknologisen toimintajärjestelmän rakennemuutos näiden heikkouksien korjaamiseksi vaatiin tavoitteeseen suhteutettuja voimavaroja. Komissio on ehdottanut puiteohjelmalle yhteensä 17,5 miljardin euron rahoitusta, mikä vastaa aikaisempaa rahoitusmäärää korotettuna inflaation ja kasvun vaikutuksilla (määrä on kuitenkin edelleen vain 5-6 % julkisista t&k-menoista). Komissio uskoo, että tällaisella summalla voisi olla merkittävä vaikutus tutkimusjärjestelmään itseensä, ja se voisi parantaa ainakin joitakin tutkimuksen kokonaisindikaatoreita. Lisäksi se voisi merkittävästi tukea kehitystä tutkimusohjelman painopistealoilla, jotka lisäävät talouskasvua EU:ssa. Yleisesti ottaen tällaisella rahoitusmäärällä yhteisön t&k-panokset voidaan pitää nykyisellä tasolla BKT:sta mitattuna kaudella 2003-2006.

Puiteohjelmat on tarkoitus toteuttaa viidellä erityisohjelmalla, joista kolme perustuu Euroopan yhteisöjen perustamissopimukseen ja kaksi Euroopan atomienergiayhteisön (Eurotom) perustamissopimukseen. Kullakin erityisohjelmalla on sille ominaiset toteutusvälineet, jotka kuvastavat puiteohjelman tavoitteita ja rakennetta:

- Erityisohjelma "Eurooppalaisen tutkimusalueen integrointi ja lujittaminen" kattaa kohdassa "Tutkimuksen integrointi" ja kohdassa "Eurooppalaisen tutkimusalueen perustan lujittaminen" ehdotetut epäsuorat toimet, eli siihen on koottu tutkimus- ja koordinointitoiminta.

- Erityisohjelma "Eurooppalaisen tutkimusalueen jäsentäminen" kattaa horisontaaliset, jäsentävät ja tukitoimet.

- Kaksi Yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) ohjelmaa kattavat YTK:n suorat toimet ydinalalla ja muilla aloilla.

- "Ydinenergia"-erityisohjelma kattaa ydinenergian alalla toteutettavat epäsuorat toimet.

Seuraavassa on esitetty erityisohjelman "Eurooppalaisen tutkimusalueen jäsentäminen" toiminta-alat, niiden perustelut ja toiminnan mahdollinen Euroopan tasolla saatava lisäarvo.

1. Tutkimus ja innovointi

Näillä toimilla on tarkoitus edistää teknologista innovointia, tutkimustulosten hyödyntämistä, tietämyksen ja teknologioiden siirtoa sekä teknologiayritysten perustamista yhteisössä ja kaikilla sen alueilla.

Perustelut ja Euroopan tasolla saatava lisäarvo

- Euroopan alueiden välisiä eroja suorituskyvyssä on pienennettävä.

- Innovaatioita tukevaa politiikkaa ja kehitysstrategioita on tuettava.

- Yhteisön tutkimustoimintaan osallistuvilla on oltava käytössä Euroopan tasoisia tietoja ja palveluja.

- Tällä hetkellä tiedot talouden ja teknologian suuntauksista ovat puutteellisia tai ne eivät ole riittävän laajasti tunnettuja.

- Toisiaan täydentävää tietotaitoa omaavien tahojen yhteistyötä on edistettävä innovaatioiden aikaansaamiseksi.

2. Tutkijavoimavarat ja liikkuvuus

Tämän alan toiminnan tavoite on tukea runsaiden ja maailman huippuluokkaa olevien tutkijavoimavarojen kehittämistä yhteisön kaikilla alueilla. Tähän pyritään edistämällä kansainvälistä liikkuvuutta koulutusmielessä, asiantuntemuksen kehittämiseksi tai osaamisen siirtämiseksi varsinkin eri alojen välillä, tukemalla tieteellisen huippuosaamisen kehittämistä ja auttamalla lisäämään Euroopa houkuttelevuutta kolmansien maiden tutkijoiden silmissä. Tähän uskotaan päästävän hyödyntämällä mahdollisimman hyvin kaikkien kansanosien ja erityisesti naisten mahdollisuudet.

Perustelut ja Euroopan tasolla saatava lisäarvo

- Tutkijoiden osuus työvoimasta on Euroopassa alhainen: EU:ssa (1998) 5,3/1000, Yhdysvalloissa (1993) 7,4/1000 ja Japanissa (1998) 8,9/1000.

- Euroopasta lähtee paljon tutkijoita Yhdysvaltoihin, ja heistä jopa puolet (vuonna 1998) jää sinne tohtorinarvon saatuaan.

