Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document JOC_2001_240_E_0101_01

    Muutettu ehdotus neuvoston päätökseksi siviili- ja kauppaoikeutta koskevan Euroopan oikeudellisen verkoston perustamisesta (KOM(2001) 234 lopull. - 2000/0240(CNS))

    EYVL C 240E, 28.8.2001, p. 101–114 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

    52001PC0234

    Muutettu ehdotus: Neuvoston Päätös siviili- ja kauppaoikeutta koskevan Euroopan oikeudellisen verkoston perustamisesta (komission EY:n perustamissopimuksen 250 (2) artiklan nojalla esittämä) /* KOM/2001/0234 lopull. - CNS 2000/0240 */

    Virallinen lehti nro 240 E , 28/08/2001 s. 0101 - 0114


    Muutettu ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS siviili- ja kauppaoikeutta koskevan Euroopan oikeudellisen verkoston perustamisesta (komission EY:n perustamissopimuksen 250 (2) artiklan nojalla esittämä)

    PERUSTELUT [1]

    [1] Komission alkuperäisestä ehdotuksesta poistetut kohdat on yliviivattu ja uudet tai muutetut kohdat on lihavoitu ja alleviivattu.

    1. Taustaa

    Komissio teki 22 päivänä syyskuuta 2000 ehdotuksen neuvoston päätökseksi siviili- ja kauppaoikeutta koskevan Euroopan oikeudellisen verkoston perustamisesta [2]. Ehdotus toimitettiin Euroopan parlamentille ja neuvostolle 28 päivänä syyskuuta 2000. Talous- ja sosiaalikomitea antoi helmikuun 2001 istunnossaan lausunnon ehdotuksesta [3]. Euroopan parlamentti, jolle ehdotus toimitettiin kuulemismenettelyn mukaisesti, lähetti ehdotuksen mietinnön laatimisesta vastaavaan kansalaisvapauksien ja -oikeuksien valiokuntaan sekä lausuntoa varten oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokuntaan. Käsiteltyään oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon (hyväksytty 19 päivänä maaliskuuta 2001) kansalaisvapauksien ja -oikeuksien valiokunta hyväksyi mietintönsä 20 päivänä maaliskuuta 2001. Euroopan parlamentti antoi päätöslauselman ehdotuksesta 5 päivänä huhtikuuta 2001 pidetyssä täysistunnossa. Se hyväksyi komission ehdotuksen, mutta teki siihen joitakin tarkistuksia ja kehotti komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

    [2] EYVL C 29 E/16, 30.1.2001, s. 281 - KOM(2000) 592 lopullinen.

    [3] Lausunto annettu 28.2.2001, CES 227/2001.

    2. Euroopan parlamentin lausunto

    Tässä muutetussa ehdotuksessa on otettu huomioon Euroopan parlamentin esittämät tarkistukset. Komissio voi hyväksyä osan niistä.

    2.1. Hyväksytyt tai osaksi hyväksytyt tarkistukset

    2.1.1. Tarkistukset 1 ja 2: muutokset johdanto-osan kappaleisiin 1 ja 9

    Tarkistuksissa 1 ja 2 Euroopan parlamentti ehdottaa verkoston tavoitteiden selventämistä johdanto-osan kappaleissa 1 ja 9. Komissio yhtyy parlamentin ehdotuksiin ja hyväksyy tarkistukset.

    2.1.2. Tarkistukset 3 ja 5: uusi johdanto-osan kappale 10 a ja muutos 3 artiklan 2 kohdan ensimmäiseen luetelmakohtaan

    Tarkistuksessa 3 parlamentti ehdottaa uutta johdanto-osan kappaletta 10 a, jossa tarkennetaan, että verkosto tukee tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22 päivänä joulukuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen N:o 44/2001 [4] ja tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja yhteisten lasten huoltoa koskevissa asioissa 29 päivänä toukokuuta 2000 annetun asetuksen N:o 1347/2000 [5] soveltamista. Parlamentti ehdottaa myös sen selventämistä, että lisäksi verkosto tarjoaa välineen, jolla tuetaan kaikkia tulevia tuomioiden vastavuoroista tunnustamista koskevia päätöksiä.

    [4] EYVL L 12, 16.1.2001, s. 1.

    [5] EYVL L 160, 30.6.2000, s.19.

    Komissio toteaa, että kyseinen tarkistus vastaa täysin komission ehdotuksen mukaisia verkoston tavoitteita.

    Tarkoituksena on, että verkosto helpottaa sellaisten yhteisön säädösten ja kansainvälisten sopimusten soveltamista, joissa ei erikseen säädetä niiden täytäntöönpanoon nimettyjen keskusviranomaisten välisestä yhteistyömekanismista. Komissio toivoo, että verkosto voi merkittävällä tavalla vaikuttaa tuomioiden vastavuoroiseen tunnustamiseen, joka on oikeuteen perustuvan alueen rakentamisen kulmakivi.

    Komissio katsoo, että tulevien päätösten yhteydessä olisi itse asiassa tarkoituksenmukaista tutkia tapauskohtaisesti, voitaisiinko tulevissa välineissä säädetyt soveltamistehtävät antaa verkoston yhteysviranomaisille sen sijaan, että luodaan uusia yksikköjä. Komissio ei kuitenkaan sulje pois sitä mahdollisuutta, etteikö tällaisten tulevien välineiden yhteydessä olisi tarvetta erityisiin yhteistyömekanismeihin esimerkiksi kyseisen erikoisalan luonteen vuoksi tai sen vuoksi, että yleisön on voitava olla yhteydessä kyseisiä välineitä soveltaviin viranomaisiin. Kuitenkin tällaisessakin tapauksessa 6 artiklassa täsmennetään nytkin, että verkoston yhteysviranomaisten on oltava muiden siviili- ja kauppaoikeutta koskevaan oikeudelliseen yhteistyöhön sovellettavissa yhteisön säädöksissä tai kansainvälisissä sopimuksissa tarkoitettujen viranomaisten käytettävissä. Nämä viranomaiset ovat joka tapauksessa 2 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla verkoston jäseniä.

