EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel1.6.2018

COM(2018) 394 final

2018/0218(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EU) N:o 1308/2013, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun asetuksen (EU) N:o 1151/2012, maustettujen viinituotteiden määritelmästä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojasta annetun asetuksen (EU) N:o 251/2014, syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 228/2013 sekä Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettavien erityistoimenpiteiden vahvistamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 229/2013 muuttamisesta

{SWD(2018) 301 final}
{SEC(2018) 305 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Komission ehdotuksessa vuosien 2021–2027 monivuotiseksi rahoituskehykseksi (monivuotista rahoituskehystä koskeva ehdotus) 1 esitetään yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) talousarviokehys ja keskeiset suuntaviivat. Tämän pohjalta komissio esittelee asetukset, joissa vahvistetaan yhteisen maatalouspolitiikan lainsäädäntökehys kaudeksi 2021–2027. Se esittelee myös vaikutustenarvioinnin politiikan kehittämisen vaihtoehtoisista skenaarioista. Näissä ehdotuksissa esitetään soveltamisen alkavan 1. tammikuuta 2021. Ehdotus koskee 27 jäsenvaltion unionia, sillä Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti 29. maaliskuuta 2017 Eurooppa-neuvostolle aikomuksestaan erota Euroopan unionista ja Euratomista Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan mukaisesti.

YMP:n viimeisimmästä uudistuksesta päätettiin vuonna 2013, ja se toteutettiin vuonna 2015. Konteksti, jossa uudistus tehtiin, on muuttunut sittemmin huomattavasti. Erityisesti voidaan todeta seuraavaa:

Maataloushinnat ovat laskeneet tuntuvasti, mihin ovat vaikuttaneet makrotaloudelliset tekijät, geopoliittiset jännitteet ja muut seikat.

Kauppaneuvotteluissa painopiste on siirtynyt selkeämmin monenvälisistä sopimuksista kahdenvälisiin sopimuksiin, ja EU suhtautuu aiempaa avoimemmin maailmanmarkkinoihin.

EU on tehnyt uusia kansainvälisiä sitoumuksia, jotka liittyvät esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseen (COP 21:n kautta), laajempiin kansainvälisen kehityksen näkökulmiin (YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kautta) ja muihin geopoliittisiin haasteisiin, maahanmuutto mukaan lukien.

Nämä muutokset ovat synnyttäneet julkisen keskustelun siitä, onko vuoden 2013 uudistus riittävän pitkälle menevä, jotta YMP voi vastata monenkirjaviin nykyisiin haasteisiin, jotka liittyvät maatalousalan taloudelliseen vakauteen, huoleen ympäristöstä, ilmastonmuutoksen vaatimiin toimiin sekä EU:n maaseutualueiden vahvaan taloudelliseen ja sosiaaliseen rakenteeseen – varsinkin kun otetaan huomioon kaupan alan, biotalouden, uusiutuvan energian, kiertotalouden ja digitaalitalouden synnyttämät uudet mahdollisuudet.

Näiden haasteiden vuoksi YMP:aa on uudistettava ja yksinkertaistettava, jotta hallinnollista taakkaa olisi mahdollisimman vähän. YMP:stä on saatava entistä johdonmukaisempi muiden EU:n toimintapolitiikkojen kanssa, jotta sillä edistettäisiin mahdollisimman hyvin komission kymmentä painopistealaa ja kestävän kehityksen tavoitteita. Kuten komissio totesi tuoreessa MFF-tiedonannossaan, nykyaikaistetun yhteisen maatalouspolitiikan avulla on tuettava kehitystä, jossa maatalousalasta tulee kaikilta osin kestävää ja maaseutualueet säilyvät elinvoimaisina. Samalla on pystyttävä varmistamaan turvallisten ja laadukkaiden elintarvikkeiden varma saatavuus yli 500 miljoonalle kuluttajalle. Eurooppa tarvitsee älykästä, selviytymiskykyistä, kestävää ja kilpailukykyistä maatalousalaa, jonka avulla se pystyy tuottamaan kansalaisilleen laadukkaita, kohtuuhintaisia, ravitsevia ja monipuolisia elintarvikkeita sekä lujittamaan maaseutualueiden sosioekonomista rakennetta. Modernin yhteisen maatalouspolitiikan olisi lisättävä tuottamaansa EU-tason lisäarvoa ottamalla huomioon aiempaa kunnianhimoisemmat ympäristö- ja ilmastotavoitteet ja vastaamalla kansalaisten odotuksiin, jotka koskevat terveyttä, ympäristöä ja ilmastoa.

Kuten vuoden 2017 työohjelmassa ennakoitiin, komissio on järjestänyt kattavia kuulemisia YMP:n yksinkertaistamisesta ja uudenaikaistamisesta, jotta YMP:lla edistettäisiin mahdollisimman hyvin komission kymmentä painopistealaa ja kestävän kehityksen tavoitteita. Kuulemisissa keskityttiin erityisiin tulevaisuuden toimintapoliittisiin painopisteisiin, vaikuttamatta YMP:n määrärahoihin seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä. Prosessiin sisältyi laaja kuuleminen sekä YMP:n tuloksellisuudesta saadun näytön tarkastelu, mukaan lukien asiaan liittyvät REFIT-foorumin lausunnot.

Tulokset esiteltiin 29. marraskuuta 2017 hyväksytyssä tiedonannossa nimeltään ”Ruoan ja maanviljelyn tulevaisuus”. Tiedonannon turvin voidaan käydä jäsenneltyä vuoropuhelua YMP:n tulevaisuudesta EU:n toimielimissä ja sidosryhmien kanssa. Kyseisessä politiikka-asiakirjassa kartoitettiin haasteita, tavoitteita ja mahdollisia vaihtoehtoja tulevat tarpeet huomioon ottavassa YMP:ssa, jonka on oltava nykyistä yksinkertaisempaa, fiksumpaa ja uudenaikaisempaa ja johdettava siirtymiseen kestävämpään maatalouteen.

Komissio eritoten yksilöi vuoden 2020 jälkeisen YMP:n tärkeimmiksi painopisteiksi ympäristö- ja ilmastotavoitteiden tiukentamisen, tuen paremman kohdentamisen sekä aiempaa vahvemman turvautumisen paljon hyötyä tuovaan tutkimuksen, innovoinnin ja neuvonannon jatkumoon. Asiakirjassa myös ehdotettiin keinona parantaa YMP:n tuloksellisuutta uutta täytäntöönpanomallia, jolla politiikkatoimien painopiste siirretään noudattamisesta tuloksellisuuteen ja vastuualueita EU:n ja jäsenvaltioiden välillä uudelleentasapainotetaan korostaen toissijaisuusperiaatetta. Uudella mallilla pyritään saavuttamaan EU:n tavoitteet paremmin perustuen strategiseen suunnitteluun, laajoihin politiikkatoimiin ja yhteisiin suoritusindikaattoreihin parantaen näin politiikkajohdonmukaisuutta kautta koko tulevan YMP:n ja suhteessa muihin EU:n tavoitteisiin.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

SEUT-sopimuksen 39 artiklan mukaisesti yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteena on

·lisätä maatalouden tuottavuutta edistämällä teknistä kehitystä sekä varmistamalla, että maataloustuotantoa kehitetään järkiperäisesti ja että tuotannontekijöitä, varsinkin työvoimaa, hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla

·taata näin maatalousväestölle kohtuullinen elintaso erityisesti lisäämällä maataloudessa työskentelevien henkeä kohti laskettuja tuloja

·vakauttaa markkinat

·varmistaa tarvikkeiden saatavuus

·taata kohtuulliset kuluttajahinnat.

Tämä ehdotus on täysin YMP:aa koskevien perussopimuksen tavoitteiden mukainen. Sillä uudenaikaistetaan ja yksinkertaistetaan tapaa, jolla perussopimuksen määräykset pannaan täytäntöön.

Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

SEUT-sopimuksen 43 artiklan 2 kohta, kun kyseessä ovat asetukseen (EU) N:o 1308/2013 tehtävät muutokset, SEUT-sopimuksen 114 artikla ja 118 artiklan ensimmäinen alakohta, kun kyseessä ovat asetuksiin (EU) N:o 1151/2012 ja (EU) N:o 251/2014 tehtävät muutokset, 43 artiklan 2 kohta ja 349 artikla, kun kyseessä ovat asetukseen (EU) N:o 228/2013 tehtävät muutokset, sekä 43 artiklan 2 kohta, kun kyseessä on asetus (EU) 229/2013.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa määrätään, että unioni ja jäsenvaltiot hallinnoivat YMP:aa yhteistyössä, ja otetaan käyttöön yhteinen maatalouspolitiikka, jolla on yhteiset tavoitteet ja yhteinen täytäntöönpano. Yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanojärjestelmä nojaa koko EU:n kattaviin yksityiskohtaisiin vaatimuksiin, ja sille ovat tyypillisiä tiukat valvonta-, seuraamus- ja tarkastusjärjestelyt. Säännöt ovat usein hyvin sitovia, aina tilatasolle asti. Unionin hyvin erilaisissa viljely- ja ilmasto-oloissa eivät ’ylhäältä alas’- ja ’yksi sopii kaikille’ -lähestymistavat kuitenkaan sovellu tuottamaan toivottuja tuloksia ja EU-tason lisäarvoa.

Tässä ehdotuksessa esitetyssä täytäntöönpanomallissa unioni vahvistaa politiikan perusparametrit (YMP:n tavoitteet, tukitoimien päätyypit, perusvaatimukset), kun taas jäsenvaltiot kantavat nykyistä enemmän vastuuta siitä, kuinka ne edistävät YMP:n tavoitteita ja saavuttavat sovitut päämäärät.

Nojautumalla enemmän toissijaisuusperiaatteeseen on mahdollista ottaa paremmin huomioon paikalliset olosuhteet ja tarpeet kyseisten tavoitteiden ja päämäärien yhteydessä. Jäsenvaltioiden vastuulla olisi mukauttaa YMP:n tukitoimia siten, että ne pystyvät edistämään EU:n tavoitteiden toteutumista mahdollisimman suurella panoksella. Samalla, kun säilytetään nykyiset hallintorakenteet (joilla on edelleen voitava varmistaa seuranta ja toteutuminen kaikkien politiikkatavoitteiden osalta), jäsenvaltioilla on myös enemmän sananvaltaa tuensaajiin sovellettavan vaatimustenmukaisuus- ja valvontakehyksen suunnittelussa (ml. tarkastukset ja seuraamukset).

•Suhteellisuusperiaate

EU:n maatalousalaan ja maaseutualueisiin liittyvät taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja yhteiskunnalliset haasteet edellyttävät mittavaa toimintaa, jossa otetaan huomioon näiden haasteiden EU-ulottuvuus. Kun jäsenvaltioille tarjotaan nykyistä paremmat mahdollisuudet valita ja mukauttaa YMP:n puitteissa käytettävissä olevia politiikkavälineitä tavoitteiden saavuttamiseksi hyödyntäen aiempaa tuloshakuisempaa mallia, on vielä epätodennäköisempää, ettei YMP olisi oikeasuhteinen toimi.

•Toimintatavan valinta

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

YMP on hyvin keskeisessä asemassa Euroopan unionin (EU) rakentamisessa ja kehittämisessä. YMP luotiin perussopimuksessa vahvistettujen tavoitteiden ympärille 1960-luvun alkupuolella. Sille on tehty sen jälkeen useita uudistuksia, joilla on pyritty parantamaan maatalousalan kilpailukykyä, edistämään maaseudun kehittämistä sekä vastaamaan uusiin haasteisiin ja yhteiskunnan vaatimuksiin. Viimeisin tärkeä uudistus hyväksyttiin vuonna 2013. Vuoden 2013 uudistuksessa YMP:n yleisiä tavoitteita yksinkertaistettiin kolmen osa-alueen ympärille:

i.    Elinkelpoinen ruoan tuotanto

ii.    Luonnonvarojen kestävä hoito ja ilmastotoimet

iii.    Tasapainoinen aluekehitys

Sen arvioimiseksi, miten edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty ja mitkä ovat tulevaisuuden haasteet, laaja kuulemisprosessi kannusti kaikkien sidosryhmien, myös muiden kuin maatalousalan toimijoiden, kanssa käytävään jäsenneltyyn keskusteluun. Lisäksi näyttöä YMP:n tuloksellisuudesta kerättiin YMP:sta saatavilla olevista runsaista tiedoista (esitellään lyhyesti jäljempänä laatikossa 1), jotka toimivat perustana arvioitaessa YMP:n saavutuksia ja puutteita vuosien mittaan, varsinkin YMP:n viimeisimmän uudistuksen osalta. Tämä koskee erityisesti seuraavia seikkoja:

·Yhteisen seuranta- ja arviointikehyksen avulla 2 kerätty näyttö, jonka avulla voidaan mitata YMP:n tuloksellisuutta.

·Meneillään olevan monivuotisen rahoituskehyksen (2014–2020) aikana tehtäviksi suunnitellut arviointitutkimukset, joiden tarkoituksena on arvioida YMP:n nykyisiä tavoitteita ja joista ensimmäiset tulokset ovat saatavilla vuosina 2017/2018 3 .

Maaseudun kehittämisen vuotuisissa täytäntöönpanokertomuksissa saatavilla olevat tavoitteiden saavuttamiseen ja vastaaviin määrärahoihin liittyvät tulokset.

·AGRI-pääosaston verkkosivuilla on julkaistu lisää vaikutustenarvioinnin kannalta merkityksellisiä tausta-asiakirjoja, dataa, tietoja ja lukuja 4 .