- Tieteellisten opintojen ja akateemisten tutkimustehtävien alhainen suosio (1998): korkeasteen opintoja suorittaa EU:ssa 23 % 20-29-vuotiaista, Yhdysvalloissa 39 prosenttia ja Japanissa 21 prosenttia.

- Akataamisen uran joustamattomuus ja yksityisen sektorin houkuttelevammat uranäkymät.

- Erilaiset kansalliset ja alueelliset lait ja käytännöt, jotka vaikuttavat tutkijoiden liikkuvuuteen.

3. Tutkimusinfrastruktuurit

Tällä toiminnalla pyritään tukemaan korkean tason tutkimusinfrastruktuurin verkoston luomista Eurooppaan ja kannustamaan kyseisten infrastruktuurien parhaaseen mahdolliseen käyttöön Euroopan tasolla.

Perustelut ja Euroopan tasolla saatava lisäarvo

- Ulkomaiset käyttäjät eivät vielä esteettömästi pääse käyttämään tutkimuslaitteistoja.

- Sähköisten viestintäverkkojen mahdollisuuksia ei vielä täysin hyödynnetä.

- Monikansallisia rahoitusjärjestelyjä on vaikea saada aikaan.

- Infrastruktuurien teknisestä kehittämisestä ei saada kaikkea irti, koska toiminta tapahtuu liian pienessä mittakaavassa.

4. Tieteen ja yhteiskunnan väliset suhteet

Tämän alan toimien tavoitteena on kannustaa tieteen ja yhteiskunnan sopusointuisten suhteiden ja innovaatioihin kohdistuvan avoimuuden kehittämistä Euroopassa luomalla uusia suhteita ja uusi valistunut vuoropuhelu tutkijoiden, teollisuuden, poliittisten päättäjien ja kansalaisten välille.

Perustelut ja Euroopan tasolla saatava lisäarvo

- Viimeaikaiset tapahtumat Euroopassa, esimerkiksi BSE-kriisi ja geneettisesti muunnettuihin organismeihin liittyvät ongelmat, ovat heikentäneet yleistä luottamusta tieteeseen ja teknologiaan.

- Päätöksentekijät ovat vaatineet nopeita ja tarkkoja vastauksia monimutkaisiin tieteellisiin kysymyksiin, jotka usein ovat ylittäneet kansalliset rajat.

- Opetuksen ja koulutuksen perinteiset menetelmät eivät näyttäisi toimivan halutulla tavalla.

- Naiset ovat laajalti aliedustettuja tieteessä (vastavalmistuneista naisia on Euroopassa puolet, mutta professoreista vain 10 prosenttia jne.).

5.1.2 Ennakkoarviointiin liittyvät toimenpiteet

Komissio teki ennakkoarvioinnin erityisohjelmía koskevia ehdotuksia laatiessaan. Arvioinnissa otettiin huomioon erityisesti seuraavat tekijät:

- riippumattomien asiantuntijoiden vuonna 2000 tekemä puiteohjelmien ja erityisohjelmien viisivuotisarviointi ja sen suositukset;

- komission tekemä viidennen puiteohjelman (1998-2002) puolivälin arviointi, joka on julkaistu tiedonannossa KOM(2000) 612, 4.10.2000, ja esitetty yksityiskohtaisesti komission valmisteluasiakirjassa SEC(2000) 1780, 23.10.2000;

- laajat keskustelut asiaan liittyvien tahojen kanssa eurooppalaista tutkimusaluetta koskevista kahdesta tiedonannosta vuoden 2000 [17] kuluessa ja puiteohjelmaehdotuksesta vuoden 2001 alussa;

[17] KOM(2000) 6, 18.1.2000. KOM(2000) 612, 4.10.2000.

- sarja komission itse tekemiä ja teettämiä tutkimuksia taloudellisista, poliittisista ja ennusteita koskevista näkökohdista sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan vaikutuksista.

Ennakkoarvioinnin tulokset näkyvät varsinkin ohjelmien rakenteessa, niiden tavoitteissa ja painopisteissä sekä toteutusvälineissä.

Tavoitteet ja painopisteet valittiin tiukasti niiden Euroopan tasolla saatavan lisäarvon mukaan.

Tässä yhteydessä tarkasteltiin seuraavia painopistepistealoja ja valittuja toimia koskevia näkökohtia. Näiden perustelut ja Euroopan tasolla saatava lisäarvo kuvataan tarkemmin kohdassa 5.1 ja odotetut tulokset kohdassa 5.2.