    Komissio hyväksyy näin ollen tarkistuksen 3 sekä 3 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan loppuun sisältyvän tarkennuksen poistamisen, jota parlamentti ehdottaa tarkistuksessa 5.

    2.1.3. Tarkistus 4: uusi johdanto-osan kappale 16 a

    Parlamentti ehdottaa, että komissio harkitsisi ehdotusten tekemistä sellaisen keskitetyn, Euroopan unionin tietokannan perustamiseksi, johon koottaisiin tiedot oikeusjutuista.

    Komissio on vakuuttunut siitä, että siviili- ja kauppaoikeutta koskevassa oikeudellisessa yhteistyössä on hyötyä tietokannoista, joita voidaan käyttää erilaisiin tarkoituksiin. Päätösehdotukseen liittyvässä rahoitusselvityksessä komissio totesikin, että verkosto voisi myötävaikuttaa tällaisiin hankkeisiin. Komission mielestä ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista säätää päätöstekstissä komissiota tai verkostoa koskevista konkreettisista sitoumuksista varsinkin kun kyse olisi huomattavan suurisuuntaisista hankkeista, joiden käytännön toteutus edellyttäisi jäsenvaltioilta läheistä yhteistyötä.

    Edellä esitetyn perusteella komissio hyväksyy tarkistuksen ajatuksen ja lisää johdanto-osan 15 kappaleeseen selvennyksen, joka on tarkistuksessa 4 esitettyjen parlamentin toiveiden suuntainen.

    2.1.4. Tarkistus 12: muutokset 7 artiklaan

    Komissio on parlamentin kanssa samaa mieltä siitä, että asianmukainen kielikoulutus on tärkeää verkoston moitteettoman toiminnan kannalta, ja hyväksyy tarkistuksen.

    2.1.5 Tarkistus 7: muutokset 8 artiklan 3 kohtaan

    Tarkistuksessa 7 parlamentti esittää toiveenaan, että sähköistä tietojenvaihtojärjestelmää kehitetään osana IDA-ohjelmaa.

    Toive vastaa täysin komission tarkoitusta, ja komissio onkin jo pyytänyt sisällyttämään aloitteen IDA-ohjelman vuoden 2001 työohjelmaan. Tällaisen menettelytavan tuloksista riippumatta verkoston perustamista koskevassa säädöksessä ei ole kuitenkaan mahdollista ennakoida päätöstä, joka IDA:n välineiden yhteydessä kuuluu toimivaltaisen komitean tehtäväksi. Joka tapauksessa vastatakseen niin pitkälle kuin mahdollista parlamentin toiveeseen, komissio haluaa kuitenkin tarkentaa 8 artiklassa uuden kohdan 3 välityksellä, että verkosto hyödyntää IDA-ohjelmassa kehitettyjä palveluja mahdollisuuksien mukaan, varsinkin kun tämä on komission tarkoitus.

    Komissio ei kuitenkaan hyväksy sitä, että verkoston yhteysviranomaiset yhdistävää sähköistä järjestelmää käytettäisiin muihin tarkoituksiin kuin yhteysviranomaisten tehtävien hoitamiseen. On vältettävä verkoston yhteysviranomaisten sekoittamista oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa 29 päivänä toukokuuta 2000 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1348/2000 [6] tarkoitettuihin vastaanottaviin viranomaisiin, vaikka jäsenvaltiot voivatkin nimittää samat henkilöt tai viranomaiset kumpaankin tehtävään.

    [6] EYVL L 160, 30.6.2000, s. 37.

    2.1.6. Tarkistus 9: uusi artikla 12 a

    Komissio kannattaa parlamentin toivetta, että hakijamaat voisivat osallistua verkoston kokouksiin, vaikkakin komissio pitää tarkoituksenmukaisena jättää tiettyä joustavuutta, jota voitaisiin hyödyntää tiettyjen kokousten tai kokousten osien suhteen (esim. valmistelukokoukset). Komissio hyväksyy tarkistuksen ajatuksen ja sisällyttää tekstiin uuden 12 a artiklan. Lisättäköön, että komission tarkoitus on, että hakijamaat osallistuvat verkoston kokouksiin niin usein kuin mahdollista.

    2.1.7. Tarkistus 10: muutos 15 artiklan 1 kohtaan

    Komissio on samaa mieltä kuin parlamentti, että tietosivut olisi laadittava helposti ymmärrettävällä kielellä (rajoittamatta kuitenkaan mahdollisuutta sisällyttää niihin myös yksityiskohtaisempaa tietoa asiantuntijoita varten). Näin ollen komissio hyväksyy tarkistuksen 10.

    2.1.8. Tarkistus 11: muutokset 17 artiklaan

    Parlamentti ehdottaa lyhyempää (3 vuoden) määräaikaa kertomusten esittämiselle tämän päätöksen soveltamisesta ja täytäntöönpanosta. Koska komissio on suunnitellut verkoston hyvin joustavaksi ja epäbyrokraattiseksi välineeksi, se hyväksyy parlamentin ehdotuksen tarkentaen kuitenkin, että ensimmäinen kolmen vuoden määräaika alkaa siitä, kun verkosto todella aloittaa toimintansa. Komissio muuttaa näin ollen 17 artiklaa tällä tavoin.

    Vaikka komissio katsookin, että tilastotiedot voivat olla erittäin hyödyllinen säädösten arviointi- ja seurantaväline, se ei kuitenkaan hyväksy tilastotietoja sisältäviä vuosittaisia kertomuksia. Tällaiset kertomukset edellyttäisivät huomattavia resursseja (aineellisia resursseja, aikaa ja henkilöstöä), jolloin vaarana olisi ainakin verkoston toiminnan alkuvaiheessa, että yhteysviranomaiset eivät voisi hoitaa päätehtäviään. Komissio ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta palata tähän kysymykseen verkoston toiminnan myöhemmässä vaiheessa.

