Sisämarkkinastrategia - Vuosien 2003-2006 painopisteet

Strategian tavoitteena on vahvistaa sisämarkkinoita, jotta 25 jäsenvaltion laajentuneista markkinoista saadaan maksimihyöty. Tätä varten strategia sisältää luettelon ensisijaisista toimintakohteista ja toteutusaikataulun vuosiksi 2003-2006.

ASIAKIRJA

Sisämarkkinastrategia - Vuosien 2003-2006 painopisteet [KOM(2003) 238 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Strategian tarkoituksena on vahvistaa sisämarkkinoiden perusteita ja perustoja: tavaroiden ja palvelujen kaupan esteet on poistettava ja on varmistettava, että unionin lainsäädäntöä sovelletaan ja pannaan täytäntöön asianmukaisesti. Sisämarkkinastrategiassa laaditaan siis luettelo painopisteistä ja toteuttamisaikataulu. Strategia onkin katsottava yhteiseksi toimintaohjelmaksi, jota neuvoston, Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden tulee kaikin voimin tukea.

Painopisteet

Tavaroiden vapaan liikkuvuuden edistäminen. Tekniset esteet haittaavat yhä tavaroiden vapaata liikkuvuutta yhteisössä, ja rajat ylittävä kauppa on edelleen kalliimpaa ja hankalampaa kuin liiketoiminta yhden jäsenvaltion alueella. Tavaroiden (ja palvelujen) vapaa liikkuvuus perustuu lähinnä siihen, että jäsenvaltiot voivat luottaa toistensa valvonnan tehokkuuteen. Näin ollen on toteutettava toimenpiteitä, joilla lisätään luottamusta vapaata liikkuvuutta koskevan oikeusjärjestelmän toimivuuteen.

Komissio ehdottaa uutta asetusta, jossa määriteltäisiin vastavuoroisen tunnustamisen perusperiaatteet ja velvoitettaisiin ilmoittamaan tunnustamisen epäämisestä. Aluksi komissio kuulee laajasti kaikkia asianomaisia. Komissio on esittänyt äskettäin julkaisemassaan tiedonannossa parannuksia teknistä yhdenmukaistamista koskevaan uuteen lähestymistapaan. Unionin sääntöjen laatimista voitaisiin nopeuttaa Euroopan standardointiorganisaatioiden tiiviimmällä yhteistyöllä. Komissio tekee vuonna 2003 kumppanuus- ja tulossopimukset näiden organisaatioiden kanssa. Komissio suunnittelee kestävää talouskehitystä koskevia toimenpiteitä ja aikoo laatia tiedonannon ja puitedirektiivin, joilla varmistetaan, ettei ympäristövaatimuksilla estetä vapaata liikkuvuutta. Komissio laatii tuoteturvallisuuteen liittyen selonteon uuden vahvistetun direktiivin soveltamisesta vuoteen 2006 mennessä.

Palvelumarkkinoiden integrointi. Palveluja koskeva jäsenvaltioiden lainsäädäntö on kirjava ja muodostaa näin ollen esteen palvelujen vapaalle liikkuvuudelle. Nämä esteet haittaavat kaupankäynnin kaikkia vaiheita, yrityksen sijoittautumisesta myynnin jälkeisiin toimiin asti ja estävät erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) toimimasta muissa jäsenvaltioissa.

Neuvoston ja Euroopan parlamentin olisi tehtävä ehdotus myynninedistämistä koskevaksi asetukseksi ja ammattipätevyyden tunnustamista koskevaksi direktiiviksi. Komissio teki vuonna 2003 ehdotuksen myös palveluja sisämarkkinoilla koskevaksi direktiiviksi, jossa määritellään selkeät ja tasapainoiset oikeudelliset puitteet. Toteutettavuustutkimuksen tuloksista riippuen komissio aikoo ehdottaa kansallisia teknisiä määräysluonnoksia koskevan tarkastelumekanismin laajentamista (sen soveltamisalan ulottamiseksi tietoyhteiskuntaa laajemmalle alalle). Muut rahoituspalvelujen toimintasuunnitelman mukaiset toimenpiteet olisi myös toteutettava, erityisesti olisi annettava tarjousesitedirektiivi, sijoituspalveludirektiivi, avoimuusdirektiivi, kulutusluottodirektiivi (es de en fr) ja vähittäisrahoituspalveludirektiivi. Vuodelle 2003 on myös suunnitteilla tiedonanto maksu- ja selvitystoiminnasta, asetukset Euroopan yhtenäisestä maksualueesta ja rajat ylittävästä osakekaupasta. Komissio tekee vuoden 2004 alussa ehdotuksen uudeksi direktiiviksi omien varojen riittävyydestä.