- yhteistyön edut taloudelliselta kannalta katsottuna (mittakaavaedut) ja yhteistyöstä yksityisen sektorin tutkimushankkeille ja eri teollisuudenalojen kilpailukyvylle koituvat edut

- EU:n aseman ylläpitäminen tai parantaminen sen kannalta strategisesti tärkeillä tutkimusaloilla

- tarve yhdistää eri maissa tarjolla oleva, toisiaan täydentävä asiantuntemus erityisesti kun kyse on useita tieteenaloja koskevista ongelmista, sekä tarve saada käyttöön Euroopan tasoisia vertailututkimuksia

- yhteydet EU:n tärkeimpiin etuihin sekä yhteisön lainsäädäntöön ja toiminta-aloihin

- tarve monikansalliseen tutkimukseen ongelmien laajuuden tai tieteellisten syiden vuoksi.

Toteutukseen on suunniteltu uusia toteutusvälineitä, jotka luonteensa puolesta edellyttävät yhteisön tasoista toimintaa, ja joilla pyritään EU:n tasolla seuraaviin tavoitteisiin:

- tutkimuksen ja innovaatioiden vuorovaikutuksen edistäminen

- tutkijavoimavarojen kehittäminen ja liikkuvuus lisääminen

- tutkimusinfrastruktuurien tukeminen

- tieteen ja yhteiskunnan ristiriidattomien suhteiden kehittäminen.

Kyseiset toteutusvälineet ja niiden tavoitteet kuvaillaan kohdassa 5.2.

5.1.3 Jälkiarvioinnin perusteella toteutetut toimenpiteet

Vuonna 2000 tehdyn puiteohjelmien ja erityisohjelmien viisivuotisarvioinnin tulokset on otettu huomioon laadittaessa erityisohjelmia, ja huomiota on kiinnitetty varsinkin seuraaviin suosituksiin:

- Euroopan puutteet sen kilpailijoihin nähden tutkimuksen ja kehityksen alalla on korjattava

- jäsenvaltioiden ja yhteisön tutkimuspolitiikan on täydennettävä johdonmukaisesti toisiaan, ja komissiolla on keskeinen asema tämän tavoitteen saavuttamisessa

- puiteohjelmalla on myönteinen vaikutus, koska "sen avulla korjataan Euroopassa ilmenneet puutteet siten, että korkeakoulujen ja eri teollisuudenalojen tutkijoille annetaan tilaisuus harjoittaa yhdessä sovellettua tutkimusta"

- puiteohjelman 1998-2002 raskasta hallintoa on kevennettävä ja "puiteohjelman hallintorakenteita ja menettelyjä on uudelleenarvioitava"

- yhteisön tutkimustoimet on sijoitettava osaksi laajempaa, todella eurooppalaista tutkimuspolitiikkaa

- ohjelmia on keskitettävä paremmin

- yhteisön poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi on jatkettava tutkimustoimintaa

- puiteohjelman on kehitettävä kohti entistä joustavampia toteutusvälineitä ottaen huomioon kaikki perustamissopimuksen tarjoamat mahdollisuudet.

Lisäksi viidennen puiteohjelman puolivälin arvioinnin tuloksena mukautettiin erityisohjelmien vuosittaisia työohjelmia. Tarkoituksena oli keskittää tutkimustoimia entistä paremmin ja käynnistää seuraavassa puiteohjelmassa suunniteltujen toimien kannalta tärkeitä pilottihankkeita (verkostot, hankeryhmittymät, teollisuuden tutkimusohjelmat, suuren mittakaavan hankkeet jne).

5.2. Suunnitellut toimet ja yhteisön rahoitustukea koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Eurooppalaisen tutkimusalueen jäsentämiseen tähtäävän erityisohjelman suunnitellut toimet esitellään jäljempänä tutkimusaloittain. Tällaisen jaottelun avulla voidaan tuoda esiin odotettuja tuloksia, vaikutuksia puiteohjelman tai yhteisön kokonaistavoitteisiin ja näihin mahdollisesti liittyviä suorituskykyindikaattoreita. Esitetyt hahmotelmat ovat lähinnä suuntaa-antavia eivätkä muodosta lopullisesti sovittuja tavoitteita.

Painopistealojen ja toteutusvälineiden yhteydet esitetään jäljempänä taulukossa.

1. Tutkimus ja innovointi

i) Toimijoiden verkottaminen ja niiden välisen vuorovaikutuksen edistäminen

ii) Alueidenvälisen yhteistyön edistäminen

iii) Uusien välineiden ja lähestymistapojen kokeileminen

iv) Innovoinnin edellyttämien palvelujen luominen ja vahvistaminen

v) Kilpailija- ja markkinaseurannan sekä teknologiaseurannan parantaminen

vi) Yhteisön tutkimushankkeissa toteutettavan innovointitoiminnan analysointi ja arviointi

Odotetut tulokset, vaikutukset kokonaistavoitteiden saavuttamiseen tai mahdolliset suorituskykyindikaattorit

- lisätään uusyritysten määrää

- lisätään innovatiivisiin yrityksiin sijoitetun riskipääoman määrää

- Lisätään yhteistyötä alueiden välillä ja assosioituneiden maiden kanssa.

