52016PC0465

Toisella paketilla komissio saattaa päätökseen Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamisen antamalla neljä uutta ehdotusta: ehdotus turvapaikkamenettelydirektiivin korvaamiseksi asetuksella 6 , jolla yhdenmukaistetaan jäsenvaltioissa nykyisin käytettävät erilaiset menettelyt ja luodaan todellinen yhteinen menettely; ehdotus aseman määrittelyä koskevan direktiivin 7 korvaamiseksi asetuksella 8 , jolla vahvistetaan suojelua tarvitsevien henkilöiden aseman tunnustamista ja kansainvälistä suojelua saaville henkilöille myönnettyjä oikeuksia koskevat yhdenmukaiset vaatimukset, sekä ehdotus vastaanotto-olosuhteita koskevan direktiivin tarkistamiseksi 9 , jotta voitaisiin entisestään yhdenmukaistaa vastaanotto-olosuhteita EU:ssa, parantaa turvapaikanhakijoiden kotoutumisnäkymiä ja vähentää turvapaikanhakijoiden luvatonta edelleen liikkumista. Jatkotoimena 6. huhtikuuta 2016 antamalleen sitoumukselle parantaa laillisia maahantuloväyliä EU:hun komissio ehdottaa myös jäsenneltyä unionin uudelleensijoittamiskehystä, jolla luodaan hallitumpi lähestymistapa kansainväliseen suojeluun EU:ssa ja varmistetaan järjestäytyneitä ja turvallisia muuttoväyliä EU:hun kansainvälisen suojelun tarpeessa oleville henkilöille. Tämän tavoitteena on asteittain vähentää kannustimia luvattomaan maahantuloon 10 .

Nämä ehdotukset ovat välttämätön osa Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän kattavaa uudistusta, ja ne liittyvät läheisesti toisiinsa. Tämän turvapaikkalainsäädännön uudistamista koskevan toisen lainsäädäntöehdotuspaketin myötä on nyt saatu valmiiksi kaikki osatekijät, jotka tarvitaan, jotta voidaan luoda vakaa, johdonmukainen ja yhtenäinen, yhteisiin, yhdenmukaistettuihin ja yhtä aikaa tehokkaisiin ja suojeleviin sääntöihin täysin Geneven yleissopimuksen mukaisesti perustuva Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä.

Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä, jota kehitetään nyt edelleen, on sekä tehokas että suojeleva, ja se on suunniteltu varmistamaan, että kansalliset turvapaikkajärjestelmät vastaavat täysin toisiaan, jolloin kannustimet luvattomaan edelleen liikkumiseen vähenevät. Tämä lujittaa keskinäistä luottamusta jäsenvaltioiden välillä ja johtaa hyvin toimivaan Dublin-järjestelmään.

Järjestelmä takaa, että turvapaikanhakijoita kohdellaan yhdenvertaisesti ja asianmukaisesti riippumatta siitä, missä päin EU:ta he ovat. Se tarjoaa työkalut, joita tarvitaan sellaisten henkilöiden tunnistamiseksi nopeasti, jotka aidosti tarvitsevat kansainvälistä suojelua, ja niiden palauttamiseksi, jotka eivät ole suojelun tarpeessa. Se on suotuisa kaikkein heikoimmassa asemassa oleville ja tiukka mahdollista väärinkäyttöä vastaan kunnioittaen kuitenkin aina perusoikeuksia. Yhteinen järjestelmä on myös kustannustehokas ja riittävän joustava mukautuakseen monimutkaisiin haasteisiin, joita jäsenvaltioilla on tällä alalla.

Tämän ehdotuksen tavoitteet

Osana turvapaikkapolitiikan toista uudistuspakettia komissio ehdottaa kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vaatimuksista 26 päivänä kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/33/EU 11 uudelleenlaatimista.

Vastaanotto-olosuhteita koskevassa direktiivissä säädetään kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden vastaanottovaatimusten yhdenmukaistamisen vähimmäistasosta EU:n alueella. Vastaanotto-olosuhteet vaihtelevat kuitenkin edelleen huomattavasti jäsenvaltioiden välillä sekä sen suhteen, miten vastaanottojärjestelmä on organisoitu, että hakijoille tarjottujen olosuhteiden suhteen.

Muuttoliikekriisin myötä on tullut selväksi, että vastaanotto-olosuhteita on yhdenmukaistettava koko EU:ssa ja että jäsenvaltioiden on valmistauduttava paremmin käsittelemään suhteettoman suuria määriä maahanmuuttajia. Jäsenvaltioiden tarjoamien vastaanotto-olosuhteiden tasossa on huomattavia eroja. Joissakin jäsenvaltioissa on ollut jatkuvia ongelmia sen varmistamisessa, että hakijoiden ihmisarvoisen kohtelun turvaavia vastaanottovaatimuksia noudatetaan, kun taas toisissa maissa olosuhteet ovat edullisemmat. Tämä on edistänyt luvatonta edelleen liikkumista ja kohdistanut painetta erityisesti tiettyihin jäsenvaltioihin.

Edellä esitetyn perusteella tällä ehdotuksella on seuraavat tavoitteet:

(1)Vastaanotto-olosuhteiden entistä kattavampi yhdenmukaistaminen EU:ssa. Näin varmistetaan, että hakijoita kohdellaan eri puolilla EU:ta ihmisarvoa kunnioittaen sekä perusoikeuksien ja lapsen oikeuksien mukaisesti, myös niissä jäsenvaltioissa, joissa on ollut jatkuvia ongelmia ihmisarvon turvaavan kohtelun varmistamisessa. Lisäksi vähennetään vastaanotto-olosuhteisiin liittyviä tekijöitä, jotka kannustavat hakijoita luvattomaan siirtymiseen EU:hun ja EU:n alueen sisällä, erityisesti jäsenvaltioihin, joissa vastaanotto-olosuhteet ovat yleisesti ottaen korkeatasoiset. Ehdotuksella edistetään myös hakijoiden tasapuolisempaa jakautumista jäsenvaltioiden kesken. Tämä toteutetaan erityisesti velvoittamalla jäsenvaltiot ottamaan huomioon EU:n tasolla kehitetyt vastaanotto-olosuhteita koskevat toiminnalliset vaatimukset ja indikaattorit ja edellyttämällä, että jäsenvaltioilla on varautumissuunnitelmat, jotta varmistetaan hakijoiden asianmukainen vastaanotto tilanteissa, joissa jäsenvaltioihin saapuu suhteettoman paljon hakijoita.

(2)Luvattoman edelleen liikkumisen kannustimien vähentäminen. Jotta voidaan varmistaa muuttovirtojen järjestäytynyt hallinta, helpottaa hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämistä ja ehkäistä luvatonta edelleen liikkumista, on olennaisen tärkeää, että hakijat eivät pakene vaan pysyvät siinä jäsenvaltiossa, joka on heistä vastuussa. Tämä hakijoita koskeva velvoite sisältyy ehdotettuun Dublin-asetuksen uudistukseen. Hakijoiden olinpaikan seuranta tehostuu, kun otetaan käyttöön kohdennetummat rajoitukset, jotka koskevat heidän liikkumisvapauttaan, ja tiukat seuraamukset rajoitusten noudattamatta jättämisestä. Lisäksi on tarpeen yhdenmukaistaa edelleen mahdollisuuksia osoittaa hakijoille tietty asuinpaikka, määrätä ilmoittautumisvelvollisuus ja tarjota aineelliset vastaanotto-olosuhteet pelkästään luontoissuorituksina, jotta tilanne on hakijoiden kannalta paremmin ennustettavissa, jotta varmistetaan, että heidän olinpaikkansa on tiedossa riippumatta siitä, missä jäsenvaltiossa he ovat, ja jotta estetään heitä pakenemasta. Tämä koskee erityisesti kolmea tilannetta: jos hakija ei ole tehnyt kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta siinä jäsenvaltiossa, johon hän on saapunut ensimmäiseksi luvattomasti tai johon hän on saapunut laillisesti, hakija on paennut jäsenvaltiosta, jossa hänen edellytetään olevan saapuvilla, tai hakija on paennut toiseen jäsenvaltioon ja lähetetty takaisin siihen jäsenvaltioon, jossa hänen edellytetään olevan saapuvilla.

(3)Hakijoiden omatoimisuuden lisääminen ja heidän mahdollisten kotoutumisnäkymiensä parantaminen. Hakijoiden, lukuun ottamatta niitä, joiden hakemukset todennäköisesti hylätään, olisi sallittava mahdollisimman nopeasti työskennellä ja ansaita rahaa, jopa samaan aikaan kun heidän hakemustaan käsitellään. Tämä auttaa vähentämään heidän riippuvuuttaan ja mahdollistaa paremmat kotoutumisnäkymät niille, joille loppujen lopuksi myönnetään suojelua. Tämän vuoksi työmarkkinoille pääsyn aikarajaa olisi lyhennettävä enintään yhdeksästä kuukaudesta enintään kuuteen kuukauteen hakemuksen jättämisestä. Näin hakijoiden pääsy työmarkkinoille yhdenmukaistetaan perusteita koskevan tutkimusmenettelyn keston kanssa. Jäsenvaltioita kannustetaan myös myöntämään pääsy työmarkkinoille viimeistään kolmen kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä silloin, kun hakemus on todennäköisesti perusteltu. Työmarkkinoille pääsyn yhteydessä olisi noudatettava täysimääräisesti työmarkkinoiden normeja, minkä pitäisi myös auttaa välttämään työmarkkinoiden vääristymistä. Työmarkkinoille pääsyä koskevien sääntöjen suuria eroja jäsenvaltioiden välillä on kavennettava edelleen myös siksi, että saataisiin vähennettyä työllistymiseen liittyvää turvapaikkashoppailua ja luvattoman liikkumisen kannustimia.

Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Tämä ehdotus vastaanotto-olosuhteita koskevan direktiivin uudelleenlaatimisesta on täysin sopusoinnussa seuraavien ehdotusten kanssa: 4. toukokuuta 2016 esitetyt Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamista koskevat ensimmäiset ehdotukset, turvapaikkamenettelyjä ja aseman määrittelyä koskevien direktiivien uudistusehdotukset, joihin kuuluu niiden muuttaminen asetuksiksi, sekä ehdotus jäsennellyksi unionin uudelleensijoittamiskehykseksi.

Komission ehdotuksessa uudelleenlaadituksi Dublin III -asetukseksi säädetään, että jos hakija ei ole jäsenvaltiossa, jossa hänen edellytetään olevan saapuvilla, hakijalla ei saisi olla oikeutta kaikkiin niihin aineellisiin vastaanotto-olosuhteisiin, joista säädetään tämän direktiivin nojalla. Tällä tavoin Dublin-asetusta koskeva ehdotus vaikuttaa vastaanotto-olosuhteita koskevan direktiivin soveltamiseen, minkä vuoksi on tarpeen tehdä vastaavat muutokset tähän direktiiviin ja niitä ehdotetaan.

Komission ehdotuksessa uudelleenlaadituksi Dublin III -asetukseksi viitataan myös siihen, että kaikilla hakijoilla, riippumatta siitä, missä he oleskelevat, on oikeus saada kiireellistä terveydenhuoltoa. Käytännössä jäsenvaltiot katsovat usein, että sairauksien ja myös vakavien mielenterveyshäiriöiden välttämätön hoito, joka myönnetään vastaanotto-olosuhteita koskevan direktiivin mukaisesti, vastaa kiireellisen terveydenhuollon käsitettä. Tämän vuoksi tämä ehdotus vastaa kaikilta osin komission ehdotusta Dublin III -asetuksen uudelleenlaatimiseksi.

Euroopan unionin turvapaikkavirasto seuraa ja arvioi jäsenvaltioiden turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmiä Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) jo käynnistämien toimien pohjalta.

Ehdotuksessa vastaanotto-olosuhteista annetun direktiivin uudelleenlaatimiseksi varmistetaan, että turvapaikanhakijat ovat saavutettavissa koko turvapaikkamenettelyn ajan. Näin voidaan varmistaa heidän hakemuksensa tuloksellinen arviointi kohtuullisessa ajassa ja edistää sen myötä turvapaikkamenettelyjä ja aseman määrittelyä koskevien ehdotettujen asetusten tehokasta täytäntöönpanoa.

Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Tämä ehdotus on yhdenmukainen komission Euroopan muuttoliikeagendassa 12 esittämän muuttoliikkeen hallinnan parantamista koskevan pitkän aikavälin politiikan kanssa. Muuttoliikeagendassa puheenjohtaja Junckerin poliittisista suuntaviivoista on kehitetty joukko johdonmukaisia ja toisiaan vahvistavia aloitteita, jotka perustuvat neljään toimintalohkoon. Toimintalohkot ovat laittoman muuttoliikkeen houkuttelevuuden vähentäminen, ihmishenkien pelastaminen ja unionin ulkorajojen turvaaminen, vahva yhteinen turvapaikkapolitiikka ja laillista muuttoliikettä koskeva uusi politiikka.

Tällä ehdotuksella jatketaan Euroopan muuttoliikeagendan täytäntöönpanoa tavoitteena olevan unionin turvapaikkapolitiikan lujittamisen osalta. Ehdotus olisi nähtävä osana laajempaa EU:n tason politiikkaa vahvan ja tehokkaan järjestelmän luomiseksi muuttoliikkeen kestävää hallintaa varten tulevaisuudessa tavalla, joka on oikeudenmukainen vastaanottavan yhteiskunnan ja EU:n kansalaisten sekä asianomaisten kolmansien maiden kansalaisten ja alkuperä- ja kauttakulkumaiden kannalta.

OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

Oikeusperusta

Tällä ehdotuksella laaditaan uudelleen vastaanotto-olosuhteita koskeva direktiivi, ja se olisi näin ollen hyväksyttävä käyttäen samaa oikeusperustaa eli Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 78 artiklan 2 kohdan f alakohtaa tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen.

Eriytetty yhdentyminen

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyn pöytäkirjan N:o 21 mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti voivat päättää osallistua Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän perustamista koskevien toimenpiteiden hyväksymiseen ja soveltamiseen.

Yhdistynyt kuningaskunta on ilmoittanut haluavansa osallistua direktiivin 2003/9/EY hyväksymiseen ja soveltamiseen sekä päätöksestään, jonka mukaan se ei osallistu direktiivin 2013/33/EU antamiseen. Irlanti on päättänyt, ettei se osallistu direktiivin 2003/9/EY eikä direktiivin 2013/33/EU hyväksymiseen. Näin ollen direktiivin 2003/9/EY säännöksiä sovelletaan Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, mutta tämän direktiivin säännöksiä ei sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan eikä Irlantiin.

Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asema aiempien direktiivien osalta ei vaikuta niiden mahdolliseen osallistumiseen uuden direktiivin hyväksymiseen ja soveltamiseen. Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin osallistuminen määritetään neuvottelujen aikana ja edellä mainitun pöytäkirjan N:o 21 mukaisesti.

SEU- ja SEUT-sopimuksiin liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan N:o 22 mukaisesti direktiivi 2003/9/EY ja direktiivi 2013/33/EU eivät sido Tanskaa eikä niitä sovelleta Tanskaan.

Toissijaisuusperiaate

Huolimatta direktiivien 2003/9/EY ja 2013/33/EU antamisen myötä saavutetusta merkittävästä yhdenmukaisuudesta vastaanotto-olosuhteet vaihtelevat edelleen huomattavasti jäsenvaltioiden välillä. Nämä vastaanotto-olosuhteiden suuret erot ja hakijoiden ihmisarvoista kohtelua koskevien toiminnallisten vaatimusten puute edistää vastaanottoon liittyvää turvapaikkashoppailua ja hakijoiden luvatonta edelleen liikkumista EU:n sisällä ja luo paineita erityisesti tietyille jäsenvaltioille. Kaikissa jäsenvaltioissa asianmukaiselle tasolle asetettavat toisiaan paremmin vastaavat vastaanottovaatimukset myötävaikuttavat hakijoiden ihmisarvoisempaan kohteluun ja oikeudenmukaisempaan jakautumiseen eri puolille EU:ta. Sen vuoksi tarvitaan uusia EU:n toimia riittävän yhdenmukaisuuden varmistamiseksi, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan.

Suhteellisuusperiaate

Vastaanotto-olosuhteita koskevaan direktiiviin ehdotettavat muutokset ovat rajoitettuja, ja ne on kohdennettu siten, että saavutettaisiin seuraavat tavoitteet: hakijoita kohdellaan kaikkialla EU:ssa ihmisarvon, perusoikeuksien ja lapsen oikeuksien mukaisesti ja vähennetään maahantulijoihin vaikuttavia, vastaanotto-olosuhteisiin ja kotouttamiseen liittyviä tekijöitä, jotka kannustavat liikkumaan luvattomasti EU:n alueelle ja sen sisällä, samalla kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden hyvin erilaiset sosiaaliset ja taloudelliset olosuhteet.

Vastaanotto-olosuhteita koskevaan direktiiviin ehdotetaan muutoksia ainoastaan osa-alueilla, joilla yhdenmukaistamisen lisäämisestä seuraa merkittäviä vaikutuksia. Näitä ovat esimerkiksi säännökset, jotka liittyvät aineellisiin vastaanotto-olosuhteisiin, toimenpiteet sen varmistamiseksi, että hakijat ovat toimivaltaisten viranomaisten saavutettavissa eivätkä pakene, sekä oikeudet ja velvollisuudet, joilla on merkitystä hakijoiden tehokkaalle kotoutumiselle vastaanottavan jäsenvaltion yhteiskuntaan.

Ehdotuksessa selvennetään, että kaikissa tapauksissa, joissa jäsenvaltiot päättävät rajoittaa hakijan liikkumisvapautta tai ottaa hänet säilöön tai edellyttää hänen osallistuvan aineellisten vastaanotto-olosuhteiden kustannuksiin tai maksavan ne kokonaan itse, jäsenvaltion on otettava huomioon asianomaisen henkilön henkilökohtainen tilanne, kuten erityiset vastaanottotarpeet, sekä suhteellisuusperiaate.

Toimintatavan valinta

Vastaanotto-olosuhteita koskevan direktiivin uudelleenlaatimista ja laajempien valtuuksien osoittamista Euroopan unionin turvapaikkavirastolle, jotta se voi edistää vastaanotto-olosuhteiden yhdenmukaista täytäntöönpanoa käytännössä, pidetään riittävinä toimina pyrittäessä saavuttamaan tavoitteet (jäsenvaltioiden vastaanotto-olosuhteiden ja hakijoiden kotoutumismahdollisuuksien entistä kattavampi yhdenmukaistaminen ja EU:n alueelle suuntautuvaan ja sen sisällä tapahtuvaan luvattomaan liikkumiseen kannustavien, vastaanotto-olosuhteisiin liittyvien tekijöiden vähentäminen). Koska eri jäsenvaltioiden sosiaalisissa ja taloudellisissa olosuhteissa on tällä hetkellä merkittäviä eroja, jäsenvaltioiden vastaanotto-olosuhteiden täysimääräisen yhdenmukaistamisen ei katsota olevan toteutettavissa eikä suotavaa.

SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA ASIANTUNTIJATIEDON KERUUN TULOKSET

Sidosryhmien kuuleminen

Komissio käynnisti 6. huhtikuuta 2016 antamansa tiedonannon ”Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistaminen ja laillisten maahanpääsyväylien kehittäminen” myötä laajan keskustelun. Tiedonannon antamisen jälkeen siinä esitetyistä aloitteista on vaihdettu näkemyksiä sekä Euroopan parlamentissa (kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa 21. huhtikuuta 2016) että neuvostossa. Tiedonannosta on käyty laajoja keskusteluja myös työmarkkinaosapuolten, alan kansalaisjärjestöjen, hallitustenvälisten organisaatioiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

Toukokuussa 2016 komissio kuuli jäsenvaltioita ja muita intressitahoja (mm. kansalaisjärjestöjä ja kansainvälisiä järjestöjä, kuten UNHCR:ää) keskusteluasiakirjassa esitetyistä uudistusta koskevista keskeisistä näkemyksistään. Lisäksi komissio kävi kesäkuussa 2016 epävirallista näkemysten vaihtoa Euroopan parlamentin kanssa. Kaikilla kuulluilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää kirjallisia huomautuksia. Sidosryhmien kohdennetun kuulemisen tulokset ovat lyhyesti esitettynä pääpiirteissään seuraavanlaiset:

–Vastaanotto-olosuhteiden entistä kattavampi yhdenmukaistaminen EU:ssa: Useimmat jäsenvaltiot kannattivat vastaanotto-olosuhteiden kattavampaa yhdenmukaistamista EU:ssa. Eräät sidosryhmät ja myös jotkin Euroopan parlamentin edustajat olivat kuitenkin huolissaan siitä, että yhdenmukaisuuden lisääminen saattaisi johtaa vastaanotto-olosuhteita koskevien vaatimusten epätoivottuun heikentämiseen, ja viittasivat tarpeeseen kunnioittaa perusoikeuksia ja kansainvälisiä velvoitteita. Kaikki sidosryhmät olivat yhtä mieltä siitä, että jäsenvaltioiden olisi saatava tarjota hakijoille edullisempia olosuhteita kuin ne, joista säädetään vastaanotto-olosuhteita koskevassa direktiivissä. Eräs esille otettu erityishaaste oli epäselvyys siitä, mitä vastaanotto-olosuhteita koskevassa direktiivissä tarkoitetaan ”ihmisarvon turvaavalla elintasolla”. EU:ssa sovellettavat vastaanotto-olosuhteita koskevat toiminnalliset vaatimukset ja indikaattorit, joita EASO on alkanut kehittää komission aloitteesta, saivat tässä yhteydessä laajaa tukea, samoin kuin tarve lisätä seuranta-, täytäntöönpano- ja varautumissuunnittelua.

–Luvattomaan edelleen liikkumiseen kannustavien, vastaanotto-olosuhteisiin liittyvien tekijöiden vähentäminen: Jäsenvaltiot suhtautuivat yleisesti ottaen myönteisesti ajatukseen yhdenmukaistaa edelleen lähestymistapaa hakijoiden liikkumisvapauden rajoittamisen kaltaisiin toimenpiteisiin, joilla varmistetaan, että hakijat pysyvät viranomaisten saavutettavissa eivätkä pakene. Osa jäsenvaltioista katsoi, että aineellisten vastaanotto-olosuhteiden tarjoamisen ehdoksi olisi asetettava oleskelu siinä jäsenvaltiossa, jossa hakijan edellytetään olevan saapuvilla, mutta suurempi erimielisyys jäsenvaltioiden kesken vallitsi siitä, olisiko aineelliset vastaanotto-olosuhteet joissakin tapauksissa tarjottava yksinomaan luontoissuorituksina. Eräät muut sidosryhmät, myös eräät Euroopan parlamentin edustajat, epäilivät näiden toimenpiteiden hyödyllisyyttä ja katsoivat, että hakijoille kohdistetut kannustimet pysytellä kyseisessä jäsenvaltiossa olisivat tehokkaampi tapa varmistaa saman tavoitteen saavuttaminen (perheen yhdistäminen, työmarkkinoille pääsy jne.).

–Hakijoiden kotoutumisnäkymien parantaminen: Useimmat sidosryhmät ja myös jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin edustajat olivat yhtä mieltä siitä, että olisi hyödyllistä tarkastella uudelleen vastaanotto-olosuhteita koskevan direktiivin säännöstä, joka koskee hakijoiden työmarkkinoille pääsyn edellytyksiä, sillä se olisi keino lisätä hakijoiden kotoutumismahdollisuuksia. Joillakin jäsenvaltioilla oli tuoreita myönteisiä kokemuksia työmarkkinoille pääsyn aikarajojen lyhentämisestä. Useiden sidosryhmien mukaan työmarkkinoille pääsyn aikarajojen yhdenmukaistaminen ja lyhentäminen on tärkeää, mutta sen vaikutuksia ei pidä yliarvioida, koska tosiasialliselle työmarkkinoille pääsylle on merkittäviä muita esteitä (kuten tutkintojen tunnustaminen, erityisesti niiden hakijoiden osalta, joilla ei ole asiakirjoja).