Verkostoalojen korkean laadun takaaminen. Viimeisten kymmenen vuoden aikana näiden alojen markkinat ovat avautuneet merkittävästi, mikä johtuu yhteisön lainsäädännöstä ja tekniikan kehityksestä. Verkostoaloilla on erityiset velvoitteet toimittaa palveluja koko väestölle. Komissio julkaisee piakkoin vihreän kirjan keskustelun avaamiseksi tämän alan ongelmien ratkaisemisesta. Tarvitaan valtavia investointeja infrastruktuurien laadun parantamiseksi Euroopassa ja erityisesti unioniin liittyvissä maissa. Näiden investointien toteuttamiseksi olisi hyvä tiivistää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä, vaikka ongelmiakin on.

Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi kiireesti hyväksyttävä liikenteen alaa koskeva «toinen rautatiepaketti», ehdotus julkisen liikenteen kilpailun valvomiseksi, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan luomiseksi suunniteltu paketti ja satamapalvelujen markkinoille pääsyä koskeva ehdotus. Komission olisi neuvoteltava open skies -sopimus Yhdysvaltojen kanssa. Komissio aikoo ehdottaa henkilöliikenteen markkinoiden avaamista. Neuvoston olisi pikaisesti hyväksyttävä «energiapaketti» kaasu- ja sähkömarkkinoiden täydelliseksi avaamiseksi vuoteen 2007 mennessä. Lisäksi komissio tekee vesi- ja jätevesialaa koskevan tutkimuksen. Direktiivi, joka koskee postipalvelumarkkinoiden olennaisten osien avaamista kilpailulle, olisi pantava täysimääräisesti täytäntöön.

Veroesteiden vaikutuksen vähentäminen. Kahdenkymmenenviiden eri yritysverojärjestelmän olemassaolo vaikeuttaa sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Nykyinen alv-järjestelmä, saman konsernin kahden osan väliset siirrot, jäsenvaltioiden vaihteleva verotus (esim. osinkojen verotus) ja monet muut ongelmat haittaavat rajat ylittävien sitoumusten tekemistä sisämarkkinoilla.

Veroesteiden vähentämiseksi komissio ehdottaa emo- ja tytäryhtiödirektiivin ja yritysfuusiodirektiivin tarkistamista. Komissio aikoo perustaa pitkällä aikavälillä EU:n tasoisen yhteisen konsolidoidun yhtiöveropohjan. Komissio julkaisee tiedonannon, jossa se esittää toimenpiteitä nykyisen alv-järjestelmän uudistamiseksi ja selkeyttämiseksi. Komissio suosittelee asteittaista luopumista ajoneuvoverotukseen liittyvästä rekisteröintiverosta. Komissio toteuttaa toimenpiteitä, joilla se varmistaa syrjimättömyyteen perustuvan kohtelun osinkojen verotuksessa.

Hankintamenettelyyn osallistumisen laajentaminen. Rajat ylittävä osallistuminen sopimuksentekomenettelyihin on edelleen vähäistä. Liikemahdollisuuksia menetetään, koska kilpailua ei ole hankintamenettelyissä, ja veronmaksajan rahoja käytetään tehottomasti. Eri valtioiden tarjouskilpailuja koskevia kansallisia asetuksia olisi selkeytettävä ja yhdenmukaistettava. Julkisen ja yksityisen sektorin toimijoita olisi kannustettava osallistumaan näihin kilpailuihin.

