EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 7.12.2018

COM(2018) 795 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA-NEUVOSTOLLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Koordinoitu tekoälysuunnitelma

1.    JOHDANTO – EUROOPAN TEKOÄLYSTRATEGIA

Tekoäly muuttaa maailmamme, aivan kuin sähkö teki aiemmin. Se on apunamme kun käännämme tekstiä verkossa tai käytämme mobiilisovellusta löytääksemme parhaan reitin määränpäähämme. Kotona älykkäät termostaatit voivat pienentää energialaskuja jopa 25 prosentilla analysoimalla talossa asuvien ihmisten tapoja ja säätämällä lämpötilaa sen mukaan 1 . Terveydenhoidossa algoritmit voivat auttaa ihotautilääkäreitä tekemään parempia diagnooseja, esimerkiksi havaitsemalla 95 prosenttia ihosyövistä suuresta lääketieteellisten kuvien joukosta 2 .

Tekoäly tulkitsee suuria datamääriä tehokkaiden ratkaisujen tarjoamiseksi ja parantaa näin tuottavuutta, prosesseja ja liiketoimintamalleja kaikilla talouden sektoreilla. Se voi myös auttaa yrityksiä määrittelemään, mitkä koneet tarvitsevat huoltoa ennen kuin ne vikaantuvat. Tekoäly muuttaa myös julkisia palveluja.

Tekoälyn mukanaan tuomat muutokset herättävät myös huolta. Työntekijät pelkäävät menettävänsä työpaikkansa automaation vuoksi, kuluttajat ihmettelevät, kuka on vastuussa, jos tekoälypohjainen järjestelmä tekee väärän päätöksen, pienet yritykset eivät tiedä, kuinka ne voisivat soveltaa tekoälyä liiketoiminnassaan, eivätkä tekoälyalan startup-yritykset löydä tarvitsemiaan resursseja ja osaamista Euroopasta. Lisäksi kansainvälinen kilpailu on entistäkin ankarampaa Yhdysvaltojen ja Kiinan massiivisten investointien myötä.

Jotta näihin haasteisiin voitaisiin vastata ja tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää maksimaalisesti, komissio julkaisi huhtikuussa 2018 eurooppalaisen strategian 3 . Komissio ehdotti lähestymistapaa, jossa ihmiset asetetaan tekoälyn kehittämisen keskiöön (ihmiskeskeinen tekoäly) ja jossa edistetään tämän tehokkaan teknologian käyttöä maailman suurimpien ongelmien ratkaisuun: tautien parantamisesta ilmastonmuutoksen torjuntaan ja luonnonkatastrofien ennakointiin, liikenneturvallisuuden parantamisesta 4 rikollisuuden torjuntaan ja kyberturvallisuuden parantamiseen.

Strategialla tuetaan eettistä, turvallista ja alan viimeisintä kehitystä edustavaa Euroopassa tuotettua tekoälyä. Siinä hyödynnetään Euroopan tieteellisiä ja teollisia vahvuuksia 5 , ja se rakentuu kolmen pilarin varaan: tekoälyyn tehtävien julkisten ja yksityisten investointien lisääminen, valmistautuminen sosioekonomisiin muutoksiin sekä asianmukaisen eettisen ja oikeudellisen kehyksen varmistaminen. Strategian onnistuminen edellyttää koordinointia Euroopan tasolla.

2.    KOORDINOITU TEKOÄLYSUUNNITELMA – YLEISKATSAUS

Komissio ehdottaa Euroopan tekoälystrategiassaan, että yhdessä jäsenvaltioiden kanssa laaditaan vuoden 2018 loppuun mennessä koordinoitu tekoälysuunnitelma, jonka avulla pyritään maksimoimaan investointien vaikutus EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla, edistämään synergioita ja yhteistyötä koko EU:ssa, vaihtamaan parhaita käytäntöjä sekä määrittelemään yhdessä tie eteenpäin sen varmistamiseksi, että EU kokonaisuudessaan voi kilpailla maailmanlaajuisesti. Koordinoitua suunnitelmaa koskeva ehdotus perustuu kaikkien jäsenvaltioiden ja Norjan allekirjoittamaan tekoälyä koskevaan yhteistyöjulistukseen, joka julkistettiin huhtikuussa 2018 järjestetyssä Digital Day -tapahtumassa 6 . Eurooppa-neuvosto antoi sille tukensa kesäkuussa 2018 7 .

Jäsenvaltiot (osana Euroopan teollisuuden digitalisointia ja tekoälyä käsittelevää ryhmää), Norja, Sveitsi ja komissio laativat suunnitelman useissa vuoden 2018 kesäkuun ja marraskuun välillä järjestetyissä kokouksissa. Asiaa käsiteltiin myös kilpailukykyneuvoston kokouksissa Itävallan puheenjohtajakaudella.

Näissä kokouksissa jäsenvaltiot ja komissio määrittelivät eurooppalaisen strategian pohjalta joukon yhteisiä toimia, joilla lisätään investointeja, kootaan dataa – tekoälyn raaka-ainetta –, tuetaan lahjakkuuksia ja varmistetaan luottamus 8 . Niissä asetetaan etusijalle yleistä etua koskevat alat, kuten terveydenhuolto, liikenne ja liikkuvuus, turvallisuus ja energia, sekä tärkeät talouden sektorit, kuten valmistus ja rahoituspalvelut.

Tämän yhteisen työn tuloksena laadittu koordinoitu suunnitelma on tämän tiedonannon liitteenä. Siinä kuvaillaan vuosina 2019–2020 aloitettavat toimet ja valmistellaan maaperää seuraavien vuosien toimille. Suunnitelmaa tarkastellaan uudelleen ja päivitetään vuosittain.

Tässä tiedonannossa esitellään suunnitelman tärkeimmät tavoitteet ja aloitteet.

2.1. Yhteiset tavoitteet ja toisiaan täydentävät toimet

Koordinoitu suunnitelma muodostaa strategisen kehyksen kansallisille tekoälystrategioille. Tähän mennessä viisi jäsenvaltiota on jo hyväksynyt kansallisen tekoälystrategian, jolle on osoitettu oma budjettinsa 9 . Kaikkia muita jäsenvaltioita kannustetaan laatimaan kansallinen tekoälystrategiansa vuoden 2019 puoliväliin mennessä Euroopan tasolla toteutetun työn pohjalta. Jäsenvaltioiden odotetaan hahmottelevan strategioissaan investointitasoja ja täytäntöönpanotoimenpiteitä.

Jäsenvaltiot ja komissio sopivat myös seuraavan vuoden aikana yhteisistä indikaattoreista, joilla seurataan tekoälyn käyttöönottoa ja kehitystä unionissa sekä käytössä olevien strategioiden onnistumisastetta komission Yhteisen tutkimuskeskuksen kehittämän AI Watch -seurantavälineen 10 tuella.

Eurooppa on tällä hetkellä jäljessä kilpailijoistaan tekoälyyn tehtävissä yksityisissä investoinneissa 11 . Ilman merkittäviä ​​ponnisteluja EU saattaa menettää tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet, kohdata aivovuotoa ja joutua ostamaan tekoälyratkaisuja muualta. Tästä syystä Euroopan tekoälystrategiassa on asetettu kunnianhimoiset mutta realistiset tavoitteet: unionissa tekoälyyn tehtäviä julkisia ja yksityisiä investointeja olisi kasvatettava siten, että 20 miljardin euron vuotuinen tavoite saavutetaan seuraavan vuosikymmenen aikana. Ensimmäisenä askeleena komission kasvattaa tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmassa ”Horisontti 2020” tekoälyyn tehtävät investoinnit 1,5 miljardiin euroon vuosina 2018–2020. Tämä vastaa 70 prosentin kasvua vuosiin 2014–2017 verrattuna. Jos jäsenvaltiot ja yksityinen sektori tekevät samanlaisia ​​investointeja, kokonaisinvestoinnit kasvavat unionissa yli 20 miljardiin euroon vuosina 2018–2020 12 . Tämä saattaa unionin hyvään asemaan investointien lisäämiseksi edelleen seuraavan vuosikymmenen aikana, jotta investoinnit voidaan kasvattaa asteittain 20 miljardiin euroon vuodessa. Tämä vastaisi 7 miljardin euron vuotuisia investointeja julkiselta sektorilta (jäsenvaltiot ja komissio), mikä on samalla tasolla muiden maanosien kanssa. Komission ehdotti seuraavalla ohjelmakaudella 2021-2027, että unioni investoi tekoälyyn vähintään 1 miljardi euroa vuodessa Horisontti Eurooppa - ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmista 13 .

Jäsenvaltiot ovat ottaneet nämä tavoitteet huomioon ja ovat yhtä mieltä siitä, että kunnianhimoa tarvitaan ja että kansallisia toimia on tehostettava. Koordinoidut julkiset toimet auttavat houkuttelemaan lisää yksityisiä investointeja.

Koska julkiset investoinnit ovat merkittävässä asemassa, sääntelyviranomaisten tärkeänä tehtävänä on poistaa markkinoiden hajanaisuudesta johtuvat esteet. Tuotteet ja palvelut liittyvät entistä tiiviimmin toisiinsa ja ovat entistä useammin digitaalisia. Tässä ympäristössä on ensiarvoisen tärkeää välttää markkinoiden hajanaisuutta tekoälyn kaltaisilla strategisilla sektoreilla. Tähän sisältyy myös keskeisten mahdollistavien tekijöiden lujittaminen (esim. yhteiset standardit ja nopeat viestintäverkot). Todellisilla sisämarkkinoilla, joilla on erottamaton digitaalinen ulottuvuus 14 , yritysten on helpompi laajentaa toimintaansa ja käydä kauppaa yli rajojen ja lisätä siten entisestään investointeja.

2.2.     Kohti eurooppalaista tekoälyalan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta ja lisää rahoitusta startup-yrityksille ja innovatiivisille pienille ja keskisuurille yrityksille 15

Jäsenvaltiot ja komissio tiivistävät myös yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa. Komissio tuo yhteen yrityksiä ja tutkimusorganisaatioita kehittämään tekoälyalan yhteisiä strategisia tutkimuslinjauksia, joissa määritellään markkinoiden tarpeita vastaavat prioriteetit ja joilla edistetään eri sektoreiden ja maiden rajat ylittävää vuorovaikutusta. Tämä tasoittaa tietä tekoälyalan uudelle tutkimus- ja innovointikumppanuudelle, joka edistää korkeakoulujen ja teollisuuden välistä yhteistyötä Euroopassa. Osana tätä sopimusperusteista kumppanuutta yksityisen sektorin odotetaan sitoutuvan tekemään kohdennettuja ja merkittäviä investointeja tekoälyyn. Tämä kumppanuus pohjautuu robotiikkaa ja massadataa koskeviin olemassa oleviin kumppanuuksiin 16 , jotka edustavat 4,4 miljardin euron investointeja; niistä suurin osa (3,2 miljardia euroa) tulee teollisuudelta. Sidosryhmät ovat jo ilmaisseet tukevansa tekoälyä koskevan kumppanuuden perustamista 17 .

Komissio pyrkii lisäksi asettamaan resursseja tekoäly- ja lohkoketjualan startup-yritysten ja innovaattoreiden saataville, jotta ne voivat kasvattaa liiketoimintaansa. Käyttöön annetaan aluksi 100 miljoonaa euroa vuonna 2020. Tätä määrää voidaan täydentää asiasta kiinnostuneiden kansallisten kehityspankkien ja muiden instituutioiden osuuksilla. Näin voitaisiin valmistautua parantamaan tekoälyyn osoitettavan rahoituksen saatavuutta InvestEU-ohjelmasta vuodesta 2021 eteenpäin.

Komissio etenee samaan aikaan Euroopan innovaationeuvoston perustamisessa. Sen avulla tuetaan huipputeknologioita ja kaikkein innovatiivisimpia startup-yrityksiä. Vastauksena Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 2018 esittämään pyyntöön 18 vuoden 2019 alkupuolella käynnistetään uusi pilottihanke 19 , jonka puitteissa tuetaan myös seuraavan sukupolven ihmiskeskeisiä tekoälyteknologioita.

2.3.    Luotettavia tekoälyteknologioita koskevan huippuosaamisen lujittaminen ja laaja käyttöönotto 20

Jäsenvaltiot ja komissio pyrkivät kasvattamaan kansallisia tutkimusvalmiuksia ja saavuttamaan kriittisen massan verkottamalla tiiviimmin eurooppalaisen tekoälytutkimuksen osaamiskeskukset. Tavoitteena on edistää Euroopan parhaiden tutkimusryhmien välistä yhteistyötä, jotta ne voivat yhdessä vastata tehokkaammin tekoälyyn liittyviin suuriin tieteellisiin ja teknologisiin haasteisiin.

Alan viimeisintä kehitystä edustavien tekoälysovellusten tuominen markkinoille vaatii kokeilua ja testausta tosielämän ympäristössä. Komissio tukee jo osana vuonna 2016 hyväksytyn Euroopan teollisuuden digitalisointistrategian 21 täytäntöönpanoa suuren mittakaavan pilotti- ja kokeiluhankkeita muun muassa älykkään maatalouden, älykkäiden kaupunkien sekä verkkoon liitettyjen ja autonomisten autojen aloilla.