–Hakijoille annettavan taloudellisen tuen määrittämistä koskeva EU:n vertailuarvo: Useimmat sidosryhmät suhtautuivat epäilevästi yhteisen EU:n tason viitearvon käyttöönottoon hakijoille annettavan taloudellisen tuen määrittämiseksi. Tätä mahdollisuutta arvioitiin kuitenkin huolellisesti. Päätelmänä oli, että tällaista yhteistä vertailuarvoa ei ole mahdollista ottaa käyttöön, pääasiassa siksi, että a) useimmat jäsenvaltiot eivät tarjoa aineellisia vastaanotto-olosuhteita pelkkänä taloudellisena tukena, vaan ne pitävät parempana tarjota vastaanotto-olosuhteet luontoissuorituksina tai taloudellisen tuen ja luontoissuorituksina annettavien etuuksien yhdistelmänä ja b) hakijoille tällä hetkellä annettava taloudellinen tuki on useimmissa tapauksissa selvästi alhaisempaa kuin kaikki mahdolliset tarkastellut arviointiperusteet tai kynnysarvot (köyhyysriskiraja, vakavan aineellisen puutteen kynnysarvo ja vähimmäistuloraja). Tuen tason yhdenmukaistaminen merkitsisi näin ollen tuen korottamista monissa jäsenvaltioissa, joissakin tapauksissa varsin merkittävästi, erityisesti niissä jäsenvaltioissa, joissa jo on verrattain korkea tukitaso. Joissakin tapauksissa tämä voisi johtaa siihen, että hakijat saisivat suotuisampaa kohtelua kuin sellaiset jäsenvaltioiden kansalaiset, jotka kärsivät puutetta tai jotka muuten ovat taloudellisesti heikossa asemassa.

Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

EASO on saanut tehtäväkseen kehittää vastaanotto-olosuhteita koskevia toiminnallisia vaatimuksia ja indikaattoreita. Ehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden olisi otettava nämä toiminnalliset vaatimukset ja indikaattorit huomioon ottaessaan käyttöön mekanismeja, joilla varmistetaan niiden vastaanotto-olosuhteiden asianmukainen ohjaaminen, seuranta ja valvonta. Edistääkseen toiminnallisten vaatimusten ja indikaattoreiden kehittämistä EASO toteutti keväällä 2016 vastaanotto-olosuhteiden kartoituksen, jossa jäsenvaltiot toimittivat yksityiskohtaisia tietoja lähestymistavastaan, jota ne soveltavat vastaanotto-olosuhteiden tarjoamiseen. Työn tuloksena syntynyttä raporttia, johon 26 jäsenvaltioita ja osallistuvaa valtiota antoi panoksensa 13 , on hyödynnetty tämän ehdotuksen valmistelussa. Raportin keskeiset osat voidaan tiivistää seuraavasti:

–Vastaanotto-olosuhteiden entistä kattavampi yhdenmukaistaminen EU:ssa: Aineellisten vastaanotto-olosuhteiden määritelmä vaihtelee huomattavasti jäsenvaltioiden välillä: joissakin jäsenvaltioissa määritelmä on melko niukka, joissakin jäsenvaltioissa määritelmät ylittävät selvästi vastaanotto-olosuhteita koskevan direktiivin edellytykset, ja sisältävät esimerkiksi hygieniatarvikkeet. Useimmat jäsenvaltiot tarjoavat yhdistelmän erilaisia aineellisten vastaanotto-olosuhteiden muotoja, esimerkiksi siten, että ne tarjotaan sekä luontoissuorituksina että rahallisena etuutena tai maksukuponkeina. Joissakin jäsenvaltioissa aineelliset vastaanotto-olosuhteet tarjotaan ainoastaan luontoissuorituksina. Aineellisten vastaanotto-olosuhteiden tarjoamisen yksityiskohtaiset säännöt vaihtelevat sen mukaan, mitä tarjotaan (majoitus, ruoka, vaatetus jne.) tai kenelle tarjotaan (hakijat, joilla on erityisiä vastaanottotarpeita, turvapaikkamenettelyn vaiheen perusteella).

–Luvattomaan edelleen liikkumiseen kannustavien, vastaanotto-olosuhteisiin liittyvien tekijöiden vähentäminen: Useimmat jäsenvaltiot eivät rajoita hakijoiden liikkumista tietyille alueille vaan sallivat heidän liikkua vapaasti alueellaan. Jotkin jäsenvaltiot kuitenkin määrittävät hakijoille tietyn asuinpaikan, yleensä vastaanottojärjestelmän organisoimiseen liittyvistä syistä. Tässä yhteydessä otetaan yleensä huomioon väestömäärä, taloudellinen ja sosiaalinen tilanne, vastaanottokeskusten kapasiteetti tai yksittäisten hakijoiden tarpeet. Useimmat jäsenvaltioista asettavat aineellisten vastaanotto-olosuhteiden tarjoamisen edellytykseksi hakijoiden asumisen tietyssä paikassa, tavallisesti rajoittamalla aineellisten vastaanotto-olosuhteiden tarjoamisen vastaanottokeskuksiin. Jäsenvaltiot soveltavat usein myös ilmoittautumisvelvollisuutta hakijoiden olinpaikan seuraamiseen. Tällaista ilmoittautumisvelvollisuutta käytetään sekä silloin, kun hakijat asuvat nimetyssä vastaanottokeskuksessa, että silloin, kun he ovat yksityismajoituksessa. Jäsenvaltioiden välillä on huomattavia eroja myös aineellisten vastaanotto-olosuhteiden rajoittamisen tai peruuttamisen käytäntöjen ja perusteiden suhteen. Eräs yleisimmistä syistä vastaanotto-olosuhteiden rajoittamiselle tai peruuttamiselle on, että hakija on lähtenyt asuinpaikastaan.

–Hakijoiden kotoutumisnäkymien parantaminen: Lähes kaikki jäsenvaltiot sallivat hakijoille pääsyn työmarkkinoille turvapaikkamenettelyn aikana. Aikaraja, jonka jälkeen työnteko on sallittua, vaihtelee huomattavasti jäsenvaltiosta toiseen (alle yhdestä yhdeksään kuukauteen). Useimmissa jäsenvaltioissa hakijoiden pääsyyn työmarkkinoille ei sovelleta mitään erityisiä rajoituksia. Vain muutamassa jäsenvaltiossa tehdään työmarkkinatesti.

Lisäksi komissio on järjestänyt vastaanotto-olosuhteita koskevan direktiivin tultua hyväksytyksi vuonna 2013 useita yhteyskomitean kokouksia. Niissä on keskusteltu jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kanssa haasteista, joita jäsenvaltioilla on direktiivin saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen täytäntöönpanossa. Myös yhteyskomitean kokousten aikana tehdyt päätelmät on otettu huomioon ehdotusta laadittaessa.

Oikeudet

Tämän ehdotuksen sisältö on tutkittu perusteellisesti sen varmistamiseksi, että sen säännökset ovat täysin yhteensopivia Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettujen perusoikeuksien ja unionin oikeuden yleisten periaatteiden kanssa sekä kansainvälisestä oikeudesta johtuvien velvoitteiden kanssa.

Vastaanotto-olosuhteita koskevaan direktiiviin ehdotetuissa muutoksissa korostetaan jäsenvaltioiden velvoitetta ottaa huomioon EU:n tasolla kehitetyt vastaanotto-olosuhteita koskevat toiminnalliset vaatimukset ja indikaattorit seuratessaan ja valvoessaan vastaanottojärjestelmiään. Lisäksi siinä selvennetään, että hakijoilla on kaikissa tilanteissa oikeus vastaanotto-olosuhteita koskevan direktiivin mukaiseen terveydenhuoltoon ja ihmisarvon turvaavaan elintasoon.

Ehdotuksessa varmistetaan, että vastaanotto-olosuhteet mukautetaan alaikäisten erityistilanteeseen, olivatpa nämä ilman huoltajaa olevia alaikäisiä tai perheiden mukana, ottaen asianmukaisesti huomioon heidän turvallisuutensa sekä heihin kohdistettava fyysinen ja emotionaalinen huolenpito, ja että vastaanotto-olosuhteilla tuetaan heidän yleistä kehitystään. Ehdotuksessa otetaan huomioon myös velvoitteet, joita jäsenvaltioilla on naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen (Istanbulin sopimus) nojalla 14 .

Syrjimättömyysperiaatetta lujitetaan velvoittamalla jäsenvaltiot kohtelemaan hakijoita, joille on myönnetty pääsy työmarkkinoille, samalla tavalla kuin omia kansalaisiaan työolojen, yhdistymisvapauden ja työntekijöiden ammattijärjestöön tai työnantajajärjestöön liittymistä koskevan oikeuden, yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, ammattipätevyyden tunnustamisen ja sosiaaliturvan osalta.

Ehdotuksessa korostetaan, että kun jäsenvaltiot arvioivat hakijan varoja, vaativat hakijaa osallistumaan aineellisten vastaanotto-olosuhteiden kustannuksiin tai maksamaan ne kokonaan itse tai pyytävät hakijalta korvausta, niiden on noudatettava suhteellisuusperiaatetta sekä otettava huomioon hakijan oma käyttäytyminen ja hänen henkilökohtainen tilanteensa ja tarve kunnioittaa hänen ihmisarvoaan tai henkilökohtaista koskemattomuuttaan, myös hakijan erityiset vastaanottotarpeet.

Kaikki hakijan liikkumisvapautta rajoittavat päätökset on tehtävä objektiivisesti ja puolueettomasti sekä asianomaisen henkilön oman käyttäytymisen ja henkilökohtaisen tilanteen pohjalta suhteellisuusperiaate asianmukaisesti huomioon ottaen. Hakijalle on ilmoitettava välittömästi kirjallisesti kielellä, jota hän ymmärtää tai jota hänen voidaan kohtuudella olettaa ymmärtävän, tällaisen päätöksen tekemisestä, päätöksen perusteista ja päätöstä koskevista muutoksenhakumenettelyistä.

Säilöönotto vastaanotto-olosuhteita koskevan direktiivin nojalla on edelleen perusteltua vain, jos se osoittautuu tarpeelliseksi ja tapahtuu kunkin tapauksen yksilöllisen arvioinnin perusteella ja jos muita lievempiä vaihtoehtoisia keinoja ei voida soveltaa tehokkaasti. Kaikki jo nykyisessä direktiivissä säädetyt säilöönottoa koskevat takeet pysyvät muuttumattomina. Sen varmistamiseksi, että säilöönoton kesto on oikeasuhteinen ja että säilöönotto lopetetaan heti, kun direktiivin mukaan sovellettava säilöönoton peruste on lakannut olemasta voimassa, on toteutettava erityisiä varotoimia. Lisäksi ehdotus on täysin yhdenmukainen EU:n perusoikeuskirjan 6 artiklan kanssa, luettuna yhdessä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 5 artiklan sekä Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen asiaa koskevan oikeuskäytännön kanssa. Lapsen oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen 37 artiklan mukaisesti alaikäisiä ei pääsääntöisesti pitäisi ottaa säilöön.

TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksesta ei aiheudu taloudellista tai hallinnollista rasitetta unionille. Näin ollen ehdotuksella ei ole vaikutuksia unionin talousarvioon.

LISÄTIEDOT

Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Komissio laatii kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle kolmen vuoden kuluessa sen voimaantulosta ja sen jälkeen viiden vuoden välein ja tekee tarvittaessa ehdotuksia sen muuttamisesta. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tiedot, jotka se tarvitsee raportointivelvollisuutensa täyttämiseksi.

Euroopan unionin turvapaikkavirastoa koskevan komission asetusehdotuksen mukaisesti myös virasto seuraa ja arvioi jäsenvaltioiden turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmiä.

Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Selitykset annetaan ainoastaan niistä säännöksistä, joita tällä ehdotuksella muutetaan.

1.Vastaanotto-olosuhteiden entistä kattavampi yhdenmukaistaminen EU:ssa

–Soveltamisala: Vastaanotto-olosuhteita koskevaa direktiiviä sovelletaan pääsääntöisesti edelleen kaikkiin kolmansien maiden kansalaisiin ja kansalaisuudettomiin henkilöihin, jotka tekevät kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen jonkin jäsenvaltion alueella, niin kauan kuin heidän sallitaan jäädä niiden alueelle hakijoina ja heti kun hakemus on tehty.

Ehdotuksessa otetaan käyttöön poikkeus sellaisten tapausten osalta, joissa turvapaikanhakija on laittomasti toisessa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa hänen edellytetään olevan saapuvilla. Tässä tilanteessa hänellä ei ole oikeutta aineellisiin vastaanotto-olosuhteisiin, alaikäisten koulunkäyntiin tai opiskeluun eikä työllistämiseen tai ammatilliseen koulutukseen. Ehdotuksessa selvennetään, että hakijoilla on kuitenkin aina oikeus terveydenhuoltoon ja ihmisarvon turvaavaan elintasoon perusoikeuksien mukaisesti hakijan toimeentulon ja perustarpeiden kattamisen turvaamiseksi sekä fyysisen turvallisuuden, ihmisarvon että henkilösuhteiden osalta (17 a artikla). Jotta kuitenkin varmistetaan lapsen perusoikeuksien kunnioittaminen, jäsenvaltioiden olisi annettava alaikäisille mahdollisuus osallistua sopivaan koulutustoimintaan odotettaessa siirtoa hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon.

–Ehdotuksesta käy selvästi ilmi, että oikeutta ihmisarvoiseen kohteluun sovelletaan myös tapauksissa, joissa jäsenvaltio asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa soveltaa poikkeuksellisesti erilaisia aineellisten vastaanotto-olosuhteiden vaatimuksia kuin mitä vastaanotto-olosuhteita koskevassa direktiivissä edellytetään. Ehdotuksessa edellytetään myös, että jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle ja Euroopan unionin turvapaikkavirastolle turvautumisestaan mainitunlaisiin poikkeuksellisiin toimenpiteisiin sekä näiden toimenpiteiden soveltamisen päättymisestä (17 artiklan 9 kohta).

–Perheenjäsenten määritelmää laajennetaan sisältämään myös perheenjäsenten väliset suhteet, jotka on muodostettu alkuperämaasta lähdön jälkeen mutta ennen saapumista jäsenvaltion alueelle (2 artiklan 3 kohta). Tämä kuvastaa tämän päivän muuttoliikkeen todellisuutta, jossa hakijat oleskelevat usein pitkiä aikoja alkuperämaansa ulkopuolella, esimerkiksi pakolaisleireillä, ennen saapumistaan EU:hun. Laajennuksen on tarkoitus vähentää laajennettujen sääntöjen piiriin kuuluvien henkilöiden luvattoman liikkumisen tai pakenemisen vaaraa.

–Ehdotuksessa edellytetään jäsenvaltioita ottamaan huomioon vastaanotto-olosuhteita koskevat toiminnalliset vaatimukset ja indikaattorit, joita EASO kehittää parhaillaan, seuratessaan ja valvoessaan jäsenvaltioiden vastaanottojärjestelmiä (27 artikla). Jäsenvaltioiden vastaanottoviranomaisten verkosto avustaa Euroopan unionin turvapaikkavirastoa sen toteuttaessa tämän ehdotuksen mukaisia tehtäviään, kuten mallien, käytännön välineiden, indikaattoreiden ja ohjeistuksen kehittämistä.

–Ehdotuksessa jäsenvaltiot velvoitetaan laatimaan varautumissuunnitelmat ja päivittämään niitä säännöllisesti. Suunnitelmissa on esitettävä toimenpiteet, joilla aiotaan varmistaa hakijoiden asianmukainen vastaanotto, jos jäsenvaltioon saapuu suhteettoman suuri määrä hakijoita (28 artikla). Lisäksi ehdotuksessa edellytetään jäsenvaltioiden ilmoittavan komissiolle ja Euroopan unionin turvapaikkavirastolle aina, kun varautumissuunnitelma otetaan käyttöön. Varautumissuunnitelmia olisi seurattava ja arvioitava noudattaen jäsenvaltioiden turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmien seuranta- ja arviointimenettelyä, joka Euroopan unionin turvapaikkaviraston on tarkoitus panna täytäntöön.

–Ehdotuksessa selvennetään, että henkilöt, joilla on erityisiä vastaanottotarpeita, ovat henkilöitä, jotka tarvitsevat erityistakeita voidakseen hyödyntää vastaanotto-olosuhteita koskevan direktiivin mukaisia oikeuksia ja täyttää sen mukaiset velvoitteet, riippumatta siitä, katsotaanko nämä henkilöt haavoittuvassa asemassa oleviksi (2 artiklan 13 kohta). Ehdotus sisältää myös yksityiskohtaisempia sääntöjä hakijoiden erityisten vastaanottotarpeiden arvioimiseksi, määrittämiseksi, dokumentoimiseksi ja käsittelemiseksi mahdollisimman pian ja koko vastaanottokauden ajan. Tähän kuuluu myös se, että asianomaisten viranomaisten henkilöstön on oltava asianmukaisesti koulutettu ja saatava jatkuvasti koulutusta sekä velvollisuus ohjata tietyt hakijat lääkärin tai psykologien tarkempaan arviointiin. Tekstissä on selvennetty, että arviointi voidaan sisällyttää nykyisiin kansallisiin menettelyihin tai arviointiin, joka toteutetaan sellaisten hakijoiden tunnistamiseksi, joilla on erityisiä menettelyllisiä tarpeita (21 artikla).

–Ehdotuksessa otetaan käyttöön aiempaa tiukemmat määräajat, joiden mukaan jäsenvaltioiden on nimettävä edunvalvoja edustamaan ja avustamaan ilman huoltajaa olevaa alaikäistä viiden työpäivän kuluessa siitä, kun hakemus on tehty. Lisäksi ehdotetaan, että edunvalvojan vastuulla olevien ilman huoltajaa olevien alaikäisten määrä ei saisi olla niin suuri, etteivät he pysty hoitamaan tehtäviään. Jäsenvaltioiden olisi valvottava, että edunvalvojat hoitavat tehtävänsä asianmukaisesti, ja niiden olisi arvioitava ilman huoltajaa olevien alaikäisten edunvalvojiaan vastaan tekemät valitukset. Ehdotetun turvapaikkamenettelyasetuksen nojalla nimitetty edunvalvoja voi hoitaa tämän ehdotuksen mukaisen edunvalvojan tehtäviä (23 artikla).

2.Luvattomaan EU:n sisällä edelleen liikkumiseen kannustavien, vastaanotto-olosuhteisiin liittyvien tekijöiden vähentäminen:

–Ehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden on ilmoitettava hakijoille yhteistä mallia käyttäen mahdollisimman pian ja viimeistään hakemusta jätettäessä kaikista eduista ja velvollisuuksista, joita hakijoilla on vastaanotto-olosuhteiden osalta, myös tilanteista, joissa aineellisten vastaanotto-olosuhteiden myöntämistä voidaan rajoittaa (5 artikla).

–Ehdotuksella ei muuteta sitä, että hakijat voivat yleensä liikkua vapaasti jäsenvaltion alueella tai jäsenvaltion määrittämällä alueella (7 artiklan 1 kohta).

–Ehdotuksessa kuitenkin edellytetään, että syistä, jotka liittyvät yleiseen etuun tai yleiseen järjestykseen, hakijan kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen sujuvaan käsittelyyn ja tehokkaaseen seurantaan tai hänen hakemuksestaan vastuussa olevan jäsenvaltion Dublin-asetuksen mukaisessa määrittämisessä noudatettavan menettelyn sujuvuuteen ja tehokkaaseen seurantaan, tai jotta voidaan tehokkaasti ehkäistä hakijan pakeneminen, jäsenvaltiot nimeävät tarvittaessa hakijoille tietyn asuinpaikan, esimerkiksi vastaanottokeskuksen, yksityiskodin, erillisen asunnon, hotellin tai muun hakijoiden majoittamista varten mukautetun tilan. Tällainen päätös voi olla tarpeen erityisesti silloin, kun hakija ei ole noudattanut velvollisuuksiaan seuraavissa tapauksissa:

Hakija ei ole tehnyt kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta siinä jäsenvaltiossa, johon hän on saapunut ensimmäiseksi luvattomasti tai johon hän on saapunut laillisesti. Hakijalla ei ole oikeutta valita, missä jäsenvaltiossa hän hakee kansainvälistä suojelua. Hänen on haettava kansainvälistä suojelua siinä jäsenvaltiossa, johon hän on saapunut ensimmäiseksi luvattomasti tai johon hän on saapunut laillisesti. Hakijoiden, jotka eivät ole noudattaneet tätä velvoitetta, sallitaan Dublin-asetuksen nojalla tapahtuvan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisen jälkeen vähemmän todennäköisesti jäädä jäsenvaltioon, jossa hakemus on tehty ja joka oletettavasti on hakijan henkilökohtaisesti valitsema jäsenvaltio. Tämän vuoksi he saattavat todennäköisemmin paeta.

Hakija on paennut jäsenvaltiosta, jossa hänen edellytetään olevan saapuvilla. Hakijan on oltava saapuvilla siinä jäsenvaltiossa, jossa hakemus on tehty, tai siinä jäsenvaltiossa, johon hänet on siirretty Dublin-asetuksen mukaisesti. Jos hakija on paennut tästä jäsenvaltiosta ja matkustanut ilman lupaa toiseen jäsenvaltioon, on erittäin tärkeää Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän tehokkaan toiminnan varmistamisen kannalta, että hakija palautetaan pikaisesti oikeaan jäsenvaltioon. Ennen tällaisen siirron toteutumista on olemassa vaara, että hakija pakenee, ja hänen olinpaikkaansa olisi sen vuoksi seurattava tiiviisti.

Hakija on paennut toiseen jäsenvaltioon ja lähetetty takaisin jäsenvaltioon, jossa hänen edellytetään olevan saapuvilla. Se seikka, että hakija on jo aiemmin paennut toiseen jäsenvaltioon, on tärkeä huomioon otettava tekijä arvioitaessa, onko edelleen vaarana, että hakija saattaa paeta. Sen varmistamiseksi, ettei hakija pakene uudelleen vaan on toimivaltaisten viranomaisten saavutettavissa, hänen olinpaikkansa olisi seurattava tiiviisti.

Jos hakijalla on oikeus aineellisiin vastaanotto-olosuhteisiin, myös niiden myöntämisen edellytyksenä olisi oltava, että hakija asuu tässä tietyssä paikassa (7 artiklan 2 kohta).

–Lisäksi ehdotuksessa edellytetään, että jäsenvaltiot vaativat tarvittaessa hakijan ilmoittautuvan säännöllisesti viranomaisille, jos on aihetta epäillä, että on olemassa hakijan pakenemisen vaara (7 artiklan 3 kohta).

–Koska hakijoille, jotka ovat paenneet tai joiden osalta arvioidaan olevan olemassa pakenemisen vaara, aiheutuu tästä vakavia seurauksia, ehdotuksessa määritellään, että pakeneminen kattaa sekä tietoisen toiminnan sovellettavien turvapaikkamenettelyjen välttelemiseksi että sen tosiseikan, ettei hakija ole pysytellyt asianomaisten viranomaisten saavutettavissa vaan on esimerkiksi poistunut alueelta, jossa hänen edellytetään olevan saapuvilla (2 artiklan 10 kohta). Pakenemisen vaaraksi määritellään Dublin III -asetuksen 15 määritelmän mukaisesti myös yksittäisessä tapauksessa vallitsevat olosuhteet, jotka perustuvat kansallisessa lainsäädännössä määriteltyihin objektiivisiin kriteereihin ja joiden nojalla voidaan katsoa, että hakija saattaa paeta (2 artiklan 11 kohta).