    2.2. Hylätyt tarkistukset

    2.2.1. Tarkistus 6: yhteistyö rikosoikeutta koskevan Euroopan oikeudellisen verkoston kanssa

    Komissio on lujasti päättänyt toteuttaa kaikki tarvittavat toimet, jotta siviili- ja kauppaoikeutta koskeva Euroopan oikeudellinen verkosto ja rikosoikeutta koskeva Euroopan oikeudellinen verkosto voivat tehdä yhteistyötä. Koska näiden kahden välineen oikeusperusta on kovin erilainen, ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista säätää päätöksen säännöksissä yhteistyöstä ja mahdollisista yhteisistä toimista, vaikka käytännössä yhteistyötä joka tapauksessa ilman muuta tehdään.

    2.2.2 Tarkistus 8: muutos 11 artiklan 4 kohtaan

    Parlamentti ehdottaa, että kunkin jäsenvaltion edustajien määrä verkoston kokouksissa rajoitetaan kolmeen.

    Vaikka komissio ei pidäkään ehdottomasti kiinni 12 osanottajasta, se katsoo kuitenkin, että 3 on liian pieni määrä ja että verkoston jäsenten kokouksista ei näin pienellä osallistujamäärällä olisi mitään hyötyä. Verkoston jäsenten kokoukset poikkeavat muodoltaan ja tarkoitukseltaan yhteysviranomaisten kokouksista. Ne ovat muodoltaan "konferensseja" ja niiden tarkoituksena on liittää siviili- ja kauppaoikeutta koskevasta oikeudellisesta yhteistyöstä vastaavat jäsenvaltioiden viranomaiset, jotka ovat päätösehdotuksen 2 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla verkoston jäseniä, näkyvällä tavalla verkoston toimintaan. On itsestään selvää, että kansallisten valtuuskuntien kokoonpano voi olla eri kokouksissa erilainen kunkin jäsenvaltion päätöksen mukaisesti ja kokouksen aiheesta riippuen.

    2.2.3 Tarkistus 14: uusi artikla 16 a

    Tarkistukseen 4 kuuluviin perusteluihin tukeutuen komissio ei pidä tarkoituksenmukaisena sisällyttää tarkistuksessa 14 ehdotettua säännöstä päätöksen artikloihin. Ehdotetun säännöksen ajatus on kuitenkin otettu huomioon johdanto-osan 15 kappaleeseen tehdyssä lisäyksessä.

    3. Talous- ja sosiaalikomitean lausunto

    Muutetussa ehdotuksessa otetaan huomioon myös talous- ja sosiaalikomitean lausunto. Lausunnossaan komitea toteaa, että "järjestäytyneellä kansalaisyhteiskunnalla on tärkeä, käytännönläheinen ja konkreettinen rooli oikeusneuvonnassa ja tietyissä oikeudenkäyntitoimissa tai tuomioistuinten ulkopuolisissa menettelyissä" ja että "ehdotusta tulisi tältä osin täydentää".

    Komissio on tietoinen siitä, että nämä toimijat voivat antaa merkittävän panoksen niiden tietojen laatimiseen, joita verkosto saattaa yleisön käyttöön, sekä tietojen levittämiseen. Komissio onkin lisännyt 16 artiklaan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon suuntaisen uuden kohdan.

    Muutettu ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS siviili- ja kauppaoikeutta koskevan Euroopan oikeudellisen verkoston perustamisesta

    EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

    ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 61 artiklan c alakohdan,

    ottaa huomioon komission ehdotuksen [7],

    [7] EYVL C 29 E/16, 30.1.2001, s. 281 - KOM(2000) 592 lopullinen.

    ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon [8],

    [8] EYVL C [...], [...], s. [...].

    ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [9],

    [9] EYVL C [...], [...], s. [...].

    ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon [10],

    [10] EYVL C [...], [...], s. [...].

    sekä katsoo seuraavaa:

    (1) Euroopan unioni on asettanut tavoitteekseen toteuttaa vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen, jossa kansalaiset voivat lähestyä minkä hyvänsä jäsenvaltion tuomioistuimia ja viranomaisia yhtä helposti kuin omassa jäsenvaltiossaan.

    (2) Tällaisen alueen asteittainen toteuttaminen ja sisämarkkinoiden moitteeton toiminta edellyttävät, että jäsenvaltioiden välistä oikeudellista yhteistyötä siviili- ja kauppaoikeuden alalla parannetaan, yksinkertaistetaan ja nopeutetaan.

    (3) Wienissä 11 ja 12 päivänä joulukuuta 1998 kokoontuneelle Eurooppa-neuvostolle esitetyssä, neuvoston 3 päivänä joulukuuta 1998 hyväksymässä neuvoston ja komission toimintasuunnitelmassa parhaista tavoista panna täytäntöön Amsterdamin sopimuksen määräykset vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen toteuttamisesta [11] todetaan, että yksityisoikeuden alalla tehtävän oikeudellisen yhteistyön vahvistaminen on perustavanlaatuinen vaihe luotaessa Euroopan oikeusaluetta, joka tarjoaa todellisia etuja jokaiselle unionin kansalaiselle.

    [11] EYVL C 19, 23.1.1999, s. 1.

    (4) Edellä mainitun toimintasuunnitelman 40 kohdan d alakohdassa asetetaan kahden vuoden määräaika, jonka kuluessa olisi tarkasteltava mahdollisuutta ulottaa rikosoikeutta koskevan Euroopan oikeudellisen verkoston periaatteiden soveltamisala myös riita-asioihin.

    (5) Tampereella 15 ja 16 päivänä lokakuuta 1999 pidetyn ylimääräisen huippukokouksen päätelmissä Eurooppa-neuvosto suositti helppokäyttöisen tietojärjestelmän perustamista, jonka ylläpitämisestä ja päivittämisestä huolehtii toimivaltaisten kansallisten viranomaisten verkosto.

    (6) Jäsenvaltioiden välisen siviili- ja kauppaoikeutta koskevan oikeudellisen yhteistyön parantamisen, yksinkertaistamisen ja nopeuttamisen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää verkoston muodossa toimivan yhteistyöjärjestelyn eli siviili- ja kauppaoikeutta koskevan Euroopan oikeudellisen verkoston perustamista Euroopan yhteisön tasolla.