Näistä pilotti- ja kokeiluhankkeista saadut kokemukset käytetään hyödyksi. Investointien optimoimiseksi ja päällekkäisten toimien välttämiseksi komissio ehdottaa, että perustetaan useita kaikille eurooppalaisille toimijoille avoimia suuren mittakaavan vertailutestauslaitoksia, joihin voitaisiin käyttää jopa 1,5 miljardia euroa ehdotetun Digitaalinen Eurooppa -ohjelman tekoälyä koskevasta osiosta. Niiden pohjana voitaisiin käyttää jäsenvaltioiden olemassa olevia vahvoja osaamiskeskuksia. Esimerkkeinä jäsenvaltioiden perustamista testausrakenteista voidaan mainita verkkoon liitetyn ja automatisoidun autoilun rajat ylittävä testaus 22 ja älykkäiden sairaaloiden testaus oikeassa mittakaavassa. Verkkoon liitetyn ja automatisoidun liikkuvuuden tapauksessa tällaisten testausrakenteiden ja itse testien määrittelyä koordinoidaan aluksi yhtenäisellä EU:n laajuisella foorumilla, johon viitataan tulevaisuuden liikkuvuutta koskevassa EU:n strategiassa 23 , ja myöhemmin Horisontti Eurooppa -ohjelman puitteissa perustettavissa vastaavissa kumppanuuksissa.

Yhtä tärkeää on edistää tekoälyn mahdollisimman laajaa käyttöönottoa taloudessa, etenkin startup-yrityksissä ja pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Kasvattamalla yleistä tietoisuutta ja jakamalla viimeisimmät tieteelliset edistysaskeleet ja testatut viimeisintä kehitystä edustavat Euroopassa kehitetyt teknologiat voimme varmistaa, että kaikki yritykset, niin suuret kuin pienet, huipputeknologiaa edustavat ja muut, sekä julkinen sektori voivat tarttua näihin digitaalisiin mahdollisuuksiin. Ehdotettuun uuteen Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan sisältyy jäsenvaltioiden ja komission antama yhteisrahoitus digitaali-innovaatiokeskittymille eri puolilla Eurooppaa. Tätä rahoitusta voidaan antaa myös koheesiopolitiikan rahastojen kautta. Ohjelma helpottaa myös tekoälyvalmiuksien levittämistä kussakin jäsenvaltiossa, ja se on yhteydessä tekoälyn tilausalustaan 24 . Tätä varten jäsenvaltiot nimeävät vuonna 2019 alueellaan sijaitsevat tekoälyn digitaali-innovaatiokeskittymät.

2.4.    Koulutusohjelmien ja -järjestelmien mukauttaminen, jotta yhteiskunta voi valmistautua tekoälyn käyttöönottoon 25

Teknologian nopea kehitys muuttaa työelämää merkittävästi jo lähiaikoina. Teknologiaan liittyvät haasteet muuttavat erityisesti työntekijöiltä vaadittavia taitoja. Tämä tarkoittaa, että mahdollisesti suuri määrä työntekijöitä joutuu parantamaan taitojaan. Enemmän huomiota on siksi kiinnitettävä elinikäiseen oppimiseen. Yksi muutokseen liittyvä erityinen näkökohta koskee niitä työntekijöitä, jotka tosiasiallisesti suunnittelevat ja toteuttavat tulevaisuuden tekoälyratkaisut. Lähes kaikissa jäsenvaltioissa on pula tieto- ja viestintätekniikan ammattilaisista, ja digitaalialan asiantuntijoille on tällä hetkellä avoinna yli 600 000 työpaikkaa 26 . Lisäksi lahjakkaat tutkijat ja lupaavat startup-yritykset saavat usein houkuttelevia tarjouksia ulkomailta. Esimerkiksi vuonna 2017 Piilaaksossa oli 240 000 eurooppalaista 27 , joista monet tulivat Yhdysvaltoihin tiettyä teknologiateollisuuden työpaikkaa varten. Euroopan on pystyttävä kouluttamaan ja houkuttelemaan tämäntyyppisiä lahjakkuuksia ja pitämään heidät Euroopassa sekä edistettävä yrittäjyyttä, monimuotoisuutta ja sukupuolten tasapainoa.

Jäsenvaltiot vaihtavat siksi tietoja parhaista toimintatavoista sen suhteen, kuinka voidaan vahvistaa huippuosaamista ja estää lahjakkaiden työntekijöiden lähteminen, sekä siitä, kuinka lahjakkuuksien houkuttelemiseksi voidaan tehostaa ja nopeuttaa toimia laillista muuttoliikettä koskevan unionin säännöstön tarjoaminen mahdollisuuksien hyödyntämiseksi täydessä mitassa, mukaan lukien sininen kortti 28 . Sininen kortti on työlupa, joka antaa EU:n ulkopuolisille korkean osaamistason työntekijöille oikeuden työskennellä ja asua EU:ssa. Taidot olisi otettava huomioon myös kansallisissa tekoälystrategioissa, jotka on määrä julkaista vuoden 2019 puoliväliin mennessä. Strategioissa olisi käsiteltävä tekoälyn kannalta merkityksellisiä taitoja osana muodollisen koulutuksen sykliä, mukaan lukien ammattikoulutus ja korkeakoulutus, sekä tapoja parantaa maisterin- ja tohtorintutkinnon suorittaneiden mahdollisuuksia tekoälyn alalla.

Komissio tukee tekoälyalan maisterin- ja tohtorintutkintoja ehdotetun tekoälyalan huippuosaamiskeskusten tiiviimmän yhteistyön puitteissa ja laajemmin ottaen EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmien puitteissa. Tieteidenvälisyyttä tuetaan edistämällä yhteisiä tutkintoja, esimerkiksi oikeustieteissä tai psykologiassa ja tekoälyssä. Lisäksi kaikkiin opetussuunnitelmiin olisi sisällytettävä digitaaliset taidot, jotka helpottavat tekoälyn kehittämistä ja käyttöä.

Koska monet teknologiset edistysaskeleet aiheuttavat perinpohjaisia muutoksia, poliittiset päätöksentekijät laativat strategioita siitä, kuinka työllisyydessä tapahtuvista muutoksista voidaan selvitä osallistavuuden varmistamiseksi, koska tahti, jolla jotkin työpaikat katoavat ja toisia syntyy tilalle, tulee todennäköisesti nopeutumaan liiketoimintamallien ja työskentelytapojen muuttuessa. Tämän vuoksi voi olla välttämätöntä muuttaa nykyisiä työmarkkina- ja sosiaaliturvajärjestelyjä työmarkkinoilla tapahtuvien siirtymien tukemiseksi. Komissio on perustanut korkean tason asiantuntijaryhmän, joka käsittelee digitalisaation vaikutusta EU:n työmarkkinoihin 29 . Ryhmä antaa raportin näistä kysymyksistä keväällä 2019.

2.5.    Tekoälyn kannalta olennaisen eurooppalaisen data-avaruuden rakentaminen, myös julkista sektoria varten 30

Tekoälyn jatkokehitys edellyttää hyvin toimivaa dataekosysteemiä, joka perustuu luottamukseen, datan saatavuuteen ja infrastruktuuriin 31 . Yleinen tietosuoja-asetus 32 muodostaa luottamuksen perustan datan sisämarkkinoilla. Se on vahvistanut uuden maailmanlaajuisen standardin, jonka keskiössä ovat yksilöiden oikeudet. Se on myös tärkeä tekijä, joka takaa luottamuksen tekoälyyn. Tämä luottamus on erityisen tärkeää, kun on kyse terveydenhoitotietojen käsittelystä tekoälyyn pohjautuvissa sovelluksissa. Komissio kehottaa Euroopan tietosuojaneuvostoa laatimaan ohjeita henkilötietojen käsittelystä tutkimuksen yhteydessä. Tämä helpottaa sellaisten suurten, eri maiden välisten tutkimustietoaineistojen kehittämistä, joita voidaan hyödyntää tekoälyn avulla.

Tekoälyn kehittäminen vaatii suuria määriä dataa. Esimerkiksi koneoppiminen, joka on eräs tekoälyn lajeista, toimii tunnistamalla säännönmukaisuuksia saatavilla olevasta datasta ja soveltamalla havaintojaan uuteen dataan. Mitä suurempi datajoukko on, sitä helpommin tekoäly voi oppia ja havaita hienovaraisiakin yhteyksiä datassa.

Kun algoritmit on opetettu, ne osaavat luokitella oikein esineitä, joita ne eivät ole nähneet aikaisemmin. Yhä useammin ne ovat siinä jopa tarkempia kuin ihmiset. Datan saatavuus on siten tekoälyalalla kilpailukyvyn avaintekijä, ja EU:n olisi helpotettava sitä henkilötietojen suojaa koskevia sääntöjä täysimääräisesti noudattaen.

Muiden kuin henkilötietojen vapaata liikkuvuutta koskevaa asetusta 33 aletaan soveltaa vuoden 2019 aikana, mikä auttaa vapauttamaan dataa, etenkin koneellisesti tuotettua dataa, ja helpottaa suuresti yritysten rajat ylittävää toimintaa unionissa. Kansainvälisten tiedonsiirtojen avoimuus varmistetaan jatkossakin henkilötietojen suojaa koskevia EU:n sääntöjä täysimääräisesti noudattaen ja sovellettavien oikeusvälineiden, kuten vapaakauppasopimusten, mukaisesti.

Julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä annetun direktiivin tarkistusta koskeva yhteisymmärrys 34 lisää myös innovointia varten saatavilla olevan datan määrää.

Yhteisten eurooppalaisten data-avaruuksien luominen useilla aloilla, kuten valmistuksen ja energian aloilla, muodostaa merkittävän voimavaran eurooppalaisille innovaattoreille ja yrityksille. Nämä yhteiset eurooppalaiset data-avaruudet kokoavat dataa, sekä julkiselle sektorille että yritysten välistä toimintaa varten, kaikkialta Euroopasta ja asettavat ne saataville tekoälyn kouluttamiseksi 35 mittakaavassa, joka mahdollistaa uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisen. Eurooppalaisten sääntöjen kuten yhteentoimivuusvaatimusten ja standardien nopea kehittäminen ja hyväksyminen on olennaisen tärkeää. Unionin on myös annettava tukea sen varmistamiseksi, että tällaiset datajoukot ovat saumattomasti saatavilla, vaihdettavissa ja uudelleenkäytettävissä. Korkean lisäarvon datajoukkojen määrittely jäsenvaltioiden toimesta auttaa tekemään niiden uudelleenkäytöstä avoimempaa. Myös komissio antaa käyttöön suuria määriä maanhavainnointidataa ja -tietoja Copernicus-ohjelmastaan, joka on yksi komission lippulaivaohjelmista.

Terveydenhoidon tekoälysovellukset ovat erityisen lupaavia. Komissio tukee vuonna 2020 Horisontti 2020 -ohjelman kautta – yhteistoiminnassa jäsenvaltioiden kanssa – lääketieteellisten kuvien yhteisen tietokannan kehittämistä (tietokanta on anonymisoitu ja perustuu siihen, että potilaat luovuttavat tietonsa vapaaehtoisesti). Tässä kuvatietokannassa keskitytään aluksi yleisimpiin syövän muotoihin, ja siinä käytetään tekoälyä diagnostiikan ja hoidon parantamiseen. Toiminta täyttää kaikki tarvittavat sääntelylliset, eettiset ja tietoturvaa koskevat vaatimukset.

Tekoälytyökalut ovat olennaisen tärkeitä julkishallintojen tulevan toiminnan kannalta. Jäsenvaltiot ja komissio harjoittavat vertaisoppimista ja keskustelevat aloista, joilla voidaan toteuttaa tekoälysovellusten, kyberturvallisuus mukaan luettuna, yhteisiä hankintoja. Ne käsittelevät myös julkisen sektorin kohtaamia erityishaasteita. Tekoälyn hyödyntäminen esimerkiksi turvallisuuden ja lainvalvonnan alalla aiheuttaa erityisiä oikeudellisia ja eettisiä haasteita, kun otetaan huomioon, että julkishallintojen on toimittava laissa säädetyllä tavalla, niiden on perusteltava päätöksensä ja niiden toimiin kohdistetaan hallintuomioistuimien harjoittamaa laillisuusvalvontaa.

Myös laskentakapasiteetti on olennaisen tärkeää datan käsittelyssä. Euroopan suurteholaskennan yhteisyritys 36 (EuroHPC) kokoaa yhteen resursseja seuraavan sukupolven supertietokoneiden kehittämiseksi massadatan käsittelyä ja tekoälyn kouluttamista varten. Tässä yhteydessä myös käynnissä oleva elektronisia komponentteja ja järjestelmiä koskeva jäsenvaltioiden ja teollisuuden kumppanuushanke (ECSEL) 37 sekä eurooppalainen prosessorialoite 38 , jossa pyritään kehittämään pientehoprosessoriteknologiaa suurteholaskentaa, datakeskuksia ja autonomisia ajoneuvoja varten, ovat keskeisessä asemassa kehitettäessä riippumatonta ja innovatiivista eurooppalaista ekosysteemiä huipputason sirujen suunnittelua varten.