- Lisätään eurooppalaisten tietopalvelujen käyttäjien ja käytön määrää.

- Kaksinkertaistetaan pk-yritysten parissa työskentelevien verkostojen jäsenmäärä.

2. Tutkijavoimavarat ja liikkuvuus

i) Isäntälaitoksille ja -yrityksille tarkoitettu tuki

(Marie Curie -tutkijakoulutusverkot; Tutkijakoulutuksen alkuvaiheeseen tarkoitetut Marie Curie -vierailuapurahat; Tietämyksen siirtoon tarkoitetut Marie Curie -vierailuapurahat; Marie Curie -konferenssit ja -kurssit)

ii) Henkilökohtaiset apurahat

(Euroopan Marie Curie -apurahat; Eurooppalaisten tutkijoiden kansainväliset Marie Curie -apurahat; Ulkomaisten tutkijoiden Marie Curie -apurahat; Marie Curie -paluuapurahat)

iii) Huippuosaamisen edistämistuki ja tunnustuspalkinnot

(Huippuosaamisen Marie Curie -apurahat; Huippuosaamisen Marie Curie -palkinnot; Marie Curie -oppituolit)

(Yhteistyö jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden kanssa; Puiteohjelman sisäinen yhteistyö)

Odotetut tulokset, vaikutukset kokonaistavoitteiden saavuttamiseen tai mahdolliset suorituskykyindikaattorit

- Kansainvälisten yhteistyöhankkeiden ja yksittäisten muuttojen määrä, asiaan liittyvät maat, oleskeluajat, tutkijoiden ikä.

- Tutkijoiden/tutkijakuukausien määrä, ikärakenne, tieteenalat ja koulutustyyppi.

- Vierailun jälkeisten pysyvien toimien määrän lisääminen

- Edistetään eurooppalaisten tutkijoiden paluuta Eurooppaan

- Lisätään palkittujen tutkijoiden/tutkimusryhmien määrää

3. Tutkimusinfrastruktuurit

Integroidut aloitteet

Viestintäverkostojen kehittäminen

Muiden maiden infrastruktuurien käyttömahdollisuudet

Infrastruktuurien perustamista valmistelevat työt

Uusien infrastruktuurien kehittäminen

Odotetut tulokset, vaikutukset kokonaistavoitteiden saavuttamiseen tai mahdolliset suorituskykyindikaattorit

- Tarjotaan noin 100 tutkimusinfrastruktuurin palveluja tai käyttöoikeutta noin 8000 tutkijalle jokaista 100 miljoonan euron rahoituserää kohti.

- Tuetaan keskimäärin noin 100 osallistujan yhteistyötä 10 verkostossa tai tutkimushankkeessa jokaista 100 miljoonan euron rahoituserää kohti.

- Lisätään sellaisten uusien tekniikoiden, teknologioiden tai sähköisten verkkojen määrää, joilla voidaan merkittävästi parantaa tarvittavien infrastruktuuripalvelujen tarjontaa eri aloilla.

4. Tieteen ja yhteiskunnan väliset suhteet

i) Tutkimuksen tuominen lähemmäs yhteiskuntaa

(Tiede ja hallinto; Tieteelliset päätöksenteon tuki- ja viitejärjestelmät)

ii) Tutkimustoiminnan sekä tieteen ja teknologian soveltamisen vastuullisuus

(Etiikka, Epävarmuustekijät, riskit ja ennaltavarautumisen periaate)

iii) Tieteen ja yhteiskunnan vuoropuhelun tehostaminen ja naisten aseman parantaminen tieteessä

(Yleisön tiedon lisääminen tieteestä; Nuorten kiinnostus tieteelliseen uraan; Naiset ja tiede)

Odotetut tulokset, vaikutukset kokonaistavoitteiden saavuttamiseen tai mahdolliset suorituskykyindikaattorit

- Suuntaviivat tieteen ja hallinnon tarpeisiin sekä tieteelliset viitejärjestelmät, joilla pyritään parantamaan yhteyksiä tiedeyhteisön, päätöksentekijöiden ja kansalaisyhteiskunnan välillä.

- Tieteellisten päätöksenteon tukijärjestelmien kartoitus EU:ssa ja maailmanlaajuisesti.