•Sidosryhmien kuuleminen

Järjestettyyn julkiseen kuulemiseen saatiin yli 322 000 vastausta, sidosryhmien kanssa käytiin jäsenneltyä vuoropuhelua, järjestettiin viisi asiantuntijatyöpajaa, REFIT-foorumi antoi lausuntoja sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitea, alueiden komitea ja kansalliset parlamentit antoivat lausuntoja. Prosessissa otettiin myös huomioon maatalousmarkkinoiden työryhmän (AMTF) 5 ja Corkissa järjestetyn maaseudun kehittämiskonferenssin (2016) 6 suositukset.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Maaliskuussa 2017 ja helmikuussa 2018 järjestettiin erityisiä työpajoja, joissa kerättiin näyttöä ja asiantuntemusta YMP:hen liittyvistä kysymyksistä. Työpajoissa vaihdettiin näkemyksiä asiantuntijoiden ja komission virkamiesten välillä ja pystyttiin etenemään keskeisten päätelmien muotoilussa ja siinä, mitä kysymyksiä olisi otettava huomioon nykyaikaistamis- ja yksinkertaistamisprosessissa.

Työpajoissa käsiteltiin viittä kysymystä, jotka oli valittu siten, että ne kattavat tärkeimmät alat, joilla on havaittu puutteita tietämyksessä ja erimielisyyttä politiikan lähestymistapojen suhteen. Kaikissa työpajoissa käytettiin samankaltaista menetelmää, joka perustui seuraaviin:

1.tuoreimpien saatavilla olevien tietojen kerääminen asiantuntijoilta, tutkijoilta, toimijoilta ja kansainvälisiltä instituutioilta;

2.keskittyminen käytännön kokemuksiin;

3.sen arvioiminen, miten uusilla teknologioilla/lähestymistavoilla voitaisiin parantaa politiikan tulevaa suunnittelua tietyillä aloilla.

Tiivistelmät seminaareista ja esitelmistä ovat saatavilla osoitteessa

https://ec.europa.eu/agriculture/events/cap-have-your-say/workshops_en

Työpaja 1: Parhaat käytännöt ympäristö- ja ilmastotarpeisiin vastaamiseksi  (23. ja 24. maaliskuuta 2017)

Tähän kaksipäiväiseen työpajaan osallistui lukuisia ympäristö- ja ilmastoalan haasteisiin keskittyneitä asiantuntijoita. Siinä tarkasteltiin

·ympäristötarpeiden arvioimiseen käytettävissä olevia välineitä;

·menetelmiä, joilla parannetaan toimenpiteiden käyttöönottoa (korostaen käyttäytymismallien merkitystä).

Työpaja 2: Riskinhallinta (18. ja 19. toukokuuta 2017)

Tämän kaksipäiväisen seminaarin tavoitteena oli kerätä näyttöä siitä, miten maatalousyhteisöä voidaan parhaiten tukea, jotta se pystyisi vastaamaan paremmin tuotanto-, hinta- ja tuottoriskeihin. Siinä tarkasteltiin

·EU:n markkinoiden turvaverkon haasteita ja Yhdysvalloissa käytössä olevan riskinhallintajärjestelmän viimeaikaista kehitystä;

·EU:n tulevia markkinoita, vakuutus- ja jälleenvakuutusalan toimintaa EU:n maatalousalalla, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia ja satovakuutusjärjestelmää;

·riskienhallintaan liittyviä käyttäytymistekijöitä.

Työpaja 3: Elintarvikkeet ja niihin liittyvät kysymykset (31. toukokuuta 2017)

Elintarvikkeita ja niihin liittyviä kysymyksiä käsitelleessä työpajassa pohdittiin terveyspolitiikan ottamista huomioon YMP:ssa sekä YMP:n valmiuksia helpottaa viljelijöiden sopeutumista kulutustottumusten muutoksiin. Erityisesti mikrobilääkeresistenssiin on kiinnitettävä enemmän huomiota.

Työpaja 4: Sosioekonomiset kysymykset (9. kesäkuuta 2017)

Sosioekonomisia kysymyksiä käsitelleessä työpajassa keskityttiin kasvun ja työllisyyden dynamiikan tarkasteluun EU:n maatalous- ja elintarvikealalla. Siinä tarkasteltiin tapaustutkimusten perusteella globaalin maatalouden ja elintarvikkeiden arvoketjujen välisiä yhteyksiä EU:ssa niin käsitteiden kuin käytännön näkökulmasta.

Työpaja 5: YMP:n ympäristö- ja ilmastotoimien tuloksellisuuden mittaaminen (26. helmikuuta 2018)

Työpajassa tarkasteltiin, mitä EU:n tasolla voidaan määritellä politiikan perustavoitteita, miten ne voidaan panna täytäntöön jäsenvaltioiden tasolla ja miten niitä voidaan seurata, valvoa ja arvioida.

•Vaikutustenarviointi

1.eritasoisia ympäristö- ja ilmastotavoitteita, keskittyen siihen, mitä mahdollisia vaikutuksia pakollisilla ja vapaaehtoisilla täytäntöönpanojärjestelmillä olisi;

2.erilaisia tapoja tukea maatilojen tuloja ja erityisesti tuen jakautumista eri viljelijöiden kesken, keskittyen pieniin ja keskisuuriin maatiloihin kohdistuviin mahdollisiin vaikutuksiin.

3.laajempia sosioekonomisia tukitoimia erityisesti maaseudun kehittämispolitiikan yhteydessä sekä poikkialaisia lähestymistapoja uudenaikaistamiseen.

Ensimmäisessä vaihtoehdossa testataan, miten vapaaehtoisella ympäristöjärjestelmällä lisättäisiin ympäristö- ja ilmastotavoitteiden kunnianhimoisuutta. Siinä myös tarkastellaan riskinhallintavälineiden mahdollista merkitystä (alhaisemmat suorat tuet) viljelijöiden tulojen tukemisessa. Kahdessa alavaihtoehdossa on otettu huomioon jäsenvaltioiden erilaiset ympäristöpäämäärät ja lähestymistavat suoraan tukeen uudessa mallissa.

Toisessa vaihtoehdossa suorat tuet kohdennetaan paremmin ja ehdollisuutta toteutetaan kunnianhimoisemmin, jotta voidaan parantaa YMP:n talous- ja ympäristötoimien tuloksellisuutta sekä vastata ilmastohaasteisiin. Tässäkin on alavaihtoehtoja, joilla havainnollistetaan jäsenvaltioiden mahdollisia eroja ympäristö- ja ilmastotavoitteiden osalta.

Viimeisessä vaihtoehdossa painotetaan erityisesti ympäristönsuojelua ja työllisyyttä sekä asetetaan maaseutualueiden työpaikkojen säilyttämisessä etusijalle pienet ja keskisuuret maatilat. Jäsenvaltioiden on myönnettävä 30 prosenttia ensimmäisen pilarin maksuista lisätukena neljässä viljelijöille vapaaehtoisessa järjestelmässä (luonnonmukainen viljely, pysyvä nurmi, luonnonhaitta-alueet ja lineaariset maisematekijät), jotta edistettäisiin ilmastotoimia ja luonnonvarojen kestävää käyttöä.

Vaikutustenarvioinnissa todetaan, että silloin kun politiikan, jolla on näin paljon useita eri tavoitteita, perusparametreja muutetaan tuntuvalla tavalla, vaikeilta kompromisseilta ei voi välttyä.

YMP-tuen taso on keskeinen parametri. Komission toukokuussa 2018 antamassaan vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä koskevassa tiedonannossa ehdottama viiden prosentin leikkaus vastaa vaikutustenarvioinnissa huomioon otettuja rajoja.

Kun kyseessä ovat maataloustulot, merkitystä on niin tuen tasolla kuin sen jakautumisellakin. Riittävän tuen ja siten maataloustulon turvaaminen on edelleen keskeinen tekijä tulevaisuudessa, jotta voidaan varmistaa elintarviketurva, ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen ja maaseudun elinvoimaisuus. Tuen kohdentaminen paremmin pienille ja keskisuurille tiloille sekä luonnonhaitta-alueille voi auttaa säilyttämään työpaikkoja maatiloilla ja maatilojen tuotantotoiminnassa koko alueella. Näin vahvistetaan maaseutualueiden sosioekonomista rakennetta. Suorien tukien jakautumista voidaan parantaa tukikatoilla ja yhdenmukaistamalla tukioikeuksien arvoa. On selvää, että mikä tahansa vaihtoehto, jossa suoria tukia uudelleenjaetaan merkittävässä määrin alhaisen tuottavuuden maatiloille ja alueille, johtaa lyhyellä aikavälillä EU:n kilpailukyvyn heikkenemiseen mutta parantaa ympäristönsuojelua. Vähemmän selvää on kuitenkin, millaisella toimenpideyhdistelmällä voitaisiin lieventää kielteisiä tulovaikutuksia ja samalla vastata paremmin maatalouden kannalta keskeisiin haasteisiin, kuten ympäristöön ja ilmastoon liittyviin haasteisiin tai yhteiskunnallisiin odotuksiin. Tämä edellyttää muutoksia, joilla kohennetaan sekä alan taloutta että ympäristötoimien tuloksellisuutta.

Sidosryhmien kuulemisten ja tarkastelun tulokset osoittavat tämän olevan mahdollista. Edellytyksenä on, että tarvittavilla liitännäistoimenpiteillä, joilla pyritään saavuttamaan parempi ympäristö- ja ilmastotoimien taso, mahdollistetaan se, että ryhdytään soveltamaan parhaita käytäntöjä (sekä tavanomaisessa maataloudessa että muissa maatalouden muodoissa), joihin kuuluvat tietämys, innovointi ja uusin asiaankuuluva teknologia.

Tarkastelussa tehtyjen olettamusten ja valintojen pohjalta on mahdollista tehdä kompromisseja YMP:n taloudellisten, ympäristöön liittyvien ja yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamisessa sekä sen suhteen, mikä on tavoitteena nykyaikaistamisessa ja yksinkertaistamisessa. Yhteenvetona voidaan todeta, että uudelleenjaon vaikutukset tuloihin voisivat olla hallittavissa, ja se voisi tukea kunnianhimoisempia ympäristö- ja ilmastotoimia ja muita YMP:n yhteisvaikutuksia. Tämä edellyttäisi kuitenkin, että maatalousalalla ja -politiikassa ryhdytään hyödyntämään innovoinnin ja teknologioiden tarjoamia mahdollisuuksia, jotka jo mahdollistavat uudenaikaistamisen ja yksinkertaistamisen.

Muut oletukset ja valinnat muuttaisivat varmasti tulosten yksityiskohtia, mutteivät taustalla olevaa pääviestiä siitä, että tulevan YMP:n parhaaksi katsotun vaihtoehdon olisi yhdistettävä eri vaihtoehtojen parhaiten suoriutuvat tekijät, mutta vältettävä niiden heikkoudet toteuttamalla tarvittavat suojatoimet, joilla varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset EU:ssa. Tämä merkitsee sitä, että tarvitaan selkeät perusteet tulotuen tasolle ja jakamiselle (esim. tulokatot ja/tai tuen asteittainen aleneminen), ilmasto- ja ympäristönsuojelutavoitteille, täydentäville ehdoille, uudenaikaistamiskannustimille ja asianmukaiselle toissijaisuuden/yksinkertaistamisen asteelle.

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Monimutkaisuus nykyisen politiikan täytäntöönpanossa johtuu pitkälti siitä, että EU:n tasolla on säädetty yksityiskohtaisista säännöistä, joiden noudattaminen luo paineita. Ehdotetulla uudella täytäntöönpanomallilla poistetaan EU:n tason tukikelpoisuuskriteerit, minkä ansiosta jäsenvaltiot voivat määritellä tukikelpoisuusehdot, jotka parhaiten soveltuvat niiden omiin olosuhteisiin. Tämän odotetaan johtavan huomattavaan yksinkertaistukseen.

YMP:aa on uudistettu kerta toisensa jälkeen, ja uudistuksissa on kehitetty erilaisia välineitä. Joskus näiden välineiden yhteensovittaminen on osoittautunut vaikeaksi. Nykyisessä ehdotuksessa kaikki YMP:n eri osat yhdistetään yhdeksi yhtenäiseksi kehykseksi, jolla vähennetään YMP:n täytäntöönpanosta aiheutuvaa hallinnollista taakkaa.

•Perusoikeudet

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä koskevan komission ehdotuksen (COM(2018) 322 final) mukaan merkittävä osa EU:n talousarviosta osoitettaisiin edelleen maatalouteen, joka on strategisesti tärkeää yhteistä politiikkaa. Niinpä ehdotetaan käypinä hintoina, että YMP keskittyisi ydintoimintoihinsa maataloustukirahastoon kohdennetuilla 286,2 miljardilla eurolla ja maaseuturahastoon kohdennetuilla 78,8 miljardilla eurolla.

Näitä maatalousrahastoja täydennetään Euroopan horisontti -ohjelmasta saatavalla lisärahoituksella. Kyseiselle ohjelmalle ehdotetut määrärahat sisältävät 10 miljardia euroa elintarvike-, maatalous- ja biotalousalan sekä maaseudun kehittämisen tutkimuksen ja innovoinnin tukemiseen. Maataloustukirahastoon perustetaan uusi varaus, josta rahoitetaan maatalousalan lisätukea. Vuoden kuluessa käyttämättä jääneet varauksessa olevat määrät siirretään seuraavalle varainhoitovuodelle.