    (7) Kyseinen ala kuuluu perustamissopimuksen 65 artiklassa tarkoitettuihin 67 artiklan mukaisesti hyväksyttäviin toimenpiteisiin.

    (8) Siviili- ja kauppaoikeutta koskevan Euroopan oikeudellisen verkoston tavoitteiden toteutuminen edellyttää, että sen perustamista koskevat säännöt asetetaan velvoittavan yhteisön oikeudellisen välineen avulla.

    (9) Tämän päätöksen tavoitteena on parantamalla jäsenvaltioiden oikeudellista yhteistyötä varmistaa rajatylittäviin riita-asioihin osallisiksi joutuneiden henkilöiden oikeussuojan tehostaminen ja nopeat ja luotettavat oikeusasioita koskevat menettelyt. Ottaen huomioon perustamissopimuksen 5 artiklassa esitetyt toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän päätöksen tavoitetta ja se on näin ollen toteutettava yhteisön tasolla. Tässä päätöksessä rajoitutaan näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeellisiin vähimmäisvaatimuksiin eikä siten ylitetä sitä, mikä tarvitaan tähän tarkoitukseen.

    (10) Tällä päätöksellä perustettavan Euroopan oikeudellisen verkoston tarkoituksena on helpottaa jäsenvaltioiden oikeudellista yhteistyötä siviili- ja kauppaoikeuden alalla sekä voimassa olevien välineiden soveltamisalaan kuuluvissa että niiden soveltamisalan ulkopuolelle jäävissä kysymyksissä.

    (10 a) Siviili- ja kauppaoikeutta koskeva Euroopan oikeudellinen verkosto helpottaa ja tukee tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22 päivänä joulukuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen N:o 44/2001 [12] ja tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja yhteisten lasten huoltoa koskevissa asioissa 29 päivänä toukokuuta 2000 annetun asetuksen N:o 1347/2000 [13] täytäntöönpanoa. Lisäksi se tarjoaa välineen, jolla tuetaan kaikkia tulevia tuomioiden vastavuoroista tunnustamista koskevia päätöksiä.

    [12] EYVL L 12, 16.1.2001, s. 1.

    [13] EYVL L 160, 30.6.2000, s. 19.

    (11) Siviili- ja kauppaoikeuden alan yhteistyötä koskevissa yhteisön säädöksissä ja kansainvälisissä sopimuksissa on jo tiettyjen erityisalojen yhteistyöjärjestelyjä koskevia määräyksiä. Siviili- ja kauppaoikeutta koskevan Euroopan oikeudellisen verkoston tarkoituksena ei ole korvata kyseisiä järjestelyjä, vaan niistä annettuja määräyksiä on noudatettava verkoston toiminnassa täysimääräisesti. Siten tämän päätöksen soveltaminen ei rajoita siviili- ja kauppaoikeuden alan yhteistyötä koskevien yhteisön säädösten ja kansainvälisten sopimusten soveltamista.

    (12) Siviili- ja kauppaoikeutta koskeva Euroopan oikeudellinen verkosto on otettava käyttöön vaiheittain komission ja jäsenvaltioiden läheisessä yhteistyössä. Sen on myös hyödynnettävä uudenaikaisen viestintä- ja tietotekniikan tarjoamia keinoja.

    (13) Jotta verkoston tavoitteet saavutetaan, sen perusteena on oltava jäsenvaltioiden nimeämien yhteysviranomaisten toiminta, ja on varmistettava, että jäsenvaltioiden viranomaiset, joilla on erityisiä siviili- ja kauppaoikeuden alan oikeudelliseen yhteistyöhön kuuluvia velvollisuuksia, osallistuvat verkostoon; niiden välinen yhteydenpito ja säännölliset kokoukset ovat välttämättömiä verkoston toiminnan kannalta.

    (14) Vapauteen, oikeuteen ja turvallisuuteen perustuvan alueen toteuttamiseen tähtäävistä toimista on oltava todellista hyötyä henkilöille, jotka joutuvat rajatylittävän riita-asian osapuoleksi. Sen vuoksi on tarpeellista, että siviili- ja kauppaoikeutta koskeva Euroopan oikeudellinen verkosto pyrkii myös edistämään oikeussuojakeinojen saatavuutta. Tätä varten verkosto ottaa vaiheittain käyttöön yhteysviranomaisten toimittamiin ja päivittämiin tietoihin perustuvan yleisölle suunnatun tietojärjestelmän ja pitää sitä ajan tasalla.

    (15) Tämä päätös ei estä jakamasta verkoston sisällä tai yleisölle muita kuin päätöksessä mainittuja tietoja; näin ollen III osaston luetteloa ei ole pidettävä tyhjentävänä. Lisäksi päätös antaa verkostolle mahdollisuuden tehdä tavoitteidensa saavuttamiseksi yhteistyötä kehitettäessä verkoston toimialaan kuuluvia erityishankkeita, kuten tietokantoja, jotka helpottavat oikeussuojan saamista rajatylittävissä riita-asioissa.

    (16) Sen varmistamiseksi, että verkosto olisi tulevaisuudessakin toimiva apuväline ja käsittäisi kauppa- ja siviilioikeuden alan oikeudellisessa yhteistyössä ja sisäisessä toiminnassa sovellettavat parhaat käytännöt ja että se vastaisi yleisön odotuksiin, on säädettävä säännöllisestä arvioinnista, jonka perusteella tarvittavat muutosehdotukset voidaan tehdä.

    (17) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen liitteenä olevan, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta annetun pöytäkirjan 1 artiklan mukaisesti nämä valtiot eivät osallistu tässä päätöksessä säädettyjen toimenpiteiden vahvistamiseen neuvostossa.

    (18) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen liitteenä olevan, Tanskan asemasta annetun pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen tekemiseen, joten tämä päätös ei ole Tanskaa sitova eikä sitä sovelleta Tanskassa,

    ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

    I osasto: Siviili- ja kauppaoikeutta koskevaan Euroopan oikeudelliseen verkostoon sovellettavat periaatteet

    1 artikla: Perustaminen

    Perustetaan jäsenvaltioiden välinen siviili- ja kauppaoikeutta koskeva Euroopan oikeudellinen verkosto, jäljempänä 'verkosto'.