Neuvoston ja Euroopan parlamentin olisi annettava hankintamenettelyjä koskeva lakipaketti. Näiden toimien saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä voisi tarjota jäsenvaltioille tilaisuuden järkevöittää ja selkeyttää omaa lainsäädäntöään ja sovellettavia menettelyjä. Komissio aikoo esittää, että jäsenvaltiot valtuuttaisivat kansallisen valvontaviranomaisen (tai muun kansallisen elimen) saattamaan tapaukset kansalliseen muutoksenhaku- tai tuomioistuinkäsittelyyn, jossa voidaan ryhtyä tehokkaisiin korjaaviin toimenpiteisiin. Äskettäin perustettu julkisten hankintojen verkko olisi ulotettava kaikkiin jäsenvaltioihin ja Euroopan talousalueen (ETA-) maihin. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että kaikki niiden operationaaliset sähköiset hankintajärjestelmät ovat täysin säädöspaketin vaatimusten mukaisia sen tullessa voimaan. Komissio julkaisee puolustusalan hankintoihin liittyvän tulkitsevan tiedonannon tältä alalta annetuista yhteisöjen tuomioistuimen viimeaikaisista tuomioista ja vuonna 2004 vihreän kirjan Euroopan puolustushankinnoista.

Liiketoiminnan edellytysten parantaminen. Strategiset toimenpiteet yrittäjyyden ja innovoinnin rohkaisemiseksi kuuluvat jäsenvaltioiden suoraan toimivaltaan. Komissio käynnistää tällä alalla kokemusten ja parhaiden toimintatapojen vaihdon BEST-ohjelmansa välityksellä. Sisämarkkinapolitiikan tarkoituksena on myös edistää yrittäjyyttä ja innovointia yhä enemmän osaamiseen perustuvassa taloudessa.

Neuvoston olisi hyväksyttävä mitä pikimmin lopullinen versio yhteisöpatentin perustamista koskevasta asetuksesta. Nopeasti olisi myös annettava direktiivi teollis- ja tekijänoikeuksien harjoittamisen tehostamisesta ja direktiivi tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoitavuudesta. Valtiontukia olisi supistettava. Komissio laatii toimintasuunnitelman yhtiöoikeudesta ja yrityshallinnosta EU:ssa. Näissä lyhyen aikavälin toimenpiteissä on kyse yhtiöoikeudesta, rajat ylittävistä fuusioista ja päätoimipaikan rajat ylittävästä siirrosta. Yritysostotarjouksia koskeva direktiivi olisi myös hyväksyttävä viipymättä.

Haasteena väestörakenteen muutos. Väestön ikääntyminen on haaste eläkejärjestelmille, talouskasvulle, julkiselle rahoitukselle ja terveydenhuoltojärjestelmille. Tietyillä yhteisötason toimenpiteillä, ennen kaikkea vakavaraisuusehtojen laatimisella voi olla tehokas vaikutus työeläkkeisiin siten, että eläkerahastot voivat toimia tehokkaasti sisämarkkinoilla.

Jäsenvaltioiden olisi pantava eläkerahastodirektiivi asianmukaisesti täytäntöön. Komissio esittää työmarkkinaosapuolia kuultuaan mahdollisesti ehdotuksen direktiiviksi työeläkkeiden siirrettävyydestä. Komissio torjuu edelleen verosyrjintää, joka kohdistuu muihin jäsenvaltioihin perustettuihin eläkerahastoihin. Komissio käynnistää kuulemismenettelyn sisämarkkinoilla tapahtuvan henkilöiden vapaan liikkuvuuden vaikutuksista terveydenhuoltojärjestelmiin määritelläkseen jäsenvaltioiden kanssa yhteisen näkemyksen tästä asiasta.

Sääntely-ympäristön yksinkertaistaminen. Sääntely-ympäristön tehostaminen ja selkeyttäminen on olennainen edellytys kilpailukyvylle. Se on myös tärkeää, kun unionin säännöstöä saatetaan osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä.