Kun kyseessä on suorien tukien jakautuminen jäsenvaltioiden kesken, ehdotetaan, että kaikki jäsenvaltiot, joilla on suoria tukia alle 90 prosenttia EU:n keskiarvosta, jatkavat ohjelmakaudella 2014–2020 käynnistettyä prosessia ja kurovat umpeen 50 % erosta, joka nykyisin vallitsee tuohon 90 prosenttiin nähden. Suorien tukien ulkoisen yhdenmukaistamisen rahoittamiseen osallistuvat kaikki jäsenvaltiot. YMP:n strategiasuunnitelma-asetuksen mukaiset jäsenvaltioille maksettavat suorat tuet lasketaan tämän perusteella.

Maaseudun kehittämisen osalta ehdotetaan rahoituksen tasapainottamista EU:n ja jäsenvaltioiden talousarvioiden välillä. Kuten Euroopan rakenne- ja investointirahastoissa, kansallisten yhteisrahoitusosuuksien nostaminen pitää Euroopan maaseutualueiden julkisen tuen pääosin muuttumattomana. Maaseuturahaston tuki jaetaan politiikkatavoitteisiin liittyvien objektiivisten perusteiden mukaisesti ottaen huomioon tukien nykyinen jako. Kuten nykyisin, vähemmän kehittyneillä alueilla tulisi edelleen soveltaa korkeampaa yhteisrahoitusastetta, jota on tarkoitus soveltaa myös tiettyihin toimenpiteisiin, kuten Leader-toimiin ja hoitositoumuksista maksettavaan tukeen.

Jäsenvaltioille tarjotaan tietynasteista joustavuutta määrärahasiirtoihin. Enintään 15 prosenttia vastaavista suorista tuista voidaan siirtää maaseuturahaston määrärahoihin, ja päinvastoin. Suorista tuista voidaan siirtää suurempi prosenttiosuus maaseuturahaston määrärahoihin sellaisia tukitoimia varten, joilla pyritään ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen, ja nuorten viljelijöiden tukiin.

YMP-ehdotuksen rahoitusvaikutusten yksityiskohdat esitetään ehdotukseen liitetyssä rahoitusselvityksessä.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Siirtyminen suoritusperusteisempaan toimintapolitiikkaan edellyttää vankkaa suoritusperusteista kehystä, jonka avulla komissio voi yhteisten indikaattoreiden pohjalta arvioida ja seurata politiikan tuloksellisuutta. Politiikan tuloksellisuuden seurannassa ja arvioinnissa käytettäisiin perustana nykyisiä yhteisiä seuranta- ja arviointisääntöjä ja nykyistä suorien tukien ja maaseudun kehittämisen seurantajärjestelmää, mutta niitä on kuitenkin virtaviivaistettava ja kehitettävä edelleen (näiden kahden pilarin välinen johdonmukaisuus mukaan lukien). Lisäksi tarvittaisiin lisäinvestointeja asianmukaisten indikaattorien kehittämiseen ja riittävien tietovirtojen varmistamiseen.

Uusi tuloksellisuus-, seuranta- ja arviointikehys (PAMF) kattaa kaikki tulevan YMP:n välineet: YMP:n strategissuunnitelmat samoin kuin ne YMP:n osat, joita YMP:n strategiasuunnitelmat eivät kata (joitakin osia yhteisestä markkinajärjestelystä, erityisjärjestelmät). Tuloksellisuutta mitataan suhteessa politiikan erityistavoitteisiin käyttämällä yhteisiä indikaattoreita.

Uusi malli perustuu seuraaviin periaatteisiin:

·Asiayhteysindikaattorit ovat edelleen merkityksellisiä, koska ne kuvastavat talouden, ympäristön ja yhteiskunnan yleisen kehityksen näkökohtia ja vaikuttavat todennäköisesti tuloksellisuuteen.

·Ensisijaisesti olisi määriteltävä tietty valikoima suppeampia mutta kohdennetumpia indikaattoreita, jotta voidaan valita ne, jotka kuvastavat mahdollisimman tarkasti sitä, edistääkö tuettu toimenpide tavoitteiden saavuttamista verrattuna vahvistettuun viitetasoon, ja käytettävä selkeitä määritelmiä.

·Politiikan yleistä tuloksellisuutta arvioidaan useamman vuoden osalta vaikutusindikaattorien perusteella. Tulosten vuosiseuranta perustuu täydelliseen tulosindikaattoriluetteloon.

·Tuotosindikaattorit linkittävät menot vuosittain politiikan täytäntöönpanon tuloksellisuuteen. Viimeksi mainittu on vuotuinen toimenpide, ja se perustuu (ensisijaisesti jo saatavilla olevien) tuotosindikaattorien luetteloon.

·Soveltuvien suoritusindikaattoreiden luotettavuutta voidaan parantaa tilastollisten ja hallinnollisten tietojen välisillä synergioilla, mutta tämä edellyttää laaduntarkastusjärjestelmää.

Nyt siis pohjimmiltaan ehdotetaan, että vastuita ja mahdollisuuksia muutetaan yhteisessä kehyksessä, joka on selkeästi määritelty ja täytäntöönpantu, jotta samaan aikaan saavutetaan useampi kuin yksi keskeinen tavoite. Näitä ovat yksinkertaistaminen, tuloskeskeisyys (pikemminkin kuin vaatimusten noudattaminen) sekä politiikan tehokkuus ja tuloksellisuus.

Toiminnan täytäntöönpanon jatkuvan seurannan ja ohjauksen keskeiseksi osaksi on suunniteltu vuotuista tuloksellisuuden tarkastelua. Vuotuista tuloksellisuuden tarkastelua varten on esitettävä asianmukaiset tuotosindikaattorit ja tulosindikaattorit YMP:n strategiasuunnitelman täytäntöönpanoa koskevassa vuosikertomuksessa eli niin kutsutussa vuotuisessa tuloksellisuuskertomuksessa. Jäsenvaltiot raportoivat vuosittain toteutuneista tuotoksista ja menoista sekä siitä, kuinka paljon on vielä matkaa koko kauden tavoitteiden saavuttamiseen tulosindikaattoreiden arvona ilmaistuna.

Arvioinnit tehdään paremmasta lainsäädännöstä 13. huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten sopimuksen 7 22 ja 23 kohdan mukaisesti, joissa kolme toimielintä vahvisti, että lainsäädännön ja politiikan arvioinnin olisi oltava pohjana jatkotoimia koskevien vaihtoehtojen vaikutusten arvioinnille. Arviointi tehdään ohjelman indikaattorien/tavoitteiden perusteella ja se koskee ohjelman vaikutuksia. Lisäksi tehdään yksityiskohtainen analyysi siitä, missä määrin ohjelmaa voidaan pitää asiaankuuluvana, vaikuttavana ja tehokkaana, missä määrin se tuo EU:n lisäarvoa ja missä määrin se on johdonmukainen muiden EU:n politiikkojen kanssa. Niihin sisältyy kokemusperäistä tietoa puutteiden/ongelmien tai toimien tai niiden tulosten parantamispotentiaalin havaitsemiseksi sekä hyödyntämisen/vaikutusten maksimoimiseksi.

•Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

·Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laatimien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta (YMP:n strategiasuunnitelma-asetus)

· Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta sekä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 kumoamisesta (YMP:n horisontaaliasetus)

·Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EU) N:o 1308/2013, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun asetuksen (EU) N:o 1151/2012, maustettujen viinituotteiden määritelmästä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojasta annetun asetuksen (EU) N:o 251/2014, syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 228/2013 sekä Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettavien erityistoimenpiteiden vahvistamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 229/2013 muuttamisesta (muutosasetus)

YMP:n yleistavoitteilla pyritään edelleen parantamaan maatalouden, elintarvikkeiden ja maaseudun kestävää kehitystä, ja ne kohdennetaan maatilojen taloudelliseen elinkelpoisuuteen, selviytymiskykyyn ja tuloihin, ympäristö- ja ilmastotoimien tuloksellisuuden parantamiseen sekä maaseutualueiden sosioekonomisen rakenteen vahvistamiseen. Näiden lisäksi on monialainen tavoite, jossa päämääränä on tietämyksen, innovoinnin ja digitalisoinnin edistäminen maataloudessa ja maaseutualueilla.

a)annetaan tukea riittävien maataloustulojen ja maatilojen selviytymiskyvyn varmistamiseksi koko EU:n alueella, jotta saataisiin parannettua elintarviketurvaa;

b)parannetaan markkinasuuntautuneisuutta ja kilpailukykyä, mukaan lukien kiinnittämällä enemmän huomiota tutkimukseen, teknologiaan ja digitalisointiin;

c)parannetaan viljelijöiden asemaa arvoketjussa;

d)edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja kestävää energiaa;

e)edistetään kestävää kehitystä ja luonnonvarojen, kuten veden, maaperän ja ilman, tehokasta hoitoa;

f)edistetään luonnon monimuotoisuuden suojelemista ja ekosysteemipalveluja sekä säilytetään elinympäristöjä ja maisemia; 

g)houkutellaan alalle nuoria viljelijöitä ja helpotetaan yritystoiminnan kehittämistä maaseutualueilla;

h)edistetään työllisyyttä, kasvua, sosiaalista osallisuutta ja paikallista kehitystä maaseutualueilla, myös biotalouden ja kestävän metsänhoidon alalla;

i)parannetaan tapaa, jolla EU:n maatalous vastaa ravintoa ja terveyttä koskeviin uusiin yhteiskunnan vaatimuksiin, mukaan lukien turvallinen, ravitseva ja kestävän kehityksen mukainen ravinto sekä eläinten hyvinvointi.

Tavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltioiden on varmistettava YMP:n tuen yksinkertaistaminen ja tuloksellisuus. Ne suunnittelevat asetuksessa mainittujen tukitoimityyppien perusteella tukitoimet, jotka soveltuvat niiden olosuhteisiin parhaiten. Jäsenvaltioiden on kiinnitettävä erityistä huomiota ympäristö- ja ilmastopolitiikan erityistavoitteisiin, sukupolvenvaihdokseen ja politiikan täytäntöönpanon nykyaikaistamiseen keskittymällä tietämyksen ja neuvonnan ja uuden (digitaalisen) teknologian laajempaan käyttöön.

Jäsenvaltiot esittävät YMP:n strategiasuunnitelmassa tukitoimiehdotuksensa, joilla pyritään EU:n erityistavoitteisiin. Lainsäädännössä vahvistetaan YMP:n strategiasuunnitelman sisältöä koskevat säännöt, ja komissio tarkistaa suunnitelmat ja hyväksyy ne. YMP:n strategiasuunnitelmissa yhdistetään valtaosa YMP:n tukivälineistä, jotka rahoitetaan maataloustukirahastosta (mukaan lukien alakohtaiset ohjelmat, jotka on tähän mennessä vahvistettu YMJ-asetuksen nojalla) ja maaseuturahastosta. Näin kullekin jäsenvaltiolle laaditaan yksi yhtenäinen toimintastrategia. YMP:n strategiasuunnitelmissa jäsenvaltiot asettavat yhteisesti määriteltyjä indikaattoreita käyttäen tavoitteet sille, mitä ne haluavat saavuttaa ohjelmakauden aikana.

Kun strategiasuunnitelmat on laadittu, jäsenvaltiot raportoivat täytäntöönpanon edistymisestä vuosittain käyttäen yhteisten indikaattoreiden järjestelmää. Jäsenvaltiot ja komissio seuraavat edistymistä ja arvioivat tukitoimien vaikuttavuutta.

YMP:n strategiasuunnitelma-asetus

YMP:n horisontaaliasetus

Muutosasetus

Kolmanneksi, ruoan ja maanviljelyn tulevaisuutta käsittelevässä tiedonannossa kehotettiin tekemään maantieteellisistä merkinnöistä houkuttelevampia viljelijöille ja kuluttajille sekä helpottamaan järjestelmän hallinnointia. Tämän vuoksi ehdotetaan, että maantieteellisiä merkintöjä koskevia nykyisiä sääntöjä muutetaan siten, että niihin sovelletaan neljää perussäädöstä. Tavoitteena on yksinkertaisempi maantieteellisten merkintöjen järjestelmä, maantieteellisten merkintöjen nopeampi rekisteröinti ja tuote-eritelmien muutosten tehokkaampi hyväksyminen. Muutosten tarkoituksena on yksinkertaistaa maantieteellisten merkintöjen järjestelmää niin, että se olisi kuluttajien kannalta helppotajuisempi, että sitä olisi helpompi edistää sekä että se vähentäisi järjestelmän hallinnoinnista aiheutuvia kustannuksia.

Kun viinien maantieteellisiä merkintöjä koskevissa säännöissä rajoitetaan EU:n valvonta ilmeisiin virheisiin, erotetaan teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat säännöt muista tuote-eritelmässä esitetyistä vaatimuksista ja annetaan jäsenvaltioiden päättää muutoksista, joilla ei ole vaikutuksia EU:n tasolla, hyväksyntämenettely virtaviivaistuu, aikataulut nopeutuvat ja voimavaroja jaetaan järkevämmin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita noudattaen. Samalla yksinkertaistetaan hyväksyntämenettelyn tehostamiseksi eräitä erityismenettelyjä, kuten vastaväitemenettelyä.

Kun viinien suojatun alkuperänimityksen määritelmää selkeytetään, tuottajaryhmät voivat käyttää uusia lajikkeita, joita tarvitaan myös ilmastonmuutokseen reagoimiseksi, ja hakemuksissa voidaan esittää asianmukaiset perustelut sen mukaan, mitkä ovat viininviljelyn ja viininvalmistuksen realiteetit. Lisäksi ehdotetaan, että maantieteelliset merkinnät suojataan tehokkaammin väärennöksiltä ja kuljetettavina olevia tavaroita suojataan tehokkaammin.

