11.11.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 300/42

(1)

Haagin ohjelman tavoitteena on parantaa unionin ja jäsenvaltioiden yhteistä kykyä muun muassa torjua järjestäytynyttä rajat ylittävää rikollisuutta. Tämä tavoite on määrä saavuttaa muun muassa lainsäädäntöä lähentämällä. Tarvitaan tiiviimpää Euroopan unionin jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, jotta voidaan torjua rikollisjärjestöjen aiheuttamat vaarat ja niiden leviäminen sekä vastata tehokkaasti kansalaisten odotuksiin ja jäsenvaltioiden tarpeisiin. Brysselissä 4 ja 5 päivänä marraskuuta 2004 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien 14 kohdassa todetaan tältä osin Euroopan kansalaisten odottavan, että samalla kun Euroopan unioni takaa perusvapauksien ja -oikeuksien kunnioittamisen, se myös omaksuu tehokkaamman yhteisen lähestymistavan rajat ylittäviin ongelmiin, kuten järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

(2)

Komissio arvioi toimien toteuttamisesta terrorismin ja muiden vakavien rikollisuuden muotojen torjumisen alalla 29 päivänä maaliskuuta 2004 antamassaan tiedonannossa, että Euroopan unionissa olevia järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevia voimavaroja olisi tehostettava, ja totesi laativansa puitepäätöksen, jolla korvataan rikollisjärjestöön osallistumisen kriminalisoinnista Euroopan unionin jäsenvaltioissa 21 päivänä joulukuuta 1998 hyväksytty yhteinen toiminta 98/733/YOS (2).

(3)

Haagin ohjelman kohdassa 3.3.2 todetaan, että aineellisen rikosoikeuden lähentäminen helpottaa tuomioiden ja oikeudellisten päätösten vastavuoroista tunnustamista sekä rikosasioita koskevaa poliisi- ja oikeudellista yhteistyötä sekä koskee rajat ylittävän, erityisen vakavan rikollisuuden eri aloja, ja että etusija olisi annettava perussopimuksissa erityisesti mainituille rikollisuuden aloille. Rikollisjärjestöön osallistumiseen liittyvien rikosten määritelmiä olisi sen vuoksi lähennettävä kaikissa jäsenvaltioissa. Näin ollen tämän puitepäätöksen soveltamisalaan olisi kuuluttava ne rikokset, jotka ovat rikollisjärjestöille tunnusomaisia. Lisäksi siinä olisi säädettävä rikoksiin syyllistyneiden tai niiden tekemisestä vastuussa oleviin luonnollisiin henkilöihin ja oikeushenkilöihin kohdistuvien sellaisten seuraamusten määräämisestä, jotka ovat oikeassa suhteessa tehtyjen rikosten vakavuuteen.

(4)

Velvoitteet, jotka aiheutuvat 2 artiklan a alakohdasta, eivät saisi rajoittaa jäsenvaltioiden vapautta luokitella rikollisjärjestöiksi muitakin ryhmiä, esimerkiksi sellaisia, joiden tarkoituksena ei ole saada taloudellista tai muuta aineellista hyötyä.

(5)

Velvoitteet, jotka aiheutuvat 2 artiklan a alakohdasta, eivät saisi rajoittaa jäsenvaltioiden vapautta tulkita ilmaisua ”rikollinen toiminta” siten, että se merkitsee varsinaisten tekojen suorittamista.

(6)

Euroopan unionin olisi täydennettävä kansainvälisten järjestöjen tekemää merkittävää työtä, johon kuuluu muun muassa Yhdistyneissä Kansakunnissa tehty kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastainen yleissopimus, jäljempänä ’Palermon yleissopimus’, joka on yhteisön puolesta tehty neuvoston päätöksellä 2004/579/EY (3).

(7)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän puitepäätöksen tavoitteita, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden johdosta saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti, sellaisena kuin sitä on sovellettu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan toisen kohdassa. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä puitepäätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(8)

Tässä puitepäätöksessä kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja erityisesti sen 6 ja 49 artiklassa tunnustettuja periaatteita. Minkään tämän puitepäätökseen sisältyvän tarkoituksena ei ole rajoittaa tai estää kansallisia määräyksiä, jotka koskevat perusoikeuksia ja -vapauksia, kuten oikeusturvaa, lakko-oikeutta, kokoontumisvapautta, yhdistymisvapautta, lehdistönvapautta, sananvapautta, mukaan lukien oikeus perustaa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin etujensa turvaamiseksi, sekä niihin liittyvää oikeutta osoittaa mieltään.

