EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document L:2005:175:FULL

Euroopan unionin virallinen lehti, L 175, 08. heinäkuuta 2005


Display all documents published in this Official Journal
 

ISSN 1725-261X

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 175

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

48. vuosikerta
8. heinäkuu 2005


Sisältö

 

I   Säädökset, jotka on julkaistava

Sivu

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1072/2005, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2005, tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

1

 

*

Komission asetus (EY) N:o 1073/2005 annettu 7 päivänä heinäkuuta 2005, tiettyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti annetun asetuksen (EY) N:o 1725/2003 muuttamisesta tulkinnan IFRIC 2 osalta ( 1 )

3

 

*

Komission asetus (EY) N:o 1074/2005, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2005, viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä erityisesti tuotantokyvyn osalta annetun asetuksen (EY) N:o 1227/2000 muuttamisesta

12

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1075/2005, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2005, viinialan vientitodistusten antamisesta

14

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1076/2005, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2005, puuvillan, josta siemeniä ei ole poistettu, maailmanmarkkinahinnan vahvistamisesta

15

 

 

II   Säädökset, joita ei tarvitse julkaista

 

 

Komissio

 

*

Komission päätös, tehty 6 päivänä heinäkuuta 2005, poikkeusten myöntämisestä jäsenvaltioiden tilastojärjestelmien saattamiseksi rahoitustilejä koskevasta julkisyhteisöjen vuositilinpidosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 501/2004 mukaisiksi (tiedoksiannettu numerolla K(2005) 1861)

16

 

*

Komission päätös, tehty 6 päivänä heinäkuuta 2005, poikkeuksien myöntämisestä tietyille jäsenvaltioille neuvoston asetuksen (EY) N:o 1222/2004 mukaiseen ensimmäiseen neljännesvuosittaiseen tietojen toimittamiseen (tiedoksiannettu numerolla K(2005) 1874)

20

 

*

Komission päätös, tehty 7 päivänä heinäkuuta 2005, Taiwanista ja Vietnamista peräisin olevien tiettyjen putkien liitos- ja muiden osien tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn päättämisestä

21

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I Säädökset, jotka on julkaistava

8.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 175/1


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1072/2005,

annettu 7 päivänä heinäkuuta 2005,

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon hedelmien ja vihannesten tuontijärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 21 päivänä joulukuuta 1994 annetun komission asetuksen (EY) N:o 3223/94 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 3223/94 4 artiklassa tarkoitetut tuonnin kiinteät arvot vahvistetaan liitteessä olevassa taulukossa merkityllä tavalla.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 8 päivänä heinäkuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä heinäkuuta 2005.

Komission puolesta

J. M. SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EYVL L 337, 24.12.1994, s. 66. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1947/2002 (EYVL L 299, 1.11.2002, s. 17).


LIITE

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi 7 päivänä heinäkuuta 2005 annettuun komission asetukseen

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmannen maan koodi (1)

Tuonnin kiinteä arvo

0702 00 00

052

45,3

096

42,0

999

43,7

0707 00 05

052

102,8

999

102,8

0709 90 70

052

82,1

999

82,1

0805 50 10

388

58,3

528

53,7

999

56,0

0808 10 80

388

84,5

400

96,1

404

94,3

508

64,4

512

76,0

528

56,8

720

76,1

804

89,2

999

79,7

0808 20 50

388

80,7

512

47,8

528

60,4

800

35,3

999

56,1

0809 10 00

052

180,1

999

180,1

0809 20 95

052

282,8

400

316,1

999

299,5

0809 40 05

624

113,7

999

113,7


(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 750/2005 (EUVL L 126, 19.5.2005, s. 12) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”999” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


8.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 175/3


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1073/2005

annettu 7 päivänä heinäkuuta 2005,

tiettyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti annetun asetuksen (EY) N:o 1725/2003 muuttamisesta tulkinnan IFRIC 2 osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta 19 päivänä heinäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 (1), ja erityisesti sen 3 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Tietyt kansainväliset tilinpäätösstandardit ja tulkinnat, jotka olivat voimassa 14 päivänä syyskuuta 2002, hyväksyttiin komission asetuksella (EY) N:o 1725/2003 (2).

(2)

International Accounting Standards Board (IASB) julkaisi 17 päivänä joulukuuta 2003 tarkistetun standardin IAS 32 (Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot ja esittämistapa). IAS 32:ssa määritetään perusperiaatteet rahoitusinstrumenttien kirjaamiselle omaan tai vieraaseen pääomaan, ja Euroopan komissio hyväksyi sen 29 päivänä joulukuuta 2004 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 2237/2004 (3).

(3)

IASB kehotti osuustoiminnallisten yhteisöjen edustajien kanssa käytyjen kahdenvälisten keskusteluiden ja komission esittämän pyynnön perusteella IFRIC-komiteaa (International Financial Reporting Interpretation Committee) laatimaan tulkinnan helpottamaan tarkistetun IAS 32:n soveltamista.

(4)

Tulkinta IFRIC 2 (Jäsenten osuudet osuustoiminnallisissa yhteisöissä ja muut vastaavat instrumentit) julkaistiin 25 päivänä marraskuuta 2004. Tulkinnassa selvennetään, että jäsenten osuuksien luokittelu rahoitusveloiksi tai omaksi pääomaksi riippuu kyseisten osuuksien ominaisuuksista, erityisesti niiden lunastusehdoista. Tämän tulkinnan soveltaminen alkaa samana päivänä kuin IAS 32:n, kuten kyseisen standardin hyväksymisestä 29 päivänä joulukuuta 2004 annetun asetuksen (EY) N:o 2237/2004 johdanto-osan 3 kappaleessa todetaan.