Viinien maantieteellisille merkinnöille ehdotettua yksinkertaistamista on sovellettava myös maataloustuotteisiin ja elintarvikkeisiin sen varmistamiseksi, että järjestelmät ovat riittävän yhtenäisiä ja että myös tämän alan maantieteellisten merkintöjen tuottajat saavat edellä mainitut hyödyt. Maustettujen viinien maantieteellisiä merkintöjä on vain viisi, kun maantieteellisiä merkintöjä on yhteensä 3 350. Koska järjestelmä ei ole toimi, se olisi sulautettava toiseen järjestelmään. Paras ratkaisu on maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden järjestelmä, sillä se kattaa jo nyt muita alkoholijuomia.

2018/0218 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EU) N:o 1308/2013, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun asetuksen (EU) N:o 1151/2012, maustettujen viinituotteiden määritelmästä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojasta annetun asetuksen (EU) N:o 251/2014, syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 228/2013 sekä Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettavien erityistoimenpiteiden vahvistamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 229/2013 muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 2 kohdan, 114 artiklan, 118 artiklan ensimmäisen kohdan ja 349 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 8 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 9 ,

ottavat huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Komission Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle 29 päivänä marraskuuta 2017 osoittamassa tiedonannossa ”Ruoan ja maanviljelyn tulevaisuus” esiteltiin yhteiseen maatalouspolitiikkaan, jäljempänä ’YMP’, liittyvät haasteet, tavoitteet ja suuntaviivat vuoden 2020 jälkeen. Tavoitteena on muun muassa se, että YMP:n on oltava tuloshakuisempaa, edistettävä maatalouden, metsätalouden ja maaseudun nykyaikaistamista ja kestävyyttä, mukaan lukien taloudellinen, yhteiskunnallinen sekä ympäristöön ja ilmastoon liittyvä kestävyys, sekä autettava vähentämään unionin lainsäädännöstä tuensaajille aiheutuvan hallinnollisen taakan määrää.

(2)Koska YMP:n on terävöitettävä toimiaan unionin, kansainvälisen, kansallisen, alueellisen, paikallisen ja tilatason ilmeisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin vastaamiseksi, on tarpeen virtaviivaistaa YMP:n hallintoa ja parantaa YMP:n toteuttamista unionin tavoitteiden mukaisesti sekä merkittävästi vähentää hallinnollista rasitetta. Tuloksellisuuteen perustuvassa YMP:ssa (’täytäntöönpanomalli’) unionin olisi vahvistettava politiikan perusparametrit, kuten YMP:n tavoitteet ja perusvaatimukset, kun taas jäsenvaltioiden olisi kannettava nykyistä enemmän vastuuta siitä, kuinka ne täyttävät tavoitteet ja saavuttavat sovitut päämäärät. Toissijaisuusperiaatteen laajempi soveltaminen mahdollistaa sen, että paikalliset olosuhteet ja paikalliset tarpeet voidaan ottaa paremmin huomioon ja tuki räätälöidään unionin tavoitteiden saavuttamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla.

(3)YMP:n johdonmukaisuuden varmistamiseksi kaikkien tulevan YMP:n tukitoimien olisi oltava osa strategista tukisuunnitelmaa, johon sisältyy eräitä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1308/2013 10 säädettyjä alakohtaisia toimia.

(4)Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä II esitetään eräitä mainitun asetuksen soveltamisalaan kuuluvien alojen määritelmiä. Kyseisen liitteen II osan B jaksossa esitetyt sokerialan määritelmät olisi poistettava, koska niiden sovellettavuus on päättynyt. Jotta kyseisessä liitteessä tarkoitettujen muiden alojen määritelmiä voitaisiin päivittää tieteellisen tiedon tai markkinatilanteen kehityksen perusteella, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti kyseisten määritelmien muuttamiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. Sen vuoksi komissiolle kyseisen liitteen II osan A jakson 4 kohdassa siirretty yksittäinen säädösvalta inuliinisiirapin määritelmän muuttamiseksi olisi poistettava.

(5)Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 I osaa olisi yksinkertaistettava. Tarpeettomat ja vanhentuneet määritelmät sekä säännökset, joilla komissiolle siirretään valta hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, olisi poistettava.

(6)Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 23 artiklan a alakohdassa säädettyjä unionin tuen enimmäismääriä, jotka liittyvät hedelmien ja vihannesten sekä maidon ja maitotuotteiden toimittamiseen oppilaitoksiin, olisi tarkistettava.

(7)Säännökset, jotka koskevat asetuksen (EU) N:o 1308/2013 II osan I osaston II luvun 2–6 jaksossa säädettyjä tukijärjestelmiä, olisi poistettava, sillä kaikki kyseisten alojen tukitoimityypit vahvistetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU)…/… 11 (YMP:n strategiasuunnitelma-asetus).

(8)Koska tosiasiallisesti viiniköynnökselle istutettu kokonaisala väheni useissa jäsenvaltioissa vuosina 2014–2017 ja tästä saattaa aiheutua tuotannon laskua, jäsenvaltion olisi asetuksen (EU) N:o 1308/2013 63 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin uusien istutusten lupiin liittyvää alaa vahvistaessaan voitava valita joko nykyperusta tai tietty prosenttiosuus sen alueella 31 päivänä heinäkuuta 2015 tosiasiallisesti viiniköynnökselle istutetusta kokonaisalasta, johon lisätään ala, joka vastaa asetuksen (EY) N:o 1234/2007 mukaisia istutusoikeuksia, jotka voidaan muuttaa luviksi asianomaisessa jäsenvaltiossa 1 päivänä tammikuuta 2016.

(9)Sääntöjä, jotka koskevat rypälelajikkeiden luokittelua jäsenvaltioissa, olisi muutettava rypälelajikkeiden Noah, Othello, Isabelle, Jacquez, Clinton ja Herbemont lisäämiseksi. Jotta unionissa kehitettäisiin taudinaiheuttajille vastustuskykyisempää viinituotantoa, jossa lisäksi käytetään muuttuviin ilmasto-oloihin paremmin soveltuvia rypälelajikkeita, olisi säädettävä, että unionissa saa istuttaa viinintuotantoa varten Vitis Labrusca -lajin lajikkeita sekä Vitis vinifera- ja Vitis Labrusca -lajin ja muiden Vitis-suvun lajien välisestä risteytyksestä saatavia lajikkeita.

(10)Jotta tuottajat voisivat käyttää muuttuviin ilmasto-oloihin paremmin soveltuvia ja taudinaiheuttajille vastustuskykyisempiä rypälelajikkeita, olisi säädettävä, että myös sellaisissa tuotteissa voidaan käyttää alkuperänimitystä, joita ei ole saatu ainoastaan Vitis vinifera -lajin lajikkeista vaan myös Vitis vinifera -lajin ja muiden Vitis-suvun lajien välisestä risteytyksestä saatavista lajikkeista.

(11)Viinien tuontiin liittyviä vaatimustenmukaisuustodistuksia ja määritystodistuksia koskevia säännöksiä olisi sovellettava ottaen huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti tehdyt kansainväliset sopimukset.

(12)Alkuperänimityksen määritelmä olisi yhdenmukaistettava neuvoston päätöksellä 94/800/EY 12 hyväksytyssä teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehdyssä sopimuksessa 13 , jäljempänä ’TRIPS-sopimus’, olevan määritelmän ja erityisesti kyseisen sopimuksen 22 artiklan 1 kohdan kanssa niin, että nimi osoittaa tuotteen olevan peräisin tietyltä alueelta tai tietystä paikasta.

(13)Jotta varmistettaisiin päätöksenteon johdonmukaisuus asetuksen (EU) N:o 1308/2013 96 artiklassa tarkoitetussa alustavassa kansallisessa menettelyssä jätettyjen suojahakemusten ja vastaväitteiden osalta, komissiolle olisi ilmoitettava ajoissa ja säännöllisesti siitä kun jäsenvaltion komissiolle asetuksen (EU) N:o 1308/2013 96 artiklan 5 kohdan mukaisesti toimittamaa suojahakemusta koskeva menettely aloitetaan kansallisessa tuomioistuimessa tai muussa elimessä. Komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, jotta se voi kyseisissä olosuhteissa ja tapauksen mukaan keskeyttää hakemuksen tutkimisen kunnes kansallinen tuomioistuin tai muu kansallinen elin on ratkaissut jäsenvaltion alustavassa kansallisessa menettelyssä tekemää arviointia koskevan kanteen.

(14)Maantieteellisten merkintöjen rekisteröintiä olisi yksinkertaistettava erottamalla toisistaan teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien sääntöjen noudattamisen arviointi ja sen arviointi, onko tuote-eritelmä kaupan pitämisen vaatimuksissa ja merkintäsäännöissä vahvistettujen vaatimusten mukainen.

(15)Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tekemä arviointi on olennainen menettelyvaihe. Koska jäsenvaltioilla on tietoa ja kokemusta sekä pääsy tietoihin ja tosiseikkoihin, ne pystyvät parhaiten tarkistamaan hakemuksen tietojen oikeellisuuden ja totuudenmukaisuuden. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että arvioinnin tulos on luotettava ja oikeellinen, ja aina kirjattava tulos yhtenäiseen asiakirjaan, jossa esitetään yhteenveto tuote-eritelmän pääkohdista. Toissijaisuusperiaatteen huomioon ottamiseksi komission olisi tämän jälkeen tarkistettava hakemukset varmistaakseen, ettei niissä ole ilmeisiä virheitä ja että unionin lainsäädäntö ja hakujäsenvaltion ulkopuolisten sidosryhmien edut on otettu huomioon.

(16)Ajanjakso, jona vastaväitteen voi tehdä, olisi pidennettävä kolmeksi kuukaudeksi, jotta kaikilla asianomaisilla osapuolilla olisi riittävästi aikaa analysoida suojahakemus ja esittää vastaväite. Sen varmistamiseksi, että asetuksen (EU) N:o 1308/2013 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 14 nojalla sovelletaan samaa vastaväitemenettelyä ja jäsenvaltio voi toimittaa alueellaan oleskelevan tai sinne sijoittautuneen luonnollisen tai oikeushenkilön esittämät vastaväitteet komissiolle koordinoidusti ja tehokkaasti, luonnollisen tai oikeushenkilön vastaväitteet olisi toimitettava sen jäsenvaltion viranomaisten kautta, jossa tämä oleskelee tai jonne tämä on sijoittautunut. Vastaväitemenettelyn yksinkertaistamiseksi komissiolla olisi oltava valta hylätä vastaväitteet, joita ei voida ottaa käsiteltäviksi, siinä täytäntöönpanosäädöksessä, jolla suoja myönnetään. Sen vuoksi olisi kumottava asetuksen (EU) N:o 1308/2013 111 artikla, jossa siirretään komissiolle täytäntöönpanovalta hylätä erillisellä täytäntöönpanosäädöksellä vastaväitteet, joita ei voida ottaa käsiteltäviksi.

(17)Menettelyjen tehostamiseksi ja yhdenmukaisten edellytysten varmistamiseksi alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen suojan myöntämisessä komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa sellaisten täytäntöönpanosäädösten hyväksymiseksi, joilla myönnetään suoja ilman tarkastelumenettelyä silloin kun suojahakemuksesta ei ole esitetty vastaväitettä, joka voitaisiin ottaa käsiteltäväksi. Kun on esitetty vastaväite, joka voidaan ottaa käsiteltäväksi, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa sellaisten täytäntöönpanosäädösten hyväksymiseksi tarkastelumenettelyä noudattaen, joilla joko myönnetään suoja tai hylätään suojahakemus.

(18)Ottaen huomioon neuvoston päätöksellä 94/800/EY hyväksytyt TRIPS-sopimus ja erityisesti sen 22 ja 23 artikla sekä tullitariffeja ja kauppaa koskeva yleissopimus 15 , jäljempänä ’GATT-sopimus’ ja erityisesti sen kauttakulkuvapautta koskeva V artikla, joiden tarkoituksena on vahvistaa alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen suojaa ja tehostaa väärentämisen torjuntaa, asetuksen (EU) N:o 1308/2013 103 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun suojan soveltamisala olisi ulotettava koskemaan tavaroita, jotka kulkevat unionin tullialueen kautta, ja tavaroita, joita myydään internetissä tai muussa sähköisessä kaupassa.

(19)Alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän suoja olisi voitava peruuttaa silloin kun alkuperänimitystä tai maantieteellistä merkintää ei enää käytetä tai kun asetuksen (EU) N:o 1308/2013 95 artiklassa tarkoitettu hakija ei enää halua säilyttää suojaa.

(20)Koska kuluttajat kysyvät yhä enemmän innovatiivisia rypäletuotteita, joiden todellinen alkoholipitoisuus on alhaisempi kuin asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä VII olevassa II osassa rypäletuotteille vahvistettu todellinen vähimmäisalkoholipitoisuus, myös unionissa olisi voitava tuottaa tällaisia innovatiivisia rypäletuotteita.

(21)On tarpeen säätää rypäletuotteiden, joista on poistettu alkoholi, ja rypäletuotteiden, joista on poistettu alkoholi osittain, määritelmistä. Määritelmissä olisi otettava huomioon Kansainvälisen viinijärjestön (OIV) päätöslauselmissa OIV-ECO 433-2012 Beverage Obtained By Partial Dealcoholisation of Wine ja OIV-ECO 523-2016 Wine With An Alcohol Content Modified by Dealcoholisation esitetyt määritelmät.