- Eettiset katsaukset, joilla varmistetaan eettisten periaatteiden noudattaminen yhteisön tutkimustoiminnassa; toimintasääntöjen laatiminen

- Tavoitteena on myös, että asiantuntijaryhmien ja neuvonantajaelinten jäsenistä 40 prosenttia olisi naisia.

Puiteohjelman toteutustavat ja rahoitusvälineet ovat tavoitteiden mukaisesti seuraavat:

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

(1) Lisäksi erityisohjelman kaikissa osissa voidaan toteuttaa liitännäistoimia.

Yhteisön rahoitustuen saajina ovat yritykset (erityisesti pk-yritykset), tutkimuskeskukset, korkeakoulut ja tutkimustoimia rahoittavat kansalliset ja eurooppalaiset organisaatiot. Viimeksi mainitut voivat toimia myös yhteisön rahoitustuen välittäjinä.

5.3. Toteutus

Komissio vastaa toimenpiteiden toteutuksesta. Tietyissä perustelluissa tapauksissa se voi käyttää tässä ulkopuolista apua.

6. RAHOITUSVAIKUTUKSET

6.1. Kokonaisrahoitusvaikutus, B osa (koko ohjelmakaudeksi)

Muistutettakoon, että Euroopan yhteisön puiteohjelman kokonaismäärärahat ovat 16 275 miljoonaa euroa. Puiteohjelmien 2002-2006 määrärahat ovat näin ollen yhteensä 17 500 miljoonaa euroa.

6.1.1 Rahoitustuki maksusitoumusmäärärahoina, miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Jakauma tavoitteittain // Yhteensä

Eurooppalaisen tutkimusalueen jäsentäminen // 3 050

1) Tutkimus ja innovointi // 300

2) Tutkijavoimavarat // 1 800

3) Tutkimusinfrastruktuuri // 900

4) Tieteen ja yhteiskunnan väliset suhteet // 50

YHTEENSÄ // 3 050

Kunkin tavoitteen osuuden vuosittaisella jakautumisella ei ole tässä vaiheessa merkitystä. Sen voidaan kuitenkin sanoa olevan tarkassa suhteessa koko erityisohjelmaan, joka puolestaa noudattelee puiteohjelmaa. Varojen jakautuminen erityisohjelmien sisällä määritellään työohjelmien laatimisen yhteydessä.

6.1.2 Tekninen ja hallinnollinen apu, tukimenot ja tietotekniikkakustannukset (maksusitoumusmäärärahat)

Tätä luokkaa ei sovelleta tällä alalla.

6.2. Toimenpidekohtainen kustannuslaskelma, B osa (koko ohjelmakaudeksi)

Euroopan yhteisön viidennen puiteohjelman (1998-2002) vuotuinen laajuus on noin 3500 uutta sopimusta (kaikissa luokissa yhteensä) ja vuosibudjetti 3000 miljoonaa euroa.

Vuosien 2002-2006 epäsuorien toimien vuosibudjetti on noin 3700 miljoonaa euroa, eli reaalikasvua on noin 13 %.

Kuten kohdassa 5.1.2 todetaan, tämän uuden puiteohjelman toteutukseen on suunniteltu kolmea uutta toteutusvälinettä.

Edellisiin puiteohjelmiin verrattuna näissä toteutusvälineissä mennään pelkkiä tiedehankkeita pidemmälle, ja pyritään tutkimuksen integroimiseen ja jäsentämiseen varsinkin kokoamalla ja verkottamalla osaamista ja resursseja määrätyillä aloilla riittävän suuriksi kokonaisuuksiksi.

Puiteohjelman 2002-2006 hallinnossa tämä mittakaavan korostaminen näkyy rahoitustuen hankekohtaisen määrän huomattavana kasvuna, mutta toisaalta vuosittain tehtävien sopimusten määrän merkittävänä pienemisenä.

7. VAIKUTUKSET HENKILÖSTÖÖN JA HALLINTOMENOIHIN

Komissio aikoo perusteellisesti uudistaa puiteohjelman toteutusta ja ehdottaa kahden epäsuorien, muuhun kuin ydinenergiaan liittyvien tutkimustoimien ohjelman henkilöstömenojen ja muiden hallinnollisten menojen ylärajan alentamista 5,5 prosenttiin.

Toistaiseksi viidennen puiteohjelman niissä osissa, jotka liittyvät epäsuoriin, muuhun kuin ydinenergiaan liittyviin tutkimustoimiin, henkilöstömenojen ja muiden hallinnollisten menojen yläraja on 7,0 prosenttia.

Näillä näkymin tällaiset menot viidennessä puiteohjelmassa pysyttelevät lähellä ylärajaa, ehkä hieman sen alapuolella.

