EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 28.11.2018

COM(2018) 767 final

KOMISSION TIEDONANTO

Pääomamarkkinaunioni: aika panostaa ripeämmin sijoituksia, kasvua ja euron asemaa tukeviin toimiin

1.Johdanto

Puheenjohtaja Juncker korosti vuonna 2018 unionin tilasta pitämässään puheessa, että ”viimeaikaiset tapahtumat ovat nostaneet esiin tarpeen syventää talous- ja rahaliittoa ja luoda syvät ja likvidit pääomamarkkinat. Komissio on tehnyt useita tätä koskevia ehdotuksia, jotka tämän parlamentin ja neuvoston olisi nyt hyväksyttävä.” 

Pääomamarkkinaunioni 1 on yksi Euroopan unionin keskeisistä painopisteistä. Joulukuussa pidettävä Eurooppa-neuvoston kokous ja laajennetussa kokoonpanossa järjestettävä joulukuun eurohuippukokous lähestyvät, joten kaikkien osapuolten täysi sitoutuminen pääomamarkkinaunionin valmiiksi saattamiseen ja tässä tarkoituksessa toteutettavat toimet käyvät kiireellisiksi.

Unioni tarvitsee hyvin kehittyneitä ja pitkälle yhdentyneitä pääomamarkkinoita, jotta se pystyy tukemaan ja vahvistamaan talous- ja rahaliittoa ja euron kansainvälistä asemaa. Pääomien tehokas liikkuvuus edesauttaa taloudellista lähentymistä ja vahvistaa näin unionin taloutta. Se tarjoaa jäsenvaltioille lisärahoituslähteitä työllisyyteen ja kasvuun tehtäviä investointeja varten. Täysimittainen pääomamarkkinaunioni parantaa yksityistä riskinjakoa ja auttaa lieventämään talouden häiriöitä euroalueella ja sen ulkopuolella, sillä se antaa taantumasta kärsivistä maista tuleville sijoittajille ja yrityksille mahdollisuuden hyödyntää sellaisissa maissa tarjolla olevia investointi- ja rahoitusmahdollisuuksista, jotka eivät kärsi taantumasta.

Lisäksi markkinapohjainen rahoitus voi täyttää vajeen, joka on seurausta pankkien luotonannon tilapäisestä vähenemisestä. Esimerkiksi yritysluottojen määrä väheni kriisin aikana jyrkästi, kun taas osake- ja velkakirjapohjaisen rahoituksen määrä säilyi ennallaan. Hyvin toimiva pääomamarkkinaunioni, jota valvotaan tehokkaasti ja johdonmukaisesti, täydentää pankkiunionia ja edistää rahoitusjärjestelmän vakauttamista. Tämä tiedonanto täydentää kolmatta seurantaraporttia järjestämättömien lainojen vähentämisestä ja pankkiunionin riskien vähentämisen jatkamisesta. Seurantaraportti on julkaistu samana päivänä kuin tämä tiedonanto.

Hyvin toimivaa pääomamarkkinaunionia tarvitaan myös, jotta voidaan kehittää paikallisia pääomamarkkinoita ja parantaa yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta. Vaihtoehtoiset markkinapohjaiset rahoituslähteet ovat erityisen tärkeitä innovoinnin, yrittäjyyden ja aloittelevien yritysten rahoittamisessa, ja nämä kolme luovat puolestaan eniten uusia työpaikkoja. Hyvin toimiva pääomamarkkinaunioni tarjoaa yrityksille enemmän mahdollisuuksia hankkia rahoitusta eri puolilta unionia. Pääomamarkkinaunionin ansiosta yritykset voivat muun muassa listautua toisessa jäsenvaltiossa olevaan pörssiin.

Pääomamarkkinaunionissa on tarjolla enemmän investointimahdollisuuksia. Vähittäissijoittajat voivat sen ansiosta hankkia taloudellisesti kannattavia sijoitustuotteita, joiden avulla he voivat täyttää keskipitkän ja pitkän aikavälin rahoitustarpeitaan, eläkesäästöt mukaan luettuina. Esimerkiksi nykyään vain 27 prosentilla unionin kansalaisista on yksilöllinen eläketuote. Pääomamarkkinaunioni tarjoaa yhä useammalle kansalaiselle paremmat mahdollisuudet valmistautua eläkkeelle jäämiseen. Vain hieman yli kolmannes vähittäismarkkinoilla toimivista sijoitusrahastoista 2 on sellaisia, että niiden osuuksia myydään useammassa kuin kolmessa jäsenvaltiossa. Tämä johtuu sääntelyn aiheuttamista esteistä. Sen vuoksi pääomamarkkinaunioni tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden hankkia edullisempia ja parempia sijoitustuotteita.