Komissio käynnistää laajan keskustelun ja kuulemisen sisämarkkinoiden lainlaadinnasta ja esittää sitä koskevat päätelmät vuonna 2004. Ajatusta sisämarkkinoihin liittyvästä yhteensopivuustestistä kehitellään edelleen Euroopan parlamentissa ja neuvostossa, jotta saataisiin ohjeet jäsenvaltioiden lainsäätäjille sisämarkkinoiden pirstoutumisriskin vähentämiseksi. Komissio kehottaa neuvostoa perustamaan parempaa sääntelyä käsittelevän horisontaalisen työryhmän, joka olisi säännöllisessä yhteydessä komissioon. Yhdessä jäsenvaltioiden kanssa laaditaan indikaattorit, joilla mitataan hallintorasitteiden vähentämisessä saavutettua edistystä.

Sääntöjen soveltamisen valvonta. Jäsenvaltioiden on oltava aktiivisia sisämarkkinoiden yleisessä hallinnossa varmistaakseen toimenpiteiden tehokkaan täytäntöönpanon. Ongelman ratkaisemiseksi on mahdollisuus tehdä valitus komissiolle, joka voi aloittaa rikkomismenettelyn jäsenvaltioita vastaan, tai panna alulle kansallinen menettely. Molemmat menettelyt ovat hitaita ja joskus jopa kalliita. Komissio on kehitellyt aloitteen SOLVIT, jolla pyritään parantamaan sisämarkkinoiden sääntöjen asianmukaista noudattamista.

Jäsenvaltioiden olisi määriteltävä kunnianhimoisemmat tavoitteet säännöstön voimaansaattamiselle, jotta ne voisivat harjoittaa poliittista painostusta direktiivien saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä. Komissio laatii suosituksen hyvistä toimintatavoista ja tehostaa ennakoivaa keskustelua jäsenvaltioiden kanssa. Voitaisiin myös ajatella, että jäsenvaltiot velvoitettaisiin ilmoittamaan komissiolle toimenpiteistä sähköisiä kanavia käyttäen ja toimittamaan vastaavuustaulukot. Voitaisiin kehitellä voimaansaattamisen vakiomääräaika (kaksi vuotta) ja vakioseuraamuslausekkeet viranomaisten välisen yhteistyön tiivistämiseksi. Lisäksi komissio kehottaa jäsenvaltioita vähentämään rikkomisiaan puoleen nykyisestä määrästä vuoteen 2006 mennessä.

Komissio julkaisee EUROPA-sivustolla erityisen osaston, jossa yhteisön oikeudesta johtuvista oikeuksista tiedotetaan kansalaisille ja yrityksille. Komissio ehdottaa tehokkaamman kuluttajansuojan aikaansaamiseksi asetusta, jolla perustetaan lainsäädännön toteuttamista valvovien viranomaisten verkko.

Tiedotuspolitiikan parantaminen. Voidakseen hyötyä täysimääräisesti sisämarkkinoista kansalaisten ja yritysten on tunnettava niistä johtuvat oikeutensa ja mahdollisuutensa. Tiedotuspolitiikkaa siis tarvitaan sisämarkkinoiden edistämiseksi.

Jäsenvaltioiden olisi laadittava kansalliset suunnitelmat kansalaistensa ja yritystensä tiedon lisäämiseksi sisämarkkinoiden tarjoamista mahdollisuuksista. Erityistä huomiota on kiinnitettävä uusiin jäsenvaltioihin, ja nykyisiä tiedotusvälineitä laajennetaan asteittain. Uusia Internetin portaaleja perustetaan. Euroguichets-neuvontapisteiden verkkoa laajennetaan siten, että kussakin jäsenvaltiossa on ainakin yksi Euroopan kuluttajien neuvontakeskus.

Kaikki hyöty laajentuneista sisämarkkinoista

Yhteisön säännöstön saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja yhteisön lainsäädännön täytäntöönpano ovat melkoisia tehtäviä uusissa jäsenvaltioissa. Liittymisen jälkeen ilmaantuu jonkin aikaa väistämättä ongelmia, mutta ne on ratkaistava jo heti alussa, jottei suojalauseketta jouduta soveltamaan. Komissio voi 1. toukokuuta 2007 asti turvautua sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan turvaavaan suojalausekkeeseen.