2.6.    Eettisten suuntaviivojen laatiminen maailmanlaajuisesta näkökulmasta ja innovaatiomyönteisen oikeudellisen kehyksen varmistaminen 39

Luottamus on välttämätöntä, jotta yhteiskunnat voivat hyväksyä tekoälyn ja käyttää sitä. Luottamuksen saavuttamiseksi teknologian on oltava ennustettavaa, vastuullista ja todennettavissa olevaa ja sen on kunnioitettava perusoikeuksia ja eettisiä sääntöjä. Muussa tapauksessa tekoälyn käyttö voi johtaa ei-toivottaviin tuloksiin. Se voi esimerkiksi luoda siiloja, joissa ihmiset vastaanottavat ainoastaan omia mielipiteitään vastaavaa tietoa, tai vahvistaa syrjintää, kuten tapauksessa, jossa algoritmi alkoi käyttäytyä rasistisesti vuorokauden sisällä altistuttuaan rasistiselle materiaalille 40 .

Olisi olennaisen tärkeää, että ihmiset ymmärtävät, kuinka tekoäly tekee päätöksiä. Eurooppa voi saavuttaa maailmanlaajuisen johtoaseman tekoälyn kehittämisessä ja käytössä hyviin tarkoituksiin ja ihmiskeskeisen lähestymistavan ja sisäänrakennetun eettisyyden periaatteiden edistämisessä.

Jotta nämä periaatteet voitaisiin ankkuroida kiinteämmin tekoälyn kehittämiseen ja käyttöön, komissio nimitti tekoälyä käsittelevän riippumattoman korkean tason asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä on laatia tekoälyä koskevien eettisten suuntaviivojen luonnos. Ensimmäinen versio julkaistaan vuoden 2018 loppuun mennessä. Asiantuntijat esittävät suuntaviivojen lopullisen version komissiolle maaliskuussa 2019 sen jälkeen, kun siitä on järjestetty laaja-alainen kuuleminen eurooppalaisen tekoälyallianssin kautta 41 . Tavoitteena on tämän jälkeen saada Euroopan eettinen lähestymistapa käyttöön maailmanlaajuisesti. Komissio avaa yhteistyön kaikille EU:n ulkopuolisille maille, jotka haluavat jakaa samat arvot.

Tekoälyn jatkokehitys edellyttää myös sääntelykehystä, joka on tarpeeksi joustava innovoinnin edistämiseksi, mutta joka takaa korkean suojelun ja turvallisuuden tason. Komissio arvioi parhaillaan, ovatko kansalliset ja EU:n turvallisuus- ja vastuukehykset tarkoitukseensa sopivia näiden uusien haasteiden valossa vai onko niissä korjattavia puutteita. Tätä varten komissio julkaisee vuoden 2019 puoliväliin mennessä raportin mahdollisista puutteista tekoälyä koskevissa turvallisuus- ja vastuukehyksissä ja niiden suuntauksista.

2.7.    Tekoälysovellusten ja -infrastruktuurin turvallisuuteen liittyvät näkökohdat ja kansainvälinen turvallisuusagenda

On tarpeellista saavuttaa parempi ymmärrys siitä, kuinka tekoäly voi vaikuttaa turvallisuuteen kolmesta näkökulmasta: kuinka tekoäly voi edistää turvallisuusalan tavoitteita; kuinka tekoälyteknologiat voidaan suojata hyökkäyksiltä; ja kuinka voidaan puuttua haitantekotarkoituksessa tehtävään tekoälyn mahdolliseen väärinkäyttöön.

Kun otetaan huomioon tekoälysovellusten kasvavat mahdollisuudet ja herkkyys digitaalisen talouden ja yhteiskunnan monilla aloilla, kuten autonomisessa liikkuvuudessa tai sähkökatkosten välttämisessä, on erittäin tärkeää, että tekoälylle vahvistetaan kyberturvallisuusvaatimukset 42 .

Tekoälyn soveltaminen asejärjestelmissä voi mahdollisesti muuttaa perusteellisesti aseellisia konflikteja ja aiheuttaa siten vakavaa huolta ja kysymyksiä. Unioni korostaa jatkossakin, että kansainvälistä oikeutta, mukaan lukien kansainvälinen humanitaarinen oikeus ja ihmisoikeuksia koskeva kansainvälinen oikeus, sovelletaan täysimääräisesti kaikkiin asejärjestelmiin, myös autonomisiin asejärjestelmiin, ja että valtiot ovat vastuussa ja vastuuvelvollisia niiden kehittämisestä ja käytöstä aseellisissa konflikteissa. EU:n kantana on myös edelleen, että ihmisen on valvottava kuolettavan voiman käyttöä koskevia päätöksiä ja että ihmisen valvonta on rakennettava osaksi kaikkien asejärjestelmien koko elinkaarta 43 .

3.    PÄÄTELMÄT

Tekoäly on jo osa jokapäiväistä elämäämme, mutta sen mahdollisuudet ovat paljon suuremmat kuin mitä tähän mennessä on nähty. Jotta Euroopasta voisi tulla johtava toimija tekoälyn alalla, sen on hyödynnettävä omia vahvuuksiaan ja tuettava eettisen, turvallisen ja alan viimeisintä kehitystä edustavan tekoälyn kehittämistä Euroopassa.

Tästä syystä komissio pyytää

·Eurooppa-neuvostoa hyväksymään koordinoidun suunnitelman;

·jäsenvaltioita panemaan koordinoidun suunnitelman täytäntöön ja osana sitä laatimaan vuoden 2019 puoliväliin mennessä kansalliset tekoälystrategiat, joissa hahmotellaan investointitasot ja täytäntöönpanotoimenpiteet;

·lainsäädäntövallan käyttäjiä hyväksymään nopeasti jäljellä olevat lainsäädäntöaloitteet, jotka ovat olennaisen tärkeitä Euroopan tekoälystrategian onnistumisen kannalta, mukaan lukien seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä esitetyt ehdotukset.

(1)

      https://www.latribune.fr/entreprises-finance/la-tribune-de-l-energie-avec-erdf/cinq-objets-connectes-pour-economiser-l-energie-545571.html  

(2)

      https://www.theguardian.com/society/2018/may/29/skin-cancer-computer-learns-to-detect-skin-cancer-more-accurately-than-a-doctor  

(3)

     COM(2018) 237.

(4)

     On arvioitu, että noin 90 prosenttia liikenneonnettomuuksista johtuu ihmisten tekemistä virheistä. Ks. COM(2016) 787.

(5)

     Euroopassa on maailmanluokan tutkijoita ja startup-yrityksiä tekoälyn alalla, ja sillä on johtoasema robotiikassa ja yritysten välisissä ohjelmistoissa/alustoissa. Sen vahvojen liikenne-, terveydenhuolto- ja valmistusalojen pitäisi olla tekoälyn eturintamassa.

(6)

      https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/eu-member-states-sign-cooperate-artificial-intelligence  

(7)

      https://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2018/06/29/20180628-euco-conclusions-final/  

(8)

     Kaikissa näissä toimissa on noudatettava EU:n kilpailu- ja valtiontukisääntöjä.

(9)

     Kohdennettu tekoälystrategia on otettu käyttöön Ranskassa, Suomessa, Ruotsissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Saksassa. Eräissä jäsenvaltioissa, kuten Tanskassa, Luxemburgissa, Alankomaissa ja Irlannissa, sekä Norjassa tekoälyyn liittyvät toimet sisältyvät laajempiin digitalisaatiostrategioihin. Itävalta, Belgia, Tšekki, Tanska, Viro, Saksa, Italia, Latvia, Puola, Portugali, Slovenia, Slovakia ja Espanja ovat parhaillaan laatimassa strategioita.

(10)

      https://ec.europa.eu/knowledge4policy/ai-watch_en

(11)

     Euroopassa investointiin vuonna 2016 yhteensä 2,4–3,2 miljardia euroa, kun Aasiassa investoitiin 6,5–9,7 miljardia euroa ja Pohjois-Amerikassa 12,1–18,6 miljardia euroa. Lähde: 10 imperatives for Europe in the age of AI and automation, McKinsey, 2017.

(12)

     Tähän voivat sisältyä Euroopan rakenne- ja investointirahastoista tehtävät investoinnit. Viidellä alueella on tekoälyyn liittyviä painopisteitä älykkään erikoistumisen strategioissaan: Niedersachsen [DE], Pohjois-Savo [FI], Łódzkie [PL], Luoteis-Romania [RO] ja Koillis-Romania [RO]. Ks:  http://s3platform.jrc.ec.europa.eu/map  

(13)

     Euroopan tekoälystrategiaa tuetaan monivuotiseen rahoituskehykseen liittyvissä ehdotuksissa, etenkin uudessa Digitaalinen Eurooppa -ohjelmassa ja Horisontti Eurooppa -ohjelmassa, joka on EU:n kaikkien aikojen kunnianhimoisin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma.

(14)

Ks. komission hiljattainen tiedonanto ”Sisämarkkinat muuttuvassa maailmassa”, COM(2018) 772.

(15)

     Ks. lisätietoja ehdotetuista toimista koordinoidun suunnitelman jaksosta B.

(16)

     Robotiikkaa (’SPARC’) ja massadataa (’Big Data Value’) koskeviin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin on osoitettu 1,2 miljardia euroa julkisia investointeja ja 3,2 miljardia euroa yksityisiä investointeja vuosina 2014–2020, eli yhteensä 4,4 miljardia euroa.

(17)

     Massadataa koskevan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden yksityinen kumppani Big Data Value Association on hyväksynyt tekoälyä koskevan kannanoton, johon sisältyy suositus kehittää tekoälyä koskeva kumppanuus (marraskuu 2018). http://bdva.eu/sites/default/files/AI-Position-Statement-BDVA-Final-12112018.pdf

(18)

      https://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2018/06/29/20180628-euco-conclusions-final/  

(19)

     Euroopan innovaationeuvoston pilottivaiheessa on pelkästään vuonna 2018 rahoitettu 74:ää innovatiivista pk-yritysten ja startup-yritysten hanketta tekoälyyn liittyvien innovaatioiden kehittämiseksi.

(20)

     Ks. lisätietoja ehdotetuista toimista koordinoidun suunnitelman jaksosta C.

(21)

     COM(2016) 180.

(22)

      https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/cross-border-corridors-connected-and-automated-mobility-cam

(23)

COM(2018) 283.

(24)

      http://ai4eu.org/

(25)

     Ks. lisätietoja ehdotetuista toimista koordinoidun suunnitelman jaksosta D.

(26)

      https://www.pocbigdata.eu/monitorICTonlinevacancies/general_info/

(27)

      https://jointventure.org/images/stories/pdf/index2018.pdf

(28)

     Neuvoston direktiivi 2009/50/EY kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä korkeaa pätevyyttä vaativaa työtä varten. Komissio on ehdottanut tämän säädöksen tarkistamista – COM(2016) 378.

(29)

https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/appointment-members-high-level-expert-group-impact-digital-transformation-eu-labour-markets

(30)

     Ks. lisätietoja ehdotetuista toimista koordinoidun suunnitelman jaksoista E ja G.

(31)

     ”Data is the lifeline of AI”; ks. Yhteisen tutkimuskeskuksen raportin ”Artificial Intelligence: a European Perspective” luku 12 https://ec.europa.eu/jrc/en/publication/eur-scientific-and-technical-research-reports/artificial-intelligence-european-perspective

(32)

     Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta.

(33)

     Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1807, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, muiden kuin henkilötietojen vapaan liikkuvuuden kehyksestä Euroopan unionissa.

(34)

     Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä (uudelleenlaadittu), COM(2018) 234.

(35)

     Linkit tietovarastoihin asetetaan saataville tekoälyn tilausalustalla, joka tarjoaa palveluja tekoäly-yhteisölle.

(36)

      https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/eurohpc-joint-undertaking

(37)

      https://www.ecsel.eu/  

(38)

      https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/european-processor-initiative-consortium-develop-europes-microprocessors-future-supercomputers

(39)

     Ks. lisätietoja ehdotetuista toimista koordinoidun suunnitelman jaksoista F ja H.

(40)

      https://www.theguardian.com/technology/2016/mar/24/tay-microsofts-ai-chatbot-gets-a-crash-course-in-racism-from-twitter

(41)

      https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/european-ai-alliance

(42)

     Tämä periaate esitetään syyskuussa 2017 annetussa kyberturvallisuutta koskevassa yhteisessä tiedonannossa (JOIN(2017) 450).

(43)

     Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja koordinoi komission tukemana ja Yhdistyneissä kansakunnissa, maailmanlaajuisessa teknologiapaneelissa (Global Tech Panel) ja muissa monenkeskisissä foorumeissa toteutettujen kuulemisten pohjalta ehdotuksia näihin monimutkaisiin turvallisuushaasteisiin vastaamiseksi. 

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 7.12.2018

COM(2018) 795 final

LIITE

asiakirjaan

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA-NEUVOSTOLLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Koordinoitu tekoälysuunnitelma

Koordinoitu suunnitelma Euroopassa tuotetun tekoälyn kehittämisestä ja hyödyntämisestä – 2018

Tekoäly on väline, joka voi auttaa meitä vastaamaan eräisiin maailman suurimpiin haasteisiin. Se voi auttaa lääkäreitä tekemään parempia diagnooseja ja kehittämään hoitomenetelmiä sellaisiinkin sairauksiin, joille ei ole vielä minkäänlaista hoitoa. Sen avulla voimme optimoida resurssien käyttöä ja vähentää näin energiankulutusta. Sitä hyödyntämällä voimme vähentää tarvetta käyttää torjunta-aineita ja näin rajoittaa ympäristön likaantumista. Sen avulla voimme laatia parempia sääennusteita ja ennakoida luonnonkatastrofeja. Luetteloa voisi jatkaa lähes loputtomiin. Tekoäly on talouden ja tuottavuuden tulevan kasvun tärkein vauhdittaja, ja se tukee osaltaan Euroopan teollisen pohjan kestävyyttä ja kannattavuutta 1 . Tekoäly muuttaa maailmaa, kuten höyrykone ja sähkö tekivät aikoinaan.