Vahvojen ja likvidien pääomamarkkinoiden avulla varmistetaan, että institutionaaliset sijoittajat voivat toimia entistä helpommin koko unionissa ja rahoittaa innovointia ja siirtymistä vähähiiliseen ja resurssitehokkaampaan kiertotalouteen sekä infrastruktuuri-investointeja, jotka ovat välttämättömiä unionin kilpailukyvyn parantamiseksi.

Lisäksi pääomamarkkinaunioni antaa rahoituspalvelujen tarjoajille mahdollisuuden laajentaa toimintaansa ja tarjota palvelujaan eri jäsenvaltioissa olevista asiakkaista muodostuvalle laajapohjaisemmalle asiakasjoukolle. Tällaisia rahoituslaitoksia on jo 13 484, ja niillä on yhteensä 359 953 toimilupaa tarjota rahoituspalveluja unionissa. Rahoituslaitokset voivat pääomamarkkinaunionin ansiosta tarjota tuotteitaan ja palvelujaan entistä helpommin toisissa jäsenvaltioissa heikentämättä kuitenkaan sijoittajansuojaa. Pääomamarkkinaunionia ei voida toteuttaa yhdellä ainoalla toimenpiteellä, koska sen luominen edellyttää rahoitusjärjestelmän rakenteen perusteellista muutosta. Komission ehdottamien toimenpiteiden yhteisvaikutus on merkittävä, mutta vie aikaa, ennen kuin kaikki hyödyt ovat nähtävissä. Kasvupotentiaali on olemassa (ks. jäljempänä oleva kuvio), ja nyt onkin aika toimia määrätietoisesti.

Kuvio – Pääomamarkkinoiden koko kuudella alueella (pääomamarkkinoilla liikkeessä olevat määrät prosentteina suhteessa BKT:hen vuoden 2017 lopussa)

Lähde:    Euroopan pääomamarkkinainstituutti ja komission omat laskelmat.

Huomautukset:    Vaikka EU:n ja Yhdysvaltojen markkinat eivät ole täysin vertailukelpoisia, luvut osoittavat, että 28 jäsenvaltion EU:n pääomamarkkinoiden koko ilmaistuna prosentteina suhteessa unionin BKT:hen on noin 160 prosenttia, kun taas Yhdysvalloissa vastaava luku on 260 prosenttia. Luvut kattavat osakemarkkinoiden arvon ja rahoitusalan yritysten ja rahoitusalan ulkopuolisten yritysten liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat. EU:n viiden parhaan markkinan keskiarvo saatiin Alankomaiden, Ruotsin, Tanskan, Irlannin ja Luxemburgin lukujen BKT-painotettuna keskiarvona. Maiden painoarvot olivat seuraavat: Alankomaat 40 %, Ruotsi 26 %, Tanska 16 %, Irlanti 16 % ja Luxemburg 5 %.

Puheenjohtaja Juncker muistutti vuonna 2018 unionin tilasta pitämässään puheessa, että ”toimikautemme alussa me kaikki lupasimme yhdessä toteuttaa [...] pääomamarkkinaunionin”. Toukokuussa 2019 pidettävien Euroopan parlamentin vaalien lähestyessä komissio korostaa, että lainsäätäjien on tarpeen nopeuttaa vireillä olevien ehdotusten käsittelyä ja osoittaa, että niillä on riittävästi poliittista tahtoa varmistaa, että kaikki ehdotukset saadaan käsiteltyä ennen toimikauden päättymistä. Tarve edistyä on nyt entistäkin pakottavampi Yhdistyneen kuningaskunnan tulevan unionista eroamisen vuoksi. Komissio on valmis lisäämään tukeaan lainsäädäntövallan käyttäjille, jotta pääomamarkkinaunionin keskeiset osatekijät saadaan toteutettua.