(5)

Alan teknisten asiantuntijoiden kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella voidaan todeta, että tulkinta IFRIC 2 (Jäsenten osuudet osuustoiminnallisissa yhteisöissä ja muut vastaavat instrumentit) täyttää asetuksen (EY) N:o 1606/2002 3 artiklan 2 kohdassa säädetyt hyväksymisperusteet.

(6)

Näistä syistä asetus (EY) N:o 1725/2003 olisi muutettava.

(7)

Muutoksen olisi tultava poikkeuksellisesti voimaan yhtiön 1 päivänä tammikuuta 2005 tai sen jälkeen alkavalla tilikaudella eli ennen tämän asetuksen julkaisemista. Taannehtiva soveltaminen on poikkeuksellisesti tarpeen, jotta osuustoiminnalliset yhteisöt voivat laatia tilinpäätöksensä IAS 32:n ja tulkinnan IFRIC 2 mukaisesti, ja koska kyseiset yhteisöt saattoivat perustellusti odottaa tällaista soveltamista jo silloin, kun IAS 32 hyväksyttiin.

(8)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tilinpäätöskysymysten sääntelykomitean lausunnon mukaisia,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1725/2003 liitettä seuraavasti:

Lisätään tämän asetuksen liitteessä oleva tulkinta IFRIC 2 (Jäsenten osuudet osuustoiminnallisissa yhteisöissä ja muut vastaavat instrumentit).

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan yhtiön 1 päivänä tammikuuta 2005 tai sen jälkeen alkavalla tilikaudella.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä heinäkuuta 2005.

Komission puolesta

Charlie McCREEVY

Komission jäsen


(1)  EYVL L 243, 11.9.2002, s. 1.

(2)  EUVL L 261, 13.10.2003, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 211/2005 (EUVL L 41, 11.2.2005, s. 1).

(3)  EUVL L 393, 31.12.2004, s. 1.


LIITE

KANSAINVÄLISET TILINPÄÄTÖSSTANDARDIT (IFRS)

IFRIC 2

Jäsenten osuudet osuustoiminnallisissa yhteisöissä ja muut vastaavat instrumentit

Jäljentäminen sallittu Euroopan talousalueella. Kaikki oikeudet pidätetään Euroopan talousalueen ulkopuolella, lukuun ottamatta oikeutta jäljentää omaa käyttöä tai muuta kohtuullista tarkoitusta varten. Lisätietoja saatavilla IASB:ltä sen Internet-sivustosta osoitteesta www.iasb.org.uk

TULKINTA IFRIC 2

Jäsenten osuudet osuustoiminnallisissa yhteisöissä ja muut vastaavat instrumentit

Viittaukset

IAS 32 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot ja esittämistapa (uudistettu 2003)

IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen (uudistettu 2003)

Tausta

1

Osuuskunnat ja muut vastaavat yhteisöt ovat yksityishenkilöiden muodostamia ryhmiä, joiden tarkoituksena on yhteisten taloudellisten ja sosiaalisten tarpeiden täyttäminen. Kansallisessa lainsäädännössä osuuskunta määritellään yleensä yhteisöksi, joka pyrkii edistämään jäsentensä taloudellista menestystä yhteisen liiketoiminnan avulla (oman avun periaate). Jäsenillä osuuskunnassa olevista osuuksista käytetään usein nimitystä jäsenten osuudet tai muuta vastaavaa nimitystä, ja jäljempänä niitä nimitetään ”jäsenten osuuksiksi”.

2

IAS 32:ssa määrätään periaatteet, joiden mukaan rahoitusinstrumentit luokitellaan rahoitusveloiksi tai omaksi pääomaksi. Nämä periaatteet koskevat erityisesti lunastusvelvoitteisia instrumentteja, jotka oikeuttavat niiden haltijan vaatimaan liikkeeseenlaskijaa lunastamaan kyseiset instrumentit käteisvaroja tai muuta rahoitusinstrumenttia vastaan. Näitä periaatteita on vaikeaa soveltaa jäsenten osuuksiin osuustoiminnallisissa yhteisöissä ja muihin vastaaviin instrumentteihin. Jotkin IASB:n etutahot ovat pyytäneet apua ymmärtääkseen, miten IAS 32:n periaatteita sovelletaan jäsenten osuuksiin ja muihin vastaaviin instrumentteihin, joilla on tiettyjä piirteitä, ja ymmärtääkseen olosuhteita, joissa nämä piirteet vaikuttavat luokitteluun velaksi tai omaksi pääomaksi.

Soveltamisala

3

Tämä tulkinta koskee IAS 32:n soveltamisalaan kuuluvia rahoitusinstrumentteja, joita ovat myös osuuskuntien jäsenille liikkeeseen lasketut rahoitusinstrumentit, jotka osoittavat jäsenten omistusosuutta yhteisössä. Tämä tulkinta ei koske rahoitusinstrumentteja, jotka tullaan toteuttamaan tai voidaan toteuttaa yhteisön omina oman pääoman ehtoisina instrumentteina.