    2 artikla: Kokoonpano

    1. Verkosto käsittää:

    a) jäsenvaltioiden nimeämät keskitetyt yhteysviranomaiset ja lisäksi tarvittaessa tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti nimetyt täydentävät yhteysviranomaiset,

    b) jäsenvaltioiden keskushallinto-, oikeus- ja muut toimivaltaiset viranomaiset, joilla on yhteisön säädöksistä tai kansainvälisistä sopimuksista, joiden osapuolia jäsenvaltiot ovat, tai kansallisesta oikeudesta johtuvia siviili- ja kauppaoikeuden alan oikeudelliseen yhteistyöhön kuuluvia erityisiä velvollisuuksia,

    c) yhteisessä toiminnassa 96/277/JAI [14] tarkoitetut yhteystuomarit, joilla on siviili- ja kauppaoikeuden alan oikeudelliseen yhteistyöhön kuuluvia velvollisuuksia,

    [14] EYVL L 105, 27.4.1996, s. 1.

    d) tarvittaessa muut oikeus- ja hallintoviranomaiset, joiden kuulumista verkostoon jäsenvaltio pitää hyödyllisenä sen vuoksi, että niiden osallistuminen edistää verkoston tavoitteiden toteutumista.

    2. Kunkin jäsenvaltion on nimettävä keskitetty yhteysviranomainen. Kukin jäsenvaltio voi nimetä rajoitetun määrän täydentäviä yhteysviranomaisia, jos ne pitävät tätä tarpeellisena erilaisten kansallisten oikeusjärjestelmien, sisäisen toimivallanjaon ja yhteysviranomaisille asetettavien tehtävien perusteella tai liittääkseen sellaisia lainkäyttöelimiä, jotka käsittelevät paljon rajatylittäviä riita-asioita, suoraan yhteysviranomaisten työskentelyyn.

    Jos jäsenvaltio nimeää täydentäviä yhteysviranomaisia, sen on varmistettava, että niiden toimien yhteensovittaminen järjestetään asianmukaisella tavalla.

    3. Jäsenvaltioiden on yksilöitävä tämän artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa mainitut viranomaiset.

    4. Jäsenvaltioiden on nimettävä tämän artiklan 1 kohdan d alakohdassa mainitut viranomaiset.

    5. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 18 artiklan mukaisesti tämän artiklan 1 kohdassa mainittujen viranomaisten nimet ja täydelliset yhteystiedot, joihin liitetään tiedot niiden käytössä olevista viestintäkeinoista ja kielitaidosta. Näitä tietoja on päivitettävä säännöllisesti 16 artiklan mukaisesti.

    3 artikla: Verkoston tehtävät ja toiminta

    1. Verkoston tehtävänä on:

    a) jäsenvaltioiden välisen oikeudellisen yhteistyön helpottaminen siviili- ja kauppaoikeuden alalla,

    b) yleisölle suunnatun tietojärjestelmän luominen, käyttöön ottaminen ja päivittäminen.

    2. Jollei muista siviili- ja kauppaoikeuden alan yhteistyötä koskevista yhteisön säädöksistä tai kansainvälisistä sopimuksista muuta johdu, verkoston on kehitettävä toimintaansa erityisesti seuraavat tavoitteet huomioon ottaen:

    - sellaisten käytännön esteiden poistaminen, jotka haittaavat rajatylittävien riita-asioiden oikeuskäsittelyn etenemistä tai jäsenvaltioiden välistä tehokasta oikeudellista yhteistyötä,

    - yhteisön säädösten tai kahden tai useamman jäsenvaltion välisten voimassa olevien yleissopimusten tehokas täytäntöönpano,

    - jäsenvaltion toiselle jäsenvaltiolle esittämien oikeudellista yhteistyötä koskevien pyyntöjen helpottaminen,

    - siviili- ja kauppaoikeuden alan oikeudellista yhteistyötä Euroopan unionissa, asiaa koskevia yhteisön säädöksiä ja kansainvälisiä sopimuksia ja jäsenvaltioiden kansallisia oikeusjärjestelmiä koskevan yleisölle suunnatun tietojärjestelmän käyttöön ottaminen ja ylläpitäminen erityisesti oikeussuojakeinoja koskevien tietojen osalta.

    3. Verkoston toiminta ei rajoita vaihtoehtoista riitojenratkaisua koskevia yhteisön tai jäsenvaltioiden aloitteita.

    4 artikla: Verkoston toimintaa koskevat menettelysäännöt

    Verkoston on toteutettava sille asetetut tehtävät seuraavien menettelysääntöjen mukaisesti:

    a) sen on helpotettava jäsenvaltioiden 2 artiklan 1 kohdassa mainittujen viranomaisten välisten asianmukaisten yhteyksien luomista 3 artiklassa säädettyjen tehtävien täyttämiseksi,

    b) yhteysviranomaisten ja verkoston jäsenten säännölliset kokoukset on järjestettävä II osastossa säädettyjen menettelysääntöjen mukaisesti,

    c) verkoston on koottava ja pidettävä jatkuvasti ajan tasalla määrätyt siviili- ja kauppaoikeuden alan yhteistyötä ja jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmiä koskevat tiedot III osaston säännösten mukaisesti.

    5 artikla: Yhteysviranomaiset

    1. Yhteysviranomaisten on oltavat 2 artiklan 1 kohdan b-d alakohdassa tarkoitettujen viranomaisten käytettävissä näiden täyttäessä 3 artiklassa tarkoitettuja tehtäviä.

    Yhteysviranomaisten on oltava vastaavaa tarkoitusta varten myös jäsenvaltioiden kansallisten oikeusviranomaisten käytettävissä kunkin jäsenvaltion päättämien yksityiskohtaisten menettelysääntöjen mukaisesti.

