PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

Ehdotuksen yleinen tausta, perusteet ja tavoitteet

Kaasumaisia polttoaineita käyttävistä laitteista annetulla direktiivillä 2009/142/EY[1] kodifioitiin 29. kesäkuuta 1990 annettu direktiivi 90/396/ETY[2], jonka soveltaminen alkoi 1. tammikuuta 1992.

Direktiivi 2009/142/EY on esimerkki unionin yhdenmukaistamislainsäädännöstä, jolla varmistetaan kaasumaisia polttoaineita käyttävien laitteiden vapaa liikkuvuus. Se on edistänyt merkittävällä tavalla sisämarkkinoiden toteutumista ja toimintaa kaasumaisia polttoaineita käyttävien laitteiden osalta. Sillä yhdenmukaistetaan sen soveltamisalaan kuuluvien kaasumaisia polttoaineita käyttävien laitteiden markkinoille saattamisen ja/tai käyttöönoton ehtoja kaasun turvallisuusriskien ja energian taloudellisen käytön osalta.

Direktiivissä 2009/142/EY esitetään olennaiset vaatimukset, joiden mukaisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien laitteiden on oltava, jotta ne voidaan asettaa saataville EU:n markkinoilla.

Direktiivin 2009/142/EY perustana on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’perussopimus’, 114 artikla. Direktiivi on yksi ensimmäisistä yhdenmukaistamisdirektiiveistä, jotka perustuvat ”uuden lähestymistavan” periaatteisiin, joiden mukaan valmistajien varmistettava, että niiden tuotteet täyttävät pakolliset turvallisuus- ja suorituskykyvaatimukset, joista säädetään asianomaisessa säädöksessä tarkentamatta erityisiä teknisiä ratkaisuja tai eritelmiä.

Nyt käsillä olevalla ehdotuksella on tarkoitus korvata kaasumaisia polttoaineita käyttävistä laitteista annettu direktiivi 2009/142/EY asetuksella komission yksinkertaistamistavoitteiden mukaisesti.

Direktiivin 2009/142/EY täytäntöönpanosta saadut kokemukset ovat osoittaneet, että eräitä direktiivin säännöksiä on päivitettävä ja selkeytettävä mutta että sen soveltamisalan muuttaminen ei ole tarpeen. Kyseiset säännökset koskevat lähinnä joitakin sektorikohtaisia määritelmiä, kaasun jakeluedellytyksiä koskevien jäsenvaltioiden ilmoitusten sisältöä ja muotoa, suhdetta kaasulaitteisiin (muiden näkökohtien osalta) sovellettavaan muuhun unionin yhdenmukaistamislainsäädäntöön sekä eräitä olennaisia vaatimuksia, joilla niitä täydennetään ja vähennetään näin tulkinnan tarvetta.

Ehdotetulla asetuksella ei muuteta direktiivin 2009/142/EY nykyistä soveltamisalaa, mutta sillä muutetaan joitakin direktiivin säännöksiä niiden sisällön selkeyttämiseksi ja päivittämiseksi. Ehdotettu asetus on myös linjassa tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvistä yhteisistä puitteista tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 768/2008/EY säännösten kanssa.

Ehdotetulla asetuksella selkeytetään sen säännösten ja EU:n muiden kohdennetumpien yhdenmukaistamissäädösten välistä suhdetta. Lisäksi siinä tarkennetaan, ettei tämän asetuksen liitteessä I olevassa 3.5 kohdassa esitettyä energian taloudellista käyttöä koskevaa olennaista vaatimusta sovelleta kaasumaisia polttoaineita käyttävien laitteiden energiatehokkuusnäkökohtiin, jotka kuuluvat energiaan liittyvien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista annetun direktiivin 2009/125/EY[3] jonkin täytäntöönpanotoimenpiteen soveltamisalaan. Direktiivin 2009/125/EY mukaisia tähän mennessä annettuja täytäntöönpanotoimenpiteitä ovat uusien nestemäisiä tai kaasumaisia polttoaineita käyttävien kuumavesikattiloiden hyötysuhdevaatimuksista annettu direktiivi 92/42/ETY[4], direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanemisesta tilalämmittimien ja yhdistelmälämmittimien ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta annettu komission asetus (EU) N:o 813/2013[5], direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanemisesta vedenlämmittimien ja kuumavesisäiliöiden ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta annettu komission asetus (EU) N:o 814/2013[6] ja direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanemisesta kotitalouksien kuivausrumpujen ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta annettu komission asetus (EU) N:o 932/2012[7]. Tässä asetuksessa vahvistettua energian taloudellisen käytön vaatimusta ei sovelleta kaasumaisia polttoaineita käyttäviin laitteisiin, jotka tulevaisuudessa kuuluvat direktiivin 2009/125/EY nojalla annettavien ekologista suunnittelua koskevien täytäntöönpanotoimenpiteiden   soveltamisalaan. Ekologista suunnittelua koskevien täytäntöönpanotoimenpiteiden  puuttuessa sovelletaan edelleen energian taloudellista käyttöä koskevaa vaatimusta.  Tämä ei kuitenkaan vaikuta jäsenvaltioiden velvollisuuteen ottaa käyttöön uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan energian käytön edistämistä ja rakennusten energiatehokkuutta koskevia kansallisia toimenpiteitä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetun direktiivin 2009/28/EY[8], rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2010/31/EU[9] ja energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU[10] mukaisesti. Tällaisten toimenpiteiden, jotka voivat tietyissä olosuhteissa rajoittaa tässä asetuksessa säädetyn energian taloudellista käyttöä koskevan vaatimuksen täyttävien  kaasulaitteiden asentamista, on oltava yhteensopivia perussopimuksen kanssa, ja niissä on otettava huomioon tarve varmistaa unionin lainsäädännön kaikkien näkökohtien yhdenmukainen täytäntöönpano.

Ehdotuksella pyritään myös linjaamaan direktiivi 2009/142/EY vuonna 2008 hyväksyttyyn tuotelainsäädäntöpakettiin ja etenkin uutta lainsäädäntökehystä koskevaan päätökseen.

Uutta lainsäädäntökehystä koskevassa päätöksessä vahvistetaan EU:n yhteiset puitteet tuotteita koskevalle yhdenmukaistamislainsäädännölle. Nämä puitteet koostuvat säännöksistä, joita yleisesti käytetään EU:n tuotelainsäädännössä (esim. määritelmät, talouden toimijoiden velvollisuudet, ilmoitetut laitokset ja suojamekanismit). Näitä yhteisiä säännöksiä on vahvistettu, jotta käytännössä varmistettaisiin lainsäädännön tehokkaampi soveltaminen ja valvonta. Käyttöön on otettu uusia keinoja, kuten tuojien velvollisuuksia, jotka ovat olennaisen tärkeitä, kun parannetaan markkinoilla olevien tuotteiden turvallisuutta.

Komissio on jo ehdottanut yhdeksän direktiivin sopeuttamista uutta lainsäädäntökehystä koskevaan päätökseen 21. marraskuuta 2011 hyväksytyn uuden lainsäädäntökehyksen täytäntöönpanopaketin yhteydessä.

Jotta voitaisiin varmistaa teollisuustuotteita koskevan unionin yhdenmukaistamislainsäädännön johdonmukaisuus uutta lainsäädäntökehystä koskevaan päätökseen perustuvan poliittisen sitoumuksen ja päätöksen 2 artiklassa säädetyn oikeudellisen velvoitteen mukaisesti, on huolehdittava sitä, että nyt käsillä oleva ehdotus on linjassa uutta lainsäädäntökehystä koskevan päätöksen säännösten kanssa.

Ehdotuksessa otetaan huomioon eurooppalaisesta standardoinnista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1025/2012[11].

Ehdotuksessa otetaan huomioon myös komission 13. helmikuuta 2013 hyväksymä ehdotus tuotteiden markkinavalvontaa koskevaksi asetukseksi[12], jonka on tarkoitus olla markkinavalvonnan oikeudellinen väline muiden kuin elintarvikkeiden, sekä kulutustavaroiden että muiden tuotteiden ja sekä unionin yhdenmukaistamislainsäädännön piiriin kuuluvien että muiden tuotteiden alalla. Tässä ehdotuksessa yhdistetään markkinavalvontaa koskevat säännöt, joista säädetään yleisestä tuoteturvallisuudesta annetussa direktiivissä 2001/95/EY[13], tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 765/2008[14] ja sektorikohtaisessa yhdenmukaistamislainsäädännössä, jotta voidaan tehostaa unionissa toteutettavia markkinavalvontatoimia. Markkinavalvontaa ja suojalausekkeita koskevia säännöksiä sisältyy myös ehdotettuun tuotteiden markkinavalvontaa koskevaan asetukseen. Tämän vuoksi nykyisestä sektorikohtaisesta yhdenmukaistamislainsäädännöstä olisi poistettava säännökset, jotka liittyvät markkinavalvontaan ja suojalausekkeisiin. Ehdotetun asetuksen yleisenä tavoitteena on yksinkertaistaa perustavalla tavalla unionin markkinavalvontakehystä, jotta siitä saadaan toimivampi sen pääasiallisten käyttäjien eli markkinavalvontaviranomaisten ja talouden toimijoiden kannalta. Direktiivissä 2009/142/EY säädetään kaasulaitteisiin sovellettavasta suojalausekemenettelystä. Jotta tämä ehdotus olisi linjassa ehdotetussa tuotteiden markkinavalvontaa koskevassa asetuksessa perustettavien puitteiden kanssa, siihen ei sisälly markkinavalvontaa ja suojalausekemenettelyjä koskevia säännöksiä, joista säädetään uutta lainsäädäntökehystä koskevassa päätöksessä. Oikeudellisen selkeyden varmistamiseksi siinä kuitenkin viitataan ehdotettuun tuotteiden markkinavalvontaa koskevaan asetukseen.

Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin

Tämä aloite on sisämarkkinoiden toimenpidepaketin[15] mukainen. Paketissa korostettiin, että on tarpeen varmistaa kuluttajien luottamus markkinoilla olevien tuotteiden laatuun ja että markkinavalvontaa on vahvistettava. Se on johdonmukainen unionin energiapolitiikan kanssa, sillä se ei vaikuta energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa koskevan unionin lainsäädännön soveltamiseen ja täytäntöönpanoon.

Sillä täydennetään energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa koskevaa unionin lainsäädäntöä, ja se on johdonmukainen tämän lainsäädännön kanssa, sillä sitä ei sovelleta tapauksissa, joissa sovelletaan unionin erityisiä säädöksiä.

Sillä myös tuetaan parempaa sääntelyä ja sääntely-ympäristön yksinkertaistamista koskevaa komission politiikkaa.

2.           KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

Intressitahojen kuuleminen

Direktiivin 2009/142/EY tarkistamisesta on keskusteltu direktiivin täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten asiantuntijoiden kanssa, vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten foorumissa, markkinavalvontaa käsittelevässä hallintoyhteistyöryhmässä sekä toimialajärjestöjen kanssa käydyissä kahdenvälisissä vuoropuheluissa.

Kuulemisten yhteydessä järjestettiin tapaamisia kaasulaitteita käsittelevän jäsenvaltioiden työryhmän (WG-GA), kaasulaitteita koskevan direktiivin tarkistamista käsittelevän työryhmän (WG GAD REV) ja kaasulaitteita koskevan direktiivin neuvoa-antavan komitean (GAD-AC) kanssa.

Vuosina 2010–2011 toteutettiin jälkiarviointitutkimus[16], jossa pyrittiin arvioimaan direktiivin 2009/142/EY täytäntöönpanon tuloksia. Tutkimuksessa arvioitiin direktiivin 2009/142/EY vaikuttavuutta, sen vaikutuksia yrityksiin ja käyttäjiin, mahdollisia laitteiden vapaata liikkuvuutta rajoittavia kaupan esteitä, innovointia sekä sitä, riittävätkö direktiivin säännökset varmistamaan, että direktiivin mukaisesti markkinoille saatetut ja/tai käyttöön otetut kaasumaisia polttoaineita käyttävät laitteet ja niiden varusteet suunnitellaan ja valmistetaan siten, että ne toimivat turvallisesti eivätkä aiheuta kaasuun liittyviä riskejä.

Vaikka jälkiarviointitutkimuksessa todettiin, että direktiivi 2009/142/EY toimi hyvin ja edisti kaasumaisia polttoaineita käyttävien laitteiden turvallisuutta, siinä tuotiin esiin joitakin aloja, joilla voitaisiin tehdä parannuksia.

Joulukuun 2011 ja maaliskuun 2012 välisenä aikana järjestettiin julkinen kuuleminen, jonka päätavoitteena oli koota viranomaisten, valmistajien, yhdistysten, standardointiorganisaatioiden, ilmoitettujen laitosten, kuluttajaorganisaatioiden ja kansalaisten näkemyksiä kysymyksistä, joita oli käsiteltävä direktiivin 2009/142/EY tarkistusvaihtoehtojen valmistelun aikana.

Julkiseen kuulemiseen osallistuttiin aktiivisesti, ja komission yksiköt saivat 90 vastausta, joihin sisältyi kannanottoja viranomaisilta, toimialajärjestöiltä, ilmoitetuilta laitoksilta, standardointi- ja kuluttajaorganisaatioilta, suuryrityksiltä ja pk-yrityksiltä sekä kuluttajilta.

Julkisen kuulemisen tulokset on julkaistu osoitteessa

http://ec.europa.eu/enterprise/sectors/pressure-and-gas/files/gad/publ-cons-summary_en.pdf.

Kaikilla asiaan liittyvillä foorumeilla toteutettu kuulemismenettely osoitti, että direktiivin tarkastus saa laajaa kannatusta.

Vastaajat ovat yksimielisiä siitä, että direktiivi on mukautettava uuteen lainsäädäntökehykseen ja näin ollen parannettava nykyistä yleistä sääntelykehystä. Viranomaiset antavat täyden tukensa aloitteelle, koska sillä vahvistetaan nykyjärjestelmää ja parannetaan EU-tason yhteistyötä. Yritykset toivovat tasapuolisempia toimintaedellytyksiä, jotka saadaan, kun tehokkaammin torjutaan tuotteet, jotka eivät ole lainsäädännön mukaisia, ja kun lainsäädännön yksinkertaistamisesta saadaan tuloksia. Huolestumista ilmaistiin joistakin velvollisuuksista, jotka kuitenkin ovat välttämättömiä markkinavalvonnan tehokkuuden parantamiseksi. Toimenpiteet eivät aiheuta merkittäviä kustannuksia yrityksille, ja kohentuneesta markkinavalvonnasta saatavien etujen pitäisi olla merkittävämpiä kuin kustannusten.

Asiantuntijatiedon käyttö – vaikutusten arviointi

Direktiivin 2009/142/EY tarkistamisesta on laadittu vaikutustenarviointi. Vaikutustenarvioinnissa käsitellään laajasti eri vaihtoehtoja direktiivin 2009/142/EY sektorikohtaisten näkökohtien tarkistamiseksi.

Uuteen lainsäädäntökehykseen sopeuttamisen osalta direktiivin 2009/142/EY tarkistamista koskevassa vaikutustenarviointiraportissa viitataan 21. marraskuuta 2011 hyväksytystä uuden lainsäädäntökehyksen täytäntöönpanopaketista tehtyyn yleiseen vaikutustenarviointiin[17].

Odotettavissa on, että uuteen lainsäädäntökehykseen sopeuttamisesta johtuvat muutokset ja niiden vaikutukset ovat samat kuin yhdeksän tuotteita koskevan yhdenmukaistamisdirektiivipaketin tapauksessa.

Direktiivipaketin vaikutustenarviointiraportissa on jo tarkasteltu perusteellisesti eri vaihtoehtoja, jotka ovat täsmälleen samat direktiivin 2009/142/EY tapauksessa. Raportissa esitettiin myös analyysi vaikutuksista, jotka johtuvat oikeudellisesta sopeuttamisesta uutta lainsäädäntökehystä koskevaan päätökseen.

Sen vuoksi kyseisiä näkökohtia ei käsitelty direktiivin 2009/142/EY vaikutustenarviointiraportissa, vaan siinä keskityttiin nimenomaan direktiiviin 2009/142/EY liittyviin erityiskysymyksiin sekä siihen, miten ne voitaisiin ottaa huomioon.

Komission suorittamassa vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin ja vertailtiin koottujen tietojen perusteella kolmea vaihtoehtoa direktiiviin 2009/142/EY liittyvien ongelmien ja kysymysten kannalta.

Vaihtoehto 1 – ei muutoksia nykytilanteeseen

Tässä vaihtoehdossa ei ehdoteta muutoksia direktiiviin 2009/142/EY.

Vaihtoehto 2 – Toteutus muilla kuin lainsäädäntötoimenpiteillä

Vaihtoehdossa 2 tarkastellaan mahdollisuutta edistää vapaaehtoisuuteen perustuvia toimia, joilla todetut ongelmat ratkaistaisiin, esim. direktiivin 2009/142/EY yleisimmin hyväksyttyyn tulkintaan perustuvia ohjeistuksia.

Vaihtoehto 3 – Toteutus lainsäädäntötoimenpiteillä

Tässä vaihtoehdossa muutetaan direktiiviä 2009/142/EY.

Vaihtoehto 3 todettiin parhaimmaksi, koska

– tämä vaihtoehto katsotaan vaihtoehtoa 2 tehokkaammaksi, koska vaihtoehdon 2 täytäntöönpanoa ei voida valvoa, ja sen vuoksi on kyseenalaista, saataisiinko siitä myönteisiä vaikutuksia;

– siitä ei aiheudu merkittäviä kustannuksia talouden toimijoille eikä ilmoitetuille laitoksille; niille, jotka jo nyt toimivat vastuullisesti, ei odoteta koituvan mitään lisäkustannuksia tai vain erittäin vähäisiä kustannuksia, koska soveltamisala ja säännökset säilyvät sisällöltään muuttumattomina ja niitä ainoastaan selkeytetään oikeudellisesti;

– vaihtoehdolla ei todettu olevan merkittäviä taloudellisia tai sosiaalisia vaikutuksia;

– vaihtoehdot 1 ja 2 eivät ratkaise lainsäädännön epäjohdonmukaisuuteen tai monitulkintaisuuteen liittyviä ongelmia eivätkä siis paranna direktiivin 2009/142/EY täytäntöönpanoa.

Ehdotus käsittää seuraavat:

· vanhentuneen lämpötilarajoituksen (105 °C) poistaminen soveltamisalan määritelmästä;

· tällä hetkellä puuttuvien määritelmien lisääminen direktiivin 2009/142/EY mukaista sektorikohtaista terminologiaa varten;

· direktiivin 2009/142/EY 2 artiklan 2 kohdan mukaisiin niiden alueella käytettyjä kaasulajeja ja vastaavia kaasun käyttöpaineita koskeviin jäsenvaltioiden ilmoituksiin sovellettavan yhdenmukaistetun sisällön ja muodon lisääminen;

· direktiivin 2009/142/EY ja EU:n muun yhdenmukaistamislainsäädännön välisen suhteen selkeyttäminen mukaan luettuina direktiivin 2009/125/EY mukaiset ekologista suunnittelua koskevat täytäntöönpanotoimenpiteet ja muut energiapolitiikkaa koskevat unionin toimenpiteet;

· eräiden direktiivin 2009/142/EY säännösten luettavuuden parantaminen.

Ehdotetuilla muutoksilla vahvistetaan Euroopan yritysten kilpailukykyä, kun talouden toimijoille taataan tasapuoliset toimintaedellytykset ja kuluttajien ja muiden loppukäyttäjien turvallisuutta suojellaan paremmin.

3.           EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ

3.1. Soveltamisala ja määritelmät

Ehdotetun asetuksen soveltamisala vastaa direktiivin 2009/142/EY soveltamisalaa, ja siihen kuuluvat ”laitteet” ja ”varusteet”.

Ehdotuksessa lisätään joitakin sektorikohtaisiin kysymyksiin liittyviä määritelmiä, joilla parannetaan säädöksen luettavuutta.

Lisäksi siinä lisätään joitakin yleisiä määritelmiä, jotka johtuvat sopeuttamisesta uutta lainsäädäntökehystä koskevaan päätökseen.

3.2. Jäsenvaltioiden ilmoitukset, jotka koskevat kaasun jakeluedellytyksiä niiden alueella

Ehdotettuun asetukseen sisältyy direktiivin 2009/142/EY nykyinen 2 artiklan 2 kohta, jonka mukaan jäsenvaltioiden on ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle niiden alueella käytetyistä kaasulajeista ja vastaavista kaasun käyttöpaineista sekä kaikista muutoksista näissä jakeluedellytyksissä. Nämä tiedot julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä (EUVL)[18].

Nämä tiedot ovat hyvin tärkeitä valmistajien kannalta, sillä kaasun jakeluedellytykset paikassa, joissa kaasumaisia polttoaineita käyttävä laite otetaan käyttöön, ovat hyvin merkittäviä laitteen turvalliselle ja asianmukaiselle toiminnalle. Sen vuoksi valmistajien on otettava nämä näkökohdat huomioon jo suunnitteluvaiheessa.

Riittävien tietojen saatavilla olo on myös edellytys laiteryhmää koskevan merkinnän tai merkintöjen määrittelylle. Laitteessa on oltava kyseinen Euroopan standardointikomitean (CEN) määrittelemä merkintä. Tällä hetkellä nämä tiedot annetaan yhdenmukaistetussa standardissa hEN 437:2003+A1:2009 ja tuotekohtaisissa yhdenmukaistetuissa eurooppalaisissa standardeissa.

Koska nykyisin julkaistavat tiedot eivät kuitenkaan riitä, jäsenvaltioiden ilmoittamat tiedot olisi määriteltävä paremmin, jotta tietojen riittävyys ja vertailukelpoisuus voidaan varmistaa.

Lisäksi kaasun jakeluedellytykset unionissa kehittyvät nopeasti. Tämä johtuu muun muassa unionin yleisestä tavoitteesta lisätä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuutta. Tämän seurauksena kaasuja toimitetaan yhä enemmän muista kuin perinteisistä energialähteistä[19] sekä erillisten paikallisten verkkojen kautta että syöttämällä niitä maakaasun jakeluverkkoihin.

Vaikka kaasun laatua on pyritty yhdenmukaistamaan Euroopassa[20], kaasun laatuerot kasvavat, kun joidenkin kaasukenttien kaasuvarannot ehtyvät ja niitä korvataan biokaasulla.

Koska kaasulajeja ja niiden käyttöpaineita ei yhdenmukaisteta direktiivin 2009/142/EY puitteissa eikä niitä voida yhdenmukaistaa tässä ehdotuksessa, ehdotuksessa on otettava huomioon kaasun laatua koskevat kysymykset, jotta voidaan varmistaa niiden yhteys laitteiden turvallisuuteen ja suorituskykyyn.

Sen vuoksi on tärkeää, että tässä ehdotuksessa varmistetaan, että valmistajilla on riittävästi tietoa käytettävissä olevista kaasulajeista ja käyttöpaineista, sillä kaasulla toimivat laitteet reagoivat hyvin herkästi polttoaineen koostumukseen. Tietojen riittämättömyys tai puutteellisuus suunnitteluvaiheessa johtaisi siihen, että markkinoille saatettaisiin laitteita, jotka eivät ole turvallisia tai toimi asianmukaisesti (esim. joiden energiatehokkuus on huomattavasti pienentynyt).

Sen vuoksi ehdotuksessa määritellään tiedot, jotka olisi sisällytettävä ilmoituksiin, ja säädetään ilmoitusten yhdenmukaistetusta muodosta. Näin varmistetaan entistä paremmin, että laitteet ovat paremmin yhteensopivia kaasun jakeluedellytysten kanssa.

3.3. Kaasulaitteiden ja -varusteiden asettaminen markkinoilla saataville, talouden toimijoiden velvollisuudet, CE-merkintä, vapaa liikkuvuus

Tähän ehdotukseen sisältyy tuotteita koskevalle unionin yhdenmukaistamislainsäädännölle tyypillisiä säännöksiä, ja siinä vahvistetaan asianomaisten talouden toimijoiden (valmistajien, valtuutettujen edustajien, tuojien ja jakelijoiden) velvollisuudet uutta lainsäädäntökehystä koskevan päätöksen mukaisesti.

Direktiivin 2009/142/EY mukaan varusteissa ei ole CE-merkintää (sillä niihin ei myöskään sovelleta suojalausekemenettelyä). Varusteet eivät ole kaasumaisia polttoaineita käyttäviä laitteita vaan välituotteita, jotka asetetaan erikseen saataville ainoastaan ammattihenkilöstön kesken, ja ne on tarkoitettu yhdistettäväksi laitteeseen ennen laitteen markkinoille saattamista. Direktiivin 2009/142/EY mukaan varusteiden mukana on oltava todistus siitä, että ne ovat direktiivin säännösten mukaisia. Todistuksessa on myös ilmoitettava varusteiden ominaisuudet ja se, kuinka ne on yhdistettävä laitteeseen tai koottava, jotta ne täyttäisivät valmiiseen laitteeseen sovellettavat olennaiset vaatimukset. Koska varusteiden asianmukainen suunnittelu myötävaikuttaa valmiin laitteen asianmukaiseen ja turvalliseen toimintaan ja koska kaasuun liittyvät laitteen riskit voidaan arvioida vasta sen jälkeen, kun varuste on yhdistetty laitteeseen, ehdotetussa asetuksessa säilytetään nykyinen säännös, jonka mukaan varusteissa ei ole CE-merkintää. Selkeyden lisäämiseksi direktiivin 2009/142/EY mukaisesta varusteen mukana olevasta todistuksesta on tehty ”varusteen vaatimustenmukaisuustodistus”. Näin määritellään paremmin sen sisältö ja selkeytetään sen suhdetta EU:n vaatimustenmukaisuusvaatimukseen, josta säädetään asiaan mahdollisesti sovellettavassa unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä.