–Erikseen todetaan, että kaikkien hakijan liikkumisvapautta rajoittavien päätösten on perustuttava asianomaisen henkilön erityistilanteeseen, jonka yhteydessä otetaan huomioon hakijoiden mahdolliset erityiset vastaanottotarpeet ja suhteellisuusperiaate. Lisäksi selvennetään, että hakijoille on ilmoitettava asianmukaisesti tällaisista päätöksistä ja niiden noudattamatta jättämisen seurauksista (7 artiklan 7–8 kohta).

–Ehdotuksessa selvennetään, että jäsenvaltioiden pitäisi myöntää hakijalle matkustusasiakirja vain vakavista humanitaarisista syistä. Siinä tehdään lisäys, jonka mukaan matkustusasiakirja voidaan myöntää myös muista pakottavista syistä, kuten esimerkiksi silloin, kun hakijalle on myönnetty pääsy työmarkkinoille ja hänen edellytetään tekevän välttämättömiä matkoja työhönsä liittyen. Matkustusasiakirjoja ei saisi myöntää muulloin kuin näissä poikkeuksellisissa tilanteissa. Myös matkustusasiakirjojen voimassaolo on rajattava kattamaan vain niiden myöntämisperusteen mukainen tarkoitus ja kesto (6 artikla). Jäsenvaltioita koskeva vaatimus toimittaa hakijalle asiakirja, jossa todetaan hänen henkilöllisyytensä, on sisällytetty turvapaikkamenettelyasetusehdotuksen 29 artiklaan.

–Aineellisten vastaanotto-olosuhteiden määritelmää laajennetaan sisällyttämällä siihen myös muita tarvikkeita kuin elintarvikkeita, mikä vastaa monissa jäsenvaltioissa jo nykyään tarjottuja aineellisia vastaanotto-olosuhteita, ja ehdotuksessa korostetaan tällaisten muiden tarvikkeiden kuin elintarvikkeiden, kuten hygieniatarvikkeiden merkitystä (2 artiklan 7 kohta).

–Ehdotuksessa selvennetään, että majoitusta, ruokaa, vaatetusta ja muita välttämättömiä tarvikkeita kuin elintarvikkeita ei saa rajoittaa eikä peruuttaa. Vain päivärahaa voidaan tietyissä tapauksissa pienentää, tai poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa se voidaan peruuttaa. Jos majoitus, ruoka, vaatetus ja muut välttämättömät tarvikkeet, jotka eivät ole elintarvikkeita, myönnetään rahallisten etuuksien muodossa, nämä etuudet voidaan tietyissä tapauksissa korvata luontoissuorituksina tarjottavilla vastaanotto-olosuhteilla (19 artiklan 1 kohta).

–Ehdotukseen sisältyy neljä uutta aineellisten vastaanotto-olosuhteiden supistamisen tai niiden muodon muuttamisen tilannetta. Aineellisia vastaanotto-olosuhteita voidaan supistaa tai muuttaa, jos hakija on rikkonut vakavalla tavalla vastaanottokeskuksen sääntöjä tai käyttäytynyt törkeän väkivaltaisesti, ei ole noudattanut velvollisuutta hakea kansainvälistä suojelua siinä jäsenvaltiossa, johon hän on saapunut ensimmäiseksi luvattomasti tai johon hän on saapunut laillisesti, on paennut toiseen jäsenvaltioon ja lähetetty takaisin tai on jättänyt osallistumatta pakollisiin kotouttamistoimenpiteisiin (19 artiklan 1 kohta).

–Hakijoiden luvattoman edelleen liikkumisen ja pakenemisen estämiseksi ehdotuksessa on lisätty uusi säilöönoton peruste. Jos hakijalle on osoitettu tietty asuinpaikka, mutta hän ei ole noudattanut velvollisuuttaan asua kyseisessä paikassa, ja jos on olemassa jatkuva hakijan pakenemisen vaara, hakija voidaan ottaa säilöön, jotta voidaan varmistaa tietyssä paikassa asumista koskevan velvoitteen noudattaminen (8 artiklan 3 kohdan c alakohta). Samoin kuin säilöönotto minkä tahansa muun vastaanotto-olosuhteita koskevan direktiivin mukaisen perusteen nojalla, säilöönotto on perusteltua vain, jos se osoittautuu tarpeelliseksi ja perustuu kunkin tapauksen yksilölliseen arviointiin ja jos muita lievempiä vaihtoehtoisia keinoja ei voida soveltaa tehokkaasti. Kaikki jo nykyisessä vastaanotto-olosuhteita koskevassa direktiivissä säädetyt säilöönottoa koskevat takeet pysyvät muuttumattomina. On kiinnitettävä erityistä huomiota myös sen varmistamiseen, että säilöönoton kesto on oikeasuhteinen ja että se päättyy heti, kun ei enää ole perusteita uskoa, ettei hakija täytä hänelle asetettuja velvollisuuksia. Lisäksi hakijalle on täytynyt tiedottaa kyseisestä velvollisuudesta ja sen noudattamatta jättämisen seurauksista.

3.Hakijoiden kotoutumisnäkymien parantaminen EU:ssa – pääsy työmarkkinoille

–Ehdotuksessa lyhennetään hakijan työmarkkinoille pääsyyn sovellettavaa aikarajaa enintään yhdeksästä kuukaudesta enintään kuuteen kuukauteen siitä, kun kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on jätetty, jos hakemusta koskevaa hallinnollista päätöstä ei ole tehty ehdotetun turvapaikkamenettelyasetuksen mukaisesti eikä viive johdu hakijasta (15 artiklan 1 kohdan 1 alakohta). Näin hakijoiden pääsy työmarkkinoille yhdenmukaistetaan perusteita koskevan tutkintamenettelyn tavanomaisen keston kanssa ehdotetun turvapaikkamenettelyasetuksen mukaisesti. Heti kun hakijalle myönnetään pääsy työmarkkinoille, asia olisi käytävä erikseen ilmi hänen henkilöasiakirjastaan (15 artiklan 5 kohta).

–Aikaisempi pääsy työmarkkinoille parantaa hakijoiden kotoutumismahdollisuuksia ja vähentää vastaanottokustannuksia, erityisesti tapauksissa, joissa kansainvälistä suojelua todennäköisesti myönnetään. Sen vuoksi ehdotuksessa sallitaan jäsenvaltioiden myöntää työmarkkinoille pääsy aikaisemminkin. Jäsenvaltioita kannustetaan myöntämään pääsy työmarkkinoille viimeistään kolmen kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä silloin, kun hakemus on todennäköisesti perusteltu, kuten tapauksissa, joissa sen käsittely on tämän vuoksi asetettu etusijalle.

–Toisaalta ehdotuksessa suljetaan työmarkkinoille pääsyn ulkopuolelle hakijat, joille ei todennäköisesti myönnetä kansainvälistä suojelua saavan henkilön asemaa siksi, että heidän hakemuksensa on todennäköisesti perusteeton (15 artiklan 1 kohdan 2 alakohta). Tähän ryhmään kuuluvat hakijat, joiden hakemuksen perusteita tutkitaan nopeutetussa menettelyssä, koska hakija on jättänyt ilmoittamatta merkityksellisiä tietoja tai antanut selvästi vääriä lausuntoja, tietoja tai asiakirjoja, on tehnyt hakemuksen vain viivyttääkseen tai häiritäkseen palauttamispäätöksen täytäntöönpanoa, on turvallisesta alkuperämaasta tai koska hänen painavista syistä katsotaan olevan vaaraksi jäsenvaltion kansalliselle turvallisuudelle tai yleiselle järjestykselle ehdotetun turvapaikkamenettelyasetuksen mukaisesti.

–Ehdotuksessa selvennetään, että kun työmarkkinoille pääsy on myönnetty, sen on oltava tosiasiallista. Jos olosuhteet tosiasiallisesti estävät hakijaa etsimästä työpaikkaa, työmarkkinoille pääsyä ei pitäisi katsoa tosiasialliseksi. Työmarkkinatestit, joita käytetään jäsenvaltion kansalaisten, muiden unionin kansalaisten tai kyseisessä jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten asettamiseksi ensi sijalle, eivät saisi estää hakijoiden tosiasiallista pääsyä työmarkkinoille (15 artikla).

–Ehdotuksessa esitetään, että kun hakijoille on myönnetty pääsy työmarkkinoille, heillä olisi oltava yhtäläiset oikeudet, jotka perustuvat yhdenvertaiseen kohteluun jäsenvaltion kansalaisten kanssa, samalla tavoin kuin muilla kolmansien maiden kansalaisilla, jotka työskentelevät unionin alueella (esimerkiksi yhdistelmälupadirektiivin 16 ja kausityöntekijöitä koskevan direktiivin 17 nojalla). Siinä todetaan nimenomaisesti, että oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ei synnytä oikeutta oleskella alueella tapauksissa, joissa hakijan kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on hylätty (15 artiklan 3 kohta).

–Ehdotuksessa tarkoitetut työolot kattavat ainakin palkan ja irtisanomisen, työterveys- ja -turvallisuusvaatimukset, työajan ja loman, jolloin otetaan huomioon voimassa olevat työehtosopimukset. Lisäksi ehdotuksessa taataan hakijoiden yhdenvertainen kohtelu yhdistymisvapauden ja työntekijöiden ammattijärjestöön tai työnantajajärjestöön liittymistä koskevan oikeuden, yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, ammattipätevyyden tunnustamisen ja sosiaaliturvan osalta (15 artiklan 3 kohta).

–Ehdotuksessa annetaan mahdollisuus rajoittaa yhdenvertaisen kohtelun soveltamista yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen tapauksessa kattamaan vain koulutus, joka liittyy suoraan tiettyyn työhön. Sosiaaliturvan alat on määritelty sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 883/2004. 18 Ehdotuksessa mahdollistetaan myös hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun rajoittaminen perhe-etuuksien ja työttömyysetuuksien tapauksessa. Työttömillä hakijoilla on oikeus tässä direktiivissä säädettyihin vastaanotto-olosuhteisiin (15 artiklan 3 kohta).

ê 2013/33/EU

2016/0222 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vaatimuksista (uudelleenlaadittu teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 78 artiklan 2 kohdan f alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 19 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 20 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

ê 2013/33/EU johdanto-osan 1 kappale (mukautettu)

(1)Turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista 27 päivänä tammikuuta 2003 annettuun neuvoston direktiiviin 2003/9/EY 21 Ö Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2013/33/EU 22 Õ olisi tehtävä useita huomattavia muutoksia. Selkeyden vuoksi olisi mainittu direktiivi uudelleenlaadittava.

ê 2013/33/EU johdanto-osan 2 kappale (mukautettu)

(2)Turvapaikka-asioita koskeva yhteinen politiikka, johon sisältyy Euroopan yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä, Ö ja joka perustuu 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehdyn pakolaisten oikeusasemaa koskevan Geneven yleissopimuksen, sellaisena kuin se on täydennettynä 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyllä New Yorkin pöytäkirjalla, täysimääräiseen ja kokonaisvaltaiseen soveltamiseen, Õ on olennainen osa Euroopan unionin tavoitetta muodostaa asteittain vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue, joka on avoin henkilöille, jotka olosuhteiden pakosta joutuvat oikeutetusti hakemaan suojelua unionista Ö , minkä myötä vahvistetaan palauttamiskiellon periaatteen noudattaminen Õ. Tällaisen politiikan olisi noudatettava jäsenvaltioiden yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatetta, myös rahoituksen osalta.

ò uusi

(3)Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä perustuu järjestelmään, jolla määritetään kansainvälistä suojelua hakevista henkilöistä vastuussa oleva jäsenvaltio sekä määritellään yhteiset vaatimukset, jotka koskevat turvapaikkamenettelyjä, vastaanotto-olosuhteita ja kansainvälistä suojelua saavia henkilöitä koskevia menettelyjä ja heidän oikeuksiaan. Vaikka Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän kehittämisessä on saavutettu merkittävää edistystä, jäsenvaltioiden välillä on edelleen huomattavia eroja käytettyjen menettelyjen, hakijoille tarjottavien vastaanotto-olosuhteiden, hyväksyntäasteiden ja kansainvälistä suojelua saaville henkilöille myönnetyn suojelun muodon suhteen. Nämä erot edistävät merkittävästi luvatonta edelleen liikkumista ja vaarantavat tavoitteen varmistaa kaikkien hakijoiden yhdenvertainen kohtelu riippumatta siitä, missä päin unionia he hakevat kansainvälistä suojelua.

ê 2013/33/EU johdanto-osan 3 kappale (mukautettu)

(3) Eurooppa-neuvosto päätti Tampereella 15 ja 16 päivänä lokakuuta 1999 pidetyssä erityiskokouksessaan pyrkiä kohti yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää, joka perustuu 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehdyn pakolaisten oikeusasemaa koskevan Geneven yleissopimuksen, sellaisena kuin se on täydennettynä 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyllä New Yorkin pöytäkirjalla, jäljempänä ’Geneven yleissopimus’, täysimääräiseen ja kokonaisvaltaiseen soveltamiseen, ja näin noudattaa palauttamiskiellon periaatetta. Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän ensimmäinen vaihe saatiin päätökseen antamalla asianmukaiset perussopimuksissa tarkoitetut säädökset, direktiivi 2003/9/EY mukaan lukien.

ê 2013/33/EU johdanto-osan 4 kappale (mukautettu)

(4) Marraskuun 4 päivänä 2004 kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi Haagin ohjelman, jossa asetetaan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella vuosina 2005–2010 toteutettavat tavoitteet. Haagin ohjelmassa komissiota pyydettiin saattamaan ensimmäisen vaiheen välineiden arviointi päätökseen ja antamaan toisen vaiheen välineet ja toimenpiteet Euroopan parlamentin ja neuvoston käsiteltäväksi.

ê 2013/33/EU johdanto-osan 5 kappale (mukautettu)

(5) Eurooppa-neuvosto hyväksyi 10 ja 11 päivänä joulukuuta 2009 pidetyssä kokouksessaan Tukholman ohjelman, jossa vahvistettiin sitoutuminen vuoteen 2012 mennessä sellaisen yhteisen suojelun ja solidaarisuuden alueen luomiseen, joka perustuu yhteiseen turvapaikkamenettelyyn ja kansainvälistä suojelua nauttivien henkilöiden yhdenmukaiseen asemaan, joka perustuu korkeatasoisiin suojeluvaatimuksiin sekä oikeudenmukaisiin ja tehokkaisiin menettelyihin. Tukholman ohjelmassa edellytetään myös, että on ratkaisevan tärkeää, että henkilöille tarjotaan vastaanotto-olosuhteiden osalta samantasoinen kohtelu riippumatta siitä, missä jäsenvaltiossa he tekevät kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa.

ò uusi

(4)Komissio korosti 6 päivänä huhtikuuta 2016 antamassaan tiedonannossa ”Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistaminen ja laillisten maahanpääsyväylien kehittäminen” 23 tarvetta lujittaa ja yhdenmukaistaa Euroopan yhteistä turvapaikkajärjestelmää entisestään. Lisäksi se esitti seuraavat vaihtoehdot Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän kehittämiseksi: kestävän ja oikeudenmukaisen järjestelmän luominen kansainvälistä suojelua hakevista henkilöistä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämistä varten, Eurodac-järjestelmän lujittaminen, unionin turvapaikkajärjestelmän sääntöjen lähentäminen, edelleen liikkumisen ehkäiseminen unionin sisällä ja Euroopan unionin turvapaikkaviraston uusi toimeksianto. Näin vastataan Eurooppa-neuvoston 18–19 päivänä helmikuuta 2016 24 ja 17–18 päivänä maaliskuuta 2016 25 esittämiin kehotuksiin edistyä unionin nykyisen toimintakehyksen parantamisessa, jotta varmistetaan inhimillinen ja tehokas turvapaikkapolitiikka. Lisäksi tiedonannossa ehdotetaan etenemistapaa, joka myötäilee Euroopan parlamentin 12 päivänä huhtikuuta 2016 antamassa valiokunta-aloitteisessa mietinnössä esitettyä muuttoliikkeeseen sovellettavaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa.

(5)Vastaanotto-olosuhteet vaihtelevat edelleen huomattavasti jäsenvaltioiden välillä sekä sen suhteen, miten vastaanottojärjestelmä on organisoitu, että hakijoille tarjottujen olosuhteiden määrittelyn suhteen. Joissakin jäsenvaltioissa esiintyneet jatkuvat ongelmat sen varmistamisessa, että hakijoiden ihmisarvoisen kohtelun turvaavia vastaanottovaatimuksia noudatetaan, ovat johtaneet suhteettoman rasituksen kohdistumiseen muutamaan jäsenvaltioon, joilla on yleisesti ottaen korkeat vastaanottovaatimukset ja joihin kohdistuu näin painetta heikentää vaatimuksiaan. Kaikissa jäsenvaltioissa asianmukaiselle tasolle asetettavat yhdenvertaisemmat vastaanottovaatimukset myötävaikuttavat hakijoiden ihmisarvoisempaan kohteluun ja oikeudenmukaisempaan jakautumiseen eri puolille EU:ta.

ê 2013/33/EU johdanto-osan 6 kappale (mukautettu)

(6) Euroopan pakolaisrahaston Ö Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston Õ ja Euroopan Ö unionin turvapaikkaviraston Õ turvapaikka-asioiden tukiviraston resursseja olisi käytettävä, jotta yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän toisessa vaiheessa Ö tässä direktiivissä Õ asetettujen vaatimusten täytäntöönpanossa voidaan asianmukaisesti tukea jäsenvaltioita, erityisesti Ö muun muassa Õ niitä jäsenvaltioita, joiden turvapaikkajärjestelmään kohdistuu erityisiä ja suhteettoman suuria paineita ennen kaikkea niiden sijainnin tai väestötilanteen vuoksi.

ê 2013/33/EU johdanto-osan 7 kappale (mukautettu)

(7) Ensimmäisen vaiheen välineiden täytäntöönpanosta tehtyjen arviointien tulosten perusteella tässä vaiheessa on aiheellista vahvistaa direktiivin 2003/9/EY taustalla olevat periaatteet, jotta kansainvälistä suojelua hakeville henkilöille, jäljempänä ’hakijat’, voidaan varmistaa aiempaa paremmat vastaanottoedellytykset.

ê 2013/33/EU johdanto-osan 8 kappale

ð uusi

(7)Hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi koko unionin alueella tätä direktiiviä olisi sovellettava kaikentyyppisten kansainvälistä suojelua koskevien hakemusmenettelyjen kaikissa vaiheissa kaikissa sijaintipaikoissa ja yksiköissä, jotka vastaanottavat hakijoita, ja niin kauan kuin heidän sallitaan oleskella jäsenvaltioiden alueella hakijoina. ð On tarpeen selventää, että aineelliset vastaanotto-olosuhteet olisi asetettava hakijoiden saataville siitä hetkestä alkaen, kun henkilö ilmaisee toiveensa hakea kansainvälistä suojelua määrittävän viranomaisen virkamiehille tai sellaisten muiden viranomaisten virkamiehille, jotka on nimetty toimivaltaisiksi vastaanottamaan ja rekisteröimään hakemuksia tai jotka avustavat määrittävää viranomaista tällaisten hakemusten vastaanottamisessa asetuksen (EU) XXX/XXX [menettelyasetus] mukaisesti. ï

ò uusi

(8)Jos hakija on jossakin muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa hänen edellytetään asetuksen (EU) XXX/XXX [Dublin-asetus] mukaisesti olevan saapuvilla, hakijalla ei pitäisi olla oikeutta 14–17 artiklassa säädettyihin vastaanotto-olosuhteisiin.

ê 2013/33/EU johdanto-osan 10 kappale

(9)Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden osalta jäsenvaltioita sitovat sellaisten kansainvälisen oikeuden välineiden mukaiset sitoumukset, joiden osapuolia jäsenvaltiot ovat.

ê 2013/33/EU johdanto-osan 11 ja 12 kappale (mukautettu)

(10)Olisi säädettävä hakijoiden vastaanottoa koskevista Ö vakio-olosuhteista Õ vaatimuksista, jotka varmistavat heille kohtuullisen Ö ihmisarvon turvaavan Õ elintason ja tasavertaiset elinolosuhteet kaikissa jäsenvaltioissa. Hakijoiden vastaanotto-olosuhteiden yhdenmukaistamisen pitäisi auttaa vähentämään vastaanotto-olosuhteiden välisten eroavuuksien osaltaan aiheuttamaa hakijoiden myöhempää Ö luvatonta edelleen Õ liikkumista jäsenvaltiosta toiseen.

ò uusi

(11)Sen varmistamiseksi, että hakijat ovat tietoisia pakenemisen seurauksista, jäsenvaltioiden olisi tiedotettava hakijoille yhtenäisellä tavalla, mahdollisimman pikaisesti ja viimeistään hakijan jättäessä hakemuksensa kaikista vastaanotto-olosuhteisiin liittyvistä velvollisuuksista, joita hakijoiden on noudatettava, myös tilanteista, joissa aineellisten vastaanotto-olosuhteiden myöntämistä voidaan rajoittaa, ja kaikista eduista.

ê 2013/33/EU johdanto-osan 13 kappale (mukautettu)

(13) Tämän direktiivin soveltamisala olisi laajennettava kattamaan toissijaista suojelua hakevat henkilöt, jotta voidaan varmistaa kaikkien kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden yhtäläinen kohtelu ja taata johdonmukaisuus EU:n voimassa olevan turvapaikkasäännöstön kanssa, erityisesti vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, pakolaisten ja henkilöiden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle 13 päivänä joulukuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/95/EU ( 26 )kanssa.

ò uusi

(12)Hakijoille myönnettäviä asiakirjoja koskevat yhdenmukaiset EU:n säännöt vaikeuttavat hakijoiden luvatonta liikkumista unionin alueella. On syytä selventää, että jäsenvaltioiden olisi myönnettävä hakijalle matkustusasiakirja vain vakavista humanitaarisista syistä tai muista pakottavista syistä. Myös matkustusasiakirjojen voimassaolo olisi rajattava kattamaan ainoastaan niiden myöntämisperusteen mukainen tarkoitus ja kesto. Vakaviksi humanitaarisiksi syiksi voitaisiin katsoa esimerkiksi se, että hakijan on matkustettava toiseen valtioon lääketieteellistä hoitoa varten tai vierailemaan sukulaisten luona erityisissä tapauksissa, kuten tapaamaan vakavasti sairaita lähisukulaisia tai osallistumaan lähisukulaisten häihin tai hautajaisiin. Muihin pakottaviin syihin voisivat kuulua esimerkiksi tilanteet, joissa hakijan, jolle on myönnetty pääsy työmarkkinoille, edellytetään tekevän välttämättömiä matkoja työhönsä liittyen, hakijan edellytetään matkustavan osana opinto-ohjelmaa tai alaikäinen matkustaa sijoitusperheen kanssa.

(13)Hakijalla ei ole oikeutta valita, missä jäsenvaltiossa hän jättää hakemuksen. Hakijan on haettava kansainvälistä suojelua joko siinä jäsenvaltiossa, johon hän on saapunut ensimmäiseksi, tai jos hän oleskelee alueella laillisesti, siinä jäsenvaltiossa, jossa hän oleskelee tai asuu laillisesti. Jos hakijat eivät ole noudattaneet tätä velvoitetta, on vähemmän todennäköistä, että heidän sallitaan asetuksen (EU) XXX/XXX [Dublin-asetus] nojalla tapahtuvan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisen jälkeen jäädä jäsenvaltioon, jossa hakemus on tehty, ja he saattavat todennäköisemmin paeta. Hakijan olinpaikkaa olisi sen vuoksi seurattava tiiviisti.

(14)Hakijan on oleskeltava siinä jäsenvaltiossa, jossa hän on tehnyt hakemuksen, tai siinä jäsenvaltiossa, johon hänet on siirretty asetuksen (EU) XXX/XXX [Dublin-asetus] mukaisesti. Jos hakija on paennut tästä jäsenvaltiosta ja matkustanut luvattomasti toiseen jäsenvaltioon, on erittäin tärkeää Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän tehokkaan toiminnan varmistamisen kannalta, että hakija palautetaan pikaisesti jäsenvaltioon, jossa hänen edellytetään olevan saapuvilla. Ennen tällaisen siirron toteuttamista on vaarana, että hakija pakenee, ja hänen olinpaikkaansa olisi sen vuoksi seurattava tiiviisti.