(22)Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti sen varmistamiseksi, että viinialan tuotteiden merkintä- ja esittelysääntöjä sovelletaan myös rypäletuotteisiin, joista on poistettu alkoholi kokonaan tai osittain, sellaisten sääntöjen vahvistamiseksi, jotka koskevat alkoholin poistamismenettelyjä eräiden rypäletuotteiden, joista on poistettu alkoholi kokonaan tai osittain, tuottamiseksi unionissa, sekä sellaisten sääntöjen vahvistamiseksi, jotka koskevat suljinten käyttöä viinialalla, jotta varmistetaan, että kuluttajia suojellaan eräisiin juomiin yhdistettyjen suljinten harhaanjohtavalta käytöltä ja vaarallisilta suljinmateriaaleilta, jotka voivat saastuttaa juoman. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(23)Sokerialaan sovellettavien tuotantosääntöjen ja vaatimusten voimassaolo päättyi markkinointivuoden 2016/2017 lopussa. Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 124 ja 127–144 artikla olisi vanhentuneina kumottava.

(24)Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 189 artiklassa vahvistetut hampun tuontia koskevat toimenpiteet ja säännöt olisi tarpeettomina ja vanhentuneina kumottava.

(25)Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 192 ja 193 artikla olisi kumottava, koska kyseisiä toimenpiteitä ei enää tarvita sokerialan tuotannonsääntelyn päätyttyä. Jotta unionin markkinoilla olisi kolmansista maista tapahtuvan tuonnin avulla riittävä saatavuus, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa ruokosokeri- ja sokerijuurikasmelassin tuontitullien keskeyttämiseksi.

(26)Nairobissa 19 päivänä joulukuuta 2015 pidetyssä WTO:n 10. ministerikokouksessa 16 vahvistettiin vientikilpailutoimenpiteitä koskevat säännöt. WTO:n jäsenten on poistettava kaikki vientitukioikeutensa kyseisen päätöksen päivämäärästä. Sen vuoksi asetuksen (EU) N:o 1308/2013 196–204 artiklassa vahvistetut vientitukia koskevat unionin säännökset olisi kumottava.

(27)Vientiluottojen, vientiluottotakuiden, vientivakuutusohjelmien, maataloustuotteita vievien valtionyritysten ja kansainvälisen elintarvikeavun osalta jäsenvaltiot voivat vahvistaa unionin lainsäädännön mukaisia kansallisia toimenpiteitä. Koska unioni ja sen jäsenvaltiot ovat WTO:n jäseniä, tällaisten kansallisten toimenpiteiden olisi unionin lainsäädännön ja kansainvälisen lainsäädännön noudattamiseksi oltava myös 19 päivänä joulukuuta 2015 pidetyssä WTO:n ministerikokouksessa vahvistettujen sääntöjen mukaisia.

(28)Komission vanhentuneet raportointivelvoitteet, jotka liittyvät maito- ja maitotuotemarkkinoihin, koulujakelujärjestelmän soveltamisalan laajentamiseen ja kilpailusääntöjen soveltamiseen maatalousalaan, olisi kumottava. Mehiläishoitoalan raportointivelvoitteet olisi sisällytettävä asetukseen (EU) …/… (YMP:n strategiasuunnitelma-asetus).

(29)Koska Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013 17 kumotaan asetuksella (EU)…/… (YMP:n strategiasuunnitelma-asetus), kaupan pitämisen vaatimuksiin sekä suojattuihin alkuperänimityksiin, maantieteellisiin merkintöihin ja perinteisiin ilmaisuihin liittyviä tarkastuksia ja seuraamuksia koskevat säännökset olisi sisällytettävä asetukseen (EU) N:o 1308/2013.

(30)Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 V osan III luvussa vahvistetut maatalousalan kriisivarausta koskevat säännökset olisi kumottava, sillä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) …/… 18 (horisontaaliasetus) sisältää maatalousalan kriisivarausta koskevat päivitetyt säännökset.

(31)Koska Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) No 251/2014 19  nojalla on rekisteröity vähän maustettujen viinien maantieteellisiä merkintöjä, kyseisten tuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojaamista koskevia oikeudellisia puitteita olisi yksinkertaistettava. Maustetuilla viineillä ja muilla alkoholijuomilla lukuun ottamatta tislattuja alkoholijuomia ja asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä VII olevassa II osassa lueteltuja rypäletuotteita olisi oltava sama oikeudellinen järjestelmä ja samat oikeudelliset menettelyt kuin muilla maataloustuotteilla ja elintarvikkeilla. Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 soveltamisala olisi ulotettava kyseisiin tuotteisiin. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 251/2014 olisi muutettava tämän muutoksen huomioon ottamiseksi asetuksen nimessä ja soveltamisalassa sekä maustettujen viinituotteiden määritelmiä ja merkintöjä koskevien säännösten osalta. Asetuksen (EU) N:o 251/2014 nojalla suojattujen nimien joustava siirtymä olisi varmistettava.

(32)Asetuksessa (EU) N:o 1151/2012 säädettyjä menettelyjä, jotka liittyvät suojattujen alkuperänimitysten, suojattujen maantieteellisten merkintöjen ja aitojen perinteisten tuotteiden rekisteröintiin, olisi virtaviivaistettava ja yksinkertaistettava sen varmistamiseksi, että uudet nimet voidaan rekisteröidä nopeammin. Vastaväitemenettelyä olisi yksinkertaistettava.

(33)Olisi säädettävä erityispoikkeuksista, joiden nojalla aidon perinteisen tuotteen rekisteröidyn nimen ohella voidaan käyttää muita nimiä. Komission olisi vahvistettava siirtymäajat sellaisten nimitysten käytölle, jotka sisältävät aidon perinteisen tuotteen nimen, samoin edellytyksin kuin ne, jotka koskevat tällaisia jo vahvistettuja siirtymäkausia suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen osalta.

(34)Asetuksessa (EU) N:o 1151/2012 säädettyä tuote-eritelmän muutosten hyväksymismenettelyä olisi yksinkertaistettava erottamalla toisistaan unionin ja vakiomuotoiset muutokset. Jäsenvaltioiden olisi toissijaisuusperiaatteen mukaisesti vastattava tuote-eritelmien vakiomuotoisten muutosten hyväksymisestä, ja komissiolla olisi säilyttävä vastuu unionin muutosten hyväksymisestä.

(35)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 228/2013 20 ja (EU) N:o 229/2013 21 mukaisten toimenpiteiden rahoittamiseksi käytettävissä olevien taloudellisten resurssien määriä olisi tarkistettava.

(36)Sen vuoksi asetuksia (EU) N:o 1308/2013, (EU) N:o 1151/2012, (EU) N:o 251/2014, (EU) N:o 228/2013 ja (EU) N:o 229/2013 olisi muutettava.

(37)Olisi otettava käyttöön siirtymäkauden järjestelyt ennen tämän asetuksen voimaantuloa jätetyille sellaisille suojattujen alkuperänimitysten, maantieteellisten merkintöjen ja aitojen perinteisten tuotteiden suoja- ja rekisteröintihakemuksille sekä asetuksen (EU) N:o 1308/2013 29–60 artiklassa vahvistetuissa oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien, hedelmien ja vihannesten, viinin, mehiläishoidon ja humala-alan tukijärjestelmissä ennen 1 päivää tammikuuta 2021 aiheutuneille menoille.

(38)Jotta varmistettaisiin joustava siirtymä asetuksessa (EU) …/… (YMP:n strategiasuunnitelma-asetus) säädettyihin uusiin oikeudellisiin puitteisiin, asetuksen (EU) N:o 1308/2013 muuttamiseen liittyviä säännöksiä eräiden tukijärjestelmien ja maatalousalan kriisivarauksen osalta sekä asetusten (EU) N:o 228/2013 ja (EU) N:o 229/2013 muuttamiseen liittyviä säännöksiä olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2021,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla
Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) N:o 1308/2013 seuraavasti:

1)muutetaan 3 artikla seuraavasti:

a)kumotaan 2 kohta;

b)korvataan 3 ja 4 kohta seuraavasti:

”3.Tässä asetuksessa sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) …/…* [horisontaaliasetus] ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) .../...** [YMP:n strategiasuunnitelma-asetus] vahvistettuja määritelmiä, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä.

4.Siirretään komissiolle valta hyväksyä delegoituja säädöksiä 227 artiklan mukaisesti liitteessä II esitettyjä aloja koskevien määritelmien muuttamiseksi siinä määrin kuin se on tarpeen määritelmien saattamiseksi ajan tasalle markkinakehityksen pohjalta.

----------------------------

*Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) …/…, annettu ...., yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta sekä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 kumoamisesta (EUVL L …, ......, s…).

**Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laatimien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta (EUVL L …, ......, s…).”

2)korvataan 5 artikla seuraavasti:

”5 artikla
Riisin muuntokurssit

Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan riisin muuntokurssit jalostuksen eri vaiheissa.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 229 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”

3)kumotaan 6 artikla;

4)muutetaan II osan I osaston II luku seuraavasti:

a)korvataan otsikko seuraavasti:

”II LUKU

Tuki hedelmien ja vihannesten sekä maidon ja maitotuotteiden toimittamiseen oppilaitoksiin”

b)poistetaan ilmaisu ”1 jakso” ja sen otsikko;

c)muutetaan 23 a artikla seuraavasti: 

i)korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.Koulujakelujärjestelmän mukainen tuki 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tuotteiden jakelua, koulutuksellisia liitännäistoimenpiteitä ja asiaan liittyviä kustannuksia varten ei saa olla lukuvuotta kohden suurempi kuin 220 804 135 miljoonaa euroa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 kohdan säännösten soveltamista.

Tuki voi tämän enimmäismäärän puitteissa olla

a)kouluhedelmien ja kouluvihannesten osalta enintään 130 608 466 euroa lukuvuodessa;

b)koulumaidon osalta enintään 90 195 669 euroa lukuvuodessa.”

ii)poistetaan 2 kohdan kolmannen alakohdan viimeinen virke;

iii)korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4.Jäsenvaltio voi kerran lukuvuodessa siirtää enintään 20 prosenttia jommistakummista alustavista määrärahoistaan ylittämättä 1 kohdassa säädettyä 220 804 135 miljoonan euron enimmäismäärää.”

d)kumotaan 29–60 artiklan kattavat 2–6 jakso.

5)korvataan 63 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.Jäsenvaltion on tarjottava vuosittain uusille istutuksille lupia niin, että ne vastaavat

a)yhtä prosenttia sen alueella tosiasiallisesti viiniköynnökselle istutetusta kokonaisalasta mitattuna edellisvuoden heinäkuun 31 päivänä; tai

b)yhtä prosenttia sen alueella tosiasiallisesti viiniköynnökselle istutetusta alasta mitattuna 31 päivänä heinäkuuta 2015 ja sen alueella asetuksen (EU) N:o 1234/2007 85 h, 85 i tai 85 k artiklan mukaisesti tuottajille myönnettyjen sellaisten istutusoikeuksien alasta, jotka voidaan muuttaa luviksi 1 päivänä tammikuuta 2016, kuten tämän asetuksen 68 artiklassa tarkoitetaan.”

6)korvataan 81 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.Jäsenvaltioiden on luokiteltava rypälelajikkeet, joita niiden alueella saa istuttaa, uudelleenistuttaa ja varttaa viininvalmistusta varten, jollei 3 kohdasta muuta johdu.

Jäsenvaltio voi luokitella rypälelajikkeen, jos

a)lajike kuuluu Vitis vinifera- tai Vitis Labrusca -lajiin; tai

b)lajike on peräisin Vitis vinifera-, Vitis Labrusca -lajin ja muiden Vitis-suvun lajien välisestä risteytyksestä;

Jos jokin rypälelajike poistetaan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta luokittelusta, kyseisen lajikkeen raivaus on suoritettava 15 vuoden kuluessa luokittelusta poistamisesta.”

7)korvataan 90 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3.Jollei Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti tehdyissä kansainvälisissä sopimuksissa toisin määrätä, edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden tuonnin edellytyksenä on

a) komission julkaisemaan luetteloon sisältyvän toimivaltaisen viranomaisen tuotteen alkuperämaassa antama todistus siitä, että 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja säännöksiä noudatetaan;

b) tuotteen alkuperämaan nimeämän elimen tai viranomaisen laatima määritystodistus, jos tuotteet on tarkoitettu suoraan ihmisravinnoksi.”

8)lisätään II osan II osaston 1 luvun 1 jaksoon 4 a alajakso seuraavasti:

”4 a alajakso

Tarkastukset ja seuraamukset

90 a artikla
Kaupan pitämisen sääntöihin liittyvät tarkastukset ja seuraamukset

1.Jos unionin viinialan sääntöjä rikotaan, jäsenvaltioiden on sovellettava oikeasuhteisia, tehokkaita ja varoittavia hallinnollisia seuraamuksia asetuksen (EU) […/…] (horisontaaliasetus) I luvun IV osaston mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisen asetuksen horisontaaliasetus) 57 artiklan nojalla hyväksyttyjen viinialan säädösten soveltamista.