Käsiteltävä asia

4

Monilla rahoitusinstrumenteilla, myös jäsenten osuuksilla, on oman pääoman ominaisuuksia, esimerkiksi äänioikeus ja oikeus osuuteen voitonjaosta. Jotkin rahoitusinstrumentit tuottavat haltijalleen oikeuden vaatia liikkeeseenlaskijaa lunastamaan ne käteisvaroja tai muita rahoitusvaroja vastaan, mutta tähän oikeuteen voi sisältyä tai liittyä rahoitusinstrumenttien lunastusta koskevia rajoituksia. Miten tällaisia lunastusehtoja tulee arvioida ratkaistaessa, pitääkö rahoitusinstrumentit luokitella veloiksi vai omaksi pääomaksi?

Päätös

5

Rahoitusinstrumentin (mukaan lukien jäsenten osuudet osuustoiminnallisissa yhteisöissä) haltijan sopimusperusteinen oikeus vaatia lunastusta ei sinänsä edellytä rahoitusinstrumentin luokittelemista rahoitusvelaksi. Sen sijaan yhteisön on otettava huomioon rahoitusinstrumentin kaikki ehdot päättäessään sen luokittelemisesta rahoitusvelaksi tai omaksi pääomaksi. Näitä ehtoja ovat esimerkiksi luokitteluajankohtana voimassa olevat asiaankuuluvat paikalliset lait, määräykset ja yhteisön säännöt, mutta niihin ei lueta näiden lakien, määräysten tai sääntöjen tulevaisuudessa odotettavissa olevia muutoksia.

6

Jäsenten osuudet, jotka luokiteltaisiin omaksi pääomaksi siinä tapauksessa, että jäsenillä ei olisi oikeutta vaati lunastusta, ovat omaa pääomaa, jos kumpi tahansa kappaleissa 7 ja 8 kuvatuista olosuhteista vallitsee. Vaadittaessa maksettavat talletukset, mukaan lukien käyttö- ja talletustilit ja vastaavat sopimukset, joita syntyy jäsenten ollessa asiakkaina, ovat yhteisön rahoitusvelkoja.

7

Jäsenten osuudet ovat omaa pääomaa, jos yhteisöllä on ehdoton oikeus kieltäytyä lunastamasta jäsenten osuuksia.

8

Paikallinen laki tai määräys taikka yhteisön säännöt saattavat sisältää erityyppisiä kieltoja, jotka koskevat jäsenten osuuksien lunastamista, esimerkiksi ehdottomia kieltoja tai maksuvalmiuskriteereihin perustuvia kieltoja. Jos paikallinen laki, määräys tai yhteisön säännöt kieltävät lunastuksen ehdottomasti, jäsenten osuudet ovat omaa pääomaa. Sellaiset paikallisen lain tai määräyksen taikka yhteisön sääntöjen kohdat, jotka kieltävät lunastamisen vain ehtojen – esimerkiksi maksuvalmiusrajoitusten – toteutuessa (tai jäädessä toteutumatta), eivät kuitenkaan tee jäsenten osuuksista omaa pääomaa.

9

Ehdoton kielto voi olla täydellinen siten, että lunastaminen on aina kiellettyä. Ehdoton kielto voi olla osittainen siten, että se estää jäsenten osuuksien lunastamisen, jos lunastuksen seurauksena jäsenten osuuksien lukumäärä tai jäsenten osuuksina maksetun pääoman määrä laskisi alle tietyn tason. Lunastuskiellon alaisen määrän ylittävät jäsenten osuudet ovat velkoja, ellei yhteisöllä ole kappaleessa 7 kuvattua ehdotonta oikeutta kieltäytyä lunastuksesta. Joskus osuuksien lukumäärä tai maksetun pääoman määrä, jota lunastuskielto koskee, saattaa muuttua eri ajankohtien välillä. Tällainen lunastuskiellon muutos johtaa rahoitusvelkojen ja oman pääoman väliseen siirtoon.

10

Yhteisön on arvostettava lunastusvelvoitteesta johtuva rahoitusvelkansa alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon. Kun kysymys on lunastettavista jäsenten osuuksista, yhteisö määrittää lunastusvelvoitteesta johtuvan rahoitusvelan käyvän arvon siten, että se on vähintään yhteisön sääntöjen tai sovellettavan lainsäädännön sisältämien lunastusehtojen mukaan maksettavaksi tuleva enimmäismäärä diskontattuna ensimmäisestä päivästä, jona maksun suorittamista voitaisiin vaatia (katso esimerkki 3).

11

Kuten IAS 32:n kappale 35 vaatii, voitonjaot oman pääoman ehtoisten instrumenttien haltijoille kirjataan suoraan omaan pääomaan oikaistuna mahdollisella tuloveroihin liittyvällä hyödyllä. Korot, osingot ja muut rahoitusveloiksi luokiteltuihin rahoitusinstrumenttien liittyvät erät ovat kuluja riippumatta siitä, nimitetäänkö näitä maksettuja määriä oikeudellisesti osingoiksi, koroiksi vai joksikin muuksi.

12

Liitteessä, joka on kiinteä osa päätöstä, annetaan esimerkkejä tämän päätöksen soveltamisesta.

Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot

13

Silloin kun lunastuskieltoon tullut muutos aiheuttaa siirron rahoitusvelkojen ja oman pääoman välillä, yhteisön on esitettävä erikseen siirron määrä ja ajankohta sekä siirtoon johtanut syy.

Voimaantulo

14

Tämän tulkinnan voimaantuloaika ja siirtymiseen liittyvät vaatimukset ovat samat kuin IAS 32:n (uudistettu 2003). Yhteisön on sovellettava tätä tulkintaa 1.1.2005 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Jos yhteisö soveltaa tätä tulkintaa aikaisemmin kuin 1.1.2005 alkavalla kaudella, tästä on annettava tieto. Tätä tulkintaa on sovellettava takautuvasti.