2.Pääomamarkkinaunionin tähänastinen edistyminen

Syyskuussa 2015 hyväksytyssä pääomamarkkinaunionia koskevassa toimintasuunnitelmassa ja kesäkuussa 2017 laaditussa väliarvioinnissa esitetään kattava ohjelma pääomamarkkinaunionin rakenneosien toteuttamiseksi vuoteen 2019 mennessä.

Ohjelma sisältää 13 komission ehdotusta säädöksiksi, joilla on tarkoitus ottaa käyttöön pääomamarkkinaunionin keskeiset osatekijät. Lisäksi komissio on esittänyt kolme säädösehdotusta, joilla on tarkoitus varmistaa, että unionin rahoitusala voi toimia edelläkävijänä pyrittäessä kohti vihreämpää ja puhtaampaa taloutta. 3 Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat kuitenkin tähän mennessä sopineet vain kolmesta ehdotuksesta:

1.Kesäkuussa 2017 hyväksytty esiteasetus 4 vähentää uusia rahoitusmahdollisuuksia etsivien yritysten kohtamaa byrokratiaa, sillä sen säännöksillä yksinkertaistetaan esitteiden laatimista ja tehdään esitteistä sijoittajien näkökulmasta selkeämpiä ja helpommin ymmärrettäviä.

2.Eurooppalaisia riskipääomarahastoja ja yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneita rahastoja koskevilla asetuksilla 5 , jotka hyväksyttiin lokakuussa 2017, pyritään lisäämään investointeja riskipääomahankkeisiin ja yhteiskunnallisiin hankkeisiin. Näiden asetusten ansiosta sijoittajien on helpompi investoida innovatiivisiin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, koska niillä avataan kyseisten rahastojen markkinat kaikenkokoisille rahastonhoitajille ja laajennetaan niiden yritysten valikoimaa, joihin rahastot voivat sijoittaa. Näiden uusien sääntöjen lisäksi komissio on antanut säännökset yleiseurooppalaisesta rahasto-osuusrahastosta, jolla on tarkoitus tukea innovatiivisia investointeja, ja se jatkaa muihin riskipääomaa tukeviin toimenpiteisiin liittyvää työtään.

3.Joulukuussa 2017 hyväksytty, yksinkertaisesta, läpinäkyvästä ja standardoidusta arvopaperistamisesta (YLS-arvopaperistamisesta) annettu asetus 6 auttaa lisäämään luottamusta arvopaperistamismarkkinoihin ja lisää liikkumavaraa pankkien taseissa. Jos markkinoilla palattaisiin kriisiä edeltäneelle keskimääräiselle liikkeeseenlaskutasolle, pankit voisivat lisätä yksityiselle sektorille suunnattua luotonantoaan 157 miljardilla eurolla. 7 YLS-arvopaperistamista koskevan asetuksen antamisen lisäksi komissio on muuttanut Solvenssi II -kehyksen 8 täytäntöönpanosääntöjä, jotta vakuutuksenantajien olisi entistä helpompaa sijoittaa YLS-arvopaperistamisiin ja infrastruktuuriin.

Komissio aikoo ehdottaa muutoksia, joilla helpotetaan vakuutuksenantajien sijoituksia pääomaan ja suljetulle sijoittajajoukolle suunnattuihin velkainstrumentteihin. Nämä muutokset vastaavat niitä, jotka on jo toteutettu YLS-arvopaperistamisen ja infrastruktuurin osalta.

3.Pääomamarkkinaunionia koskevat aloitteet, joiden toteuttamista olisi nopeutettava

Pääomamarkkinaunionin tehokkaan toiminnan varmistaminen vaatii vahvaa poliittista sysäystä. Jotta sisämarkkinoista saataisiin täysi hyöty, yrityksille ja sijoittajille on tarjottava uusia mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa kaikkialla unionissa ja kilpailla maailmanlaajuisesti. Lisäksi on varmistettava, että säännöt ovat selkeitä ja oikeasuhteisia ja valvonta tehokasta. Vahvat ja likvidit pääomamarkkinat ovat keskeisessä asemassa myös silloin, kun pyritään vahvistamaan unionin johtavaa asemaa rahoittajana, joka tukee välttämätöntä siirtymistä kohti vähähiilistä ja resurssitehokkaampaa kiertotaloutta.

