A.

ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin huomautti valvonta- ja tarkastusjärjestelmien puutteista (tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen kohta 9.16), jotka olivat kuitenkin lähinnä muodollisia; ottaa huomioon, että virheet eivät tilintarkastustuomioistuimen mukaan vaikuttaneet merkittävästi hallintomenojen perustana olevien toimien laillisuuteen ja asianmukaisuuteen (vuosikertomuksen kohta 9.27),

B.

ottaa huomioon, että vastuuvapausmenettelyssä on 1. tammikuuta 2003 lähtien sovellettu menettelysääntöjä, jotka on annettu varainhoitoasetuksessa ja 23. lokakuuta 2002 muutetussa parlamentin työjärjestyksessä (7),

C.

ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin työjärjestystä muutettiin 23. lokakuuta 2002 niin, että vastuuvapaus myönnetään pääsihteerin sijaan puhemiehelle,

D.

katsoo, että vuotta 2003 koskevasta vastuuvapaudesta 12. huhtikuuta 2005 annetun päätöslauselman (8) noudattamista olisi seurattava ja siihen sisältyvien suositusten täytäntöönpanoa olisi arvioitava,

E.

ottaa huomioon, että neuvoston 19. heinäkuuta 2005 hyväksymät ja 28. syyskuuta 2005 annetut Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevat säännöt (9) tulevat voimaan vuonna 2009 alkavan vaalikauden ensimmäisenä päivänä,

1.

korostaa, että vuosi 2004 oli monessa mielessä erityinen vuosi, koska siihen sisältyi useita lähes samanaikaisia tapahtumia, joilla oli välitön vaikutus parlamentin taloushallintoon: kymmenen uuden jäsenvaltion liittyminen unioniin, parlamentin vaalit, uusien henkilöstösääntöjen voimaantulo, uuden varainhoitoasetuksen täytäntöönpanon jatkaminen sekä parlamentin sisäisten uudistusten (”Raising the Game”) täytäntöönpano;

2.

panee merkille parlamentin seuraaviin summiin perustuvat tilinpäätöstiedot varainhoitovuodelta 2004:

3.

ottaa huomioon, että vuonna 2004 parlamentin talousarvioon otetuista määrärahoista sidottiin 97,76 prosenttia, joten peruuntumisaste oli 2,24 prosenttia, ja että talousarvion toteutumisaste oli edellisvuosien tapaan erittäin korkea;

4.

kehottaa valtuutettuja tulojen ja menojen hyväksyjiä erittelemään vuotuisissa toimintakertomuksissaan — kuten on jo osittain tehtykin — syyt siihen, miksi määrärahoja ei käytetty kokonaan; katsoo, että nämä syyt on otettava huomioon seuraavan vuoden talousarviota koskevissa keskusteluissa;

5.

toteaa, että Euroopan parlamentti on kirjannut vuonna 2004 tuloja 117 409 824 euron arvosta (98 545 334 euroa vuonna 2003);

6.

muistuttaa, että vuoden 2004 talousarvion korkea toteutumisaste johtuu osittain vuonna 1992 vakiintuneeksi käytännöksi omaksutuista keräilysiirroista, joilla kaikki vuoden lopussa käytettävissä olevat määrärahat siirretään kiinteistöjä koskeviin budjettikohtiin ja etenkin lainapääoman ennakkomaksuihin tulevien korkomaksujen vähentämiseksi; huomauttaa, että näin vuoden 2003 lopussa voitiin keräilysiirron avulla käyttää yli 70 000 000 euroa Strasbourgissa sijaitsevan Louise Weiss -rakennuksen ostamiseen ja että Brysselissä sijaitsevien D4- ja D5-rakennusten ostamiseen saatiin vuoden 2004 lopussa keräilysiirrossa yli 150 000 000 euroa, mikä vastaa 12:ta prosenttia määrärahoista;

7.

katsoo, että rakennuksiin käytettävistä palautettavista määrärahoista muodostuu veronmaksajille huomattava säästö, joten niistä tulisi sopia talousarviostrategian puitteissa;

8.

kehottaa jälleen kerran budjettivallan käyttäjää suunnittelemaan talousarvion niin, että talousarvioesitykseen otetut määrärahat vastaavat parlamentin toimintalohkojen todellisia tarpeita, ettei vuoden päätteeksi tehtäisi järjestelmällisesti valtavia määrärahasiirtoja kiinteistöpolitiikkaan;

9.

vaatii, että Luxemburgissa sijaitsevan Konrad Adenauer -rakennuksen laajennusosan rakentamista koskevien tarjouskilpailumenettelyjen olisi oltava avoimet ja oikeudenmukaiset, ovathan ne ensimmäiset rakentamista koskevat tarjouskilpailumenettelyt, joita parlamentti hoitaa itse;

10.

panee tyytyväisenä merkille vastauksen, jonka pääsihteeri antoi vuoden 2004 vastuuvapauden myöntämistä koskeneessa kyselyssä parlamentin Strasbourgissa sijaitsevan Louise Weiss -rakennuksen käytöstä esitettyyn kysymykseen ja jossa tämä totesi parlamentin olevan Strasbourgissa sijaitsevan Louise Weiss -rakennuksen ainoa omistaja, joka voi käyttää rakennusta tai myydä sen oman tahtonsa mukaan;

11.