Euroopan unionin tavoitteena on kehittää luotettavaa tekoälyä, joka pohjautuu Euroopan unionin perusoikeuskirjasta lähteville eettisille ja yhteiskunnallisille arvoille. Pelkkä luottamus tekoälyyn ei riitä, vaan tekoälystä olisi oltava hyötyä myös henkilökohtaisessa ja ammatillisessa käytössä. Euroopan tavoitteena on luoda tekoälylle innovaatiomyönteinen ekosysteemi eli ympäristö, jossa on talouden toimijoita varten infrastruktuuri, tutkimusresursseja, testausympäristöjä, rahoitusta, oikeudellinen kehys ja riittävästi osaamista, jota tekoälyyn investoiminen ja sen käyttöönotto edellyttävät. Kaiken kaikkiaan tavoitteena on, että Euroopasta tulee maailman johtava alue alan viimeisintä kehitystä edustavan, eettisen ja turvallisen tekoälyn kehittämisessä ja käyttöönotossa ja että se voi näin edistää ihmiskeskeisen lähestymistavan omaksumista maailmanlaajuisesti.

Tekoäly on ollut EU:n neuvoston asialistalla silloisen puheenjohtajamaa Viron syyskuussa 2017 järjestämästä digitaalihuippukokouksesta lähtien. 25. huhtikuuta 2018 annetussa tiedonannossa ”Tekoäly Euroopalle” 2 ehdotetaan eurooppalaista strategiaa tämän tavoitteen tueksi. Tiedonannossa ehdotetaan myös tekoälyn kehittämistä Euroopassa koskevaa koordinoitua suunnitelmaa 3 , joka laaditaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa vuoden 2018 loppuun mennessä. Eurooppa-neuvosto tuki tätä ehdotus 4 . Tällä asiakirjalla on tarkoitus vastata tuohon pyyntöön. Eurooppa voi tehdä tästä visiosta todellisuutta ainoastaan jäsenvaltioiden ja komission yhteistyöllä.

Koordinoitu suunnitelma perustuu yhteistyöjulistukseen, jonka kaikki EU:n jäsenvaltiot ja Norja allekirjoittivat vuoden 2018 Digital Day -tapahtumassa 5 ja jossa korostetaan halua tehdä tiiviimpää yhteistyötä tekoälyn alalla. EU:n puheenjohtajamaana toimiva Itävalta otti myös tekoälyn yhdeksi teollisuuden digitalisointiin liittyväksi prioriteetiksi 6 .

Koordinoidun suunnitelman päätavoitteina on maksimoida investointien vaikutus EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla, edistää synergioita ja yhteistyötä koko EU:ssa, myös eettisissä kysymyksissä, tukea parhaiden käytäntöjen vaihtoa sekä määritellä yhdessä tie eteenpäin. Toimimalla yhdessä unioni voi maksimoida suunnitelman vaikutuksen voidakseen kilpailla maailmanlaajuisesti.

Euroopan teollisuuden digitalisointia ja tekoälyä käsittelevä jäsenvaltioiden ryhmä ja komissio keskustelivat vuoden 2018 kesäkuun ja marraskuun välisenä aikana mahdollisista yhteistyön osa-alueista. Jotta voitaisiin pysyä tekoälyn yhteiskunnassa ja taloudessa aiheuttamien nopeiden muutosten tasalla, jäsenvaltiot, Norja ja Sveitsi sopivat koordinoidusta suunnitelmasta, jota seurataan ja tarkistetaan vuosittain sen varmistamiseksi, että se pysyy ajan tasalla. Tämä asiakirja on suunnitelman ensimmäinen versio. Se sisältää lähinnä vuosina 2019 ja 2020 toteutettavia toimia, ja painopiste on nykyisessä rahoituskehyksessä suunnitelluissa EU:n tason toimissa. Suunnitelman odotetaan ulottuvan seuraavalle vuosikymmenelle, mahdollisesti vuoteen 2027, seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesti 7 .

Koordinoidun toiminnan on todettu olevan tarpeellista tekoälyyn liittyvien investointien, huippuosaamisen ja tekoälyn leviämisen, datan saatavuuden, yhteiskunnallisten haasteiden, eettisten kysymysten ja sääntelykehyksen aloilla. Toimet koskevat sekä yksityistä että julkista sektoria, joiden välillä on monia synergioita.

”Euroopassa tuotettu tekoäly”, joka täyttää kansalaisten odotukset, vastaa yhteiskunnan tarpeisiin ja parantaa kilpailukykyä

Koordinoitu suunnitelma maksimoi tekoälyn hyödyt kaikille eurooppalaisille edistämällä sellaisen luotettavan tekoälyn kehittämistä, joka vastaa eurooppalaisia eettisiä arvoja ja kansalaisten toiveita. Eurooppa lisää asteittain toimiaan yleistä etua koskevilla aloilla, kuten terveydenhoidossa, liikenteessä, turvallisuusalalla, koulutuksessa ja energia-alalla, sekä muilla aloilla, kuten valmistuksessa ja rahoituspalveluissa (myös lohkoketjun kautta).

Tämä suunnitelma kokoaa yhteen konkreettisia ja toisiaan täydentäviä EU:n, kansallisen ja alueellisen tason toimia 8 , joilla pyritään

-lisäämään investointeja ja vahvistamaan huippuosaamista sellaisten tekoälyteknologioiden ja -sovellusten alalla, jotka ovat luotettavia ja ”sisäänrakennetusti eettisiä ja turvallisia”. Investoinnit toteutetaan vakaassa sääntely-ympäristössä, joka mahdollistaa kokeilun ja tukee disruptiivista innovointia kaikkialla EU:ssa. Tämä varmistaa tekoälyn mahdollisimman laajan ja onnistuneen käytön Euroopan taloudessa ja yhteiskunnassa;

-hyödyntämään Euroopan vahvuuksia ja kehittämään ja toteuttamaan yhteistyössä teollisuuden ja jäsenvaltioiden kanssa yritysten ja korkeakoulujen tutkimus- ja kehitysyhteistyötä ja innovointia koskevia yhteisiä linjauksia;

-mukauttamaan koulutusohjelmia ja -järjestelmiä Euroopan yhteiskunnan ja sen tulevien sukupolvien valmistelemiseksi tekoälyn käyttöön;

-kehittämään Euroopassa tekoälyn taustalla olevia olennaisia valmiuksia, kuten data-avaruuksia ja maailmanluokan vertailulaitoksia testausta ja kokeilua varten;

-tekemään Euroopan julkishallinnoista edelläkävijöitä tekoälyn käytössä;

-panemaan asiantuntijoiden työn pohjalta täytäntöön tekoälyn kehittämistä ja käyttöä koskevat selkeät eettiset suuntaviivat, joissa kunnioitetaan täysimääräisesti perusoikeuksia, jotta voidaan vahvistaa maailmanlaajuiset eettiset normit ja saavuttaa maailmanlaajuinen johtoasema eettisen ja luotettavan tekoälyn alalla;

-tarvittaessa tarkastelemaan uudelleen voimassa olevia kansallisia ja EU:n lainsäädäntökehyksiä niiden mukauttamiseksi paremmin erityisiä haasteita vastaaviksi.

Keskeiset mahdollistavat teknologiat

Tekoälyn kehitys avaa uusia mahdollisuuksia monilla aloilla, joita ovat muun muassa yksilöllinen terveydenhoito ja täsmälääketiede, liikkuvuus (autonomiset ajoneuvot 9 ), rahoitusteknologia, kehittynyt valmistus, avaruusperusteiset sovellukset, älykkäät sähköverkot, kestävä kierto- ja biotalous, rikollisen toiminnan parempi havaitseminen ja tutkinta (esim. rahanpesu, veropetokset) ja media.

Tällainen digitalisaatio edellyttää monissa tapauksissa nykyisin käytettävissä olevan infrastruktuurin merkittävää parantamista. Tekoälyn tehokas toteuttaminen edellyttää digitaalisten sisämarkkinoiden ja sen sääntelykehyksen toteuttamista. Tähän sisältyvät Euroopan kyberturvallisuuden teollisuus-, teknologia- ja tutkimusosaamiskeskuksen ja kansallisten koordinointikeskusten verkoston perustamista koskevan komission ehdotuksen 10 nopea hyväksyminen, liitettävyyden parantaminen taajuuksien koordinoinnin avulla, erittäin nopeat 5G-mobiiliverkot ja optiset kuidut, seuraavan sukupolven pilvipalvelut sekä satelliittiteknologiat 11 . Suurteholaskenta ja tekoäly kietoutuvat entistä tiiviimmin toisiinsa siirtyessämme kohti tulevaisuutta, jossa käytetään uusia laskenta-, tallennus- ja viestintäteknologioita. Myös infrastruktuurien olisi oltava sekä helposti käytettäviä että edullisia, jotta voidaan varmistaa tekoälyn osallistava käyttöönotto kaikkialla Euroopassa, etenkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä (pk-yrityksissä). Teollisuuden ja erityisesti pienten ja nuorten yritysten on oltava asemassa, jossa ne ovat tietoisia näistä teknologioista ja voivat integroida niitä uusiin tuotteisiin ja palveluihin ja näihin liittyviin tuotantoprosesseihin ja -teknologioihin. Tähän sisältyy myös työntekijöiden osaamisen kehittäminen ja uudelleenkoulutus. Myös standardointi on olennaisen tärkeää tekoälyn kehittämiselle digitaalisilla sisämarkkinoilla, sillä se auttaa muun muassa varmistamaan yhteentoimivuuden.

Paradigmamuutosta tarvitaan myös tapauksissa, joissa dataa on käsiteltävä paikallisesti (esimerkiksi verkkoon liitetyissä automatisoidussa autoilussa, jossa on pystyttävä tekemään nopeita päätöksiä odottamatta etäpalvelimen vastausta). Tämä kehityssuuntaus lisää kehittyneiden, pienitehoisten puolijohdinteknologioiden kysyntää. Skaalauksen lisäksi myös muita uusia paradigmoja on jo nousemassa esiin, ja myös energian kestävän käytön varmistamiseksi tarvitaan uusia energiatehokkaita laskenta-arkkitehtuureja (kuten neuromorfiset ja kvanttiteknologiat). Jäsenvaltioiden ja unionin nykyiset kumppanuudet, jotka toteutetaan yhteisyritysten muodossa, kuten ECSEL 12 (elektroniset komponentit ja järjestelmät) ja EuroHPC 13 (suurteholaskenta), samoin kuin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020” kvanttiteknologiaa koskeva lippulaivahanke ovat keskeisessä asemassa massadatan käsittelyn ja tekoälyn jatkokehityksen kannalta.

Jäsenvaltiot ja komissio tukevat jatkuvasti keskeisten mahdollistavien teknologioiden käyttöönottoa ja ottavat tekoälyn osaksi niihin liittyviä hankkeita.

Koordinoitu suunnitelma liittää toisiinsa näillä aloilla käynnissä olevat rinnakkaiset strategiat.

A.Strategiset toimet ja koordinointi

Komissio esitteli tekoälyä koskevan lähestymistapansa huhtikuussa 2018 julkaistussa tiedonannossa ”Tekoäly Euroopalle”. Se perustuu kolmeen pilariin:

·Tehostetaan EU:n teknologisia ja teollisia valmiuksia ja tekoälyn käyttöönottoa kaikilla talouden aloilla, sekä yksityisellä että julkisella sektorilla;

·Valmistaudutaan tekoälyn mukanaan tuomiin sosioekonomisiin muutoksiin;

·Varmistetaan tarvittava eettinen ja oikeudellinen kehys, joka perustuu unionin arvoihin ja on Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukainen.

Kuten huhtikuisessa tiedonannossa ilmoitettiin, komissio on antanut tekoälyä käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän tehtäväksi laatia tekoälyä koskevien eettisten suuntaviivojen luonnos. Korkean tason työryhmä antaa myös toimintapoliittisia suosituksia investoinneista ja sääntelykehyksestä.

Komissio on lisäksi antanut vastuuta ja uusia teknologioita käsittelevän asiantuntijaryhmän tehtäväksi avustaa komissiota tuotevastuudirektiivin täytäntöönpanoa koskevien ohjeiden laatimisessa ja sellaisten EU:n laajuisten periaatteiden kehittämisessä, joita voidaan käyttää suuntaviivoina sovellettavien lakien mahdollisessa mukauttamisessa EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla.

Verkkopohjaisen alustatalouden seurantakeskusta käsittelevä komission asiantuntijaryhmä tarkastelee lisäksi toimintapoliittisia kysymyksiä tekoälyyn liittyvillä sääntelyaloilla, joita ovat muun muassa datan saatavuus 14 , verkkomainonta ja algoritmien rooli digitaalisessa alustataloudessa.

Komissio on lisäksi perustanut korkean tason asiantuntijaryhmän, joka käsittelee digitalisaation vaikutusta EU:n työmarkkinoihin 15 . Ryhmä antaa keväällä 2019 raportin, jossa käsitellään strategioita työmarkkinoiden häiriötilanteista selviämiseksi.