3.1.Sisämarkkinoista paras mahdollinen hyöty uusien Euroopan laajuisten tuotteiden ja palvelujen avulla

Komissio esitti kesäkuussa 2017 ehdotuksen yleiseurooppalaisesta yksilöllisestä eläketuotteesta. Unionin laajuinen yksilöllinen eläketuote antaisi kansalaisille enemmän vaihtoehtoja eläkesäästämiseen, myös rajat ylittävissä tilanteissa. Lisäksi se tarjoaisi säästäjiä hyödyttäviä mittakaavaetuja antamalla heille mahdollisuuden hankkia parempia ja edullisempia tuotteita. Yksilölliset eläkkeet voivat auttaa vastaamaan väestön ikääntymisen aiheuttamiin demografisiin haasteisiin, sillä kansalaiset voivat halutessaan täydentää niillä valtion eläkejärjestelmään perustuvia eläkkeitään ja ammatillisia lisäeläkkeitään.

Komissio hyväksyi maaliskuussa 2018 ehdotuksen katettuja joukkolainoja koskevaksi unionin kehykseksi. Katettujen joukkolainojen markkinat ovat yksi unionin suurimmista yksityisistä velkamarkkinoista, ja ne ovat tärkeä pitkän aikavälin rahoituksen kanava. Näillä markkinoilla on ratkaisevan tärkeä merkitys luottolaitoksille, jotka tarvitsevat niitä voidakseen kanavoida tehokkaasti rahoitusta kiinteistömarkkinoille ja julkisyhteisöjen takaamiin välineisiin, kuten tietynlaisiin pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattuihin lainoihin.

Komissio esitti maaliskuussa 2018 osana FinTech-toimintasuunnitelmaa ehdotuksen joukkorahoitusta koskevaksi kehykseksi. 9 Joukkorahoitusmarkkinat eivät ole unionissa yhtä kehittyneitä kuin muissa maailman suurissa kansantalouksissa. Yksi suurimmista esteistä, jotka vaikeuttavat joukkorahoitusalustojen toimintaa unionissa niiden pyrkiessä tarjoamaan palvelujaan yli rajojen, on yhteisten sääntöjen puuttuminen. Ehdotetuilla uusilla säännöillä on tarkoitus tarjota rahoitusta tarvitseville yrityksille ja etenkin aloitteleville yrityksille nykyistä paremmat mahdollisuudet käyttää tätä innovatiivista rahoitusmuotoa. Samalla varmistetaan, että sijoittajille tarjotaan tehokkaisiin suojatoimiin perustuva vahva sijoittajansuoja.

Lisäksi komissio antoi maaliskuussa 2018 ehdotuksen, jolla helpotetaan kollektiivisten sijoitusrahastojen rajatylittävää markkinointia. Unionissa on esteitä, jotka haittaavat rahastojen rajatylittävää markkinointia. Tällaisiin kuuluvat muun muassa kansalliset markkinointivaatimukset ja viranomaispalkkiot. Ehdotuksella on tarkoitus tehdä rahastojen rajatylittävästä markkinoinnista nykyistä yksinkertaisempaa, nopeampaa ja edullisempaa. Lisäksi voidaan olettaa, että rajatylittävän markkinoinnin lisääntymisen myötä tarjoutuu myös enemmän mahdollisuuksia investoida sijoitusrahastoihin, joilla on sosiaalisia tavoitteita tai ympäristötavoitteita. Ehdotetuilla säännöillä on tarkoitus lisätä kansallisten vaatimusten avoimuutta, poistaa kuormittavia vaatimuksia ja yhdenmukaistaa toisistaan poikkeavia kansallisia sääntöjä.