    2. Yhteysviranomaisten tehtävänä on erityisesti:

    a) tämän päätöksen 3 artiklan mukaisen jäsenvaltioiden oikeudellisen yhteistyön toimivuuden kannalta tarpeellisten tietojen toimittaminen muille yhteysviranomaisille, 2 artiklan 1 kohdan b-d alakohdassa mainituille viranomaisille ja yhteysviranomaisen sijaintivaltion oikeusviranomaisille, jotta ne voivat esittää oikeudellista yhteistyötä koskevan pyynnön tehokkaalla tavalla ja luoda tarkoitukseen parhaiten soveltuvat suorat yhteydet,

    b) ratkaisujen etsiminen ongelmiin, joita voi ilmetä oikeudellista yhteistyötä koskevia pyyntöjä esitettäessä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 4 kohdan ja 6 artiklan soveltamista,

    c) oikeudellista yhteistyötä koskevien pyyntöjen käsittelyn koordinoinnin edistäminen asianomaisessa jäsenvaltiossa erityisesti silloin, kun tämän jäsenvaltion oikeusviranomaiset esittävät useasti toisessa jäsenvaltiossa toteutettavia toimia koskevia pyyntöjä,

    d) osallistuminen III osastossa mainittujen ja erityisesti yleisölle suunnattujen tietojen laatimiseen ja päivittämiseen III osastossa asetettujen menettelysäännösten mukaisesti.

    3. Saadessaan sellaisen tietopyynnön, jonka asianmukaisesta jatkokäsittelystä se ei voi vastata, yhteysviranomaisen on välitettävä se toiselle yhteysviranomaiselle tai verkoston jäsenelle, jolle tietopyyntö parhaiten soveltuu. Yhteysviranomaisen on oltava käytettävissä ja sen on annettava apua tarpeen mukaan myöhempienkin yhteydenottojen esiintyessä.

    4. Saadessaan sellaista alaa koskevan tietopyynnön, jonka osalta yhteisön säädöksissä tai kansainvälisissä sopimuksissa on jo nimetty oikeudellisesta yhteistyöstä vastaavat viranomaiset, yhteysviranomaisen on yksilöitävä kyseiset viranomaiset ja ilmoitettava niistä pyynnön esittäjälle, jotta tämä voi esittää pyynnön asianmukaisen yhteistyöjärjestelyn kautta.

    6 artikla: Siviili- ja kauppaoikeutta koskevaan yhteistyöhön sovellettavien yhteisön säädösten tai kansainvälisten sopimusten mukaiset toimivaltaiset viranomaiset

    1. Siviili- ja kauppaoikeutta koskevaan oikeudelliseen yhteistyöhön sovellettaviin yhteisön säädöksiin tai kansainvälisiin sopimuksiin toimivaltansa perustavien toimivaltaisten viranomaisten ottaminen mukaan siviili- ja kauppaoikeutta koskevaan Euroopan oikeudelliseen verkostoon ei rajoita näiden viranomaisten toimivaltaa, joka johtuu niiden nimeämisestä kyseisissä säädöksissä tai sopimuksissa.

    Verkoston kautta toteutettava yhteydenpito ei estä näiden viranomaisten muuta säännöllistä tai ajoittaista yhteydenpitoa.

    2. Siviili- ja kauppaoikeutta koskevaan oikeudelliseen yhteistyöhön sovellettavissa yhteisön säädöksissä tai kansainvälisissä sopimuksissa tarkoitettujen viranomaisten ja verkoston yhteysviranomaisten kussakin jäsenvaltiossa on vaihdettava näkemyksiä ja pidettävä säännöllisesti yhteyttä sen varmistamiseksi, että tieto niiden kokemuksista leviäisi mahdollisimman laajalle.

    3. Verkoston yhteysviranomaisten on oltava muiden siviili- ja kauppaoikeutta koskevaan oikeudelliseen yhteistyöhön sovellettavissa yhteisön säädöksissä tai kansainvälisissä sopimuksissa tarkoitettujen viranomaisten käytettävissä ja autettava niitä tarpeen mukaan.

    7 artikla: Yhteysviranomaisten kielitaito

    1. Jotta verkoston yhteistyö sujuisi käytännössä, kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että sen yhteysviranomaisilla on riittävä kielitaito myös jossakin muussa Euroopan unionin jäsenvaltion virallisessa kielessä kuin omassa kielessään, koska yhteysviranomaisten on kyettävä tietojenvaihtoon muiden jäsenvaltioiden yhteysviranomaisten kanssa.

    2. Jäsenvaltioiden on helpotettava ja edistettävä erityiskielikoulutuksen järjestämistä yhteysviranomaisille ja henkilöstövaihtoa jäsenvaltioiden yhteysviranomaisten kesken.

    8 artikla: Viestintävälineet

    1. Yhteysviranomaisten on käytettävä teknisiä välineitä, joiden avulla ne voivat vastata niille osoitettuihin pyyntöihin mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti.

    2. Yhteysviranomaisia kuultuaan komissio perustaa suojatun sähköisen tiedonvaihtojärjestelmän, jonka käyttöoikeus on rajoitettu.

    3. Verkosto hyödyntää hallintojen välisen telemaattisen tiedonvaihdon Euroopan laajuisten verkkojen täytäntöönpano-ohjelmassa (IDA) yhteisön toimina kehitettyjä palveluja mahdollisuuksien mukaan.

    II osasto: Verkoston käyttöönotto ja toiminta

    9 artikla: Yhteysviranomaisten kokoukset

    1. Verkoston yhteysviranomaisten on pidettävä kokouksia säännöllisesti vähintään kolme kertaa vuodessa 12 artiklan säännösten mukaisesti.

    2. Kutakin jäsenvaltiota edustaa näissä kokouksissa yksi tai useampi yhteysviranomainen, joiden lisäksi kokouksiin voi osallistua muitakin verkoston jäseniä kuitenkin niin, että osallistujia on enintään neljä yhdestä jäsenvaltiosta.

    3. Yhteysviranomaisten ensimmäinen kokous on pidettävä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun tätä päätöstä aletaan soveltaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisuutta pitää valmistelevia kokouksia ennen kuin päätöstä aletaan soveltaa.