(15)Se seikka, että hakija on aiemmin paennut toiseen jäsenvaltioon, on tärkeä huomioon otettava tekijä arvioitaessa, onko olemassa hakijan pakenemisen vaara. Sen varmistamiseksi, ettei hakija pakene uudelleen vaan on toimivaltaisten viranomaisten saavutettavissa sen jälkeen, kun hänet on lähetetty takaisin jäsenvaltioon, jossa hänen edellytetään olevan saapuvilla, hänen olinpaikkansa olisi seurattava tiiviisti.

(16)Turvatakseen yleisen edun tai yleisen järjestyksen tai varmistaakseen hakijan kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen sujuvan käsittelyn ja tehokkaan seurannan tai hänen hakemuksensa käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion asetuksen (EU) XXX/XXX [Dublin-asetus] mukaisessa määrittämisessä noudatettavan menettelyn sujuvuuden ja tehokkaan seurannan tai voidakseen tehokkaasti ehkäistä hakijan pakenemisen, jäsenvaltioiden olisi tarvittaessa nimettävä hakijoille tietty asuinpaikka, esimerkiksi vastaanottokeskus, yksityiskoti, erillinen asunto, hotelli tai muu hakijoiden majoittamista varten mukautettu tila. Tällainen päätös voi olla tarpeen, jotta hakijaa voidaan tosiasiallisesti estää pakenemasta, erityisesti tapauksissa, joissa hakija ei ole noudattanut velvollisuutta tehdä hakemus siinä jäsenvaltiossa, johon hän on saapunut ensimmäiseksi luvattomasti tai johon hän on saapunut laillisesti, taikka velvollisuutta pysytellä siinä jäsenvaltiossa, jossa hänen edellytetään olevan saapuvilla, tai tapauksissa, joissa hakija on paennut toiseen jäsenvaltioon ja lähetetty takaisin siihen jäsenvaltioon, jossa hänen edellytetään olevan saapuvilla. Jos hakija on oikeutettu aineellisiin vastaanotto-olosuhteisiin, niiden saamisen edellytykseksi olisi asetettava hakijan asuminen kyseisessä määritellyssä paikassa.

(17)Jos on aihetta epäillä, että on olemassa hakijan pakenemisen vaara, jäsenvaltioiden olisi vaadittava hakijoita ilmoittautumaan toimivaltaisille viranomaisille niin usein kuin on tarpeen sen tarkkailemiseksi, ettei hakija pakene. Hakijoiden edelleen pakenemisen estämiseksi jäsenvaltioiden olisi voitava myöntää aineelliset vastaanotto-olosuhteet, silloin kun hakija on oikeutettu niihin, myös pelkästään luontoissuorituksina.

(18)Kaikki hakijan liikkumisvapautta rajoittavat päätökset on tehtävä asianomaisen henkilön oman käyttäytymisen ja henkilökohtaisen tilanteen pohjalta hakijoiden erityiset vastaanottotarpeet ja suhteellisuusperiaate huomioon ottaen. Hakijoille on ilmoitettava asianmukaisesti tällaisista päätöksistä ja niiden noudattamatta jättämisen seurauksista.

(19)Koska hakijoille, jotka ovat paenneet tai joiden osalta arvioidaan olevan olemassa pakenemisen vaara, aiheutuu tästä vakavia seurauksia, pakeneminen olisi määriteltävä siten, että se kattaa sekä tietoisen toiminnan sovellettavien turvapaikkamenettelyjen välttelemiseksi että sen tosiseikan, ettei hakija ole pysytellyt asianomaisten viranomaisten saavutettavissa, muun muassa poistumalla alueelta, jossa hänen edellytetään olevan saapuvilla.

ê 2013/33/EU johdanto-osan 15 kappale

ð uusi

(20)Hakijoiden säilöönotossa olisi sovellettava periaatetta, jonka mukaan ketään ei pitäisi ottaa säilöön vain siitä syystä, että hän hakee kansainvälistä suojelua, ja olisi erityisesti noudatettava jäsenvaltioiden kansainvälisiä oikeudellisia velvoitteita ja Geneven yleissopimuksen 31 artiklan määräyksiä. Hakijoiden säilöönoton olisi tapahduttava ainoastaan tässä direktiivissä säädetyissä selvästi määritellyissä poikkeuksellisissa olosuhteissa ja noudattaen tarpeellisuus- ja suhteellisuusperiaatteita sekä tällaisen säilöönoton toteuttamistavan että sen tarkoituksen osalta. ð Hakijoiden säilöönoton tämän direktiivin nojalla olisi tapahduttava ainoastaan oikeus- tai hallintoviranomaisten kirjallisella määräyksellä, jossa ilmoitetaan sen perustana olevat syyt, myös tapauksissa, joissa henkilö on jo säilöön otettuna tehdessään kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen. ï Säilöön otetulla hakijalla olisi oltava tosiasiallinen mahdollisuus käyttää tarvittavia menettelyllisiä takeita, kuten oikeussuojakeinoja kansallisessa oikeusviranomaisessa.

ò uusi

(21)Jos hakijalle on osoitettu tietty asuinpaikka, mutta hän ei ole noudattanut velvollisuuttaan asua kyseisessä paikassa, on oltava näyttöä hakijan pakenemisvaarasta, jotta hakija voidaan ottaa säilöön. Kaikissa tilanteissa on huolehdittava erityisesti sen varmistamisesta, että säilöönoton kesto on oikeasuhteinen ja että säilöönotto lopetetaan heti, kun hakijalle asetettu velvollisuus on täytetty tai ei ole enää syytä uskoa, ettei hän täytä kyseistä velvollisuutta. Lisäksi hakijalle on täytynyt tiedottaa kyseisestä velvollisuudesta ja sen noudattamatta jättämisen seurauksista.

ê 2013/33/EU johdanto-osan 16 kappale

(22)Säilöönottoperusteisiin liittyvien hallinnollisten menettelyjen osalta ”asianmukaisen huolellisuuden” käsite edellyttää vähintään sitä, että jäsenvaltiot toteuttavat konkreettisia ja tarkoituksenmukaisia toimia sen varmistamiseksi, että säilöönottoperusteiden tarkistamiseen tarvittava aika on mahdollisimman lyhyt ja että tällainen tarkistus on todellisuudessa mahdollista tehdä onnistuneesti mahdollisimman lyhyessä ajassa. Säilöönotto ei saa kestää kauempaa kuin sen ajan, joka kohtuudella voidaan olettaa tarvittavan asianomaisten menettelyjen loppuun saattamiseksi.

ê 2013/33/EU johdanto-osan 17 kappale

(23)Tässä direktiivissä säädetyt säilöönottoperusteet eivät rajoita kansallisessa oikeudessa sovellettavia muita säilöönottoperusteita, mukaan lukien rikosoikeudellisten menettelyjen yhteydessä, jotka eivät liity kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön kansainvälistä suojelua koskevaan hakemukseen.

ê 2013/33/EU johdanto-osan 18 kappale

ð uusi

(24)Säilöön otettuja hakijoita olisi kohdeltava ihmisarvoa kunnioittaen ja vastaanotossa olisi otettava huomioon heidän tästä tilanteesta johtuvat tarpeensa. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti varmistettava, että noudatetaan ð Euroopan unionin perusoikeuskirjan 24 artiklaa ja ï vuonna 1989 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimuksen 37 artiklaa.

ê 2013/33/EU johdanto-osan 19 kappale

(25)On mahdollista, että joissakin säilöönottotapauksissa ei käytännössä pystytä välittömästi takaamaan asianmukaisia vastaanotto-olosuhteita esimerkiksi maantieteellisen sijainnin tai säilöönottoyksikön erityisrakenteen vuoksi. Näistä takeista poikkeamisen olisi kuitenkin oltava väliaikaista ja tapahduttava ainoastaan tässä direktiivissä säädetyissä olosuhteissa. Poikkeamisen olisi oltava mahdollista ainoastaan poikkeuksellisissa olosuhteissa, ja se olisi perusteltava asianmukaisesti ottaen huomioon kunkin tapauksen olosuhteet, kuten poikkeamisen vakavuusaste, kesto ja vaikutus asianomaiseen hakijaan.

ê 2013/33/EU johdanto-osan 20 kappale

(26)Hakijoiden fyysisen ja psyykkisen koskemattomuuden turvaamiseksi säilöönottoon olisi turvauduttava viimeisenä keinona, ja sitä saadaan käyttää vasta, kun kaikki säilöönotolle vaihtoehtoiset toimenpiteet, jotka eivät sisällä vapauden menettämistä, on tutkittu asianmukaisesti. Säilöönotolle vaihtoehtoisissa toimenpiteissä on kunnioitettava hakijoiden perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia.

ê 2013/33/EU johdanto-osan 21 kappale

(27)Olisi annettava tietoa oikeusapua antavista järjestöistä ja ryhmistä sen varmistamiseksi, että noudatetaan menettelyä koskevia takeita, joihin kuuluu mahdollisuus ottaa yhteyttä tällaisiin järjestöihin ja ryhmiin.

ê 2013/33/EU johdanto-osan 22 kappale

(28)Jäsenvaltioiden tulisi asumisjärjestelyistä päättäessään ottaa asianmukaisesti huomioon lapsen etu sekä sellaisen hakijan erityisolosuhteet, joka on riippuvainen jäsenvaltiossa jo oleskelevista perheenjäsenistä tai muista lähisukulaisista, kuten naimattomista alaikäisistä sisaruksista.

ê 2013/33/EU johdanto-osan 14 kappale

(29)Kansallisten viranomaisten tulisi asettaa sellaisten henkilöiden vastaanotto, joilla on erityisiä vastaanottotarpeita, ensisijaiseksi huomion kohteeksi, jotta tällaisessa vastaanotossa voidaan nimenomaisesti varmistaa heidän erityisten vastaanottotarpeidensa huomioon ottaminen.

ê 2013/33/EU johdanto-osan 9 kappale

ð uusi

(30)Jäsenvaltioiden olisi tätä direktiiviä soveltaessaan pyrittävä noudattamaan täysimääräisesti lapsen etua ja perheen yhtenäisyyden suojaamista koskevia periaatteita Euroopan unionin perusoikeuskirjan, vuonna 1989 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimuksen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen mukaisesti. ð Vastaanotto-olosuhteet on tarpeen mukauttaa vastaamaan alaikäisten erityistilannetta riippumatta siitä, ovatko nämä ilman huoltajaa olevia alaikäisiä tai yhdessä perheensä kanssa, ottaen asianmukaisesti huomioon heidän turvallisuutensa sekä heihin kohdistettava fyysinen ja emotionaalinen huolenpito, ja vastaanotto-olosuhteet on tarpeen järjestää siten, että niillä tuetaan heidän yleistä kehitystään. ï

ò uusi

(31)Jäsenvaltioiden olisi huolehdittava siitä, että hakijat saavat tarpeellisen terveydenhuollon, jonka olisi käsitettävä vähintään kiireellinen terveydenhuolto sekä sairauksien ja vakavien mielenterveyshäiriöiden kannalta välttämätön hoito. Jotta otettaisiin huomioon tautien ehkäisyyn liittyvät kansanterveysnäkökohdat ja suojeltaisiin yksittäisten hakijoiden terveyttä, hakijoiden saatavilla olevaan terveydenhuoltoon olisi kuuluttava myös ennaltaehkäisevä hoito, kuten rokotukset. Jäsenvaltiot voivat vaatia, että hakijoille tehdään kansanterveydellisiin syihin perustuva lääkärintarkastus. Lääkärintarkastuksen tulokset eivät saisi vaikuttaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten arviointiin, joka olisi aina suoritettava objektiivisesti, puolueettomasti ja yksittäin asetuksen (EU) XXX/XXX [menettelyasetus] mukaisesti.

(32)Hakijan tämän direktiivin mukaisia oikeuksia aineellisiin vastaanotto-olosuhteisiin voidaan supistaa tietyissä tilanteissa, kuten silloin, kun hakija on paennut toiseen jäsenvaltioon jäsenvaltiosta, jossa hänen edellytetään olevan saapuvilla. Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin kaikissa tilanteissa varmistettava hakijoille terveydenhuollon saatavuus ja ihmisarvon turvaava elintaso Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaisesti, erityisesti turvaamalla hakijan toimeentulo ja perustarpeet sekä fyysisen turvallisuuden ja ihmisarvon että henkilösuhteiden osalta; tässä yhteydessä olisi otettava huomioon kansainvälistä suojelua hakevan henkilön sekä hänen perheensä tai holhoojansa luonnostaan haavoittuva asema. Lisäksi on otettava asianmukaisesti huomioon hakijat, joilla on erityisiä vastaanottotarpeita. Lasten erityistarpeet, erityisesti koulutusta ja terveydenhuollon saatavuutta koskevan lapsen oikeuden kunnioittaminen, on otettava huomioon. Jos alaikäinen on jossakin muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa hänen edellytetään olevan saapuvilla, jäsenvaltioiden olisi tarjottava alaikäiselle mahdollisuus osallistua sopivaan koulutustoimintaan odotettaessa siirtoa hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon. Lisäksi olisi otettava huomioon sukupuoleen perustuvaa vahingontekoa kokeneiden naispuolisten hakijoiden erityistarpeet muun muassa varmistamalla, että he pääsevät turvapaikkamenettelyn eri vaiheissa terveydenhuollon, oikeudellisen tuen sekä traumaattisten kokemusten jälkeisen erikoistuneen neuvonnan ja psykososiaalisen hoidon piiriin.

(33)Perheenjäsenen määritelmän soveltamisalan olisi vastattava vallitsevien muuttoliikesuuntausten todellisuutta, jossa hakijat usein saapuvat jäsenvaltioiden alueelle oltuaan pitkän aikaa kauttakulkumatkalla. Sen vuoksi määritelmän olisi sisällettävä alkuperämaan ulkopuolella mutta ennen jäsenvaltioiden alueelle saapumista muodostetut perheet.

ê 2013/33/EU johdanto-osan 23 kappale

ð uusi

(34)Hakijoiden pääsystä työmarkkinoille on tärkeää antaa selkeät säännöt, jotta voidaan edistää heidän riippumattomuuttaan ja vähentää suuria eroavaisuuksia jäsenvaltioiden käytännöissä ð ja varmistaa, että pääsy työmarkkinoille on tosiasiallinen siten, ettei aseteta ehtoja, jotka tosiasiassa estävät hakijaa etsimästä työtä. Työmarkkinatestit, joita käytetään jäsenvaltion kansalaisten, muiden unionin kansalaisten tai kyseisessä jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten asettamiseksi etusijalle, eivät saisi estää hakijoiden tosiasiallista pääsyä työmarkkinoille, ja ne olisi toteutettava rajoittamatta unionin kansalaisten etuuskohtelun periaatetta sellaisena kuin se on ilmaistuna sovellettavien liittymisasiakirjojen asiaa koskevissa määräyksissä ï.

ò uusi

(35)Työmarkkinoille pääsyn enimmäisaikaraja olisi yhdenmukaistettava perusteita koskevan tutkintamenettelyn keston kanssa. Hakijoiden kotoutumisnäkymien parantamiseksi ja heidän riippumattomuutensa lisäämiseksi kannustetaan aikaistamaan työmarkkinoille pääsyä silloin, kun hakemus on todennäköisesti perusteltu, kuten tapauksissa, joissa sen tutkiminen on asetuksen (EU) XXX/XXX [menettelyasetus] mukaisesti asetettu etusijalle. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi harkittava aikarajan lyhentämistä mahdollisimman paljon, jotta voitaisiin varmistaa, että silloin, kun hakemus on todennäköisesti perusteltu, hakijat pääsevät työmarkkinoille viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päivästä, jona hakemus jätettiin. Jäsenvaltioiden ei kuitenkaan pitäisi myöntää työmarkkinoille pääsyä hakijoille, joiden kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on todennäköisesti perusteeton ja joihin sovelletaan nopeutettua tutkintamenettelyä.

(36)Kun hakijoille on myönnetty pääsy työmarkkinoille, heillä olisi oltava yhtäläiset oikeudet, jotka perustuvat yhdenvertaiseen kohteluun jäsenvaltion kansalaisten kanssa. Työolojen olisi katettava ainakin palkka ja irtisanominen, työterveys- ja turvallisuusvaatimukset, työaika ja loma, jolloin otetaan huomioon voimassa olevat työehtosopimukset. Lisäksi hakijoiden olisi saatava yhdenvertainen kohtelu yhdistymisvapauden ja työntekijöiden ammattijärjestöön tai työnantajajärjestöön liittymistä koskevan oikeuden, yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, ammattipätevyyden tunnustamisen ja sosiaaliturvan osalta.

(37)Jäsenvaltioiden olisi tunnustettava hakijan toisessa jäsenvaltiossa hankkima ammatillinen pätevyys samalla tavoin kuin unionin kansalaisten osalta, ja niiden olisi otettava huomioon kolmannessa maassa hankittu ammatillinen pätevyys Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY 27 mukaisesti. Lisäksi olisi harkittava erityistoimenpiteitä, joilla voitaisiin ratkaista tehokkaasti käytännön ongelmat, joita hakijat kohtaavat ulkomaisten tutkintojen, todistusten tai muiden muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen oikeaksi todistamisessa, erityisesti silloin, kun ongelmat johtuvat asiakirjojen puuttumisesta ja hakijoiden kyvyttömyydestä maksaa tunnustamismenettelyistä aiheutuvat kustannukset.

(38)Olisi sovellettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 883/2004 28 määriteltyjä sosiaaliturvan aloja.

(39)Hakijoiden oleskelun mahdollisesti väliaikaisen luonteen vuoksi ja rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1231/2010 soveltamista jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus sulkea perhe-etuudet ja työttömyysetuudet hakijoiden ja omien kansalaisten välisen yhdenvertaisen kohtelun soveltamisen ulkopuolelle ja rajoittaa yhdenvertaisen kohtelun soveltamista yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen tapauksessa. Myös yhdistymisvapautta ja oikeutta liittyä työntekijöiden ammattijärjestöön tai työnantajajärjestöön voidaan rajoittaa epäämällä hakijoilta mahdollisuus osallistua tiettyjen elinten hallinnointiin ja hoitaa julkisoikeudellista tehtävää.

(40)Unionin lainsäädäntö ei rajoita jäsenvaltioiden toimivaltaa organisoida omat sosiaaliturvajärjestelmänsä. Koska tätä alaa ei ole yhdenmukaistettu unionin tasolla, kukin jäsenvaltio vahvistaa itse edellytykset, joiden mukaisesti sosiaaliturvaetuuksia myönnetään, sekä tällaisten etuuksien määrän ja keston. Tätä toimivaltaa käyttäessään jäsenvaltioiden olisi kuitenkin noudatettava unionin lainsäädäntöä.

ê 2013/33/EU johdanto-osan 24 kappale (mukautettu)

ð uusi

(41)Jäsenvaltioiden on määritettävä hakijoille annettavan aineellisen tuen taso asianmukaisen viitekehyksen perusteella, Jotta voidaan varmistaa, että heille annettava hakijoille tarjottavat ð aineelliset vastaanotto-olosuhteet ï tuki vastaa Ö vastaavat Õ tässä direktiivissä säädettyjä periaatteita ð, on tarpeen selkeyttää näiden olosuhteiden luonnetta siten, etteivät ne kata pelkästään majoitusta, ruokaa ja vaatetusta, vaan myös olennaiset muut tarvikkeet kuin elintarvikkeet, kuten hygieniatarvikkeet. Lisäksi jäsenvaltioiden on määritettävä rahallisena etuutena tai maksukuponkien muodossa tarjottavien aineellisten vastaanotto-olosuhteiden taso soveltamalla sellaista asianmukaista viitekehystä, jonka avulla jäsenvaltion omille kansalaisille taataan riittävä elintaso, kuten vähimmäistoimeentuloetuudet, vähimmäispalkka, vähimmäiseläke, työttömyyskorvaukset ja sosiaaliavustukset ï. Tämä ei tarkoita sitä, että aineellista tukea on myönnettävä saman verran kuin jäsenvaltion omille kansalaisille. Jäsenvaltiot voivat myöntää hakijoille omiin kansalaisiinsa verrattuna epäedullisemman kohtelun tässä direktiivissä täsmennettävällä tavalla.

ê 2013/33/EU johdanto-osan 25 kappale (mukautettu)

ð uusi

(42)ð Vastaanottojärjestelmän väärinkäyttömahdollisuuden rajoittamiseksi jäsenvaltioiden olisi voitava tarjota aineelliset vastaanotto-olosuhteet ainoastaan siltä osin kuin hakijoilla ei ole riittäviä varoja järjestää niitä itse. Arvioidessaan hakijan varoja ja edellyttäessään hakijalta osallistumista aineellisten vastaanotto-olosuhteiden kustannuksiin tai niiden maksamista kokonaan itse jäsenvaltioiden olisi noudatettava suhteellisuusperiaatetta ja otettava huomioon hakijan henkilökohtainen tilanne ja tarve kunnioittaa hänen ihmisarvoaan tai henkilökohtaista koskemattomuuttaan sekä hakijan erityiset vastaanottotarpeet. Hakijoilta ei pitäisi edellyttää tarpeellisen terveydenhuollon kustannuksiin osallistumista tai niiden maksamista kokonaan itse. ï Vastaanottojärjestelyjemän väärinkäyttönmahdollisuutta olisi rajoitettava Ö myös Õ määrittämällä ne olosuhteet, joissa hakijoille myönnettyjä aineellisia vastaanotto-olosuhteita ð rahallisena etuutena tai maksukuponkien muodossa annettava majoitus, ruoka, vaatetus ja muut olennaiset muut tarvikkeet kuin elintarvikkeet voidaan korvata luontoissuorituksina tarjottavina vastaanotto-olosuhteina, ja tilanteet, joissa päivärahaa ï voidaan rajoittaa tai peruuttaa nse kokonaan, samalla kun kaikille hakijoille varmistetaan kohtuullinen Ö ihmisarvon turvaava Õ elintaso.

ê 2013/33/EU johdanto-osan 26 kappale (mukautettu)

ð uusi

(43)ð Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön vastaanotto-olosuhteitaan koskeva asianmukainen ohjeistus, seuranta ja valvonta. Jotta voidaan varmistaa, että elinolosuhteet eri jäsenvaltioissa vastaavat toisiaan, jäsenvaltioilta olisi edellytettävä, että ne ottavat seuranta- ja valvontajärjestelmiensä yhteydessä huomioon [Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston / Euroopan unionin turvapaikkaviraston] kehittämät vastaanotto-olosuhteita koskevat toiminnalliset vaatimukset ja erityiset indikaattorit. ï Olisi turvattava kansallisten vastaanottojärjestelyjmien ja jäsenvaltioiden keskinäisen yhteistyön tehokkuus hakijoiden vastaanotossa ð, muun muassa [Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston / Euroopan unionin turvapaikkaviraston] perustaman unionin vastaanottoviranomaisten verkoston kautta ï.

ê 2013/33/EU johdanto-osan 27 kappale (mukautettu)

(44)Olisi rohkaistava kannustettava hakijoiden vastaanoton asianmukaista yhteensovittamista toimivaltaisten viranomaisten välillä, ja sen vuoksi edistettävä paikallisyhteisöjen ja vastaanottokeskusten sopusointuisia suhteita.

ò new

(45)Kokemus on osoittanut, että on tarpeen laatia varautumissuunnitelmia, jotta voidaan varmistaa hakijoiden asianmukainen vastaanotto tilanteissa, joissa jäsenvaltioihin saapuu suhteettoman paljon kansainvälisen suojelun hakijoita. Jäsenvaltioiden varautumissuunnitelmissa kaavailtujen toimenpiteiden asianmukaisuutta olisi seurattava ja arvioitava säännöllisesti.