Liite

ESIMERKKEJÄ PÄÄTÖKSEN SOVELTAMISESTA

Tämä liite on kiinteä osa tulkintaa.

A1

Tässä liitteessä annetaan seitsemän esimerkkiä IFRIC:n päätöksen soveltamisesta. Esimerkit eivät muodosta kattavaa luetteloa, vaan myös muunlaiset tosiseikat ovat mahdollisia. Kussakin esimerkissä oletetaan, ettei instrumenttiin liity muita rahoitusvelaksi luokittelemista edellyttäviä ehtoja kuin ne, jotka on annettu esimerkin tiedoissa.

EHDOTON OIKEUS KIELTÄYTYÄ LUNASTUKSESTA (kappale 7)

Esimerkki 1

Taustatiedot

A2

Yhteisön säännöt määräävät, että osuuksien lunastaminen on ainoastaan yhteisön omassa harkintavallassa. Sääntöihin ei sisälly tarkempia lisäohjeita tästä harkintaoikeudesta eikä sitä koskevia rajoituksia. Yhteisö ei ole koskaan aikaisemmin kieltäytynyt lunastamasta jäsenosuuksia, vaikka hallituksella on tähän oikeus.

Luokittelu

A3

Yhteisöllä on ehdoton oikeus kieltäytyä lunastuksesta, ja jäsenten osuudet ovat omaa pääomaa. IAS 32:ssa määrätään rahoitusinstrumentin ehtoihin perustuvat luokitteluperiaatteet ja todetaan, että aikaisemmat harkinnanvaraiset maksut tai aikomus suorittaa tällaisia maksuja eivät anna aihetta velaksi luokittelemiseen. IAS 32:n kappaleessa AG26 sanotaan seuraavasti:

Silloin kun etuosakkeet eivät ole lunastettavissa, asianmukainen luokittelu määräytyy muiden niihin liittyvien oikeuksien perusteella. Luokittelu perustuu sopimuksen mukaisten järjestelyjen tosiasiallisen luonteen arviointiin sekä rahoitusvelkojen ja oman pääoman ehtoisen instrumentin määritelmiin. Silloin kun voitonjako etuosakkeiden haltijoille on liikkeeseenlaskijan päätettävissä, riippumatta siitä, ovatko osakkeet kumuloituvaa voittoa kerryttäviä tai kerryttämättömiä, osakkeet ovat oman pääoman ehtoisia instrumentteja. Etuosakkeen luokitteluun oman pääoman ehtoiseksi instrumentiksi tai rahoitusvelaksi eivät vaikuta esimerkiksi

a)

aikaisemmat voitonjaot;

b)

aikomus jakaa voittoa tulevaisuudessa;

c)

mahdollinen negatiivinen vaikutus liikkeeseenlaskijan kantaosakkeiden hintaan, jos voittoa ei jaeta (koska osinkojen jakamatta jättäminen etuosakkeille rajoittaa osingonjakoa kantaosakkeille);

d)

liikkeeseenlaskijan oman pääoman rahastojen määrä;

e)

liikkeeseenlaskijan odotukset kauden voitosta tai tappiosta; tai

f)

pystyykö liikkeeseenlaskija vaikuttamaan kauden voiton tai tappion määrään.

Esimerkki 2

Taustatiedot

A4

Yhteisön säännöt määräävät, että osuuksien lunastaminen on ainoastaan yhteisön omassa harkintavallassa. Säännöt määräävät kuitenkin lisäksi, että lunastusvaatimus hyväksytään automaattisesti, paitsi silloin kun yhteisö ei pysty suorittamaan maksuja ilman että se rikkoisi paikallisia maksuvalmius- tai rahastointimääräyksiä.

Luokittelu

A5

Yhteisöllä ei ole ehdotonta oikeutta kieltäytyä lunastuksesta, ja jäsenten osuudet ovat rahoitusvelkaa. Edellä kuvatut rajoitukset perustuvat yhteisön velanmaksukykyyn. Ne rajoittavat osuuksien lunastamista vain, jos maksuvalmius- tai rahastointivaatimukset eivät täyty, ja silloinkin vain siihen saakka, kunnes ne täyttyvät. Näin ollen ne eivät IAS 32:ssa määrättyjen periaatteiden mukaisesti johda rahoitusinstrumentin luokittelemiseen omaksi pääomaksi. IAS 32:n kappaleessa AG25 sanotaan seuraavasti:

Etuosakkeet voidaan laskea liikkeeseen erilaisilla oikeuksilla varustettuna. Ratkaistessaan, onko etuosake rahoitusvelkaa vai omaa pääomaa, liikkeeseenlaskija arvioi osakkeeseen liittyviä nimenomaisia oikeuksia selvittääkseen, onko sillä rahoitusvelan perusominaisuudet. Esimerkiksi etuosake, joka lunastetaan takaisin tiettynä päivänä tai haltijan vaatiessa, sisältää rahoitusvelan, koska liikkeeseenlaskijalla on velvollisuus siirtää rahoitusvaroja osakkeen haltijalle: Liikkeeseenlaskijan mahdollinen kyvyttömyys täyttää etuosakkeen lunastusvelvoite, kun sitä vaaditaan sopimukseen perustuen, ei poista velvoitetta riippumatta siitä, johtuuko se rahan puutteesta, lakisääteisestä rajoitteesta vai voittojen tai oman pääoman rahastojen pienuudesta. [Korostus lisätty]

LUNASTUSKIELLOT (kappaleet 8 ja 9)

Esimerkki 3

Taustatiedot

A6

Osuuskunta on laskenut liikkeeseen osuuksia jäsenilleen eri ajankohtina erilaisia määriä seuraavasti:

a)

1. tammikuuta 20x1 100 000 osuutta hintaan 10 CU (1 000 000 CU);

b)

1. tammikuuta 20x2 100 000 osuutta hintaan 20 CU (lisäys 2 000 000 CU, joten liikkeeseen lasketut osuudet ovat yhteensä 3 000 000 CU).