3.4. Yhdenmukaistetut standardit

Yhdenmukaistettujen standardien mukaisuus luo olettaman siitä, että kyseinen tuote on olennaisten vaatimusten mukainen. Eurooppalaisen standardoinnin laaja-alainen oikeudellinen kehys vahvistetaan asetuksessa (EU) N:o 1025/2012. Asetukseen sisältyy mm. säännöksiä standardointipyynnöistä, joita komissio esittää Euroopan standardointijärjestölle, ja menettelyistä, joilla yhdenmukaistettuja standardeja voidaan vastustaa, sekä säännöksiä sidosryhmien osallistumisesta standardointiprosessiin. Sen vuoksi samoja seikkoja koskevia direktiivin 2009/142/EY säännöksiä ei oikeusvarmuuden vuoksi ole sisällytetty tähän ehdotukseen.

3.5. Ilmoitetut laitokset

Ilmoitettujen laitosten moitteeton toiminta on olennainen edellytys sille, että terveyden ja turvallisuuden korkeatasoinen suoja ja kaikkien sidosryhmien luottamus uuden lähestymistavan mukaiseen järjestelmään saadaan varmistettua.

Sen vuoksi ehdotuksessa – uutta lainsäädäntökehystä koskevan päätöksen mukaisesti – vahvistetaan ilmoitettuja laitoksia koskevia ilmoittamiskriteereitä ja otetaan käyttöön vaatimukset, joita sovelletaan ilmoittamisesta vastaaviin viranomaisiin.

3.6. Vaatimustenmukaisuuden arviointi

Ehdotuksessa säilytetään direktiivissä 2009/142/EY säädetyt vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt. Uutta lainsäädäntökehystä koskevan päätöksen mukaisesti siinä kuitenkin saatetaan ajan tasalle vastaavat moduulit.

Siinä säilytetään vaatimus, joka koskee ilmoitetun laitoksen toimintaa kaikkien laitteiden ja varusteiden suunnittelu- ja tuotantovaiheessa.

Lisäksi siinä säilytetään suunnitteluvaiheeseen nykyisin sovellettava lähestymistapa, jonka mukaan ilmoitetun laitoksen suorittama tuotteen tyyppitarkastus toteutetaan koko laitteen tai varusteen tarkastuksena.

Sen vuoksi uutta lainsäädäntökehystä koskevan päätöksen 4 artiklan 6 kohdan mukaisesti siinä säädetään vain tuotetyypin EU-tyyppitarkastuksesta, sillä katsotaan, että direktiivin 2009/142/EY mukainen teknisten asiakirjojen tarkastus yhdessä koko tyypin tarkastuksen kanssa vastaa paremmin kaasuturvallisuuteen liittyviä suurempia riskejä.

3.7. Täytäntöönpanosäädökset ja delegoidut säädökset

Ehdotuksessa annetaan komissiolle valta antaa tarvittaessa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla varmistetaan asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano sellaisten ilmoitettujen laitosten tapauksessa, jotka eivät täytä tai eivät enää täytä niiden ilmoitetun laitoksen asemaan sovellettavia vaatimuksia. Täytäntöönpanosäädökset annetaan niiden täytäntöönpanosäädöksiä koskevien säännösten mukaisesti, joista säädetään yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011.

Ehdotuksessa annetaan komissiolle valta antaa tarvittaessa perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti ja teknisen kehityksen huomioon ottamiseksi täytäntöönpanosäädöksiä, jotka koskevat niiden ilmoitusten sisältöä ja muotoa, joita jäsenvaltiot antavat kaasun jakeluedellytyksistä alueellaan.

3.8. Loppusäännökset

Ehdotettua asetusta sovelletaan kahden vuoden kuluttua sen voimaantulosta, jotta valmistajilla, ilmoitetuilla laitoksilla, jäsenvaltioilla ja eurooppalaisilla standardointielimillä olisi aikaa sopeutua uusiin vaatimuksiin.

Ilmoitettujen laitosten ilmoittaminen uusien vaatimusten ja menettelyn mukaisesti on kuitenkin aloitettava pian tämän asetuksen voimaantulon jälkeen. Näin varmistetaan, että ehdotetun asetuksen soveltamispäivään mennessä on nimetty riittävä määrä ilmoitettuja laitoksia uusien sääntöjen mukaisesti, jotta vältetään ongelmat tuotannon jatkuvuudessa ja tarjonnassa markkinoille.

Ehdotuksessa säädetään siirtymäsäännöksestä, jota sovelletaan ilmoitettujen laitosten direktiivin 2009/142/EY antamiin todistuksiin, jotta varastot voidaan käyttää loppuun ja varmistaa joustava siirtyminen uusien vaatimusten soveltamiseen.

Direktiivi 2009/142/EY kumotaan ja korvataan ehdotetulla asetuksella.

3.9. Unionin toimivalta, oikeusperusta, toissijaisuusperiaate ja sääntelytapa

Oikeusperusta

Ehdotus perustuu perussopimuksen 114 artiklaan.

Toissijaisuusperiaate

Toissijaisuusperiaate nousee esiin erityisesti nyt lisättyjen säännösten osalta, joilla pyritään parantamaan direktiivin 2009/142/EY tehokasta täytäntöönpanon valvontaa; näitä ovat talouden toimijoiden velvollisuudet, jäljitettävyyssäännökset ja vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten arviointia ja ilmoittamista koskevat säännökset.

Lainsäädännön täytäntöönpanon valvonnasta saadut kokemukset ovat osoittaneet, että kansallisella tasolla toteutetut toimenpiteet ovat johtaneet erilaisiin toimintatapoihin ja talouden toimijoiden erilaiseen kohteluun unionin sisällä, mikä vaarantaa direktiivin 2009/142/EY tavoitteet. Jos kansallisella tasolla toteutetaan toimia näiden ongelmien ratkaisemiseksi, riskinä on luoda esteitä tavaroiden vapaalle liikkuvuudelle. Lisäksi kansallisen tason toiminta rajoittuu jäsenvaltion alueelliseen toimivaltaan. Koordinoidulla unionin tason toiminnalla voidaan paljon paremmin saavuttaa asetetut tavoitteet, ja niillä tehostetaan erityisesti markkinavalvontaa. Tämän vuoksi on asianmukaisempaa toteuttaa toimia unionin tasolla.

Suhteellisuusperiaate

Ehdotetuissa muutoksissa ei suhteellisuusperiaatteen mukaisesti ylitetä sitä, mikä on asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

Uusilla tai muutetuilla velvollisuuksilla ei aiheuteta tarpeettomia rasitteita tai kustannuksia yrityksille – etenkään pienille ja keskisuurille yrityksille – eikä viranomaisille. Jos muutoksilla on kielteisiä vaikutuksia, vaikutustenarvioinnin perusteella pyritään esittämään ratkaisua, joka olisi parhaiten oikeassa suhteessa kartoitettuihin ongelmiin. Useat muutokset koskevat nykyisen direktiivin selkeyttämistä, eikä niillä oteta käyttöön uusia vaatimuksia, joilla olisi kustannusvaikutuksia.

Sääntelytavan valinta

Säädösehdotuksen muoto on asetus.

Säädös muutetaan direktiivistä asetukseksi, koska on otettava huomioon sääntely-ympäristön yksinkertaistamista koskeva komission yleinen tavoite ja varmistettava, että ehdotettu lainsäädäntö pannaan yhdenmukaisella tavalla täytäntöön kaikkialla unionissa.

Ehdotettu asetus perustuu perussopimuksen 114 artiklaan, ja sillä pyritään varmistamaan kaasulaitteiden sisämarkkinoiden moitteeton toiminta. Siinä otetaan käyttöön selkeät ja yksityiskohtaiset säännöt, joita sovelletaan yhdenmukaisella tavalla samaan aikaan kaikkialla unionissa.

Täydellisen yhdenmukaistamisen periaatteiden mukaisesti jäsenvaltiot eivät saa ottaa kansallisessa lainsäädännössään käyttöön kaasulaitteiden markkinoille saattamiseen sovellettavia tiukempia vaatimuksia tai lisävaatimuksia. Etenkin valmistajien noudattamien pakollisten olennaisten vaatimusten ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen on oltava samat kaikissa jäsenvaltioissa.

Sama koskee säännöksiä, jotka on sisällytetty asetukseen sen sopeuttamiseksi uutta lainsäädäntökehystä koskevaan päätökseen. Nämä säännökset ovat selkeitä ja riittävän tarkkoja, minkä vuoksi asianomaiset toimijat pystyvät soveltamaan niitä suoraan.

Jäsenvaltioille asetettuja velvollisuuksia – kuten velvollisuutta arvioida, nimetä ja ilmoittaa vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset – ei siirretä sellaisinaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, vaan jäsenvaltiot panevat ne täytäntöön tarvittavin sääntely- ja hallinnollisin järjestelyin. Tämä ei muutu, kun asianomaiset velvollisuudet vahvistetaan asetuksessa.

Näin ollen jäsenvaltioilla ei ole juurikaan joustovaraa direktiivin siirtämisessä osaksi kansallista lainsäädäntöä. Kun sääntelytavaksi valitaan asetus, jäsenvaltiot kuitenkin säästävät kulut, jotka aiheutuisivat direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Lisäksi asetuksella vältetään riskit, joita voisi aiheutua siitä, että eri jäsenvaltiot siirtävät direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään eri tavoin, mikä puolestaan voisi johtaa turvallisuuden eritasoiseen suojeluun, aiheuttaa esteitä sisämarkkinoiden toiminnalle ja näin ollen haitata direktiivin tehokasta täytäntöönpanoa.

Vaikka säädöstyyppi vaihtuu direktiivistä asetukseksi, sääntelyn lähestymistapa ei muutu.

Uuden lähestymistavan perusominaisuudet säilytetään kokonaisuudessaan. Valmistajat saavat valita joustavasti keinot, joiden avulla ne varmistavat olennaisten vaatimusten noudattamisen. Ne saavat myös valita käytettävissä olevista vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyistä menettelyn, jota käytetään kaasulaitteiden vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa. Säädöksen muoto ei vaikuta nykyisiin lainsäädännön täytäntöönpanoa tukeviin mekanismeihin (standardointimenettely, työryhmät, hallinnollinen yhteistyö, ohjeasiakirjojen laatiminen jne.).

Asetuksen käyttöönotto ei myöskään tarkoita sitä, että päätöksentekomenettely keskitettäisiin. Jäsenvaltiot säilyttävät toimivaltansa esimerkiksi ilmoitettujen laitosten nimeämisessä ja pätevyyden arvioinnissa, markkinavalvonnassa ja täytäntöönpanon valvontatoimissa samoin kuin kaasun jakeluedellytysten määrittelyssä sikäli kuin kaasun laatuominaisuuksia ei yhdenmukaisteta unionin tasolla.

Lopuksi todettakoon, että asetuksen käyttö sisämarkkinalainsäädännön alalla mahdollistaa jäsenvaltioiden harjoittaman ”ylisääntelyn” riskin välttämisen, mitä myös sidosryhmät pitävät tärkeänä. Myös valmistajat pystyvät toimimaan suoraan asetustekstin pohjalta, eikä niiden tarvitse tarkastella 28 jäsenvaltion omaa direktiiviin perustuvaa lainsäädäntöä.

Tämän perusteella katsotaan, että asetus on kaikkien osapuolten kannalta asianmukaisin valinta, koska se mahdollistaa ehdotetun lainsäädännön nopeamman ja johdonmukaisemman soveltamisen ja sillä vahvistetaan selkeämpi sääntely-ympäristö kaikille talouden toimijoille.

4.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksella ei ole vaikutuksia unionin talousarvioon.

5.           LISÄTIEDOT

Nykyisen lainsäädännön kumoaminen

Ehdotuksen hyväksymisestä seuraa direktiivin 2009/142/EY kumoaminen.

Euroopan talousalue

Ehdotettu toimenpide koskee ETA-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvaa alaa, minkä vuoksi se olisi ulotettava koskemaan Euroopan talousaluetta.

2014/0136 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

kaasumaisia polttoaineita käyttävistä laitteista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[21],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä

sekä katsovat seuraavaa:

(1)       Kaasumaisia polttoaineita käyttävistä laitteista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/142/EY[22] vahvistetaan kaasumaisia polttoaineita käyttävien laitteiden markkinoille saattamista ja käyttöönottoa koskevat säännöt.

(2)       Direktiivi 2009/142/EY perustuu teknistä yhdenmukaistamista ja standardointia koskevasta uudesta lähestymistavasta 7 päivänä toukokuuta 1985 annetussa neuvoston päätöslauselmassa[23] esitettyihin periaatteisiin. Näin ollen siinä vahvistetaan ainoastaan olennaiset vaatimukset, joita sovelletaan kaasumaisia polttoaineita käyttäviin laitteisiin, ja Euroopan standardointikomitea (CEN) ja Euroopan sähkötekniikan standardointikomitea (Cenelec) hyväksyvät tekniset yksityiskohdat eurooppalaisesta standardoinnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1025/2012[24] mukaisesti. Näin vahvistettujen yhdenmukaistettujen standardien, joiden viitenumerot julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, noudattaminen luo vaatimustenmukaisuusolettaman direktiivin 2009/142/EY vaatimusten noudattamisesta. Kokemukset ovat osoittaneet, että nämä perusperiaatteet ovat toimineet hyvin tällä alalla ja että ne olisi säilytettävä ja niitä olisi edistettävä.

(3)       Direktiivin 2009/142/EY täytäntöönpanosta saadut kokemukset ovat osoittaneet tarpeen muuttaa joitakin sen säännöksistä niiden selkeyttämiseksi ja saattamiseksi ajan tasalle ja varmistaa näin oikeusvarmuus sen soveltamisalaa koskevien määritelmien, kaasulajeja ja kaasun käyttöpaineita koskevien jäsenvaltioiden ilmoitusten sisällön ja tiettyjen olennaisten vaatimusten osalta.

(4)       Koska joitakin direktiivin 2009/142/EY säännöksiä olisi tarkistettava ja tehostettava, selkeyden vuoksi kyseinen direktiivi olisi kumottava. Koska soveltamisalan, olennaisten vaatimusten ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen on oltava samat kaikissa jäsenvaltioissa, direktiivin saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä uuden lähestymistavan periaatteiden pohjalta ei ole juurikaan joustovaraa. Sääntelykehyksen yksinkertaistamiseksi direktiivi 2009/142/EY olisi korvattava asetuksella, joka on asianmukainen säädöstyyppi, koska sillä otetaan käyttöön selkeät ja yksityiskohtaiset säännöt, jotka eivät anna jäsenvaltioille mahdollisuutta saattaa niitä osaksi kansallista lainsäädäntöään eri tavoin, ja varmistetaan näin yhdenmukainen täytäntöönpano kaikkialla unionissa.

(5)       Tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvistä yhteisistä puitteista tehdyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 768/2008/EY[25] säädetään yhteisistä puitteista yleisille periaatteille ja viitesäännöksille, joita on tarkoitus soveltaa kaikessa tuotteiden kaupan pitämisen ehtojen yhdenmukaistamista koskevassa lainsäädännössä, jotta voidaan tarjota johdonmukainen perusta kyseisen lainsäädännön tarkistamista tai uudelleenlaatimista varten. Jotta varmistetaan johdonmukaisuus muun alakohtaisen tuotelainsäädännön kanssa, direktiivi 2009/142/EY olisi mukautettava kyseiseen päätökseen.

(6)       Tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 765/2008[26] vahvistetaan vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten akkreditointia koskevat horisontaaliset säännöt[, tuotteiden markkinavalvontaa ja kolmansista maista tuotavien tuotteiden tarkastuksia koskevat puitteet] sekä CE-merkintää koskevat yleiset periaatteet.

(7)       [Tuotteiden markkinavalvonnasta] annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o […/…][27] säädetään yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat markkinavalvontaa ja kolmansista maista tuotavien tuotteiden tarkastuksia, kaasumaisia polttoaineita käyttävät laitteet mukaan luettuina. Siinä säädetään myös suojalausekemenettelystä. Jäsenvaltioiden olisi järjestettävä ja toteutettava markkinavalvonta, nimitettävä markkinavalvontaviranomaiset ja määriteltävä niiden toimivalta ja tehtävät. Niiden pitäisi myös laatia yleisiä ja alakohtaisia markkinavalvontaohjelmia.

(8)       Direktiivin 2009/142/EY soveltamisala olisi säilytettävä ennallaan. Tätä asetusta olisi sovellettava kaasumaisia polttoaineita käyttäviin laitteisiin sekä varusteisiin, jotka on yhdistetty kaasumaisia polttoaineita käyttäviin laitteisiin. Kaasumaisia polttoaineita käyttävät laitteet ovat kotitalous- ja muuhun käyttöön tarkoitettuja laitteita, jotka on tarkoitettu käytettäväksi tietyissä sovelluksissa.

(9)       Tällä asetuksella olisi varmistettava kaasumaisia polttoaineita käyttävien laitteiden ja niiden varusteiden sisämarkkinoiden moitteeton toiminta kaasuun liittyvien turvallisuusriskien ja energiatehokkuuden osalta.

(10)     Tätä asetusta ei tulisi soveltaa silloin, kun tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista näkökohdista säädetään tarkemmin unionin muussa yhdenmukaistamislainsäädännössä. Näihin luetaan ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY[28] nojalla annetut toimenpiteet.

(11)     Tämän asetuksen 6 artiklalla estetään jäsenvaltioita ottamasta käyttöön tiukempia terveyttä, turvallisuutta ja energiansäästöä koskevia vaatimuksia, joilla kiellettäisiin, rajoitettaisiin tai estettäisiin tämän asetuksen mukaisten laitteiden asettamista saataville markkinoilla ja käyttöönottoa. Tämä säännös ei kuitenkaan vaikuta jäsenvaltioiden mahdollisuuteen ottaa EU:n direktiivejä täytäntöönpannessaan käyttöön vaatimuksia, jotka vaikuttavat tuotteiden, myös kaasulaitteiden, energiatehokkuuteen, mikäli tällaiset toimenpiteet ovat yhteensopivia perussopimuksen kanssa.

(12)     Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/28/EY[29] mukaan jäsenvaltioiden on rakennussäännöksissään ja -määräyksissään otettava käyttöön asianmukaiset toimenpiteet, joilla lisätään kaikentyyppisen uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuutta rakennusalalla. Rakennusten energiatehokkuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/31/EU[30] mukaan jäsenvaltioiden on vahvistettava vähimmäisvaatimukset rakennusten ja rakennusosien energiatehokkuudelle sekä kokonaisenergiatehokkuutta koskevat järjestelmävaatimukset olemassa oleviin rakennuksiin asennetuille rakennuksen teknisille järjestelmille.  Energiatehokkuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU[31] mukaan jäsenvaltioiden on otettava käyttöön riittävät toimenpiteet, joilla vähennetään asteittain energian kulutusta eri aloilla rakennukset mukaan luettuina.

(13)     Tämä asetus ei vaikuta jäsenvaltioiden velvollisuuteen ottaa käyttöön kansallisia toimenpiteitä, jotka koskevat uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan energian käytön edistämistä ja rakennusten energiatehokkuutta direktiivien 2009/28/EY, 2010/31/EU ja 2012/27/EU mukaisesti. Se on johdonmukainen kyseisten direktiivien tavoitteisiin nähden sikäli, että kansalliset toimenpiteet voivat tietyissä olosuhteissa rajoittaa tässä asetuksessa säädetyn energian taloudellista käyttöä koskevan vaatimuksen mukaisten kaasulaitteiden asentamista, edellyttäen, että tällaiset vaatimukset eivät muodosta perusteetonta markkinaestettä.

(14)     Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että kaasumaisia polttoaineita käyttäviä laitteita asetetaan saataville markkinoilla ja otetaan käyttöön ainoastaan, mikäli ne eivät tavanomaisesti käytettyinä vaaranna omaisuutta ja ihmisten ja kotieläinten turvallisuutta.

(15)     Tämän asetuksen säännökset eivät vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen vahvistaa sääntöjä, jotka koskevat kaasumaisia polttoaineita käyttävien laitteiden käyttöönottoa tai määräaikaistarkastuksia, varmistaakseen laitteiden oikean asennuksen, käytön ja huollon.

(16)     Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti tämän asetuksen säännösten ei pitäisi vaikuttaa jäsenvaltioiden oikeuteen säätää tarpeellisiksi katsomistaan vaatimuksista, jotka koskevat asennusnäkökohtia, ilmanvaihtoa ja itse rakennuksen turvallisuuteen ja energiatehokkuuteen liittyviä näkökohtia, mikäli näistä säännöksistä ei aiheudu kaasumaisia polttoaineita käyttävien laitteiden suunnittelua koskevia vaatimuksia.

(17)     Koska tämän asetuksen soveltamisalaan eivät kuulu riskit, joita aiheutuu väärin asennetuista, huolletuista tai käytetyistä kaasumaisia polttoaineita käyttävistä laitteista, jäsenvaltioita rohkaistaan toteuttamaan toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että yleisö on tietoinen palamistuotteisiin ja etenkin hiilimonoksidiin liittyvistä riskeistä.

(18)     Vaikka tällä asetuksella ei säännellä kaasun jakeluedellytyksiä jäsenvaltioissa, siinä pitäisi ottaa huomioon se tosiseikka, että jäsenvaltioissa on erilainen tilanne kaasulajien ja käyttöpaineiden osalta, sillä kaasumaisten polttoaineiden teknisiä ominaisuuksia ei ole yhdenmukaistettu. Kaasulajien ja käyttöpaineiden koostumus ja eritelmät paikassa, jossa kaasumaisia polttoaineita käyttävä laite otetaan käyttöön, ovat erittäin tärkeitä sen turvallisen ja asianmukaisen toiminnan kannalta, ja sen vuoksi tämä näkökohta olisi otettava huomioon jo laitteen suunnitteluvaiheessa, jotta varmistetaan sen yhteensopivuus niiden kaasulajien ja käyttöpaineiden kanssa, joissa sitä on tarkoitus käyttää.

(19)     Jotta vältetään kaasumaisia polttoaineita käyttävien laitteiden kaupan esteet, jotka johtuvat siitä, ettei kaasun jakeluedellytyksiä ei vielä ole yhdenmukaistettu, ja varmistetaan että talouden toimijoilla on riittävät tiedot, jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava hyvissä ajoin muille jäsenvaltioille ja komissiolle alueellaan käytetyt kaasulajit ja käyttöpaineet ja niitä koskevat muutokset.

(20)     Kaasulajeja ja käyttöpaineita koskevien jäsenvaltioiden ilmoitusten olisi sisällettävä merkitykselliset tarvittavat tiedot talouden toimijoille. Toimitetun kaasumaisen polttoaineen ensisijainen lähde ei näissä puitteissa ole merkityksellistä kaasumaisia polttoaineita käyttävien laitteiden ominaisuuksien, suorituskyvyn ja yhteensopivuuden kannalta ilmoitettuihin kaasun jakeluedellytyksiin nähden.

(21)     Jäsenvaltioita rohkaistaan ottamaan alueellaan käytettyjen kaasuryhmien ja niiden alaryhmien määrittelyssä huomioon kaasun laatuominaisuuksia koskeva käynnissä oleva standardointityö ja varmistamaan näin, että kaasumaisten polttoaineiden yhdenmukaistamiseen sovelletaan kaikkialla unionissa johdonmukaista ja koordinoitua lähestymistapaa standardoinnin kautta.

(22)     Kun jäsenvaltiot maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/73/EY[32] ja CENin käynnissä olevan standardointityön mukaisesti toteuttavat konkreettisia toimenpiteitä, joilla lisätään biokaasun käyttöä syöttämällä tällaista kaasua kaasunjakeluverkkoon tai jakamalla tällaista kaasua erillisten järjestelmien kautta, niiden olisi varmistettava, että niiden kaasulajeja koskevat ilmoitukset saatetaan viipymättä ajan tasalle, jollei toimitetun kaasun laatu pysy jo ilmoitettujen laaturajojen sisällä.

(23)     Kun jäsenvaltiot laativat direktiivin 2009/28/EY mukaisesti kansallisia toimintasuunnitelmiaan noudattaakseen velvollisuuttaan lisätä uusiutuvan energian ja etenkin biokaasun osuutta energian kokonaiskulutuksesta, niitä kannustetaan harkitsemaan mahdollisuuksia syöttää näitä kaasuja kaasunjakeluverkkoon.

(24)     Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että kaasun jakeluedellytykset eivät aiheuta esteitä kaupalle eivätkä rajoita paikallisiin kaasun jakeluedellytyksiin soveltuvien kaasumaisia polttoaineita käyttävien laitteiden käyttöönottoa.

(25)     Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin ja sen säännösten mukaisiin kaasumaisia polttoaineita käyttäviin laitteisiin olisi sovellettava tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatetta. Tällaisten laitteiden käyttöönotto olisi sallittava edellyttäen, että laitteet ovat yhteensopivia paikallisten kaasun jakeluedellytysten kanssa.

(26)     Laitteen arvokilpeen merkitty laiteryhmää koskeva merkintä muodostaa suoran yhteyden kaasuryhmiin ja/tai alaryhmiin, joita kaasumaisia polttoaineita käyttävä laite on suunniteltu polttamaan turvallisesti halutulla suoritustasolla, ja sillä varmistetaan näin laitteen yhteensopivuus paikallisiin kaasun jakeluedellytyksiin.