3.2.Yksinkertaisemmat, selkeämmät ja oikeasuhteisemmat säännöt yrityksille

Komissio esitti toukokuussa 2017 ehdotuksen OTC-johdannaismarkkinoiden toimijoihin sovellettavien sääntöjen yksinkertaistamiseksi ja niille sääntelystä aiheutuvien rasitteiden vähentämiseksi. G20-ryhmässä tehtyyn globaaliin sopimukseen perustuvat aloitteet, joilla on tarkoitus vähentää OTC-johdannaiskauppoihin liittyviä riskejä, ovat osaltaan lisänneet merkittävästi johdannaismarkkinoiden vakautta. Nykyisiä sääntöjä sovelletaan kuitenkin kaikkiin markkinatoimijoihin – suurista pankeista aina pieniin rahoitusalan yrityksiin ja muihin yrityksiin – tavalla, joka ei aina ole täysin oikeasuhteinen. Ehdotettujen sääntöjen tavoitteena onkin vähentää markkinatoimijoille sääntelystä aiheutuvia rasitteita. Jos säännöt hyväksytään, markkinatoimijat voivat saada merkittäviä kustannussäästöjä ilman, että rahoitusalan vakaus vaarantuu.

Komissio esitti joulukuussa 2017 ehdotuksen oikeasuhteisemmista ja toimivammista säännöistä sijoituspalveluyrityksille. Ehdotuksella pyritään luomaan sijoituspalveluyrityksiä varten oikeasuhteinen vakavaraisuus- ja valvontakehys, joka on mukautettu niiden kokoon ja luonteeseen. Uusilla säännöillä on tarkoitus varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset suuria ja järjestelmän kannalta merkittäviä rahoituslaitoksia varten ja ottaa samalla käyttöön yksinkertaisemmat vakavaraisuussäännöt kaikkia sellaisia sijoituspalveluyrityksiä varten, jotka eivät ole järjestelmän kannalta merkittäviä.

Komissio esitti toukokuussa 2018 ehdotuksen, jossa pienille yrityksille annetaan paremmat mahdollisuudet hankkia rahoitusta pääomamarkkinoilta. Pienet ja keskisuuret yritykset kohtaavat usein kohtuuttomia sääntelyesteitä, jotka estävät niitä hankkimasta markkinapohjaista rahoitusta. Ehdotuksen tavoitteena on vähentää byrokratiaa, jota pienet ja keskisuuret yritykset kohtaavat pyrkiessään pk-yritysten kasvumarkkinoille. Nämä markkinat ovat pienille liikkeeseenlaskijoille tarkoitettuja uudentyyppisiä kauppapaikkoja. Ehdotetuilla säännöillä pyritään ottamaan käyttöön oikeasuhteisempi lähestymistapa, jolla tuetaan pk-yritysten listautumista ja turvataan samalla sijoittajansuoja ja markkinoiden eheys.

Komissio antoi marraskuussa 2016 ehdotuksen ennaltaehkäisevien uudelleenjärjestelyjen puitteista, uudesta mahdollisuudesta ja toimenpiteistä uudelleenjärjestelyä, maksukyvyttömyyttä ja veloista vapauttamista koskevien menettelyjen tehostamiseksi. Uuden mahdollisuuden tarjoaminen rehellisille yrittäjille konkurssin jälkeen on ratkaisevan tärkeää dynaamisen liiketoimintaympäristön varmistamiseksi ja innovoinnin edistämiseksi. Ehdotetuilla säännöksillä tarjotaan rehellisille yrittäjille uusi mahdollisuus vapauttamalla heidät velkavastuusta, jotta he voivat aloittaa puhtaalta pöydältä. Näin ehdotuksella kannustetaan samalla yrittäjyyteen. Lisäksi ehdotuksen tavoitteena on helpottaa tehokkaita uudelleenjärjestelyjä taloudellisissa vaikeuksissa olevissa elinkelpoisissa yrityksissä, jotta voidaan välttää maksukyvyttömyys ja toimivan yrityksen arvon mureneminen.

Komissio esitti maaliskuussa 2018 ehdotuksen, joka koskee saatavien siirrosta kolmansille osapuolille aiheutuviin vaikutuksiin sovellettavaa lakia. Ehdotetuilla säännöksillä parannettaisiin merkittävästi oikeusvarmuutta, sillä niissä määritetään, mitä kansallista lainsäädäntöä sovelletaan kolmansiin osapuoliin kohdistuviin vaikutuksiin silloin, kun vaade on siirretty toiseen jäsenvaltioon.

