Unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunta rikosoikeudellisin keinoin

 

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Direktiivi (EU) 2017/1371 – EU:n taloudellisten etujen suojaaminen rikosoikeudellisin keinoin

DIREKTIIVIN TARKOITUS

• Luoda vahvempi ja yhdenmukaisempi järjestelmä, jossa on yhteiset vähimmäissäännöt, Euroopan unionin (EU) talousarvioon vaikuttavien rikosten torjumiseksi.
• Suojata paremmin EU:n taloudelliset edut ja veronmaksajien rahat koko EU:ssa.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Soveltamisala

Direktiivi kattaa

• petokset ja muut rikokset, kuten korruption, varojen väärinkäytön ja rahanpesun, jotka vaikuttavat EU:n taloudellisiin etuihin eli EU:n talousarvioon sekä perussopimusten mukaisesti perustettujen EU:n toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen talousarvioihin tai niiden suoraan tai välillisesti hallinnoimiin ja valvomiin talousarvioihin
• yhteiseen arvonlisäverojärjestelmään kohdistuvat vakavat rikokset, kuten alv-karusellipetokset* ja rikos katsotaan vakavaksi, jos se on yhteydessä kahden tai useamman EU:n jäsenvaltion alueeseen ja aiheuttaa vähintään 10 000 000 euron kokonaisvahingot.

Direktiivissä säädetään myös yhteisistä säännöistä, jotka koskevat sen soveltamisalaan kuuluvien rikosten seuraamuksia ja vanhentumisaikaa.

Määritelmät

Kaikille seuraaville rikoksille annetaan EU:n tasolla määritelmä:

• tahallinen petos hankintoihin liittyvien tai muiden kuin hankintoihin liittyvien menojen osalta sekä arvonlisäveroon perustuvista omista varoista saatavien tai muiden tulojen osalta
• rahanpesu direktiivin (EU) 2015/849 (ks. tiivistelmä) määritelmän mukaisesti
• tahallinen lahjuksen ottaminen ja lahjuksen antaminen
• tahallinen varojen väärinkäyttö.

Direktiivissä määritellään ”virkamiehet” – EU:n ja kansalliset virkamiehet (myös jäsenvaltioissa) – ja tämä määritelmä on merkityksellinen rahanpesun, korruption ja väärinkäytön määritelmän kannalta.

Direktiivissä määritellyt rikokset kuuluvat Euroopan syyttäjänviraston vastuulle. Kyseessä on riippumaton EU:n elin, jolla on valtuudet tutkia näitä rikoksia, nostaa niistä syytteitä ja saattaa ne asianomaisten kansallisten tuomioistuinten käsiteltäväksi.

Yhteinen lähestymistapa

Kaikissa jäsenvaltioissa (Tanskaa ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa* lukuun ottamatta):

• nämä teot, ja niiden yrittäminen sekä niihin liittyvä yllyttäminen ja avunanto, ovat rangaistavia rikoksia
• oikeushenkilöt* tulee asettaa vastuuseen niiden puolesta tehdyistä rikoksista, sulkematta pois mahdollisuutta panna vireille rikosoikeudellinen menettely sellaisia yksilöitä vastaan, jotka ovat rikosten tekijöitä tai niistä yksin vastuussa.

Seuraamukset

Direktiivissä säädetään ”tehokkaista, oikeasuhteisista ja varoittavista” rikosoikeudellisista seuraamuksista.

Näihin kuuluu enimmäisrangaistuksena vähintään neljän vuoden vankeus, kun

• EU:n talousarvioon kohdistuva taloudellinen vahinko ylittää 100 000 euron rajan
• on kyse yhteiseen alv-järjestelmään kohdistuvista vakavista rikoksista
• on olemassa muita kansallisessa lainsäädännössä määriteltyjä vakavia asianhaaroja.

Kun on kyse rikoksista, joissa vahinko on alle 10 000 euroa, jäsenvaltiot voivat säätää muita kuin rikosoikeudellisia seuraamuksia.

Asetuksessa säädetään oikeushenkilöille (rikosoikeudellisten tai muiden) sakkojen lisäksi myös useita muita seuraamusmahdollisuuksia.

Edellä mainittujen rikosten tekeminen puitepäätöksessä 2008/841/YOS (ks. tiivistelmä) määritellyssä rikollisjärjestössä on koventamisperuste (rikos katsotaan vakavammaksi).