Ellei puiteohjelman toteutustapoja muutettaisi, ja koska tähän menoluokkaan olisi jätettävä jonkin verran liikkumavaraa, komissiolla ei olisi syytä poiketa 7 prosentin yleisestä ylärajasta. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että seuraavan ohjelman ehdotettu budjetti kasvaa inflaation mukaisesti ja mahdollistaa pienen lisäyksen talouskasvun myötä.

Yleistä enimmäismäärää voitaisiin alentaa vain, jos tuottavuus paranisi ja ohjelman hallintoon tehtäisiin merkittäviä muutoksia. Tilanteeseen voitaisiin soveltaa esimerkiksi seuraavia suhteellisen rajoittavia olettamuksia:

- virkahenkilöstön määrä jäädytetään vuoden 2002 tasolle (1654 virkaa), jolloin oletettu 2 prosentin vuotuinen tuottavuuden paraneminen kompensoi ohjelman reaalikasvua

- vuotuinen 2 prosentin inflaatioaste, joskin henkilöstökulut yleensä kasvavat hieman tätä nopeammin

- ulkopuolisesta henkilöstöstä aiheutuvat kulut jäädytetään vuoden 2002 tasolle.

Yllä kuvatussa tilanteessa komissio voisi ehdottaa yleisen enimmäismäärän alentamista noin 6 prosenttiin.

Komissio on kuitenkin valmis sitoutumaan paljon merkittävämpään vähennykseen, eli enimmäismäärän alentamiseen 7,0 prosentista 5,5 prosenttiin. Tämä vapauttaisi huomattavasti varoja, noin 230 miljoonaa euroa, kohdennettavaksi suoraan tutkimushankkeisiin.

Tämä edellyttää kuitenkin vastaavia tuottavuusparannuksia kaikessa tutkimustoiminnassa.Esitetty 5,5 prosentin enimmäismäärä on yleinen hallintokulujen yläraja, joka kattaa kokonaan erityisohjelmat "Eurooppalaisen tutkimusalueen integrointi ja lujittaminen" sekä "Eurooppalaisen tutkimusalueen jäsentäminen". Ohjelmia toteuttaessaan komissio varmistaa, että hallinnolliset kulut jakautuvat asianmukaisesti niiden yksiköiden kesken, jotka tutkimustoimintaa hallinnoivat. Tässä jakaumassa otetaan huomioon hallinnoitava kokonaisbudjetti, kolmen uuden toteutusvälineen käytön laajuus, työvoimavaltaisuus ja teknologian viimeisin kehitys toiminnan aloilla hankkeiden elinkaaren eri vaiheissa. Tässä otetaan huomioon hankkeiden pituus ja tarve varmistaa, että aiemmissa puiteohjelmissa tehtyjä sopimuksia hallinnoidaan tehokkaasti.

Tämän mahdollistaisi pääasiassa uudessa puiteohjelmassa ehdotettujen uusien toteutusvälineiden laajamittainen käyttöönotto. Näiden avulla voitaisiin säästää ohjelman hallinnointikuluissa.

Toisin sanoen 5,5 prosentin yläraja kuvastaa komissio vakaata aikomusta uudistaa perusteellisesti puiteohjelman toteutusta.

- On hyvä muistaa, että vaikka uusia toteutusvälineitä käytettäisiinkin täysin komission ehdotuksen mukaisesti, niiden vaikutukset hallintomenoihin näkyvät vasta asteittain. Kaudella 2003-2006 suuri osa komissio hallinnollisesta toiminnasta liittyy vielä aiempien puiteohjelmien toteutukseen ja loppuunsaattamiseen.

Koska epäsuoraa tutkimustoimintaa koskevien sopimusten kesto on keskimäärin neljä vuotta, viidennen puiteohjelman lopussa odotettavissa olisi noin 13000 voimassa olevaa sopimusta, joiden arvo on noin 6,600 miljoonaa euroa.

Epäsuorien, muuhun kuin ydinenergiaan liittyvien tutkimustoimien henkilö- ja hallintomenojen 5,5 prosentin ylärajan noudattaminen edellyttäisi siis puiteohjelman hallintouudistusten kaikkien mahdollisuuksien hyödyntämistä.

- Uusien toteutusvälineiden avulla olisi mahdollisimman pitkälle pyrittävä vähentämään komission hallinnoimien yksittäisten hankkeiden ja sopimusten määrää.

- Niiden hallintoa olisi huomattavasti yksinkertaistettava ja keskitettävä.

- Kaikki mahdollisuudet ulkoistaa teknisiä tukitoimintoja ja tiettyjen toimintaluokkien hallinnon joitakin tehtäviä olisi käytettävä silloin tämä alentaa hallinnon kokonaiskuluja.