Tekoälyyn tehtävät investoinnit ovat unionissa alhaisella tasolla ja hajanaisia verrattuna muuhun maailmaan, kuten Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Tämän puutteen korjaamiseksi huhtikuisessa tiedonannossa asetetaan kunnianhimoinen tavoite investointien lisäämiseksi siten, että kokonaisinvestoinnit (julkinen ja yksityinen sektori yhteensä) ovat vähintään 20 miljardia euroa vuosina 2018–2020 ja että investointeja lisätään asteittain 20 miljardiin euroon vuodessa seuraavan vuosikymmenen aikana.

Komission kasvattaa tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmassa ”Horisontti 2020” tekoälyyn tehtävät investoinnit 1,5 miljardiin euroon vuosina 2018–2020, mikä merkitsee 70 prosentin lisäystä vuosiin 2014–2017 verrattuna. Seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen osalta komissio on ehdottanut, että tekoälyyn investoidaan vähintään 1 miljardi euroa vuodessa Horisontti Eurooppa 16 - ja Digitaalinen Eurooppa 17 -ohjelmista. Komissio tarkastelee myös mahdollisuuksia mobilisoida investointeja Euroopan strategisten investointien rahastosta ja Euroopan rakenne- ja investointirahastoista. Esimerkiksi Euroopan aluekehitysrahaston odotetaan investoivan tekoälyyn seuraavan sukupolven älykkään erikoistumisen strategioiden pohjalta.

Kohdennettu tekoälystrategia on tähän mennessä otettu käyttöön Ranskassa, Suomessa, Ruotsissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Saksassa. Eräissä jäsenvaltioissa, kuten Tanskassa, Luxemburgissa, Alankomaissa ja Irlannissa, sekä Norjassa tekoälyyn liittyvät toimet sisältyvät laajempiin digitalisaatiostrategioihin. Lisäksi Itävalta, Belgia, Tšekki, Tanska, Viro, Saksa, Italia, Latvia, Puola, Portugali, Slovenia, Slovakia ja Espanja ovat parhaillaan laatimassa strategioita 18 . Investointien maksimoimiseksi, tärkeiden resurssien, kuten datan, kokoamiseksi yhteen ja saumattoman sääntely-ympäristön luomiseksi kaikkien jäsenvaltioiden on otettava käyttöön kansallinen tekoälystrategia ja sitä tukevat toimenpiteet Digital Day -tapahtuman tekoälyä koskevassa yhteistyöjulistuksessa ilmaisemansa aikomuksen mukaisesti.

Jäsenvaltiot ja komissio seuraavat vuosittain edistymistä suunnitelman toteuttamisessa 19 .

B.Investointien maksimointi kumppanuuksien avulla

Komission, jäsenvaltioiden ja yksityisen sektorin yhteiset toimet ovat välttämättömiä, jotta tekoälyyn tehtäviä investointeja voidaan helpottaa ja lisätä ja jotta niiden vaikutus voidaan maksimoida sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Euroopalla kokonaisuudessaan voi olla vaikutus ja se voi saavuttaa strategisen riippumattomuuden tekoälyn alalla ainoastaan jos sekä komissio että jäsenvaltiot ohjaavat investointejaan samaan suuntaan yhteisen ohjelmasuunnittelun avulla ja saavat vivutettua merkittäviä yksityisiä investointeja.

·Tien tasoittaminen uudelle kumppanuudelle tekoälyn alalla: Tekoälyä käsitellään nykyisin erilaisissa Horisontti 2020 -ohjelmaan liittyvissä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksissa, etenkin robotiikkaa ja massadataa koskevissa kumppanuuksissa, joilla on omat tutkimus- ja innovaatiolinjauksensa. Myös akateeminen tutkimusyhteisö on organisoitunut verkostoiksi, kuten eurooppalainen tekoäly-yhdistys EurAI. Komissio tekee jäsenvaltioiden tukemana yhteistyötä teollisuuden ja korkeakoulumaailman kanssa tekoälyä koskevien yhteisten tutkimus- ja innovaatiolinjausten laatimiseksi. Se pyrkii hyödyntämään Euroopan vahvuuksia ja kehittämään dynaamisen EU:n laajuisen tekoälyalan innovaatioekosysteemin, joka edistää tiivistä yhteistyötä teollisuuden ja korkeakoulujen välillä ja parantaa kilpailukykyä koko tekoälyn arvoketjussa. Tätä varten se helpottaa keskusteluja ensi vaiheessa robotiikkaa ja massadataa koskeviin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin osallistuvien sidosryhmien kanssa, mutta myöhemmin kaikkien teollisuuden ja tutkimuslaitosten asianomaisten sidosryhmien edustajien kanssa tekoälyä koskevien yhteisten strategisten tutkimus- ja innovaatiolinjausten laatimiseksi. Komissio aikoo perustaa johtajien ryhmän.

·Yhteisiä investointeja tekoälyyn: On olennaisen tärkeää, että Eurooppa määrittelee seuraavan sukupolven tekoälyteknologian, investoi siihen ja ottaa sen laajasti käyttöön. Yksi tärkeä osatekijä on tarjota mahdollisuudet riittäviin investointeihin startup-yrityksille niiden käynnistysvaiheessa, samoin kuin muille yrityksille niiden laajentumisvaiheessa. Tätä varten komissio pyrkii asettamaan resursseja tekoäly- ja lohkoketjualan startup-yritysten ja innovaattoreiden saataville niiden käynnistysvaiheessa sekä muiden yritysten saataville niiden laajentumisvaiheessa käyttämällä olemassa olevia välineitä, kuten Euroopan strategisten investointien rahastoa, Horisontti 2020 -ohjelmaa ja Euroopan investointirahastoa. Käyttöön annetaan aluksi 100 miljoonaa euroa vuonna 2020. Koska eräät varhaiset lohkoketjusovellukset, joissa käytetään louhintaa (Bitcoin), kuluttavat runsaasti energiaa, komissio asettaa tällaisten rahoitusohjelmien investointien valintaperusteissa etusijalle uudempien energiatehokkaiden lohkoketjuinfrastruktuurien ja -sovellusten tukemisen. Toimissa voidaan keskittyä i) rahoittamaan innovatiivisista tekoäly- ja lohkoketjuyrityksistä koostuvaa sijoitussalkkua; ii) kehittämään dynaamista EU:n laajuista tekoälyyn keskittyvää sijoittajayhteisöä; iii) moninkertaistamaan kansallisen tason investoinnit ottamalla mukaan kansalliset kehityspankit, jotka ovat halukkaita osallistumaan; iv) luomaan kannustimia yksityisen sektorin investoinneille ja v) tekemään Euroopasta houkuttelevampi paikka, jossa startup-yritykset voivat pysyä ja kasvaa. Tulevina vuosina tekoälyä ja lohkoketjua voidaan tukea myös InvestEU-ohjelmasta.

·Vastauksena kesäkuussa 2018 annettuihin Eurooppa-neuvoston päätelmiin 24 Euroopan komissio valmistelee Euroopan innovaationeuvoston pilottihanketta, jossa tuetaan markkinoita luovia läpimurtoinnovaatioita tekevien innovatiivisten yritysten (startup- ja pk-yritysten) laajentumista sekä läpimurtotiedettä ja keskeisiä mahdollistavia teknologioita, jotka voivat johtaa disruptiivisiin innovaatioihin.

C.Laboratoriosta markkinoille: i) huippututkimuksen tukeminen, ii) maailmanluokan vertailutestausrakenteiden perustaminen ja iii) tekoälyn käyttöönoton nopeuttaminen digitaali-innovaatiokeskittymien avulla

Komissio ja jäsenvaltiot tunnustavat, että on tärkeää jatkaa tieteellisen perustan lujittamista 25 ja tutkimuksen ja innovoinnin tukemista, jotta voidaan varmistaa kilpailukyky teknologiassa, vastata innovoinnin haasteisiin ja helpottaa tutkimustulosten siirtämistä teollisuuden käyttöön.

Komissio kasvattaa investointejaan tutkimukseen ja innovointiin Horisontti 2020 -ohjelmassa, ja tekoäly otetaan huomioon kaikissa aiheissa, joissa sitä voidaan kehittää tai hyödyntää. On esimerkiksi välttämätöntä osoittaa tekoälyyn merkittävää rahoitusta turvallisuussyistä, jotta voidaan estää pahantahtoisten toimijoiden harjoittama tekoälyteknologioiden käyttö haitantekotarkoituksessa rikolliseen toimintaan tai terrorismiin ja jotta toisaalta voidaan ottaa käyttöön lainvalvontaviranomaisia tukevia tekoälytyökaluja ja -ratkaisuja, joiden avulla ne voivat paremmin ehkäistä, havaita ja tutkia rikollista toimintaa ja terrorismia 26 .

Komissio pyrkii lisäksi vahvistamaan Euroopan tekoälyn huippuosaamiskeskuksia, perustamaan maailmanluokan vertailutestausrakenteita ja nopeuttamaan tekoälyn käyttöönottoa digitaali-innovaatiokeskittymien avulla ja varmistamaan näin, että Eurooppa hyötyy tutkimustoiminnan tuloksista.

Komissio säilyttää maantieteellisen tasapainon digitaali-innovaatiokeskittymien vahvistamiseen liittyvissä toimissaan ja kannustaa varmistamaan maantieteellisen kattavuuden huippuosaamiskeskusten ja testausrakenteiden verkostoissa sekä täydentävyyden koheesiopolitiikkaan liittyvien investointien kanssa. Vaikka Euroopalla on kiistattomia vahvuuksia monien johtavien tutkimuskeskustensa ansiosta, voimien yhdistäminen on välttämätöntä maailmanlaajuisen kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Eurooppa kasvattaa kansallisia tutkimusvalmiuksia ja saavuttaa kriittisen massan verkottamalla tiiviimmin eurooppalaisen tekoälytutkimuksen huippuosaamiskeskukset 27 . Tavoitteena on edistää Euroopan parhaiden tutkimusryhmien välistä yhteistyötä, jotta ne voivat yhdessä vastata tehokkaammin tekoälyyn liittyviin suuriin tieteellisiin ja teknologisiin haasteisiin, ja saada teollisuus mukaan tutkimusryhmiin ja löytää synergioita tutkimusryhmien välillä.

Maailmanluokan vertailutestausrakenteiden 28 perustaminen: Yksi tärkeä askel teknologian saattamisessa markkinoille on alan viimeisintä kehitystä edustavan teknologian kokeileminen ja testaus tosielämän ympäristössä. Investointien optimoimiseksi ja päällekkäisten tai kilpailevien toimien välttämiseksi olisi perustettava rajallinen määrä tekoälyyn erikoistuneita suuren mittakaavan vertailupaikkoja, jotka avataan kaikille eurooppalaiselle toimijoille.

Esimerkkeinä tällaisista testausrakenteista voidaan mainita verkkoon liitetyn ja automatisoidun autoilun rajat ylittävä testaus, automatisoitujen alusten testausalueet ja data-avaruuksien luominen. Komissio ja jäsenvaltiot määrittelevät, mitä uusia suuren mittakaavan testausrakenteita tarvitaan viimeisimpien tekoälyteknologioiden testaamiseksi keskeisillä aloilla, joita ovat muun muassa liikkuvuus, valmistus, elintarviketeollisuus ja turvallisuus. Näihin testausrakenteisiin voi sisältyä sääntelyn virtuaalisia testauspaikkoja (eli alueita, joissa sääntely on rajallista tai suosii uusien tuotteiden ja palvelujen testaamista) valituilla aloilla, joilla lainsäädäntö antaa sääntelyviranomaisille riittävästi harkintavaltaa ja lakisääteisiä tai sääntelyllisiä vaatimuksia voidaan höllentää testauksen ajaksi.

Tekoälyn käyttöönoton nopeuttaminen digitaali-innovaatiokeskittymien avulla: Yhtä tärkeää on edistää tekoälyn laajempaa käyttöönottoa taloudessa, etenkin pk-yrityksissä. Tähän sisältyy eurooppalaisten tekoälytutkimuksen huippuosaamiskeskusten tuottaman tietämyksen ja tieteellisten edistyksen ja edellä mainituissa testausrakenteissa validoitujen teknologioiden siirtäminen eteenpäin. Digitaali-innovaatiokeskittymät voivat auttaa varmistamaan, että kaikki yritykset, niin suuret kuin pienet, huipputeknologiaa edustavat tai muut, sekä julkinen sektori voivat tarttua digitaalisiin mahdollisuuksiin. Digitaali-innovaatiokeskittymien ytimen muodostavat tekniset korkeakoulut tai tutkimuslaitokset, ja ne voivat toimia keskitettyinä palvelupisteinä, joissa yritykset ja julkiset tahot voivat saada käyttöönsä teknologiaa, testausapua ja teknistä tukea, rahoitusneuvoja, markkinatietoja ja verkottumismahdollisuuksia. Tekoälyn alalla digitaali-innovaatiokeskittymät voivat auttaa pk-yrityksiä ja julkishallintoja määrittelemään tarvittavat datakokonaisuudet, kehittämään algoritmeja ja kouluttamaan tekoälyä ja ne voivat muodostaa yhteyden laskentavalmiuksiin tekoälyn tilausalustan pohjalta. Ne voivat auttaa kouluttamaan pk-yritysten ammattilaisia tekoälysovellusten käytössä ja antaa neuvoja saatavilla olevasta rahoitustuesta. Ne ovat yhteydessä sekä tutkimuksen huippuosaamiskeskuksiin että käytettävissä oleviin testausrakenteisiin.