muistuttaa, että talousarvion valvontavaliokunta perusti toukokuussa 2006 mietinnön valiokuntakäsittelyyn palauttamisen jälkeen epävirallisen työryhmän, jonka tehtävänä oli neuvoa ja tukea esittelijää selvitettäessä nykyisiä vuokrajärjestelyjä koskevia väitteitä sekä Strasbourgissa sijaitsevien WIC- ja SDM-rakennusten hankintasuunnitelmia;

12.

pahoittelee syvästi sitä, että huolimatta talousarvion valvontaan liittyvästä toimivallastaan valiokunta sai kuulla kyseisiin järjestelyihin liittyvistä väitteistä tiedotusvälineiden kautta, eikä — kuten olisi voitu odottaa — Euroopan parlamentin hallinnolta tai puhemiehistöltä, jotka molemmat olivat olleet jo useita viikkoja täysin tietoisia väitteistä;

13.

toteaa, että asiasta vastaavat pääosastot antoivat työryhmän käyttöön kaikki pyydetyt asiakirjat, jotka koskivat muun muassa ylimääräistä ulkopuolista tilintarkastusta, sisäistä tarkastusta sekä oikeudellista tukea; panee niin ikään merkille, että myös Strasbourgin kaupunki antoi asiakirjoja pyydettäessä, vaikkakaan kyseisiä asiakirjoja koskeviin lisäkysymyksiin ei aina vastattu tyydyttävästi; pahoittelee syvästi, että yksityinen sijoittaja ja rakennusten omistaja SCI-Erasme ei ole antanut parlamentin käyttöön kaikkia sen pyytämiä olennaisia asiakirjoja; kehottaa Strasbourgin kaupunkia ja SCI-Erasmea vastaamaan kaikkiin tähän mennessä esitettyihin ja tulevaisuudessa esitettäviin kysymyksiin asianmukaisesti ja mahdollisimman avoimesti, jotta tiedoista olisi hyötyä varainhoitovuoden 2005 vastuuvapausmenettelyssä;

14.

panee merkille, että täyden avoimuuden varmistamiseksi kyseinen työryhmä vaati välittömästi, että parlamentin hallinto antaa julkiseen käyttöön kaikki hallussaan olevat, näitä rakennuksia koskevat asiakirjat, ja tähän vaatimukseen myös suostuttiin;

15.

on tietoinen siitä, että vastuuvapausmietintö kuvastaa vuoden 2004 taloudellista tilannetta; korostaa kuitenkin, että tällaisessa mietinnössä ei pidä tyytyä pelkästään tuomaan esiin aiempia erehdyksiä ja väärinkäytöksiä, vaan olisi esitettävä myös suosituksia siitä, miten virheet voidaan tulevaisuudessa välttää;

16.

muistuttaa SCI-Erasmen ja Strasbourgin kaupungin välisen, vuonna 2010 umpeutuvan vuokrasopimuksen olemassaolosta; on vahvasti sitä mieltä, että jos parlamentti päättää hankkia WIC- ja/tai SDM-rakennukset omikseen, edellä mainitusta sopimuksesta ei voi aiheutua parlamentille enää mitään taloudellisia seuraamuksia; katsoo siten, että kyseisessä tapauksessa sopimuksen olisi purkauduttava;

17.

tähdentää, että jos parlamentti aikoo hankkia kiinteistön omakseen, sen olisi samalla lunastettava myös sen tontti; korostaa, että tässä vaiheessa vaikuttaa ilmeiseltä, että parlamentti pystyy tekemään SCI-Erasmen kanssa ainoastaan pitkäaikaisen vuokrasopimuksen; katsoo sen tähden, että maan lopullisesta lunastuksesta on neuvoteltava parlamentin ja Strasbourgin kaupungin sekä tarvittaessa Ranskan valtion viranomaisten kesken;

18.

muistuttaa kuitenkin, että tilintarkastustuomioistuin on äskettäin suorittanut kiinteistöpolitiikkaa koskevan tilintarkastuksen; korostaa, että lausunnossaan tilintarkastustuomioistuin ilmaisi huolensa kahdesti vuodessa maksettavan vuokran kokonaismäärää laskettaessa sovellettavien indeksilukujen käytöstä; toteaa lisäksi, että tilintarkastustuomioistuin teki selväksi, että indeksointi saattaa olla Euroopan parlamentille epäedullista;

19.

panee merkille, että työryhmä esitti saamiensa tietojen pohjalta seuraavat tosiseikat:

20.

tekee tilanteen perusteella seuraavat johtopäätökset:

21.

odottaa parlamentin tutkivan edelleen vuokra- ja sopimussuhteitaan ja asiaan liittyviä asiakirjoja Strasbourgin kaupungin, SCI-Erasmen ja parlamentin välillä kaikkien tosiasioiden selvittämiseksi;

22.

on tyytyväinen Euroopan tilintarkastustuomioistuimen toteuttamaan ylimääräiseen tilintarkastuskertomukseen, joka koski parlamentin WIC- ja SDM-rakennusten vuokrausta, ja hyväksyy sen päätelmät;

23.

toteaa, että tilintarkastustuomioistuin huomautti valvonta- ja tarkastusjärjestelmien puutteista (tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen kohta 9.16), jotka olivat kuitenkin lähinnä muodollisia; panee lisäksi merkille, että virheet eivät tilintarkastustuomioistuimen mukaan vaikuttaneet merkittävästi hallintomenojen perustana olevien toimien laillisuuteen ja asianmukaisuuteen (kohta 9.27);