Tämä edellyttäisi myös tehokasta ohjelma- ja budjettirakennetta, ja alennettua 5,5 prosentin ylärajaa sovellettaisiin kahteen epäsuorien, muuhun kuin ydinenergiaan liittyvien tutkimustoimien ohjelmaan kokonaisuudessaan.

Tämä ehdotus on täysin sidoksissa uusien toteutusvälineiden käyttöönottoon komission ehdotuksen mukaisesti. Kaikki komission ehdotukseen tehdyt muutokset aiheuttavat muutoksia myös hallinnollisten kustannusten ylärajaan.

7.1. Vaikutus henkilöstöön

>TAULUKON PAIKKA>

Epäsuorille tutkimustoimille on laadittu suunnitelma, joka sisältää 954 A-virkaa, 273 B-virkaa ja 427 C-virkaa, eli yhteensä 1654 virkaa (EY ja Euratom, myös SAB 3/2001)

Tähän olisi lisättävä toimintabudjetin kohdasta "osallistuminen tutkimuspolitiikan laatimiseen ja toteuttamiseen" 166 virkaa, joilla ei ole vaikutusta ohjelmien budjettiin.

7.2 Henkilöstön taloudellinen kokonaisvaikutus

>TAULUKON PAIKKA>

Määrät kuvaavat kokonaismenoja koko ohjelmakautena.

7.3 Muut toimesta johtuvat hallintomenot

>TAULUKON PAIKKA>

Määrät kuvaavat kokonaismenoja tämän erityisohjelman nelivuotisen toteutuksen aikana. Vuotuiset kokonaismenot ovat siis 42 000 miljoonaa euroa.

>TAULUKON PAIKKA>

8. SEURANTA JA ARVIOINTI

8.1 Seurantajärjestelmä

Erityisohjelmien tarkoituksena on tukea eurooppalaisen tutkimusalueen syntyä ja ne toteutetaan rinnakkain ja tiiviissä yhteistyössä samoihin tavoitteisiin tähtäävien muiden yhteisön ja kansallisten toimien kanssa. Tutkimustoiminnan ominaispiirteiden ja hyvin monilla tasoilla toteuttettujen hyvin erityyppisten toimenpiteiden vuoksi on vaikeaa määritellä syy-seuraus-suhteita, joten tulosten ja vaikutusten seuranta ja arviointi on erittäin monimutkaista.

Aiemmista ohjelmista saatujen kokemusten ja meneillään olevien metodologisten tutkimusten perusteella ollaan laatimassa tai on jo laadittu menetelmiä tavoitteiden kehittämiseksi sekä puiteohjelman, sen täytäntöönpanevien erityisohjelmien sekä eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamiseen tähtäävien toimien tulosten ja vaikutusten seuraamiseksi ja arvioimiseksi. Komissio tarkastelee näiden menetelmien kehittymistä hyvissä ajoin ennen ohjelmien toteuttamista.

Näillä keinoilla pyritään vähitellen ottamaan käyttöön johdonmukainen järjestelmä tiedonkeruuta ja tilastointia varten.

Tässä yhteydessä on tarkoitus kehittää erityisesti puiteohjelmaa varten joukko yleisiä indikaattoreita, joiden avulla on mahdollista arvioida ohjelmien vaikutuksia erityisesti kohdassa 5.1 kuvattuihin EU:n kohtaamiin haasteisiin (investoinnit tutkimuksen, kehitykseen ja osaamiseen yleisesti ja EU:n kannalta tärkeimmillä aloilla; tutkijavoimavarat, tutkimustulosten hyödyntäminen, kansallisten ja yhteisön tutkimusohjelmien johdonmukaisuus ja tutkimusinfrastruktuurien tukeminen).

Lisäksi on tarkoitus kehittää joukko ohjelmien tavoitteita vastaavia tarkempia indikaattoreita, jotka liittyvät erityisesti ohjelmissa syntyvän tietämyksen tuottamiseen, hallinnointiin, verkottamiseen, hyödyntämiseen ja vaikutuksiin. Asiaa on jo hahmoteltu kohdassa 5.2 otsakkeen "Odotetut tulokset, vaikutukset kokonaistavoitteiden saavuttamiseen tai mahdolliset suorituskykyindikaattorit" alla.

8.2 Arvioinnin yksityiskohtaiset säännöt ja arviointijaksot

- Vuosiseuranta: Komissio seuraa jatkuvasti puiteohjelman ja erityisohjelmien toteuttamista asetettuihin tavoitteisiin nähden ja käyttää tarvittaessa apunaan sopivaa asiantuntemusta. Komissio arvioi erityisesti, onko tavoitteita, painopisteitä, välineitä, rahoituskeinoja ja hallinnointia mukautettu tilanteen mukaan.