Osuudet lunastetaan vaadittaessa siihen hintaan, jolla ne laskettiin liikkeeseen.

A7

Yhteisön säännöt määräävät, että kertyneet lunastukset eivät saa ylittää 20:tä prosenttia jäsenten osuuksien korkeimmasta koskaan ulkona olleesta lukumäärästä. Yhteisöllä on 31. joulukuuta 20x2 ulkona 200 000 osuutta, joka on korkein koskaan ulkona ollut jäsenten osuuksien lukumäärä, eikä yhtään osuutta ole lunastettu aikaisemmin. Yhteisö muuttaa sääntöjään 1. tammikuuta 20x3 siten, että kertyneiden lunastusten enimmäismäärä nostetaan 25 prosenttiin korkeimmasta koskaan ulkona olleesta jäsenten osuuksien lukumäärästä.

Luokittelu

Ennen sääntöjen muutosta

A8

Lunastuskiellon alaisen määrän ylittävät jäsenten osuudet ovat rahoitusvelkaa. Osuustoiminnallinen yhteisö arvostaa tämän rahoitusvelan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon. Koska nämä osuudet lunastetaan vaadittaessa, osuustoiminnallinen yhteisö määrittää tällaisten rahoitusvelkojen käyvän arvon siten, kuin määrätään IAS 39:n kappaleessa 49, jossa sanotaan: ”Vaadittaessa maksettavan velan (esimerkiksi vaadittaessa maksettavan talletuksen) käypä arvo on vähintään se määrä, joka voidaan vaatia maksettavaksi…”. Näin ollen osuustoiminnallinen yhteisö luokittelee rahoitusvelaksi lunastusehtojen mukaisesti vaadittaessa maksettavan enimmäismäärän.

A9

Lunastusehtojen mukainen maksettava enimmäismäärä 1. tammikuuta 20x1 on 20 000 osuutta hintaan 10 CU, ja näin ollen yhteisö luokittelee 200 000 CU rahoitusvelaksi ja 800 000 CU omaksi pääomaksi. Koska uusia osuuksia lasketaan liikkeeseen 1. tammikuuta 20x2 hintaan 20 CU, lunastusehtojen mukainen maksettava enimmäismäärä kasvaa kuitenkin 40 000 osuuteen hintaan 20 CU. Uusien osuuksien liikkeeseen laskeminen hintaan 20 CU synnyttää uuden velan, joka arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon. Sen jälkeen kun nämä osuudet on laskettu liikkeeseen, velka on 20 prosenttia kaikista liikkeeseen lasketuista osuuksista (200 000), arvostettuna hintaan 20 CU, toisin sanoen 800 000 CU. Tämä edellyttää 600 000 CU:n suuruisen lisävelan kirjaamista. Tässä esimerkissä ei kirjata voittoa eikä tappiota. Nyt yhteisö siis luokittelee 800 000 CU rahoitusveloiksi ja 2 200 000 CU omaksi pääomaksi. Tässä esimerkissä oletetaan näiden määrien pysyvän muuttumattomina ajankohtien 1. tammikuuta 20x1 ja 31. joulukuuta 20x2 välillä.

Sääntöjen muutoksen jälkeen

A10

Sääntöjen muutoksesta seuraa, että osuustoiminnallista yhteisöä voidaan nyt vaatia lunastamaan enintään 25 prosenttia ulkona olevista osuuksistaan, toisin sanoen enintään 50 000 osuutta hintaan 20 CU. Osuustoiminnallinen yhteisö luokittelee näin ollen 1. tammikuuta 20x3 rahoitusvelaksi 1 000 000 CU, joka on lunastusehtojen mukainen vaadittaessa maksettava enimmäismäärä IAS 39:n kappaleen 49 mukaisesti. Tämän vuoksi se siirtää 1. tammikuuta 20x3 omasta pääomasta rahoitusvelkoihin 200 000 CU, ja 2 000 000 CU luokitellaan edelleen omaksi pääomaksi. Tässä esimerkissä yhteisö ei kirjaa siirron seurauksena voittoa eikä tappiota.

Esimerkki 4

Taustatiedot

A11

Osuuskuntien toimintaa sääntelevä paikallinen laki tai yhteisön säännöt kieltävät yhteisöä lunastamasta jäsenten osuuksia, jos niiden lunastaminen pienentäisi jäsenten osuuksina maksettua pääomaa niin, että se olisi vähemmän kuin 75 prosenttia jäsenten osuuksina maksetun pääoman korkeimmasta määrästä. Tietyllä osuuskunnalla tämä korkein määrä on 1 000 000 CU. Maksetun pääoman määrä tilinpäätöspäivänä on 900 000 CU.