24.

panee merkille, että otettaessa vuonna 2004 lähes samanaikaisesti käyttöön uudet henkilöstösäännöt sekä henkilöstön palkkojen laskemiseen tarkoitettu uusi tietojenkäsittelyjärjestelmä tehtiin virheitä, jotka aiheutuivat toisaalta tietojenkäsittelyjärjestelmästä ja toisaalta henkilöstösääntöjen tulkintavaikeuksista; toteaa, että kyseiset virheet korjattiin jälkitarkastuksia parantamalla;

25.

panee merkille, että vuonna 2005 otettiin käyttöön uusi matkakulujen laskentajärjestelmä varainhoitoasetuksen noudattamiseksi;

26.

pitää merkittävinä tilintarkastustuomioistuimen huomautuksia, joiden mukaan valvonta- ja tarkastusjärjestelmien puutteet ovat yhä olemassa, ja huomauttaa niiden olevan osittain yhteneväisiä sisäisen tarkastajan lausuntojen kanssa; katsoo, että kyseisten puutteiden korjaaminen on nyt ensisijaisen tärkeää, ja pyytää tilintarkastustuomioistuinta ja sisäistä tarkastajaa käsittelemään seuraavassa vuosikertomuksessa nimenomaisesti järjestelmän tarvitsemia parannuksia;

27.

toteaa, että vuoden 2004 tulostiliin liitetty taloushallinnosta tehty analyysi tarjoaa hyvän yleiskuvan tarkastelun kohteena olevan vuoden tärkeimmistä taloudellisista tapahtumista sekä lyhyen yhteenvedon pääjohtajien toimintakertomuksista; katsoo, että analyysi olisi vieläkin hyödyllisempi, mikäli pääosastojen toiminta esiteltäisiin siinä yhtenäisemmin;

28.

kehottaa pääsihteeriä lunastamaan viipymättä jo ajat sitten tehdyn lupauksen ja laatimaan vuosittain lyhyen, helposti saatavilla olevan ja kiinnostusta herättävän asiakirjan, joka tarjoaisi suurelle yleisölle enemmän tietoa parlamentin taloushallinnosta (10);

29.

huomauttaa, että vuonna 2004 osa parlamentin hallintotyöstä suunnattiin edelleen mukautumiseen varainhoitoasetuksen uusiin vaatimuksiin ottamalla käyttöön uusia valvontajärjestelmiä, toimintamalleja ja työmenetelmiä, suunnittelemalla koulutusohjelmia ja määrittelemällä uusia vastuualueita;

30.

toteaa, että ensimmäisten kokemusten perusteella uuden varainhoitoasetuksen soveltaminen parlamentin kaltaisessa toimielimessä, jonka talousarvio on hallinnollinen, näyttää johtaneen joissakin tapauksissa liian monimutkaisiin järjestelmiin ja rahoitusjärjestelyihin;

31.

kehottaa pääsihteeriä ilmoittamaan, kuinka monelle työntekijälle on tällä hetkellä uskottu tarkastustehtäviä (ennakkotarkastus, sisäinen tarkastus) ja kuinka monta työntekijää aikaisempi varainhoidon valvonnan pääosasto käsitti siihen verrattuna; kehottaa pääsihteeriä tässä yhteydessä vertaamaan uutta järjestelmää entisen varainhoidon valvonnan järjestelmään ja laatimaan analyysin ja arvioinnin, jonka perusteella voitaisiin todeta, onko henkilöstön lisääminen ollut perusteltua;

32.

toistaa 12. huhtikuuta 2005 antamansa päätöslauselman 34 kohdassa sekä 21. huhtikuuta 2004 ja 8. huhtikuuta 2003 (11) antamissaan päätöslauselmissa esittämänsä näkemyksen, että ”vastuuvapausmenettelyä ei pitäisi soveltaa ainoastaan parlamentin pääsihteerin ja hallinnon hallintotoimiin vaan myös toimielimen hallintoelinten, nimittäin puhemiehen, puhemiehistön ja puheenjohtajakokouksen, tekemiin päätöksiin”;

33.

arvostelee puhemiehistöä ja asiasta vastaavaa valiokuntaa ankarasti toimettomuudesta; kehottaa näitä reagoimaan viipymättä 21. huhtikuuta 2004 antamansa päätöslauselman 16 ja 17 kohdassa esitettyyn pyyntöön ehdotusten tekemisestä sen määrittelemiseksi, mitä parlamentin hallintoelinten jäsenten poliittinen vastuu käytännössä tarkoittaa taloudellisilta vaikutuksiltaan merkittävien toimivaltuuksien ja päätösten yhteydessä;

34.

kehottaa puhemiehistöä päätöksentekojärjestelmän avoimuuden varmistamiseksi kuulemaan etukäteen kattavasti henkilöitä, joita sen päätökset koskevat; kehottaa puhemiehistöä lisäksi antamaan vuosittain toimintakertomuksen, joka olisi sisällytettävä demokraattisen vastuun mukaisesti osaksi vastuuvapausmenettelyä;

35.