Uudet jäsenvaltiot voivat antaa komissiolle tiedoksi täytäntöönpanotoimenpiteensä jo ennen liittymistä, mikä helpottaa ilmoitusprosessia ja yhteisön oikeuden noudattamisen valvontaa. Komissio kehottaa uusia jäsenvaltioita saattamaan lainsäädäntönsä tarkastelun nopeasti päätökseen ja kumoamaan syrjintään perustuvan lainsäädännön. Toimivaltaiset viranomaiset ja laajentumisen vaikutusten soveltamista lainsäädäntöön valvovat virkamiehet on pidettävä jatkuvasti ajan tasalla. Komissio suosittelee uusien jäsenvaltioiden virkamiesten lyhyitä työharjoittelujaksoja.

Sisämarkkinoiden rakentaminen kansainvälisestä näkökulmasta

Laajentumisen jälkeen EU:lla on uusi tehtävä tiivistää suhteitaan uusiin naapureihin: Venäjään, Ukrainaan, Moldaviaan, Valko-Venäjään ja Välimeren eteläpuolen maihin. Kun lainsäädäntö saadaan asteittain yhdenmukaistettua, avautuvat paremmat mahdollisuudet unionin markkinoilla. Pitkälle maailmanlaajuistuneen talouden olosuhteissa EU:n ulkopuolisessa maassa annetulla lainsäädännöllä voi olla vaikutuksia myös unioniin. Vastaisuudessa on tiivistettävä unionin lainsäätäjien vuoropuhelua tärkeimpien kumppanimaiden kollegojen kanssa.

"Uusien naapureiden" ilmaantumista voitaisiin hyödyntää paremmin solmimalla uusia sopimuksia niiden maiden kanssa, joiden kanssa on jo tehty kumppanuus-, yhteistyö- tai assosiointisopimukset. Komissio jatkaa EU:n sääntelytavan edistämistä ja vaalimista kansainvälisissä elimissä, kuten Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa ja Maailman henkisen omaisuuden järjestössä WIPO:ssa. Komissio lisää myös vuoropuhelua rahoitusmarkkinoista Yhdysvaltojen kanssa. Lisäksi komissio pyrkii tehostamaan valvontaa ulkorajoilla yhteisin riskinhallintatoimenpitein.

Seuranta

Strategiaa seurataan kolmella tasolla: Ensiksi tarkastetaan, onko ehdotetut toimenpiteet toteutettu annetussa määräajassa. Toiseksi valvotaan, että hyväksytyt toimenpiteet toteutetaan asianmukaisesti. Lopuksi mitataan toimenpiteiden tehoa eli niiden vaikutuksia markkinoihin, yrityksiin ja muihin talouden toimijoihin.

Komissiolla on jo käytettävissään joitakin indikaattoreita tämän politiikan tehokkuuden arvioimiseksi tietyillä erityisaloilla. Sisämarkkinastrategian täytäntöönpanosta laaditaan kertomus, joka täydentää kertomusta tuote- ja pääomamarkkinoiden toiminnasta (Cardiff-raportti), kilpailukykyraporttia ja komission tulostauluja.

Tämän tiedonannon liitteenä olevissa taulukoissa esitetään sisämarkkinastrategian yhteydessä suunnitteilla olevat toimenpiteet ja alustava aikataulu.

Taustaa

Sisämarkkinastrategia on talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen ja työllisyyttä koskevien suuntaviivojen rinnalla EU-tason talouspolitiikan keskeinen koordinointiväline. Tällä strategialla voidaan myös edistää merkittävästi uuden kilpailukykyneuvoston työtä. Se on samalla vastaus Euroopan parlamentin pyyntöön kehittää uusi aloite, jolla voitaisiin vauhdittaa keskeisten uudistusten toteuttamista.

Uudella sisämarkkinastrategialla halutaan myös nopeuttaa Lissabonin prosessin kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamista vuoteen 2010 mennessä. Lisäksi sisämarkkinoita on vahvistettava nyt, kun laajentumiseen ei ole enää vuottakaan, jotta vältettäisiin hajaantumisen riski ja voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti laajentuneiden markkinoiden jäsenvaltioille tarjoamat mahdollisuudet. Sisämarkkinastrategian odotetaan myös kannustavan rakenneuudistuksia, joilla pyritään lisäämään unionin talouksien kasvukapasiteettia.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission tiedonanto "Sisämarkkinastrategian (2003-2006) täytäntöönpanoa koskeva toinen kertomus" [KOM(2005) 11 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä].