(27)     Turvallisuutta, terveyttä ja energian taloudellista käyttöä koskevat olennaiset vaatimukset olisi otettava huomioon sen varmistamiseksi, että kaasumaisia polttoaineita käyttävät laitteet ovat turvallisia tavanomaisesti käytettyinä halutulla suoritustasolla.

(28)     Olennaisia vaatimuksia olisi tulkittava ja sovellettava siten, että otetaan huomioon tekniikan taso suunnittelu- ja valmistusvaiheessa sekä tekniset ja taloudelliset näkökohdat, jotka ovat johdonmukaiset terveyden ja turvallisuuden korkeatasoisen suojelun ja energian taloudellisen käytön kanssa.

(29)     Talouden toimijoiden olisi oltava toimitusketjuun liittyvien tehtäviensä mukaisesti vastuussa kaasumaisia polttoaineita käyttävien laitteiden ja niiden varusteiden vaatimustenmukaisuudesta tämän asetuksen vaatimusten osalta, jotta varmistetaan yleisen edun suojelun korkea taso muun muassa terveyden, turvallisuuden, energian taloudellisen käytön sekä kuluttajien ja muiden käyttäjien, kotieläinten ja omaisuuden suojelun osalta sekä taataan tasapuolinen kilpailu unionin markkinoilla.

(30)     Kaikkien talouden toimijoiden, jotka kuuluvat toimitus- ja jakeluketjuun, olisi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että markkinoilla asetetaan saataville ainoastaan sellaisia kaasumaisia polttoaineita käyttäviä laitteita, jotka ovat tämän asetuksen mukaisia. On tarpeen säätää selkeästä ja oikeasuhteisesta velvollisuuksien jaosta, joka vastaa kunkin talouden toimijan tehtävää toimitus- ja jakeluketjussa.

(31)     Valmistajalla on parhaat mahdollisuudet suorittaa täydellinen vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely, koska valmistajalla on yksityiskohtaiset tiedot suunnittelu- ja tuotantoprosessista. Vaatimustenmukaisuuden arvioinnin olisi sen vuoksi edelleen kuuluttava yksinomaan valmistajan velvollisuuksiin.

(32)     Valmistajan olisi toimitettava riittävät ja yksityiskohtaiset tiedot kaasumaisia polttoaineita käyttävän laitteen käyttötarkoituksesta, jotta laitteen oikea ja turvallinen asennus, käyttöönotto, käyttö ja huolto olisivat mahdolliset. Näihin tietoihin on mahdollisesti sisällytettävä laitteen ja sen asennusympäristön välisen liitoksen tekninen eritelmä.

(33)     Talouden toimijoiden, kansallisten markkinavalvontaviranomaisten ja kuluttajien välisen viestinnän helpottamiseksi jäsenvaltioiden olisi kehotettava talouden toimijoita ilmoittamaan postiosoitteensa lisäksi verkkosivustonsa osoite.

(34)     On tarpeen varmistaa, että unionin markkinoille tulevat kolmansista maista peräisin olevat kaasumaisia polttoaineita käyttävät laitteet ja niiden varusteet ovat tämän asetuksen vaatimusten mukaisia ja etenkin että valmistajat ovat suorittaneet näille laitteille ja varusteille asianmukaiset vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt. Olisi säädettävä, että maahantuojat huolehtivat siitä, että kaasumaisia polttoaineita käyttävät laitteet ja varusteet, joita ne saattavat markkinoille, ovat tämän asetuksen vaatimusten mukaisia ja että ne eivät saata markkinoille kaasumaisia polttoaineita käyttäviä laitteita ja niiden varusteita, jotka eivät ole näiden vaatimusten mukaisia tai jotka aiheuttavat riskin. Lisäksi olisi säädettävä, että maahantuojien on huolehdittava siitä, että vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevia menettelyjä on noudatettu ja että laitteiden merkinnät ja valmistajien laatimat asiakirjat ovat toimivaltaisten valvontaviranomaisten saatavilla tarkastuksia varten.

(35)     Jakelija asettaa kaasumaisia polttoaineita käyttävän laitteen tai varusteen saataville markkinoilla sen jälkeen, kun valmistaja tai maahantuoja on saattanut sen markkinoille, ja jakelijan olisi toimittava asianmukaista huolellisuutta noudattaen varmistaakseen, että sen laitteelle tai varusteelle suorittama käsittely ei vaikuta kielteisesti laitteen tai varusteen vaatimustenmukaisuuteen.

(36)     Saattaessaan markkinoille kaasumaisia polttoaineita käyttävän laitteen tai varusteen jokaisen maahantuojan olisi ilmoitettava laitteessa tai varusteessa nimensä, rekisteröity tuotenimensä tai rekisteröity tavaramerkkinsä ja postiosoitteensa, josta maahantuojaan saa yhteyden. Poikkeuksia olisi sovellettava tapauksissa, joissa laitteen tai varusteen koko tai luonne ei salli tätä. Näihin kuuluvat tapaukset, joissa maahantuojan olisi avattava pakkaus merkitäkseen nimensä ja osoitteensa tuotteeseen.

(37)     Talouden toimijaa, joka joko saattaa kaasumaisia polttoaineita käyttävän laitteen tai varusteen markkinoille omalla nimellään tai tavaramerkillään tai muuttaa kaasumaisia polttoaineita käyttävää laitetta tai varustetta sellaisella tavalla, joka voi vaikuttaa tämän asetuksen vaatimusten täyttymiseen, olisi pidettävä valmistajana, ja tämän toimijan olisi siksi hoidettava valmistajalle kuuluvat velvoitteet.

(38)     Koska jakelijat ja maahantuojat ovat lähellä markkinoita, niiden olisi oltava mukana toimivaltaisten kansallisten viranomaisten markkinavalvontatehtävissä ja valmiita osallistumaan niihin aktiivisesti toimittamalla mainituille viranomaisille kaikki kyseiseen kaasumaisia polttoaineita käyttävään laitteeseen tai varusteeseen liittyvät tarvittavat tiedot.

(39)     Kaasumaisia polttoaineita käyttävän laitteen tai varusteen jäljitettävyyden varmistaminen koko toimitusketjussa edistää markkinavalvonnan yksinkertaistamista ja tehostamista. Tehokas jäljitettävyysjärjestelmä auttaa markkinavalvontaviranomaisia jäljittämään vaatimustenvastaisen kaasumaisia polttoaineita käyttävän laitteen tai varusteen markkinoilla saataville asettamisesta vastaavan talouden toimijan.

(40)     Tämä asetus olisi rajattava olennaisten vaatimusten ilmaisemiseen. Jotta vaatimustenmukaisuuden arviointi kyseisten vaatimusten osalta olisi helpompaa, on tarpeen säätää vaatimustenmukaisuusolettamasta sellaisten kaasumaisia polttoaineita käyttävien laitteiden tai varusteiden osalta, jotka ovat sellaisten yhdenmukaistettujen standardien mukaisia, jotka on vahvistettu eurooppalaisesta standardoinnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1025/2012[33] mukaisesti kyseisiä vaatimuksia vastaavien yksityiskohtaisten teknisten eritelmien ilmaisemista varten, erityisesti kaasumaisia polttoaineita käyttävien laitteiden suunnittelun, valmistuksen, toiminnan, testauksen, energian taloudellisen käytön ja asennuksen osalta.

(41)     Asetuksessa (EU) N:o 1025/2012 säädetään yhdenmukaistetuista standardeista esitettäviä vastalauseita koskevasta menettelystä tapauksissa, joissa kyseiset standardit eivät kokonaan täytä asetuksen vaatimuksia.

(42)     Jotta talouden toimijoilla olisi mahdollisuus osoittaa ja toimivaltaisilla viranomaisilla mahdollisuus varmistaa, että markkinoilla saataville asetettavat kaasumaisia polttoaineita käyttävät laitteet ovat olennaisten vaatimusten mukaisia, on tarpeen säätää vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyistä. Päätöksessä N:o 768/2008/EY säädetään vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyissä käytettävistä moduuleista, joiden menettelyt vaihtelevat vähiten tiukoista tiukimpiin suhteessa kulloiseenkin riskitasoon ja vaadittuun turvallisuustasoon. Eri alojen välisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi ja tapauskohtaisten variaatioiden välttämiseksi vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt olisi valittava näiden moduulien joukosta.

(43)     Kaasumaisia polttoaineita käyttävien laitteiden valmistajien olisi laadittava EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus, jossa annetaan tämän asetuksen mukaisesti edellytetyt tiedot siitä, että laite on tämän asetuksen sekä unionin muun asiaankuuluvan yhdenmukaistamislainsäädännön vaatimusten mukainen.

(44)     Jotta varmistetaan tosiasiallinen mahdollisuus saada tietoa markkinavalvontaa varten, kaikkien kaasumaisia polttoaineita käyttävään laitteeseen sovellettavien unionin säädösten yksilöimiseksi vaadittavien tietojen olisi oltava saatavilla yhdessä ainoassa EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa.

(45)     Varusteiden valmistajien olisi annettava varusteen vaatimustenmukaisuustodistus, jossa esitetään tämän asetuksen mukaisesti vaadittavat tiedot siitä, että varuste on tämän asetuksen vaatimusten mukainen. Jos varusteeseen sovelletaan myös muuta unionin yhdenmukaistamislainsäädäntöä, varusteiden valmistajien olisi soveltuvissa tapauksissa annettava myös EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus siitä, että varuste on kyseisen lainsäädännön mukainen.

(46)     CE-merkintä osoittaa kaasumaisia polttoaineita käyttävän laitteen vaatimustenmukaisuuden ja on näkyvä osoitus vaatimustenmukaisuuden arvioinnin koko prosessista sen laajassa merkityksessä. CE-merkinnän yleisistä periaatteista ja sen suhteesta muihin merkintöihin säädetään asetuksessa (EY) N:o 765/2008. CE-merkinnän kiinnittämistä koskevat säännöt olisi annettava tässä asetuksessa.

(47)     Varusteet eivät ole kaasumaisia polttoaineita käyttäviä laitteita vaan välituotteita, jotka asetetaan saataville ainoastaan ammattihenkilöstön kesken ja jotka on tarkoitettu yhdistettäväksi laitteeseen. Koska varusteiden asianmukainen suunnittelu myötävaikuttaa valmiin laitteen asianmukaiseen ja turvalliseen toimintaan ja koska kaasuun liittyvät laitteen riskit voidaan arvioida vasta sen jälkeen, kun varuste on yhdistetty laitteeseen, on asianmukaista, että varusteissa ei ole CE-merkintää.

(48)     Sen tarkastaminen, että kaasumaisia polttoaineita käyttävät laitteet ja varusteet ovat tässä asetuksessa säädettyjen olennaisten vaatimusten mukaisia, on välttämätöntä käyttäjien ja ulkopuolisten suojelemiseksi tehokkaasti.

(49)     Jotta varmistetaan, että kaasumaisia polttoaineita käyttävät laitteet ovat olennaisten vaatimusten mukaisia, on tarpeen vahvistaa asianmukaiset vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt, joita valmistajan on noudatettava. Nämä menettelyt olisi vahvistettava päätöksessä N:o 768/2008/EY säädettyjen vaatimustenmukaisuuden arviointimoduulien perusteella.

(50)     Tässä asetuksessa säädetyt vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt edellyttävät jäsenvaltioiden komissiolle ilmoittamien vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten toimintaa.

(51)     Kokemus on osoittanut, että direktiivissä 2009/142/EY asetetut ehdot, jotka vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten on täytettävä, jotta ne voidaan ilmoittaa komissiolle, eivät ole riittäviä varmistamaan, että tällaisten laitosten toiminta on kauttaaltaan korkeatasoista koko unionissa. On kuitenkin olennaista, että kaikki vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset suorittavat tehtävänsä samantasoisesti ja terveen kilpailun edellytysten mukaisesti. Tämä edellyttää pakollisten vaatimusten asettamista vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksille, jotka haluavat tulla ilmoitetuiksi vaatimustenmukaisuuden arviointipalvelujen tarjoamista varten.

(52)     Jotta varmistetaan vaatimustenmukaisuuden arvioinnin yhtenäinen laatutaso, on tarpeen vahvistaa myös ilmoittamisesta vastaavia viranomaisia sekä muita ilmoitettujen laitosten arvioinnissa, ilmoittamisessa ja valvonnassa mukana olevia elimiä koskevat vaatimukset.

(53)     Jos vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos osoittaa noudattavansa yhdenmukaistettuja standardeja, sen olisi oletettava täyttävän tässä asetuksessa säädetyt vastaavat vaatimukset.

(54)     Tässä asetuksessa säädettyä järjestelmää olisi täydennettävä akkreditointijärjestelmällä, josta säädetään asetuksessa (EY) N:o 765/2008. Koska akkreditointi on olennainen keino tarkastaa vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten pätevyys, sitä olisi käytettävä myös ilmoittamistarkoituksia varten.

(55)     Kansallisten viranomaisten olisi kaikkialla unionissa pidettävä asetuksen (EY) N:o 765/2008 säännösten mukaista avointa akkreditointia, jolla varmistetaan tarvittava luottamuksen taso vaatimustenmukaisuustodistuksissa, ensisijaisena keinona, jolla osoitetaan vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten tekninen pätevyys. Kansalliset viranomaiset voivat kuitenkin katsoa, että niillä on käytettävissään asianmukaiset keinot suorittaa tämä arviointi itse. Jotta varmistetaan muiden kansallisten viranomaisten tekemän arvioinnin riittävä uskottavuus, niiden olisi tällaisessa tapauksessa toimitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille tarvittavat asiakirjatodisteet siitä, että arvioidut vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset ovat asiaa koskevien säädettyjen vaatimusten mukaisia.

(56)     Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset teettävät usein alihankintana osia vaatimustenmukaisuuden arviointiin liittyvistä toimistaan tai käyttävät tytäryhtiötä. Kaasumaisia polttoaineita käyttävien laitteiden saattaminen unionin markkinoille edellyttää suojan tasoa, jonka turvaamiseksi on olennaista, että vaatimustenmukaisuuden arviointitehtävien suorittamista varten alihankkijat ja tytäryhtiöt täyttävät samat vaatimukset kuin ilmoitetut laitokset. Sen vuoksi on tärkeää, että ilmoitettavien laitosten pätevyyden ja suoritusten arviointi ja jo ilmoitettujen laitosten valvonta kattaa myös alihankkijoiden ja tytäryhtiöiden suorittamat toimet.

(57)     Ilmoitusmenettelyn tehokkuuden ja avoimuuden lisääminen ja erityisesti sen mukauttaminen uusiin tekniikoihin on tarpeen, jotta sähköinen ilmoittaminen on mahdollista.

(58)     Koska vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset voivat tarjota palvelujaan unionin koko alueella, on tarkoituksenmukaista antaa muille jäsenvaltioille ja komissiolle mahdollisuus esittää vastalauseita ilmoitetun laitoksen osalta. Sen vuoksi on tärkeää säätää ajanjaksosta, jonka aikana voidaan selvittää mahdolliset epäilykset tai huolenaiheet vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten pätevyyden suhteen, ennen kuin ne alkavat toimia ilmoitettuina laitoksina.

(59)     Kilpailukyvyn vuoksi on oleellista, että vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset soveltavat vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjä aiheuttamatta kohtuutonta taakkaa talouden toimijoille. Samasta syystä ja talouden toimijoiden yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi on varmistettava vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyiden teknisen soveltamisen johdonmukaisuus. Tämä voidaan saavuttaa parhaiten asianmukaisella koordinoinnilla ja yhteistyöllä vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten välillä.

(60)     Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011[34] mukaisesti.

(61)     Hyväksyttäessä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa ilmoituksen tehnyttä jäsenvaltiota pyydetään ryhtymään tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin sellaisten ilmoitettujen laitosten osalta, jotka eivät täytä tai eivät enää täytä niiden ilmoittamiselle asetettuja vaatimuksia, olisi sovellettava neuvoa-antavaa menettelyä.

(62)     Teknisen kehityksen huomioon ottamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat niiden ilmoitusten sisältöä ja muotoa, joita jäsenvaltiot antavat kaasun jakeluedellytyksiä alueellaan.

(63)     Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(64)     On tarpeen säätää siirtymäjärjestelyistä, jotka tekevät mahdolliseksi asettaa saataville markkinoilla ja ottaa käyttöön kaasumaisia polttoaineita käyttäviä laitteita ja varusteita, jotka on jo saatettu markkinoille direktiivin 2009/142/EY mukaisesti.

(65)     Jäsenvaltioiden olisi säädettävä tämän asetuksen rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja varmistettava, että ne pannaan täytäntöön. Seuraamusten olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

(66)     Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli varmistaa, että markkinoilla olevat kaasumaisia polttoaineita käyttävät laitteet täyttävät vaatimukset, joilla varmistetaan käyttäjien terveyden ja turvallisuuden suojelun korkea taso, kotieläinten ja omaisuuden suojelu sekä energian taloudellinen käyttö, ja että sisämarkkinat toimivat, vaan tavoite voidaan sen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(67)     Sen vuoksi olisi kumottava direktiivi 2009/142/EY,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Soveltamisala

1)           Tätä asetusta sovelletaan laitteisiin ja varusteisiin.

2)           Tässä asetuksessa laitteen katsotaan olevan ’tavanomaisesti käytetty’, kun seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)      Se on asennettu oikein ja huollettu säännöllisesti valmistajan ohjeiden mukaisesti.

b)      Sitä käytettäessä kaasun laatu ja käyttöpaine vaihtelevat tavanomaisesti.

c)      Sitä käytetään suunniteltuun tarkoitukseen tai kohtuudella ennakoitavalla tavalla.

3)           Tätä asetusta ei sovelleta seuraaviin:

a)      erityisesti teollisiin prosesseihin suunnitellut laitteet, joita käytetään teollisuuslaitoksissa,

b)      erityisesti ilma-aluksissa ja rautateillä käytettäviksi suunnitellut laitteet,

c)      erityisesti tutkimustarkoituksiin suunnitellut laitteet, joita käytetään tilapäisesti laboratorioissa.

4)           Jos laitteisiin tai varusteisiin liittyvät, tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat seikat kuuluvat erityisesti unionin muun yhdenmukaistamislainsäädännön soveltamisalaan, tätä asetusta ei sovelleta tai tämän asetuksen soveltaminen lakkaa näiden seikkojen osalta.

5)           Tämän asetuksen liitteessä I olevassa 3.5 kohdassa esitettyä energian taloudellista käyttöä koskevaa olennaista vaatimusta ei sovelleta laitteisiin, jotka kuuluvat direktiivin 2009/125/EY 15 artiklan nojalla annetun toimenpiteen soveltamisalaan.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)           ’laitteilla’ kaasumaisia polttoaineita käyttäviä laitteita, joita käytetään ruoanlaittoon, jäähdyttämiseen, ilmastointiin, tilojen lämmittämiseen, kuuman veden tuottamiseen, valaisemiseen tai pesemiseen, samoin kuin puhallinpolttimia ja tällaisilla polttimilla varustettavia lämmityslaitteistoja;

2)           ’varusteella’ turva-, säätö- tai ohjauslaitteita ja niiden oheislaitteita, joita myydään erillisinä ammattikäyttöön ja jotka on suunniteltu osaksi kaasumaista polttoainetta käyttävää laitetta tai jotka koottuina muodostavat tällaisen laitteen;

3)           ’palamisella’ prosessia, jossa kaasumainen polttoaine reagoi hapen kanssa tuottaen lämpöä tai valoa;

4)           ’pesemisellä’ koko pesemisprosessia, kuivaus ja silitys mukaan luettuina;

5)           ’kaasumaisella polttoaineella’ polttoainetta, joka on kaasumaisessa muodossa 15 °C:n lämpötilassa ja 1 baarin paineessa;

6)           ’teollisella prosessilla’ tarkoitetaan materiaalien, kasvien, kotieläinten, eläinperäisten tuotteiden, elintarvikkeiden tai muiden tuotteiden käyttöön hankkimista, kasvattamista, jalostamista, käsittelemistä, tuottamista tai valmistamista niiden kaupallista käyttöä varten;

7)           ’erityisillä rakenneominaisuuksilla’ laitteen ominaisuuksia, joiden tarkoituksena on ainoastaan vastata tietyn prosessin tiettyyn tarpeeseen;

8)           ’teollisuuslaitoksella’ tarkoitetaan paikkaa, jossa suoritettu pääasiallinen toiminta on teollinen prosessi, johon sovelletaan terveyttä ja turvallisuutta koskevia kansallisia erityismääräyksiä;

9)           ’kaasuryhmällä’ sellaisten kaasumaisten polttoaineiden ryhmää, joilla on samanlainen palamiskäyttäytyminen ja jotka ovat samalla Wobbe-arvojen vaihteluvälillä;

10)         ’kaasuryhmän alaryhmällä’ tiettyä Wobbe-arvojen vaihteluväliä kyseisen kaasuryhmän sisällä;

11)         ’Wobbe-arvolla’ indikaattoria, jolla kuvataan kaasumaisten polttoaineiden keskinäistä vaihdettavuutta ja jota käytetään verrattaessa koostumukseltaan erilaisten kaasupolttoaineiden palamisenergian tuottoa laitteessa;

12)         ’laiteluokalla’ CEN:in määrittelemää niiden kaasuryhmien ja/tai alaryhmien ilmoittamista, joihin kuuluvia kaasuja laite on suunniteltu polttamaan turvallisesti ja halutulla suoritusteholla, siten kun tästä on ilmoitettu laiteluokkaa koskevassa merkinnässä;

13)         ’laitteiden asettamisella saataville markkinoilla’ laitteiden toimittamista unionin markkinoille liiketoiminnan yhteydessä jakelua tai käyttöä varten joko maksua vastaan tai maksutta;

14)         ’varusteiden asettamisella saataville markkinoilla’ varusteiden toimittamista ammattikäyttöä varten unionin markkinoille siten, että ne liitetään osaksi laitetta tai että ne koottuina muodostavat tällaisen laitteen, joko maksua vastaan tai maksutta;

15)         ’energiatehokkuudella’ laitteen tuotoksen ja energiapanoksen välistä suhdetta;

16)         ’markkinoille saattamisella’ laitteen tai varusteen asettamista ensimmäistä kertaa saataville unionin markkinoilla;

17)         ’käyttöönotolla’ laitteen ensimmäistä käyttöä tai sen ensimmäistä käyttöä valmistajan omiin tarkoituksiin;

18)         ’valmistajalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka valmistaa taikka suunnitteluttaa tai valmistuttaa laitteen tai varusteen ja markkinoi sitä omalla nimellään tai tavaramerkillään;

19)         ’valtuutetulla edustajalla’ unioniin sijoittautunutta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla on valmistajan antama kirjallinen toimeksianto hoitaa valmistajan puolesta tietyt tehtävät;

20)         ’maahantuojalla’ unioniin sijoittautunutta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka saattaa kolmannesta maasta tuodun laitteen tai varusteen unionin markkinoille;

21)         ’jakelijalla’ toimitusketjuun kuuluvaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka asettaa laitteen tai varusteen saataville markkinoilla mutta joka ei ole valmistaja tai maahantuoja;

22)         ’talouden toimijoilla’ valmistajaa, valtuutettua edustajaa, maahantuojaa ja jakelijaa;

23)         ’teknisellä eritelmällä’ asiakirjaa, jossa määrätään tekniset vaatimukset, jotka laitteen tai varusteen on täytettävä;

24)         ’yhdenmukaistetulla standardilla’ asetuksen (EU) N:o 1025/2012 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa määriteltyä yhdenmukaistettua standardia;

25)         ’akkreditoinnilla’ asetuksen (EY) N:o 765/2008 2 artiklan 10 kohdassa määriteltyä akkreditiontia;

26)         ’kansallisella akkreditointielimellä’ asetuksen (EY) N:o 765/2008 2 artiklan 11 kohdassa määriteltyä kansallista akkreditointielintä;

27)         ’vaatimustenmukaisuuden arvioinnilla’ prosessia sen osoittamiseksi, täyttyvätkö laitetta tai varustetta koskevat tämän asetuksen olennaiset vaatimukset;

28)         ’vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksella’ elintä, joka suorittaa vaatimustenmukaisuuden arviointitoimia kuten kalibrointia, testausta, sertifiointia ja tarkastuksia;

29)         ’palautusmenettelyllä’ kaikkia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on saada loppukäyttäjien saataville jo asetettu laite takaisin;

30)         ’markkinoilta poistamisella’ kaikkia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on estää toimitusketjussa olevan laitteen tai varusteen asettaminen saataville markkinoilla;

31)         ’CE-merkinnällä’ merkintää, jolla valmistaja osoittaa laitteen olevan merkinnän kiinnittämistä koskevassa unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä asetettujen sovellettavien vaatimusten mukainen;

32)         ’unionin yhdenmukaistamislainsäädännöllä’ mitä tahansa unionin lainsäädäntöä, jolla yhdenmukaistetaan tuotteiden kaupan pitämisen ehtoja.

3 artikla

Asettaminen saataville markkinoilla ja käyttöönotto

1)           Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että laitteet voidaan asettaa saataville markkinoilla ja ottaa käyttöön vain siinä tapauksessa, että ne täyttävät tämän asetuksen vaatimukset.

2)           Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että varusteet voidaan asettaa saataville markkinoilla vain siinä tapauksessa, että ne täyttävät tämän asetuksen vaatimukset.

3)           Tämä asetus ei vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen säätää vaatimuksista, joita ne pitävät välttämättöminä varmistaakseen ihmisten, kotieläinten ja omaisuuden suojelun kyseisiä laitteita tavanomaisesti käytettäessä, edellyttäen että tämä ei merkitse laitteiden muuttamista.

