—

ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Malesian hallituksen välisen kumppanuutta ja yhteistyötä koskevan puitesopimuksen tekemisestä unionin puolesta (11714/2022),

—

ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 209 artiklan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan iii alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C9-0430/2022),

—

ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Malesian hallituksen välistä kumppanuutta ja yhteistyötä koskevaksi puitesopimukseksi (11732/2022),

—

ottaa huomioon 16. syyskuuta 2021 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon aiheesta ”EU:n yhteistyöstrategia indopasifisella alueella” (JOIN(2021)0024) ja 1. joulukuuta 2021 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon aiheesta ”Global Gateway” (JOIN(2021)0030),

—

ottaa huomioon EU:sta ja indopasifisen alueen turvallisuushaasteista 7. kesäkuuta 2022 antamansa päätöslauselman (1) sekä kauppaa ja investointeja koskevasta indopasifisen alueen strategiasta 5. heinäkuuta 2022 antamansa päätöslauselman (2),

—

ottaa huomioon 14. joulukuuta 2022 Brysselissä pidetyssä EU:n ja Kaakkois-Aasian maiden liiton (ASEAN) juhlahuippukokouksessa hyväksytyn yhteisen johtajien julkilausuman,

—

ottaa huomioon EU:n poliittisista suhteista Kaakkois-Aasian maiden liittoon (ASEAN) 3. lokakuuta 2017 antamansa päätöslauselman (3),

—

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön ja Kaakkois-Aasian järjestön jäsenvaltioiden Indonesian, Malesian, Filippiinien, Singaporen ja Thaimaan välisen yhteistyösopimuksen (4), joka allekirjoitettiin 7. maaliskuuta 1980 ja jolla vahvistetaan oikeudelliset puitteet EU:n ja ASEANin välisille suhteille,

—

ottaa huomioon 15. joulukuuta 1989 tehtyyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen liitetyn toisen valinnaisen pöytäkirjan kuolemanrangaistuksen poistamisesta,

—

ottaa huomioon 16. joulukuuta 1966 tehdyn taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ja siihen liitetyn valinnaisen pöytäkirjan,

—

ottaa huomioon 10. joulukuuta 1984 tehdyn kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen YK:n yleissopimuksen ja siihen liitetyn valinnaisen pöytäkirjan,

—

ottaa huomioon 23. joulukuuta 2010 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta,

—

ottaa huomioon vuonna 1951 tehdyn YK:n pakolaissopimuksen ja sen pöytäkirjan vuodelta 1967,

—

ottaa huomioon Kansainvälisen työjärjestön yleissopimukset (ILO:n yleissopimukset),

—

ottaa huomioon 17. heinäkuuta 1998 hyväksytyn Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön,

—

ottaa huomioon 16. joulukuuta 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ja siihen liitetyn valinnaisen pöytäkirjan,

—

ottaa huomioon 11. syyskuuta 2013 antamansa päätöslauselman, joka sisältää suositukset neuvostolle, komissiolle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle neuvotteluista EU:n ja Malesian kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta (5), Malesiasta 17. joulukuuta 2015 antamansa päätöslauselman (6) ja ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla – vuosikertomus 2022 18. tammikuuta 2023 antamansa päätöslauselman (7),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 2 kohdan,

—

ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan kirjeen,

—

ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A9-0194/2023),

A.

ottaa huomioon, että EU ja indopasifinen alue ovat erottamattomasti yhteydessä toisiinsa, kun otetaan huomioon niiden talouksien keskinäinen riippuvuus ja niiden yhteiset maailmanlaajuiset haasteet;

B.

ottaa huomioon, että parlamentti on ilmaissut olevansa vahvasti sitoutunut tukemaan ASEANia alueellisen yhteistyön keskusjärjestönä; ottaa huomioon, että Malesia on ASEANin perustajajäsen ja että sillä on ollut olennaisen tärkeä rooli sen yleisen edistymisen tukemisessa;

C.

ottaa huomioon, että vuonna 2022 tuli kuluneeksi 45 vuotta EU:n ja ASEANin diplomaattisuhteiden solmimisesta; ottaa huomioon, että EU:n ja ASEANin johtajat totesivat jälleen 14. joulukuuta 2022 pidetyssä juhlahuippukokouksessa antamassaan yhteisessä julkilausumassa, että EU ja ASEAN ovat strategisia kumppaneita ja että rauhanomainen, vakaa ja vauras alue on niiden yhteinen etu;

D.

ottaa huomioon, että EU:n ja Malesian tämänhetkinen yhteistyö perustuu vuonna 1980 tehtyyn EU:n ja ASEANin yhteistyösopimukseen; ottaa huomioon, että Malesia on perinteisesti ollut EU:n läheinen kumppani;

E.

ottaa huomioon, että vuonna 2004 neuvosto valtuutti komission neuvottelemaan erillisestä kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta Malesian kanssa;

F.

ottaa huomioon, että EU ja Malesia aloittivat kumppanuus- ja yhteistyösopimusta koskevat neuvottelut helmikuussa 2011 ja saivat ne päätökseen 12. joulukuuta 2015;

G.

ottaa huomioon, että 5. elokuuta 2016 neuvostolle esitettiin esitykset neuvoston päätöksiksi kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen allekirjoittamisesta ja tekemisestä Euroopan unionin ja Malesian välisenä sopimuksena, jonka toisena sopimusosapuolena on yksinomaan EU; ottaa huomioon, että 17. maaliskuuta 2017 Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten pysyvien edustajien komitea katsoi, että kumppanuus- ja yhteistyösopimus olisi allekirjoitettava ja tehtävä sekasopimuksena;