korostaa, että parlamentti ei myönnä vastuuvapautta pääsihteerille vaan puhemiehelle; edellyttää siksi, että puhemies on vastuuvapausmenettelyn yhteydessä talousarvion valvontavaliokunnan käytettävissä vuoropuhelua varten;

36.

huomauttaa, että parlamentin pääsihteeri välitti pääjohtajien vuoden 2004 toimintakertomukset talousarvion valvontavaliokunnalle 21. huhtikuuta 2005; huomauttaa myös, että pääsihteeri, joka on valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä, ilmoitti samalla saaneensa tyydyttävät takeet siitä, että parlamentin talousarvio on toteutettu moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja että käyttöön otettu valvontajärjestelmä antaa riittävät takeet tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta;

37.

toteaa, että toimintakertomusten kattavuus, pituus, muoto ja yksiköiltä saatujen tietojen sisällyttäminen vaihtelevat huomattavasti; kehottaa pääsihteeriä yhdenmukaistamaan toimintakertomusten sisällön ja rakenteen, kuten tilintarkastustuomioistuin ehdottaa vuoden 2003 vuosikertomuksen 9.16 kohdassa, mikä parantaisi toimintakertomusten luettavuutta ja helpottaisi niiden vertailua;

38.

kehottaa parlamentin hallintoa toimittamaan vastaisuudessa toimintakertomusten lopulliset versiot sekä tulojen ja menojen hyväksyjän lausumat kaikkine liitteineen talousarvion valvontavaliokunnalle;

39.

pitää myönteisenä, että kaikki pääjohtajat ovat antaneet tarkastuslausuman yksiköidensä rahoitustoimista; panee merkille, että ainoastaan yhdessä tapauksessa eli tiedotuksen pääosaston julkisessa hankinnassa voitiin osoittaa puutteita, jotka eivät kuitenkaan anna aihetta varaumaan;

40.

viittaa 12. huhtikuuta 2005 antamansa päätöslauselman 30 kohdassa tekemäänsä ehdotukseen siitä, että tulojen ja menojen hyväksyjän allekirjoittamien lausumien todellisen arvon paremman ymmärtämisen kannalta olisi suotavaa hyväksyä standardoitu formaatti, jossa erotetaan selkeästi toisistaan pääjohtajan huomautusta edellyttävät asiat (kyseenalaistamatta tarkastuslausumaa) ja muut, vakavammat asiat, jotka antavat aiheen varaumaan;

41.

toteaa, että toimintakertomusten päätelmistä käyvät ilmi seuraavat yleisluontoiset haasteet:

42.

korostaa, että sisäisen tarkastajan vuosikertomus sekä pääsihteerin ja pääjohtajien lausumat ja toimintakertomukset ovat merkittävässä asemassa sekä tilintarkastustuomioistuimen että parlamentin vastuuvapauden myöntävän viranomaisen tekemässä arvioinnissa;

43.

muistuttaa, että valtuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien käyttöön ottamissa sisäisen valvonnan järjestelmissä on seuraavat tavoitteet: voimassa olevan lainsäädännön, sääntöjen ja käytäntöjen noudattaminen, hallinnollisten tietojen ja merkintöjen luotettavuus sekä toimien taloudellisuus, tehokkuus ja vaikuttavuus;

44.

muistuttaa lisäksi, että tulojen ja menojen hyväksyjien on valvonnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi noudatettava 22:ta vähimmäisvaatimusta; toteaa, että kyseiset valvontaa koskevat vaatimukset voidaan ryhmitellä viiteen osa-alueeseen: valvontaympäristö, suoritusten ja riskien arviointi, tiedotus ja viestintä, valvontatoimet sekä seuranta (sisäinen tarkastus ja arviointi);

45.

toteaa, että sisäisen tarkastuksen yksikkö laati vuonna 2004 pääosastojen sisäisestä valvonta- ja tarkastusjärjestelmästä 13 kertomusta sekä tarkasti neljän parlamentin tiedotustoimiston taloushallinnon;

46.

korostaa, että tarkastuskertomusten pohjalta laadittujen toimintasuunnitelmien perusteella voidaan tehdä seuraavat päätelmät:

47.

katsoo, että saatujen kokemusten valossa valtuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien on varmistettava, että:

katsoo, että sisäisen tarkastajan olisi varmistettava sisäistä valvontajärjestelmää koskevassa selonteossaan näiden toimenpiteiden asianmukainen täytäntöönpano;

48.

panee merkille, että kyseisiä painopistealueita käsitellään pääsihteerin toimintasuunnitelmassa, ottaen huomioon 47 kohdassa esitetyt näkökohdat;

49.

toteaa, että hankintamenettelyjen ja parlamentin jäsenten avustajakorvausten tarkastus on meneillään ja että niitä koskevia tarkastuskertomuksia arvioidaan vuoden 2005 talousarvion vastuuvapausmenettelyssä;

50.

kehottaa sisäistä tarkastajaa ottamaan huomioon myös varainhoidon tehokkuuden ja taloudellisuuden periaatteen osana menotapahtumien säännön- ja lainmukaisuuden tarkastamista;

51.

pyytää, että sen lisäksi, että sisäinen tarkastaja toimittaa vuosikertomuksensa talousarvion valvontavaliokunnalle, hän tulisi myös esittelemään ne suullisesti;

52.