Komissio hyväksyi lokakuussa 2016 ehdotuksen yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta (CCCTB). Ehdotuksella puututaan nykyiseen velkaa suosivaan verotukseen, joka vääristää rahoituspäätöksiä, tekee yrityksistä alttiimpia konkurssille ja heikentää koko talouden vakautta. Ehdotuksella pyritään lisäämään verotuksen oikeudenmukaisuutta sisämarkkinoilla, yhdenmukaistamaan toimintaedellytyksiä sekä lisäämään investointeja kasvua edistävään toimintaan, kuten tutkimukseen ja kehittämiseen. Koska jäsenvaltioiden on yleensä vaikea saavuttaa neuvostossa yksimielisyyttä tärkeistä verotusta koskevista ehdotuksista, komissio aikoo lisäksi esittää piakkoin tiedonannon, jossa tarkastellaan mahdollisuutta siirtyä määräenemmistöpäätöksiin tietyissä verotusta koskevissa asioissa. 10

3.3.Pääomamarkkinoiden tehokkaampi valvonta

Komissio esitti syyskuussa 2017 ehdotuksen Euroopan valvontaviranomaisten uudelleentarkastelusta. Ehdotusta muutettiin syyskuussa 2018 rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevan valvontakehyksen lujittamiseksi. Rahoitusmarkkinoiden yhdentyminen edellyttää entistä yhtenäisempää ja tehokkaampaa valvontaa. Ehdotuksilla pyritään lähentämään valvontakäytäntöjä ja tehostamaan täytäntöönpanon valvontaa. Näin edistetään samalla johdonmukaista ja tehokkaampaa valvontaa. Sen vuoksi on tärkeää, että ehdotukset, jotka koskevat Euroopan valvontaviranomaisten tarkoituksenmukaista uudistamista ja Euroopan pankkiviranomaiselle annettavia lisävaltuuksia, joiden nojalla se voi osallistua rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan, hyväksytään vielä kuluvalla vaalikaudella yhtenä pakettina. Euroopan valvontaviranomaisia koskevassa uudelleentarkastelussa ehdotetut entistä riippumattomammat hallintomenettelyt, laajat yhtenäistämisvaltuudet ja kestävä rahoituskehys ovat niin ikään tärkeitä nykyisten puutteiden korjaamiseksi ja rahanpesun torjunnan valvonnan tehostamiseksi.

Komissio esitti kesäkuussa 2017 ehdotuksen keskusvastapuolten valvonnan vahvistamisesta. Keskusvastapuolet ovat ratkaisevassa asemassa yhdentyneillä pääomamarkkinoilla, sillä ne vähentävät liiketoimen vastapuolen maksukyvyttömyyteen liittyviä riskejä. Näin toimiessaan keskusvastapuolet keskittävät riskejä, ja niistä voi tulla rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäviä yhteisöjä. Keskusvastapuolten merkitys järjestelmän kannalta kasvaa edelleen, kun vaatimukset, joiden mukaan markkinaosapuolten on vietävä liiketoimensa keskusvastapuolimääritykseen, otetaan vähitellen käyttöön ja vapaaehtoinen määritys lisääntyy. Ehdotetuilla säännöillä on tarkoitus varmistaa, että unionin valvontakehys on niin vahva, että sen avulla voidaan ennakoida ja vähentää unionin keskusvastapuolista johtuvia riskejä sekä riskejä, joita aiheutuu unionissa olevia asiakkaita palvelevista kolmansien maiden keskusvastapuolista, jotka ovat järjestelmän kannalta merkittäviä.

Komissio esitti marraskuussa 2016 ehdotuksen keskusvastapuolten valvontajärjestelmän täydentämiseksi yhdenmukaistetulla elvytys- ja kriisinratkaisukehyksellä. Jos tämä ehdotus hyväksytään, sillä varmistetaan, että unionissa sekä keskusvastapuolilla että kansallisilla viranomaisilla on tarvittavat keinot toimia päättäväisesti äärimmäisissä tilanteissa, joissa keskusvastapuolet kärsivät vakavista häiriöistä. Ehdotettujen sääntöjen tarkoituksena on varmistaa keskusvastapuolten kriittisten toimintojen jatkuvuus vaarantamatta kuitenkaan rahoitusvakautta. Siten ehdotuksella varmistetaan pääomamarkkinoiden asianmukainen toiminta, tarjotaan varmuutta markkinaosapuolille ja vähennetään kustannuksia, joita keskusvastapuolten uudelleenjärjestelyt ja kriisinratkaisu voivat aiheuttaa veronmaksajille.