Samalla tavoin Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin digitaalialan osaamis- ja innovaatioyhteisöjen nykyiset yksitoista keskittymää tuovat kohdealueillaan yhteen digitaalialan merkittäviä toimijoita.

D.Taidot ja elinikäinen oppiminen

Osaaminen on yksi keskeinen osatekijä, jota tekoälyn kehittäminen ja käyttö edellyttää. Tekoäly ja digitalisaatio muuttavat nopeasti yhteiskuntaa ja koko taloutta, myös työympäristöä. Euroopassa vallitsee merkittävä ja jatkuva tieto- ja viestintätekniikka-alan osaamisvaje. Osaamisen tarve on erityisen polttava tekoälyn kaltaisilla kehittyvillä aloilla, ja ongelma pahenee tarjonnan jäädessä jälkeen markkinoista. Lähes kaikissa jäsenvaltioissa on pula tieto- ja viestintätekniikan ammattilaisista, myös tekoälyn alalla 32 . Erikoistuneiden korkea-asteen koulutusohjelmien nykyinen tarjonta on rajallinen, eikä sitä ole tasaisesti saatavilla kaikissa jäsenvaltioissa 33 . 

Laajemman väestön yleinen heikko teknologinen tietämys haittaa tekoälyyn perustuvien ratkaisujen saatavuutta ja käyttöönottoa. Tarvittavien taitojen saatavuutta olisi edistettävä perusasteen ja keskiasteen koulutuksessa, vaikka opettajien koulutus onkin edelleen merkittävä haaste. On suunniteltava nopeutettuja uudelleenkoulutusohjelmia, jotta väestö voisi saada kokemusta tekoälystä. Oppimisen laajentamiseen voitaisiin käyttää verkossa avointen massakurssien (MOOC) kaltaista teknologiaa. Tekoälystä on tehtävä osa ei-teknisiä koulutusohjelmia muodollisessa ja epämuodollisessa koulutuksessa, jotta tulevaisuuden työntekijät saisivat tarvittavan tietämyksen voidakseen toimia ja selviytyä työympäristössä, jossa tekoäly on osa jokapäiväisiä tehtäviä.

Tieto- ja viestintätekniikan taitojen lisäksi myös muut taidot ovat yhtä tärkeitä ihmiskeskeisen tekoälyn kehittämisessä. Etiikka ja muut STEM-alojen ulkopuoliset taidot ovat yhtä tärkeitä, ja niiden olisi sisällyttävä kansallisten ja kansainvälisten tekoälystrategioiden osaamisen kasvattamista koskevaan osioon. Taitojen parantamiseen ja uudelleenkoulutukseen olisi lisäksi liityttävä myös työmarkkinoiden ja sosiaalipolitiikan uudenaikaistaminen, jotta useammin esiintyvistä työmarkkinasiirtymistä voidaan selvitä paremmin.

Osaamisvajetta pahentaa se, että lahjakkuuksia on vaikea houkutella Eurooppaan ja pitää siellä. Lahjakkaat tutkijat ja lupaavat startup-yritykset saavat usein houkuttelevia tarjouksia ulkomailta. Vuonna 2017 38 prosenttia Piilaakson väestöstä oli ulkomaalaisia, jotka olivat tulleet Yhdysvaltoihin täyttämään tietyn teknologiateollisuuden työpaikan, ja näistä 8 prosenttia oli eurooppalaisia 34 . Toimia tarvitaan erityisesti parhaiden lahjakkuuksien houkuttelemiseksi Eurooppaan ja pitämiseksi siellä ja kilpailukykyisen ympäristön luomiseksi. Tiiviimpi yhteistyö toimialan kanssa auttaa varmistamaan, että oppisisältö vastaa työmarkkinoiden tarpeita.

Komissio on hyväksynyt digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman 35 , jolla tuetaan teknologian käytön ja digitaalitaitojen kehittämistä koulutuksessa. Kuten huhtikuisessa tiedonannossa ilmoitettiin, Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti on parhaillaan sisällyttämässä tekoälyä tukemiensa maisteri- ja tohtoritasoisten koulutusohjelmien opetussuunnitelmiin. Lisäksi digitaalisten mahdollisuuksien harjoitteluohjelman (2018–2020) 36 puitteissa tarjotaan harjoittelupaikkoja, joissa Erasmus-opiskelijat voivat oppia edistyneitä digitaalitaitoja. Alakohtaista osaamisyhteistyötä koskevassa suunnitelmassa tuetaan alakohtaisten strategioiden laatimista osaamisvajeen poistamiseksi 37 . Lisäksi pyritään parantamaan monitieteisiä lähestymistapoja sisällyttämällä tekoälyyn liittyviä osatekijöitä muihin tieteenaloihin.

Tutkintojen vastavuoroinen tunnustaminen on tärkeää myös tekoälyn kaltaisten uusien tieteenalojen opinnoissa. Komissio antoi toukokuussa 2108 ehdotuksen neuvoston suositukseksi 38 korkea-asteen ja toisen asteen koulutuksen tutkintojen ja ulkomailla suoritettujen opintojaksojen automaattisen vastavuoroisen tunnustamisen edistämisestä. Ehdotetussa neuvoston suosituksessa jäsenvaltioita kehotetaan tekemään poliittinen sitoumus siitä, että automaattinen tunnustaminen otetaan käyttöön vuoteen 2025 mennessä.

E.Data: tekoälyn kulmakivi – yhteisen eurooppalaisen data-avaruuden luominen

Tekoälyn nykyistä laajenemista tukee suurten datajoukkojen saatavuus yhdistettynä laskentatehon ja tietoliikenneyhteyksien kasvuun. EU:n politiikan kulmakivi on turvallisen, luotettavan ja laadukkaan datan saatavuuden turvaaminen laajalle käyttäjäjoukolle yli rajojen. Avoimuus kansainvälisille datavirroille varmistetaan jatkossakin noudattaen täysimääräisesti henkilötietojen suojaa koskevia EU:n sääntöjä ja sovellettavia oikeudellisia välineitä, kuten vapaakauppasopimuksia, joita EU tekee kumppaneidensa kanssa, ja komission tietosuojan tason riittävyyttä koskevia päätöksiä henkilötietojen suojan tasosta kolmansissa maissa. Alakohtaisen lainsäädännön täysimääräinen täytäntöönpano parantaa tietojen saatavuutta ja uudelleenkäyttöä (esim. INSPIRE-direktiivi 40 ) ja mahdollistaa alakohtaisen datan, jota tarvitaan julkisen sektorin tehokkaiden tekoälysovellusten tueksi analyyttisiin tai politiikan seurannan tarkoituksiin 41 .

Yleisessä tietosuoja-asetuksessa vahvistetaan henkilötietojen keräämiseen, käyttöön ja jakamiseen sovellettavat säännöt, joita on noudatettava käsiteltäessä yksittäisiin henkilöihin liittyvää dataa. Lisäksi hiljattain hyväksytty asetus muiden kuin henkilötietojen vapaasta liikkuvuudesta helpottaa rajatylittäviä datavirtoja kaikkialla unionissa digitaalisten sisämarkkinoiden kulmakivenä. Datan jakamisen ja käyttöoikeuden saamisen osalta harkitaan myös lohkoketjuihin perustuvia ratkaisuja, jotka ovat kaikilta osin yleisen tietosuoja-asetuksen ja yksityisyyden suojan mukaisia. Verkossa toimivien välityspalvelujen, kuten markkinapaikkojen, sovelluskauppojen tai majoituksen varausjärjestelmien välille on ehdotettu kauppatapoja koskevia sääntöjä 42 , joissa asetetaan edellytykset ennakoitavalle ja avoimelle datan käytölle säilytyspalvelujen piirissä ja niiden yrityskäyttäjien keskuudessa. Tällaisten toimenpiteiden tarkoituksena on varmistaa oikeudenmukaisuus ja luottamus liikesuhteisiin sekä datan arvoa tuottava käyttö verkkoalustojen ympäristössä.

Tarvitaan toimia, joilla helpotetaan julkisen ja yksityisen sektorin hallussa olevan datan jakamista luomalla yhteinen eurooppalainen data-avaruus 43 : saumaton digitaalinen alue mittakaavassa, joka mahdollistaa dataan perustuvien uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisen. Erityisesti julkisen sektorin tuottama ja hallussaan pitämä data on usein hyvin laadukasta ja siksi merkittävä voimavara Euroopan innovaattoreille ja yrityksille.

Datan käytön lisäämiseksi data-avaruudessa siitä olisi tehtävä mahdollisimman yhteentoimivaa, erityisesti sopimalla, että tavoitellaan dataformaatteja, jotka ovat avoimia, löydettävyyttä, saatavuutta, yhteentoimivuutta ja uudelleenkäyttöä koskevien FAIR-periaatteiden mukaisia, koneellisesti luettavia, standardoituja ja dokumentoituja, sekä kanssakäymisessä julkisen ja yksityisen sektorin välillä että eri sektorien sisällä ja yli niiden rajojen 44 .

Julkisen sektorin hallussa olevia tietoja koskevassa direktiivissä 45 asetetaan puitteet tällaisten tietojen uudelleenkäytölle yrityksissä. Toimissa olisi keskityttävä helpottamaan datajoukkojen käytännön saatavuutta, erityisesti startup-yritysten ja pk-yritysten kannalta, ja niiden yhdistämistä. Erityisen tärkeitä ovat yhteentoimivien data- ja metatietoformaattien suunnittelu ja toteuttaminen sekä standardoitujen sovellusrajapintojen käyttöönotto eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden pohjalta 46 .

Näillä toimilla täydennetään jäsenvaltioiden toimia, joilla pyritään edistämään datan saatavuutta, yhteentoimivuutta ja uudelleenkäytettävyyttä tekoälyn kannalta erittäin merkittävillä aloilla, kuten terveydenhuolto 47 (ks. jäljempänä), ympäristö, liikkuvuus, turvallisuus, muuttoliike sekä kestävä ja kiertotaloutta edistävä biotalous ja elintarvikejärjestelmä.

F.Sisäänrakennettu eettisyys ja sääntelykehys

Asianmukainen ja ennakoitavissa oleva, eettinen ja sääntelyllinen kehys, joka perustuu tehokkaisiin suojatoimiin perusoikeuksien ja -vapauksien suojaamiseksi, on välttämätön edellytys, jotta kansalaiset voivat luottaa tekoälyyn ja investointivarmuutta tarvitsevat yritykset voivat tarttua uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Eettisten näkökohtien esiin tuonti edistettäessä innovaatioita voi tuoda Euroopan yrityksille kilpailuetua maailmanmarkkinoilla. Lisäksi tekoälyn yleistyminen julkisella sektorilla herättää myös samanlaisia eettisiä ja perusoikeuksia koskevia huolenaiheita, joihin on puututtava varhaisessa vaiheessa.

Kuten tiedonannossa ”Tekoäly Euroopalle” ilmoitettiin, komissio on antanut tekoälyä käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän tehtäväksi laatia tekoälyä koskevien eettisten suuntaviivojen luonnos 54 . Ensimmäinen luonnos suuntaviivoiksi valmistuu joulukuussa 2018, ja lopullinen versio on määrä julkaista maaliskuussa 2019 Euroopan tekoälyallianssin laajan kuulemisen jälkeen 55 . Yksi keskeisistä periaatteista on ”sisäänrakennettu eettisyys”, jossa eettiset periaatteet sisällytetään tekoälytuotteisiin ja -palveluihin jo suunnitteluprosessin alussa.

On tärkeää, että lainsäädäntö tarjoaa oikeat puitteet tekoälyä hyödyntäville innovaatioille ja tekoälyratkaisujen käyttöönotolle. Samalla on käsiteltävä mahdollisia riskejä, joita teknologian käyttö ja vuorovaikutus teknologian kanssa aiheuttavat, mukaan lukien kyberturvallisuuteen liittyvät huolenaiheet. Kyberturvallisuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä väärinkäytön (esim. hakkeroinnin, tekoälyalgoritmien manipuloinnin tai tekoälyalgoritmeilla käsiteltävän datan manipuloinnin) ehkäisemistä sekä mekanismeja, joilla varmistetaan kuluttajien turvallisuus ja tehokkaat oikeussuojakeinot vahinkoja kärsineille uhreille ja helpotetaan tutkimuksia, jos tekoälyjärjestelmä vaarantuu. Tekoälyyn liittyviä kyberturvallisuusvaatimuksia on tarpeen täsmentää, ja ne olisi sisällytettävä ehdotetun eurooppalaisen kyberturvallisuuden sertifiointikehyksen 56 mukaiseen sertifiointijärjestelmään. Lisäksi tapauksissa, joissa yritykset toimivat turvallisuuden kannalta merkityksellisillä aloilla (esim. rahoituslaitokset, radioaktiivisten aineiden tuottajat jne.) tiettyjen tekoälytuotteiden käyttö ja prosessit palvelevat yleistä etua, joten niiden käytöstä voidaan tehdä pakollista.