2.Unionin varojen sekä unionin viinin identiteetin, lähtöisyyden ja laadun suojaamiseksi siirretään komissiolle valta hyväksyä delegoituja säädöksiä 227 artiklan mukaisesti seuraavista:

a)isotooppitietojen analyyttisen tietopankin perustaminen petosten havaitsemisen avuksi jäsenvaltioiden keräämien näytteiden pohjalta;

b)valvontaelimiä ja niiden keskinäistä avunantoa koskevat säännöt;

c)jäsenvaltioiden saamien tulosten yhteiskäyttöä koskevat säännöt;

3.Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksillä kaikki toimenpiteet, jotka ovat tarpeen seuraavia varten:

a)menettelyt, jotka liittyvät jäsenvaltioiden omiin tietopankkeihin ja petosten havaitsemista helpottavaan isotooppitietojen analyyttiseen tietopankkiin;

b)valvontaviranomaisten ja -elinten keskinäistä yhteistyötä ja avunantoa koskevat menettelyt;

c)edellä 3 kohdassa tarkoitetun velvoitteen osalta säännöt kaupan pitämisen vaatimusten noudattamista koskevien tarkastusten tekemisestä, säännöt viranomaisista, jotka ovat vastuussa tarkastusten tekemisestä, sekä säännöt tarkastusten sisällöstä, suoritustiheydestä ja kaupan pitämisen vaiheesta, jossa kyseiset tarkastukset tehdään.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 229 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”

9)muutetaan 93 artikla seuraavasti:

a)korvataan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)’alkuperänimityksellä’ tarkoitetaan nimeä, jota käytetään kuvaamaan 92 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tuotetta,

i)jonka laatu tai ominaisuudet johtuvat olennaisesti tai yksinomaan tietystä maantieteellisestä ympäristöstä luontoon liittyvine ja tapauksen mukaan inhimillisine tekijöineen;

ii)joka on peräisin tietystä paikasta, tietyltä alueelta tai poikkeustapauksissa tietystä maasta;

iii)joka on tuotettu yksinomaan kyseiseltä maantieteelliseltä alueelta tulevista rypäleistä;

iv)jonka kaikki tuotantovaiheet tapahtuvat kyseisellä maantieteellisellä alueella; ja

v)joka on saatu Vitis vinifera -lajiin kuuluvista rypälelajikkeista tai Vitis vinifera -lajin ja muiden Vitis-suvun lajien välisestä risteytyksestä.

b)korvataan 2 kohdan a alakohta seuraavasti:

”c)ovat 1 kohdan a alakohdan i–v alakohdassa tarkoitettujen edellytysten mukaisia; ja”

c)korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4.Edellä 1 kohdan a alakohdan iv alakohdassa ja b alakohdan iii alakohdassa tarkoitettu ’tuotanto’ kattaa kaikki toimet rypäleiden korjuusta viininvalmistusprosessin loppuunsaattamiseen, tuotannon jälkeisiä prosesseja lukuun ottamatta.”

10)korvataan 94 artiklan 1 kohdan johdantolause seuraavasti:

”Hakemuksen, jolla haetaan nimelle suojaa alkuperänimityksenä tai maantieteellisenä merkintänä, on sisällettävä”

11)lisätään 96 artiklaan 6 ja 7 kohta seuraavasti:

”6. ”Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle viipymättä kansallisessa tuomioistuimessa tai muussa kansallisessa elimessä aloitetusta menettelystä, joka koskee kyseisen jäsenvaltion komissiolle 5 kohdan mukaisesti toimittamaa suojahakemusta.

7.Jos jäsenvaltio on katsonut 5 kohdan mukaisesti alustavassa kansallisessa menettelyssä asiaankuuluvien vaatimusten täyttyvän, komissio voi tapauksen mukaan hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla keskeytetään 97 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu hakemuksen tutkiminen kunnes kansallinen tuomioistuin tai muu kansallinen elin on ratkaissut suojahakemusta koskevan kanteen.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään soveltamatta 229 artiklan 2 tai 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä.” 

12)korvataan 97 artiklan 2, 3 ja 4 kohta seuraavasti:

”2.Komissio tutkii 94 artiklan ja 96 artiklan 5 kohdan mukaisesti vastaanottamansa suojahakemukset. Se tarkastelee, onko niissä ilmeisiä virheitä, ottaen huomioon asianomaisen jäsenvaltion toteuttaman alustavan kansallisen menettelyn tulokset.

Komission tarkastelu saa kestää enintään kuusi kuukautta jäsenvaltion hakemuksen vastaanottamisesta. Jos määräaika ylittyy, komissio ilmoittaa viivästyksen syyt hakijalle kirjallisesti.

3.Jos komissio katsoo tämän artiklan 2 kohdan nojalla tekemänsä tarkastelun perusteella, että 93, 100 ja 101 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät, se hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, jotka koskevat 94 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun yhtenäisen asiakirjan ja alustavan kansallisen menettelyn aikana julkaistun tuote-eritelmän viitetietojen julkaisemista Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään soveltamatta 229 artiklan 2 tai 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä.

4.Jos komissio katsoo tämän artiklan 2 kohdan nojalla tekemänsä tarkastelun perusteella, että 93, 100 ja 101 artiklassa säädetyt edellytykset eivät täyty, se hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla hakemus hylätään.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 229 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”

13)korvataan 98 ja 99 artikla seuraavasti:

”98 artikla
Vastaväitemenettely

Kolmen kuukauden kuluessa 94 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun yhtenäisen asiakirjan julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaiset taikka luonnolliset tai oikeushenkilöt, joiden oikeutettua etua asia koskee ja jotka oleskelevat tai ovat sijoittautuneet kolmanteen maahan, voivat esittää komissiolle ehdotettua suojaa koskevan vastaväitteen. Vastaväite on perusteltava asianmukaisesti.

Luonnolliset tai oikeushenkilöt, joiden oikeutettua etua asia koskee ja jotka oleskelevat muun kuin suojahakemuksen toimittaneen jäsenvaltion alueella tai ovat sijoittautuneet sinne, voivat esittää vastaväitteen oleskelu- tai sijoittautumisjäsenvaltiolle määräajassa, joka mahdollistaa vastaväitteen esittämisen ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa määräajassa.

99 artikla
Suojapäätös

1.Jos komissio ei ole saanut 98 artiklan mukaisesti vastaväitettä, joka voidaan ottaa käsiteltäväksi, se hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla myönnetään suoja. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään soveltamatta 229 artiklan 2 tai 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä.

2. Jos komissio on saanut vastaväitteen, joka voidaan ottaa käsiteltäväksi, se hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla joko myönnetään suoja tai hylätään hakemus. Nämä täytäntöönpanosäännökset hyväksytään 229 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.Tämän artiklan nojalla myönnetty suoja ei vaikuta muiden unionin sääntöjen, jotka koskevat tuotteiden saattamista markkinoille, kaupan pitämistä ja elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä, soveltamiseen asianomaisiin tuotteisiin.”

14)lisätään 103 artiklaan 4 kohta seuraavasti:

”4.Edellä 2 kohdassa tarkoitettua suojaa sovelletaan myös tavaroihin, jotka saapuvat unionin tullialueelle ilman että niitä luovutetaan vapaaseen liikkeeseen unionin tullialueella, sekä tavaroihin, jotka myydään sähköisessä kaupassa unionissa.”

15)korvataan 106 artikla seuraavasti:

”106 artikla
Peruuttaminen

Komissio voi omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion, kolmannen maan, luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön, jonka oikeutettua etua asia koskee, asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla peruutetaan alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän suoja yhdessä tai useammassa seuraavista tapauksista:

a)tuote-eritelmän edellytysten täyttymistä ei voida enää taata;

b)suojatulla alkuperänimityksellä tai suojatulla maantieteellisellä merkinnällä varustettuja tuotteita ei ole saatettu markkinoille ainakaan seitsemään perättäiseen vuoteen;

c)95 artiklan edellytykset täyttävä hakija ilmoittaa, ettei se halua enää säilyttää alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän suojaa.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 229 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”

16)kumotaan 111 artikla;

17)lisätään II osan II osaston I luvun 2 jaksoon 4 alajakso seuraavasti:

”4 alajakso

Alkuperänimityksiin, maantieteellisiin merkintöihin ja perinteisiin ilmaisuihin liittyvät tarkastukset

116 a artikla
Tarkastukset

1.Jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet lopettaakseen tässä asetuksessa tarkoitetun suojattujen alkuperänimitysten, suojattujen maantieteellisten merkintöjen ja suojattujen perinteisten merkintöjen lainvastaisen käytön.

2.Jäsenvaltion on nimettävä toimivaltainen viranomainen, joka vastaa tässä jaksossa säädettyjen velvollisuuksien tarkastamisesta. Tätä varten sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625* 4 artiklan 2 kohtaa, 4 artiklan 4 kohtaa, 5 artiklan 1 kohtaa, 5 artiklan 4 kohtaa ja 5 artiklan 5 kohtaa.

3.Edellä 2 kohdassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen tai yhden tai useamman asetuksen (EU) 2017/625 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun toimeksiannon saaneen elimen, joka toimii kyseisen asetuksen II osaston III luvussa säädettyjen perusteiden mukaisesti tuotteita sertifioivana elimenä, on unionissa tarkistettava vuosittain tuote-eritelmän noudattaminen viinin tuotannon aikana sekä pakkaamisen aikana ja sen jälkeen.

4.Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä seuraavista:

a)tiedoksianto, joka jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle;

b)eritelmän noudattamisen tarkistamisesta vastaavaan viranomaiseen sovellettavat säännöt, myös silloin kun maantieteellinen alue sijaitsee kolmannessa maassa;

c)toimet, jotka jäsenvaltioiden on toteutettava suojattujen alkuperänimitysten, suojattujen maantieteellisten merkintöjen ja suojattujen perinteisten merkintöjen lainvastaisen käytön ehkäisemiseksi;

d)jäsenvaltioilta vaadittavat tarkastukset ja todentamiset, testaus mukaan lukien.

Nämä täytäntöönpanosäännökset hyväksytään 229 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

*Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/625, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2017, virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista, jotka suoritetaan elintarvike- ja rehulainsäädännön ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvien terveyttä ja kasvinsuojeluaineita koskevien sääntöjen soveltamisen varmistamiseksi, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 999/2001, (EY) N:o 396/2005, (EY) N:o 1069/2009, (EY) N:o 1107/2009, (EU) N:o 1151/2012, (EU) N:o 652/2014, (EU) 2016/429 ja (EU) 2016/2031, neuvoston asetusten (EY) N:o 1/2005 ja (EY) N:o 1099/2009 ja neuvoston direktiivien 98/58/EY, 1999/74/EY, 2007/43/EY, 2008/119/EY ja 2008/120/EY muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 854/2004 ja (EY) N:o 882/2004, neuvoston direktiivien 89/608/ETY, 89/662/ETY, 90/425/ETY, 91/496/ETY, 96/23/EY, 96/93/EY ja 97/78/EY ja neuvoston päätöksen 92/438/ETY kumoamisesta (virallista valvontaa koskeva asetus) (EUVL L 95, 7.4.2017, s. 1).”

18)muutetaan 119 artikla seuraavasti:

a)korvataan 1 kohdan johdantolause seuraavasti:

”Liitteessä VII olevan II osan 1–11, 13, 15, 16, 18 ja 19 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden, joita pidetään kaupan unionissa tai jotka on tarkoitettu vientiin, merkinnöissä ja esittelyssä pakolliset tiedot ovat seuraavat:”

b)lisätään 4 kohta seuraavasti:

”4. Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että sellaisia 1 kohdassa tarkoitettuja tuotteita, joita ei ole merkitty mainitun asetuksen säännösten mukaisesti, ei saateta markkinoille tai että ne poistetaan markkinoilta.”

19)korvataan 120 artiklan 1 kohdan johdantolause seuraavasti:

”Liitteessä VII olevan II osan 1–11, 13, 15, 16, 18 ja 19 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden merkinnöissä ja esittelyssä vapaaehtoiset tiedot ovat erityisesti seuraavat:”

20)muutetaan 122 artiklan 1 kohta seuraavasti:

a)kumotaan b alakohdan ii alakohta;

b)lisätään c alakohtaan iii alakohta seuraavasti:

”iii) tilaan liittyvät ilmaisut ja niiden käyttöedellytykset;”

c)korvataan d alakohdan i alakohta seuraavasti:

”i)eräiden pullomallien ja sulkimien käyttöedellytykset ja luettelo eräistä pullomalleista;”

21)muutetaan II osan II osaston II luvun 1 jakso seuraavasti:

a)kumotaan 124 artikla;

b)poistetaan ilmaisu ”1 alajakso” ja sen otsikko;

c)kumotaan 127–144 artiklan kattavat 2 ja 3 alajakso;

22)korvataan 145 artiklan 3 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”Jäsenvaltion, jonka YMP:n strategiasuunnitelmaan sisältyy viinitilojen rakenneuudistus ja uusiin lajikkeisiin siirtyminen asetuksen (EU) …/…[YMP:n strategiasuunnitelma-asetus] 52 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti, on toimitettava komissiolle vuosittain viimeistään 1 päivänä maaliskuuta tuotantokykyään koskeva ajantasainen selvitys viinitilarekisterin perusteella.”

23)kumotaan 189 artikla;

24)kumotaan 192 ja 193 artikla;

25)Lisätään IV lukuun 193 a artikla seuraavasti:

”193 a artikla
Melassin tuontitullien keskeyttäminen

Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla keskeytetään tuontitullien soveltaminen kokonaan tai osittain CN-koodin 1703 melassin osalta:

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään soveltamatta 229 artiklan 2 tai 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä.”