muistuttaa, että varainhoitoasetuksessa ja sen 1. tammikuuta 2003 voimaan tulleissa soveltamissäännöissä (13) muutettiin julkisia hankintoja koskevien sopimusten suunnittelemiseen, julkaisemiseen ja myöntämiseen sovellettavia menettelyjä; muistuttaa lisäksi, että toimielimet toimittavat budjettivallan käyttäjälle selvitykset neuvottelumenettelyistä ja hankinnoista, jotka eivät kuulu julkisista hankinnoista annettujen direktiivien soveltamisalaan; huomauttaa, että yli 50 000 euron suuruisista, mutta edellä tarkoitetuissa direktiiveissä annetun rajan alle jäävistä hankinnoista vastaavia palveluntarjoajia koskeva luettelo julkaistaan virallisessa lehdessä ja 13 800–50 000 euron arvoiset sopimukset julkaistaan toimielinten Internet-sivustoilla; toteaa lisäksi, että vuonna 2003 parlamentti pyysi pääsihteeriään laatimaan vuosittain kertomuksen tehdyistä hankintasopimuksista (14);

53.

toteaa, että vuosikertomus sisältää seuraavat tiedot vuonna 2004 tehdyistä hankintasopimuksista:

54.

toteaa, että sisäinen tarkastaja suorittaa parhaillaan toimielimen laajuista hankintamenettelyn tarkastusta; kehottaa pääsihteeriä tiedottamaan tarkastuskertomuksen sisällöstä talousarvion valvontavaliokunnalle sopivaksi katsomallaan tavalla;

55.

pitää valitettavana, että avoimilla menettelyillä tehtyjen hankintojen määrä ja laajuus väheni voimakkaasti vuonna 2004; kehottaa pääsihteeriä perustelemaan asiaa;

56.

tiedustelee, onko varainhoitoasetuksen 95 artiklassa edellytetty julkiset hankinnat sisältävä tietokanta jo perustettu ja toimintavalmis;

57.

tiedustelee, onko edellisenä vuonna tehtyjen varainhoitoasetuksen muutosehdotusten (15) (vähäarvoisten sopimusten tekeminen kilpailumenettelyssä, sähköisesti esitettäviä tarjouspyyntöjä koskevien tietojen vaihtaminen) johdosta ryhdytty toimiin;

58.

palauttaa mieleen, että EY:n perustamissopimuksen 276 artiklan mukaan Euroopan parlamentti myöntää komissiolle vastuuvapauden talousarvion toteuttamisesta kaikkien menoalueiden osalta; pitää siksi valitettavana, että talousarvion valvontavaliokunta ei kolmansiin maihin tehtävien valtuuskuntamatkojen järjestämistä koskevien parlamentin sisäisten sääntöjen takia voinut toteuttaa ajoissa suunniteltua tilapäisen valtuuskunnan vierailua Kosovon jälleenrakentamista hoitavaan Euroopan jälleenrakennusvirastoon;

59.

kehottaa siksi Euroopan parlamentin toimivaltaisia elimiä mahdollistamaan sen, että täyttäessään vastuuvapausmenettelyyn liittyviä parlamentaarisia velvollisuuksiaan talousarvion valvontavaliokunta voi tarvittaessa pikaisesti ja byrokratiaa välttäen lähettää pieniä valtuuskuntia jäsenvaltioihin ja kolmansiin valtioihin, jotta ne voivat tehdä tarpeellisia tarkastuksia paikan päällä;

60.

muistuttaa, että alamomentin 3 7 0 1 määrärahojen käyttöä koskevien sääntöjen (16) 2.7.3 kohdassa edellytetään, että puhemiehistö ja talousarvion valvontavaliokunta käsittelevät poliittisten ryhmien tarkastettuja tilinpäätöksiä parlamentin työjärjestyksessä niille myönnetyn toimivallan mukaisesti;

61.

toistaa, että poliittiset ryhmät ovat itsenäisesti vastuussa parlamentin talousarviosta niille myönnettyjen määrärahojen hallinnosta ja käytöstä ja että alamomentin 3 7 0 1 määrärahojen (noin 3,2 prosenttia parlamentin koko talousarviosta) käyttöä koskevat ehdot eivät kuulu toimielimen sisäisen tarkastuksen yksikön toimivaltaan;

62.

pitää myönteisenä, että poliittiset ryhmät ovat julkaisseet talousarvion toteuttamista koskevat sisäiset sääntönsä sekä vuoden 2004 tilinpäätöksensä parlamentin Internet-sivustolla;

63.

tiedustelee, onko poliittisilla ryhmillä ollut ongelmia uuden varainhoitoasetuksen ja sen soveltamissääntöjen periaatteiden soveltamisessa;

64.

toteaa, että vuonna 2004 alamomentin 3 7 0 1 määrärahat jakautuivat seuraavalla tavalla:

65.

toteaa poliittisten ryhmien ulkopuolisten tilintarkastajien vahvistaneen, että kirjanpito on suoritettu voimassa olevien sääntöjen ja kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti;

66.

toteaa, että puhemiehistö käsitteli poliittisten ryhmien talousarvioiden toteuttamista koskevia kertomuksia sekä tilintarkastajien kertomuksia 29. syyskuuta 2005 ja hyväksyi ne;

67.

toteaa, että poliittiset ryhmät eivät pääsääntöisesti ole käyttäneet kokonaan niille myönnettyjä määrärahoja;