Riittävä turvallisuus- ja vahinkovastuujärjestelmä, jolla taataan uhrien korkeatasoinen turvallisuus ja tehokkaat oikeussuojakeinot, on välttämätön, jotta voidaan rakentaa luottamusta tekoälyyn.

Lisäksi asianmukaisilla turvatoimilla, sääntelyn virtuaalisilla testauspaikoilla ja muilla politiikan kokeilu- ja kehitysmenetelmillä voi olla merkittävä rooli tekoälyyn perustuvaan innovointiin kannustamisessa aloilla, joilla lainsäädännössä annetaan sääntelyviranomaisille riittävästi liikkumavaraa. Vuonna 2019 keskitytään arvioimaan sitä, onko Euroopan sääntelykehys yleisesti tekoälyn mahdollistaman teknologian ja erityisesti verkkoon liitetyn ja automatisoidun autoilun kannalta tarkoituksenmukainen.

Innovaatiosopimukset 57 voivat toimia nykyisen lainsäädännön puitteissa välineinä tekoälyn kehittämiseen ja käyttöönottoon liittyvien sääntelyesteiden arvioimiseksi. Innovaatiosopimukset ovat EU:n, innovaattoreiden sekä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten välisiä vapaaehtoisia yhteistyösopimuksia. Sopimuksen tavoitteena on saada syvällinen käsitys siitä, miten EU:n sääntö tai määräys toimii käytännössä. Jos säännön tai määräyksen todetaan muodostavan esteen innovoinnille, sopimus tuo asian esiin ja siitä on hyötyä myös jatkotoimissa.

Muita tärkeitä tekijöitä yhdennettyjen eurooppalaisten kotimarkkinoiden luomiseksi tekoälyn mahdollistamille tuotteille, palveluille ja sovelluksille ovat esimerkiksi tietosuoja ja yksityisyyden suoja 58 , kuluttajansuoja ja kilpailulainsäädännön noudattamisen sisällyttäminen jo suunnitteluvaiheeseen. Lisäksi tekoälyn kehittämisen ja käyttöönoton eräät tärkeät näkökohdat erityisesti aloilla, joilla on suuria yhteiskunnallisia ja poliittisia kysymyksiä, liittyvät algoritmisen päätöksenteon ja siihen liittyvien hallintomallien oikeudenmukaisuuteen, läpinäkyvyyteen ja vastuullisuuteen 59 sekä tekoälyn vaikutukseen ihmisten käyttäytymiseen 60 .

Olisi tutkittava myös teollis- ja tekijänoikeuksia koskevia kysymyksiä, jotta voidaan varmistaa, että asiaan liittyvässä sääntelykehyksessä otetaan asianmukaisesti huomioon tietyt tekoälyyn liittyvät haasteet ja voidaan siten edistää sen tehokasta kehittämistä.

G.Tekoäly julkisella sektorilla

Tekoälysovellukset voivat edistää parempia julkisia palveluja monin eri tavoin, esimerkiksi mahdollistamalla älykkäämmät analyyttiset valmiudet ja parantamalla reaaliaikaisten prosessien (esim. väestö, talous, ympäristö ja ilmastonmuutos) tuntemusta taloudessa, yhteiskunnassa ja ympäristökysymysten alalla, mukaan lukien rikollisen toiminnan, kuten veropetosten ja rahanpesun, havaitseminen.

Tekoälypohjaiset ratkaisut voivat tarjota lyhyempiä ja monipuolisempia palauteketjuja kaikille hallinnon tasoille, mikä tarjoaa mahdollisuuden nopeuttaa palvelujen toimittamista sekä parantaa niiden tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Ne avaavat mahdollisuuksia

·parantaa tarjottujen palvelujen laatua ja johdonmukaisuutta,

·parantaa politiikkatoimien suunnittelua ja täytäntöönpanoa,

·tehostaa ja kohdentaa toimenpiteitä,

·parantaa julkisten hankintojen toimivuutta ja vaikuttavuutta sekä

·lisätä turvallisuutta ja parantaa henkilöllisyyden hallintaa ja terveys- ja työvoimapalveluja.

Julkisen tuen saajien kannalta tekoälyä hyödyntävä päätös voi yksinkertaistaa viranomaisten ja tuensaajien välistä suhdetta sisällyttämällä laajemmin yleistä etua tai sääntelyä koskevia näkökohtia päivittäiseen päätöksentekoon (esim. kohdennetulla viestinnällä, käyttäytymistä ohjaavilla ”tuuppauksilla” jne.).

Tekoäly voi parantaa kansalaisten ja hallinnon kanssakäymistä vuorovaikutteisten keskustelujärjestelmien (mukaan lukien digiavustajat ja julkiset chatbotit), monikielisten palvelujen ja automatisoidun kääntämisen kautta. Tekoälyä pyritään soveltamaan myös sosiaali- ja terveysalalla lääkäreiden päätöksenteon tai nuorten syrjäytymisvaaran varhaisen tunnistamisen tukena 63 .

Kuten edellä on esitetty, konkreettisia toimenpiteitä ehdotetaan julkisen sektorin tietojen avaamiseksi tekoälysovellusten käyttöön yleistä etua palvelevilla aloilla, kuten lääketieteellinen kuvantaminen tai genomiikka.

Jäsenvaltioita kannustetaan vertaisoppimiseen muiden jäsenvaltioiden kanssa erityisesti sääntelyn virtuaalisten testauspaikkojen ja muiden testausjärjestelmien osalta.

H.Kansainvälinen yhteistyö

Tekoälystä keskustellaan tällä hetkellä kaikkialla maailmassa ja monilla kansainvälisillä foorumeilla, kuten YK:ssa, G7:ssä tai G20-ryhmässä 67 , joten kansainvälinen yhteistyö on ratkaisevan tärkeää. Tekoälyn kehittäminen hyötyy kansainvälisestä yhteistyöstä erityisesti edistyneissä maissa, joilla on tutkimus- ja innovointivahvuuksia ja varaa investoida tekoälyyn. Kansainvälisten standardien yhteinen kehittäminen helpottaa tekoälyn käyttöönottoa ja hyväksyntää. Unioni edistää tekoälyä koskevia eettisiä ohjeita kansainvälisesti ja avaa vuoropuhelua ja yhteistyötä kaikkien niiden EU:n ulkopuolisten maiden ja kolmansien maiden sidosryhmien kanssa, jotka ovat halukkaita jakamaan samat arvot.

Jotta nämä ponnistelut onnistuisivat, jäsenvaltioiden ja unionin olisi kuitenkin pyrittävä yhdenmukaistamaan tekoälyä koskevia kahdenvälisiä toimia yksittäisten jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välillä sekä yhdistettävä voimansa, jotta tekoälyä voidaan kehittää vastuullisella tavalla maailmanlaajuisesti. Unionin on tässä asiassa puhuttava yhdellä äänellä kolmansille maille ja ylipäänsä koko muulle maailmalle. Synergiassa jäsenvaltioiden toimien kanssa EU:n olisi pyrittävä liittoutumaan myös sidosryhmien – teknologiayritysten, korkeakoulujen ja muiden osapuolten – kanssa, jotta voidaan osallistua maailmanlaajuisesti eri sidosryhmistä muodostuvaan yhteenliittymään vastuullisen tekoälyn turvaamiseksi.

Lisäksi unioni järjestää vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla tekoälyä käsittelevän kansainvälisen ministerikokouksen, jonka tavoitteena on saada aikaan maailmanlaajuinen yhteisymmärrys tekoälyn eettisistä vaikutuksista. EU myös käyttää ulkopolitiikan välineitään työskennellessään kansainvälisten kumppanien kanssa sääntelyyn ja etiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Jotkin jäsenvaltiot ehdottavat ilmastonmuutospaneelin kaltaista hallitustenvälistä prosessia. Kansainvälisen turvallisuusulottuvuuden osalta tekoälypolitiikka pohjautuu korkean edustajan työhön maailmanlaajuisessa teknologiapaneelissa (Global Tech Panel) sekä Yhdistyneissä Kansakunnissa ja muilla monenvälisillä foorumeilla.

Lopuksi todettakoon, että unioni tarjoaa asiantuntemustaan ja kohdennettua rahoitusta tekoälyn sisällyttämiseksi tiiviimmin kehitysyhteistyöpolitiikkaan. Tekoälyllä tulee olemaan huomattava vaikutus maailmanlaajuisiin haasteisiin ja kehitysyhteistyöpolitiikkaan. Esimerkiksi tekoälyä hyödyntävällä täsmäviljelyllä voidaan vähentää torjunta-aineiden ja lannoitteiden käyttöä sekä vedenkulutusta, minkä vuoksi se on teknologiaa, joka sopii ihanteellisesti kehitysmaiden kasvavan väestön auttamiseen. Tekoälyä voidaan käyttää myös sääilmiöiden, ilmaston ja muiden luonnonilmiöiden mallintamiseen, minkä avulla paikallisväestöä voidaan esimerkiksi varoittaa äärimmäisistä sääolosuhteista tai uhkaavista katastrofeista, jotta niihin voidaan valmistautua ennalta. Tekoäly ja digitaaliteknologia voivat tukea kohtuuhintaisia korkean teknologian ratkaisuja, myös epävarmassa asemassa oleville ihmisille, kunnioittaen samalla eettisiä ja yksityisyyteen liittyviä kysymyksiä.

Linkkejä:

Komission tiedonanto ”Tekoäly Euroopassa”

https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/communication-artificial-intelligence-europe  

Julkilausuma tekoälyä koskevasta yhteistyöstä

https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/eu-member-states-sign-cooperate-artificial-intelligence )

Tekoälyallianssi

https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/european-ai-alliance

(1)

     Teollisuustekniikoita käsittelevä korkean tason ryhmä on suositellut, että Euroopan teollisuuden kannalta elintärkeän, monien alojen kehitystä vauhdittavan potentiaalinsa vuoksi tekoäly olisi nimettävä yhdeksi keskeisistä mahdollistavista teknologioista.

https://publications.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/28e1c485-476a-11e8-be1d-01aa75ed71a1/language-en

(2)

     COM(2018) 237.

(3)

     Kuten edellä mainitussa 25. huhtikuuta 2018 annetussa tiedonannossa todetaan, tekoälyllä tarkoitetaan järjestelmiä, jotka osoittavat älykästä käyttäytymistä analysoimalla ympäristöään ja toimimalla osittain itsenäisesti tiettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tekoälyjärjestelmät voivat olla täysin ohjelmistopohjaisia ja toimia virtuaalimaailmassa (esimerkiksi äänikomennoilla ohjattavat digiapulaiset, kuva-analyysiohjelmistot, hakuohjelmistot, puheen- ja kasvojentunnistusohjelmistot) tai laitteistojen osia (esimerkiksi edistyneet robotit, autonomiset autot, miehittämättömät ilma-alukset (droonit) tai esineiden internetin sovellukset). Tekoäly avustaa meitä päivittäin esimerkiksi kielenkääntämisessä, tekstittämisessä ja roskapostin suodattamisessa. Monet tekoälyteknologiat tarvitsevat dataa suorituskykynsä parantamiseksi. Kun ne ovat saavuttaneet hyvän suorituskyvyn, ne voivat auttaa päätöksenteossa ja automatisoida sen samalla alalla. Tekoälyjärjestelmä voidaan esimerkiksi kouluttaa ja tämän jälkeen käyttää sitä havaitsemaan kyberhyökkäyksiä kyseessä olevasta verkosta tai järjestelmästä saatavan datan pohjalta.

(4)

      https://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2018/06/29/20180628-euco-conclusions-final/

(5)

     Vuoden 2018 Digital Day -tapahtuma järjestettiin Brysselissä 10. huhtikuuta, ja siinä pyrittiin saavuttamaan jäsenvaltioiden yhteisiä sitoumuksia suhteessa Euroopan digitaaliseen tulevaisuuteen. Tekoälyä koskeva julistus allekirjoitettiin vapaaehtoisen ja osallistavan prosessin kautta.

(6)

     Ks. puheenjohtajavaltion ilmoitus  11972 /18, 14. syyskuuta 2018.

(7)

     Kaikki budjettiluvut, jotka liittyvät EU:n suunniteltuun osuuteen vuodesta 2020 eteenpäin, edellyttävät, että asianomaiset päätöksentekijät hyväksyvät oikeusperustan, työohjelmat ja vuotuiset talousarviot.

(8)

     Kaikissa näissä toimissa on noudatettava EU:n kilpailu- ja valtiontukisääntöjä.

(9)

     Verkkoon liitettyä ja automatisoitua liikkuvuutta koskevassa tiedonannossa tunnustetaan muun muassa tekoälyn kehittymisestä saatavat hyödyt, jotka avaavat uusia aloja liiketoiminnan kehittämiselle ja tasoittavat tietä uusille liikkuvuuspalveluille, jotka tekevät liikenteestä turvallisempaa, helpommin käytettävää ja kestävämpää.

(10)

     COM(2018) 630.

(11)

     Esim. EU:n omistama maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä Galileo.

(12)

      https://europa.eu/european-union/about-eu/agencies/ecsel_en

(13)

      https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/blogposts/eurohpc-joint-undertaking-looking-ahead-2019-2020-and-beyond

(14)

     Duch-Brown et al (2017), The economics of ownership, access and trade in digital data. Joint Research Centre Digital Economy Working Paper 2017-01. https://ec.europa.eu/jrc/en/publication/eur-scientific-and-technical-research-reports/economics-ownership-access-and-trade-digital-data

(15)

      https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/appointment-members-high-level-expert-group-impact-digital-transformation-eu-labour-markets

(16)

     COM(2018) 435 ja COM(2018) 436.