ê 2013/33/EU johdanto-osan 28 kappale

(46)Jäsenvaltioiden olisi voitava ottaa käyttöön tai pitää voimassa suotuisampia säännöksiä kolmansien maiden kansalaisille ja kansalaisuudettomille henkilöille, jotka pyytävät kansainvälistä suojelua jäsenvaltiosta.

ê 2013/33/EU johdanto-osan 29 kappale (mukautettu)

(47)Näin ollen jJäsenvaltioita kehotetaan soveltamaan tämän direktiivin säännöksiä myös menettelyissä, joissa päätetään muun kuin direktiivissä 2011/95/EU asetuksessa (EU) XXX/XXX [aseman määrittelyä koskeva asetus] säädetyn suojelun myöntämisestä.

ê 2013/33/EU johdanto-osan 30 kappale

ð uusi

(48)Tämän direktiivin täytäntöönpanoa olisi arvioitava säännöllisesti. ð Jäsenvaltioiden olisi toimitettava komissiolle tiedot, joita se tarvitsee raportointivelvollisuuksiensa täyttämiseen. ï

ê 2013/33/EU johdanto-osan 31 kappale (mukautettu)

(49)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta, joka on hakijoiden vastaanottoaÖ-olosuhteita Õ jäsenvaltioissa koskevien vaatimusten vahvistaminen, vaan se voidaan tämän direktiivin laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla., joten Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

ê 2013/33/EU johdanto-osan 32 kappale

(50)Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman 29 mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen toimenpiteistä, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhden tai useamman asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Tämän direktiivin osalta lainsäätäjä pitää tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna.

ê 2013/33/EU johdanto-osan 33 kappale (mukautettu)

(33) Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 1 ja 2 artiklan sekä 4 a artiklan 1 kohdan mukaisesti nämä jäsenvaltiot eivät osallistu tämän direktiivin hyväksymiseen, direktiivi ei sido näitä jäsenvaltioita eikä sitä sovelleta näihin jäsenvaltioihin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.

ò uusi

(51)[Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 artiklan mukaisesti nämä jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet haluavansa osallistua tämän direktiivin hyväksymiseen ja soveltamiseen.]

TAI

(51) [Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti nämä jäsenvaltiot eivät osallistu tämän direktiivin hyväksymiseen, direktiivi ei sido näitä jäsenvaltioita eikä sitä sovelleta näihin jäsenvaltioihin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.]

TAI

(51) [Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu tämän direktiivin hyväksymiseen, direktiivi ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.

(52) Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 artiklan mukaisesti Irlanti on (... päivätyllä kirjeellä) ilmoittanut haluavansa osallistua tämän direktiivin hyväksymiseen ja soveltamiseen.]

TAI

(51) [Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta on (... päivätyllä kirjeellä) ilmoittanut haluavansa osallistua tämän direktiivin hyväksymiseen ja soveltamiseen.

(52) Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Irlanti ei osallistu tämän direktiivin hyväksymiseen, direktiivi ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.]

ê 2013/33/EU johdanto-osan 34 kappale

(52)Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän direktiivin hyväksymiseen, direktiivi ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

ê 2013/33/EU johdanto-osan 35 kappale

(53)Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita. Tämän direktiivin tarkoituksena on ennen kaikkea varmistaa, että ihmisarvoa kunnioitetaan täysimääräisesti ja että perusoikeuskirjan 1, 4, 6, 7, 18, 21, 24 ja 47 artiklan soveltamista edistetään, ja direktiivi on pantava täytäntöön tämän mukaisesti.

ê 2013/33/EU johdanto-osan 36 kappale (mukautettu)

(54)Velvollisuus saattaa tämä direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä olisi rajoitettava koskemaan ainoastaan niitä säännöksiä, joilla muutetaan Ö aiemman Õ direktiivin 2003/9/EY sisältöä. Velvollisuus saattaa sisällöltään muuttumattomat säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöä perustuu tuohon Ö aiempaan Õ direktiiviin.

ê 2013/33/EU johdanto-osan 37 kappale (mukautettu)

(55)Tällä direktiivillä ei ole vaikutusta jäsenvaltioiden velvollisuuteen noudattaa liitteessä III olevassa B osassa olevaa määräaikaa, jonka kuluessa niiden on saatettava direktiivi 2003/9/EY 2013/33/EU osaksi kansallista lainsäädäntöä,

ê 2013/33/EU (mukautettu)

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I LUKU

Ö KOHDE Õ TARKOITUS, MÄÄRITELMÄT JA SOVELTAMISALA

1 artikla

Tarkoitus

Tämän direktiivin tarkoituksena on Tässä direktiivissä vahvistaa Ö vahvistetaan Õ kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden, jäljempänä ’hakijat’, vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevat vaatimukset.

2 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

1)a)’kansainvälistä suojelua koskevalla hakemuksella’ direktiivin 2011/95/EU asetuksen (EU) XXX/XXX 30 [menettelyasetus] 2 artiklan h alakohdassa [4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa] määriteltyä, kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta;

ê 2013/33/EU (mukautettu)

ð uusi

2)b)’hakijalla’ ð asetuksen (EU) XXX/XXX [menettelyasetus] [4 artiklan 2 kohdan b alakohdassa] määriteltyä hakijaa ï kolmannen maan kansalaista tai kansalaisuudetonta henkilöä, joka on tehnyt kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen, jonka johdosta ei ole vielä tehty lopullista päätöstä;

3)c)’perheenjäsenillä’ ð asetuksen (EU) XXX/XXX 31 [aseman määrittelyä koskeva asetus] [2 artiklan 9 alakohdassa] määriteltyjä perheenjäseniä; ï , jos perhe oli jo ollut olemassa lähtömaassa, seuraavia hakijan perheenjäseniä, jotka oleskelevat siinä jäsenvaltiossa, jossa hakija on tehnyt kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa:

–hakijan aviopuoliso tai hänen vakituinen avopuolisonsa, jos avopuolisoita asianomaisen jäsenvaltion lainsäädännön tai käytännön mukaan kohdellaan samalla tavalla kuin aviopuolisoja sen kolmansien maiden kansalaisia koskevassa lainsäädännössä;

–ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettujen puolisoiden tai hakijan alaikäiset lapset, jos nämä ovat naimattomia, riippumatta siitä, ovatko he syntyneet avioliitossa tai avioliiton ulkopuolella tai onko heidät kansallisen lain määritelmän mukaisesti adoptoitu;

–hakijan isä tai äiti tai muu aikuinen, joka on vastuussa hakijasta joko jäsenvaltion lainsäädännön tai käytännön perusteella, kun hakija on alaikäinen ja naimaton;

4)d)’alaikäisellä’ ð asetuksen (EU) XXX/XXX 32 [aseman määrittelyä koskeva asetus] [2 artiklan 10 alakohdassa] määriteltyä alaikäistä ï alle 18-vuotiasta kolmannen maan kansalaista tai kansalaisuudetonta henkilöä;

5)e)’ilman huoltajaa olevalla alaikäisellä’ ð asetuksen (EU) XXX/XXX 33 [aseman määrittelyä koskeva asetus] [2 artiklan 11 alakohdassa] määriteltyä ï Ö ilman huoltajaa olevaa Õ alaikäistä , joka saapuu jäsenvaltioiden alueelle ilman hänestä joko asianomaisen jäsenvaltion lainsäädännön tai käytännön mukaisesti vastuussa olevaa aikuista, niin kauan kuin hän ei tosiasiallisesti ole tällaisen henkilön huostassa; tämä tarkoittaa myös alaikäistä, joka jää ilman huoltajaa sen jälkeen, kun hän on saapunut jäsenvaltioiden alueelle;

ê 2013/33/EU

6)f)’vastaanotto-olosuhteilla’ kaikkia jäsenvaltioiden tämän direktiivin mukaisesti hakijoiden hyväksi toteuttamia toimenpiteitä;

ê 2013/33/EU (mukautettu)

ð uusi

7)g)’aineellisilla vastaanotto-olosuhteilla’ vastaanotto-olosuhteita, joihin kuuluvat majoitus, ruoka, ja vaatetus ð ja muut hakijoiden tarpeita heidän vastaanotto-olosuhteissaan vastaavat olennaiset muut tarvikkeet kuin elintarvikkeet, kuten hygieniatarvikkeet, ï luontoissuorituksina, rahallisena etuutena tai maksukuponkien muodossa tai niiden yhdistelmänä sekä päivittäisiin menoihin tarkoitettu raha;

ê 2013/33/EU

8)h)’säilöönotolla’ sitä, että jäsenvaltio sulkee hakijan tiettyyn paikkaan, jossa hakijalta on viety hänen liikkumisvapautensa;

9)i)’vastaanottokeskuksella’ mitä tahansa paikkaa, jota käytetään hakijoiden joukkomajoitukseen;

ò uusi

10)’pakenemisella’ hakijan toimintaa, jonka myötä hän turvapaikkamenettelyjä vältelläkseen joko lähtee alueelta, jolla hänen on asetuksen (EU) XXX/XXX 34 [Dublin-asetus] mukaisesti oltava saapuvilla, tai ei pysyttele toimivaltaisten viranomaisten tai tuomioistuimen saavutettavissa;

11)’pakenemisen vaaralla’ sitä, että yksittäistapauksessa on kansallisessa lainsäädännössä määritellyin objektiivisin perustein syytä olettaa, että hakija saattaa paeta;

ê 2013/33/EU (mukautettu)

ð uusi

12)j)’Ö edunvalvojalla Õ edustajalla’ ð asetuksen (EU) XXX/XXX [menettelyasetus] [4 artiklan 2 kohdan f alakohdassa] määriteltyä ï henkilöä tai organisaatiota, jonka toimivaltaiset viranomaiset ovat nimittäneet avustamaan ja edustamaan ilman huoltajaa olevaa alaikäistä tässä direktiivissä tarkoitetuissa menettelyissä, jotta lapsen etu voidaan varmistaa ja tehdä tarvittaessa alaikäisen puolesta oikeustoimia. Silloin kun edustajaksi nimitetään organisaatio, sen on nimettävä henkilö, joka vastaa ilman huoltajaa olevan alaikäisen edustajan tehtävistä tämän direktiivin mukaisesti;

13)k)’hakijalla, jolla on erityisiä vastaanottotarpeita’ Ö, hakijaa Õ 21 artiklan mukaisesti haavoittuvassa asemassa olevaa hakijaa, joka tarvitsee erityistakeita, jotta hän voisi hyödyntää tämän direktiivin mukaisia oikeuksia ja täyttää tämän direktiivin mukaiset velvollisuudet ð, kuten hakijat, jotka ovat alaikäisiä, ilman huoltajaa olevia alaikäisiä, vammaisia, vanhuksia, raskaana olevia naisia, yksinhuoltajia, joilla on alaikäisiä lapsia, ihmiskaupan uhreja, vakavista sairauksista kärsiviä henkilöitä, mielenterveyshäiriöistä kärsiviä henkilöitä sekä kidutuksen, raiskauksen tai muun vakavan psyykkisen, fyysisen tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuneita henkilöitä, kuten naisten sukuelinten silpomisen uhreja ï.

3 artikla

Soveltamisala

1.Tätä direktiiviä sovelletaan kaikkiin kolmansien maiden kansalaisiin ja kansalaisuudettomiin henkilöihin, jotka hakevat kansainvälistä suojelua jäsenvaltioiden alueella, myös Ö ulkoÕrajalla, aluevesillä ðmerellä ï tai kauttakulkualueella, niin kauan kuin heidän sallitaan oleskella tällä alueellea hakijoina, sekä perheenjäseniin, jos tällainen kansainvälistä suojelua koskeva hakemus koskee heitä kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

2.Tätä direktiiviä ei sovelleta jäsenvaltioiden edustustoille esitettyihin diplomaattista suojelua tai alueellista turvapaikkaa koskeviin pyyntöihin.

3.Tätä direktiiviä ei sovelleta silloin, kun sovelletaan vähimmäisvaatimuksista tilapäisen suojelun antamiseksi siirtymään joutuneiden henkilöiden joukoittaisen maahantulon tilanteissa ja toimenpiteistä näiden henkilöiden vastaanottamisen ja vastaanottamisesta jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten tasapuolisen jakautumisen edistämiseksi 20 päivänä heinäkuuta 2001 annetun neuvoston direktiivinä 2001/55/EY 35 säännöksiä.

4.Jäsenvaltiot voivat päättää soveltaa tätä direktiiviä menettelyihin, joiden mukaisesti päätetään suojelun myöntämisestä muun kuin direktiivin 2011/95/EU asetuksen (EU) XXX/XXX [aseman määrittelyä koskeva asetus] mukaisesti.

4 artikla

Suotuisammat säännökset

Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön tai pitää voimassa hakijoiden ja heidän lähisukulaistensa osalta, Ö jotka ovat hakijasta riippuvaisia ja Õ jotka oleskelevat samassa jäsenvaltiossa ja ovat hakijasta riippuvaisia, taikka humanitaarisista syistä, vastaanotto-olosuhteita koskevia suotuisampia säännöksiä, sikäli kuin nämä säännökset ovat tämän direktiivin mukaisia.

ê 2013/33/EU (mukautettu)

ð uusi

II LUKU

VASTAANOTTO-OLOSUHTEITA KOSKEVAT YLEISET SÄÄNNÖKSET

5 artikla

Tiedottaminen

1.Jäsenvaltioiden on ilmoitettava hakijoille kohtuullisen ajan kuluessa, joka ei saa ylittää viittätoista päivää siitä, kun he ovat tehneet ð mahdollisimman pikaisesti ja viimeistään heidän jättäessään ï kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa, ainakin vastaanotto-olosuhteisiin liittyvistä etuuksista ja velvollisuuksista, joita heidän on noudatettava ð. Niiden on ilmoitetuissa tiedoissa huomautettava, että hakijalla ei ole oikeutta tämän direktiivin 14–17 artiklassa säädettyihin vastaanotto-olosuhteisiin, kuten direktiivin 17 a artiklassa todetaan, missään muussa jäsenvaltiossa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa hänen edellytetään asetuksen (EU) XXX/XXX [Dublin-asetus] mukaisesti olevan saapuvilla ï.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakijat saavat tietoja erityistä oikeusapua antavista järjestöistä tai ryhmistä sekä järjestöistä, jotka voivat auttaa heitä vastaanotto-olosuhteisiin liittyvissä asioissa tai antaa niitä koskevia tietoja, mukaan lukien terveydenhuoltoahoitoa koskevat tiedot.

2.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetut tiedot annetaan kirjallisesti ð käyttäen vakiomallia, jonka Euroopan unionin turvapaikkavirasto laatii, ï ja kielellä, jota hakija ymmärtää tai jota hakijan voidaan kohtuudella olettaa ymmärtävän. Tarvittaessa kyseiset tiedot voidaan antaa ð on annettava ï myös suullisesti ð ja mukautettava alaikäisten tarpeisiin ï .

ê 2013/33/EU (mukautettu)

ð uusi

6 artikla

Ö Matkustusasiakirjat Õ Asiakirjat

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakijalle annetaan kolmen päivän kuluessa siitä, kun kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on tehty, henkilökohtainen asiakirja, jossa todetaan hänen asemansa hakijana tai todistetaan, että hänellä on lupa jäädä jäsenvaltion alueelle siksi ajaksi, kun hänen hakemustaan käsitellään.

Jos asiakirjan haltija ei saa liikkua vapaasti jäsenvaltion koko alueella tai osalla sitä, asiakirjassa on myös todettava tämä seikka.

2. Jäsenvaltiot voivat olla soveltamatta tätä artiklaa, kun hakija on säilöönotettuna, rajalla tehdyn kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen tutkinnan aikana tai osana menettelyä, jonka tarkoituksena on päättää hakijan oikeudesta tulla jäsenvaltion alueelle. Erityistapauksissa jäsenvaltiot voivat kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen tutkinnan aikana antaa hakijalle jonkin muun 1 kohdassa tarkoitettua asiakirjaa vastaavan todistuksen.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun asiakirjan ei välttämättä tarvitse todistaa hakijan henkilöllisyyttä.

4. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet toimittaakseen hakijalle 1 kohdassa tarkoitetun asiakirjan, jonka on oltava voimassa niin kauan kuin hänellä on oikeus oleskella kyseisen jäsenvaltion alueella.

5. Jäsenvaltiotiden voivat myöntää ð on myönnettävä ï hakijalle matkustusasiakirjan ð ainoastaan ï , jos vakavat humanitaariset syyt ð tai muut pakottavat syyt ï edellyttävät hänen läsnäoloaan toisessa valtiossa. ð Matkustusasiakirjan voimassaolo on rajattava kattamaan vain sen myöntämisperusteen mukainen tarkoitus ja kesto. ï

6.Jäsenvaltiot eivät saa vaatia hakijoilta tarpeettomia tai kohtuuttomia asiakirjoja tai asettaa heille muita hallinnollisia vaatimuksia ennen heille tämän direktiivin nojalla kuuluvien oikeuksien myöntämistä vain siitä syystä, että he hakevat kansainvälistä suojelua.

ê 2013/33/EU

7 artikla

Asuinpaikka ja liikkumisvapaus

1.Hakijat voivat liikkua vapaasti vastaanottavan jäsenvaltion koko alueella tai tämän jäsenvaltion heille osoittamalla alueella. Osoitettu alue ei saa vaikuttaa yksityiselämän koskemattomuuteen, ja sen on oltava riittävän laaja, jotta turvataan mahdollisuus tämän direktiivin mukaisiin etuihin.

ê 2013/33/EU (mukautettu)

ð uusi

2.Jäsenvaltion voi ð on tarvittaessa ï päättääettävä hakijan asuinpaikastamisesta ð tietyssä paikassa ï Ö jonkin seuraavassa esitettävän syyn perusteella: Õ

a) yleisen edun, Ö tai Õ yleisen järjestyksen perusteella;

b) tai tarvittaessa hänen kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa sujuvan käsittelyn Ö ja tehokkaan seurannan Õ perusteella.;

ò uusi

c) hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion asetuksen (EU) XXX/XXX [Dublin-asetus] mukaisen määrittämismenettelyn sujuvuuden ja tehokkaan seurannan perusteella;

d) jotta hakijaa voidaan tosiasiallisesti estää pakenemasta, erityisesti

–sellaisten hakijoiden osalta, jotka eivät ole noudattaneet asetuksen (EU) XXX/XXX [Dublin-asetus] [4 artiklan 1 kohdassa] säädettyä velvollisuutta tehdä hakemus siinä jäsenvaltiossa, johon he ovat saapuneet ensimmäiseksi, ja jotka ovat matkustaneet toiseen jäsenvaltioon ilman asianmukaisia perusteita ja tehneet hakemuksen siellä; tai

–jos hakijoiden edellytetään olevan saapuvilla toisessa jäsenvaltiossa asetuksen (EU) XXX/XXX [Dublin-asetus] mukaisesti; tai

–sellaisten hakijoiden osalta, jotka ovat paenneet toiseen jäsenvaltioon ja jotka on lähetetty takaisin jäsenvaltioon, jossa heidän edellytetään olevan saapuvilla asetuksen (EU) XXX/XXX [Dublin-asetus] mukaisesti.

Aineellisten vastaanotto-olosuhteiden myöntämisen edellytyksenä on näissä tapauksissa oltava hakijan tosiasiallinen asuminen tietyssä paikassa.

3.Jos on syytä katsoa, että on olemassa hakijan pakenemisen vaara, jäsenvaltioiden on tarvittaessa edellytettävä hakijan ilmoittautuvan viranomaisille tai käyvän henkilökohtaisesti viranomaisia tapaamassa joko viipymättä tai tiettynä ajankohtana niin usein kuin on tarpeen, jotta hakijaa voidaan tosiasiallisesti estää pakenemasta.

ê 2013/33/EU (mukautettu)

4.Jäsenvaltioiden on säädettävä mahdollisuudesta myöntää hakijoille väliaikainen lupa poistua 2 ja 3 kohdassa tarkoitetusta asuinpaikastaan ja/tai 1 kohdassa mainitulta osoitetulta alueelta. Päätökset on tehtävä kussakin yksittäistapauksessa erikseen, objektiivisesti ja puolueettomasti Ö kunkin yksittäistapauksen näkökohtien perusteella Õ , ja kielteiset päätökset on perusteltava.

Hakijan ei tarvitse hakea lupaa tavatakseen sovitulla tavalla viranomaisia ja ollakseen paikalla tuomioistuimessa, jos hänen läsnäolonsa on välttämätöntä.

ê 2013/33/EU

ð uusi

5.Jäsenvaltion on vaadittava hakijaa ilmoittamaan toimivaltaisille viranomaisille kulloinenkin ð asuinpaikkansa tai ï osoitteensa ð tai puhelinnumero, josta hänet voi tavoittaa, ï ja ilmoittamaan näille ð puhelinnumeron tai ï osoitteen muutoksista mahdollisimman pian.

ê 2013/33/EU (mukautettu)

36.Jäsenvaltio voi asettaa aineellisten vastaanotto-olosuhteiden tarjoamisen ehdoksi sen, että hakija tosiasiallisesti asuu tietyssä paikassa, jonka jäsenvaltio määrää. Tämä päätös, joka voi olla luonteeltaan yleinen, on tehtävä kussakin yksittäistapauksessa erikseen, ja sen on perustuttava kansalliseen oikeuteen.

ò uusi

7.Tässä artiklassa tarkoitettujen päätösten on perustuttava kyseisen henkilön omaan käyttäytymiseen ja hänen henkilökohtaiseen tilanteeseensa, myös niiden hakijoiden osalta, joilla on erityisiä vastaanottotarpeita, ja niissä on otettava huomioon suhteellisuusperiaate.

8.Jäsenvaltioiden on esitettävä kaikissa tämän artiklan mukaisesti tehdyissä päätöksissä niiden tosiseikkoihin liittyvät ja tarvittaessa oikeudelliset perustelut. Hakijalle on ilmoitettava välittömästi kirjallisesti kielellä, jota hän ymmärtää tai jota hänen voidaan kohtuudella olettaa ymmärtävän, tällaisen päätöksen tekemisestä, menettelyistä, joilla päätökseen voidaan hakea muutosta 25 artiklan mukaisesti, sekä päätöksessä määrättyjen velvollisuuksien noudattamatta jättämisen seurauksista.

ê 2013/33/EU (mukautettu)

8 artikla

Säilöönotto

1.Jäsenvaltiot eivät saa ottaa ketään säilöön vain siitä syystä, että hän on kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä 26 päivänä kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/32/EU 36 mukainen hakija.

ê 2013/33/EU

2.Jäsenvaltiot voivat tarpeen mukaan kunkin tapauksen yksilöllisen arvioinnin perusteella ottaa hakijan säilöön, jos lievempiä vaihtoehtoisia keinoja ei voida soveltaa tehokkaasti.

3.Hakija voidaan ottaa säilöön ainoastaan

a)jotta voidaan määrittää tai varmentaa henkilön henkilöllisyys tai kansalaisuus;

b)jotta voidaan määrittää kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen perusteet, joita ei voitaisi saada ilman säilöönottoa, erityisesti, jos on olemassa vaara, että hakija pakenee;

ò uusi

c) hakijalle 7 artiklan 2 kohdan mukaisella yksilöllisellä päätöksellä asetettujen oikeudellisten velvoitteiden noudattamisen varmistamiseksi tapauksissa, joissa hakija ei ole noudattanut tällaisia velvoitteita ja joissa on olemassa hakijan pakenemisen vaara;

ê 2013/33/EU

ð uusi

d)c)jotta ð asetuksen (EU) XX/XXX [menettelyasetus] [41 artiklan] mukaisen rajaïmenettelyn yhteydessä voidaan tehdä päätös hakijan oikeudesta tulla alueelle;

ê 2013/33/EU

e)d)jos hänet on otettu säilöön jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi 16 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/115/EY 37 mukaisen palauttamismenettelyn yhteydessä palauttamisen valmistelemiseksi ja/tai maasta poistamiseksi ja asianomainen jäsenvaltio voi todeta puolueettomin perustein, mukaan lukien se, että hakijalla on jo ollut mahdollisuus päästä turvapaikkamenettelyyn, että on perusteltua uskoa, että hakija tekee kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen lähinnä viivyttääkseen tai häiritäkseen palauttamispäätöksen täytäntöönpanoa;

f)e)silloin kun se on tarpeen kansallisen turvallisuuden tai yleisen järjestyksen vuoksi;

g)f)niiden perusteiden ja menettelyjen vahvistamisesta, joiden mukaisesti määritetään kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio, 26 päivänä kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 604/2013 38 asetuksen (EU) XXX/XXX [Dublin-asetus] 29 28 artiklan mukaisesti.