    10 artikla: Yhteysviranomaisten säännöllisten kokousten tavoitteet

    1. Yhteysviranomaisten säännöllisten kokousten tarkoituksena on:

    a) antaa yhteysviranomaisille mahdollisuus tutustua toisiinsa ja vaihtaa kokemuksia erityisesti verkoston toiminnasta,

    b) tarjota foorumi jäsenvaltioiden kohtaamia oikeudelliseen yhteistyöhön liittyviä käytännön ja oikeudellisia ongelmia ja varsinkin Euroopan yhteisön vahvistamien toimenpiteiden täytäntöönpanoa koskevalle keskustelulle,

    c) tunnistaa siviili- ja kauppaoikeuden alan oikeudellisen yhteistyön parhaat käytännöt ja varmistaa niitä koskevien tietojen jakaminen verkostossa,

    d) vaihtaa tietoja ja näkemyksiä erityisesti III osastossa mainittujen saataville asetettavien tietojen rakenteesta, organisoinnista, sisällöstä ja käyttöoikeudesta,

    e) määritellä menetelmät ja ohjeet, joita sovelletaan laadittaessa vaiheittain 15 artiklassa mainitut tietosivut, erityisesti niissä käsiteltävien aiheiden ja niiden kunkin avulla tavoiteltavien tulosten osalta,

    f) määritellä muutkin kuin III osastossa mainitut erityiset hankkeet, joilla on kuitenkin vastaavat tavoitteet kuin niillä.

    2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yhteisön säädösten tai kansainvälisten sopimusten mukaisten erityisjärjestelyjen toiminnasta saaduista kokemuksista ilmoitetaan yhteysviranomaisten kokouksissa.

    11 artikla: Verkoston jäsenten kokoukset

    1. Kaikille verkoston jäsenille avoimia kokouksia on pidettävä, jotta ne voisivat tutustua toisiinsa ja vaihtaa kokemuksia ja niillä olisi foorumi, jossa ne voivat keskustella ilmenneistä käytännön ja oikeudellisista ongelmista ja erityiskysymyksistä.

    2. Verkoston ensimmäinen kokous pidetään komission aloitteesta vuoden kuluessa siitä, kun tämän päätös on tullut voimaan.

    3. Tämän jälkeen pidettävät kokoukset kutsutaan koolle tilanteen vaatiessa 12 artiklan säännöksiä noudattaen.

    4. Kutakin jäsenvaltiota edustaa näissä kokouksissa enintään 12 viranomaista.

    12 artikla: Verkoston jäsenten kokousten järjestäminen ja kulku

    1. Komissio vastaa 9 ja 11 artiklassa mainittujen kokousten koollekutsumisesta ja järjestämisestä läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin puheenjohtajan kanssa. Komissio toimii kokousten puheenjohtajana ja antaa sihteeristön niiden käyttöön.

    2. Ennen kokousta komissio vahvistaa kokouksen alustavan esityslistan tiiviissä yhteistyössä Euroopan unionin puheenjohtajan ja jäsenvaltioiden kanssa, joiden kuuleminen toteutetaan yhteysviranomaisten kautta.

    3. Alustava esityslista toimitetaan yhteysviranomaisille ennen kokousta. Yhteysviranomaiset voivat ehdottaa esityslistaan muutoksia tai lisäyksiä.

    4. Kunkin kokouksen päätyttyä komissio laatii siitä pöytäkirjan, joka toimitetaan kaikille yhteysviranomaisille, jotta ne voisivat esittää näkemyksensä siitä. Pöytäkirja hyväksytään virallisesti seuraavassa yhteysviranomaisten kokouksessa. Tämän jälkeen yhteysviranomaiset välittävät hyväksytyn pöytäkirjan jäsenvaltionsa muille verkoston jäsenille.

    12 a artikla

    Hakijamaat voidaan kutsua yhteysviranomaisten ja verkoston jäsenten järjestämiin kokouksiin.

    III osasto : Verkostossa välitettävät tiedot ja kansalaisille suunnattu tietojärjestelmä

    13 artikla: Verkostossa jaettavien tietojen sisältö

    1. Verkoston jäsenten saatavilla on oltava aina 2 artiklan 5 kohdassa mainitut tiedot.

    Näiden tietojen on oltava saatavilla 8 artiklan 2 kohdassa mainitussa sähköisessä tiedonvaihtojärjestelmässä.

    2. Yhteysviranomaisten on pyrittävä asettamaan muiden jäsenvaltioiden yhteysviranomaisten saataville sähköisen tiedonvaihtojärjestelmän välityksellä kaikki muutkin niiden tehtävien täyttämiseksi tarvittavat tiedot.

    14 artikla: Yleisölle suunnattu tietojärjestelmä

    1. Verkoston on perustettava erityisalojaan koskeva yleisölle suunnattu tietojärjestelmä, jonka hallinnointi on komission vastuulla.

    2. Järjestelmä ja erityisesti siihen liittyvät tietosivut otetaan käyttöön vaiheittain komission ja jäsenvaltioiden läheisessä yhteistyössä ja 17 artiklan 2 kohtaa noudattaen.

    3. Komissio asettaa seuraavat tiedot kansalaisten saataville verkoston omaan sivustoon komission WWW-sivuille:

    a) voimassa tai valmisteilla olevat yhteisön säädökset, jotka liittyvät siviili- ja kauppaoikeuden alaa koskevaan oikeudelliseen yhteistyöhön,

    b) kansalliset toimenpiteet, joilla jäsenvaltiossa pannaan täytäntöön tämän kohdan a alakohdassa tarkoitetut säädökset,

    c) voimassa olevat siviili- ja kauppaoikeuden alan oikeudellista yhteistyötä koskevat kansainväliset sopimukset, joiden osapuolia jäsenvaltiot ovat, ja niihin liittyvät julistukset ja varaumat,

    d) yhteisön ja jäsenvaltioiden oikeuskäytännön keskeiset piirteet,

    e) täsmälliset ja tiiviit tiedot jäsenvaltioiden oikeusjärjestyksestä ja lainkäyttöjärjestelmästä 15 artiklassa tarkoitettujen tietosivujen muodossa.