3.4.Kestävä rahoitus

Pääomamarkkinoiden on uudistuttava ja innovoitava kehittääkseen vakuuttavia ratkaisuja edessä oleviin haasteisiin, joihin kuuluvat muun muassa ilmastonmuutoksen torjunta ja luonnonvarojen ehtymisen estäminen. Tämän vuoksi komissio hyväksyi maaliskuussa 2018 kestävää rahoitusta koskevan toimintasuunnitelman 11 , jonka pohjalta se on jo antanut kolme konkreettista lainsäädäntöehdotusta. Nämä ehdotukset koskevat kestävyysluokitusta, kestäviin sijoituksiin ja kestävyysriskeihin liittyvien tietojen antamista ja vähähiilisyyden vertailuarvoja. Niillä on tarkoitus varmistaa, että unionin rahoitusala voi toimia edelläkävijänä pyrittäessä kohti vihreämpää ja puhtaampaa taloutta. Odotuksena on, että ehdotukset auttavat ohjaamaan yksityisiä pääomavirtoja kestävämpiin investointeihin, kuten puhtaaseen liikenteeseen ja energiaan, ja auttavat näin rahoittamaan siirtymistä vähähiiliseen ja resurssitehokkaampaan kiertotalouteen. Nämä aloitteet vahvistavat sen, että unioni on maailman tasolla johtavassa asemassa, kun on kyse ilmastonmuutoksen torjunnasta ja kestävän kehityksen edistämisestä Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien 17 kestävän kehityksen tavoitteen mukaisesti.

4.Paikallisten pääomamarkkinoiden kehittäminen

Komissio on myös tukenut pääomamarkkinaunionia toteuttamalla muita kuin lainsäädäntötoimenpiteitä paikallisten pääomamarkkinoiden kehittämiseksi. Paikallisten pääomamarkkinoiden on oltava hyvin kehittyneitä ja niillä on oltava hyvät yhteydet rahoituskeskuksiin, jotta pääomamarkkinaunionin hyödyt saadaan kaikkien jäsenvaltioiden ulottuville. Tämä edellyttää asianmukaista tasapainoa mittakaavaetujen ja paikallisilla markkinoilla toimimisen välillä, jotta kotimaisia säästöjä voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla ja jotta voidaan houkutella kansainvälisiä sijoittajia, jotka tarjoavat paikallisille yrittäjille niiden tarvitsemaa rahoitusta. Komissio toteuttaa jatkotoimia Wienin aloitteeseen kuuluvan pääomamarkkinaunionia käsittelevän työryhmän 12 työn pohjalta. Useat jäsenvaltiot ovat laatineet pääomamarkkinastrategioita ja luoneet erityisiä järjestelmiä, joilla tuetaan pienten ja keskisuurten yritysten listautumista. Tällaisia järjestelmiä on rahoitettu myös julkisin varoin. Lisäksi eräät jäsenvaltiot, erityisesti Keski-, Itä- ja Kaakkois-Euroopassa, ovat päättäneet parantaa valmiuksiaan valvoa pääomamarkkinoita. Komission rakenneuudistusten tukipalvelu on tähän mennessä antanut räätälöityä teknistä ja taloudellista tukea lukuisissa pääomamarkkinaunioniin liittyvissä aloitteissa jäsenvaltioiden pyynnöstä. Tämä tuki on tärkeää pääomamarkkinauudistusten toteuttamiselle.

5.Päätelmät

Pääomamarkkinaunionilla on olennainen merkitys, kun pyritään parantamaan jäsenvaltioiden talouksien ja talous- ja rahaliiton häiriönsietokykyä, tukemaan lähentymistä, turvaamaan rahoitusvakaus ja vahvistamaan euron kansainvälistä asemaa. Komissio kehottaa lainsäätäjiä toimimaan ennen vuonna 2019 pidettäviä Euroopan parlamentin vaaleja ja ottamaan käyttöön kaikki keskeiset rakenneosat, jotka tarvitaan pääomamarkkinaunionin valmiiksi saattamiseen.

Eurooppa-neuvostoa kehotetaan uudistamaan sitoutumisensa pääomamarkkinaunionin toteuttamiseen ja tukemaan näitä toimia, jotka ovat välttämättömiä paitsi talous- ja rahaliiton ja pankkiunionin myös sisämarkkinoiden kannalta.