Luokittelu

A12

Tässä tapauksessa 750 000 CU luokiteltaisiin omaksi pääomaksi ja 150 000 CU rahoitusveloiksi. Jo mainittujen kappaleiden lisäksi IAS 32:n kappaleessa 18(b) sanotaan:

… sellainen rahoitusinstrumentti, jonka haltijalla on oikeus lunastuttaa se liikkeeseenlaskijalla käteisvaroja tai muita rahoitusvaroja vastaan (”lunastusvelvoitteinen instrumentti”), on rahoitusvelka. Näin on silloinkin, kun käteisvarojen tai muiden rahoitusvarojen määrä perustuu indeksiin tai muuhun tekijään, joka mahdollisesti kasvaa tai pienenee, tai kun lunastusvelvoitteinen instrumentti on oikeudelliselta muodoltaan sellainen, että sen haltijalla on oikeus osuuteen liikkeeseenlaskijan varoista kaikkien velkojen vähentämisen jälkeen. Jos haltijalla on oikeus lunastuttaa instrumentti liikkeeseenlaskijalla käteisvaroja tai muita rahoitusvaroja vastaan, tämä tarkoittaa sitä, että lunastusvelvoitteinen instrumentti vastaa rahoitusvelan määritelmää.

A13

Tässä esimerkissä kuvattu lunastuskielto poikkeaa IAS 32:n kappaleissa 19 ja AG25 kuvatuista rajoituksista. Nämä rajoitukset koskevat yhteisön mahdollisuutta maksaa rahoitusvelan erääntyvää määrää, toisin sanoen ne estävät velan maksamisen vain tiettyjen ehtojen täyttyessä. Sen sijaan tässä esimerkissä kuvataan ehdotonta lunastuskieltoa, kun tietty määrä on ylittynyt, riippumatta yhteisön mahdollisuudesta lunastaa jäsenten osuuksia (esimerkiksi kun otetaan huomioon sen käteisvarojen määrä, voitot tai jakokelpoiset rahastot). Tosiasiallisesti lunastuskielto estää rahoitusvelan syntymisen yhteisölle siitä, että se lunastaisi osuuksia yli tietyn määrän maksetusta pääomasta. Tämän vuoksi lunastuskiellon alainen osa osuuksista ei ole rahoitusvelkaa. Vaikka kunkin jäsenen osuudet voivat olla erikseen lunastettavia, osa kaikista ulkona olevista osuuksista ei ole lunastettavissa missään muissa olosuhteissa kuin yhteisön selvitystilan yhteydessä.

Esimerkki 5

Taustatiedot

A14

Tämän esimerkin taustatiedot ovat samat kuin esimerkissä 4. Lisäksi paikallisen lainsäädännön mukaiset maksuvalmiusvaatimukset estävät tilinpäätöspäivänä yhteisöä lunastamasta jäsenten osuuksia, elleivät sen hallussa olevat käteisvarat ja lyhytaikaiset sijoitukset ylitä tiettyä määrää. Näiden maksuvalmiusvaatimusten vaikutus tilinpäätöspäivänä on se, että yhteisö ei voi käyttää jäsenten osuuksien lunastamiseen enempää kuin 50 000 CU.

Luokittelu

A15

Samoin kuin esimerkissä 4 yhteisö luokittelee 750 000 CU omaksi pääomaksi ja 150 000 CU rahoitusveloiksi. Tämä johtuu siitä, että velaksi luokiteltava määrä perustuu yhteisön ehdottomaan oikeuteen kieltäytyä lunastuksesta eikä ehdollisiin rajoituksiin, jotka estävät lunastuksen vain jos maksuvalmiusehdot tai muut ehdot eivät täyty, ja silloinkin vain siihen asti, kunnes ne täyttyvät. Tähän tapaukseen sovelletaan IAS 32:n kappaleita 19 ja AG25.

Esimerkki 6

Taustatiedot

A16

Yhteisön säännöt kieltävät jäsenten osuuksien lunastamisen muuten kuin niiden maksujen määrään asti, jotka on saatu uusien osuuksien liikkeeseen laskemisesta uusille tai olemassa oleville jäsenille kolmen edellisen vuoden aikana. Jäsenten osuuksien liikkeeseen laskemisesta saadut maksut on käytettävä niiden osuuksien lunastamiseen, joiden lunastamista jäsenet ovat vaatineet. Jäsenten osuuksien liikkeeseen laskemisesta saadut maksut kolmelta edelliseltä vuodelta ovat olleet 12 000 CU, eikä yhtään jäsenten osuutta ole lunastettu.

Luokittelu

A17

Yhteisö luokittelee jäsenten osuuksista 12 000 CU rahoitusvelaksi. Yhdenmukaisesti esimerkin 4 päätelmien kanssa ehdottoman lunastuskiellon alaiset jäsenten osuudet eivät ole rahoitusvelkaa. Tällainen ehdoton kielto koskee määrää, joka vastaa aikaisemmin kuin kolmen edellisen vuoden aikana liikkeeseen lasketuista osuuksista saatuja maksuja, ja näin ollen tämä määrä luokitellaan omaksi pääomaksi. Kolmen edellisen vuoden aikana liikkeeseen lasketuista osuuksista saatuja maksuja ei kuitenkaan koske ehdoton lunastuskielto. Kolmen edellisen vuoden aikana liikkeeseen lasketuista jäsenten osuuksista saadut maksut synnyttävät siis rahoitusvelkoja siihen saakka, kunnes ne eivät enää ole käytettävissä jäsenten osuuksien lunastamiseen. Tämän seurauksena yhteisöllä on rahoitusvelka, joka vastaa kolmen edellisen vuoden aikana liikkeeseen lasketuista osuuksista saatuja maksuja vähennettyinä kyseisenä aikana tapahtuneilla lunastuksilla.