(17)

     COM(2018) 434.

(18)

     Viidellä alueella on tekoälyyn liittyviä painopisteitä älykkään erikoistumisen strategioissaan, ja tekoälyllä voi olla merkitystä kansallisten tai alueellisten älykkään erikostumisen strategioiden teollisuuden digitalisaatioon liittyvissä toimissa Euroopan aluekehitysrahaston vuoden 2020 jälkeisissä ohjelmissa. Nämä viisi aluetta ovat Niedersachsen [DE], Pohjois-Savo [FI], Łódzkie [PL], Luoteis-Romania [RO] ja Koillis-Romania [RO]. Ks:  http://s3platform.jrc.ec.europa.eu/map . Tekoälystrategioita on myös muilla Euroopan alueilla, esimerkiksi Belgiassa.

(19)

     Yhteisen tutkimuskeskuksen kehittämä AI Watch -seurantaväline edistää tekoälyyn liittyvän kehityksen seurantaa ja tarjoaa joukon analyyseja, joita tarvitaan tukemaan eurooppalaisen tekoälyaloitteen toteuttamista. Se kehittää muun muassa tekoälyindeksejä, joissa käsitellään kaikkia poliittisen päätöksenteon kannalta merkityksellisiä tekijöitä. Nämä tiedot asetetaan saataville AI Watch -portaalissa: https://ec.europa.eu/knowledge4policy/ai-watch_en

(20)

     Mukaan lukien sosiaalisen osallisuuden ja työllisyyden, sähköisen hallinnon, sähköisen terveydenhuollon, keskeisten mahdollistavien teknologioiden, osaamisen, teollisuuden muutosprosessin ja älykkään erikoistumisen aloilla.

(21)

     Jäsenvaltioita kannustetaan analysoimaan digitaalisia ulottuvuuksia, mukaan lukien tekoäly, kun älykkään erikoistumisen strategioita tarkastellaan uudelleen Euroopan aluekehitysrahaston tulevia investointeja ajatellen.

(22)

     Euroopan teollisuuden digitalisointia ja tekoälyä käsittelevän jäsenvaltioiden ryhmän nimittämät edustajat.

(23)

     Olemassa olevien ryhmien pohjalta ja asiaan liittyvien eri EU:n välineiden erityistä hallintorakennetta noudattaen.

(24)

     EUCO 9/18 – 28. kesäkuuta 2018.

(25)

     Esimerkiksi Euroopan tutkimusneuvosto on rahoittanut yli 150:tä Euroopan johtavien tutkijoiden toteuttamaa huipputason tekoälyhanketta, joiden aiheina ovat olleet muun muassa syväoppiminen, neuroverkot, ennustaminen, konekääntäminen, luonnollisen kielen käsittely, konenäkö, robotiikka, keinotekoiset toimijat ja lääketieteellinen kuvantaminen sekä hallinnointi ja standardit.

(26)

     Tämä antaisi myös yrityksille mahdollisuuden parantaa turvallisuusvalmiuksiaan. Komissio keskustelee turvallisten yhteiskuntien ohjelmakomitea kanssa asiaa koskevien toimien sisällyttämisestä Horisontti 2020 ‑ohjelman vuoden 2020 työohjelmaan.

(27)

     Tekoälyn huippuosaamiskeskus on tutkimuskeskus, jolla on vahvaa asiantuntemusta tekoälyn alalta. Tällaisten keskusten päätarkoituksena on edistää kehitystä tieteen ja teknologian erityisaloilla.

(28)

     Testauksen ja kokeilun vertailurakenne on teknologiainfrastruktuuri, jolla on erityisosaamista ja kokemusta tietyn alan kypsän teknologian testauksesta todellisissa tai lähes todellisuutta vastaavissa olosuhteissa (älykäs sairaala, puhdastilat, älykäs kaupunki, koetila, verkkoon liitetyn ja automatisoidun autoilun käytävä jne.).

(29)

      https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/new-5g-cross-border-corridors-connected-and-automated-mobility-baltics-will-allow-testing

(30)

     ECSEL-yhteisyritys toimii kolmenvälisellä mallilla, jossa komissio, jäsenvaltiot ja teollisuus investoivat yhdessä tutkimuksen ja innovoinnin tukemiseen, mukaan lukien suuren mittakaavan demonstrointi- ja pilottihankkeet mikroelektroniikan, pienten järjestelmien integroinnin ja sisäänrakennettujen ohjelmistojen aloilla, keskittyen erityisesti integrointihankkeisiin.

(31)

     NUTS2-alueilla tarkoitetaan tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistössä perusalueita aluepolitiikan soveltamista varten.

(32)

     Tietojenkäsittelyssä ja -hallinnassa on tällä hetkellä yli 80 000 ammattilaisen vaje (yksi 20:tä tutkijaa kohti) http://www.pocbigdata.eu/monitorICTonlinevacancies/general_info/

(33)

    ”Vuonna 2018 noin kahdessa kolmasosassa EU:n jäsenvaltioista on alle 10 maisteriohjelmaa, joissa keskitytään vahvasti tekoälyyn. Vaikka tekoälyä koskevat opintomoduulit yleistyvät suhteellisesti ottaen eri koulutusaloilla, silti vain kolmasosassa EU:n jäsenvaltioista on yli 20 maisteriohjelmaa, joihin sisältyy vähintään yksi tekoälymoduuli.” López-Cobo et al. (2018), Academic offer and demand for advanced profiles in the EU. Artificial Intelligence, High Performance Computing and Cybersecurity. Joint Research Centre Scientific Report.

(34)

    https://jointventure.org/images/stories/pdf/index2018.pdf

(35)

     COM(2018) 22.

(36)

      https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/digital-opportunity-traineeships-boosting-digital-skills-job

(37)

      http://ec.europa.eu/social/BlobServlet?docId=16962&langId=en

(38)

     COM(2018) 270.

(39)

      https://ec.europa.eu/research/mariecurieactions/

(40)

     Direktiivi 2007/2/EY.

(41)

     Cetl V., Tomas R., Kotsev A., de Lima V.N., Smith R.S., Jobst M. (2019) Establishing Common Ground Through INSPIRE: The Legally-Driven European Spatial Data Infrastructure. Döllner J., Jobst M., Schmitz P. (eds) Service-Oriented Mapping. Lecture Notes in Geoinformation and Cartography. Springer, Cham.

(42)

      https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/business-business-trading-practices  

(43)

      https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/ALL/?uri=COM:2018:0232:FIN

(44)

     Ks. eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen käytänteet. Tavoitteena on edistää datan löydettävyyttä ja saatavuutta koskevia parhaita käytäntöjä (FAIR-data), https://ec.europa.eu/research/openscience/index.cfm?pg=open-science-cloud

(45)

      https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/european-legislation-reuse-public-sector-information

(46)

      Sovellusrajapinta helpottaa julkishallinnon datan jakamista ja käyttöä jäsenvaltioiden välillä. Tätä varten kehitetään yhteisiä lähestymistapoja, joita olisi edistettävä kokeiluilla ja sovellusrajapintoja koskevalla soveltavalla tutkimuksella. Yhteinen tutkimuskeskus aloitti vuonna 2018 tähän liittyvän tutkimuksen (APIs4DGov). Sen on tarkoitus olla osallistava ja hyödyntää eurooppalaisten julkishallintojen työtä kaikilla tasoilla, ja se edistää Verkkojen Eurooppa -välineen televiestintäohjelmassa hyväksyttyjen eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden ja moduulilähestymistavan toteuttamista. https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/new-study-digital-government-apis-apis4dgov-project  

(47)

     Terveydenhuollon alalla datan jakaminen on elintärkeää esimerkiksi tekoälyä ja ihmisen ja koneen rajapintaa käsittelevän aihekohtaisen älykkään erikoistumisen foorumin puitteissa. Siihen osallistuvat Emilia-Romagna (IT), Trenton autonominen maakunta (IT), Baden-Württemberg (DE), Navarra (ES), Noord-Brabant (NL) ja Örebro Län (SE). Ks: http://s3platform.jrc.ec.europa.eu/artificial-intelligence  

(48)

      https://www.europeandataportal.eu/en/homepage

(49)

      https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/eu-countries-will-cooperate-linking-genomic-databases-across-borders

(50)

     Komissio on jo tehnyt jäsenvaltioiden kanssa puitekumppanuussopimuksen, jonka tarkoituksena on osarahoittaa Copernicuksen ja Galileon avaruuspohjaisen datan käyttöä ja valtavirtaistamista yhdessä jäsenvaltioilta ja muista lähteistä saatavan datan kanssa.

(51)

     ICT-13-2018-2019 H2020 -työohjelma 2018-2020 Tieto- ja viestintäteknologia  

(52)

      https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/ALL/?uri=COM:2018:0232:FIN

(53)

      https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?qid=1539766272141&uri=CELEX%3A52018SC0125  

(54)

      https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/high-level-expert-group-artificial-intelligence . Tämä pohjautuu luonnontieteiden ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevän eurooppalaisen työryhmän työhön. http://ec.europa.eu/research/ege/pdf/ege_ai_statement_2018.pdf

(55)

      https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/european-ai-alliance

(56)

      https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/eu-cybersecurity-certification-framework

(57)

      https://ec.europa.eu/info/research-and-innovation/law-and-regulations/identifying-barriers-innovation_en

(58)

     Nykyisen sääntelykehyksen, kuten toukokuussa 2018 voimaan tulleen yleisen tietosuoja-asetuksen, pohjalta.

(59)

     Sääntelylliset lähestymistavat yleisessä tietosuoja-asetuksessa , rahoitusvälineiden markkinoita koskevassa direktiivissä , asetusehdotuksessa oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden edistämisestä verkossa toimivien välityspalvelujen yrityskäyttäjiä varten  ja ehdotetussa komission suosituksessa toimenpiteistä laittoman verkkosisällön torjumiseksi muodostavat mallin mielekkäälle läpinäkyvyyden ja riskinarvioinnille ja riskinhallinnalle. Komissio tutkii edelleen (Euroopan parlamentin AlgoAware-pilottihankkeen tuella) sellaisten huolta aiheuttavien kysymysten ja mahdollisuuksien tutkimista, jotka liittyvät algoritmeihin perustuvaan päätöksentekoon verkkoalustojen ympäristössä, jossa erilaiset lähestymistavat läpinäkyvyyteen, oikeudenmukaisuuteen ja vastuuvelvollisuuteen voivat lisätä luottamusta. Analyysissä tarkastellaan huolellisesti voimassa olevan sääntelykehyksen tasapainoa, uusien sääntöjen noudattamisen valvontaa, teknisiä, yhteiskunnallisia ja markkinoiden kehityssuuntauksia sekä politiikan ja sääntelyn välineitä.

(60)

     Yhteisen tutkimuskeskuksen HUMAINT-hankkeen tavoitteena on ymmärtää tekoälyn vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen. Siinä keskitytään ennen kaikkea kognitiivisiin ja päätöksentekoon liittyviin valmiuksiin ( https://ec.europa.eu/jrc/communities/community/humaint ).

(61)

     Vaikka sääntelyn virtuaalinen testaaminen on tehokas ja joskus välttämätön väline, muissa olosuhteissa innovointia voidaan tukea pehmeämmillä lähestymistavoilla, kuten innovointikeskuksilla ja politiikkalaboratorioilla, jotka antavat neuvoja ja osallistuvat enemmän tai vähemmän käytännöllisesti.

(62)

     Valituilla aloilla, joilla laki antaa sääntelyviranomaiselle riittävästi liikkumavaraa.

(63)

      https://www.sitra.fi/en/news/artificial-intelligence-based-systems-help-achieve-better-services-cost-savings-social-health-sector/  

(64)

     Euroopan komissio toteuttaa lupauksiaan käytännössä tukemalla Tekoäly Euroopassa -ohjelmassa tekoälyratkaisujen käyttöönottoa Euroopan laajuisissa järjestelmissä EU:n keskeisten politiikan alojen tukemiseksi yhdessä jäsenvaltioiden kanssa.

(65)

     Toinen esimerkki on AI Watch -palvelun puitteissa suunniteltu metodologian kehittäminen niiden riskien ja mahdollisuuksien sekä edistävien tekijöiden ja esteiden tunnistamiseksi, joita liittyy tekoälyn käyttöön julkisissa palveluissa. AI Watch tarjoaa näköalan julkisia palveluja tukevien tekoälyvälineiden käyttöön esittelemällä tarkoituksenmukaisimpia esimerkkejä ensisijaisista julkisista palveluista. Analyysin tulosten perusteella tehtävänä on laatia suosituksia siitä, miten hallinnon alan tekoälyjärjestelmiä ja -ratkaisuja voitaisiin kehittää edelleen. Esimerkkinä voidaan mainita myös Euroopan komission ja jäsenvaltioiden yhteisinnovaatioaloitteet, jotka koskevat tekoälypohjaisten ratkaisujen käyttöönottoa älykkäiden julkisten palvelujen edistämiseksi.

(66)

     Esim. ennakoivaan oikeudenkäyttöön perustuvat ratkaisut ja oikeusteknologiset LegalTech -sovellukset.

(67)

     ISO/IEC JTC1/SC 42