Työntekijöiden vapaa liikkuvuus

Työntekijöiden vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan unionin (EU) sopimuksissa määrätyistä neljästä vapaudesta. Muut ovat tavaroiden, pääoman ja palvelujen vapaa liikkuvuus. Monet EU:n perussopimusten artiklat vaikuttavat työntekijöiden vapaaseen liikkuvuuteen, ja niistä tärkein on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 45 artikla.

SEUT-sopimuksen 45 artiklassa annetaan EU:n jäsenvaltioiden kansalaisille oikeus

• etsiä työpaikkaa toisesta jäsenvaltiosta
• työskennellä siellä ilman työlupaa
• asua siellä tätä tarkoitusta varten
• oleskella siellä myös työsuhteen päättymisen jälkeen
• nauttia yhdenvertaisesta kohtelusta jäsenvaltion kansalaisten kanssa työllistymisen, työolojen ja kaikkien muiden sosiaalisten ja verotuksellisten etujen osalta.

Näitä oikeuksia sovelletaan henkilöihin, jotka käyttävät vapauttaan vapaaseen liikkuvuuteen työntekoa varten. On olemassa rajoituksia, jotka perustuvat yleisen turvallisuuden, yleisen järjestyksen, kansanterveyden ja julkisen sektorin työllisyyden näkökohtiin.

Jos EU:n kansalainen työskentelee ulkomailla toisessa jäsenvaltiossa, myös perheenjäsenillä on oikeus oleskella ja työskennellä kyseisessä jäsenvaltiossa kansallisuudesta riippumatta. Lapsilla on myös oikeus saada opetusta jäsenvaltiossa, jonne heidän vanhempansa on muuttanut.

Ammattipätevyyksien vastavuoroisesta tunnustamisesta annetun EU:n lainsäädännön mukaan henkilöillä, jotka työskentelevät tietyissä ammateissa, joihin vastaanottava jäsenvaltio edellyttää erityistä ammattipätevyyttä, on oikeus siihen, että heidän ammattipätevyytensä tunnustetaan kyseisessä valtiossa.

On myös olemassa sääntöjä, joilla suojellaan EU:n kansalaisten sosiaaliturvaoikeuksia, kun he muuttavat jäsenvaltiosta toiseen.

Vuonna 2019 perustettiin Euroopan työviranomainen (ELA), jonka tehtävänä on auttaa varmistamaan työvoiman oikeudenmukainen liikkuvuus kaikkialla EU:ssa ja avustaa sosiaaliturvajärjestelmien koordinoinnissa.

Työntekijöiden vapaata liikkuvuutta sovelletaan myös Islannin, Liechtensteinin ja Norjan kansalaisiin, joiden maat kuuluvat Euroopan talousalueeseen. Muilla EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisilla voi olla oikeus työskennellä jäsenvaltiossa tai saada yhdenvertaista kohtelua EU:n kansalaisten kanssa yhdenvertaisesti työehtojen osalta. Nämä oikeudet riippuvat heidän asemastaan EU:n kansalaisten perheenjäseninä ja heidän omasta kansallisuudestaan (useilla mailla on sopimuksia EU:n kanssa).

KS. MYÖS

• Yhtäläiset mahdollisuudet
• Euroopan talousalue (ETA)
• Jäsenvaltiot
• Syrjimättömyys (periaate)
• EU:n liikkumis- ja oleskeluvapaus (tiivistelmä)
• EURES: EU:n työnvälityspalvelut (tiivistelmä)
• Euroopan työviranomainen (tiivistelmä)
• Työntekijöiden vapaa liikkuvuus (tiivistelmä)
• Lisäeläkkeet – oikeuksien säilyttäminen muutettaessa ulkomaille (tiivistelmä)
• Ammattipätevyyden tunnustamisjärjestelmä (tiivistelmä)
• Vapaa liikkuvuus – EU:n kansalaiset (Euroopan komissio)