(9)

Yhteinen toiminta 98/733/YOS olisi siten kumottava,

1)

’rikollisjärjestöllä’ rakenteeltaan jäsentynyttä yhteenliittymää, joka on ollut olemassa jonkin aikaa ja joka koostuu useammasta kuin kahdesta henkilöstä, jotka toimivat yhdessä tehdäkseen rikoksia, joista voi enimmillään seurata vähintään neljän vuoden pituinen tai sitä ankarampi vankeusrangaistus tai vapaudenriiston käsittävä turvaamistoimenpide, saadakseen niistä suoraan tai välillisesti taloudellista tai muuta aineellista hyötyä;

2)

’rakenteeltaan jäsentyneellä yhteenliittymällä’ yhteenliittymää, jota ei ole satunnaisesti muodostettu rikoksen välitöntä tekemistä varten, jonka jäsenillä ei tarvitse olla nimenomaisesti määriteltyjä tehtäviä, jonka jäsenyyden ei tarvitse olla jatkuvaa ja jolla ei tarvitse olla kehittynyttä rakennetta.

a)

sellaisen henkilön menettely, joka tahallisesti ja tietoisena joko rikollisjärjestön tavoitteesta ja yleisestä toiminnasta tai sen aikomuksesta tehdä kyseessä olevat rikokset, osallistuu aktiivisesti järjestön rikolliseen toimintaan, esimerkiksi tietojen tai välineiden tai uusien jäsenten hankintaan sekä sen toiminnan kaikenlaiseen rahoittamiseen, tietoisena siitä, että tällainen osallistuminen edistää järjestön rikollisen toiminnan toteutumista;

b)

sellaisen henkilön menettely, joka käsittää yhden tai useamman henkilön kanssa tehtävän sopimuksen toiminnasta, joka toteutuessaan johtaisi 1 artiklassa tarkoitettujen rikosten tekemiseen, silloinkin kun tämä henkilö ei osallistu toiminnan varsinaiseen suorittamiseen.

a)

2 artiklan a alakohdassa tarkoitetusta rikoksesta voidaan määrätä vapausrangaistus, jonka enimmäiskesto on vähintään kahdesta viiteen vuotta; tai

b)

2 artiklan b alakohdassa tarkoitetusta rikoksesta voidaan määrätä vapausrangaistus, jonka enimmäiskesto on sama kuin sopimuksen kohteena olevasta rikoksesta määrättävä, tai vapausrangaistus, jonka enimmäiskesto on vähintään kahdesta viiteen vuotta.

a)

sanoutuu irti rikollisesta toiminnasta; ja

b)

antaa hallinto- tai oikeusviranomaisille tietoja, joita nämä eivät olisi muutoin voineet saada ja joiden ansiosta nämä voivat:

a)

valtaan edustaa oikeushenkilöä;

b)

valtuuksiin tehdä päätöksiä oikeushenkilön puolesta; tai

c)

valtuuksiin harjoittaa valvontaa oikeushenkilön sisällä.

a)

oikeuden menettäminen julkisista varoista myönnettäviin etuisuuksiin tai tukiin;

b)

väliaikainen tai pysyvä kielto harjoittaa liiketoimintaa;

c)

tuomioistuimen valvontaan asettaminen;

d)

tuomioistuimen määräys purkaa oikeushenkilö;

e)

rikoksen tekemiseen käytettyjen laitosten sulkeminen väliaikaisesti tai pysyvästi.

a)

on tehty kokonaan tai osittain sen alueella, riippumatta siitä, mihin rikollisjärjestö on sijoittunut tai missä se harjoittaa rikollista toimintaansa;

b)

rikoksen on tehnyt asianomaisen jäsenvaltion kansalainen; tai

c)

rikos on tehty kyseiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen oikeushenkilön hyväksi.

a)

jäsenvaltio, jonka alueella teko on tehty;

b)

jäsenvaltio, jonka kansalainen tekijä on tai jossa hän asuu;

c)

jäsenvaltio, josta uhrit ovat peräisin;

d)

jäsenvaltio, jonka alueelta tekijä on tavoitettu.