4 artikla

Kaasun jakeluedellytykset

1)           Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille niiden alueella käytetyt kaasulajit ja vastaavat kaasumaisten polttoaineiden käyttöpaineet sekä ilmoitettava hyvissä ajoin niiden muutoksista liitteessä II vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.

2)           Komissio varmistaa, että nämä tiedot julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

5 artikla

Olennaiset vaatimukset

Laitteiden ja varusteiden on täytettävä niihin sovellettavat liitteessä I vahvistetut olennaiset vaatimukset.

6 artikla

Vapaa liikkuvuus

1)           Jäsenvaltiot eivät saa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien seikkojen perusteella kieltää, rajoittaa tai estää tämän asetuksen mukaisten laitteiden asettamista saataville markkinoilla ja käyttöönottoa.

2)           Jäsenvaltiot eivät saa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien seikkojen perusteella kieltää, rajoittaa tai estää tämän asetuksen mukaisten varusteiden markkinoilla ja käyttöönottoa.

3)           Tämä asetus ei vaikuta jäsenvaltioiden mahdollisuuteen ottaa käyttöön toimenpiteitä, jotka koskevat uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan energian käytön edistämistä ja rakennusten energiatehokkuutta, direktiivien 2009/28/EY, 2010/31/EU ja 2012/27/EU mukaisesti. Kyseisten toimenpiteiden on oltava yhteensopivia perussopimuksen kanssa.

II LUKU

TALOUDEN TOIMIJOIDEN VELVOLLISUUDET

7 artikla [päätöksen N:o 768/2008/EY R2 artikla]

Valmistajien velvollisuudet

1)           Saattaessaan laitteita tai varusteita markkinoille valmistajien on varmistettava, että ne on suunniteltu ja valmistettu liitteessä I vahvistettujen olennaisten vaatimusten mukaisesti.

2)           Laitteiden tai varusteiden valmistajien on laadittava liitteessä III tarkoitetut tekniset asiakirjat ja suoritettava tai suoritutettava 14 artiklassa tarkoitettu sovellettava vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely.

Kun laitteen vaatimustenmukaisuus sovellettavien vaatimusten suhteen on osoitettu ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetulla menettelyllä, valmistajien on laadittava EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja kiinnitettävä CE-merkintä.

Kun varusteen vaatimustenmukaisuus sovellettavien vaatimusten suhteen on osoitettu ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetulla menettelyllä, valmistajien on laadittava varusteen vaatimustenmukaisuustodistus.

3)           Valmistajien on säilytettävä tekniset asiakirjat ja EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun laite on saatettu markkinoille.

Valmistajien on säilytettävä tekniset asiakirjat ja varusteen vaatimustenmukaisuustodistus kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun varuste on saatettu markkinoille.

4)           Valmistajien on varmistettava, että käytössä on menettelyt, joilla varmistetaan sarjatuotannon jatkuva vaatimustenmukaisuus. Muutokset laitteen tai varusteen suunnittelussa tai ominaisuuksissa ja muutokset yhdenmukaistetuissa standardeissa tai muissa teknisissä eritelmissä, joihin nähden laitteen tai varusteen vaatimustenmukaisuus ilmoitetaan, on otettava asianmukaisesti huomioon.

Silloin, kun se katsotaan laitteeseen tai varusteeseen liittyvien riskien kannalta tarkoituksenmukaiseksi, valmistajien on kuluttajien ja muiden loppukäyttäjien terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi suoritettava näytteisiin perustuvia testejä markkinoilla saataville asetetuille laitteille ja tutkittava vaatimustenvastaisia laitteita ja varusteita koskevat valitukset ja tarvittaessa pidettävä niistä ja laitteiden palautuksista kirjaa sekä tiedotettava jakelijoille kaikesta tällaisesta valvonnasta.

5)           Valmistajien on varmistettava, että laitteisiin tai varusteisiin on kiinnitetty tyyppi-, erä- tai sarjanumero tai muu merkintä, jonka avulla ne voidaan tunnistaa.

Jos laitteen tai varusteen koko tai luonne ei tätä salli, valmistajien on varmistettava, että vaadittu tieto on annettu pakkauksessa.

6)           Valmistajien on ilmoitettava nimensä, rekisteröity tuotenimensä tai tavaramerkkinsä sekä postiosoitteensa, josta niihin saa yhteyden, joko laitteessa tai, mikäli tämä ei ole mahdollista, laitteen pakkauksessa ja laitteen mukana olevissa ohjeissa. Osoitteessa on ilmoitettava yksi yhteyspiste, jonka kautta valmistajaan voi ottaa yhteyttä. Yhteystiedot on esitettävä kuluttajien, muiden käyttäjien ja markkinavalvontaviranomaisten helposti ymmärtämällä, kyseisen jäsenvaltion määräämällä kielellä.

Valmistajien on ilmoitettava nimensä, rekisteröity tuotenimensä tai tavaramerkkinsä sekä postiosoitteensa, josta niihin saa yhteyden, joko varusteessa tai, mikäli tämä ei ole mahdollista, varusteen pakkauksessa ja varusteen mukana olevissa ohjeissa. Osoitteessa on ilmoitettava yksi yhteyspiste, jonka kautta valmistajaan voi ottaa yhteyttä.

7)           Valmistajien on varmistettava, että laitteeseen liitetään liitteessä I olevan 1.5 kohdan mukaiset ohjeet ja turvallisuustiedot, jotka annetaan kuluttajien ja muiden loppukäyttäjien helposti ymmärtämällä, kyseisen jäsenvaltion määräämällä kielellä. Tällaisten ohjeiden ja turvallisuustietojen on oltava selkeitä, ymmärrettäviä ja helppotajuisia.

Valmistajien on varmistettava, että varusteen mukana on varusteen vaatimustenmukaisuustodistus, johon sisältyvät muun muassa liittämistä, kokoamista, säätämistä, toimintaa ja huoltamista koskevat ohjeet liitteessä I olevan 1.7 kohdan mukaisesti laitevalmistajien helposti ymmärtämällä kielellä. Ohjeiden on oltava selkeitä, ymmärrettäviä ja helppotajuisia.

8)           Valmistajien, jotka katsovat tai joilla on syytä uskoa, että laite tai varuste, jonka ne ovat saattaneet markkinoille, ei ole tämän asetuksen vaatimusten mukainen, on välittömästi toteutettava tarvittavat korjaavat toimenpiteet kyseisen laitteen tai varusteen saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi, sen poistamiseksi markkinoilta tai sitä koskevan palautusmenettelyn järjestämiseksi, jos se on tarpeen. Lisäksi mikäli laite tai varuste aiheuttaa riskin, valmistajien on välittömästi tiedotettava asiasta niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille kansallisille viranomaisille, joissa ne ovat asettaneet laitteen tai varusteen saataville markkinoilla, ja ilmoitettava yksityiskohtaiset tiedot erityisesti vaatimustenvastaisuudesta ja toteutetuista korjaavista toimenpiteistä.

9)           Valmistajien on perustellusta pyynnöstä annettava toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen sen osoittamiseksi, että laite tai varuste täyttää tämän asetuksen vaatimukset, kyseisen kansallisen viranomaisen helposti ymmärtämällä kielellä. Nämä tiedot ja asiakirjat voidaan antaa joko painetussa tai sähköisessä muodossa. Niiden on tehtävä kyseisen viranomaisen kanssa tämän pyynnöstä yhteistyötä toimissa, joilla pyritään poistamaan niiden markkinoille saattamien laitteiden tai varusteiden aiheuttamat riskit.

8 artikla [päätöksen N:o 768/2008/EY R3 artikla]

Valtuutetut edustajat

1)           Valmistajat voivat nimittää valtuutetun edustajan kirjallisella toimeksiannolla.

Edellä 7 artiklan 1 kohdassa säädetyt velvollisuudet ja teknisten asiakirjojen laatiminen eivät kuulu osana valtuutetun edustajan toimeksiantoon.

2)           Valtuutetun edustajan on suoritettava valmistajalta saadussa toimeksiannossa eritellyt tehtävät. Toimeksiannon mukaan valtuutetun edustajan on voitava suorittaa ainakin seuraavat tehtävät:

a)      pidettävä EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja tekniset asiakirjat kansallisten valvontaviranomaisten saatavilla kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun laite on saatettu markkinoille;

b)      pidettävä varusteen vaatimustenmukaisuustodistus ja tekniset asiakirjat kansallisten valvontaviranomaisten saatavilla kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun varuste on saatettu markkinoille;

c)      annettava toimivaltaisen kansallisen viranomaisen perustellusta pyynnöstä kyseiselle viranomaiselle kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen laitteen tai varusteen vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi;

d)      tehtävä toimivaltaisten kansallisten viranomaisten kanssa näiden pyynnöstä yhteistyötä toimissa, joilla pyritään poistamaan valtuutetun edustajan toimeksiannon piiriin kuuluvien laitteiden tai varusteiden aiheuttamat riskit.

9 artikla [päätöksen N:o 768/2008/EY R4 artikla]

Maahantuojien velvollisuudet

1)           Maahantuojien on saatettava markkinoille ainoastaan vaatimukset täyttäviä laitteita tai varusteita.

2)           Ennen laitteen saattamista markkinoille maahantuojien on varmistettava, että valmistaja on suorittanut 14 artiklan mukaisesti asianmukaisen vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn. Niiden on varmistettava, että valmistaja on laatinut tekniset asiakirjat, että laitteessa on CE-merkintä, että sen mukana ovat ohjeet ja turvallisuustiedot liitteessä I olevan 1.5 kohdan mukaisesti ja että valmistaja on noudattanut tapauksen mukaan 7 artiklan 5 tai 6 kohdassa säädettyjä vaatimuksia.

Ennen varusteen saattamista markkinoille maahantuojien on varmistettava, että valmistaja on suorittanut 14 artiklan mukaisesti asianmukaisen vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn. Niiden on varmistettava, että valmistaja on laatinut tekniset asiakirjat, että varusteen mukana on varusteen vaatimustenmukaisuustodistus, johon sisältyvät muun muassa liittämistä, kokoamista, säätämistä, toimintaa ja huoltamista koskevat ohjeet liitteessä I olevan 1.7 kohdan mukaisesti, ja että valmistaja on noudattanut tapauksen mukaan 7 artiklan 5 tai 6 kohdassa säädettyjä vaatimuksia.

Jos maahantuoja katsoo tai sillä on syytä uskoa, että laite tai varuste ei ole liitteessä I vahvistettujen olennaisten vaatimusten mukainen, maahantuoja ei saa saattaa laitetta tai varustetta markkinoille ennen kuin se on saatettu vaatimusten mukaiseksi. Mikäli laite tai varuste aiheuttaa riskin, maahantuojan on lisäksi ilmoitettava siitä valmistajalle ja markkinavalvontaviranomaisille.

3)           Maahantuojien on ilmoitettava nimensä, rekisteröity tuotenimensä tai tavaramerkkinsä sekä postiosoitteensa, josta niihin saa yhteyden, joko laitteessa tai, mikäli tämä ei ole mahdollista, laitteen pakkauksessa ja laitteen mukana olevissa ohjeissa. Yhteystiedot on esitettävä kuluttajien, muiden loppukäyttäjien ja markkinavalvontaviranomaisten helposti ymmärtämällä, kyseisen jäsenvaltion määräämällä kielellä.

Maahantuojien on ilmoitettava nimensä, rekisteröity tuotenimensä tai tavaramerkkinsä sekä postiosoitteensa, josta niihin saa yhteyden, joko varusteessa tai, mikäli tämä ei ole mahdollista, varusteen pakkauksessa. Yhteystiedot on esitettävä laitevalmistajien ja markkinavalvontaviranomaisten helposti ymmärtämällä, kyseisen jäsenvaltion määräämällä kielellä.

4)           Maahantuojien on varmistettava, että laitteeseen liitetään liitteessä I olevan 1.5 kohdan mukaiset ohjeet ja turvallisuustiedot, jotka annetaan kuluttajien ja muiden loppukäyttäjien helposti ymmärtämällä, kyseisen jäsenvaltion määräämällä kielellä.

Maahantuojien on varmistettava, että varusteen mukana on varusteen vaatimustenmukaisuustodistus, johon sisältyvät muun muassa liittämistä, kokoamista, säätämistä, toimintaa ja huoltamista koskevat ohjeet liitteessä I olevan 1.7 kohdan mukaisesti laitevalmistajien helposti ymmärtämällä, kyseisen jäsenvaltion määräämällä kielellä.

5)           Maahantuojien on varmistettava, että sinä aikana, jona laite tai varuste on niiden vastuulla, varastointi- tai kuljetusolosuhteet eivät vaaranna sen vaatimustenmukaisuutta liitteessä I vahvistettujen vaatimusten suhteen.

6)           Silloin, kun se katsotaan laitteeseen tai varusteeseen liittyvien riskien kannalta tarkoituksenmukaiseksi, maahantuojien on käyttäjien terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi suoritettava toimivaltaisten viranomaisten asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä näytteisiin perustuvia testejä markkinoilla saataville asetetuille laitteille tai varusteille ja tutkittava vaatimustenvastaisia laitteita tai varusteita koskevat valitukset ja tarvittaessa pidettävä niistä ja tällaisten laitteiden palautuksista kirjaa sekä tiedotettava jakelijoille kaikesta tällaisesta valvonnasta.

7)           Maahantuojien, jotka katsovat tai joilla on syytä uskoa, että laite tai varuste, jonka ne ovat saattaneet markkinoille, ei ole tämän asetuksen vaatimusten mukainen, on välittömästi toteutettava tarvittavat korjaavat toimenpiteet kyseisen laitteen tai varusteen saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi, sen poistamiseksi markkinoilta tai sitä koskevan palautusmenettelyn järjestämiseksi, jos se on tarpeen. Lisäksi mikäli laite tai varuste aiheuttaa riskin, maahantuojien on välittömästi tiedotettava asiasta niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille kansallisille viranomaisille, joissa ne ovat asettaneet laitteen tai varusteen saataville markkinoilla, ja ilmoitettava yksityiskohtaiset tiedot erityisesti vaatimustenvastaisuudesta ja toteutetuista korjaavista toimenpiteistä.

8)           Maahantuojien on kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun laite on saatettu markkinoille, pidettävä EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen jäljennös markkinavalvontaviranomaisten saatavilla ja varmistettava, että tekniset asiakirjat voidaan antaa pyynnöstä kyseisten viranomaisten saataville.

Maahantuojien on kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun varuste on saatettu markkinoille, pidettävä varusteen vaatimustenmukaisuustodistuksen jäljennös markkinavalvontaviranomaisten saatavilla ja varmistettava, että tekniset asiakirjat voidaan antaa pyynnöstä kyseisten viranomaisten saataville.

9)           Maahantuojien on toimivaltaisen kansallisen viranomaisen perustellusta pyynnöstä annettava kyseiselle viranomaiselle kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen laitteen tai varusteen vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi, kyseisen viranomaisen helposti ymmärtämällä kielellä. Nämä tiedot ja asiakirjat voidaan antaa joko painetussa tai sähköisessä muodossa. Niiden on tehtävä kyseisen viranomaisen kanssa tämän pyynnöstä yhteistyötä toimissa, joilla pyritään poistamaan niiden markkinoille saattamien laitteiden tai varusteiden aiheuttamat riskit.

10 artikla [päätöksen N:o 768/2008/EY R5 artikla]

Jakelijoiden velvollisuudet

1)           Asettaessaan laitteen tai varusteen saataville markkinoilla jakelijoiden on noudatettava asiaankuuluvaa huolellisuutta tämän asetuksen vaatimusten osalta.

2)           Jakelijoiden on ennen laitteen asettamista saataville markkinoilla tarkastettava, että laitteessa on CE-merkintä, että sen mukana on liitteessä I olevan 1.5 kohdan mukaisesti ohjeet ja turvallisuustiedot kuluttajien ja muiden loppukäyttäjien helposti ymmärtämällä, sen jäsenvaltion määräämällä kielellä, jossa laite on määrä asettaa saataville markkinoilla, ja että valmistaja on noudattanut 7 artiklan 5 ja 6 kohdassa säädettyjä vaatimuksia ja maahantuoja 9 artiklan 3 kohdassa säädettyjä vaatimuksia.

Jakelijoiden on ennen varusteen asettamista saataville markkinoilla tarkastettava, että varusteen mukana on varusteen vaatimustenmukaisuustodistus, johon sisältyvät muun muassa liittämistä, kokoamista, säätämistä, toimintaa ja huoltamista koskevat ohjeet liitteessä I olevan 1.7 kohdan mukaisesti, laitevalmistajien helposti ymmärtämällä kielellä ja että valmistaja on noudattanut 7 artiklan 5 ja 6 kohdassa säädettyjä vaatimuksia ja maahantuoja 9 artiklan 3 kohdassa säädettyjä vaatimuksia.

Jos jakelija katsoo tai sillä on syytä uskoa, että laite tai varuste ei ole liitteessä I vahvistettujen olennaisten vaatimusten mukainen, jakelija ei saa asettaa laitetta tai varustetta saataville markkinoilla ennen kuin se on saatettu vaatimusten mukaiseksi. Mikäli laite tai varuste aiheuttaa riskin, jakelijan on lisäksi ilmoitettava siitä valmistajalle tai maahantuojalle ja markkinavalvontaviranomaisille.

3)           Jakelijoiden on varmistettava, että sinä aikana, jona laite tai varuste on jakelijoiden vastuulla, varastointi- tai kuljetusolosuhteet eivät vaaranna sen vaatimustenmukaisuutta liitteessä I vahvistettujen olennaisten vaatimusten suhteen.

4)           Jakelijoiden, jotka katsovat tai joilla on syytä uskoa, että laite tai varuste, jonka ne ovat asettaneet saataville markkinoilla, ei ole tämän asetuksen vaatimusten mukainen, on varmistettava, että tarvittavat korjaavat toimenpiteet kyseisen laitteen saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi, sen poistamiseksi markkinoilta tai sitä koskevan palautusmenettelyn järjestämiseksi toteutetaan, jos se on tarpeen. Lisäksi mikäli laite aiheuttaa riskin, jakelijoiden on välittömästi tiedotettava asiasta niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille kansallisille viranomaisille, joissa ne asettivat laitteen saataville, ja ilmoitettava yksityiskohtaiset tiedot erityisesti vaatimustenvastaisuudesta ja toteutetuista korjaavista toimenpiteistä.

5)           Jakelijoiden on toimivaltaisen kansallisen viranomaisen perustellusta pyynnöstä annettava kyseiselle viranomaiselle kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen laitteen tai varusteen vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi. Nämä tiedot ja asiakirjat voidaan antaa joko painetussa tai sähköisessä muodossa. Niiden on tehtävä kyseisen viranomaisen kanssa tämän pyynnöstä yhteistyötä toimissa, joilla pyritään poistamaan niiden markkinoilla saataville asettaman laitteen tai varusteen aiheuttamat riskit.

11 artikla [päätöksen N:o 768/2008/EY R6 artikla]

Tapaukset, joissa valmistajien velvollisuuksia sovelletaan maahantuojiin ja jakelijoihin

Maahantuojaa tai jakelijaa on pidettävä tämän asetuksen mukaisesti valmistajana, ja siihen on sovellettava 7 artiklan mukaisia valmistajan velvollisuuksia silloin, kun se saattaa laitteen tai varusteen markkinoille omalla nimellään tai tavaramerkillä tai muuttaa jo markkinoille saatettua laitetta tai varustetta tavalla, joka voi vaikuttaa tämän asetuksen vaatimusten täyttymiseen.

12 artikla [päätöksen N:o 768/2008/EY R7 artikla]

Talouden toimijoiden tunnistetiedot

Talouden toimijoiden on pyynnöstä esitettävä markkinavalvontaviranomaisille seuraavien tunnistetiedot:

a)      kaikki talouden toimijat, jotka ovat toimittaneet niille laitteen tai varusteen;

b)      kaikki talouden toimijat, joille ne ovat toimittaneet laitteen tai varusteen.

Talouden toimijoiden on voitava esittää ensimmäisessä kohdassa tarkoitetut tiedot kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun niille on toimitettu laite tai varuste, ja kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun ne ovat toimittaneet laitteen tai varusteen.

III LUKU

LAITTEIDEN JA VARUSTEIDEN VAATIMUSTENMUKAISUUS

13 artikla [päätöksen N:o 768/2008/EY R8 artikla]

Olettama laitteiden ja varusteiden vaatimustenmukaisuudesta

Laitteita ja varusteita, jotka ovat sellaisten yhdenmukaistettujen standardien tai niiden osien mukaisia, joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, on pidettävä niiden liitteessä I tarkoitettujen olennaisten vaatimusten mukaisina, jotka kyseiset standardit tai niiden osat kattavat.

14 artikla

Laitteiden ja varusteiden vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely

1)           Ennen laitteen tai varusteen saattamista markkinoille valmistajan on huolehdittava siitä, että sille tehdään vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely 2 ja 3 kohdan mukaisesti.

2)           Sarjavalmisteisten laitteiden ja varusteiden vaatimustenmukaisuus tämän asetuksen vaatimusten suhteen on sertifioitava liitteessä III olevassa 1 kohdassa tarkoitetulla EU-tyyppitarkastuksella (moduuli B – tuotantotyyppi) yhdistettynä johonkin seuraavista vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyistä valmistajan valinnan mukaan:

a)      liitteessä III olevassa 2 kohdassa vahvistettu sisäiseen tuotannonvalvontaan perustuva tyypinmukaisuus ja satunnaisin väliajoin suoritettavat valvotut laite- tai varustetarkastukset (moduuli C2);

b)      liitteessä III olevassa 3 kohdassa vahvistettu tuotantoprosessin laadunvarmistukseen perustuva tyypinmukaisuus (moduuli D);

c)      liitteessä III olevassa 4 kohdassa vahvistettu laitteen tai varusteen laadunvarmistukseen perustuva tyypinmukaisuus (moduuli E);

d)      liitteessä III olevassa 5 kohdassa vahvistettu laitteen tai varusteen tarkastukseen perustuva tyypinmukaisuus (moduuli F).

3)           Kun laitetta tuotetaan yksittäin tai pienissä erissä, valmistaja voi valita liitteessä III olevassa 6 kohdassa vahvistetun yksikkökohtaiseen tarkastukseen perustuvan vaatimustenmukaisuuden (moduuli G).

4)           Kun 2 kohdan a–d alakohdassa tai 3 kohdassa tarkoitetut menettelyt on saatettu päätökseen, laitteen valmistajan on 18 artiklan mukaisesti kiinnitettävä vaatimustenmukaiseen tuotteeseen CE-merkintä ja laadittava EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus.

Kun 2 kohdan a–d alakohdassa tarkoitetut menettelyt on saatettu päätökseen, varusteen valmistajan on annettava varusteen vaatimustenmukaisuustodistus.

5)           Laitteen tai varusteen vaatimustenmukaisuuden arviointiin liittyvät asiakirjat ja kirjeenvaihto on laadittava sen jäsenvaltion virallisella kielellä tai virallisilla kielillä, johon 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut menettelyt suorittava ilmoitettu laitos on sijoittautunut, tai tämän laitoksen hyväksymällä kielellä.

15 artikla

EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus [päätöksen N:o 768/2008/EY R10 artikla]

1)           EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa on ilmoitettava, että liitteessä I täsmennettyjen olennaisten vaatimusten täyttyminen on osoitettu.

2)           EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen on noudatettava rakenteeltaan liitteessä V vahvistettua mallia, sen on sisällettävä liitteessä III vahvistetuissa asiaa koskevissa vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyissä eritellyt tekijät, ja se on pidettävä jatkuvasti ajan tasalla. Se on käännettävä sen jäsenvaltion vaatimalle kielelle tai kielille, jonka markkinoille laite saatetaan tai jonka markkinoilla se asetetaan saataville.

3)           Jos laitteeseen sovelletaan useampaa kuin yhtä sellaista unionin säädöstä, joka edellyttää EU-vaatimustenmukaisuusvakuutusta, kaikkien kyseisten unionin säädösten osalta laaditaan yksi ainoa EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus. Tässä vakuutuksessa on mainittava kyseisten säädösten tunnistetiedot niiden julkaisuviitteet mukaan luettuina.

4)           Laatimalla EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen valmistaja ottaa vastuun siitä, että laite on tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten mukainen.

16 artikla

Varusteen vaatimustenmukaisuustodistus

1)           Varusteen vaatimustenmukaisuustodistuksessa on ilmoitettava, että liitteessä I esitettyjen olennaisten vaatimusten täyttyminen on osoitettu.

2)           Varusteen vaatimustenmukaisuustodistuksen on noudatettava rakenteeltaan liitteessä VI vahvistettua mallia. Jotta edistettäisiin liitteessä I säädettyjen valmiiseen laitteeseen sovellettavien olennaisten vaatimusten noudattamista, varusteen vaatimustenmukaisuustodistuksessa on ilmoitettava varusteen ominaisuudet, ja siinä on oltava ohjeet siitä, kuinka varuste olisi yhdistettävä laitteeseen tai koottava, jotta se muodostaisi tällaisen laitteen. Sen on sisällettävä liitteessä III vahvistetuissa asiaa koskevissa vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyissä eritellyt tekijät, ja se on pidettävä jatkuvasti ajan tasalla. Se on laadittava laitevalmistajien helposti ymmärtämällä kielellä.

3)           Varusteen vaatimustenmukaisuustodistus on toimitettava varusteen mukana.

4)           Jos varusteeseen sovelletaan muuta sellaista unionin lainsäädäntöä, joka edellyttää CE-merkintää, CE-merkintä osoittaa, että varusteen katsotaan olevan kyseisten muiden säädösten säännösten mukainen. Tällöin julkaisuviitteet kyseisten säädösten julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä on merkittävä näissä säädöksissä vaadittuihin, varusteen mukana oleviin asiakirjoihin, ilmoituksiin tai ohjeisiin.