ê 2013/33/EU

ð uusi

ð Kaikista edellä mainituista ï Ssäilöönoton perusteista on säädettävä kansallisessa lainsäädännössä.

ê 2013/33/EU (mukautettu)

4.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisessa lainsäädännössä on säännökset säilöönoton vaihtoehdoista, joita ovat esimerkiksi säännöllinen ilmoittautuminen viranomaisille, asianmukaisen rahavakuuden asettaminen tai velvollisuus pysytellä määrätyssä paikassa.

9 artikla

Säilöön otetuille hakijoille myönnettävät takeet

1.Hakijan säilöönoton on oltava mahdollisimman lyhytkestoinen, ja hakijaa on pidettävä säilöön otettuna ainoastaan niin kauan kuin 8 artiklan 3 kohdassa säädetyt perusteet ovat sovellettavissa.

Edellä 8 artiklan 3 kohdassa säädettyjen säilöönottoperusteiden vuoksi tärkeät hallinnolliset menettelyt on hoidettava asianmukaisella huolellisuudella. Säilöönoton jatkamista ei voida perustella hallinnollisten menettelyjen viivästymisellä, joka ei johdu hakijasta.

2.Oikeus- tai hallintoviranomaisten on annettava hakijoiden säilöönottomääräykset kirjallisina. Säilöönottomääräyksessä on ilmoitettava määräyksen perusteena olevat tosiseikat ja oikeudelliset seikat.

3.Kun hallintoviranomaiset antavat säilöönottomääräyksen, jäsenvaltioiden on varmistettava viran puolesta tai hakijan pyynnöstä huolehdittava siitä, että oikeusviranomainen tutkii viipymättä nopeasti säilöönoton laillisuuden viran puolesta ja/tai hakijan pyynnöstä. Kun tutkinta tehdään vViran puolesta, sitä koskeva päätös on tehtävä tehtävän säilöönoton laillisuuden tutkimisesta on päätettävä mahdollisimman nopeasti säilöönoton alkamisestan jälkeen. Kun tutkinta tehdään hHakijan pyynnöstä, päätös on tehtävä siitä on päätettävä mahdollisimman nopeasti asiaankuuluvien menettelyjen aloittamisestan jälkeen. Jäsenvaltioiden on tätä varten määritettävä kansallisessa lainsäädännössä määräaika laillisuuden tutkimiselle joko viran puolesta ja/tai hakijan pyynnöstä.

Mikäli laillisuuden tutkimisen yhteydessä osoittautuu, että säilöön ottamista on pidettävä laittomana, asianomainen hakija on vapautettava välittömästi.

4.Säilöön otetulle hakijalle on ilmoitettava välittömästi kirjallisesti kielellä, jota hän ymmärtää tai jota hänen voidaan kohtuudella olettaa ymmärtävän, säilöönoton perusteet ja kansallisen lainsäädännön mukaiset menettelyt, joilla säilöönottomääräykseen voidaan hakea muutosta, sekä mahdollisuudesta vaatia maksutonta oikeusapua ja edustusta.

5.Oikeusviranomaisen on tarkasteltava säilöönoton perusteita säännöllisin väliajoin viran puolesta ja/tai hakijan pyynnöstä, varsinkin jos säilöönotto pitkittyy, ilmenee merkityksellisiä seikkoja tai saadaan uusia tietoja, jotka saattavat vaikuttaa säilöönoton laillisuuteen.

6.Edellä 3 kohdassa tarkoitetuissa säilöönottomääräystä koskevissa laillisuuden tutkimistapauksissa jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakijoilla on mahdollisuus saada oikeusapua ja oikeudellinen edustaja maksutta. Tällainen oikeusapu ja oikeudellinen edustus tarkoittaa vähintäänkin tarvittavien menettelyä koskevien asiakirjojen laatimista ja osallistumista kuulemiseen oikeusviranomaisissa hakijan puolesta.

Maksutonta oikeusapua ja oikeudellista edustusta saavat antaa kansallisen lainsäädännön mukaisesti hyväksytyt tai luvan saaneet riittävän pätevät henkilöt, joiden edut eivät ole tai voi mahdollisesti olla ristiriidassa hakijan etujen kanssa.

7.Jäsenvaltiot voivat myös säätää, että maksuton oikeusapu ja oikeudellinen edustus voidaan myöntää:

a)ainoastaan henkilöille, joilla ei ole riittäviä varoja; ja/tai

b)käyttämällä ainoastaan sellaisten oikeudellisten avustajien tai muiden neuvonantajien palveluja, jotka on kansallisessa lainsäädännössä erikseen nimetty avustamaan ja edustamaan kansainvälistä suojelua hakevia.

8. Jäsenvaltiot voivat lisäksi:

a)asettaa rahallisia ja/tai aikarajoituksia maksuttomalle oikeusavulle ja oikeudelliselle edustukselle edellyttäen, että tällaiset rajoitukset eivät mielivaltaisesti rajoita mahdollisuutta saada oikeusapua ja oikeudellista edustusta;

b)säätää, että palkkioiden ja muiden kustannusten osalta hakijoiden kohtelu ei saa olla edullisempi kuin jäsenvaltioiden omille kansalaisilleen oikeusapuun liittyvissä asioissa yleensä myöntämä kohtelu.

9.Jäsenvaltiot voivat vaatia kaikkien hakijan puolesta suoritettujen kulujen maksamista takaisin kokonaan tai osittain, jos ja kun hakijan taloudellinen tilanne on merkittävästi parantunut tai jos päätös kyseisten etuuksien myöntämisestä tehtiin hakijan toimittamien väärien tietojen perusteella.

10.Oikeusavun ja oikeudellisen edustajan saatavuutta koskevista menettelyistä on säädettävä kansallisessa lainsäädännössä.

10 artikla

Säilöönotto-olosuhteet

1.Hakijan säilöönotto on toteutettava lähtökohtaisesti erityisissä säilöönottoyksiköissä. Jos jäsenvaltio ei pysty tarjoamaan majoitusta erityisessä säilöönottoyksikössä ja sen on turvauduttava vankilamajoitukseen, säilöön otettu hakija on pidettävä erillään tavanomaisista vangeista ja on noudatettava tässä direktiivissä säädettyjä säilöönotto-olosuhteita koskevia säännöksiä.

Säilöön otetut hakijat on lähtökohtaisesti Ö niin pitkälti kuin mahdollista Õ pidettävä erillään muista kolmansien maiden kansalaisista, jotka eivät ole tehneet Ö jättäneet Õ kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta.

Jos säilöön otettuja hakijoita ei voida pitää erillään muista kolmansien maiden kansalaisista, asianomaisen jäsenvaltion on varmistettava, että tässä direktiivissä säädettyjä säilöönotto-olosuhteita koskevia säännöksiä noudatetaan.

2.Säilöön otetuilla hakijoilla on oltava mahdollisuus ulkoiluun.

3.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutettua edustavilla henkilöillä on mahdollisuus olla yhteydessä hakijoihin ja vierailla heidän luonaan yksityisyyden suojaa kunnioittavalla tavalla. Tämä mahdollisuus on oltava myös järjestöllä, joka toimii asianomaisen jäsenvaltion alueella Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun puolesta kyseisen jäsenvaltion kanssa tehdyn sopimuksen nojalla.

4.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että perheenjäsenillä, oikeudellisilla avustajilla Ö tai neuvonantajilla Õ ja asianomaisen jäsenvaltion tunnustamia valtiosta riippumattomia järjestöjä edustavilla henkilöillä on mahdollisuus olla yhteydessä hakijoihin ja vierailla heidän luonaan yksityisyyden suojaa kunnioittavalla tavalla. Pääsyrajoituksia säilöönottoyksikköön voidaan ottaa käyttöön vain, jos ne ovat kansallisen lainsäädännön perusteella objektiivisesti arvioituna turvallisuuden, yleisen järjestyksen tai säilöönottoyksikön hallinnoinnin kannalta välttämättömiä edellyttäen, että tämä ei vakavasti rajoita tai estä pääsyä tiloihin.

5.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että säilöön otetuille hakijoille annetaan järjestelmällisesti tietoja yksiköissä noudatettavista säännöistä ja määritetään heidän oikeutensa ja velvollisuutensa kielellä, jota he ymmärtävät tai jota heidän voidaan kohtuudella olettaa ymmärtävän. Jäsenvaltiot voivat poiketa tästä velvoitteesta asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja mahdollisimman lyhyen ajan, mikäli hakija otetaan säilöön rajavartioasemalla tai kauttakulkualueella. Tätä poikkeusta ei sovelleta direktiivin 2013/32/EU asetuksen (EU) XXX/XXX [menettelyasetus] 43 41 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa.

ê 2013/33/EU (mukautettu)

ð uusi

11 artikla

Haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden ja eErityisiä vastaanottotarpeita omaavien hakijoiden säilöönotto

1.Kansallisten viranomaisten on ensisijaisesti huolehdittava haavoittuvassa asemassa olevien ð erityisiä vastaanottotarpeita omaavien ï säilöön otettujen hakijoiden fyysisestä ja henkisestä terveydestä.

Jos haavoittuvassa asemassa olevia ð erityisiä vastaanottotarpeita omaavia ï henkilöitä otetaan säilöön, jäsenvaltioiden on varmistettava tällaisten henkilöiden tilanteen säännöllinen seuranta ja riittävät tukitoimet ja otettava huomioon heidän henkilökohtainen tilanteensa, mukaan lukien heidän terveytensä.

ê 2013/33/EU

2.Alaikäisiä saa ottaa säilöön vain viimeisenä keinona ja sen jälkeen, kun on todettu, että muita lievempiä vaihtoehtoisia keinoja ei voida soveltaa tehokkaasti. Tällaisen säilöönoton keston on oltava mahdollisimman lyhyt, ja on tehtävä kaikki mahdollinen säilöön otettujen alaikäisten vapauttamiseksi ja sijoittamiseksi asianmukaiseen alaikäisille soveltuvaan majoitukseen.

ê 2013/33/EU (mukautettu)

ð uusi

Jäsenvaltioiden on otettava ensisijaisesti huomioon 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu alaikäisen Ö lapsen Õ etu 23 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Jos alaikäisiä otetaan säilöön, ð on turvattava heidän oikeutensa koulutukseen, ja ï heillä on oltava mahdollisuus ikäänsä sopivaan vapaa-ajan toimintaan, leikki- ja virkistystoiminta mukaan luettuina.

ê 2013/33/EU

3.Ilman huoltajaa olevia alaikäisiä saa ottaa säilöön vain poikkeuksellisissa olosuhteissa. On pyrittävä kaikin tavoin siihen, että säilöön otetut alaikäiset vapautetaan mahdollisimman pian.

Ilman huoltajaa olevia alaikäisiä ei saa milloinkaan majoittaa vankilassa.

ê 2013/33/EU (mukautettu)

ð uusi

Heidät on lähtökohtaisesti Ö niin pitkälti kuin mahdollista Õ majoitettava laitoksissa, joissa on heidän ikäistensä tarpeita vastaava Ö joiden Õ henkilökunta ja tilat ð ottaa huomioon heidän ikäistensä oikeudet ja tarpeet ja joiden ï Ö tilat Õ ð on mukautettu ilman huoltajaa oleville alaikäisille ï .

ê 2013/33/EU (mukautettu)

Jos ilman huoltajaa olevia alaikäisiä otetaan säilöön, jäsenvaltioiden on varmistettava, että heidät majoitetaan erilleen aikuisista.

4.Säilöön otetuille perheille on järjestettävä erilliset majoitustilat, joilla taataan riittävä yksityisyys.

5.Jos naispuolisia hakijoita otetaan säilöön, jäsenvaltioiden on varmistettava, että heidät majoitetaan erilleen miespuolisista hakijoista, paitsi jos nämä ovat perheenjäseniä ja kaikki asianomaiset suostuvat yhteismajoitukseen.

Poikkeuksia ensimmäisessä alakohdassa säädettyyn voidaan soveltaa myös sellaisten yhteistilojen käyttöön, jotka on tarkoitettu virkistystoimintaan tai sosiaaliseen toimintaan, mukaan lukien ruokailut.

6.Jäsenvaltiot voivat poiketa 2 kohdan kolmannesta alakohdasta, 4 kohdasta ja 5 kohdan ensimmäisestä alakohdasta asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja kohtuulliseksi ajaksi, jonka on oltava mahdollisimman lyhyt, kun hakija on otettu säilöön rajavartioasemalla tai kauttakulkualueella, lukuun ottamatta direktiivin 2013/32/EU asetuksen (EU) XXX/XXX [menettelyasetus] 43 41 artiklassa tarkoitettuja tapauksia.

12 artikla

Perhe

Jäsenvaltion on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet perheen yhtenäisyyden säilyttämiseksi mahdollisimman hyvin alueellaan, jos kyseinen jäsenvaltio on huolehtinut hakijoiden majoituksesta. Tällaisia toimenpiteitä sovelletaan hakijan suostumuksella.

13 artikla

Lääkärintarkastukset

Jäsenvaltiot voivat vaatia, että hakijoille tehdään kansanterveydellisiin syihin perustuva lääkärintarkastus.

14 artikla

Alaikäisten koulunkäynti ja opiskelu

1.Jäsenvaltioiden on annettava hakijoiden alaikäisille lapsille ja alaikäisille hakijoille mahdollisuus käydä koulua vastaavin edellytyksin kuin omille kansalaisilleen, niin kauan kuin heitä tai heidän vanhempiaan koskevaa maastapoistamistoimenpidettä ei tosiasiallisesti panna täytäntöön. Tällainen koulutus voidaan järjestää vastaanottokeskuksissa.

Asianomainen jäsenvaltio voi määrätä, että mahdollisuus koulunkäyntiin koskee ainoastaan valtion koulutusjärjestelmän mukaista opetusta.

Jäsenvaltiot eivät voi kieltää henkilöä jatkamasta keskiasteen opetuksen seuraamista vain siitä syystä, että hänestä on tullut täysi-ikäinen.

2.Koulunkäynnin aloittamista voidaan lykätä enintään kolmella kuukaudella siitä päivästä, jona alaikäinen teki Ö jätti Õ kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen tai se tehtiin Ö jätettiin Õ hänen puolestaan.

Alaikäisille on tarjottava tarvittaessa valmistavaa opetusta, myös kieliopetusta, silloin kun on välttämätöntä helpottaa heidän koulunkäyntinsä aloittamista ja koulujärjestelmään osallistumista 1 kohdassa tarkoitetun mukaisesti.

3.Jollei 1 kohdassa tarkoitettu koulunkäynti alaikäisen erityistilanteen vuoksi ole mahdollista, asianomaisen jäsenvaltion on tarjottava muita koulutusjärjestelyjä kansallisen lainsäädäntönsä ja käytäntönsä mukaisesti.

ê 2013/33/EU (mukautettu)

ð uusi

15 artikla

Työllistäminen

1.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakijat pääsevät työmarkkinoille viimeistään yhdeksän ð kuuden ï kuukauden kuluttua kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen tekoÖ jättämisÕpäivästä, jos toimivaltainen viranomainen ei ole tehnyt ensimmäistä ð hallinnollista ï päätöstä eikä viive johdu hakijasta.

ò uusi

Jos jäsenvaltio on nopeuttanut kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen perusteiden tutkintaa asetuksen (EU) XXX/XXX [menettelyasetus] [40 artiklan 1 kohdan] [a–f] alakohdan mukaisesti, pääsyä työmarkkinoille ei myönnetä.

ê 2013/33/EU (mukautettu)

ð uusi

2. Jäsenvaltioiden on kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti päätettävä, millä edellytyksillä hakijalle sallitaan pääsy työmarkkinoille, ja samalla Ö varmistettava Õ, että hakijoilla ð, joille on myönnetty pääsy työmarkkinoille 1 kohdan mukaisesti, ï on tosiasiallinen pääsy työmarkkinoille.

Jäsenvaltiot voivat työmarkkinapoliittisista syistä asettaa etusijalle ð selvittää, voisiko avoimen työpaikan täyttää asianomaisen jäsenvaltion kansalainen tai toinen ï unionin kansalaisetnen, ja Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen sopimusvaltioiden kansalaiset sekä laillisesti oleskelevat Ö taikka Õ Ö kyseisessä jäsenvaltiossa laillisesti oleskeleva Õ kolmansiennen maidenan kansalaisetnen.

ò uusi

3.Jäsenvaltioiden on kohdeltava hakijoita yhdenvertaisesti omien kansalaistensa kanssa seuraavissa asioissa:

a)työolot, mukaan lukien palkkaus ja irtisanominen, loma ja vapaapäivät sekä työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat ehdot;

b) yhdistymisvapaus ja oikeus liittyä työntekijöiden ammattijärjestöön tai työnantajajärjestöön tai jonkin ammattialan järjestöön, mukaan lukien tällaisten järjestöjen myöntämät etuudet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yleistä järjestystä ja yleistä turvallisuutta koskevien kansallisten säännösten soveltamista;

c) yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, paitsi opintotuet ja -lainat sekä toimeentulotuet ja -lainat tai muut yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen liittyvät tuet ja lainat;

d) tutkintojen, todistusten ja muiden muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen tunnustaminen ulkomaisten tutkintojen tunnustamisen voimassa olevien menettelyjen yhteydessä, samalla kun helpotetaan mahdollisimman pitkälle sitä, että hakijoilla, jotka eivät pysty esittämään asiakirjoihin perustuvia todisteita pätevyydestään, on täysimääräinen pääsy asianmukaisiin järjestelmiin heidän aiemman koulutuksensa arvioimiseksi ja hyväksymiseksi ja todistusten antamiseksi;

e) sosiaaliturvan alat sellaisina kuin ne määritellään asetuksessa (EY) N:o 883/2004.

Jäsenvaltiot voivat rajoittaa hakijoiden yhdenvertaista kohtelua

i)tämän kohdan b alakohdan osalta epäämällä heiltä osallistumisen julkisoikeudellisten elinten hallintoon sekä julkisoikeudellisesti säädetyn tehtävän hoitamisen;

ii)tämän kohdan c alakohdan osalta siten, että kyseinen alakohta koskee vain yleissivistävää ja ammatillista koulutusta, joka liittyy suoraan tiettyyn työhön;

iii)tämän kohdan e alakohdan osalta jättämällä sen ulkopuolelle perhe-etuudet ja työttömyysetuudet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) N:o 1231/2010 soveltamista.

Oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ei saa aikaan oleskeluoikeutta tapauksissa, joissa asetuksen (EU) XXX/XXX [menettelyasetus] mukaisella päätöksellä on päätetty hakijan oikeus jäädä jäsenvaltioon.

ê 2013/33/EU

4.3.Pääsyä työmarkkinoille ei saa evätä muutoksenhakumenettelyn aikana, jos tavanomaisessa menettelyssä tehtyä kielteistä päätöstä koskevalla muutoksenhaulla on lykkäävä vaikutus, ennen kuin muutoksenhaussa annettu kielteinen päätös on annettu tiedoksi.

ò uusi

5.Jos hakijalle on myönnetty pääsy työmarkkinoille 1 kohdan mukaisesti, jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että asetuksen (EU) XXX/XXX [menettelyasetus] [29] artiklassa tarkoitetussa hakijan asiakirjassa todetaan, että hakijalla on lupa mennä ansiotyöhön.

ê 2013/33/EU

16 artikla

Ammatillinen koulutus

1.Jäsenvaltiot voivat sallia hakijoiden pääsyn ammatilliseen koulutukseen riippumatta siitä, onko heillä pääsy työmarkkinoille.

2.Mahdollisuus päästä sellaiseen ammatilliseen koulutukseen, johon liittyy työsopimus, riippuu siitä, millaiset mahdollisuudet hakijalla on päästä työmarkkinoille 15 artiklan mukaisesti.

ê 2013/33/EU (mukautettu)

ð uusi

17 16 artikla

Aineellisia vastaanotto-olosuhteita ja terveydenhoitoa koskevat yleiset säännökset

1.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että aineelliset vastaanotto-olosuhteet ovat hakijoiden saatavilla, ð siitä hetkestä alkaen ï kun he hakevat Ö tekevät Õ kansainvälistä suojelua Ö koskevan hakemuksen Õ ð asetuksen (EU) XXX/XXX [menettelyasetus] [25] artiklan mukaisesti ï.

ê 2013/33/EU

2.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että aineellisilla vastaanotto-olosuhteilla tarjotaan hakijoille riittävä elintaso, jolla taataan heidän toimeentulonsa ja suojellaan heidän fyysistä terveyttään ja mielenterveyttään.

ê 2013/33/EU (mukautettu)

ð uusi

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sama elintaso taataan myös 21 artiklassa tarkoitetuille haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille ð hakijoille, joilla on erityisiä vastaanottotarpeita,ï sekä säilöön otetuille henkilöille.

3.Jäsenvaltiot voivat asettaa kaikkien tai joidenkin aineellisten vastaanotto-olosuhteiden ja terveydenhuollon ehdoksi sen, että hakijalla ei ole riittäviä varoja hänen terveytensä kannalta riittävään elintasoon ja toimeentuloon.

4.Jäsenvaltiot voivat vaatia 3 kohdan säännöksen nojalla, että hakija osallistuu tässä direktiivissä säädettyjen 3 kohdassa tarkoitettujen aineellisten vastaanotto-olosuhteiden ja terveydenhuollon kustannuksiin tai maksaa ne kokonaan itse, jos hänellä on siihen riittävästi varoja, esimerkiksi jos hän on ollut töissä kohtuullisen ajan.

Jos käy ilmi, että hakijalla oli riittävästi varoja aineellisten vastaanotto-olosuhteidjen ja terveydenhuollon kustannusten suorittamiseen silloin, kun näistä perustarpeista huolehdittiin, jäsenvaltiot voivat vaatia hakijalta tästä korvauksen.

ò uusi

5.Jäsenvaltioiden on noudatettava suhteellisuusperiaatetta arvioidessaan hakijan varoja, vaatiessaan hakijaa osallistumaan aineellisten vastaanotto-olosuhteiden kustannuksiin tai maksamaan ne kokonaan itse taikka pyytäessään hakijalta korvausta 4 kohdan mukaisesti. Jäsenvaltioiden on otettava huomioon myös hakijan henkilökohtainen tilanne ja tarve kunnioittaa tämän ihmisarvoa tai henkilökohtaista koskemattomuutta, sekä hakijan erityiset vastaanottotarpeet. Jäsenvaltioiden on huolehdittava kaikissa olosuhteissa siitä, että hakijalle tarjotaan riittävä elintaso, jolla taataan hänen toimeentulonsa ja suojellaan hänen fyysistä terveyttään ja mielenterveyttään.