68.

kehottaa komissiota ja neuvostoa säätämään tulevien varainhoitoasetuksen uudistamista koskevien neuvottelujen yhteydessä lopullisesti ja kattavasti, miten parlamentin talousarviosta poliittisille ryhmille osoitettuja varoja on lain mukaan käsiteltävä, kuten parlamentti pyysi 15. maaliskuuta 2006 esittämässään kannassa (20);

69.

pitää myönteisenä, että Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevat säännöt tulevat voimaan vuonna 2009 alkavan vaalikauden ensimmäisenä päivänä neuvoston hyväksyttyä ne 19. heinäkuuta 2005;

70.

huomauttaa, että jäsenten kuluja ja korvauksia koskevat säännöt (21) mukautettiin varainhoitoasetukseen toukokuussa 2004;

71.

muistuttaa puhemiehistön 28. toukokuuta 2003 tekemästä päätöksestä, jonka mukaan sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevat säännöt on hyväksytty täysistunnossa, on käynnistettävä menettely jäsenten kuluja ja korvauksia koskevien uusien sääntöjen hyväksymiseksi puhemiehistössä jäsenten asemaa koskevien sääntöjen voimaantuloaikataulun mukaisesti; kehottaa pääsihteeriä tiedottamaan talousarvion valvontavaliokunnalle puhemiehistön tähän mennessä toteuttamista toimenpiteistä;

72.

pyytää puhemiehistöä panemaan täytäntöön jäsenten asemaa koskevissa säännöissä jo vahvistetut ja parlamentin hyväksymät suunnitelmat, joilla luotaisiin järjestelmä, jolla jäsenille korvattaisiin heidän niin halutessaan vain tosiasiassa aiheutuneet matkakulut;

73.

panee merkille, että puhemiehistö hyväksyi 13. joulukuuta 2004 sihteeristökorvauksia koskeviin sääntöihin tarkistuksia, joilla pyrittiin muun muassa parantamaan sääntöjen ja varainhoitoasetuksen vaatimusten välistä yhdenmukaisuutta (22);

74.

pahoittelee, että heinäkuuhun 2004 asti harjoittelijoiden työsopimukset ja riippumattomien henkilöiden, yritysten tai säätiöiden kanssa tehdyt palveluntarjoajia koskevat sopimukset tallennettiin parlamentin tietojärjestelmään samalla koodilla riippumatta sopimustyypistä tai siitä, koskiko sopimus avustajaa vai harjoittelijaa;

75.

pahoittelee, että pääsihteerille ei ole annettu riittävästi tietoa palveluntarjoajien kautta suurelle osalle palkatuista avustajista maksetuista palkoista; on tyytyväinen pääsihteeriltä saatuihin tietoihin jäsenten suoraan palkkaamille avustajille maksetuista palkoista tai maksun välittäjien avustajille maksamista palkoista;

76.

pahoittelee, että 20. helmikuuta 2006 mennessä 87,2 prosenttia jäsenistä ei ollut jättänyt avustajakorvauksia koskevia menoselvityksiä, joiden jättämisen määräaika oli ollut 1. marraskuuta 2005, kuten jäsenten kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen 14 artiklan 5 kohdan e alakohdassa sekä 14 artiklan 6 kohdan b ja c alakohdassa vaaditaan, ja jotka sisältävät ilmoitukset jäsenten avustajien liittämisestä sosiaaliturvajärjestelmään, mikäli avustajalla on palveluntarjoajan kautta solmittu sopimus; pahoittelee myös, että parlamentti ei ole vielä tehnyt puitesopimuksia sellaisten yritysten kanssa, jotka ovat erikoistuneet työsopimuksiin liittyvien vero- ja sosiaaliturva-asioiden hoitoon sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti, kuten edellytetään jäsenten kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen 14 artiklan 5 kohdan f alakohdassa ja kuten on pyydetty ainakin heinäkuusta 2004 alkaen;

77.

väittää, että yksilöllisten tiedonantojen lähettäminen niille jäsenille, jotka eivät ole vielä jättäneet kyseisiä asiakirjoja, olisi tehokkain tapa ratkaista jäsenten avustajakorvauksia koskevista puuttuvista asiakirjoista aiheutuva ongelma;

78.

kehottaa puhemiehistöä päättämään pian parlamentin jäsenten avustajien asemaa käsitelleen parlamentaarisen työryhmän työn tuloksista käytävän keskustelun; kehottaa pääsihteeriä tiedottamaan talousarvion valvontavaliokunnalle työryhmän ehdotuksista sekä puhemiehistön päätöksestä;

79.

kehottaa puhemiehistöä laatimaan jäsenten avustajia koskevat säännöt, joissa vahvistettaisiin muun muassa palvelukseenottoa, työehtoja, sosiaaliturvaa ja verotusta koskevat ehdot; edellyttää kyseisten sääntöjen tulevan voimaan mahdollisimman pian;

80.