5)           Laatimalla varusteen vaatimustenmukaisuustodistuksen valmistaja ottaa vastuun siitä, että varuste on tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten mukainen.

17 artikla [päätöksen N:o 768/2008/EY R11 artikla]

CE-merkintää koskevat yleiset periaatteet

CE-merkintää koskevat asetuksen (EY) N:o 765/2008 30 artiklassa säädetyt yleiset periaatteet.

18 artikla [päätöksen N:o 768/2008/EY R12 artikla]

CE-merkinnän ja merkintöjen kiinnittämistä koskevat säännöt ja edellytykset

1)           CE-merkintä ja liitteessä IV tarkoitetut merkinnät on kiinnitettävä laitteeseen tai sen arvokilpeen näkyvästi, helposti luettavasti ja pysyvästi.

2)           Liitteessä IV olevassa 2 kohdassa tarkoitetut merkinnät on kiinnitettävä varusteeseen tai sen arvokilpeen näkyvästi, helposti luettavasti ja pysyvästi siinä määrin kuin se on olennaista.

3)           CE-merkintä ja/tai liitteessä IV tarkoitetut merkinnät on kiinnitettävä ennen laitteen tai varusteen saattamista markkinoille.

4)           CE-merkinnän jälkeen on merkittävä laitteen tuotannon tarkastusvaiheessa mukana olevan ilmoitetun laitoksen tunnusnumero.

5)           Varusteeseen on kiinnitettävä tuotannon tarkastusvaiheessa mukana olevan ilmoitetun laitoksen tunnusnumero.

6)           CE-merkintään ja/tai tarvittaessa 4 ja 5 kohdassa tarkoitettuun tunnusnumeroon voidaan liittää mikä tahansa muu erityisriskiä tai -käyttöä osoittava merkki.

IV LUKU

VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTILAITOSTEN ILMOITTAMINEN

19 artikla [päätöksen N:o 768/2008/EY R13 artikla]

Ilmoittaminen

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille laitokset, joille on annettu lupa suorittaa kolmantena osapuolena vaatimustenmukaisuuden arviointitehtäviä 14 artiklan mukaisesti.

20 artikla [päätöksen N:o 768/2008/EY R14 artikla]

Ilmoittamisesta vastaavat viranomaiset

1)           Jäsenvaltioiden on nimettävä ilmoittamisesta vastaava viranomainen, joka on vastuussa vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten arviointiin ja ilmoittamiseen ja ilmoitettujen laitosten valvontaan liittyvien tarvittavien menettelyjen perustamisesta ja suorittamisesta, mukaan luettuna 24 artiklan säännösten noudattaminen.

2)           Jäsenvaltiot voivat päättää, että 1 kohdassa tarkoitetun arvioinnin ja valvonnan suorittaa asetuksen (EY) N:o 765/2008 mukaisesti mainitussa asetuksessa tarkoitettu kansallinen akkreditointielin.

3)           Jos ilmoittamisesta vastaava viranomainen delegoi tai antaa muulla tavoin tehtäväksi 1 kohdassa tarkoitetun arvioinnin, ilmoittamisen tai valvonnan elimelle, joka ei ole valtiollinen yksikkö, kyseisen elimen on oltava oikeushenkilö ja sen on noudatettava 21 artiklan 1–6 kohdassa säädettyjä vaatimuksia soveltuvin osin. Lisäksi tällaisella elimellä on oltava järjestelyt toiminnastaan syntyvien vastuiden kattamiseksi.

4)           Ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen on otettava täysi vastuu tehtävistä, jotka 3 kohdassa tarkoitettu elin suorittaa.

21 artikla [päätöksen N:o 768/2008/EY R15 artikla]

Ilmoittamisesta vastaavia viranomaisia koskevat vaatimukset

1)           Ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen on oltava sillä tavoin perustettu, ettei synny eturistiriitaa vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten kanssa.

2)           Ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen on oltava organisaatioltaan ja toiminnaltaan sellainen, että sen toimien objektiivisuus ja puolueettomuus on turvattu.

3)           Ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen organisaation on oltava sellainen, että kunkin päätöksen, joka koskee vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen ilmoittamista, tekevät eri toimivaltaiset henkilöt kuin ne, jotka suorittivat arvioinnin.

4)           Ilmoittamisesta vastaava viranomainen ei saa tarjota eikä suorittaa mitään toimintoja, joita vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset suorittavat, eikä konsultointipalveluja kaupallisin tai kilpailullisin perustein.

5)           Ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen on turvattava saatujen tietojen luottamuksellisuus.

6)           Ilmoittamisesta vastaavalla viranomaisella on oltava käytössään riittävä määrä pätevää henkilöstöä tehtäviensä asianmukaista hoitamista varten.

22 artikla [päätöksen N:o 768/2008/EY R16 artikla]

Ilmoittamisesta vastaavien viranomaisten tiedotusvelvollisuus

Jäsenvaltioiden on tiedotettava komissiolle kansallisista menettelyistään, jotka koskevat vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten arviointia ja ilmoittamista sekä ilmoitettujen laitosten valvontaa, sekä mahdollisista muutoksista näihin tietoihin.

Komissio saattaa kyseiset tiedot julkisesti saataville.

23 artikla [päätöksen N:o 768/2008/EY R17 artikla]

Ilmoitettuja laitoksia koskevat vaatimukset

1)           Jotta laitos voitaisiin ilmoittaa ilmoitetuksi laitokseksi, sen on täytettävä 2–11 kohdassa säädetyt vaatimukset.

2)           Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen on oltava perustettu jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti, ja sen on oltava oikeushenkilö.

3)           Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen on oltava arvioimastaan organisaatiosta tai laitteesta tai varusteesta riippumaton kolmas osapuoli.

Elintä, joka kuuluu yrittäjäjärjestöön tai ammattialajärjestöön, joka edustaa yrityksiä, jotka ovat osallisina elimen arvioimien laitteiden tai varusteiden suunnittelussa, valmistuksessa, toimittamisessa, kokoamisessa, käytössä tai huoltamisessa, voidaan pitää tällaisena elimenä sillä ehdolla, että osoitetaan sen riippumattomuus ja välttyminen eturistiriidoilta.

4)           Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos, sen ylin johto ja vaatimustenmukaisuuden arviointitehtävien suorittamisesta vastaava henkilöstö eivät saa olla arvioimiensa laitteiden tai varusteiden suunnittelija, valmistaja, toimittaja, asentaja, ostaja, omistaja, käyttäjä tai huoltaja eikä minkään tällaisen osapuolen edustaja. Tämä ei sulje pois sellaisten arvioitujen laitteiden tai varusteiden käyttöä, jotka ovat vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen toimien kannalta tarpeellisia, tai tällaisten laitteiden tai varusteiden käyttöä henkilökohtaisiin tarkoituksiin.

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos, sen ylin johto ja vaatimustenmukaisuuden arviointitehtävien suorittamisesta vastaava henkilöstö eivät myöskään saa olla suoranaisesti mukana näiden laitteiden tai varusteiden suunnittelussa, valmistuksessa tai rakentamisessa, kaupan pitämisessä, asentamisessa, käytössä tai ylläpidossa eivätkä edustaa näissä toiminnoissa mukana olevia osapuolia. Ne eivät saa osallistua mihinkään toimintaan, joka voi olla ristiriidassa niiden suorittamaa arvioinnin riippumattomuuden kanssa tai vaarantaa niiden luotettavuuden siltä osin kuin kyse on vaatimuksenmukaisuuden arviointitoimista, joita varten ne on ilmoitettu. Tämä koskee erityisesti konsultointipalveluja.

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten on varmistettava, että niiden tytäryhtiöiden tai alihankkijoiden toimet eivät vaikuta niiden suorittamien vaatimustenmukaisuuden arviointitoimien luottamuksellisuuteen, objektiivisuuteen tai puolueettomuuteen.

5)           Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten ja niiden henkilöstön on suoritettava vaatimustenmukaisuuden arviointitoimet mahdollisimman suurta ammatillista luotettavuutta ja kyseisellä erityisalalla vaadittavaa teknistä pätevyyttä noudattaen ja oltava vapaat kaikesta, erityisesti taloudellisesta, painostuksesta ja houkuttelusta, joka saattaisi vaikuttaa niiden arviointiin tai vaatimustenmukaisuuden arviointitoimien tuloksiin, erityisesti sellaisten henkilöiden tai henkilöryhmien taholta, joille näiden toimien tuloksilla on merkitystä.

6)           Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen on kyettävä suorittamaan kaikki vaatimustenmukaisuuden arviointitehtävät, jotka tällaiselle laitokselle on osoitettu liitteessä II ja joita varten se on ilmoitettu, siitä riippumatta, suorittaako vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos kyseiset tehtävät itse vai suoritetaanko ne sen puolesta ja sen vastuulla.

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksella on kaikissa tapauksissa ja kunkin sellaisen vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn ja laitteen tai varusteen tyypin tai luokan osalta, jota varten se on ilmoitettu, oltava käytössään

a)      riittävä henkilöstö, jolla on tekninen tietämys ja riittävä ja soveltuva kokemus vaatimustenmukaisuuden arviointitehtävien suorittamiseksi;

b)      kuvaukset menettelyistä, joiden mukaisesti vaatimustenmukaisuuden arviointi suoritetaan, siten, että varmistetaan näiden menettelyiden avoimuus ja toistettavuus. Sen käytössä on oltava asianmukaiset toimintatavat ja menettelyt, joilla erotetaan toisistaan ilmoitettuna laitoksena suoritetut tehtävät ja muu toiminta;

c)      menettelyt, joiden mukaisesti se hoitaa tehtäviään siten, että yritysten koko, toimiala ja rakenne, laitteissa tai varusteissa käytettävän teknologian suhteellinen monimutkaisuus sekä tuotannon luonne massa- tai sarjatuotantona otetaan asianmukaisesti huomioon.

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksella on oltava käytössään tarvittavat keinot niiden teknisten ja hallinnollisten tehtävien suorittamiseen, joita vaatimustenmukaisuuden arviointitoimien asianmukainen hoitaminen edellyttää, ja sillä on oltava käytettävissään kaikki tarvittavat laitteet tai välineet.

7)           Vaatimustenmukaisuuden arviointitoimien suorittamisesta vastaavalla henkilöstöllä on oltava

a)      vankka tekninen ja ammatillinen koulutus, joka kattaa kaikki ne vaatimustenmukaisuuden arviointitoimet, joita varten vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos on ilmoitettu;

b)      riittävät tiedot suoritettavia arviointeja koskevista vaatimuksista ja riittävät valtuudet tällaisten arviointien suorittamiseen;

c)      asianmukaiset tiedot ja ymmärrys liitteessä I esitetyistä olennaisista vaatimuksista, sovellettavista yhdenmukaistetuista standardeista sekä asiaankuuluvista unionin yhdenmukaistamislainsäädännön ja kansallisen lainsäädännön säännöksistä;

d)      kyky laatia todistuksia, asiakirjoja ja selostuksia, joilla osoitetaan, että arvioinnit on suoritettu.

8)           Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten, niiden ylimmän johdon ja vaatimustenmukaisuuden arviointitehtävien suorittamisesta vastaavan henkilöstön puolueettomuus on taattava.

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen ylimmän johdon ja vaatimustenmukaisuuden arviointitehtävien suorittamisesta vastaavan henkilöstön palkka ei saa olla riippuvainen suoritettujen arviointien määrästä eikä arviointien tuloksista.

9)           Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten on otettava vastuuvakuutus, jollei tällainen vastuu kuulu valtiolle kansallisen lainsäädännön perusteella tai jollei jäsenvaltio itse ole välittömästi vastuussa vaatimustenmukaisuuden arvioinnista.

10)         Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten henkilöstöllä on vaitiolovelvollisuus kaikkien niiden tietojen suhteen, joita se saa suorittaessaan tehtäviään liitteen III tai sen täytäntöön panemiseksi annetun kansallisen lainsäädännön säännösten mukaisesti, paitsi sen jäsenvaltion toimivaltaisiin viranomaisiin nähden, jossa laitosten toimet suoritetaan. Omistusoikeudet on suojattava.

11)         Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten on osallistuttava asiaankuuluviin standardointitoimiin ja unionin yhdenmukaistamislainsäädännön nojalla perustetun ilmoitettujen laitosten koordinointiryhmän toimiin tai varmistettava, että vaatimustenmukaisuuden arviointitehtävien suorittamisesta vastaava laitosten henkilöstö saa niistä tiedon, ja sovellettava yleisinä ohjeina kyseisen ryhmän työn tuloksena saatuja hallinnollisia päätöksiä ja asiakirjoja.

24 artikla [päätöksen N:o 768/2008/EY R18 artikla]

Ilmoitettujen laitosten vaatimustenmukaisuusolettama

Jos vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos voi osoittaa olevansa sellaisissa olennaisissa yhdenmukaistetuissa standardeissa tai niiden osissa vahvistettujen edellytysten mukainen, joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, sen oletetaan täyttävän 23 artiklassa säädetyt vaatimukset, mikäli sovellettavat yhdenmukaistetut standardit kattavat nämä vaatimukset.

25 artikla [päätöksen N:o 768/2008/EY R20 artikla]

Ilmoitettujen laitosten tytäryhtiöt ja alihankinta

1)           Jos ilmoitettu laitos antaa alihankintaan tietyt vaatimustenmukaisuuden arviointiin liittyvät tehtävät tai käyttää tytäryhtiötä, sen on varmistettava, että alihankkija tai tytäryhtiö täyttää 23 artiklassa säädetyt vaatimukset, ja tiedotettava siitä ilmoittamisesta vastaavalle viranomaiselle.

2)           Ilmoitettujen laitosten on otettava täysi vastuu alihankkijoiden tai tytäryhtiöiden suorittamista tehtävistä riippumatta siitä, mihin nämä ovat sijoittautuneet.

3)           Toimia voidaan antaa alihankintaan tai teettää tytäryhtiöllä ainoastaan, jos siitä on sovittu asiakkaan kanssa.

4)           Ilmoitettujen laitosten on pidettävä ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen saatavilla asiakirjat, jotka koskevat alihankkijan tai tytäryhtiön pätevyyden arviointia sekä työtä, jonka nämä ovat suorittaneet liitteen III nojalla.

26 artikla [päätöksen N:o 768/2008/EY R22 artikla]

Ilmoittamista koskeva hakemus

1)           Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen on toimitettava ilmoittamista koskeva hakemus sen jäsenvaltion ilmoittamisesta vastaavalle viranomaiselle, johon se on sijoittautunut.

2)           Ilmoittamista koskevaan hakemukseen on liitettävä kuvaus vaatimustenmukaisuuden arviointitoimista, vaatimustenmukaisuuden arviointimoduulista tai -moduuleista ja laitteesta/varusteesta tai laitteista/varusteista, joiden osalta laitos katsoo olevansa pätevä, sekä mahdollinen akkreditointitodistus, jonka kansallinen akkreditointielin on antanut ja jossa todistetaan, että vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos täyttää 23 artiklassa säädetyt vaatimukset.

3)           Jos asianomainen vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos ei voi toimittaa akkreditointitodistusta, sen on toimitettava ilmoittamisesta vastaavalle viranomaiselle kaikki tarpeelliset asiakirjatodisteet, joiden avulla voidaan tarkastaa, tunnustaa ja säännöllisesti valvoa, että se täyttää 23 artiklassa säädetyt vaatimukset.

27 artikla [päätöksen N:o 768/2008/EY R23 artikla]

Ilmoitusmenettely

1)           Ilmoittamisesta vastaavat viranomaiset voivat ilmoittaa ainoastaan sellaiset vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset, jotka ovat täyttäneet 23 artiklassa säädetyt vaatimukset.

2)           Niiden on tehtävä ilmoitus komissiolle ja muille jäsenvaltioille käyttäen komission kehittämää ja hallinnoimaa sähköistä ilmoitusvälinettä.

3)           Ilmoituksen on sisällettävä täydelliset tiedot vaatimustenmukaisuuden arviointitoimista, vaatimustenmukaisuuden arviointimoduulista tai -moduuleista ja asianomaisesta laitteesta/varusteesta tai asianomaisista laitteista/varusteista sekä asiaankuuluva todistus pätevyydestä.

4)           Jos ilmoitus ei perustu 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun akkreditointitodistukseen, ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen on toimitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille asiakirjatodisteet, joiden avulla voidaan todistaa vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen pätevyys ja toteutetut järjestelyt, jotta voidaan varmistaa, että laitosta valvotaan säännöllisesti ja että se täyttää edelleen 23 artiklassa säädetyt vaatimukset.

5)           Asianomainen laitos voi suorittaa ilmoitetun laitoksen tehtäviä ainoastaan siinä tapauksessa, että komissio ja muut jäsenvaltiot eivät esitä vastalauseita kahden viikon kuluessa ilmoittamisesta siinä tapauksessa, että akkreditointitodistusta käytetään, ja kahden kuukauden kuluessa ilmoituksesta siinä tapauksessa, että akkreditointia ei käytetä.

Ainoastaan tällaista laitosta pidetään tässä asetuksessa tarkoitettuna ilmoitettuna laitoksena.

6)           Komissiolle ja muille jäsenvaltioille on ilmoitettava kyseistä ilmoitusta koskevista myöhemmistä asian kannalta merkityksellisistä muutoksista.

28 artikla [päätöksen N:o 768/2008/EY R24 artikla]

Ilmoitettujen laitosten tunnusnumerot ja luettelot

1)           Komissio antaa ilmoitetulle laitokselle tunnusnumeron.

Se antaa laitokselle yhden ainoan numeron myös silloin, kun laitos ilmoitetaan usean unionin säädöksen nojalla.

2)           Komissio julkistaa tämän asetuksen mukaisesti ilmoitettujen laitosten luettelon, joka sisältää laitosten tunnusnumerot ja toimet, joiden osalta ne on ilmoitettu.

Komissio huolehtii luettelon pitämisestä ajan tasalla.

29 artikla [päätöksen N:o 768/2008/EY R25 artikla]

Ilmoituksiin tehtävät muutokset

1)           Jos ilmoittamisesta vastaava viranomainen on todennut tai saanut tietää, ettei ilmoitettu laitos enää täytä 23 artiklassa säädettyjä vaatimuksia tai ettei se noudata velvollisuuksiaan, ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen on tarpeen mukaan rajoitettava ilmoitusta taikka peruutettava se toistaiseksi tai kokonaan, riippuen vaatimusten täyttämättä jättämisen tai velvollisuuksien noudattamatta jättämisen vakavuudesta. Sen on ilmoitettava tästä välittömästi komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

2)           Jos ilmoitusta rajoitetaan tai se peruutetaan kokonaan tai toistaiseksi tai jos ilmoitettu laitos on lopettanut toimintansa, ilmoituksen tehneen jäsenvaltion on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kyseisen laitoksen asiakirja-aineistot joko käsittelee toinen ilmoitettu laitos tai ne pidetään ilmoittamisesta ja markkinavalvonnasta vastaavien viranomaisten saatavilla näiden pyynnöstä.

30 artikla [päätöksen N:o 768/2008/EY R26 artikla]

Ilmoitettujen laitosten pätevyyden riitauttaminen

1)           Komissio tutkii kaikki tapaukset, joissa se epäilee tai sen tietoon saatetaan epäilys ilmoitetun laitoksen pätevyydestä tai siitä, täyttääkö ilmoitettu laitos edelleen sille asetetut vaatimukset ja velvollisuudet.

2)           Ilmoituksen tehneen jäsenvaltion on toimitettava pyynnöstä komissiolle kaikki tiedot, jotka liittyvät ilmoituksen perusteisiin tai asianomaisen ilmoitetun laitoksen pätevyyden ylläpitoon.

3)           Komissio varmistaa, että kaikkia sen tutkimusten yhteydessä saatuja arkaluonteisia tietoja käsitellään luottamuksellisesti.

4)           Jos komissio toteaa, että ilmoitettu laitos ei täytä tai ei enää täytä sen ilmoittamiselle asetettuja vaatimuksia, se hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jossa ilmoituksen tehnyttä jäsenvaltiota kehotetaan toteuttamaan tarvittavat korjaavat toimenpiteet, mukaan luettuna ilmoituksen peruuttaminen tarvittaessa.

Tämä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu täytäntöönpanosäädös hyväksytään 36 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

31 artikla [päätöksen N:o 768/2008/EY R27 artikla]

Ilmoitettujen laitosten toimintaan liittyvät velvollisuudet

1)           Ilmoitettujen laitosten on suoritettava vaatimustenmukaisuuden arvioinnit niiden vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen mukaisesti, joista säädetään liitteessä III.

2)           Vaatimustenmukaisuuden arvioinnit on suoritettava oikeasuhteisesti siten, että vältetään tarpeettoman rasitteen aiheuttamista talouden toimijoille.

Vaatimustenmukaisuuden arviointielinten on tehtäviään hoitaessaan otettava asianmukaisesti huomioon asianomaisten yritysten koko, toimiala ja rakenne, laitteessa tai varusteessa käytettävän teknologian monimutkaisuus sekä tuotannon luonne massa- tai sarjatuotantona.

Näin tehdessään niiden on kuitenkin noudatettava sellaista tarkkuutta ja suojelun tasoa, jota laitteen tai varusteen vaatimustenmukaisuus edellyttää tämän asetuksen mukaisesti.

3)           Jos ilmoitettu laitos katsoo, ettei valmistaja ole täyttänyt olennaisia turvallisuusvaatimuksia, joista säädetään liitteessä I tai vastaavissa yhdenmukaistetuissa standardeissa tai teknisissä eritelmissä, sen on vaadittava valmistajaa toteuttamaan tarvittavat korjaavat toimenpiteet eikä se saa antaa todistusta vaatimustenmukaisuudesta.

4)           Jos ilmoitettu laitos katsoo todistuksen antamisen jälkeen suoritettavan vaatimustenmukaisuuden valvonnan yhteydessä, ettei laite tai varuste ole enää vaatimusten mukainen, sen on vaadittava valmistajaa toteuttamaan tarvittavat korjaavat toimenpiteet ja tarvittaessa peruutettava todistus toistaiseksi tai kokonaan.

5)           Jos korjaavia toimenpiteitä ei toteuteta tai niillä ei ole vaadittua vaikutusta, ilmoitetun laitoksen on tarpeen mukaan rajoitettava todistuksia taikka peruutettava ne toistaiseksi tai kokonaan.

32 artikla

Muutoksenhaku ilmoitettujen laitosten päätöksiin

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että käytettävissä on ilmoitettujen laitosten tekemiä päätöksiä koskeva muutoksenhakumenettely.

33 artikla [päätöksen N:o 768/2008/EY R28 artikla]

Ilmoitettujen laitosten tiedotusvelvollisuus

1)           Ilmoitettujen laitosten on tiedotettava ilmoittamisesta vastaavalle viranomaiselle seuraavista:

a)      todistusten epäämiset, rajoittamiset taikka peruuttamiset toistaiseksi tai kokonaan;

b)      olosuhteet, jotka vaikuttavat ilmoituksen soveltamisalaan tai ehtoihin;

c)      vaatimustenmukaisuuden arviointitoimia koskevat tietopyynnöt, jotka ne ovat saaneet markkinavalvontaviranomaisilta;

d)      pyynnöstä vaatimustenmukaisuuden arviointitoimet, jotka on suoritettu niitä koskevan ilmoituksen soveltamisalalla ja mahdollisesti suoritetut muut toimet, mukaan luettuna rajat ylittävät toimet ja alihankinta.

2)           Ilmoitettujen laitosten on toimitettava tämän asetuksen nojalla ilmoitetuille muille laitoksille, jotka suorittavat samanlaisia, samat laitteet tai varusteet kattavia vaatimustenmukaisuuden arviointitoimia, asiaankuuluvat tiedot kysymyksistä, jotka liittyvät vaatimustenmukaisuuden arvioinnin kielteisiin tuloksiin ja pyynnöstä myös myönteisiin tuloksiin.

34 artikla [päätöksen N:o 768/2008/EY R29 artikla]

Kokemusten vaihto

Komissio huolehtii kokemusten vaihdon järjestämisestä ilmoittamista koskevista toimintalinjoista vastaavien jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten välillä.

35 artikla [päätöksen N:o 768/2008/EY R30 artikla]

Ilmoitettujen laitosten koordinointi

Komissio varmistaa, että asianmukainen koordinointi ja yhteistyö järjestetään tämän asetuksen nojalla ilmoitettujen laitosten välillä ja että sitä toteutetaan asianmukaisesti ilmoitettujen laitosten alakohtaisen ryhmän tai alakohtaisten ryhmien muodossa.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden ilmoittamat laitokset osallistuvat kyseisen ryhmän (kyseisten ryhmien) työhön suoraan tai nimettyjen edustajien välityksellä.

V LUKU

KOMITEAMENETTELY

36 artikla

Komiteamenettely

1)           Komissiota avustaa kaasumaisia polttoaineita käyttäviä laitteita käsittelevä komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2)           Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

37 artikla

Liitteiden muuttaminen

Siirretään komissiolle valta antaa 38 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteessä II vahvistettuja niiden ilmoitusten sisältöä ja muotoa, joita jäsenvaltiot antavat kaasun jakeluedellytyksistä alueellaan, teknisen kehityksen huomioon ottamiseksi kaasun jakeluedellytysten osalta.

38 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1)           Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2)           Siirretään 37 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle määräämättömäksi ajaksi.