ê 2013/33/EU

ð uusi

6.5.Jos jäsenvaltio tarjoaa aineelliset vastaanotto-olosuhteet rahallisena etuutena tai maksukuponkeina, niiden määrä on vahvistettava tasolle, jonka asianomainen jäsenvaltio on lainsäädännössä tai käytännössä vahvistanut kansalaistensa riittävän elintason varmistamiseksi. Jäsenvaltiot voivat tarjota hakijoille epäedullisempaa kohtelua kuin omille kansalaisille, etenkin jos aineellista tukea tarjotaan osittain luontoissuorituksena tai jos kyseinen omiin kansalaisiin sovellettu taso tarjoaisi hakijoille tässä direktiivissä säädettyä korkeamman elintason. ð Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja Euroopan unionin turvapaikkavirastolle vertailutasot, joiden perusteella kansallisessa lainsäädännössä tai käytännössä on tämän kohdan mukaisesti vahvistettu hakijoille annettavan taloudellisen tuen taso. ï

ê 2013/33/EU (mukautettu)

ð uusi

18 17 artikla

Aineellisia vastaanotto-olosuhteita koskevat yksityiskohtaiset säännöt

1.Jos asuminen järjestetään luontoissuorituksena, tämän olisi Ö on Õ ð tarjottava riittävä elintaso ja ï tapahduttava jollain seuraavista tavoista tai niiden yhdistelmänä:

a)tiloissa, joita rajalla tai kauttakulkualueilla tehdyn kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelyn ajan käytetään hakijoiden majoittamiseen;

b)vastaanottokeskuksissa, joiden tarjoama asumisen taso on asianmukainen;

c)yksityiskodeissa, erillisissä asunnoissa, hotelleissa tai muissa hakijoiden majoittamista varten mukautetuissa tiloissa.

ê 2013/33/EU

2.Rajoittamatta 10 ja 11 artiklassa säädettyjä erityisiä säilöönoton edellytyksiä jäsenvaltioiden on tämän artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetun majoituksen osalta varmistettava, että

a)hakijoille taataan perhe-elämän suoja;

b)hakijoilla on mahdollisuus pitää yhteyttä sukulaisiin, oikeudellisiin avustajiin tai neuvonantajiin ja henkilöihin, jotka edustavat Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutettua ja muita asian kannalta merkityksellisiä kansallisia, kansainvälisiä ja valtiosta riippumattomia järjestöjä ja elimiä;

c)perheenjäsenet, oikeudelliset avustajat tai neuvonantajat ja henkilöt, jotka edustavat Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutettua ja asian kannalta merkityksellisiä, asianomaisen jäsenvaltion tunnustamia valtioista riippumattomia järjestöjä, pääsevät avustamaan hakijoita. Näiden henkilöiden pääsyä majoitustiloihin voidaan rajoittaa ainoastaan tilojen ja hakijoiden turvallisuuteen liittyvistä syistä.

ê 2013/33/EU

ð uusi

3.Jäsenvaltioiden on otettava huomioon 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuihin tiloihin ja vastaanottokeskuksiin sijoitettujen hakijoiden ikään ja sukupuoleen liittyvät seikat sekä haavoittuvassa asemassa olevien niiden hakijoiden tilanne ð , joilla on erityisiä vastaanottotarpeita ï.

4.Jäsenvaltioiden on ð majoitusta tarjotessaan ï toteutettava asianmukaiset toimet estääkseen väkivallan ja sukupuoleen perustuvan väkivallan, myös seksuaalisen väkivallan ja häirinnän, 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuissa tiloissa ja vastaanottokeskuksissa.

ê 2013/33/EU (mukautettu)

5.Jäsenvaltioiden on lähtökohtaisesti Ö niin pitkälti kuin mahdollista Õ varmistettava, että riippuvuussuhteessa olevat aikuiset hakijat, joilla on erityisiä vastaanottotarpeita, majoitetaan samassa jäsenvaltiossa jo oleskelevien aikuisten lähisukulaisten kanssa, jotka ovat vastuussa heistä joko asianomaisen jäsenvaltion lainsäädännön tai käytännön mukaisesti.

6.Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että hakijoita siirretään yhdestä majoituspaikasta toiseen ainoastaan silloin, kun se on tarpeen. Jäsenvaltioiden on annettava hakijoille mahdollisuus ilmoittaa oikeudellisille avustajilleen tai neuvonantajilleen siirrosta ja uudesta osoitteestaan.

ê 2013/33/EU (mukautettu)

ð uusi

7.ð Aineelliset vastaanotto-olosuhteet tarjoavilla henkilöillä, mukaan lukien ï Vvastaanottokeskusten henkilöstöllä, on oltava asianmukainen koulutus, ja sitä heitä koskee työssä saatujen tietojen osalta kansallisen lainsäädännön mukainen salassapitovelvollisuus.

ê 2013/33/EU (mukautettu)

8.Jäsenvaltiot voivat ottaa hakijat mukaan päättämään vastaanottokeskusten aineellisista voimavaroista ja ilmapiiriin vaikuttavista tekijöistä muodostamalla asukkaita edustavia neuvoa-antavia neuvostoja tai komiteoita.

9.Jäsenvaltiot voivat asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa poikkeuksellisesti vahvistaa aineellisille vastaanotto-olosuhteille tässä artiklassa säädetystä poikkeavat yksityiskohtaiset säännöt kohtuulliseksi ja mahdollisimman lyhyeksi ajaksi, jos:

a)hakijan erityistarpeiden arviointi on tarpeen 22 21 artiklan mukaisesti;

b)tavallisesti käytettävissä olevat majoitustilat ovat tilapäisesti täynnä.

ê 2013/33/EU (mukautettu)

ð uusi

Tällaisten poikkeavien olosuhteiden yhteydessä on aina Ö kaikissa tilanteissa Õ täytettävä perustarpeet ð varmistettava terveydenhuollon saatavuus 18 artiklan mukaisesti sekä ihmisarvon turvaava elintaso kaikille hakijoille ï .

ò uusi

Turvautuessaan tällaisiin poikkeuksellisiin toimenpiteisiin kyseisen jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta komissiolle ja Euroopan unionin turvapaikkavirastolle. Lisäksi sen on ilmoitettava komissiolle ja Euroopan unionin turvapaikkavirastolle heti, kun syitä näiden poikkeuksellisten toimenpiteiden soveltamiseksi ei enää ole.

17 a artikla

Vastaanotto-olosuhteet muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa hakijan edellytetään olevan saapuvilla

1.Hakijalla ei ole oikeutta 14–17 artiklassa säädettyihin vastaanotto-olosuhteisiin missään muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa hänen edellytetään asetuksen (EU) XXX/XXX [Dublin-asetus] mukaisesti olevan saapuvilla.

2.Jäsenvaltioiden on varmistettava ihmisarvon turvaava elintaso kaikille hakijoille.

3. Odotettaessa asetuksen (EU) XXX/XXX [Dublin-asetus] mukaista alaikäisen siirtoa hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon jäsenvaltioiden on tarjottava alaikäiselle mahdollisuus osallistua sopivaan koulutustoimintaan.

ê 2013/33/EU (mukautettu)

ð uusi

19 18 artikla

Terveydenhuolto

1. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että hakijat ð, riippumatta siitä, missä heidän edellytetään asetuksen (EU) XXX/XXX [Dublin-asetus] mukaisesti olevan saapuvilla, ï saavat tarpeellisen terveydenhuollon, joka käsittää vähintään ensiavun kiireellisen terveydenhuollon sekä sairauksien ja Ö , mukaan lukien Õ vakavien mielenterveyshäiriöiden, kannalta välttämättömän hoidon.

ê 2013/33/EU (mukautettu)

2. Jäsenvaltioiden on järjestettävä tarpeellinen lääketieteellinen tai muunlainen hoito, tarvittaessa myös asianmukainenset mielenterveyshoitopalvelut, hakijoille, joilla on erityisiä vastaanottotarpeita.

ê 2013/33/EU (mukautettu)

ð uusi

III LUKU

AINEELLISTEN VASTAANOTTO-OLOSUHTEIDEN Ö KORVAAMINEN, Õ RAJOITTAMINEN TAI PERUUTTAMINEN

20 19 artikla

Aineellisten vastaanotto-olosuhteiden Ö korvaaminen, Õ rajoittaminen tai peruuttaminen

1. ð Sellaisten hakijoiden osalta, joiden edellytetään asetuksen (EU) XXX/XXX [Dublin-asetus] mukaisesti olevan saapuvilla jäsenvaltioiden alueella, ï Jjäsenvaltiot voivat ð 2 kohdassa kuvatuissa tilanteissa ï

ò uusi

a)korvata majoituksen, ruuan, vaatetuksen ja muut olennaiset muut tarvikkeet kuin elintarvikkeet, jotka tarjotaan rahallisina etuuksina tai maksukuponkeina, luontoissuorituksina annettavilla aineellisilla vastaanotto-olosuhteilla; tai

ê 2013/33/EU (mukautettu) (mukautettu)

ð uusi

b)rajoittaa aineellisia vastaanotto-olosuhteita ð päivärahoja ï tai asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa peruuttaa ne.

2.Ö Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan Õ , jos hakija:

a)poistuu toimivaltaisen viranomaisen määräämästä asuinpaikasta ilmoittamatta tästä kyseiselle viranomaiselle tai ilman lupaa, jos sellaista edellytetään ð , tai pakenee ï ; tai

b)laiminlyö turvapaikkamenettelyyn liittyvän ilmoittautumisvelvollisuutensa tai ei ole noudattanut pyyntöä toimittaa tietoja tai kutsua saapua turvapaikkamenettelyä koskevaan henkilökohtaiseen haastatteluun kansallisessa lainsäädännössä säädetyn kohtuullisen ajan kuluessa; tai

c)on tehnyt Ö jättänyt Õ myöhemmän, direktiivin 2013/32/EU 2 artiklan q alakohdassa asetuksen (EU) XXX/XXX [menettelyasetus] [4 artiklan 2 kohdan i alakohdassa] määritellyn myöhemmän hakemuksen.; tai

Ö d) on kätkenyt varoja ja saanut näin ollen aiheetonta etua myönnetyistä aineellisista vastaanotto-olosuhteista; tai Õ

ò uusi

e)on rikkonut vakavalla tavalla vastaanottokeskuksen sääntöjä tai käyttäytynyt törkeän väkivaltaisesti; tai

f)jättää osallistumatta pakollisiin kotouttamistoimenpiteisiin; tai

g)ei ole noudattanut asetuksen (EU) XXX/XXX [Dublin-asetus] [4 artiklan 1 kohdassa] säädettyä velvollisuutta ja on matkustanut toiseen jäsenvaltioon ilman riittäviä perusteluja ja tehnyt hakemuksen siellä; tai

h)on paennut toiseen jäsenvaltioon ja lähetetty takaisin.

ê 2013/33/EU (mukautettu)

ð uusi

Kun hakija on jäljitetty tai hän ilmoittautuu vapaaehtoisesti toimivaltaiselle viranomaiselle a tai b Ö alaÕkohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, on tehtävä katoamisen syihin perustuva perusteltu päätös ð korvattujen, ï rajoitettujen tai peruutettujen aineellisten vastaanotto-olosuhteiden uudelleen myöntämisestä kokonaan tai osittain.

2.Jäsenvaltiot voivat myös rajoittaa aineellisia vastaanotto-olosuhteita, jos ne voivat todeta, että hakija, ilman perusteltua syytä, ei ole tehnyt kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta kyseiseen jäsenvaltioon saavuttuaan heti, kun hakemuksen teon olisi voitu kohtuudella katsoa olevan käytännössä mahdollista.

3.Jäsenvaltiot voivat rajoittaa aineellisia vastaanotto-olosuhteita tai peruuttaa ne, jos hakija on kätkenyt varoja ja saanut näin ollen aiheetonta etua myönnetyistä aineellisista vastaanotto-olosuhteista.

4.Jäsenvaltiot voivat määrätä seuraamuksia, joita sovelletaan majoitustiloja koskevien sääntöjen vakaviin rikkomisiin sekä törkeän väkivaltaiseen käyttäytymiseen.

3.5. Aineellisten vastaanotto-olosuhteiden ð korvaamista, ï rajoittamista tai peruuttamista taikka tämän artiklan 1, 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen seuraamusten määräämistä koskevat päätökset on tehtävä kussakin yksittäistapauksessa erikseen, objektiivisesti ja puolueettomasti Ö yksittäisen tapauksen näkökohtien pohjalta Õ ja päätökset on perusteltava. Päätösten on perustuttava erityisesti 21 artiklassa tarkoitettujen henkilöiden osalta ðsellaisten hakijoiden osalta, joilla on erityisiä vastaanottotarpeita,ï asianomaisen henkilön henkilökohtaiseen tilanteeseen suhteellisuusperiaate huomioon ottaen. Jäsenvaltioiden on aina varmistettava terveydenhuollon saatavuus 19 18 artiklan mukaisesti sekä varmistettava ihmisarvon turvaava elintaso kaikille hakijoille.

4.6.Jäsenvaltioiden on varmistettava, ettei aineellisia vastaanotto-olosuhteita ð korvata, ï rajoiteta tai peruuteta, ennen kuin 3 5 kohdassa tarkoitettu päätös on tehty.

IV LUKU

HAAVOITTUVASSA ASEMASSA OLEVAT HENKILÖT Ö HAKIJAT, JOILLA ON ERITYISIÄ VASTAANOTTOTARPEITA Õ

21 20 artikla

Ö Hakijat, joilla on erityisiä vastaanottotarpeita Õ Yleisperiaate

Jäsenvaltioiden on otettava huomioon ð hakijat, joilla on erityisiä vastaanottotarpeita, ï haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, kuten alaikäisten, ilman huoltajaa olevien alaikäisten, vammaisten, vanhusten, raskaana olevien naisten, yksinhuoltajien, joilla on alaikäisiä lapsia, ihmiskaupan uhrien, vakavista sairauksista kärsivien henkilöiden, mielenterveyshäiriöistä kärsivien henkilöiden sekä kidutuksen, raiskauksen tai muun vakavan psyykkisen, fyysisen tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuneiden henkilöiden, kuten naisten sukuelinten silpomisen uhrien erityistilanne kansallisessa lainsäädännössään, jolla tämä direktiivi pannaan täytäntöön.

22 21 artikla

Haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden eErityisten vastaanottotarpeiden arvioiminen

1.Edellä olevan 21 20 artiklan panemiseksi tehokkaasti täytäntöön jäsenvaltioiden on arvioitava ð järjestelmällisesti ï, onko hakijalla erityisiä vastaanottotarpeita. Jäsenvaltioiden on myös yksilöitävä, millaisia tällaiset tarpeet ne ovat.

Tämä arviointi on aloitettava ð mahdollisimman pian ï kohtuullisen ajan kuluessa kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen tekemisestä, ja se voidaan yhdistää olemassa oleviin kansallisiin menettelyihin ð tai asetuksen (EU) XXX/XXX [menettelyasetus] [19] artiklassa tarkoitettuun arviointiinï. Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että näihin erityisiin vastaanottotarpeisiin vastataan tämän direktiivin säännösten mukaisesti, jos ne ilmenevät turvapaikkamenettelyn myöhemmässä vaiheessa.

ê 2013/33/EU

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakijoille, joilla on erityisiä vastaanottotarpeita, tämän direktiivin mukaisesti myönnettävässä tuessa otetaan huomioon heidän erityiset vastaanottotarpeensa koko turvapaikkamenettelyn ajan, ja huolehdittava heidän tilanteensa asianmukaisesta seurannasta.

ò uusi

2.Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa jäsenvaltioiden on varmistettava, että 26 artiklassa tarkoitettujen viranomaisten henkilöstö

a)on koulutettu havaitsemaan ensimmäiset merkit hakijan erityisistä vastaanottotarpeista ja vastaamaan havaittuihin tarpeisiin ja saa tähän liittyvää koulutusta jatkuvasti;

b)sisällyttää hakijan asiakirjakansioon hänen erityisiä vastaanottotarpeitaan koskevat tiedot ja a alakohdassa tarkoitettuja merkkejä koskevat tiedot sekä suosituksia siitä, minkä tyyppistä tukea hakija saattaa tarvita;

c)ohjaa hakijan lääkärin tai psykologin vastaanotolle hänen psykologisen ja fyysisen tilansa arvioimiseksi tarkemmin, jos on havaittavissa merkkejä siitä, että hakija on saattanut joutua kidutuksen, raiskauksen tai muun vakavan psyykkisen, fyysisen tai seksuaalisen väkivallan uhriksi ja että tämä saattaa vaikuttaa hakijan vastaanottotarpeisiin; ja

d)ottaa kyseisen tutkimuksen tuloksen huomioon päättäessään siitä, minkä tyyppistä erityistä vastaanottotukea hakijalle mahdollisesti tarjotaan.

ê 2013/33/EU (mukautettu)

ð uusi

3.2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetun arvioinnin ei ole välttämätöntä tapahtua hallinnollisen menettelyn muodossa.

4.3.Ainoastaan 21 artiklassa tarkoitetuilla haavoittuvassa asemassa olevilla henkilöillä ð hakijat, joilla on erityisiä vastaanottotarpeita, ï voidaan katsoa olevan erityisiä vastaanottotarpeita, ja vain he voivat siten saada tämän direktiivin mukaisesti säädettyä tarjottua erityistukea.

ê 2013/33/EU (mukautettu)

5.4.Edellä 1 kohdassa säädetty arviointi ei rajoita kansainvälisen suojelun tarpeen arviointia direktiivin 2011/95/EU asetuksen (EU) XXX/XXX [aseman määrittelyä koskeva asetus] mukaisesti.

23 22 artikla

Alaikäiset

1.Jäsenvaltioiden on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu pannessaan täytäntöön tämän direktiivin alaikäisiä koskevia säännöksiä. Jäsenvaltioiden on taattava alaikäisen elintaso, joka vastaa hänen Ö on riittävä alaikäisen Õ fyysisentä, henkisentä, hengellisentä, moraalisenta ja sosiaalisenta kehitystasoaan Ö kehityksen kannalta Õ.

2.Jäsenvaltioiden on lapsen etua arvioidessaan otettava huomioon erityisesti seuraavat tekijät:

a)perheen yhdistämisen mahdollisuus;

b)alaikäisen hyvinvointi ja sosiaalinen kehitys, ottaen erityisesti huomioon hänen taustansa;

c)turvallisuusnäkökohdat erityisesti silloin, kun on olemassa vaara, että alaikäinen saattaa olla ihmiskaupan uhri;

d)alaikäisen näkemykset hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti.

3.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että alaikäisillä on mahdollisuus ikäänsä sopivaan vapaa-ajan toimintaan, leikki- ja virkistystoiminta mukaan luettuina, 18 17 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuissa tiloissa ja vastaanottokeskuksissa sekä mahdollisuus ulkoiluun.

4.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikenlaisten väärinkäytösten, laiminlyöntien, hyväksikäytön, kidutuksen tai julman, epäinhimillisen ja halventavan kohtelun uhriksi joutuneille ja aseellisista selkkauksista kärsineille alaikäisille annetaan kuntoutusta ja että soveltuvia mielenterveyspalveluita kehitetään ja pätevää neuvontaa annetaan tarvittaessa.

ê 2013/33/EU (mukautettu)

ð uusi

5.Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että hakijoiden alaikäiset lapset tai alaikäiset hakijat majoitetaan yhdessä vanhempiensa, alaikäisten naimattomien sisarustensa tai muun aikuisen kanssa, joka on heistä vastuussa heistä Ö ja heidän alaikäisistä naimattomista sisaruksistaan Õ joko asianomaisen jäsenvaltion lain tai käytännön mukaan edellyttäen, että tämä on asianomaisten alaikäisten edun mukaista.

46.ð Alaikäisten, mukaan lukien ï Iilman huoltajaa olevien alaikäisten, parissa työskentelevillä henkilöillä ð ei saa olla rikosrekisterimerkintöjä lapsiin liittyvistä rikoksista, ja heidän ï on oltava alaikäisten tarpeita vastaava koulutus ja heidän on jatkossakin saatava Ö jatkuvaa ja asianmukaista Õ koulutusta ð ilman huoltajaa olevien alaikäisten oikeuksista ja tarpeista, myös mahdollisista sovellettavista lasten hyvinvoinnin turvaamista koskevista normeista ï , ja heitä koskee työssään saamiensa tietojen osalta kansallisen lainsäädännön mukainen salassapitovelvollisuus.

ê 2013/33/EU (mukautettu)

ð uusi

24 23 artikla

Ilman huoltajaa olevat alaikäiset

1. Jäsenvaltioiden on mahdollisimman pikaisesti ð ja viimeistään viiden työpäivän kuluessa siitä, kun ilman huoltajaa oleva alaikäinen tekee kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ï toteutettava toimenpiteet sen varmistamiseksi, että Ö edunvalvoja Õ edustaja edustaa ja avustaa ilman huoltajaa olevaa alaikäistä, jotta hän voi hyödyntää tämän direktiivin mukaisia oikeuksia ja täyttää tämän direktiivin mukaiset velvollisuudet. ð Asetuksen (EU) XXX/XXX [menettelyasetus] [22] artiklan mukaisesti nimitetty edunvalvoja voi suorittaa nämä tehtävät. ï Ilman huoltajaa olevalle alaikäiselle on ilmoitettava välittömästi Ö edunvalvojan Õ edustajan nimittämisestä. Ö Silloin kun edunvalvojaksi nimitetään organisaatio, sen on nimettävä henkilö, joka vastaa ilman huoltajaa olevan alaikäisen edunvalvojan tehtävien hoitamisesta tämän direktiivin mukaisesti. Õ Ö Edunvalvojan Õ Edustajan on hoidettava tehtävänsä 22 23 artiklan 2 kohdassa säädettyä lapsen etua koskevaa periaatetta noudattaen, ja hänellä on oltava tätä varten tarvittava asiantuntemus ð eikä hänellä saa olla rikosrekisterimerkintöjä lapsiin liittyvistä rikoksista ï. Jotta varmistetaan 22 23 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu alaikäisen hyvinvointi ja sosiaalinen kehitys, Ö edunvalvojana Õ edustajana toimiva henkilö on vaihdettava ainoastaan, kun se on välttämätöntä. Edustajaksi ei saa valita ð Edunvalvojaksi ei saa nimittää ï organisaatiota tai henkilöä, jolla on tai voi mahdollisesti olla eturistiriita ilman huoltajaa olevan alaikäisen kanssa.

Asianomaisten viranomaisten on säännöllisesti tarkistettava tilanne mukaan lukien ilman huoltajaa olevan alaikäisen edustukseen saatavilla olevien välttämättömien resurssien osalta.

ò uusi

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että edunvalvojaa ei aseteta vastuuseen suhteettoman suuresta määrästä ilman huoltajaa olevia alaikäisiä samanaikaisesti, mikä johtaisi siihen, ettei hän pysty hoitamaan tehtäviään asianmukaisesti. Jäsenvaltioiden on nimitettävä yhteisöjä tai henkilöitä, joiden vastuulla on valvoa säännöllisesti, että edunvalvojat hoitavat tehtävänsä tyydyttävällä tavalla. Kyseisillä yhteisöillä tai henkilöillä on myös toimivalta arvioida valitukset, joita ilman huoltajaa olevat alaikäiset tekevät edunvalvojiaan vastaan.

ê 2013/33/EU (mukautettu)

2.Ilman huoltajaa olevat alaikäiset, jotka tekevät kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen, on siitä lähtien, kun heille on myönnetty pääsy jäsenvaltion alueelle, siihen asti, kun heidän on lähdettävä siitä jäsenvaltiosta, jossa kansainvälistä suojelua koskeva hakemus tehtiin tai sitä käsitellään, sijoitettava:

a)täysi-ikäisten sukulaisten luokse;

b)sijoitusperheeseen;

c)vastaanottokeskuksiin, joissa on alaikäisille soveltuvia järjestelyjä;

d)muihin alaikäisille soveltuviin majoituspaikkoihin.

Jäsenvaltiot voivat sijoittaa ilman huoltajaa olevat 16-vuotiaat tai sitä vanhemmat alaikäiset täysi-ikäisille hakijoille tarkoitettuihin vastaanottokeskuksiin, jos se on heidän etunsa mukaista 22 23 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Sisarukset on mahdollisuuksien mukaan niin pitkälti kuin mahdollista pidettävä yhdessä ottaen huomioon kyseisen alaikäisen etu sekä erityisesti hänen ikänsä ja kehitysasteensa. Ilman huoltajaa olevien alaikäisten asuinpaikan muutokset on rajoitettava mahdollisimman vähiin.