Sisämarkkinastrategian (2003-2006) täytäntöönpanoa koskevassa toisessa kertomuksessa todetaan, että vuonna 2004 sisämarkkinoiden integraatiovauhti hidastui. Komissio korostaa, kuinka tärkeää on vahvistaa markkinoiden integraatiota 25 jäsenvaltion unionissa, jonka ansiosta kaupan ja sijoitustoiminnan kasvattamiselle on edelleen huomattavasti varaa lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Toimenpiteet, joita laajentuneilla sisämarkkinoilla on toteutettu rahoituspalvelujen alalla, verkkotoimialoilla ja yhtiöoikeuden alalla, alkavat pian tuottaa käytännössä näkyviä myönteisiä vaikutuksia.

Mitä tulee sisämarkkinoiden sääntelykehykseen, kaksi kolmasosaa komission vuonna 2004 esittämistä lainsäädäntötoimenpiteistä on hyväksytty kokonaisuudessaan. Kertomuksessa korostetaan kuitenkin, että useista komission tekemistä tärkeistä ehdotuksista odotetaan vielä neuvoston ja parlamentin päätöksiä. Niitä ovat muun muassa yhteisöpatentti, ammattipätevyyden tunnustamisjärjestelmän yksinkertaistaminen ja yleiseurooppalainen myynninedistäminen.

Komissio esittää neljä keskeistä toiminta-aluetta, joihin on kiinnitettävä erityistä huomiota:

• sääntelykehyksen hyväksymisen loppuun saattaminen
• nykyisen sääntelyn toimivuuden parantaminen
• johdonmukaisuuden ja synergian lisääminen suhteessa muihin yhteisön politiikan aloihin
• sisämarkkinalainsäädännön ja maailmanlaajuisten taloudellisten puitteiden paremman keskinäisen vastaavuuden varmistaminen.

Komission tiedonanto "Sisämarkkinastrategian (2003-2006) täytäntöönpanoa koskeva kertomus" [KOM(2004) 22 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

Komissio esitti tammikuussa 2004 ensimmäisen kertomuksensa sisämarkkinastrategian (2003-2006) täytäntöönpanosta. Yleisesti ottaen komissio totesi, että strategian hyväksymistä seuranneiden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana saavutetut tulokset ovat sekä myönteisiä että kielteisiä. Yli puolet vuoden 2003 loppuun mennessä toteutettaviksi suunnitelluista toimista on toteutettu määräaikaan mennessä. Viivästyneiden joukossa on kuitenkin useita EU:n tulevalle kilpailukyvylle ratkaisevan tärkeitä lainsäädäntöaloitteita.

Komissio ehdotti tämän vuoksi kiireellisiä toimia vuoden 2004 aikana kahdella rintamalla:

• lainsäädäntöaloitteet kuten yhteisöpatentti, teollis- ja tekijänoikeuksien valvonta, ammattipätevyyden tunnustaminen ja rahoituspalvelujen toimintasuunnitelma
• "paremman hallintotavan" kehittäminen ja toteuttaminen siten, että jäsenvaltiot toimisivat kumppaneina toteuttaen niille kuuluvat tehtävät (EU-säännösten saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä nopeammin ja tehokkaammin, kansallisten viranomaisten yhteistyön vahvistaminen jne.).

Komission mukaan tämä antaisi onnistuessaan Lissabonin strategialle uutta pontta ja vahvistaisi sisämarkkinoiden pohjaa (enemmän EU:n sisäistä kauppaa, enemmän kilpailua, parempaa tuottavuutta jne.).

See also

Lisätietoja:

Sisämarkkinastrategian 2003-2006 koko teksti (pdf).

Sisämarkkinoiden pääosaston verkkosivustolta kohdasta: Sisämarkkinastrategia ja sen voimaansaattaminen (DE) (EN) (FR).

Viimeisin päivitys 13.02.2006