3)           Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 37 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4)           Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5)           Edellä olevan 37 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä, tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

VI LUKU

SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

39 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on säädettävä seuraamuksista, joita sovelletaan talouden toimijoiden rikkoessa tämän asetuksen säännöksiä, ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet näiden seuraamusten täytäntöönpanon valvonnan varmistamiseksi.. Seuraamuksiin voi sisältyä vakavia rikkomistapauksia koskevia rikosoikeudellisia seuraamuksia.

Säädettyjen seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava näistä säännöksistä komissiolle viimeistään [3 kuukautta ennen tämän asetuksen soveltamispäivää], ja niiden on viipymättä ilmoitettava sille myöhemmin tehtävistä muutoksista, joilla on vaikutusta näihin säännöksiin.

40 artikla

Siirtymäsäännökset

1)           Jäsenvaltiot eivät saa estää sellaisten direktiivin 2009/142/EY soveltamisalaan kuuluvien kyseisen direktiivin mukaisten laitteiden asettamista saataville markkinoilla tai käyttöön ottamista, jotka on saatettu markkinoille ennen [42 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua päivää].

2)           Jäsenvaltiot eivät saa estää sellaisten direktiivin 2009/142/EY soveltamisalaan kuuluvien kyseisen direktiivin mukaisten varusteiden asettamista saataville markkinoilla, jotka on saatettu markkinoille ennen [42 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua päivää].

41 artikla

Kumoaminen

Kumotaan direktiivi 2009/142/EY [42 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta päivästä].

Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä VII olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

42 artikla

Voimaantulo ja soveltamispäivä

1)           Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2)           Sitä sovelletaan [kahden vuoden kuluttua sen voimaantulosta].

3)           Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, 19–35 artiklaa sovelletaan [kuuden kuukauden kuluttua voimaantulosta].

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

[1]               EUVL L 330, 16.12.2009, s. 10.

[2]               EYVL L 196, 26.7.1990, s. 15.

[3]               EUVL L 285, 31.10.2009, s. 10.

[4]               EYVL L 167, 22.6.1992, s. 17.

[5]               EUVL L 239, 6.9.2013, s. 136.

[6]               EUVL L 239, 6.9.2013, s. 162.

[7]               EUVL L 278, 12.10.2012, s. 1.

[8]               EUVL L 140, 5.6.2009, s. 16.

[9]               EUVL L 153, 18.6.2010, s. 13.

[10]             EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1.

[11]             Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1025/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, eurooppalaisesta standardoinnista, neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/23/EY ja 2009/105/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen 87/95/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1673/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 316, 14.11.2012).

[12]             Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tuotteiden markkinavalvonnasta ja neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 1999/5/EY, 2000/9/EY, 2000/14/EY, 2001/95/EY, 2004/108/EY, 2006/42/EY, 2006/95/EY, 2007/23/EY, 2008/57/EY, 2009/48/EY, 2009/105/EY, 2009/142/EY ja 2011/65/EU, asetuksen (EU) N:o 305/2011, asetuksen (EY) N:o 764/2008 ja asetuksen (EY) N:o 765/2008 muuttamisesta (COM(2013) 75 final).

[13]             EYVL L 11, 15.1.2002, s. 4.

[14]             EUVL L 218, 13.8.2008, s. 30.

[15]             Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, KOM(2011) 206 lopullinen.

[16]             Kaasumaisia polttoaineita käyttävistä laitteista annetun direktiivin 2009/142/EY jälkiarviointi, loppuraportti, Risk & Policy Analysts Limited, maaliskuu 2011, http://ec.europa.eu/enterprise/dg/files/evaluation/03_2011_finalreport_gas_en.pdf.

[17]             Sopeuttaminen uuteen lainsäädäntökehykseen (tuotelainsäädäntöpaketin täytäntöönpano), komission yksiköiden valmisteluasiakirja – vaikutustenarviointi 10 ehdotukseen tuotteita koskevien yhdenmukaistamisdirektiivien sopeuttamiseksi päätökseen N:o 768/2008/EY, SEC(2011) 1376 final.

[18]             http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:C:2004:296:0002:0007:FI:PDF

[19]             Esimerkiksi biomassasta tuotettu kaasumainen polttoaine. ’Biomassalla’ tarkoitetaan maataloudesta (sekä kasvi- että eläinperäiset aineet mukaan lukien), metsätaloudesta ja niihin liittyviltä tuotannonaloilta, myös kalastuksesta ja vesiviljelystä, peräisin olevien biologista alkuperää olevien tuotteiden, jätteiden ja tähteiden biohajoavaa osaa sekä teollisuus- ja yhdyskuntajätteiden biohajoavaa osaa.

[20]             Mandate M400 - Phase I: Standardization in the field of gas qualities, Final report, CEN/BT/WG 197 (2012) evaluating the impact of H gas quality variations on the behaviour of GAD compliant appliances.

Mandate M475: Mandate given to CEN for standards for biomethane for use in transport and injection in natural gas pipelines (CEN:ille annettu toimeksianto laatia standardit liikenteessä käytettävällä ja maakaasuputkiin syötettävälle biometaanille).

[21]             EUVL C […], […], s. […].

[22]             Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/142/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, kaasumaisia polttoaineita käyttävistä laitteista (EUVL L 330, 16.12.2009, s. 10).

[23]             EYVL C 136, 4.6.1985, s. 1.

[24]             Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1025/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, eurooppalaisesta standardoinnista, neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/23/EY ja 2009/105/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen 87/95/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1673/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 316, 14.11.2012, s. 12).

[25]             Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 768/2008/EY, tehty 9 päivänä heinäkuuta 2008, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvistä yhteisistä puitteista ja päätöksen 93/465/ETY kumoamisesta (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 82).

[26]             Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 765/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta, EUVL L 218, 13.8.2008, s. 30.

[27]             EUVL L […], […], s. […].

[28]             Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/125/EY, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, energiaan liittyvien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista (EUVL L 285, 31.10.2009, s. 10).

[29]             Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/28/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 16).

[30]             Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/31/EU, annettu 19 päivänä toukokuuta 2010, rakennusten energiatehokkuudesta (EUVL L 153, 18.6.2010, s. 13).

[31]             Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1).

[32]             Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/73/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/55/EY kumoamisesta (EUVL L 211, 14.8.2009, s. 94).

[33]             Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1025/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, eurooppalaisesta standardoinnista, neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/23/EY ja 2009/105/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen 87/95/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1673/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 316, 14.11.2012, s. 12).

[34]             Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

LIITE I

OLENNAISET VAATIMUKSET

ALUSTAVAT HUOMAUTUKSET:

1. Tässä asetuksessa säädetyt olennaiset vaatimukset ovat pakollisia.

2. Olennaisia vaatimuksia on tulkittava ja sovellettava siten, että otetaan huomioon tekniikan taso ja nykyinen käytäntö suunnittelu- ja valmistusvaiheessa sekä tekniset ja taloudelliset näkökohdat, jotka ovat johdonmukaisia energiatehokkuuden sekä terveyden ja turvallisuuden korkeatasoisen suojelun vaatimusten kanssa.

1.         YLEISET VAATIMUKSET

1.1. Laitteet on suunniteltava ja rakennettava siten, että ne toimivat turvallisesti eivätkä vaaranna omaisuutta tai ihmisten ja kotieläinten turvallisuutta tavanomaisesti käytettyinä halutulla suoritustasolla.

Varusteet on suunniteltava ja rakennettava siten, että ne täyttävät moitteettomasti tehtävänsä, kun ne yhdistetään laitteeseen tai kootaan tällaiseksi laitteeksi.

1.2. Valmistajan velvollisuutena on analysoida riskit kartoittaakseen valmistamaansa laitteeseen tai varusteeseen liittyvät riskit. Valmistajan on otettava analyysi huomioon laitteen tai varusteen suunnittelussa ja rakentamisessa.

1.3. Valitessaan parhaiten soveltuvia ratkaisuja laitteen tai varusteen valmistajan on sovellettava jäljempänä esitettyjä periaatteita seuraavassa järjestyksessä:

(a) poistetaan ja vähennetään riskejä siinä määrin kuin mahdollista (jo suunnittelu- ja valmistusvaiheessa huomioon otettu turvallisuus);

(b) ryhdytään tarvittaviin suojatoimenpiteisiin sellaisten riskien osalta, joita ei voida poistaa;

(c) tiedotetaan tarvittaessa käyttäjille jäljelle jäävistä riskeistä, jotka johtuvat käyttöönotettujen suojatoimenpiteiden puutteista, ja ilmoitetaan, ovatko erityiset varotoimenpiteet tarpeen.

1.4. Valmistajan on laitteen suunnittelun ja rakentamisen sekä käyttöohjeiden laatimisen yhteydessä otettava huomioon laitteen aiotun käyttötarkoituksen lisäksi myös kohtuudella ennakoitava käyttö.

1.5. Kaikissa laitteissa on markkinoille saatettaessa oltava

(a) asentajalle tarkoitetut tekniset ohjeet;

(b) käyttö- ja huolto-ohjeet käyttäjälle;

(c) asiaankuuluvat varoitusmerkinnät, joiden on oltava myös pakkauksessa.

Ohjeet ja varoitusmerkinnät on esitettävä kuluttajien ja muiden loppukäyttäjien helposti ymmärtämällä, kyseisen jäsenvaltion määräämällä kielellä.

1.6.1. Asentajalle tarkoitettujen teknisten ohjeiden on sisällettävä kaikki tarvittavat asentamis-, säätö- ja huolto-ohjeet sen varmistamiseksi, että nämä toimenpiteet tehdään oikein ja että laitetta voidaan käyttää turvallisesti.

Asennusohjeissa on oltava myös tietoa laitteen ja sen asennusympäristön välisen liitoksen teknisestä eritelmästä, jotta mahdollistetaan laitteen moitteeton liittäminen kaasunjakeluverkkoon, rinnakkaisenergian syöttö, palamiseen kuluvan ilmamäärän saanti ja polttokaasun poistojärjestelmä.

1.6.2. Käyttäjälle tarkoitetuissa käyttö- ja huolto-ohjeissa on oltava kaikki turvallisen käytön kannalta tarpeelliset tiedot, ja niissä on erityisesti kiinnitettävä käyttäjän huomio käyttörajoituksiin.

Laitteen valmistajan on sisällytettävä laitteen mukana oleviin ohjeisiin kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen valmiista laitteesta osan muodostavien varusteiden säätämistä, toimintaa ja huoltoa varten.

1.6.3. Laitteessa ja pakkauksessa olevissa varoitusmerkinnöissä on selvästi määriteltävä käytettävä kaasulaji, kaasun käyttöpaine, laiteryhmä ja mahdolliset käyttörajoitukset, erityisesti ne rajoitukset, joiden mukaisesti laitteen saa asentaa vain sellaisiin tiloihin, joissa on riittävä ilmanvaihto sen aiheuttamien riskien minimoimiseksi.

1.7. Varusteiden liittämistä tai kokoamista, asentamista, säätämistä, toimintaa ja huoltoa koskevat ohjeet on esitettävä osana varusteen vaatimustenmukaisuustodistusta.

2.         MATERIAALIT

2.1. Laitteiden tai varusteiden materiaalien on oltava aiottuun tarkoitukseen sopivia, ja niiden on kestettävä ennakoitavissa olevat mekaaniset, kemialliset ja termiset olosuhteet.

2.2. Valmistajan tai materiaalin toimittajan on taattava turvallisuuden kannalta tärkeiden materiaalien ominaisuudet.

3.         SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN

Tässä kohdassa vahvistetuista olennaisista vaatimuksista aiheutuvia laitteisiin sovellettavia velvollisuuksia sovelletaan myös varusteisiin sikäli kuin merkityksellistä.

3.1. Yleistä

3.1.1. Laitteiden on oltava siten suunniteltuja ja rakennettuja, että tavanomaisessa käytössä ei voi esiintyä niiden turvallisuutta heikentävää epävakaisuutta, vääristymää, rikkoutumista tai kulumista.

3.1.2. Laitetta käynnistettäessä ja/tai käytettäessä syntyvä kondensoituminen ei saa vaikuttaa laitteen turvallisuuteen.

3.1.3. Laitteet on suunniteltava ja rakennettava siten, että räjähdysvaara ulkopuolisesta lähteestä peräisin olevissa tulipalotilanteissa on mahdollisimman vähäinen.

3.1.4. Laitteiden on oltava siten suunniteltuja ja rakennettuja, että ei esiinny veden ja vääränlaista ilman joutumista kaasukiertoon.

3.1.5. Laitteiden on toimittava turvallisesti, kun rinnakkaisenergia vaihtelee tavanomaisissa rajoissa.

3.1.6. Rinnakkaisenergian vaihtelu, joka ei ole tavanomaista, tai rinnakkaisenergian puuttuminen tai palautuminen ei saa johtaa turvattomaan tilanteeseen.

3.1.7. Laitteet on suunniteltava ja rakennettava estämään kaasuun liittyvät riskit, jotka johtuvat sähköperäisistä vaaroista. Sikäli kuin merkityksellistä, huomioon on otettava tulokset vaatimustenmukaisuuden arvioinnista, joka koskee radio- ja telepäätelaitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/5/EY[1] turvallisuusvaatimuksia tai tietyllä jännitealueella toimivista sähkölaitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/95/EY[2] turvallisuustavoitteita.

3.1.8. Laitteet on suunniteltava ja rakennettava estämään kaasuun liittyvät riskit, jotka johtuvat sähkömagneettisista ilmiöistä peräisin olevista vaaroista. Sikäli kuin merkityksellistä, huomioon on otettava tulokset vaatimustenmukaisuuden arvioinnista, joka koskee direktiivin 1999/5/EY tai sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/108/EY[3] yhteensopivuusvaatimuksia.

3.1.9. Laitteen kaikkien paineistettujen osien on kestettävä niihin kohdistuvat mekaaniset ja termiset kuormitukset ilman turvallisuuteen vaikuttavia muodonmuutoksia.

3.1.10. Laitteet on suunniteltava ja rakennettava siten, että vika turva-, ohjaus- tai säätölaitteessa ei johda turvattomaan tilanteeseen.

3.1.11. Jos laitteessa on turva- ja ohjauslaitteita, turvalaitteiden toimintaa ei saa ohittaa ohjauslaitteilla.

3.1.12. Laitteen kaikki osat, jotka on asetettu tai säädetty valmistusvaiheessa ja joihin käyttäjän tai asentajan ei pitäisi koskea, on suojattava asianmukaisesti.

3.1.13. Vivut ja muut ohjaus- ja säätölaitteet on merkittävä selvästi, ja tarkoituksenmukaiset ohjeet niiden toiminta- tai käyttövirheiden estämiseksi on annettava. Nämä laitteet on suunniteltava siten, että estetään niiden toimiminen vahingossa.

3.2. Palamattoman kaasun päästöt

3.2.1. Laitteet on oltava siten suunniteltuja ja rakennettuja, että vuotava kaasu ei aiheuta vaaraa.

3.2.2. Laitteiden on oltava siten suunniteltuja ja rakennettuja, että kaasupäästö kaikissa toimintavaiheissa on rajoitettu, jotta estetään palamattoman kaasun vaarallinen kertyminen laitteeseen.

3.2.3. Sisätiloissa tai huoneissa käytettäviksi tarkoitettujen laitteiden on oltava siten suunniteltuja ja rakennettuja, että kaikissa tilanteissa estetään palamattoman kaasun vapautuminen, joka voisi johtaa palamattoman kaasun vaaralliseen kertymiseen tällaisiin tiloihin tai huoneisiin.

3.2.4. Laitteet, jotka on suunniteltu ja rakennettu polttamaan myrkyllisiä komponentteja sisältäviä kaasuja, eivät saa aiheuttaa vaaraa niille altistuvien henkilöiden tai kotieläinten terveydelle.

3.3. Sytytys

Laitteiden on oltava siten suunniteltuja ja rakennettuja, että tavanomaisessa käytössä sytytys ja uudelleensytytys ovat tasaisia ja syttyminen tapahtuu kauttaaltaan.

3.4. Palaminen

3.4.1. Laitteiden on oltava siten suunniteltuja ja rakennettuja, että tavanomaisessa käytössä palamisprosessi on vakaa eivätkä palamistuotteet sisällä terveydelle vaarallisia aineita hyväksyttävät rajat ylittävinä pitoisuuksina.

3.4.2. Laitteiden on oltava siten suunniteltuja ja rakennettuja, että tavanomaisessa käytössä ei esiinny tahattomia palamistuotteiden päästöjä.

3.4.3. Laitteiden, jotka on liitetty palamistuotteiden poistohormiin, on oltava siten suunniteltuja ja rakennettuja, että epätavallisissa veto-olosuhteissa ei tapahdu palamistuotteiden vapautumista vaarallisina määrinä sisätiloihin tai huoneisiin.

3.4.4. Laitteiden on oltava siten suunniteltuja ja rakennettuja, että tavanomaisessa käytössä niistä ei aiheudu terveydelle vaarallisten aineiden pitoisuuksia, jotka voisivat aiheuttaa vaaraa niille altistuvien ihmisten tai kotieläinten terveydelle.

3.5. Energian taloudellinen käyttö

Laitteiden on oltava siten suunniteltuja ja rakennettuja, että varmistetaan energian taloudellinen käyttö ottaen huomioon tekniikan taso ja turvallisuusnäkökohdat.

3.6. Lämpötila

3.6.1. Laitteiden osat, jotka asennetaan tai sijoitetaan erilaisten pintojen läheisyyteen, eivät saa kuumeta lämpötiloihin, jotka aiheuttaisivat vaaraa.

3.6.2. Tavanomaisessa käytössä käsiteltäväksi tarkoitettujen laitteiden ulkoisten osien pintalämpötilat eivät saa aiheuttaa vaaraa käyttäjälle

3.6.3. Laitteiden ulkoisten osien pintalämpötilat, lukuun ottamatta pintoja tai osia, jotka ovat yhteydessä lämmönsiirtoon, eivät saa laitteen toimiessa aiheuttaa vaaraa niille altistuville henkilöille eivätkä etenkään lapsille ja ikääntyneille, joiden osalta on otettava huomioon asianmukainen reaktioaika.

3.7. Joutuminen kosketuksiin elintarvikkeiden kanssa tai ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa

Laitteet, jotka voivat joutua kosketuksiin elintarvikkeiden kanssa tai ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta annetun neuvoston direktiivin 98/83/EY[4] 2 artiklassa määritellyn ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa, eivät saa heikentää elintarvikkeiden tai veden laatua, sanotun kuitenkaan rajoittamatta elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvista materiaaleista ja tarvikkeista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1935/2004[5] ja rakennustuotteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 305/2011[6] soveltamista.

LIITE II

KAASUN JAKELUEDELLYTYKSIÄ KOSKEVIEN JÄSENVALTIOIDEN ILMOITUSTEN SISÄLTÖ

(1) Asetuksen 4 artiklassa säädetyissä jäsenvaltioiden komissiolle ja muille jäsenvaltioille antamissa ilmoituksissa on oltava seuraava sisältö:

(a) i)          Bruttolämpöarvo (GCV) ilmaistuna MJ/m3:na           vähintään/enintään;

ii)      Wobbe-arvo ilmaistuna MJ/m3:na         vähintään/enintään.

(b) Kaasun koostumus tilavuusprosentteina kokonaiskoostumuksesta:

– C1–C5-pitoisuus prosentteina (yhteismäärä)     vähintään         enintään;

– N2 + CO2-pitoisuus prosentteina            vähintään         enintään;

– CO-pitoisuus prosentteina         vähintään         enintään;

– Tyydyttymätön HC       vähintään         enintään;

– Vetypitoisuus prosentteina        vähintään         enintään.

(c) Tiedot kaasumaisessa polttoaineessa olevista toksisista komponenteista.

Ilmoituksessa on lisäksi ilmoitettava jompikumpi seuraavista:

(a) Käyttöpaine laitteessa olevassa kaasun sisäänmenoaukossa millibaareina:   nimellinen/vähintään/enintään;

(b) i) Käyttöpaine jakelupisteessä millibaareina:     nimellinen/vähintään/enintään;

ii) Hyväksyttävissä oleva painehäviö loppukäyttäjänä olevassa kaasulaitteessa millibaareina: nimellinen/vähintään/enintään.

(2) Wobbe-arvon ja bruttolämpöarvon viiteolosuhteet ovat seuraavat:

(a) Palamisen viitelämpötila: 15 °C;

(b) Tilavuuden mittaamisen viitelämpötila: 15 °C;

(c) Tilavuuden mittaamisen viitepaine: 1013,25 mbar.

LIITE III

LAITTEIDEN JA VARUSTEIDEN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTIMENETTELYT

1. MODUULI B: EU-TYYPPITARKASTUS – TUOTANTOTYYPPI

1.1. EU-tyyppitarkastus on se vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn osa, jossa ilmoitettu laitos tutkii laitteen tai varusteen teknisen suunnittelun sekä varmistaa ja vakuuttaa, että laitteen tai varusteen tekninen suunnittelu täyttää tämän asetuksen vaatimukset.

1.2. EU-tyyppitarkastus toteutetaan laitteen tai varusteen teknisen suunnittelun asianmukaisuuden arviointina 1.3 kohdassa tarkoitettujen teknisten asiakirjojen ja niitä tukevan aineiston tarkastelun perusteella sekä aiottua tuotantoa edustavan valmiin laitteen tai varusteen näytteen tarkastuksena (tuotantotyyppi).

1.3. Valmistajan on tehtävä EU-tyyppitarkastusta koskeva hakemus yhdelle valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle.

1.3.1. Hakemuksessa on oltava seuraavat:

(a) valmistajan nimi ja osoite sekä valtuutetun edustajan nimi ja osoite, jos tämä tekee hakemuksen,

(b) kirjallinen vakuutus siitä, ettei samaa hakemusta ole tehty toiselle ilmoitetulle laitokselle,

(c) tekniset asiakirjat. Teknisten asiakirjojen perusteella on voitava arvioida, onko laite tai varuste tämän asetuksen sovellettavien vaatimusten mukainen, ja niihin on sisällyttävä asianmukainen analyysi ja arviointi riskistä tai riskeistä. Teknisissä asiakirjoissa on täsmennettävä sovellettavat vaatimukset, ja niiden on katettava laitteen tai varusteen suunnittelu, valmistus ja toiminta siinä määrin kuin se on olennaista arvioinnin kannalta. Teknisten asiakirjojen on sisällettävä soveltuvin osin ainakin seuraavat osatekijät:

(1) laitteen tai varusteen yleiskuvaus;

(2) rakenne- ja valmistuspiirustukset sekä komponenttien, osakokoonpanojen, piirien jne. kaaviot;

(3) kuvaukset ja selitykset, jotka selvittävät näitä piirustuksia ja kaavioita sekä laitteen tai varusteen toimintaa;

(4) luettelo kokonaan tai osittain sovelletuista yhdenmukaistetuista standardeista ja/tai muista asianmukaisista teknisistä eritelmistä, joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, sekä kuvaus ratkaisuista, jotka on tehty tämän asetuksen olennaisten turvallisuusvaatimusten täyttämiseksi, mikäli näitä yhdenmukaistettuja standardeja ei ole sovellettu. Osittain sovellettujen yhdenmukaistettujen standardien tapauksessa teknisissä asiakirjoissa on täsmennettävä osat, joita on sovellettu;

(5) suoritettujen suunnittelulaskelmien, tarkastusten jne. tulokset;

(6) testiraportit;

(7) aiottua tuotantoa edustavat näytteet. Ilmoitettu laitos voi tarvittaessa pyytää lisänäytteitä, jos ne ovat tarpeen testiohjelman läpiviemiseksi;

(8) teknisen suunnitteluratkaisun asianmukaisuutta tukeva aineisto. Tässä aineistossa on mainittava kaikki asiaankuuluvat asiakirjat, joita on käytetty, erityisesti siinä tapauksessa, että asiaankuuluvia yhdenmukaistettuja standardeja ja/tai teknisiä eritelmiä ei ole sovellettu kokonaisuudessaan. Aineistoon on tarvittaessa sisällytettävä niiden testien tulokset, joita valmistaja on tehnyt asianmukaisessa laboratoriossaan tai jotka on teetetty valmistajan puolesta ja tämän vastuulla jossain toisessa testilaboratoriossa.

(9) laitteen asennus- ja käyttöohjeet.

(10) varusteen vaatimustenmukaisuustodistus, johon sisältyy ohjeet siitä, kuinka varuste olisi yhdistettävä laitteeseen tai koottava, jotta se muodostaisi tällaisen laitteen

1.3.2. Suunnitteluasiakirjoihin on soveltuvin osin sisällytettävä seuraavat:

(a) EU-tyyppitarkastustodistus ja varusteen vaatimustenmukaisuustodistus laitteeseen yhdistettyjen varusteiden osalta;

(b) laitteen tai varusteen valmistus- ja/tai tarkastus- ja/tai valvontamenetelmiä koskevat todistukset ja todisteet;

(c) muut asiakirjat, joiden avulla ilmoitettu laitos voi parantaa arviointiaan.

1.4. Ilmoitetun laitoksen on

laitteen tai varusteen osalta

1.4.1 tutkittava tekniset asiakirjat ja niitä tukeva aineisto laitteen tai varusteen teknisen suunnittelun asianmukaisuuden arvioimiseksi.

näytteen (näytteiden) osalta

1.4.2. varmennettava, että näyte (näytteet) on valmistettu teknisten asiakirjojen mukaisesti, sekä yksilöitävä ne osat, jotka on suunniteltu asiaa koskevien yhdenmukaistettujen standardien ja/tai teknisten eritelmien sovellettavien säännösten mukaisesti, samoin kuin osat, joiden suunnittelussa ei ole noudatettu kyseisten standardien asiaa koskevia määräyksiä;

1.4.3. tehtävä tai teetettävä asianmukaiset tarkastukset ja testit sen tarkastamiseksi, että kun valmistaja on päättänyt soveltaa asiaankuuluvissa yhdenmukaistetuissa standardeissa ja/tai teknisissä eritelmissä esitettyjä ratkaisuja, niitä on sovellettu oikein;

1.4.4. tehtävä tai teetettävä asianmukaiset tarkastukset ja testit sen tarkastamiseksi, täyttävätkö valmistajan soveltamat ratkaisut tämän asetuksen vastaavat olennaiset vaatimukset silloin, kun asiaa koskevissa yhdenmukaistetuissa standardeissa ja/tai teknisissä eritelmissä esitettyjä ratkaisuja ei ole sovellettu;

1.4.5. sovittava valmistajan kanssa paikka, jossa tarkastukset ja testit tehdään.