muistuttaa, että tilintarkastustuomioistuin on kolmena edellisenä vuotena antamissaan vuosikertomuksissa todennut, että Euroopan parlamentin lisäeläkejärjestelmää varten on luotava asianmukainen oikeusperusta; muistuttaa, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan olisi lisäksi vahvistettava selkeät säännöt mahdollisen alijäämän varalle (23); panee kuitenkin merkille, että parlamentin oikeudellisen yksikön mukaan lisäeläkejärjestelmällä on jo riittävä oikeusperusta, koska EY:n perustamissopimuksen 199 artiklassa (entinen 142 artikla) määrätään Euroopan parlamentin itsemääräämisoikeudesta ja annetaan Euroopan parlamentille oikeus toteuttaa mitä tahansa työjärjestyksensä kannalta välttämättömiä toimia, ja että lisäksi siinä vaiheessa, kun jäsenten asemaa koskevat säännöt tulevat voimaan, kyseisten sääntöjen 27 artikla muodostaa eläkerahaston oikeusperustan (24);

81.

viittaa lisäksi varainhoidon pääosaston vuotta 2004 koskevaan toimintakertomukseen, jossa eritellään lisäeläkejärjestelmän osalta seuraavat seikat:

82.

toteaa, että marraskuussa 2005 lisäeläkerahastossa oli 475 jäsentä, jotka maksoivat 948 euroa kuukausimaksua (1/3) yleisestä kulukorvauksesta, kun taas parlamentti maksoi kuukausittain 1 896 euroa (2/3); toteaa lisäksi, että vapaaehtoiseen eläkejärjestelmään osoitettiin vuoden 2004 talousarviossa 10 300 000 euroa;

83.

toteaa, että eläkerahaston vakuutustekninen tulos 31. joulukuuta 2004 oli 43 756 745 euroa alijäämäinen ja rahoitustaso oli 76,8 prosenttia sekä että 31. joulukuuta 2005 mennessä alijäämä oli vähentynyt merkittävästi 28 875 417 euroon ja rahoitustaso noussut 86,1 prosenttiin (25);

84.

panee merkille, että tammikuusta 2005 lähtien jäsenet ovat 60 vuotta täytettyään ja maksettuaan vain viisi vuotta eläkemaksuja voineet saada kuukausittain 1 276 euroa eläkettä;

85.

panee merkille, että puhemiehistö ei ole ryhtynyt toimiin tilintarkastustuomioistuimen vuosina 2002–2005 esittämien huomioiden johdosta; toteaa, että puhemiehistö hyväksyi 30. marraskuuta 2005 seuraavat toimenpiteet:

86.

katsoo, että parlamentin ja eläkerahaston välisestä suhteesta on tehtävä sopimus vielä kuluvan vuoden aikana; kehottaa pääsihteeriä toimittamaan talousarvion valvontavaliokunnalle joulukuussa 2006 tilanneselvityksen;

87.

katsoo lisäksi, että jäsenten vapaaehtoiseen eläkejärjestelmään suorittamien maksujen on tultava suoraan henkilökohtaisista tuloista eikä parlamentin korvausjärjestelmän kautta; panee kuitenkin merkille, että lausunnossaan nro 5/99 tilintarkastustuomioistuin totesi, että rahaston ja jäsenten kannalta nykyinen maksujärjestelmä on ollut tehokas; lisäksi se on antanut parlamentille mahdollisuuden laskea omat maksuvelvoitteensa asianmukaisesti, koska sääntöjen mukaan parlamentin on maksettava kaksinkertaisena jäsenten tosiasiallisesti maksama määrä; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin ei pitänyt ongelmallisena järjestelmän säilyttämistä edellyttäen, että se määritellään paremmin ja että sen toimintaa säännellään virallisella asiakirjalla;

88.

panee huolestuneena merkille, että eläkejärjestelmään suoritettavien maksuosuuksien vähentäminen yleisestä kulukorvauksesta saattaa johtaa siihen, että jäsenten epäillään käyttävän julkisia varoja yksityisiin eläkemaksuihinsa, ja kehottaa siksi parlamentin puhemiehistöä ehdottamaan ennen 31. maaliskuuta 2007 toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että eläkejärjestelmän jäsenet suorittavat kyseiset maksut suoraan suorien maksumääräysten avulla;

89.

toteaa, että Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen tultua voimaan vuonna 2009 jäseniä kohdellaan tasavertaisesti eikä lisäeläkerahasto saa enää ottaa uusia jäseniä; katsoo myös, että jäsenten asemaa koskevien sääntöjen voimaantulon jälkeen

90.

toteaa, että Euroopan tason poliittisten puolueiden vuoden 2004 tilit esitettiin seuraavasti:

91.

korostaa poliittisten puolueiden ulkopuolisten tilintarkastajien vahvistaneen, että kirjanpito on suoritettu voimassa olevien sääntöjen ja kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti;

92.

painottaa, etteivät Euroopan tason poliittiset puolueet voineet vielä käyttää kokonaan niille osoitettuja määrärahoja;

93.

korostaa, että 15. maaliskuuta 2006 esittämässään kannassa (26) varainhoitoasetuksen uudistamisesta parlamentti ehdotti, että Euroopan tason poliittisten puolueiden omien varojen oikeudellisessa kohtelussa noudatetaan Euroopan tason poliittisia puolueita ja niiden rahoitusta koskevista säännöistä 4 päivänä marraskuuta 2003 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 2004/2003 (27);

94.

muistuttaa, että asiasta vastaava valiokunta toimittaa parlamentille lähitulevaisuudessa mietinnön asetuksen (EY) N:o 2004/2003 soveltamisesta ja että kyseistä asetusta sovellettiin ensimmäisen kerran vuonna 2004;