Esimerkki 7

Taustatiedot

A18

Yhteisö on osuuspankki. Osuuspankkien toimintaa sääntelevä paikallinen laki määrää, että vähintään 50 prosenttia yhteisön yhteenlasketuista ”ulkona olevista veloista” (termi, joka on kyseisissä määräyksissä määritelty niin, että se sisältää jäsenosuustilit) tulee olla maksetun osuuspääoman muodossa. Määräys vaikuttaa siten, että jos osuuskunnan kaikki ulkona olevat velat ovat muodoltaan jäsenten osuuksia, se pystyy lunastamaan ne kaikki. Yhteisön ulkona olevat velat 31. joulukuuta 20x1 ovat yhteensä 200 000 CU, josta 125 000 CU on jäsenten osuustilejä. Jäsenosuustilien ehtojen mukaan haltijalla on oikeus vaatia osuuksien lunastamista, eikä yhteisön sääntöihin sisälly lunastusrajoituksia.

Luokittelu

A19

Tässä esimerkissä jäsenten osuudet luokitellaan rahoitusveloiksi. Lunastuskielto on samankaltainen kuin IAS 32:n kappaleissa 19 ja AG25 kuvatut rajoitukset. Rajoitus on ehdollinen raja yhteisön mahdollisuudelle maksaa rahoitusvelan erääntyvä määrä, toisin sanoen se estää velan maksamisen vain tiettyjen ehtojen täyttyessä. Täsmällisemmin sanottuna yhteisöä voitaisiin vaatia lunastamaan jäsenten osuuksien koko määrä (125 000 CU), jos se maksaisi kaikki muut velkansa (75 000 CU). Tämän seurauksena lunastuskielto ei estä rahoitusvelan syntymistä yhteisölle sen lunastaessa enemmän kuin tietyn lukumäärän jäsenten osuuksia tai enemmän kuin tietyn määrän maksetusta pääomasta. Se sallii yhteisön ainoastaan lykätä lunastusta siihen asti, kunnes ehto täyttyy, toisin sanoen muiden velkojen maksamiseen saakka. Jäsenten osuudet eivät tässä esimerkissä ole ehdottoman lunastuskiellon alaisia, ja näin ollen ne luokitellaan rahoitusveloiksi.


8.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 175/12


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1074/2005,

annettu 7 päivänä heinäkuuta 2005,

viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä erityisesti tuotantokyvyn osalta annetun asetuksen (EY) N:o 1227/2000 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon viinin yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999 (1) ja erityisesti sen 15 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Jotta yhteisön pinta-alatuen järjestelmä voitaisiin harmonisoida kaikilla maatalouden aloilla, olisi muutettava viiniviljelmien rakenneuudistusta ja uusiin lajikkeisiin siirtymistä koskevaan järjestelmään viinialalla sovellettavan sallitun poikkeaman sääntöjä.

(2)

Muutos aiheuttaisi paljon hallinnollista työtä. Koska viinivuosi alkaa vuosittain 1 päivänä elokuuta, olisi säädettävä, että tätä asetusta sovelletaan 1 päivästä elokuuta 2005 hyväksyttyihin tukihakemuksiin.

(3)

Komission asetuksen (EY) N:o 1227/2000 (2) 16 ja 17 artiklassa vahvistetaan rakenneuudistusta ja uusiin lajikkeisiin siirtymistä koskevan järjestelmän rahoituksen säännöt.

(4)

Varainhoitovuoden 2005 määrärahat on myönnetty jäsenvaltioille määrärahojen alustavasta jaosta jäsenvaltioittain tietyille hehtaarimäärille viinivuonna 2004/2005 neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999 mukaisen viiniviljelmien rakenneuudistuksen ja uusiin lajikkeisiin siirtymisen toteuttamiseksi 6 päivänä lokakuuta 2004 tehdyllä komission päätöksellä 2004/687/EY (3).

(5)

Asetuksen (EY) N:o 1227/2000 16 ja 17 artiklan säännöissä säädetään erityisesti, että jäsenvaltiolle, jonka vastaavia menoja ei ole toteutettu eikä maksettu 30 päivänä kesäkuuta, myönnetyt määrärahat jaetaan uudelleen niille jäsenvaltioille, joiden kaikki toteutuneet ja maksetut menot vastaavat niille jaettua määrärahaa. Säännöissä säädetään myös jäsenvaltioille myönnettävien määrien vähentämisestä seuraavana varainhoitovuonna, jos niiden 30 päivänä kesäkuuta toteutuneet menot ovat vähemmän kuin 75 prosenttia niille alun perin myönnetyistä varoista.

(6)

Eräillä jäsenvaltioilla, jotka soveltavat viinivuonna 2004/2005 ensimmäistä kertaa rakenneuudistusta ja uusiin lajikkeisiin siirtymistä koskevaa järjestelmää, on vaikeuksia mainitun järjestelmän täytäntöönpanossa. Asetuksen (EY) N:o 1227/2000 16 ja 17 artiklan sääntöjen soveltaminen aiheuttaa kyseisille jäsenvaltioille liian suuria vähennyksiä rakenneuudistusta ja uusiin lajikkeisiin siirtymistä varten kuluvana ja seuraavana varainhoitovuonna käytettävissä oleviin määrärahoihin.