1.5. Ilmoitetun laitoksen on laadittava arviointiraportti, johon kirjataan 1.4 kohdan mukaisesti toteutetut toimet ja niiden tulokset. Ilmoitettu laitos voi julkistaa raportin sisällön joko kokonaan tai osittain ainoastaan valmistajan suostumuksella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sen velvoitteita ilmoittamisesta vastaavia viranomaisia kohtaan.

1.6. Jos laitteen tai varusteen tyyppi täyttää tämän asetuksen vaatimukset, ilmoitetun laitoksen on annettava EU-tyyppitarkastustodistus valmistajalle. Todistuksessa on oltava valmistajan nimi ja osoite, tarkastuksessa tehdyt päätelmät, (mahdolliset) todistuksen voimassaoloa koskevat ehdot sekä hyväksytyn tyypin tunnistamiseen tarvittavat tiedot ja tarvittaessa kuvaus sen toiminnasta. Todistukseen voidaan liittää liitteitä.

Todistuksessa ja sen liitteissä on oltava kaikki asiaankuuluvat tiedot, jotta voidaan arvioida, ovatko valmistetut laitteet tai varusteet tarkastetun tyypin mukaisia, ja jotta käytön aikainen valvonta on mahdollista.

Todistuksen voimassaoloaika on enintään kymmenen vuotta sen myöntämispäivästä. Jos tyyppi ei täytä tämän asetuksen sovellettavia vaatimuksia, ilmoitetun laitoksen on kieltäydyttävä antamasta EU-tyyppitarkastustodistusta ja ilmoitettava siitä hakijalle sekä esitettävä yksityiskohtaiset perustelut todistuksen epäämiselle.

1.7. Ilmoitetun laitoksen on arvioinneissaan pysyttävä ajan tasalla yleisesti tunnustetussa kehityksen tasossa mahdollisesti tapahtuvista muutoksista, jotka viittaavat siihen, että hyväksytty tyyppi ei ehkä enää vastaa tämän asetuksen sovellettavia vaatimuksia, ja määritettävä, edellyttävätkö tällaiset muutokset lisätutkimuksia. Jos näin on, ilmoitetun laitoksen on ilmoitettava asiasta valmistajalle.

Valmistajan on ilmoitettava EU-tyyppitarkastustodistusta koskevia teknisiä asiakirjoja hallussaan pitävälle ilmoitetulle laitokselle kaikista hyväksyttyyn tyyppiin tehdyistä muutoksista, jotka voivat vaikuttaa siihen, onko laite tai varuste tämän asetuksen olennaisten vaatimusten mukainen, tai todistuksen voimassaoloa koskeviin edellytyksiin. Tällaiset muutokset vaativat lisähyväksynnän, joka annetaan alkuperäiseen EU-tyyppitarkastustodistukseen tehtävän lisäyksen muodossa.

1.8. Kunkin ilmoitetun laitoksen on ilmoitettava omille ilmoittamisesta vastaaville viranomaisilleen ja muille ilmoitetuille laitoksille EU-tyyppitarkastustodistuksista ja/tai niiden lisäyksistä, jotka se on antanut.

Ilmoitetun laitoksen, joka kieltäytyy antamasta EU-tyyppitarkastustodistusta tai peruuttaa kokonaan tai toistaiseksi EU-tyyppitarkastustodistuksen taikka muuten rajoittaa EU-tyyppitarkastustodistusta, on ilmoitettava siitä ilmoittamisesta vastaaville viranomaisilleen ja muille ilmoitetuille laitoksille sekä perusteltava päätöksensä.

Komissio, jäsenvaltiot ja muut ilmoitetut laitokset voivat pyynnöstä saada jäljennöksen EU-tyyppitarkastustodistuksista ja/tai niiden lisäyksistä. Komissio ja jäsenvaltiot voivat pyynnöstä saada jäljennöksen teknisistä asiakirjoista ja ilmoitetun laitoksen suorittamien tarkastusten tuloksista. Ilmoitetun laitoksen on säilytettävä jäljennös EU-tyyppitarkastustodistuksesta, sen liitteistä ja lisäyksistä sekä teknisistä asiakirjoista, valmistajan toimittamat asiakirjat mukaan luettuina, todistuksen voimassaolon päättymiseen saakka.

1.9. Valmistajan on pidettävä kansallisten viranomaisten saatavilla jäljennös EU-tyyppitarkastustodistuksesta, sen liitteistä ja lisäyksistä sekä teknisistä asiakirjoista kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun laite tai varuste on saatettu markkinoille.

1.10. Valmistajan valtuutettu edustaja voi tehdä 1.3 kohdassa tarkoitetun hakemuksen ja täyttää 1.7 ja 1.9 kohdassa säädetyt velvoitteet edellyttäen, että ne on eritelty toimeksiannossa.

2. MODUULI C2: SISÄISEEN TUOTANNONVALVONTAAN PERUSTUVA TYYPINMUKAISUUS JA SATUNNAISIN VÄLIAJOIN SUORITETTAVAT VALVOTUT LAITE- TAI VARUSTETARKASTUKSET

2.1. Sisäiseen tuotannonvalvontaan perustuva tyypinmukaisuus ja satunnaisin väliajoin suoritettavat valvotut laite- tai varustetarkastukset ovat se vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn osa, jossa valmistaja täyttää 2.2 ja 2.3 kohdassa ja 2.4 tai 2.5 kohdassa säädetyt velvoitteet sekä varmistaa ja vakuuttaa yksinomaisella vastuullaan, että kyseiset laitteet tai varusteet ovat EU-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin mukaisia ja täyttävät tämän asetuksen vaatimukset.

2.2. Valmistus

Valmistajan on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että valmistusprosessilla ja sen valvonnalla taataan, että valmistetut laitteet tai varusteet ovat EU-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin ja tämän asetuksen vaatimusten mukaisia.

2.3. Laite- tai varustetarkastukset

Valmistajan valitseman ilmoitetun laitoksen on tehtävä tai teetettävä laite- tai varustetarkastukset vähintään kerran vuodessa laitetta koskevan sisäisen tarkastuksen laadun tarkistamiseksi ottaen muun muassa huomioon laitteiden tai varusteiden tekninen monimutkaisuus ja tuotannon määrä. Ilmoitetun laitoksen paikan päällä ennen tuotteen markkinoille saattamista ottamat riittävät näytteet lopullisista laitteista tai varusteista on tutkittava ja niille on tehtävä yhdenmukaistettujen standardien asiaankuuluvissa osissa ja/tai teknisissä eritelmissä yksilöidyt testit tai vastaavat testit sen tarkastamiseksi, että laite tai varuste on asian kannalta merkityksellisten tämän asetuksen vaatimusten mukainen. Jos näyte ei ole hyväksytyn laatutason mukainen, ilmoitetun laitoksen on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet estääkseen kyseisten laitteiden tai varusteiden saattamisen markkinoille.

Sovellettavan näytteenottomenettelyn tarkoituksena on määrittää, toimiiko laitteen tai varusteen valmistusprosessi hyväksyttävissä rajoissa siten, että varmistetaan laitteen tai varusteen vaatimustenmukaisuus.

Valmistajan on ilmoitetun laitoksen vastuulla kiinnitettävä ilmoitetun laitoksen tunnusnumero valmistusprosessin aikana.

2.4. CE-merkintä ja EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus

2.4.1. Valmistajan on kiinnitettävä CE-merkintä ja liitteessä IV tarkoitetut merkinnät kuhunkin yksittäiseen laitteeseen, joka on EU-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin mukainen ja täyttää tämän asetuksen sovellettavat vaatimukset.

2.4.2. Valmistajan on laadittava kirjallinen EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus laitemallille ja pidettävä se kansallisten viranomaisten saatavilla kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun laite on saatettu markkinoille. EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa on yksilöitävä laitemalli, jota varten se on laadittu.

Jäljennös EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta on pyynnöstä toimitettava asiasta vastaaville viranomaisille.

2.5. Varusteen vaatimustenmukaisuustodistus

2.5.1. Valmistajan on kiinnitettävä liitteessä IV olevassa 3 kohdassa tarkoitetut merkinnät kuhunkin yksittäiseen varusteeseen, joka on EU-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin mukainen ja täyttää tämän asetuksen sovellettavat vaatimukset.

2.5.2. Valmistajan on laadittava kirjallinen varusteen vaatimustenmukaisuustodistus varustemallille ja pidettävä se kansallisten viranomaisten saatavilla kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun varuste on saatettu markkinoille. Varusteen vaatimustenmukaisuustodistuksessa on yksilöitävä varustemalli, jota varten se on laadittu, ja todistuksen on oltava varusteen mukana.

2.6. Valtuutettu edustaja

Valmistajan valtuutettu edustaja voi täyttää valmistajan puolesta ja tämän vastuulla 2.4 ja 2.5 kohdassa säädetyt valmistajan velvoitteet edellyttäen, että ne on eritelty toimeksiannossa.

3. MODUULI D: TUOTANTOPROSESSIN LAADUNVARMISTUKSEEN PERUSTUVA TYYPINMUKAISUUS

3.1. Tuotantoprosessin laadunvarmistukseen perustuva tyypinmukaisuus on se vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn osa, jossa valmistaja täyttää 3.2 kohdassa sekä 3.5 tai 3.6 kohdassa säädetyt velvoitteet sekä varmistaa ja vakuuttaa yksinomaisella vastuullaan, että kyseiset laitteet tai varusteet ovat EU-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin mukaisia ja täyttävät niihin sovellettavat tämän asetuksen vaatimukset.

3.2. Valmistus

Valmistajan on sovellettava 3.3 kohdan mukaista hyväksyttyä laatujärjestelmää kyseisten laitteiden tai varusteiden tuotannossa, lopputarkastuksessa ja testauksessa, ja sen on oltava 3.4 kohdan mukaisen valvonnan alainen.

3.3. Laatujärjestelmä

3.3.1. Valmistajan on tehtävä kyseessä olevien laitteiden tai varusteiden osalta käyttämänsä laatujärjestelmän arviointia koskeva hakemus valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle.

Hakemuksessa on oltava

(a) valmistajan nimi ja osoite sekä valtuutetun edustajan nimi ja osoite, jos tämä tekee hakemuksen,

(b) kirjallinen vakuutus siitä, ettei samaa hakemusta ole tehty toiselle ilmoitetulle laitokselle,

(c) kaikki asiaankuuluvat tiedot moduulin B mukaisesti hyväksytystä laitteesta tai varusteesta,

(d) laatujärjestelmää koskevat asiakirjat,

(e) hyväksyttyä tyyppiä koskevat tekniset asiakirjat sekä jäljennös EU -tyyppitarkastustodistuksesta.

3.3.2. Laatujärjestelmän avulla on varmistettava, että laitteet tai varusteet ovat EU-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin ja niihin sovellettavien tämän asetuksen vaatimusten mukaisia.

Kaikki valmistajan hyväksymät perusedellytykset, vaatimukset ja määräykset on kirjattava järjestelmällisesti ja täsmällisesti kirjallisiksi ohjelmiksi, menettelyiksi ja ohjeiksi. Laatujärjestelmää koskevien asiakirjojen avulla on voitava tulkita yhdenmukaisesti laatuohjelmia, suunnitelmia, käsikirjoja ja tallenteita.

Niissä on erityisesti oltava riittävä kuvaus seuraavista:

(a) laatutavoitteet ja organisaation rakenne sekä johdon vastuu ja toimivalta laitteiden laadun osalta;

(b) vastaavat valmistusta, laadunvalvontaa ja laadunvarmistusta koskevat menetelmät, prosessit ja järjestelmälliset toimet, joita aiotaan käyttää;

(c) ennen valmistusta, valmistuksen aikana ja sen jälkeen tehtävät tarkastukset ja testit sekä niiden suoritustiheys;

(d) laatupöytäkirjat, kuten tarkastusselostukset ja testaus- ja kalibrointitiedot ja asianomaisen henkilöstön pätevyyteen liittyvät selvitykset, ja

(e) keinot, joilla valvotaan laitteilta vaaditun laadun toteutumista ja laatujärjestelmän toiminnan tehokkuutta.

3.3.3. Ilmoitetun laitoksen on arvioitava laatujärjestelmä ratkaistakseen, täyttääkö se 3.2 kohdassa tarkoitetut vaatimukset.

Ilmoitetun laitoksen on oletettava, että laatujärjestelmän osat, joissa noudatetaan asiaa koskevan yhdenmukaistetun standardin ja/tai teknisen eritelmän käyttöönottamiseksi annetun kansallisen standardin vastaavia eritelmiä, ovat näiden vaatimusten mukaisia.

Sen lisäksi, että auditointiryhmällä on oltava kokemusta laadunhallintajärjestelmistä, ryhmässä on oltava vähintään yksi jäsen, jolla on kokemusta kyseisen laite- tai varustealan ja laite- tai varusteteknologian arvioimisesta ja joka tuntee sovellettavat tämän asetuksen vaatimukset. Auditointiin on sisällyttävä tarkastuskäynti valmistajan tiloihin. Auditointiryhmän on tarkastettava 3.3.1 kohdan e alakohdassa tarkoitetut tekniset asiakirjat sen varmistamiseksi, että valmistaja kykenee yksilöimään tämän asetuksen asiaankuuluvat vaatimukset ja suorittamaan tarvittavat tutkimukset, joiden tarkoituksena on varmistaa, että laite tai varuste on näiden vaatimusten mukainen.

Päätöksestä on ilmoitettava valmistajalle. Ilmoitukseen on sisällyttävä auditoinnin päätelmät ja arviointipäätös perusteluineen.

3.3.4. Valmistajan on sitouduttava täyttämään laatujärjestelmästä, sellaisena kuin se on hyväksytty, johtuvat velvollisuudet ja ylläpitämään laatujärjestelmää niin, että se pysyy riittäväntasoisena ja tehokkaana.

3.3.5. Valmistajan on ilmoitettava laatujärjestelmän hyväksyneelle ilmoitetulle laitokselle kaikista laatujärjestelmään suunnitelluista muutoksista.

Ilmoitetun laitoksen on arvioitava ehdotetut muutokset ja päätettävä, täyttääkö muutettu laatujärjestelmä edelleen 3.3.2 kohdassa tarkoitetut vaatimukset vai onko tarpeen suorittaa uusi arviointi.

Sen on ilmoitettava päätöksestään valmistajalle. Ilmoitukseen on sisällyttävä tutkimuksen päätelmät ja arviointipäätös perusteluineen.

3.4. Ilmoitetun laitoksen vastuulla oleva valvonta

3.4.1. Valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että valmistaja täyttää hyväksytystä laatujärjestelmästä aiheutuvat velvoitteensa asianmukaisesti.

3.4.2. Valmistajan on sallittava ilmoitetulle laitokselle arviointitarkoituksia varten pääsy tuotanto-, tarkastus-, testaus- ja varastotiloihin sekä toimitettava sille kaikki tarvittavat tiedot, erityisesti:

(a) laatujärjestelmää koskevat asiakirjat ja

(b) laatupöytäkirjat, kuten tarkastusselostukset ja testaus- ja kalibrointitiedot, asianomaisen henkilöstön pätevyyteen liittyvät selvitykset jne.

3.4.3. Ilmoitetun laitoksen on tehtävä määräajoin ja vähintään kerran kahdessa vuodessa auditointeja varmistaakseen, että valmistaja ylläpitää ja noudattaa laatujärjestelmää, ja toimitettava auditointikertomus valmistajalle.

3.4.4. Ilmoitettu laitos voi lisäksi tehdä ennalta ilmoittamatta käyntejä valmistajan luo. Ilmoitettu laitos voi näiden käyntien aikana tarvittaessa tehdä tai teettää laite- tai varustetestejä laatujärjestelmän asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi. Ilmoitetun laitoksen on toimitettava valmistajalle kertomus käynnistä sekä testausseloste, jos testejä on suoritettu.

3.5. CE-merkintä ja EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus

3.5.1. Valmistajan on kiinnitettävä CE-merkintä ja liitteessä IV säädetyt tiedot sekä 3.3.1 kohdassa tarkoitetun ilmoitetun laitoksen vastuulla kyseisen laitoksen tunnusnumero kaikkiin yksittäisiin laitteisiin, jotka ovat EU-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin mukaisia ja täyttävät sovellettavat tämän asetuksen vaatimukset.

3.5.2. Valmistajan on laadittava kirjallinen EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus kullekin laitteelle ja pidettävä se kansallisten viranomaisten saatavilla kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun laite on saatettu markkinoille. EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa on yksilöitävä laitemalli, jota varten se on laadittu.

Asiasta vastaaville viranomaisille on pyynnöstä toimitettava jäljennös EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta.

3.6. Varusteen vaatimustenmukaisuustodistus

3.6.1. Valmistajan on kiinnitettävä liitteessä IV olevassa 3 kohdassa säädetyt tiedot sekä 3.3.1 kohdassa tarkoitetun ilmoitetun laitoksen vastuulla kyseisen laitoksen tunnusnumero kaikkiin yksittäisiin varusteisiin, jotka ovat EU-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin mukaisia ja jotka täyttävät sovellettavat tämän asetuksen vaatimukset.

3.6.2. Valmistajan on laadittava kirjallinen varusteen vaatimustenmukaisuustodistus varusteelle ja pidettävä se kansallisten viranomaisten saatavilla kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun varuste on saatettu markkinoille. Varusteen vaatimustenmukaisuustodistuksessa on yksilöitävä varustemalli, jota varten se on laadittu, ja todistuksen on oltava varusteen mukana.

3.7. Valmistajan on pidettävä kansallisten viranomaisten saatavilla vähintään kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun laite tai varuste on saatettu markkinoille

(a) edellä 3.3.1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat,

(b) edellä 3.3.5 kohdassa tarkoitetut muutokset, sellaisina kuin ne on hyväksytty,

(c) edellä 3.3.5, 3.4.3 ja 3.4.4 kohdassa tarkoitetut ilmoitetun laitoksen päätökset ja kertomukset.

3.8. Kunkin ilmoitetun laitoksen on ilmoitettava omille ilmoittamisesta vastaaville viranomaisilleen peruutetuista laatujärjestelmien hyväksynnöistä ja annettava laatujärjestelmien arviointeja koskevat tiedot säännöllisesti tai pyynnöstä omien ilmoittamisesta vastaavien viranomaistensa saataville.

Kunkin ilmoitetun laitoksen on ilmoitettava muille ilmoitetuille laitoksille laatujärjestelmien hyväksynnöistä, jotka se on evännyt, peruuttanut toistaiseksi tai kokonaan tai joita se on muutoin rajoittanut, ja esitettävä päätöksensä perustelut.

3.9. Valtuutettu edustaja

Valmistajan valtuutettu edustaja voi täyttää valmistajan puolesta ja tämän vastuulla 3.3.1 ja 3.3.5 kohdassa, joko 3.5 tai 3.6 kohdassa sekä 3.7 kohdassa säädetyt valmistajan velvoitteet edellyttäen, että ne on eritelty toimeksiannossa.

4. MODUULI E: LAITTEEN TAI VARUSTEEN LAADUNVARMISTUKSEEN PERUSTUVA TYYPINMUKAISUUS

4.1. Laitteen tai varusteen laadunvarmistukseen perustuva tyypinmukaisuus on se vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn osa, jossa valmistaja täyttää 4.2 kohdassa sekä 4.5 tai 4.6 kohdassa säädetyt velvoitteet sekä varmistaa ja vakuuttaa yksinomaisella vastuullaan, että kyseiset laitteet tai varusteet ovat EU-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin mukaisia ja täyttävät niihin sovellettavat tämän asetuksen vaatimukset.

4.2. Valmistus

Valmistajan on sovellettava 4.3 kohdan mukaista hyväksyttyä laatujärjestelmää kyseisten laitteiden tai varusteiden lopputarkastuksessa ja testauksessa, ja sen on oltava 4.4 kohdan mukaisen valvonnan alainen.

4.3. Laatujärjestelmä

4.3.1. Valmistajan on tehtävä kyseessä olevien laitteiden tai varusteiden osalta käyttämänsä laatujärjestelmän arviointia koskeva hakemus valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle.

Hakemuksessa on oltava

(a) valmistajan nimi ja osoite sekä valtuutetun edustajan nimi ja osoite, jos tämä tekee hakemuksen,

(b) kirjallinen vakuutus siitä, ettei samaa hakemusta ole tehty toiselle ilmoitetulle laitokselle;

(c) kaikki asiaa koskevat tiedot kyseisestä laitteiden ryhmästä;

(d) laatujärjestelmää koskevat asiakirjat ja

(e) hyväksyttyä tyyppiä koskevat tekniset asiakirjat sekä jäljennös EU-tyyppitarkastustodistuksesta.

4.3.2. Laatujärjestelmän avulla on varmistettava, että laitteet tai varusteet ovat EU-tyyppitarkastustodistuksessa esitetyn tyypin ja sovellettavien tämän asetuksen vaatimusten mukaisia.

Kaikki valmistajan hyväksymät perusedellytykset, vaatimukset ja määräykset on kirjattava järjestelmällisesti ja täsmällisesti kirjallisiksi ohjelmiksi, menettelyiksi ja ohjeiksi. Laatujärjestelmää koskevien asiakirjojen avulla on voitava tulkita yhdenmukaisesti laatuohjelmia, suunnitelmia, käsikirjoja ja tallenteita.

Niissä on erityisesti oltava riittävä kuvaus seuraavista:

(a) laatutavoitteet ja organisaation rakenne sekä johdon vastuu ja toimivalta tuotteiden laadun osalta;

(b) valmistuksen jälkeen tehtävät tarkastukset ja testit;

(c) laatupöytäkirjat, kuten tarkastusselostukset ja testaus- ja kalibrointitiedot, asianomaisen henkilöstön pätevyyteen liittyvät selvitykset jne.;

(d) keinot, joilla valvotaan laatujärjestelmän toiminnan tehokkuutta.

4.3.3. Ilmoitetun laitoksen on arvioitava laatujärjestelmä ratkaistakseen, täyttääkö se 4.3.2 kohdassa tarkoitetut vaatimukset.

Ilmoitetun laitoksen on oletettava, että laatujärjestelmän osat, joissa noudatetaan asiaa koskevan yhdenmukaistetun standardin ja/tai teknisen eritelmän käyttöönottamiseksi annetun kansallisen standardin vastaavia eritelmiä, ovat näiden vaatimusten mukaisia.

Sen lisäksi, että auditointiryhmällä on oltava kokemusta laadunhallintajärjestelmistä, ryhmässä on oltava vähintään yksi jäsen, jolla on kokemusta kyseisen laite- tai varustealan ja laite- tai varusteteknologian arvioimisesta ja joka tuntee sovellettavat tämän asetuksen vaatimukset. Auditointiin on sisällyttävä tarkastuskäynti valmistajan tiloihin. Auditointiryhmän on tarkastettava 4.3.1 kohdan e alakohdassa tarkoitetut tekniset asiakirjat sen varmistamiseksi, että valmistaja kykenee yksilöimään tämän asetuksen asiaankuuluvat vaatimukset ja suorittamaan tarvittavat tutkimukset, joiden tarkoituksena on varmistaa, että laite tai varuste on näiden vaatimusten mukainen.

Päätöksestä on ilmoitettava valmistajalle. Ilmoitukseen on sisällyttävä auditoinnin päätelmät ja arviointipäätös perusteluineen.

4.3.4. Valmistajan on sitouduttava täyttämään laatujärjestelmästä, sellaisena kuin se on hyväksytty, johtuvat velvollisuudet ja ylläpitämään laatujärjestelmää niin, että se pysyy riittävänä ja tehokkaana.

4.3.5. Valmistajan on ilmoitettava laatujärjestelmän hyväksyneelle ilmoitetulle laitokselle kaikista laatujärjestelmään suunnitelluista muutoksista.

Ilmoitetun laitoksen on arvioitava ehdotetut muutokset ja päätettävä, täyttääkö muutettu laatujärjestelmä edelleen 4.3.2 kohdassa tarkoitetut vaatimukset vai onko tarpeen suorittaa uusi arviointi.

Sen on ilmoitettava päätöksestään valmistajalle. Ilmoitukseen on sisällyttävä tutkimuksen päätelmät ja arviointipäätös perusteluineen.

4.4. Ilmoitetun laitoksen vastuulla oleva valvonta

4.4.1. Valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että valmistaja täyttää hyväksytystä laatujärjestelmästä aiheutuvat velvoitteensa asianmukaisesti.

4.4.2. Valmistajan on sallittava ilmoitetulle laitokselle arviointitarkoituksia varten pääsy tuotanto-, tarkastus-, testaus- ja varastotiloihin sekä toimitettava sille kaikki tarvittavat tiedot, erityisesti:

(a) laatujärjestelmää koskevat asiakirjat;

(b) laatupöytäkirjat, kuten tarkastusselostukset ja testaus- ja kalibrointitiedot, asianomaisen henkilöstön pätevyyteen liittyvät selvitykset jne.