Lainsäädäntöön perustuvien uudistusten lisäksi komissio on sitoutunut toteuttamaan pääomamarkkinaunionin väliarvioinnin yhteydessä ilmoitetut jäljellä olevat muut kuin lainsäädännölliset toimet. Näillä toimilla tuetaan syvien ja likvidien pääomamarkkinoiden toteutumista merkittävästi, koska niillä puututaan tärkeisiin osa-alueisiin, kuten vähittäissijoitustuotteiden jakeluun, yhteisösijoituksiin, yrittäjille ja aloitteleville yrityksille suunnattuun yritysrahoitukseen sekä rahoitusteknologian parempaan hyödyntämiseen.

Lisäksi komissio aikoo jatkaa unionin kansalaisten, työmarkkinaosapuolten ja yritysten kanssa käymäänsä keskustelua pääomamarkkinaunionin tärkeydestä toteuttamalla tarkoituksenmukaisia viestintätoimia.

Komissio ei voi uudistaa pääomamarkkinoita yksinään. Myös kaikkien kansallisen ja unionin tason sidosryhmien on sitouduttava uudistukseen entistä määrätietoisemmin ja tehtävä oma osansa. Komissio jatkaa näiden toimien tukemista.

(1)    Tiedonanto pääomamarkkinaunionin luomista koskevasta toimintasuunnitelmasta, COM(2015) 468, 30.9.2015; tiedonanto pääomamarkkinaunionia koskevan toimintasuunnitelman väliarvioinnista, COM(2017) 292, 8.6.2017.

(2)      Siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittava yritys (yhteissijoitusyritys).

(3)      Komissio on ehdottanut myös useita muita kuin lainsäädännöllisiä toimenpiteitä vahvistaakseen pääomamarkkinoita ja parantaakseen niiden häiriönsietokykyä.

(4)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1129, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2017, arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamisen yhteydessä julkaistavasta esitteestä ja direktiivin 2003/71/EY kumoamisesta, EUVL L 168, 30.6.2017.

(5)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1991, annettu 25 päivänä lokakuuta 2017, eurooppalaisista riskipääomarahastoista annetun asetuksen (EU) N:o 345/2013 ja eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista annetun asetuksen (EU) N:o 346/2013 muuttamisesta, EUVL L 293, 10.11.2017.

(6)      Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2402, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, yleisestä arvopaperistamista koskevasta kehyksestä ja erityisestä kehyksestä yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle arvopaperistamiselle, EUVL L 347, 28.12.2017.

(7)      Komission yksiköiden valmisteluasiakirja ”Tiivistelmä vaikutusten arvioinnista – oheisasiakirja ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisistä arvopaperistamissäännöistä ja eurooppalaisesta kehyksestä yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle arvopaperistamiselle [...]”, SWD/2015/0186 final, 2015/0226 (COD), 30.9.2015.

(8)      Komission delegoitu asetus (EU) 2015/35, annettu 10 päivänä lokakuuta 2014, vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EU täydentämisestä (Solvenssi II), EUVL L 12, 17.1.2015.

(9)      Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan keskuspankille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle FinTech-toimintasuunnitelma Euroopan rahoitusalan kilpailukyvyn ja innovatiivisuuden parantamiseksi, COM(2018) 109 final, 8.3.2018.

(10)      Ks. myös komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Sisämarkkinat muuttuvassa maailmassa – Ainutkertainen voimavara, joka edellyttää uutta poliittista sitoutumista, COM(2018) 772, 22.11.2018.

(11)      Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan keskuspankille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Kestävän kasvun rahoitusta koskeva toimintasuunnitelma, COM(2018) 97, 8.3.2018.

(12)      Pääomamarkkinaunionia käsittelevä työryhmä julkaisi raporttinsa maaliskuussa 2018. Raportti on saatavilla osoitteessa http://vienna-initiative.com/wp-content/uploads/2018/03/VI-CMU-Working-Group-Final-Report-March-2018.pdf.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 28.11.2018

COM(2018) 767 final

LIITE

asiakirjaan

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA-NEUVOSTOLLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN KESKUSPANKILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Pääomamarkkinaunioni: aika panostaa ripeämmin sijoituksia, kasvua ja euron asemaa tukeviin toimiin