    4. Edellisen kohdan a-e alakohdassa mainittujen tietojen saataville asettamiseksi verkosto voi tehdä linkkejä omasta WWW-sivustostaan sivustoihin, joilla alkuperäiset tiedot ovat.

    5. Samalla tavoin WWW-sivusto helpottaa lähialoilla käytössä olevien tai valmisteltavien yleisölle suunnattujen tiedotushankkeiden ja jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmiä koskevia tietoja sisältävien sivustojen hyödyntämistä.

    15 artikla: Tietosivut

    1. Jäsenvaltioiden yhteysviranomaisten on laadittava kukin omaa jäsenvaltiotaan koskevat tietosivut vaiheittain. Tietosivut on laadittava helppotajuisella kielellä ja niille on sisällytettävä kansalaisten kannalta keskeiset käytännön tiedot.

    2. Tietosivuja laadittaessa on asetettava etusijalle jäsenvaltioissa käytettävissä olevat oikeussuojakeinot ja niihin on sisällytettävä erityisesti tiedot tuomioistuinkäsittelyn vireillepanosta ja oikeusapua koskevista menettelysäännöistä, mikä ei kuitenkaan rajoita mahdollisuutta hyödyntää muiden yhteisön hankkeiden piirissä tehtyä työtä, jonka verkosto ottaa huomioon täysimääräisesti.

    3. Ainakin seuraavia aiheita koskevat tietosivut on asetettava vaiheittain yleisön saataville:

    a) jäsenvaltioiden oikeusjärjestykset ja lainkäyttöjärjestelmät,

    b) tuomioistuinkäsittelyn vireillepanoa koskevat menettelysäännöt, erityisesti jos kyseessä on merkitykseltään vähäisiin riita-asioihin sovellettava menettely,

    c) tiedot oikeusavun myöntämisen edellytyksistä ja oikeusavun hakemista koskevista menettelysäännöistä, joihin sisällytetään tällä alalla työskentelevien valtiosta riippumattomien järjestöjen tehtävien kuvaus ja joiden osalta otetaan huomioon Vuoropuhelu kansalaisten kanssa -hankkeen puitteissa tehty työ,

    d) asiakirjojen tiedoksiantoa koskevat kansalliset säännöt,

    e) muutoksenhakumahdollisuudet,

    f) toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman tuomion täytäntöönpanoa koskevat säännöt,

    g) mahdollisuudet käyttää turvaamistoimenpiteitä, erityisesti omaisuuden takavarikointia täytäntöönpanon varalta,

    h) mahdollisuudet vaihtoehtoisten riitojenratkaisumenettelyjen käyttöön ja tiedot kuluttajariitojen ratkaisemiseksi perustettuun tuomioistuinten ulkopuolisten elinten eurooppalaiseen verkostoon kuuluvista kansallisista selvityskeskuksista,

    i) lakimiesten tehtäväjako ja toiminta.

    4. Komissio toimittaa tietoa yhteisön oikeudesta ja sen mukaisista menettelyistä soveltuvin osin.

    5. Edellä olevien kohtien mukaisesti laaditut tietosivut on välitettävä:

    a) komissiolle, joka varmistaa, että ne toimitetaan yleisölle suunnattuun WWW-sivustoon ja käännetään muille yhteisön virallisille kielille,

    b) yhteysviranomaisille, joiden on varmistettava tietojen välittäminen mahdollisimman laajalle kyseisessä jäsenvaltiossa.

    6. Tietosivut on päivitettävä säännöllisesti 16 artiklan säännösten mukaisesti.

    16 artikla: Saatavilla olevien tietojen kokoaminen ja päivittäminen

    1. Kaikkia verkoston sisällä ja yleisölle 13 ja 15 artiklan mukaisesti jaettavia tietoja on pidettävä jatkuvasti ajan tasalla.

    2. Yhteysviranomaisten on toimitettava järjestelmän luomisen ja toiminnan kannalta tarpeelliset tiedot, tarkastettava järjestelmässä jo olevien tietojen paikkansapitävyys ja tarvittaessa ilmoitettava komissiolle viipymättä päivityksistä, jos tietoja on muutettava.

    3. Yhteysviranomaiset ottavat tarvittaessa mukaan erilaisia eturyhmiä laatimaan ja levittämään yleisölle 15 artiklassa mainittuja tietosivuja.

    IV osasto: Loppusäännökset

    17 artikla: Uudelleentarkastelu

    Komissio esittää viimeistään kolmen vuoden kuluttua siitä, kun tätä päätöstä on alettu soveltaa, ja tämän jälkeen kolmen vuoden välein Euroopan parlamentille, neuvostolle ja talous- ja sosiaalikomitealle yhteysviranomaisten toimittamien tietojen pohjalta laaditun kertomuksen tämän päätöksen soveltamisesta. Kertomukseen liitetään tarvittaessa ehdotuksia tämän päätöksen muuttamiseksi.

    Kertomuksessa tarkastellaan muiden asiaa koskevien kysymysten lisäksi erityisesti mahdollisuuksia päästää yleisö asioimaan suoraan verkoston yhteysviranomaisten kanssa, asettaa verkoston toiminnan tulokset lakimiesten saataville ja liittää lakimiehet sen toimintaan sekä harjoittaa yhteistoimintaa kuluttajariitojen ratkaisemiseksi perustetun tuomioistuinten ulkopuolisten elinten eurooppalaisen verkoston kanssa.

    18 artikla: Verkoston perustekijöiden ja tietojärjestelmän käyttöönotto

    1. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 2 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut tiedot viimeistään kuusi kuukautta ennen päivää, jolloin tämän päätöksen soveltaminen alkaa.

    2. Ennen kuin tämän päätöksen soveltaminen alkaa, komissio valmistelee yhteistyössä yhteysviranomaisten kanssa WWW-sivuston, johon yleisölle suunnattu tietojärjestelmä voidaan sisällyttää.

    19 artikla: Voimaantulo ja täytäntöönpano

    Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

    Sitä sovelletaan kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

    Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

    Tehty Brysselissä [...] päivänä [...]kuuta [...].

    Neuvoston puolesta

    Puheenjohtaja

    Top