26)kumotaan 196–204 artiklan kattava III osan VI luku;

27)kumotaan 225 artiklan a–d alakohta;

28)kumotaan 226 artiklan kattava V osan III luku;

29)muutetaan liitteessä II oleva II osa seuraavasti:

a)poistetaan A jakson 4 kohdan toinen virke;

b)kumotaan B jakso;

30)muutetaan liite III seuraavasti:

a)korvataan otsikko seuraavasti:

”ASETUKSEN (EU) N:O 1370/2013* 1 A ARTIKLASSA TARKOITETTU RIISIN JA SOKERIN VAKIOLAATU

*Neuvoston asetus (EU) N:o 1370/2013, annettu 16 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteiseen markkinajärjestelyyn liittyvien tiettyjen tukien ja vientitukien vahvistamista koskevien toimenpiteiden määrittämisestä (EUVL L 346, 20.12.2013, s. 12).”

b)kumotaan B osan I jakso;

31)kumotaan liite VI;

32)lisätään liitteessä VII olevaan II kohtaan 18 ja 19 kohta seuraavasti:

”(18)Ilmaisua ”alkoholi poistettu” voidaan käyttää yhdessä 1 ja 4–9 kohdassa tarkoitetun rypäletuotteen nimen kanssa, jos

a)tuote on saatu 1 kohdassa määritellystä viinistä, 4 kohdassa määritellystä kuohuviinistä, 5 kohdassa määritellystä laatukuohuviinistä, 6 kohdassa määritellystä aromaattisesta laatukuohuviinistä, 7 kohdassa määritellystä hiilihapotetusta kuohuviinistä, 8 kohdassa määritellystä helmeilevästä viinistä tai 9 kohdassa määritellystä hiilihapotetusta helmeilevästä viinistä;

b)tuotteelle on tehty alkoholin poistamista koskeva käsittely liitteessä VIII olevan I osan E jaksossa esitettyjen käsittelyjen mukaisesti; ja

c)tuotteen kokonaisalkoholipitoisuus on enintään 0,5 tilavuusprosenttia.

(19)Ilmaisua ”alkoholi poistettu osittain” voidaan käyttää yhdessä 1 ja 4–9 kohdassa tarkoitetun rypäletuotteen nimen kanssa, jos

a)tuote on saatu 1 kohdassa määritellystä viinistä, 4 kohdassa määritellystä kuohuviinistä, 5 kohdassa määritellystä laatukuohuviinistä, 6 kohdassa määritellystä aromaattisesta laatukuohuviinistä, 7 kohdassa määritellystä hiilihapotetusta kuohuviinistä, 8 kohdassa määritellystä helmeilevästä viinistä tai 9 kohdassa määritellystä hiilihapotetusta helmeilevästä viinistä;

b)tuotteelle on tehty alkoholin poistamista koskeva käsittely liitteessä VIII olevan I osan E jaksossa esitettyjen käsittelyjen mukaisesti; ja

c)tuotteen kokonaisalkoholipitoisuus on enintään 0,5 tilavuusprosenttia ja liitteessä VIII olevan I osan E jaksossa esitettyjen käsittelyjen jälkeen sen kokonaisalkoholipitoisuus on alentunut vähintään 20 tilavuusprosenttia alkuperäisestä kokonaisalkoholipitoisuudesta.”

33)lisätään liitteessä VIII olevaan I osaan E jakso seuraavasti:

”E.Käsittely alkoholin poistamiseksi

Liitteessä VII olevan II osan 1 ja 4–9 kohdassa tarkoitettujen rypäletuotteiden etanolipitoisuuden alentamiseksi osittain tai lähes kokonaan sallitaan seuraavat alkoholin poistamista koskevat käsittelyt, joita voidaan käyttää yksittäin tai yhdistelmänä:

a)osittainen tyhjiöhöyrystys;

b)kalvotekniikat;

c)tislaus.

Alkoholin poistamiseksi käytettävät käsittelyt eivät saa aiheuttaa rypäletuotteille aistinvaraisia virheitä. Kun rypäletuotteista poistetaan etanolia, sen yhteydessä ei saa lisätä rypäleen puristemehun sokeripitoisuutta.”

2 artikla
Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) N:o 1151/2012 seuraavasti:

1)korvataan 2 artiklan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”2.Tätä asetusta ei sovelleta tislattuihin alkoholijuomiin eikä asetuksen (EY) N:o 1308/2013 liitteessä VII olevassa II osassa määriteltyihin rypäletuotteisiin, viinietikkaa lukuun ottamatta.

3.Tämä asetus ja erityisesti 52 artiklan nojalla tehdyt rekisteröinnit eivät vaikuta muiden unionin sääntöjen, jotka koskevat tuotteiden saattamista markkinoille, kaupan pitämistä ja elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä, soveltamiseen asianomaisiin tuotteisiin.”

2)korvataan 5 artiklan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)jonka laatu tai ominaisuudet johtuvat olennaisesti tai yksinomaan tietystä maantieteellisestä ympäristöstä luontoon liittyvine ja tapauksen mukaan inhimillisine tekijöineen;”

3)poistetaan 7 artiklan 1 kohdan d alakohta;

4)korvataan 10 artiklan 1 kohdan johdantolause seuraavasti:

”Jäljempänä 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu perusteltu vastaväite otetaan käsiteltäväksi ainoastaan, jos komissio vastaanottaa sen mainitussa kohdassa säädetyssä määräajassa ja siinä”

5)lisätään 13 artiklaan 4 kohta seuraavasti:

”4.Edellä 1 kohdassa tarkoitettua suojaa sovelletaan myös tavaroihin, jotka saapuvat unionin tullialueelle ilman että niitä luovutetaan vapaaseen liikkeeseen unionin tullialueella, sekä tavaroihin, jotka myydään sähköisessä kaupassa.”

6)muutetaan 15 artikla seuraavasti:

a)korvataan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään soveltamatta 57 artiklan 2 tarkoitettua menettelyä.”

b)korvataan 2 kohdan johdantolause seuraavasti:

”Rajoittamatta 14 artiklan soveltamista komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla pidennetään tämän artiklan 1 kohdassa mainittu siirtymäkausi perustelluissa tapauksissa, jos osoitetaan, että”

7)lisätään 16 a artikla seuraavasti:

”16 a artikla
Maustettujen viinituotteiden nykyiset maantieteelliset merkinnät

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 251/2014* 21 artiklan nojalla perustetussa säädetyssä rekisterissä olevat nimet siirretään automaattisesti tämän asetuksen 11 artiklassa tarkoitettuun rekisteriin. Niitä vastaavia eritelmiä pidetään tämän asetuksen 7 artiklassa tarkoitettuina eritelminä.

*Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 251/2014, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, maustettujen viinituotteiden määritelmästä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojasta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1601/91 kumoamisesta (EUVL L 84, 20.3.2014, s. 14).”

8)korvataan 21 artiklan 1 kohdan johdantolause seuraavasti:

”Jäljempänä 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu perusteltu vastaväite otetaan käsiteltäväksi ainoastaan, jos komissio vastaanottaa sen ennen määräajan päättymistä ja siinä”

9)lisätään 24 a artikla seuraavasti:

”24 a artikla
Siirtymäkaudet aitojen perinteisten tuotteiden käytölle

Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla myönnetään enintään viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana tuotteessa, jonka nimitys on 24 artiklan 1 kohdan vastainen nimi tai jonka nimitykseen sisältyy tällainen nimi, voidaan edelleen käyttää nimitystä, jolla sitä on pidetty kaupan, jos 49 artiklan 3 kohdan tai 51 artiklan mukaisella vastaväitteellä, joka voidaan ottaa käsiteltäväksi, osoitetaan, että tällaista nimeä on käytetty unionin markkinoilla laillisesti vähintään viiden vuoden ajan ennen 50 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädettyä julkaisupäivää.”

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään soveltamatta 57 artiklan 2 tarkoitettua menettelyä.”

10)lisätään 49 artiklaan 8 ja 9 kohta seuraavasti:

”8.”Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle viipymättä kansallisessa tuomioistuimessa tai muussa kansallisessa elimessä aloitetusta menettelystä, joka koskee komissiolle 4 kohdan mukaisesti toimitettua suojahakemusta.

9.Jos jäsenvaltio on tehnyt 4 kohdan mukaisesti kansallisessa menettelyssä myönteisen päätöksen, komissio voi tapauksen mukaan hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla keskeytetään 50 artiklassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen tarkastelu kunnes kansallinen tuomioistuin tai muu kansallinen elin on ratkaissut suojahakemusta koskevan kanteen.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään soveltamatta 57 artiklan 2 tarkoitettua menettelyä.”

11)korvataan 50 artikla seuraavasti:

”50 artikla
Tarkastelu komissiossa ja vastaväitteiden julkistaminen

1.Komissio tutkii 49 artiklan 4 ja 5 kohdan mukaisesti vastaanottamansa rekisteröintihakemukset. Komissio tarkastelee, onko hakemuksissa ilmeisiä virheitä, ottaen huomioon asianomaisen jäsenvaltion toteuttaman tarkastelun ja vastaväitemenettelyn tulokset.

Komission tarkastelu saa kestää enintään kuusi kuukautta jäsenvaltion hakemuksen vastaanottamisesta. Jos tämä määräaika ylittyy, komissio ilmoittaa viivästyksen syyt hakijalle kirjallisesti.

Komissio julkistaa vähintään kuukausittain luettelon nimistä, joista sille on tehty rekisteröintihakemus, sekä hakemusten toimituspäivät.

2.Jos komissio katsoo 1 kohdan mukaisesti tekemänsä tarkastelun perusteella, että 5 ja 6 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät II osastossa vahvistetussa järjestelmässä jätetyn rekisteröintihakemuksen osalta tai että 18 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät III osastossa vahvistetussa järjestelmässä jätetyn hakemuksen osalta, se julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä

a)II osastossa vahvistettua järjestelmää koskevien hakemusten osalta yhtenäisen asiakirjan sekä tuote-eritelmän julkaisuviitteet;

b)III osastossa vahvistettua järjestelmää koskevien hakemusten osalta tuote-eritelmän.

12)muutetaan 51 artikla seuraavasti:

a)korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.Kolmen kuukauden kuluessa Euroopan unionin virallisessa lehdessä tapahtuneesta julkistamisesta jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaiset taikka luonnolliset tai oikeushenkilöt, joiden oikeutettua etua asia koskee ja jotka ovat sijoittautuneet kolmanteen maahan, voivat esittää komissiolle perustellun vastaväitteen.

Luonnollinen tai oikeushenkilö, jonka oikeutettua etua asia koskee ja joka oleskelee tai on sijoittautunut muuhun jäsenvaltioon kuin siihen, josta hakemus jätettiin, voi esittää perustellun vastaväitteen oleskelu- tai sijoittautumisjäsenvaltiolleen määräajassa, joka mahdollistaa vastaväitteen esittämisen ensimmäisen alakohdan nojalla.”

b)korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2.Komissio tutkii, voidaanko perusteltu vastaväite ottaa käsiteltäväksi, erityisesti 10 artiklassa säädettyjen vastustamisperusteiden perusteella kun kyseessä ovat suojatut alkuperänimitykset ja suojatut maantieteelliset merkinnät, ja erityisesti 21 artiklassa säädettyjen vastustamisperusteiden perusteella kun kyseessä ovat aidot perinteiset tuotteet.”

c)korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.Jos komissio katsoo, että perusteltu vastaväite voidaan ottaa käsiteltäväksi, se pyytää viiden kuukauden kuluessa siitä, kun hakemus on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, perustellun vastaväitteen esittänyttä viranomaista tai henkilöä ja viranomaista tai elintä, joka toimitti hakemuksen komissiolle, käymään asianmukaiset neuvottelut kohtuullisessa määräajassa, joka voi olla enintään kolme kuukautta.

Perustellun vastaväitteen esittäneen viranomaisen tai henkilön sekä hakemuksen esittäneen viranomaisen tai elimen on aloitettava tällaiset tarvittavat neuvottelut ilman aiheetonta viivytystä. Niiden on annettava toisilleen asiaankuuluvat tiedot sen arvioimiseksi, onko rekisteröintihakemus tässä asetuksessa vahvistettujen edellytysten mukainen. Jos sopimukseen ei päästä, nämä tiedot on toimitettava komissiolle.

Komissio voi milloin tahansa kuulemisjakson aikana pidentää hakijan pyynnöstä neuvottelujen määräaikaa enintään kolmella kuukaudella.”

d)korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5.”Komissiolle tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti lähetettävät perusteltu vastaväite ja muut asiakirjat on laadittava jollakin unionin virallisella kielellä.”

13)korvataan 52 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.”Jos komissiolle ei esitetä yhtään 51 artiklan mukaista perusteltua vastaväitettä, joka voidaan ottaa käsiteltäväksi, se hyväksyy 57 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä soveltamatta täytäntöönpanosäädöksiä, joilla nimi rekisteröidään.”

14)korvataan 53 artiklan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”2.Tuote-eritelmän muutokset luokitellaan tärkeyden perusteella kahteen luokkaan: unionin muutokset, jotka vaativat vastaväitemenettelyn unionin tasolla, ja vakiomuotoiset muutokset, jotka käsitellään jäsenvaltion tai kolmannen maan tasolla.

Muutosta pidetään unionin muutoksena, jos

a)se koskee suojatun alkuperänimityksen, suojatun maantieteellisen merkinnän tai aidon perinteisen tuotteen nimen muuttamista;

b)se saattaa poistaa suojatulta alkuperänimitykseltä 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun yhteyden ja suojatulta maantieteelliseltä merkinnältä 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun yhteyden;

c)se aiheuttaa tuotantomenetelmään tai raaka-aineiden ja ainesosien käyttöön muutoksia, jotka poikkeavat perinteisestä käytännöstä ja käytöstä aitojen perinteiden tuotteiden osalta;

d)se luo uusia tuotteen kaupan pitämisen rajoitteita.

Kaikkia muita tuote-eritelmän muutoksia pidetään vakiomuotoisina muutoksina. Myös tilapäistä muutosta, jolla tuote-eritelmää muutetaan tilapäisesti julkisten viranomaisten määräämien pakollisten terveyden- tai kasvinsuojelutoimien vuoksi tai joka on tarpeen toimivaltaisten viranomaisten virallisesti tunnustaman luonnonkatastrofin tai ympäristövahingon vuoksi, pidetään vakiomuotoisena muutoksena.

Unionin muutokset hyväksyy komissio. Hyväksymismenettely on soveltuvin osin 49–52 artiklassa säädetyn menettelyn mukainen.