Tavoitteena on lisätä ja parantaa perustiedon järjestelmällistä keruuta, yhdenmukaisuutta ja laatua analyysien ja seurannan tehostamiseksi ja riittävän tiedon tuottamiseksi viisivuotisarviointia varten. Suunnitteilla on myös yhteinen itsearviointijärjestelmä, jotta yhteisön tutkimusvastaavat kiinnittäisivät enemmän huomiota toteutuksen ja tulosten seurantaan ja ohjelmien vaikutuksiin. Lisäksi aiotaan varmistaa, että puiteohjelman, erityisohjelmien ja eurooppalaisen tutkimusalueen edistymisen seuranta on yhdenmukaista.

Vuosikertomus: Puiteohjelman ja erityisohjelmien toteuttamisen edistymisestä julkaistaan vuosikertomus, joka perustamissopimuksen 173 artiklan mukaisesti annetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Vuosikertomus sisältää muun muassa vuosiseurannan tulokset, kuvaukset tutkimuksen ja teknologian kehittämisen alalla toteutetuista toimista ja niiden tulosten levittämisestä ja eurooppalaisen tutkimusalueen toteutumisesta edellisenä vuonna sekä kuluvan vuoden työohjelman.

- Viisivuotisarviointi: Ennen kuin komissio esittää seuraavaa puiteohjelmaa ja sen erityisohjelmia koskevan ehdotuksen, se teettää korkean tason riippumattomilla asiantuntijoilla arvion tuloksista, jotka yhteisön toimilla on saavutettu arviota edeltävien viiden vuoden aikana, tavoitteiden saavuttamisesta ja toiminnan vaikutuksista kyseistä ajanjaksoa koskeviin tavoitteisiin nähden. Komissio toimittaa kyseisen arvioinnin päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

9. PETOSTEN TORJUNTATOIMET

Vaikka rahoituskoordinaattori toimittaakin raportteja, joissa osallistujien kirjanpidot yhdistetään, rahoituskoordinaattorin on pidettävä komission saatavilla kaikki asiakirjat, jotka komissio tarvitsee voidakseen suorittaa tilintarkastuksen ja joista käy ilmi myös osallistujien kirjanpidon yhdistämisen tapa ja ajankohta.

Komissio suorittaa tilintarkastuksia tarvittaessa ja varsinkin silloin, kun sillä on syytä epäillä, että kulut eivät vastaa työraporteissa kuvattua työn etenemistä.

Euroopan yhteisön tarkastusten suorittamiseen käytetään joko yhteisön omaa henkilökuntaa tai tarkastettavan osallistujan lainsäädännön mukaisesti hyväksyttyjä tilintarkastajia. Yhteisö valitsee nämä tilintarkastajat. Valinta on suoritettava siten, että vältetään kaikki mahdolliset eturistiriidat, jotka tarkastettava osallistuja voi osoittaa.

Komissio varmistaa myös, että tutkimuksen toteuttamisen yhteydessä suojellaan Euroopan yhteisöjen taloudellisia etuja tehokkailla tarkistuksilla. Jos väärinkäytöksiä ilmenee, on toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä ja oikeasuhteisia seuraamuksia.

Tätä tarkoitusta varten kaikissa ohjelmien toteuttamista koskevissa juridisissa asiakirjoissa, myös yksittäisissä sopimuksissa ja vakiosopimuksissa, on oltava maininta tarkistuksia, toimenpiteitä ja seuraamuksia koskevista säännöistä sekä viittaukset asetuksiin (EY) N:o 2988/95, 2185/96, 1073/99 ja 1074/99.

Sopimuksiin on sisällyttävä erityisesti seuraavat seikat

- erityiset sopimuslausekkeet, joilla suojellaan EY:n taloudellisia etuja tuen valvonnalla ja tarkastuksilla;

- määräys osallistumisesta petostentorjunnan alan hallinnollisiin tarkastuksiin asetusten (EY) N:o 2185/96, 1073/99 ja 1074/99 mukaisesti;

- hallinnollisten seuraamusten soveltaminen kaikkiin sopimusten täytäntöönpanoa koskeviin tahallisiin tai tuottamuksellisiin väärinkäytöksiin puiteasetuksen (EY) N:o 2988/95 mukaisesti; tässä yhteydessä voidaan soveltaa myös ns. mustalle listalle joutumista;

- maininta siitä, että väärinkäytösten ja petosten tapauksessa voidaan soveltaa perintämääräyksiä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 256 artiklan mukaisesti.