4.4.3. Ilmoitetun laitoksen on tehtävä määräajoin ja vähintään kerran kahdessa vuodessa auditointeja varmistaakseen, että valmistaja ylläpitää ja noudattaa laatujärjestelmää, ja toimitettava auditointikertomus valmistajalle.

4.4.4. Lisäksi ilmoitettu laitos voi tehdä ennalta ilmoittamatta käyntejä valmistajan luo. Näiden käyntien aikana ilmoitettu laitos voi tarvittaessa tehdä tai teettää laite- tai varustetestejä laatujärjestelmän asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi. Ilmoitetun laitoksen on toimitettava valmistajalle kertomus käynnistä sekä testausseloste, jos testejä on suoritettu.

4.5. CE-merkintä ja EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus

4.5.1. Valmistajan on kiinnitettävä CE-merkintä ja liitteessä IV säädetyt tiedot sekä 4.3.1 kohdassa tarkoitetun ilmoitetun laitoksen vastuulla kyseisen laitoksen tunnusnumero kaikkiin yksittäisiin laitteisiin, jotka ovat EU-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin mukaisia ja täyttävät sovellettavat tämän asetuksen vaatimukset.

4.5.2. Valmistajan on laadittava kirjallinen EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus kullekin laitemallille ja pidettävä se kansallisten viranomaisten saatavilla kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun laite on saatettu markkinoille. EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa on yksilöitävä laitemalli, jota varten se on laadittu.

Jäljennös EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta on pyynnöstä toimitettava asiasta vastaaville viranomaisille.

4.6. Varusteen vaatimustenmukaisuustodistus

4.6.1. Valmistajan on kiinnitettävä liitteessä IV olevassa 3 kohdassa säädetyt tiedot sekä 4.3.1 kohdassa tarkoitetun ilmoitetun laitoksen vastuulla kyseisen laitoksen tunnusnumero kaikkiin yksittäisiin varusteisiin, jotka ovat EU-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin mukaisia ja täyttävät sovellettavat tämän asetuksen vaatimukset.

4.6.2. Valmistajan on laadittava kirjallinen varusteen vaatimustenmukaisuustodistus kullekin varustemallille ja pidettävä se kansallisten viranomaisten saatavilla kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun varuste on saatettu markkinoille. Varusteen vaatimustenmukaisuustodistuksessa on yksilöitävä varustemalli, jota varten se on laadittu, ja todistuksen on oltava varusteen mukana.

4.7. Valmistajan on pidettävä kansallisten viranomaisten saatavilla vähintään kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun laite tai varuste on saatettu markkinoille, kaikki seuraavat:

(a) edellä 4.3.1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat;

(b) edellä 4.3.5 kohdassa tarkoitetut muutokset, sellaisina kuin ne on hyväksytty;

(c) 4.3.5, 4.4.3 ja 4.4.4 kohdassa tarkoitetut ilmoitetun laitoksen päätökset ja kertomukset.

4.8. Kunkin ilmoitetun laitoksen on ilmoitettava omille ilmoittamisesta vastaaville viranomaisilleen myönnetyistä ja peruutetuista laatujärjestelmien hyväksynnöistä, ja sen on annettava säännöllisesti tai pyynnöstä omien ilmoittamisesta vastaavien viranomaistensa saataville luettelo laatujärjestelmien hyväksynnöistä, jotka on evätty tai peruutettu toistaiseksi tai joita on muutoin rajoitettu.

Kunkin ilmoitetun laitoksen on ilmoitettava muille ilmoitetuille laitoksille laatujärjestelmien hyväksynnöistä, jotka se on antanut. Kunkin ilmoitetun laitoksen on ilmoitettava muille ilmoitetuille laitoksille laatujärjestelmien hyväksynnöistä, jotka se on evännyt, peruuttanut toistaiseksi tai peruuttanut kokonaan, ja esitettävä päätöksensä perustelut.

4.9. Valtuutettu edustaja

Valmistajan valtuutettu edustaja voi täyttää valmistajan puolesta ja tämän vastuulla 4.3.1 ja 4.3.5 kohdassa, joko 4.5 tai 4.6 kohdassa sekä 4.7 kohdassa säädetyt valmistajan velvoitteet edellyttäen, että ne on eritelty toimeksiannossa.

5. MODUULI F: LAITE- TAI VARUSTEKOHTAISEEN TARKASTUKSEEN PERUSTUVA TYYPINMUKAISUUS

5.1. Laitteen tai varusteen tarkastukseen perustuva tyypinmukaisuus on se vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn osa, jossa valmistaja täyttää 5.2, 5.5.1 ja joko 5.6 tai 5.7 kohdassa säädetyt velvoitteet sekä varmistaa ja vakuuttaa yksinomaisella vastuullaan, että kyseessä olevat laitteet tai varusteet, joihin on sovellettu 5.3 kohdan säännöksiä, ovat EU-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin mukaisia ja täyttävät niihin sovellettavat tämän asetuksen vaatimukset.

5.2. Valmistus

Valmistajan on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että valmistusprosessilla ja sen valvonnalla taataan, että valmistetut laitteet tai varusteet ovat EU-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun hyväksytyn tyypin ja niihin sovellettavien tämän asetuksen vaatimusten mukaisia.

5.3. Tarkastus

Valmistajan valitseman ilmoitetun laitoksen on tehtävä tai teetettävä asianmukaiset tarkastukset ja testit tarkastaakseen, että laitteet tai varusteet ovat EU-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun hyväksytyn tyypin ja asiaa koskevien tämän asetuksen vaatimusten mukaisia.

Tarkastukset ja testit, joiden tarkoituksena on tarkastaa, ovatko laitteet tai varusteet asiaa koskevien vaatimusten mukaisia, tehdään valmistajan valinnan mukaan joko tarkastamalla ja testaamalla jokainen laite tai varuste 5.4 kohdassa määrätyllä tavalla tai tarkastamalla ja testaamalla laitteet tai varusteet tilastollisin perustein 5.5 kohdassa määrätyllä tavalla.

5.4. Jokaisen laitteen tai varusteen vaatimustenmukaisuuden tarkastus ja testaus

5.4.1. Jokainen laite tai varuste on tarkastettava erikseen, ja aiheelliset, yhdenmukaistetuissa standardeissa ja/tai teknisissä eritelmissä määritellyt tai niitä vastaavat testit on suoritettava sen tarkastamiseksi, että laite tai varuste on EU-tyyppitarkastustodistuksessa kuvaillun hyväksytyn tyypin ja tämän asetuksen asianomaisten vaatimusten mukainen.

Jos tällaista yhdenmukaistettua standardia ei ole, kyseisen ilmoitetun laitoksen on päätettävä toteutettavista tarkoituksenmukaisista testeistä.

5.4.2. Ilmoitetun laitoksen on myönnettävä tehtyjen tarkastusten ja testien perusteella vaatimustenmukaisuustodistus ja kiinnitettävä tai kiinnitytettävä omalla vastuullaan tunnusnumeronsa jokaiseen hyväksyttyyn laitteeseen tai varusteeseen.

Valmistajan on pidettävä vaatimustenmukaisuustodistukset kansallisten viranomaisten saatavilla tarkastusta varten kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun laite tai varuste on saatettu markkinoille.

5.5. Vaatimustenmukaisuuden tilastollinen tarkastus

5.5.1. Valmistajan on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että valmistusprosessilla ja sen valvonnalla taataan jokaisen tuotetun erän tasalaatuisuus, ja esitettävä laitteet tai varusteet tarkastusta varten tasalaatuisina erinä.

5.5.2. Jokaisesta erästä on otettava satunnaisnäyte tämän asetuksen vaatimusten mukaisesti. Kaikki näytteen muodostavat laitteet tai varusteet on tutkittava yksitellen, ja tarvittavat, sovellettavissa yhdenmukaistetuissa standardeissa ja/tai teknisissä eritelmissä määritellyt tai vastaavat testit on suoritettava sen tarkastamiseksi, että tuotteet ovat sovellettavien tämän asetuksen vaatimusten mukaisia, ja sen määrittämiseksi, hyväksytäänkö vai hylätäänkö erä. Jos tällaista yhdenmukaistettua standardia ei ole, kyseisen ilmoitetun laitoksen on päätettävä toteutettavista tarkoituksenmukaisista testeistä.

5.5.3. Jos erä hyväksytään, erän kaikki laitteet tai varusteet katsotaan hyväksytyiksi lukuun ottamatta niitä näytteeseen sisältyviä laitteita tai varusteita, jotka eivät läpäisseet testejä.

Ilmoitetun laitoksen on myönnettävä tehtyjen tarkastusten ja testien perusteella vaatimustenmukaisuustodistus ja kiinnitettävä tai kiinnitytettävä omalla vastuullaan tunnusnumeronsa jokaiseen hyväksyttyyn laitteeseen tai varusteeseen.

Valmistajan on pidettävä vaatimustenmukaisuustodistukset kansallisten viranomaisten saatavilla kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun laite tai varuste on saatettu markkinoille.

5.5.4. Jos erä hylätään, ilmoitetun laitoksen tai toimivaltaisen viranomaisen on ryhdyttävä tarvittaviin toimiin, jotta kyseisen erän markkinoille saattaminen estetään. Jos eriä hylätään toistuvasti, ilmoitettu laitos voi keskeyttää tilastollisen tarkastuksen ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet.

5.6. CE-merkintä ja EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus

5.6.1. Valmistajan on kiinnitettävä CE-merkintä ja liitteessä IV säädetyt tiedot sekä 5.3 kohdassa tarkoitetun ilmoitetun laitoksen vastuulla kyseisen laitoksen tunnusnumero kaikkiin yksittäisiin laitteisiin, jotka ovat EU-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun hyväksytyn tyypin mukaisia ja täyttävät sovellettavat tämän asetuksen vaatimukset.

5.6.2. Valmistajan on laadittava kirjallinen EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus kullekin laitemallille ja pidettävä se kansallisten viranomaisten saatavilla kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun laite on saatettu markkinoille. EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa on yksilöitävä laitemalli, jota varten se on laadittu.

Jäljennös EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta on pyynnöstä toimitettava asiasta vastaaville viranomaisille.

Myös valmistaja voi 5.3 kohdassa tarkoitetun ilmoitetun laitoksen suostumuksella ja sen vastuulla kiinnittää ilmoitetun laitoksen tunnusnumeron laitteisiin.

5.7. Varusteen vaatimustenmukaisuustodistus

5.7.1. Valmistajan on kiinnitettävä liitteessä IV olevassa 3 kohdassa säädetyt tiedot sekä 5.3 kohdassa tarkoitetun ilmoitetun laitoksen vastuulla kyseisen laitoksen tunnusnumero kaikkiin yksittäisiin varusteisiin, jotka ovat EU-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun hyväksytyn tyypin mukaisia ja täyttävät sovellettavat tämän asetuksen vaatimukset.

5.7.2. Valmistajan on laadittava kirjallinen varusteen vaatimustenmukaisuustodistus kullekin varustemallille ja pidettävä se kansallisten viranomaisten saatavilla kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun varuste on saatettu markkinoille. Varusteen vaatimustenmukaisuustodistuksessa on yksilöitävä varustemalli, jota varten se on laadittu, ja todistuksen on oltava varusteen mukana.

Myös valmistaja voi 5.3 kohdassa tarkoitetun ilmoitetun laitoksen suostumuksella ja sen vastuulla kiinnittää ilmoitetun laitoksen tunnusnumeron varusteisiin.

5.8. Valmistaja voi ilmoitetun laitoksen suostumuksella ja sen vastuulla kiinnittää ilmoitetun laitoksen tunnusnumeron laitteisiin tai varusteisiin valmistusprosessin aikana.

5.9. Valtuutettu edustaja

Valmistajan valtuutettu edustaja voi täyttää valmistajan puolesta ja tämän vastuulla valmistajan velvollisuudet edellyttäen, että ne on eritelty toimeksiannossa. Valmistajan valtuutetun edustajan ei tarvitse välttämättä täyttää 5.2 ja 5.5.1 kohdassa säädettyjä velvoitteita.

6. MODUULI G: YKSIKKÖKOHTAISEEN TARKASTUKSEEN PERUSTUVA VAATIMUSTENMUKAISUUS

6.1. Yksikkökohtaiseen tarkastukseen perustuva vaatimustenmukaisuus on vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely, jossa valmistaja täyttää 6.2, 6.3 ja 6.5 kohdassa säädetyt velvoitteet sekä varmistaa ja vakuuttaa yksinomaisella vastuullaan, että kyseinen laite, johon on sovellettu 6.4 kohdan säännöksiä, on siihen sovellettavien tämän asetuksen vaatimusten mukainen.

6.2. Tekniset asiakirjat

Valmistajan on laadittava tekniset asiakirjat ja annettava ne 6.4 kohdassa tarkoitetun ilmoitetun laitoksen saataville. Asiakirjojen perusteella on voitava arvioida, onko laite asiaankuuluvien vaatimusten mukainen, ja niihin on sisällyttävä asianmukainen analyysi ja arviointi riskistä tai riskeistä. Teknisissä asiakirjoissa on täsmennettävä sovellettavat vaatimukset, ja niiden on katettava laitteen suunnittelu, valmistus ja toiminta siinä määrin kuin se on olennaista arvioinnin kannalta.

6.2.1. Teknisten asiakirjojen on sisällettävä soveltuvin osin ainakin seuraavat osatekijät:

(a) laitteen yleiskuvaus;

(b) rakenne- ja valmistuspiirustukset sekä komponenttien, osakokoonpanojen, piirien jne. kaaviot;

(c) kuvaukset ja selitykset, jotka selvittävät näitä piirustuksia ja kaavioita sekä laitteen toimintaa;

(d) luettelo kokonaan tai osittain sovelletuista yhdenmukaistetuista standardeista ja/tai muista asianmukaisista teknisistä eritelmistä, joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, sekä kuvaus ratkaisuista, jotka on tehty tämän asetuksen olennaisten vaatimusten täyttämiseksi, mikäli näitä yhdenmukaistettuja standardeja ei ole sovellettu. Osittain sovellettujen yhdenmukaistettujen standardien tapauksessa teknisissä asiakirjoissa on täsmennettävä osat, joita on sovellettu;

(e) suoritettujen suunnittelulaskelmien, tarkastusten jne. tulokset;

(f) testausselosteet;

(g) asennus- ja käyttöohjeet.

6.2.2. Suunnitteluasiakirjoihin on soveltuvin osin sisällytettävä seuraavat:

(a) laitteeseen yhdistettyjen varusteiden vaatimustenmukaisuustodistus;

(b) laitteen valmistus-, tarkastus- ja valvontamenetelmiä koskevat todistukset ja todisteet;

(c) muut asiakirjat, joiden avulla ilmoitettu laitos voi parantaa arviointiaan.

Valmistajan on pidettävä tekniset asiakirjat asianomaisten kansallisten viranomaisten saatavilla kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun laite on saatettu markkinoille.

6.3. Valmistus

Valmistajan on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että valmistusprosessilla ja sen valvonnalla taataan, että laitteet ovat sovellettavien tämän asetuksen vaatimusten mukaisia.

6.4. Tarkastus

Valmistajan valitseman ilmoitetun laitoksen on tehtävä tai teetettävä asianomaisissa yhdenmukaistetuissa standardeissa ja/tai teknisissä eritelmissä yksilöidyt tarkastukset ja testit tai vastaavat testit sen tarkastamiseksi, että laite on sovellettavien tämän asetuksen vaatimusten mukainen. Jos tällaista yhdenmukaistettua standardia ja/tai teknistä eritelmää ei ole, kyseisen ilmoitetun laitoksen on päätettävä toteutettavista tarkoituksenmukaisista testeistä.

Jos ilmoitettu laitos pitää sitä tarpeellisena, voidaan aiheelliset tutkimukset ja testit suorittaa laitteen asentamisen jälkeen.

Ilmoitetun laitoksen on myönnettävä tehtyjen tarkastusten ja testien perusteella vaatimustenmukaisuustodistus ja kiinnitettävä tai kiinnitytettävä omalla vastuullaan tunnusnumeronsa hyväksyttyyn laitteeseen.

Valmistajan on pidettävä vaatimustenmukaisuustodistukset kansallisten viranomaisten saatavilla kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun laite on saatettu markkinoille.

6.5. CE-merkintä ja EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus

6.5.1. Valmistajan on kiinnitettävä CE-merkintä ja liitteessä IV säädetyt merkinnät sekä 6.4 kohdassa tarkoitetun ilmoitetun laitoksen vastuulla kyseisen laitoksen tunnusnumero jokaiseen laitteeseen, joka täyttää sovellettavat tämän asetuksen vaatimukset.

6.5.2. Valmistajan on laadittava kirjallinen EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja pidettävä se kansallisten viranomaisten saatavilla kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun laite on saatettu markkinoille. EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa on yksilöitävä laitemalli, jota varten se on laadittu.

Jäljennös EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta on pyynnöstä toimitettava asiasta vastaaville viranomaisille.

6.6. Valtuutettu edustaja

Valmistajan valtuutettu edustaja voi täyttää valmistajan puolesta ja hänen vastuullaan 6.2 ja 6.5 kohdassa säädetyt valmistajan velvoitteet edellyttäen, että ne on eritelty toimeksiannossa.

LIITE IV

            CE-MERKINTÄ JA MUUT MERKINNÄT

(1) Laitteessa tai sen arvokilvessä on oltava asetuksen (EY) N:o 765/2008 liitteessä II säädetty CE-merkintä, jonka jälkeen merkitään tuotannon tarkastusvaiheeseen osallistuneen ilmoitetun laitoksen tunnusnumero ja CE-merkinnän kiinnittämisvuoden kaksi viimeistä numeroa.

(2) Laitteessa tai sen arvokilvessä on oltava seuraavat tiedot:

(a) Valmistajan nimi, rekisteröity tuotenimi, rekisteröity tavaramerkki tai tunnus.

(b) Laitteen tyyppi-, erä- tai sarjanumero tai muu merkintä, jonka avulla laite voidaan tunnistaa.

(c) Käytetyn virtalähteen tyyppi soveltuvissa tapauksissa.

(d) Laiteryhmä.

(e) Kaasun käyttöpaine.

(f) Tarpeelliset tiedot, jotka mahdollistavat laitteen oikean ja turvallisen asennuksen, laitteen luonteen mukaan.

(3) Varusteessa tai sen arvokilvessä on oltava 2 kohdassa säädetyt tiedot soveltuvin osin.

LIITE V

EU-VAATIMUSTENMUKAISUUSVAKUUTUS

EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa on oltava seuraavat:

(a) Laite/laitemalli (tuote-, erä, tyyppi- tai sarjanumero).

(b) Valmistajan tai tapauksen mukaan valmistajan valtuutetun edustajan nimi ja osoite.

(c) Tämä vaatimustenmukaisuusvakuutus annetaan valmistajan yksinomaisella vastuulla.

(d) Vakuutuksen kohde (jäljitettävyyden mahdollistava laitteen tunniste; tähän voi sisältyä kuva, kun se on tarpeen laitteen tunnistusta varten):

(1) laitteen kuvaus;

(2) sovellettu vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely;

(3) vaatimustenmukaisuuden arvioinnin suorittaneen ilmoitetun laitoksen nimi ja osoite;

(4) EU-tyyppitarkastustodistuksen viite.

(e) Edellä kuvattu vakuutuksen kohde on asiaa koskevan unionin yhdenmukaistamislainsäädännön vaatimusten mukainen: ……………. (viittaus muihin sovellettuihin unionin säädöksiin):

(f) Viittaukset niihin asiaankuuluviin yhdenmukaistettuihin standardeihin, joita on käytetty, tai viittaukset eritelmiin, joiden perusteella vaatimustenmukaisuusvakuutus on annettu:

(g) Ilmoitettu laitos/ilmoitetut laitokset … (nimi, osoite, numero) suoritti/suorittivat … (toimenpiteen kuvaus) ... ja antoi/antoivat todistuksen/todistukset: …

(h) Lisätietoja:

…………………….:n puolesta allekirjoittanut:

(antamispaikka ja -päivämäärä):

(nimi, tehtävä) (allekirjoitus):

LIITE VI

VARUSTEEN VAATIMUSTENMUKAISUUSTODISTUS

Varusteen vaatimustenmukaisuustodistuksessa on oltava seuraavat:

(a) Varuste/varustemalli (tuote-, erä, tyyppi- tai sarjanumero).

(b) Valmistajan tai tapauksen mukaan valmistajan valtuutetun edustajan nimi ja osoite.

(c) Tämä vaatimustenmukaisuustodistus annetaan varusteen valmistajan yksinomaisella vastuulla.

(d) Vakuutuksen kohde (jäljitettävyyden mahdollistava varusteen tunniste; tähän voi sisältyä kuva, kun se on tarpeen varusteen tunnistusta varten):

(1) varusteen kuvaus ja ominaisuudet;

(2) sovellettu vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely;

(3) vaatimustenmukaisuuden arvioinnin suorittaneen ilmoitetun laitoksen nimi ja osoite;

(4) EU-tyyppitarkastustodistuksen viite.

(e) Edellä kuvattu varusteen vaatimustenmukaisuustodistuksen kohde on kaasumaisia polttoaineita käyttävistä laitteista annetun asetuksen ……………. vaatimusten mukainen (viittaus tähän asetukseen):

(f) Viittaukset niihin asiaankuuluviin yhdenmukaistettuihin standardeihin, joita on käytetty, tai viittaukset eritelmiin, joiden perusteella vaatimustenmukaisuusvakuutus on annettu.

(g) Ilmoitettu laitos/ilmoitetut laitokset … (nimi, osoite, numero) suoritti/suorittivat … (toimenpiteen kuvaus) ... ja antoi/antoivat todistuksen/todistukset: …

(h) Ohjeet siitä, kuinka varuste olisi yhdistettävä laitteeseen tai koottava, jotta se muodostaisi tällaisen laitteen, jotta edistetään valmiisiin laitteisiin sovellettavien olennaisten vaatimusten noudattamista.

(i) Lisätietoja:

…………………….:n puolesta allekirjoittanut:

(antamispaikka ja -päivämäärä);

(nimi, tehtävä) ja allekirjoitus.

LIITE VII

VASTAAVUUSTAULUKKO

Direktiivi 2009/142/EY || Tämä asetus

||

1 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta || 1 artiklan 1 kohta

1 artiklan 1 kohdan toinen alakohta || 1 artiklan 3 kohdan a alakohta

1 artiklan 2 kohta || 2 artiklan 1, 2 ja 5 kohta

1 artiklan 3 kohta || 1 artiklan 2 kohta

___ || 2 artiklan 3, 4 ja 6–31 kohta

2 artiklan 1 kohta || 3 artiklan 1 kohta

___ || 3 artiklan 2 kohta

2 artiklan 2 kohta || 4 artiklan 1 kohta

___ || 4 artiklan 2 kohta

3 artikla || 5 artikla

4 artikla || 6 artikla

___ || 7 artikla

___ || 8 artikla

___ || 9 artikla

___ || 10 artikla

___ || 11 artikla

___ || 12 artikla

___ || 13 artikla

5 artiklan 1 kohdan a alakohta || ___

5 artiklan 1 kohdan b alakohta || ___

5 artiklan 2 kohta || ___

6 artikla || ___

7 artikla || ___

8 artiklan 1–4 kohta || 14 artiklan 1–5 kohta

8 artiklan 5 kohta || ___

___ || 14 artiklan 6 kohta

8 artiklan 6 kohta || 14 artiklan 7 kohta

___ || 15 artikla

___ || 16 artikla

___ || 17 artikla

9 artikla || ___

10 artiklan 1 kohta || 18 artiklan 1 kohta

10 artiklan 2 kohta || ___

11 artikla || ___

12 artikla || ___

___ || 18 artiklan 2–5 kohta

___ || 19 artikla

___ || 20 artikla

___ || 21 artikla

___ || 22 artikla

___ || 23 artikla

___ || 24 artikla

___ || 25 artikla

___ || 26 artikla

___ || 27 artikla

___ || 28 artikla

___ || 29 artikla

___ || 30 artikla

___ || 31 artikla

___ || 32 artikla

___ || 33 artikla

___ || 34 artikla

___ || 35 artikla

___ || 36 artikla

___ || 37 artikla

___ || 38 artikla

___ || 39 artikla

___ || 40 artikla

13 artikla || ___

14 artikla || ___

15 artikla || ___

16 artikla || ___

___ || 41 artikla

Liite I || Liite I

___ || Liite II

Liite II || Liite III

Liite III || Liite IV

Liite IV || ___

Liite V || ___

Liite VI || ___

___ || Liite V

___ || Liite VI

___ || Liite VII

[1]               Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/5/EY, annettu 9 päivänä maaliskuuta 1999, radio- ja telepäätelaitteista ja niiden vaatimustenmukaisuuden vastavuoroisesta tunnustamisesta (EYVL L 91, 7.4.1999, s. 10).

[2]               Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/95/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, tietyllä jännitealueella toimivia sähkölaitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EUVL L 374, 27.12.2006, s. 10).

[3]               Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/108/EY, annettu 15 päivänä joulukuuta 2004, sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä ja direktiivin 89/336/ETY kumoamisesta (EUVL L 390, 31.12.2004, s. 24).

[4]               Neuvoston direktiivi 98/83/EY, annettu 3 päivänä marraskuuta 1998, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (EYVL L 330, 5.12.1998, s. 32).

[5]               Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1935/2004, annettu 27 päivänä lokakuuta 2004, elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvista materiaaleista ja tarvikkeista ja direktiivien 80/590/ETY ja 89/109/ETY kumoamisesta (EUVL L 338, 13.11.2004, s. 4).

[6]               Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 305/2011, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2011, rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta ja neuvoston direktiivin 89/106/ETY kumoamisesta (EUVL L 88, 4.4.2011, s. 5).