3.Jäsenvaltioiden on alettava jäljittää ilman huoltajaa olevan alaikäisen perheenjäseniä tarvittaessa kansainvälisten tai muiden järjestöjen avulla mahdollisimman nopeasti sen jälkeen, kun kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on tehty, ja samaan aikaan suojeltava hänen etuaan. Jos alaikäisen tai hänen lähisukulaistensa elämä tai koskemattomuus saattaa olla uhattuna, varsinkin jos sukulaiset ovat jääneet lähtöÖ alkuperäÕmaahan, on huolellisesti varmistettava, että kyseisiä henkilöitä koskevien tietojen keruu, käsittely ja välittäminen tapahtuu luottamuksellisesti, jottei heidän turvallisuuttaan vaaranneta.

ê 2013/33/EU

ð uusi

25 24 artikla

Kidutuksen ja väkivallan uhrit

1.Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että ð sukupuoleen perustuvan vahingonteon, ï kidutuksen, raiskauksen tai muun vakavan väkivallanteon kohteeksi joutuneet henkilöt saavat tällaisten tekojen aiheuttamien vammojen edellyttämää hoitoa ja että he erityisesti saavat asianmukaista lääketieteellistä ja psykologista hoitoa.

ê 2013/33/EU

2.Kidutuksen, raiskauksen tai muun vakavan väkivallan uhrien parissa työskentelevillä henkilöillä on oltava uhrien tarpeita vastaava koulutus ja heidän on jatkossakin saatava koulutusta, ja heitä koskee työssään saamiensa tietojen osalta kansallisen lainsäädännön mukainen salassapitovelvollisuus.

ê 2013/33/EU

ð uusi

V LUKU

MUUTOKSENHAKU

26 25 artikla

Muutoksenhaku

1.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän direktiivin mukaisten etujen myöntämistä, ð korvaamista, ï peruuttamista tai rajoittamista koskeviin päätöksiin tai 7 artiklan nojalla tehtyihin päätöksiin, jotka koskevat hakijaa henkilökohtaisesti, voidaan hakea muutosta kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen menettelyjen mukaisesti. Ainakin päätöksentekomenettelyn viimeisessä vaiheessa on annettava mahdollisuus hakea muutosta tai uudelleenkäsittelyä oikeusviranomaisessa sekä tosiseikkojen että oikeudellisten seikkojen osalta.

ê 2013/33/EU (mukautettu)

2.Haettaessa oikeusviranomaiselta 1 kohdassa tarkoitettua muutosta tai uudelleenkäsittelyä jäsenvaltioiden on varmistettava mahdollisuus saada pyynnöstä oikeusapua ja oikeudellinen edustaja maksutta, jos tällainen apu on tarpeen, jotta asianomainen voisi tehokkaasti tosiasiallisesti käyttää oikeutta saattaa asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi. Tämä tarkoittaa vähintäänkin tarvittavien menettelyä koskevien asiakirjojen laatimista ja osallistumista hakijan puolesta kuulemiseen oikeusviranomaisessa.

Maksutonta oikeusapua ja oikeudellista edustusta saavat antaa tarjota kansallisen lainsäädännön mukaisesti hyväksytyt tai luvan saaneet riittävän pätevät henkilöt, joiden edut eivät ole tai voi mahdollisesti olla ristiriidassa hakijan etujen kanssa.

3.Jäsenvaltiot voivat myös säätää, että maksuton oikeusapu ja oikeudellinen edustus voidaan myöntää:

a)ainoastaan henkilöille, joilla ei ole riittäviä varoja; ja/tai

b)käyttämällä ainoastaan sellaisten oikeudellisten avustajien tai muiden neuvonantajien palveluja, jotka on kansallisessa lainsäädännössä erikseen nimetty avustamaan ja edustamaan hakijoita.

Jäsenvaltiot voivat säätää, että maksutonta oikeusapua ja oikeudellista edustusta ei myönnetä, jos toimivaltainen viranomainen katsoo, ettei muutoksenhaulla tai uudelleen käsittelyllä ole todellisia menestymismahdollisuuksia. Jäsenvaltioiden on tällöin varmistettava, ettei oikeusapua ja oikeudellista edustusta rajoiteta mielivaltaisesti ja ettei hakijaa estetä käyttämästä tehokkaasti tosiasiallisesti oikeutta saattaa asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi.

4.Jäsenvaltiot voivat lisäksi:

5.Jäsenvaltiot voivat vaatia kaikkien hakijan puolesta suoritettujen kulujen maksamista takaisin kokonaan tai osittain, jos ja kun hakijan taloudellinen tilanne on merkittävästi parantunut tai jos päätös kyseisten etuuksien myöntämisestä tehtiin hakijan toimittamien väärien tietojen perusteella.

6.Oikeusavun ja oikeudellisen edustajan saatavuutta koskevista menettelyistä on säädettävä kansallisessa lainsäädännössä.

VI LUKU

VASTAANOTTOJÄRJESTELMÄN TEHOSTAMINEN

27 26 artikla

Toimivaltaiset viranomaiset

Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle viranomaiset, jotka ovat vastuussa tähän direktiiviin perustuvien velvoitteiden täyttämisestä. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle näiden viranomaisten vaihtumisesta.

ê 2013/33/EU

ð uusi

28 27 artikla

Ohjaus, seuranta ja valvonta

1.Jäsenvaltioiden on perustuslailliset rakenteensa asianmukaisesti huomioon ottaen otettava käyttöön tarvittavat järjestelyt, joilla varmistetaan vastaanotto-olosuhteiden tason asianmukaisen ohjaamisen, seurannan ja valvonnan järjestäminen. ð Jäsenvaltioiden on otettava huomioon [Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston / Euroopan unionin turvapaikkaviraston kehittämät vastaanotto-olosuhteita koskevat toiminnalliset vaatimukset ja indikaattorit] ja mahdolliset muut asetuksen (EU) XXX/XXX [Euroopan unionin turvapaikkavirastoa koskeva asetus] [12] artiklan mukaisesti laaditut vastaanotto-olosuhteita koskevat toiminnalliset vaatimukset, indikaattorit tai suuntaviivat. ï

2.Jäsenvaltioiden on toimitettava liitteessä I olevassa lomakkeessa vaaditut tiedot komissiolle viimeistään 20 päivänä heinäkuuta 2016. ð Jäsenvaltioiden vastaanottojärjestelmiä on seurattava ja arvioitava asetuksen (EU) XXX/XXX [Euroopan unionin turvapaikkavirastoa koskeva asetus] [5 luvussa] säädetyn menettelyn mukaisesti. ï

ò uusi

28 artikla

Varautumissuunnitelmien laadinta

1.Kunkin jäsenvaltion on laadittava varautumissuunnitelma, jossa esitetään toimenpiteet, jotka on tarkoitus toteuttaa tämän direktiivin mukaisen, hakijoiden asianmukaisen vastaanoton varmistamiseksi tilanteissa, joissa jäsenvaltioon saapuu suhteettoman paljon kansainvälistä suojelua hakevia henkilöitä. Kansainvälistä suojelua hakevilla henkilöillä tarkoitetaan henkilöitä, joiden edellytetään olevan saapuvilla jäsenvaltion alueella, mukaan lukien hakijat, joista jäsenvaltio on vastuussa asetuksen (EU) XXX/XXX [Dublin-asetus] mukaisesti, ottaen huomioon kyseisen asetuksen VII luvussa kuvattu korjaava jakomekanismi.

2.Ensimmäinen varautumissuunnitelma on laadittava käyttäen mallia, jonka Euroopan unionin turvapaikkavirasto laatii, ja se on esitettävä Euroopan unionin turvapaikkavirastolle viimeistään [kuuden kuukauden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta]. Tämän jälkeen Euroopan unionin turvapaikkavirastolle on esitettävä päivitetty varautumissuunnitelma kahden vuoden välein. Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle ja Euroopan unionin turvapaikkavirastolle aina, kun sen varautumissuunnitelma aktivoidaan.

3.Varautumissuunnitelmia ja erityisesti niiden mukaisesti toteutettujen toimenpiteiden asianmukaisuutta seurataan ja arvioidaan asetuksen (EU) XXX/XXX [Euroopan unionin turvapaikkavirastoa koskeva asetus] [5 luvussa] säädetyn menettelyn mukaisesti.

ê 2013/33/EU (mukautettu)

ð uusi

29 artikla

Henkilöstö ja varat

1.Jäsenvaltioiden on toteutettava aiheelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että viranomaisilla ja tämän direktiivin täytäntöönpanosta huolehtivien järjestöjen edustajilla on riittävä peruskoulutus sekä mies- että naispuolisten hakijoiden tarpeisiin vastaamiseksi. ð Tätä tarkoitusta varten jäsenvaltioiden on sisällytettävä henkilöstönsä koulutukseen Euroopan unionin turvapaikkaviraston kehittämä eurooppalainen turvapaikka-alan koulutusohjelma asetuksen (EU) XXX/XXX [Euroopan unionin turvapaikkavirastoa koskeva asetus] mukaisesti.ï

2.Jäsenvaltioiden on myönnettävä riittävät varat tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi annetun kansallisen lainsäädännön yhteydessä.

VII LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

30 artikla

Kertomukset Ö Seuranta ja arviointi Õ

Komissio toimittaa Ö esittää Õ viimeistään 20 päivänä heinäkuuta 2017 ð [kolmen vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta] ï Ö ja sen jälkeen vähintään joka viides vuosi Õ Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta ja tekee tarvittaessa ehdotuksia sen muuttamisesta.

Jäsenvaltioiden on viimeistään 20 päivänä heinäkuuta 2016 ð [kahden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta] ja sen jälkeen joka viides vuosi ï toimitettava komissiolle kaikki ð komission pyynnöstä ï tämän kertomuksen laatimista varten tarvittavat tiedot.

Ensimmäisen kertomuksen esittämisen jälkeen komissio antaa vähintään joka viides vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta.

31 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1. Jäsenvaltioiden on saatettava 1–12, 14–28 ja 30 artiklan sekä liitteen I Ö 1–8, 11, 15–25 ja 27–30 Õ artiklan säännösten noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 20 päivänä heinäkuuta 2015 Ö [kuuden kuukauden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta] Õ. Niiden on viipymättä Ö välittömästi Õ toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä Ö säännöksissä Õ on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Niissä on myös mainittava, että voimassa olevissa laeissa, asetuksissa ja hallinnollisissa määräyksissä olevat viittaukset tällä direktiivillä kumottuun direktiiviin on katsottava viittauksiksi tähän direktiiviin. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset ja maininta tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

32 artikla

Kumoaminen

Kumotaan direktiivi 2003/9/EY Ö 2013/33/EU Õ niiden jäsenvaltioiden osalta, joita se sitoo, 21 päivästä heinäkuuta 2015 Ö [31 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua päivää seuraavasta päivästä] Õ, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioidenta velvollisuuttaittavia, määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava Ö joka koskee Õ liitteessä I Ö mainittua määräaikaa, jonka kuluessa direktiivi on saatettava Õ II olevassa B osassa mainittu direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin liitteessä II III olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

33 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Edellä olevia 13 ja 29 artiklaa sovelletaan 21 päivästä heinäkuuta 2015.

34 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu jäsenvaltioille perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

ê 2013/33/EU

LIITE I

Raportointilomake tiedoille, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti

Edellä 28 artiklan 2 kohdassa mainitun ajankohdan jälkeen tiedot, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava, on toimitettava uudelleen komissiolle silloin, kun kansallisiin lakeihin tai käytäntöihin tehdään merkittäviä muutoksia, joilla korvataan toimitetut tiedot.

1. Kuvaillaan 2 artiklan k alakohdan ja 22 artiklan perusteella eri vaiheita, joiden avulla tunnistetaan henkilöt, joilla on erityisiä vastaanottotarpeita, myös se hetki, jolloin tarpeiden tunnistaminen käynnistettiin ja mitä tarpeisiin vastaamisesta seurasi; tässä tarkoitetaan erityisesti ilman huoltajaa olevia alaikäisiä sekä kidutuksen, raiskauksen tai muun vakavan psyykkisen, fyysisen tai seksuaalisen väkivallan uhreja ja ihmiskaupan uhreja.

2. Annetaan täydelliset tiedot 6 artiklassa säädettyjen asiakirjojen tyypistä, nimestä ja muodosta.

3. Edellä olevaan 15 artiklaan viitaten: kuvaillaan, missä määrin hakijoiden pääsyä työmarkkinoille rajoitetaan erityisehdoilla, ja kuvaillaan tällaiset rajoitukset yksityiskohtaisesti.

4. Edellä olevan 2 artiklan g alakohtaan viitaten: kuvaillaan aineellisia vastaanotto-olosuhteita (eli mikä osa aineellisista vastaanotto-olosuhteista tarjotaan luontoissuorituksena, rahallisena etuutena tai maksukuponkien muodossa tai niiden yhdistelmänä) ja ilmoitetaan hakijoille annettavan päivittäisiin menoihin tarkoitetun rahan määrä.

5. Edellä olevaan 17 artiklan 5 kohtaan viitaten: kuvaillaan tarvittaessa, millaisten puitteiden perusteella kansallisessa lainsäädännössä tai käytännössä on vahvistettu hakijoille annettavan taloudellisen tuen taso. Jos hakijoita kohdellaan epäedullisemmin kuin oman maan kansalaisia, ilmoitetaan syyt siihen.

ê 2013/33/EU (mukautettu)

LIITE III

A OSA

Kumottu direktiivi

(32 artiklassa tarkoitettu)

Neuvoston direktiivi 2003/9/EY

( EUVL L 31, 6.2.2003, s.18 ).

B OSA

Määräaika direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä

(31 artiklassa tarkoitettu)

Direktiivi	Määräaika saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä
2003/9/EY	6. helmikuuta 2005
Ö 2013/33/EU Õ	Ö 20 päivänä heinäkuuta 2015 Õ

_____________

ê 2013/33/EU (mukautettu)

LIITE III

Vastaavuustaulukko

Direktiivi 2003/9/EY	Tämä direktiivi
1 artikla	1 artikla
2 artikla, johtolause	2 artikla, johtolause
2 artiklan a alakohta	—
2 artiklan b alakohta	—
—	2 artiklan a alakohta
2 artiklan c alakohta	2 artiklan b alakohta
2 artiklan d alakohta, johtolause	2 artiklan c alakohta, johtolause
2 artiklan d alakohdan i alakohta	2 artiklan c alakohdan ensimmäinen luetelmakohta
2 artiklan d alakohdan ii alakohta	2 artiklan c alakohdan toinen luetelmakohta
—	2 artiklan c alakohdan kolmas luetelmakohta
2 artiklan e, f ja g alakohta	—
—	2 artiklan d alakohta
2 artiklan h alakohta	2 artiklan e alakohta
2 artiklan i alakohta	2 artiklan f alakohta
2 artiklan j alakohta	2 artiklan g alakohta
2 artiklan k alakohta	2 artiklan h alakohta
2 artiklan l alakohta	2 artiklan i alakohta
—	2 artiklan j alakohta
—	2 artiklan k alakohta
3 artikla	3 artikla
4 artikla	4 artikla
5 artikla	5 artikla
6 artiklan 1–5 kohta	6 artiklan 1–5 kohta
—	6 artiklan 6 kohta
7 artiklan 1 ja 2 kohta	7 artiklan 1 ja 2 kohta
7 artiklan 3 kohta	—
7 artiklan 4–6 kohta	7 artiklan 3–5 kohta
—	8 artikla
—	9 artikla
—	10 artikla
—	11 artikla
8 artikla	12 artikla
9 artikla	13 artikla
10 artiklan 1 kohta	14 artiklan 1 kohta
10 artiklan 2 kohta	14 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta
—	14 artiklan 2 kohdan toinen alakohta
10 artiklan 3 kohta	14 artiklan 3 kohta
11 artiklan 1 kohta	—
—	15 artiklan 1 kohta
11 artiklan 2 kohta	15 artiklan 2 kohta
11 artiklan 3 kohta	15 artiklan 3 kohta
11 artiklan 4 kohta	—
12 artikla	16 artikla
13 artiklan 1–4 kohta	17 artiklan 1–4 kohta
13 artiklan 5 kohta	—
—	17 artiklan 5 kohta
14 artiklan 1 kohta	18 artiklan 1 kohta
14 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta, johtolause ja a ja b alakohta	18 artiklan 2 kohdan johtolause ja a ja b alakohta
14 artiklan 7 kohta	18 artiklan 2 kohdan c alakohta
—	18 artiklan 3 kohta
14 artiklan 2 kohdan toinen alakohta	18 artiklan 4 kohta
14 artiklan 3 kohta	—
—	18 artiklan 5 kohta
14 artiklan 4 kohta	18 artiklan 6 kohta
14 artiklan 5 kohta	18 artiklan 7 kohta
14 artiklan 6 kohta	18 artiklan 8 kohta
14 artiklan 8 kohdan ensimmäisen alakohdan johtolauseen ensimmäinen luetelmakohta	18 artiklan 9 kohdan ensimmäisen alakohdan johtolauseen a alakohta
14 artiklan 8 kohdan ensimmäisen alakohdan toinen luetelmakohta	—
14 artiklan 8 kohdan ensimmäisen alakohdan kolmas luetelmakohta	18 artiklan 9 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohta
14 artiklan 8 kohdan ensimmäisen alakohdan neljäs luetelmakohta	—
14 artiklan 8 kohdan toinen alakohta	18 artiklan 9 kohdan toinen alakohta
15 artikla	19 artikla
16 artiklan 1 kohdan johtolause	20 artiklan 1 kohdan johtolause
16 artikla 1 kohdan a alakohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäinen, toinen ja kolmas luetelmakohta	20 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohta
16 artiklan 1 kohdan a alakohdan toinen alakohta	20 artiklan 1 kohdan toinen alakohta
16 artiklan 1 kohdan b alakohta	—
16 artiklan 2 kohta	—
—	20 artiklan 2 ja 3 kohta
16 artiklan 3–5 kohta	20 artiklan 4–6 kohta
17 artiklan 1 kohta	21 artikla
17 artiklan 2 kohta	—
—	22 artikla
18 artiklan 1 kohta	23 artiklan 1 kohta
—	23 artiklan 2 ja 3 kohta
18 artiklan 2 kohta	23 artiklan 4 kohta
—	23 artiklan 5 kohta
19 artikla	24 artikla
20 artikla	25 artiklan 1 kohta
—	25 artiklan 2 kohta
21 artiklan 1 kohta	26 artiklan 1 kohta
—	26 artiklan 2–5 kohta
21 artiklan 2 kohta	26 artiklan 6 kohta
22 artikla	—
—	27 artikla
23 artikla	28 artiklan 1 kohta
—	28 artiklan 2 kohta
24 artikla	29 artikla
25 artikla	30 artikla
26 artikla	31 artikla
—	32 artikla
27 artikla	33 artiklan ensimmäinen kohta
—	33 artiklan toinen kohta
28 artikla	34 artikla
—	Liite I
—	Liite II
—	Liite III

LIITE II

Vastaavuustaulukko

Direktiivi 2013/33/EU	Tämä direktiivi
1 artikla	1 artikla
2 artiklan johdantokappale	2 artiklan johdantokappale
2 artiklan a alakohta	2 artiklan 1 alakohta
2 artiklan b alakohta	2 artiklan 2 alakohta
2 artiklan c alakohta	2 artiklan 3 alakohta
2 artiklan d alakohta	2 artiklan 4 alakohta
2 artiklan e alakohta	2 artiklan 5 alakohta
2 artiklan f alakohta	2 artiklan 6 alakohta
2 artiklan g alakohta	2 artiklan 7 alakohta
2 artiklan h alakohta	2 artiklan 8 alakohta
2 artiklan i alakohta	2 artiklan 9 alakohta
—	2 artiklan 10 alakohta
—	2 artiklan 11 alakohta
2 artiklan j alakohta	2 artiklan 12 alakohta
2 artiklan k alakohta	2 artiklan 13 alakohta
3 artikla	3 artikla
4 artikla	4 artikla
5 artikla	5 artikla
6 artiklan 1–4 kohta	—
6 artiklan 5 kohta	6 artikla
6 artiklan 6 kohta	—
7 artiklan 1 kohta	7 artiklan 1 kohta
7 artiklan 2 kohta	7 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta
—	7 artiklan 2 kohdan toinen alakohta
—	7 artiklan 3 kohta
7 artiklan 3 kohta	7 artiklan 6 kohta
7 artiklan 4–5 kohta	7 artiklan 4–5 kohta
—	7 artiklan 7–8 kohta
8 artiklan 1–2 kohta	8 artiklan 1–2 kohta
8 artiklan 3 kohdan a ja b alakohta	8 artiklan 3 kohdan a ja b alakohta
—	8 artiklan 3 kohdan c alakohta
8 artiklan 3 kohdan c alakohta	8 artiklan 3 kohdan d alakohta
8 artiklan 3 kohdan d alakohta	8 artiklan 3 kohdan e alakohta
8 artiklan 3 kohdan e alakohta	8 artiklan 3 kohdan f alakohta
8 artiklan 3 kohdan f alakohta	8 artiklan 3 kohdan g alakohta
8 artiklan 3 kohdan toinen alakohta	8 artiklan 3 kohdan toinen alakohta
8 artiklan 4 kohta	8 artiklan 4 kohta
9 artikla	9 artikla
10 artikla	10 artikla
11 artikla	11 artikla
12 artikla	12 artikla
13 artikla	13 artikla
14 artikla	14 artikla
15 artiklan 1 kohta	15 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta
—	15 artiklan 1 kohdan toinen alakohta
15 artiklan 2 kohta	15 artiklan 2 kohta
—	15 artiklan 3 kohta
15 artiklan 3 kohta	15 artiklan 4 kohta
—	15 artiklan 5 kohta
16 artikla	—
17 artiklan 1–4 kohta	16 artiklan 1–4 kohta
—	16 artiklan 5 kohta
17 artiklan 5 kohta	16 artiklan 6 kohta
18 artiklan 1–8 kohta	17 artiklan 1–8 kohta
18 artiklan 9 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta	17 artiklan 9 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta
—	17 artiklan 9 kohdan kolmas alakohta
—	17 a artikla
19 artikla	18 artikla
20 artiklan johdantokappale	19 artiklan 1 kohta
20 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a–c alakohta	19 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a–c alakohta
—	19 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan e–h alakohta
20 artiklan 1 kohdan toinen alakohta	19 artiklan 2 kohdan toinen alakohta
20 artiklan 2 kohta	—
20 artiklan 3 kohta	19 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohta
20 artiklan 4 kohta	—
20 artiklan 5 kohta	19 artiklan 3 kohta
20 artiklan 6 kohta	19 artiklan 4 kohta
21 artikla	20 artikla
22 artiklan 1 kohta	21 artiklan 1 kohta
—	21 artiklan 2 kohta
22 artiklan 2–4 kohta	21 artiklan 3–5 kohta
23 artiklan 1–5 kohta	22 artiklan 1–5 kohta
—	22 artiklan 6 kohta
24 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta	23 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta
24 artiklan 1 kohdan toinen alakohta	—
—	23 artiklan 1 kohdan toinen alakohta
24 artiklan 2–3 kohta	23 artiklan 2–3 kohta
24 artiklan 4 kohta	22 artiklan 6 kohta
25 artikla	24 artikla
26 artikla	25 artikla
27 artikla	26 artikla
28 artikla	27 artikla
—	28 artikla
29 artikla	29 artikla
30 artiklan 1–2 kohta	30 artiklan 1–2 kohta
30 artiklan 3 kohta	—
31 artikla	31 artikla
32 artikla	32 artikla
33 artiklan 1 kohta	33 artikla
33 artiklan 2 kohta	—
34 artikla	34 artikla
Liite I	—
Liite II	Liite I
Liite III	Liite II

_____________