95.

kehottaa puhemiehistöä ottamaan huomioon seuraavat huomautukset, jotta asetusta (EY) N:o 2004/2003 voitaisiin soveltaa entistä tehokkaammin:

96.

kehottaa pääsihteeriä selvittämään vuoden 2006 joulukuun loppuun mennessä, kuinka uusista jäsenvaltioista tulevien virkamiesten palkkaaminen on edistynyt ja luokittelemaan heidät selvityksessä ryhmiin (tulkit, kääntäjät, hallintovirkamiehet jne.);

97.

korostaa, että monikielisyys on yksi Euroopan unionin tunnusomaisimpia piirteitä ja että se ilmentää unionin kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta ja takaa unionin kansalaisten tasavertaisen kohtelun; korostaa, että monikielisyys takaa kansalaisille oikeuden viestiä Euroopan unionin toimielinten kanssa jollakin unionin virallisista kielistä ja antaa heille näin mahdollisuuden käyttää oikeuttaan demokraattiseen valvontaan;

98.

huomauttaa, että tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomusta nro 5/2005 käsitellään tarkemmin siitä annetussa päätöslauselmassa;

99.

myöntää, että parlamentin toistuvat matkat sen toimipaikkojen välillä nostavat usean toiminta-alueen, muun muassa tulkkauksen, kustannuksia huomattavasti, kuten tilintarkastustuomioistuin totesi erityiskertomuksessaan 5/2005;

100.

viittaa toimielinten välisen sopimuksen tekemisestä paremmasta lainsäädännöstä 9. lokakuuta 2003 tekemäänsä päätökseen (28) ja panee merkille vaikutusanalyysityöryhmän päätelmät (29), joiden mukaan

101.

katsoo, että vaikutusanalyysin mukaan ottamiseen liittyy riskejä, jotka saattaisivat haitata parlamentin työskentelyä, ja näin

102.

kehottaa siksi pääsihteeriä ja asiasta vastaavia parlamentin elimiä selittämään, miten ne aikovat panna täytäntöön paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten sopimuksen kyseisen osan;

103.

pitää myönteisenä, että sisäisen tarkastuksen yksikön laatimia tarkastuskertomuksia on käsitelty tarkistetussa pääsihteerin toimintakertomuksessa, jonka tämä toimitti Euroopan parlamentin asiasta vastaaville elimille yhdessä tarkastuslausumansa kanssa; toteaa, että toimintakertomus sisältää 47 yksittäistä toimenpidettä, ja kehottaa pääsihteeriä ilmoittamaan, mitkä näistä toimenpiteistä hän on valinnut painopistealueiksi;

104.

toteaa, että parlamentti huolehtii alamomentin 3 7 0 1 toteutuksesta sitoutumattomien jäsenten osalta ja on vahvistanut toteutuksen luotettavuuden; huomauttaa, että kyseiseen alamomenttiin liittyvät asiakirjat julkaistaan parlamentin Internet-sivustolla;

105.

panee merkille, että pääsihteerin ehdotukset toisaalta poliittisten ryhmien sisäisen tarkastajan valintaa koskevaksi kirjemalliksi ja toisaalta poliittisten ryhmien talouskertomuksiksi on toimitettu puhemiehistölle keskusteluja ja hyväksymistä varten; panee merkille, että päätöstä asiasta ei vielä ole tehty, ja kehottaa puhemiehistöä ilmoittamaan talousarvion valvontavaliokunnalle keskustelujen tuloksesta;

106.

panee merkille, että parlamentti ryhtyi vuonna 2004 — valmistellakseen Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamista — yhdistämään teknisesti siihen asti toisistaan riippumattomia parlamentin jäsenten kulukorvauksia koskevia hallintojärjestelmiä (PAM-hanke: Portail Applicatif des Membres);

107.

panee merkille, että kurinpitolautakunta on saattanut päätökseen työnsä, joka koski vastuuta 4 136 125 Belgian frangin poikkeamasta kassatilanteen ja vuoden 1982 vastaavien tilien välillä; odottaa, että kyseiset varat peritään takaisin korkoineen;

108.

panee tyytyväisenä merkille, että puhemiehistö hyväksyi 12. joulukuuta 2005 EMAS-työryhmän (”Eco-Management and Audit System”) laatiman loppuraportin ja että parlamentin sisäistä ympäristönhallintajärjestelmää koskeva raportti julkaistiin parlamentin Internet-sivustolla helmikuussa 2006;

109.

panee merkille, että jäsenten käytettävissä olevia tietotekniikkapalveluita on edelleen parannettu, etenkin

110.

vaatii, että elektroninen allekirjoitusjärjestelmä, jota koskeva pilottihanke on meneillään, otetaan käyttöön mahdollisimman pian, jotta jäsenet voivat allekirjoittaa asiakirjoja, kuten tarkistustekstejä ja kysymyksiä, ilman että heidän tarvitsee käyttää paperiversioita, mikä parantaisi jäsenten työn tehokkuutta parlamentissa;

111.

toteaa kvestoreiden päättäneen 16. marraskuuta 2005, että valiokuntien asiakirjat jaetaan edelleen kyseisten valiokuntien jäsenille mutta Strasbourgissa hyväksyttyjen tekstien ja lehdistötiedotteiden jakelu paperimuodossa lopetetaan.