Vakiomuotoiset muutokset hyväksyy se jäsenvaltio, jonka alueella asianomaisen tuotteen maantieteellinen alue sijaitsee, ja ne on annettava tiedoksi komissiolle. Kolmansien maiden on hyväksyttävä vakiomuotoiset muutokset lainsäädäntönsä mukaisesti ja annettava ne tiedoksi komissiolle.

Muutoksia on tarkasteltava ottaen huomioon tuote-eritelmän muut osatekijät. Komissio tai asianomainen jäsenvaltio voi tapauksen mukaan pyytää hakijaa muuttamaan muita tuote-eritelmän osatekijöitä.

3.Unionin ja vakiomuotoisiin muutoksiin liittyvän hallinnollisen menettelyn helpottamiseksi – myös silloin kun muutos ei aiheuta muutosta yhtenäiseen asiakirjaan – komissiolle siirretään 56 artiklan mukaisesti valta hyväksyä delegoituja säädöksiä muutospyyntömenettelyn sääntöjen täydentämiseksi.

Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä vahvistaakseen yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat muutospyyntöön liittyviä menettelyjä, muutospyynnön muotoa ja esittämistä sekä vakiomuotoisten muutosten tiedoksiantamista komissiolle. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 57 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”

15)lisätään liitteessä I olevaan I kohtaan luetelmakohdat seuraavasti:

”–asetuksen (EY) N:o 251/2014 3 artiklan 2 kohdassa määritellyt maustetut viinit;

–muut alkoholijuomat lukuun ottamatta tislattuja alkoholijuomia ja asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä VII olevassa II osassa lueteltuja rypäletuotteita”.

3 artikla
Asetuksen (EU) N:o 251/2014 muuttaminen

1)korvataan otsikko seuraavasti:

”Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 251/2014, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, maustettujen viinituotteiden määritelmästä, kuvauksesta, esittelystä ja merkinnöistä sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1601/91 kumoamisesta”

2)korvataan 1 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.Tässä asetuksessa vahvistetaan maustettujen viinituotteiden määritelmää, kuvausta, esittelyä ja merkintöjä koskevat säännöt.”

3)kumotaan 2 artiklan 3 kohta;

4)korvataan 5 artiklan 4 kohta seuraavasti:

”4.”Myyntinimitykseen voidaan lisätä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 mukaisesti suojattu maustetun viinituotteen maantieteellinen merkintä tai se voidaan korvata tällaisella merkinnällä.”

5)korvataan 8 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 mukaisesti suojatun maustetun viinituotteen maantieteellisen merkinnän nimi on merkittävä tuotteeseen kielellä tai kielillä, jolla tai joilla se on rekisteröity, vaikka maantieteellinen merkintä korvaisi myyntinimityksen tämän asetuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Kun asetuksen (EU) N:o 1151/2012 mukaisesti suojatun maustetun viinituotteen maantieteellisen merkinnän nimi on kirjoitettu muilla kuin latinalaisilla aakkosilla, se voidaan myös merkitä yhdellä tai useammalla unionin virallisella kielellä.”

6)kumotaan 9 artikla;

7)kumotaan III luku.

4 artikla
Asetuksen (EU) N:o 228/2013 muuttaminen

Korvataan 30 artiklan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”2. Unioni rahoittaa III ja IV luvussa säädettyjä toimenpiteitä kunakin varainhoitovuonna seuraavilla vuotuisilla enimmäismäärillä:

–Ranskan merentakaiset departementit: 267 580 000 euroa

–Azorit ja Madeira:102 080 000 euroa

–Kanariansaaret:257 970 000 euroa.

3. Tämän asetuksen III luvussa säädettyjen toimenpiteiden rahoitukseen kunakin varainhoitovuonna tarkoitetut määrät eivät voi olla suurempia kuin seuraavat määrät:

–Ranskan merentakaiset departementit: 25 900 000 euroa

–Azorit ja Madeira:20 400 000 euroa

–Kanariansaaret:69 900 000 euroa.

Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä vahvistaakseen edellytykset, joiden mukaan jäsenvaltiot voivat mukauttaa hankintajärjestelmään kuuluville tuotteille vuosittain myönnettävien varojen kohdentamista. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”

5 artikla
Asetuksen (EU) N:o 229/2013 muuttaminen

Korvataan 18 artiklan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”2. Unioni rahoittaa III ja IV luvussa säädettyjä toimenpiteitä enintään 23 000 000 miljoonalla eurolla vuodessa.

3. Edellä III luvussa tarkoitetun erityisen hankintajärjestelmän rahoittamiseen kohdistettava enimmäismäärä on 6 830 000 euroa.”

6 artikla
Siirtymäsäännökset

1.Ennen tämän asetuksen voimaantuloa sovellettavia sääntöjä sovelletaan edelleen suojattuja alkuperänimityksiä ja maantieteellisiä merkintöjä koskeviin hakemuksiin, jotka komissio on ottanut vastaan asetuksen (EU) N:o 1308/2013 nojalla ennen tämän asetuksen voimaantuloa, sekä suojattujen alkuperänimitysten, suojattujen maantieteellisten merkintöjen ja aitojen perinteisten tuotteiden rekisteröintihakemuksiin, jotka komissio on ottanut vastaan asetuksen (EU) N:o 1151/2012 nojalla ennen tämän asetuksen voimaantuloa.

2.Ennen tämän asetuksen voimaantuloa sovellettavia sääntöjä sovelletaan edelleen maustettujen viinien nimien suojahakemuksiin, jotka komissio on ottanut vastaan asetuksen (EU) N:o 251/2014 nojalla ennen tämän asetuksen voimaantuloa. Rekisteröintipäätökset tehdään kuitenkin asetuksen (EU) N:o 1151/2012 52 artiklan nojalla, sellaisena kuin se on muutettuna tämän asetuksen 2 artiklan 13 kohdalla.

3.Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 29–60 artiklaa sovelletaan edelleen 1 päivän tammikuuta 2021 jälkeen menoihin, jotka ovat aiheutuneet ennen 1 päivää tammikuuta 2021 kyseisissä artikloissa tarkoitetuissa tukijärjestelmissä.

7 artikla
Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan [X] päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Asetuksen 1 artiklan 1 kohdan b alakohtaa sekä 4, 8, 17, 22, 27, 28 ja 31 kohtaa ja 4 ja 5 artiklaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA

1.1.Ehdotuksen nimi

1.2.Toimintalohko(t) (ohjelmaklusteri)

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

◻ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 22  

☒ käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

◻ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen. 

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.4.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.4.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.4.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.4.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

1.5.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

☒ kesto on rajattu

–☒    toiminta alkaa 1.1.2021 ja päättyy 31.12.2027

–☒    maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia 2021–2027 ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia 2021–2027.

☒ kestoa ei ole rajattu, kun kyseessä on ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EU) N:o 1308/2013, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun asetuksen (EU) N:o 1151/2012, maustettujen viinituotteiden määritelmästä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojasta annetun asetuksen (EU) N:o 251/2014, syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 228/2013 sekä Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettavien erityistoimenpiteiden vahvistamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 229/2013 muuttamisesta

–Täytäntöönpano vuodesta 2021 (varainhoitovuosi).

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 23  

☒ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–☒ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–☒    toimeenpanovirastoja

☒ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

◻ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–◻ varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset:

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toiminnan päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

3.EHDOTUKSEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tuleva monivuotisen rahoituskehyksen otsake ja alustava luettelo menopuolelle ehdotetuista uusista budjettikohdista 24  

Edellä olevassa taulukossa esitettyjen budjettikohtien luettelo on alustava eikä estä sen talousarvionimikkeistön soveltamista, jota komissio ehdottaa vuotuisessa talousarviomenettelyssä.

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Yhteenlasketut määrät eivät täsmää, koska määriä on pyöristetty.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Yhteenlasketut määrät eivät täsmää, koska määriä on pyöristetty.

3.2.2.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–☒    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Yhteenlasketut määrät eivät täsmää, koska määriä on pyöristetty.

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen määrärahasiirtojen avulla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka voidaan myöntää toimea hallinnoivalle pääosastolle vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.2.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–☒    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka voidaan myöntää toimea hallinnoivalle pääosastolle vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.3.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotuksen/aloitteen

–☒    rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

–◻    rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

–◻    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–☒    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–◻ vaikutukset omiin varoihin

–☒ vaikutukset muihin tuloihin

tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin ☒    

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

(1)    [COM(2018) 322 final - MFF-asetus].

(2)    Perustetaan yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 110 artiklalla ja yhteisen maatalouspolitiikan yhteisen seuranta- ja arviointikehyksen soveltamissäännöistä 22 päivänä heinäkuuta 2014 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 834/2014.

(3)    Euroopan komissio (2017) Evaluation and studies plan 2017-2021, maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto .

(4)    Ks. https://ec.europa.eu/agriculture/statistics/facts-and-figures_en https://ec.europa.eu/agriculture/sites/agriculture/files/consultations/cap-modernising/eco_background_final_en.pdf https://ec.europa.eu/agriculture/sites/agriculture/files/consultations/cap-modernising/env_background_final_en.pdf https://ec.europa.eu/agriculture/sites/agriculture/files/consultations/cap-modernising/soc_background_final_en.pdf

(5)    Maatalousmarkkinoiden työryhmän raportti (AMTF-raportti) (2016) Markkinoiden tulosten parantaminen: viljelijöiden aseman vahvistaminen toimitusketjussa .

(6)    Euroopan komissio (2016) Cork 2.0: Maaseudun kehittämisestä järjestetty eurooppalainen konferenssi , verkkosivu .

(7)    Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välinen toimielinten sopimus, tehty 13 päivänä huhtikuuta 2016, paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1).

(8)    EUVL C , , s. .

(9)    EUVL C , , s. .

(10)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671).

(11)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laatimien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta (EUVL L …, ......, s…).

(12)    Neuvoston päätös 94/800/EY, tehty 22 päivänä joulukuuta 1994, Uruguayn kierroksen monenvälisissä kauppaneuvotteluissa (1986–1994) laadittujen sopimusten tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta yhteisön toimivaltaan kuuluvissa asioissa (EYVL L 336, 23.12.1994, s. 1).

(13)    Uruguayn kierroksen monenväliset kauppaneuvottelut (1986-1994) - Liite 1 - Liite 1 C - Sopimus teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista (WTO) (EYVL L 336, 23.12.1994, s. 214). 

(14)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1151/2012, annettu 21 päivänä marraskuuta 2012, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä (EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1).

(15)    Uruguayn kierroksen monenväliset kauppaneuvottelut (1986–1994) - Liite 1 - Liite 1 A - Tullitariffeja ja kauppaa koskeva yleissopimus (WTO) (EYVL L 336, 23.12.1994, s. 1).

(16)    WT/MIN(15)/45, WT/L//980

(17)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549).

(18)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) …/…, annettu ...., yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta sekä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 kumoamisesta (EUVL L …, ......, s…).

(19)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 251/2014, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, maustettujen viinituotteiden määritelmästä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojasta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1601/91 kumoamisesta (EUVL L 84, 20.3.2014, s. 14).

(20)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 228/2013, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2013, unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 247/2006 kumoamisesta (EUVL L 78, 20.3.2013, s. 23).

(21)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N: o 229/2013, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2013, Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1405/2006 kumoamisesta (EUVL L 78, 20.3.2013, s. 41).

(22)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(23)    Tarkemmat kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx  

(24)    Eräät olemassaolevat budjettikohdat säilytetään, ja niiden numerointia on mukautettava uuden budjettinimikkeistön mukaan (esim. nykyiset luvut 05 07 ja 05 08). Nimikkeistöä saatetaan mukauttaa YMP:tä koskevan ehdotuksen kehittymisen mukaan.

(25)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(26)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(27)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(28)    YMP:n suunnitelmaan kuuluvien alakohtaisten tukitoimityyppien määrärahojen kasvu johtuu mehiläishoitoalan tukea varten ehdotetuista 60 miljoonan euron määrärahoista sekä hedelmä- ja vihannesalan menojen kehityksestä (jota ei ole rajoitettu EU:n tasolla, koska se ei aiempien toteutustasojen perusteella ole tarpeen).

(29)    Mukaan lukien nykyisellään luvuista 05 07 (Maatalousmenojen tarkastaminen ) ja 05 08 (Toimintastrategia ja koordinointi maatalouden ja maaseudun kehittämisen toimintalohkossa) rahoitetut määrät.

(30)    Yksinkertaistamisen osalta maataloustukirahaston teknisen tuen määrärahoja pidetään tässä jaksottamattomina. Maksattamatta olevien sitoumusten määrä on vähäpätöinen verrattuna tässä rahoitusselvityksessä tarkoitettuihin kokonaismääriin.

(31)    Mukaan lukien nykyisellään budjettikohdista 05 01 04 01 (Euroopan maatalouden tukirahaston (maataloustukirahasto) tukimenot – Muu kuin operatiivinen tekninen apu) ja 05 01 06 01 (Kuluttaja-, terveys- ja elintarvikeasioiden toimeenpanovirasto – Rahoitusosuus maataloustuotteiden menekinedistämisohjelmasta) rahoitetut määrät.

(32)    Yksinkertaistamisen osalta maaseuturahaston teknisen tuen määrärahoja pidetään tässä jaksottamattomina. Maksattamatta olevien sitoumusten määrä on vähäpätöinen verrattuna tässä rahoitusselvityksessä tarkoitettuihin kokonaismääriin.

(33)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(34)    Sopimussuhteiset toimihenkilöt; paikalliset toimihenkilöt; kansalliset asiantuntijat; vuokrahenkilöstö; nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(35)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).