H.

ottaa huomioon, että Malesia oli samaa mieltä siitä, että kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen olisi oltava sekasopimus, mutta se ei halunnut soveltaa sopimusta väliaikaisesti;

I.

ottaa huomioon, että EU ja Malesia allekirjoittivat kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen 14. joulukuuta 2022;

J.

ottaa huomioon, että kumppanuus- ja yhteistyösopimuksella vahvistetaan yhteistyötä useilla politiikan aloilla, joita ovat muun muassa ihmisoikeudet, joukkotuhoaseiden leviämisen estäminen, terrorismin, korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta, kauppa, muuttoliike, ympäristö, energia, ilmastonmuutos, liikenne, tiede ja teknologia, työllisyys- ja sosiaaliasiat, koulutus, maatalous ja kulttuuri;

K.

ottaa huomioon, että EU:n ja Malesian yhteistyö- ja kumppanuussopimuksen molemmat osapuolet ovat vahvistaneet kunnioittavansa demokratian periaatteita ja ihmisoikeuksia sellaisina kuin ne vahvistetaan ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ja muissa asiaankuuluvissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa, ottaa huomioon, että Malesian ihmisoikeustilanne on edelleen ongelmallinen;

L.

katsoo, että unionin toimielinten ja elinten, Euroopan ulkosuhdehallinto mukaan lukien, on varmistettava, että EU:n ja jäsenvaltioiden ihmisoikeusvelvoitteet pannaan johdonmukaisesti täytäntöön unionin yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa;

M.

ottaa huomioon, että Malesian uudella kansallisen yhtenäisyyden hallituksella on edessään vaikeita haasteita demokraattisten uudistusten toteuttamisessa, myös oikeusvaltion alalla, ihmisoikeuksien kunnioittamisessa ja syvän yhteiskunnallisen kahtiajaon poistamisessa;

N.

ottaa huomioon, että Malesian kansankiihotuslakia sekä viestintä- ja multimedialakia on joissakin tapauksessa käytetty sananvapauden rajoittamiseksi maan parlamentin jäseniä vastaan; ottaa huomioon, että sanan- ja kokoontumisvapaus ovat tällä hetkellä uhattuina Malesiassa, ja osasyyllisinä tilanteeseen ovat laaja-alaiset ja epämääräisesti muotoillut lait, kuten kansankiihotuslaki, painotaloja ja julkaisuja koskeva laki sekä rikoslain 504 ja 505 b pykälä, joissa kriminalisoidaan ”yhteiskuntarauhan” rikkomiseen johtava puhe; ottaa huomioon, että ihmisoikeuksien puolustajien erinäisten raporttien mukaan Malesian viranomaiset käyttävät yhä enemmän rikostutkintoja toimittajien, kansalaisyhteiskunnan aktivistien, tutkijoiden ja tavallisten kansalaisten ahdisteluun sosiaalisessa mediassa;

O.

ottaa huomioon, että Malesia ei ole allekirjoittanut vuoden 1951 YK:n pakolaissopimusta; ottaa huomioon, että YK:n pakolaisjärjestön (YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun) rekistereissä on noin 185 000 pakolaista ja turvapaikanhakijaa, mukaan lukien yli 100 000 etniseen rohingya-vähemmistöön kuuluvaa muslimia, mutta heille ei ole myönnetty oikeudellista asemaa; ottaa huomioon, että Malesia on karkottanut pakolaisia takaisin Myanmariin rikkoen ilmeisellä tavalla oikeutta turvapaikkaan ja palauttamiskiellon periaatetta;

P.

ottaa huomioon, että siirtotyöläisten osuus maan työvoimasta on noin 20–30 prosenttia ja että he joutuvat usein pakkotyön ja ihmisoikeusrikkomusten uhreiksi; ottaa huomioon, että pakolaiset, turvapaikanhakijat ja kansalaisuudettomat henkilöt ovat myös suuressa vaarassa joutua pakkotyöhön, koska he eivät saa laillista työtä, sillä heidän asemaansa ei tunnusteta; ottaa huomioon, että viime aikoina on löydetty todisteita pakkotyöstä ja lapsityövoiman käytöstä Malesiassa;

Q.

ottaa huomioon, että Malesia ei ole allekirjoittanut kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen liitettyä toista pöytäkirjaa kuolemanrangaistuksen poistamisesta;

R.

ottaa huomioon, että Malesian parlamentti hyväksyi 3. huhtikuuta 2023 lakiesityksen, jolla lopetetaan kuolemanrangaistuksen pakollinen käyttö ja rajoitetaan kuolemanrangaistus vakaviin rikoksiin;

S.

ottaa huomioon, että EU ja ASEAN ovat toistensa kolmanneksi suurimmat kauppakumppanit, ottaa huomioon, että EU on Malesian viidenneksi suurin kauppakumppani ja että Malesia on EU:n kolmanneksi suurin kauppakumppani ASEANissa;

T.

ottaa huomioon, että neuvottelut EU:n ja Malesian välisestä vapaakauppasopimuksesta aloitettiin vuonna 2010, mutta ne keskeytettiin Malesian pyynnöstä seitsemän kierroksen jälkeen vuonna 2012;