Nämä seuraamukset eivät sulje pois

• ankarampien seuraamusten mahdollisuutta kansallisessa lainsäädännössä
• toimivaltaisten viranomaisten valtuuksia ryhtyä kurinpitotoimiin virkamiehiä vastaan.

Direktiivissä käsitellään myös seuraavia asioita:

• EU:n talousarvioon vaikuttavien rikosten tekovälineiden ja tuottaman hyödyn jäädyttäminen ja menetetyksi tuomitseminen
• lainkäyttövallan ulottaminen tällaisiin rikoksiin
• vähimmäisvanhentumisajat, jotka mahdollistavat tutkinnan ja syytteeseenpanon sekä näistä rikoksista tuomituille määrättyjen seuraamusten täytäntöönpanon.

Jäsenmaiden ja EU:n toimielinten, elinten ja laitosten välinen yhteistyö

• Jäsenvaltioiden, Euroopan syyttäjänviraston, Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) on tehtävä yhteistyötä tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien rikosten torjumiseksi. OLAF – ja tarvittaessa Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virasto – tarjoaa teknistä ja operatiivista apua jäsenvaltioiden tutkintojen koordinoinnin helpottamiseksi.
• Jos Euroopan tilintarkastustuomioistuin ja tilintarkastajat, joiden vastuulla on EU:n toimielinten, elinten ja virastojen talousarviota koskeva tilintarkastus ja toimielinten hallinnoimien ja valvomien talousarvioiden tilintarkastus, havaitsevat tekoja, jotka voidaan luokitella tämän direktiivin mukaiseksi rikokseksi, niiden on ilmoitettava asiasta Euroopan syyttäjänvirastolle, OLAFille ja muille toimivaltaisille viranomaisille. EU:n jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden kansalliset tilintarkastuselimet toimivat samoin.

MISTÄ ALKAEN TYÖJÄRJESTYSTÄ SOVELLETAAN?

Direktiivi piti saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään 6. heinäkuuta 2019.

TAUSTAA

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 325 artiklassa velvoitetaan EU ja sen jäsenmaat suojaamaan EU:n taloudellisia etuja petolliselta menettelyltä ja muulta laittomalta toiminnalta toimenpiteillä, joilla on ennalta ehkäisevä vaikutus.

Yli 90:tä prosenttia EU:n talousarviosta hallinnoidaan kansallisella tasolla. Rikoksista ja muusta laittomasta toiminnasta aiheutuu EU:n talousarvioon vuosittain satojen miljoonien eurojen vahingot. Tämä on vakava huolenaihe. Euroopan komissio antoi vuonna 2011 tiedonannon, joka sisältää ehdotuksia EU:n taloudellisten etujen suojaamisen parantamiseksi (ks. IP/11/644).

Ks. lisätietoja:

• Petosten ehkäisemistä ja torjuntaa koskevat politiikat (Euroopan petostentorjuntavirasto)
• Petostentorjunta (Euroopan komissio)
• Komissio lisää EU:n varoihin kohdistuvien petosten torjuntaa – lehdistötiedote (Euroopan komissio).

KESKEISET TERMIT

ASIAKIRJA

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29–41)

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin 5 päivänä heinäkuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 täytäntöönpanosta (COM(2021) 536 final)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoidut toisinnot (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 1–388)

Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (”EPPO”) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1–71)

Neuvoston asetukseen (EU) 2017/1939 tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen säädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 73–117)

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/42/EU, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, rikoksentekovälineiden ja rikoshyödyn jäädyttämisestä ja menetetyksi tuomitsemisesta Euroopan unionissa (EUVL L 127, 29.4.2014, s. 39–50)

Ks. konsolidoitu toisinto.

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisesta rikosoikeuden ja hallinnollisten tutkimusten avulla: Kokonaisvaltainen politiikka veronmaksajien rahojen suojaamiseksi (KOM(2011) 293 lopull., 26.5.2011)

Neuvoston puitepäätös 2008/841/YOS, tehty 24 päivänä lokakuuta 2008, järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta (EUVL L 300, 11.11.2008, s. 42–45)

Neuvoston direktiivi 2006/112/EY, annettu 28 päivänä marraskuuta 2006, yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä (EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1–118)

Ks. konsolidoitu toisinto.

Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1–4)

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella tehty yleissopimus yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL C 316, 27.11.1995, s. 49–57)

Viimeisin päivitys: 14.02.2022