(7)

Sen vuoksi olisi siirtymäkauden aikana markkinointivuonna 2004/2005 vältettävä liian suuria vähennyksiä ja säädettävä mahdollisuudesta jakaa soveltuvissa määrin uudelleen määrärahat, joita vastaavia menoja ei ole toteutettu eikä maksettu 30 päivänä kesäkuuta 2005, niille jäsenvaltioille, jotka eivät ole vielä kokonaan käyttäneet määrärahojaan kyseisenä ajankohtana ja joille viinivuosi 2004/2005 on rakenneuudistusta ja uusiin lajikkeisiin siirtymistä koskevan järjestelmän ensimmäinen soveltamisvuosi.

(8)

Vastaavanlainen säännös annettiin viiniviljelmien rakenneuudistusta ja uusiin lajikkeisiin siirtymistä koskevan järjestelmän ensimmäisenä soveltamisvuonna 2001. Koska ne jäsenvaltiot, joille viinivuosi 2004/2005 on kyseisen järjestelmän ensimmäinen soveltamisvuosi, ovat ponnistelleet enemmän kuin eräiden muiden jäsenvaltioiden tapauksessa todettiin viinivuonna 2000/2001, mahdollisuudet jakaa määrärahoja uudelleen olisi vahvistettava vuonna 2001 sovellettua tasoa korkeammalle tasolle.

(9)

Asetus (EY) N:o 1227/2000 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

(10)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viinin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 1227/2000 seuraavasti:

1)

Korvataan 15 artiklan 4 kohta seuraavasti:

”4.   Tätä artiklaa sovellettaessa kyseisten viljelyalojen tarkastamisen yhteydessä sallitaan viiden prosentin suuruinen poikkeama.

Ensimmäisessä alakohdassa säädettyä sallittua poikkeamaa ei sovelleta tukimaksuihin.”

2)

Korvataan 15 a artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Tätä artiklaa sovellettaessa kyseisten viljelyalojen tarkastamisen yhteydessä sallitaan viiden prosentin suuruinen poikkeama.

Ensimmäisessä alakohdassa säädettyä sallittua poikkeamaa ei sovelleta tukimaksuihin.”

3)

Lisätään asetuksen (EY) N:o 1227/2000 17 artiklaan 9 kohta seuraavasti:

”9.   Varainhoitovuoden 2005 osalta

a)

jäsenvaltio, jolle viinivuosi 2004/2005 on rakenneuudistusta ja uusiin lajikkeisiin siirtymistä koskevan järjestelmän ensimmäinen soveltamisvuosi ja joka ilmoittaa komissiolle 16 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti määrän, joka on vähemmän kuin 90 prosenttia sille komission päätöksen 2004/687/EY (4), mukaisesti myönnetyistä varoista, voi toimittaa komissiolle viimeistään 10 päivänä heinäkuuta 2005 pyynnön varainhoitovuoden 2005 menojen lisärahoituksesta, joka ylittää 16 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti komissiolle ilmoitetun määrän ja on enintään 90 prosenttia sille päätöksen 2004/687/EY mukaisesti myönnetyistä varoista;

b)

komissiolle 16 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti ilmoitetut lisärahoitusta koskevat pyynnöt muilta kuin tämän kohdan a alakohdassa tarkoitetuilta jäsenvaltioilta hyväksytään käytettävissä olevan määrän mukaan suhteellisesti sen jälkeen, kun siitä on vähennetty kaikkien jäsenvaltioiden 16 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti ilmoittamien ja hyväksyttyjen määrien summa sekä tämän kohdan a alakohdan mukaisesti hyväksytyt yhteenlasketut määrät;

c)

komissio ilmoittaa kaikille jäsenvaltioille niiden lopulliset määrärahat varainhoitovuodeksi 2005 mahdollisimman pian.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Asetuksen 1 artiklan 1 ja 2 kohtaa sovelletaan 1 päivästä elokuuta 2005 hyväksyttyihin tukihakemuksiin.

Asetuksen 1 artiklan 3 kohtaa sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä heinäkuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EYVL L 179, 14.7.1999, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1795/2003 (EUVL L 262, 14.10.2003, s. 13).

(2)  EYVL L 143, 16.6.2000, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1389/2004 (EUVL L 255, 31.7.2004, s. 7).

(3)  EUVL L 313, 12.10.2004, s. 23.

(4)  EUVL L 313, 12.10.2004, s. 23.”


8.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 175/14


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1075/2005,

annettu 7 päivänä heinäkuuta 2005,

viinialan vientitodistusten antamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kolmansien maiden kanssa käytävän viinialan tuotteiden kaupan osalta 24 päivänä huhtikuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 883/2001 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan ja 9 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Viinikaupan yhteisestä järjestämisestä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999 (2) 63 artiklan 7 kohdassa rajoitetaan vientituen myöntämistä viinialan tuotteille Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen osana tehdyssä maataloussopimuksessa sovittujen määrien ja menojen mukaisesti.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 883/2001 9 artiklassa vahvistetaan ne olosuhteet, joiden vallitessa komissio voi toteuttaa erityisiä toimenpiteitä kyseisessä sopimuksessa määrättyjen määrien tai käytettävissä olevan talousarvion ylittämisen välttämiseksi.

(3)

Komission 6 päivänä heinäkuuta 2005 käytettävissä olevien vientitodistushakemuksia koskevien tietojen perusteella asetuksen (EY) N:o 883/2001 9 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen määräalueiden 1) Afrikka ja 3) Itä-Eurooppa osalta 31 päivään elokuuta 2005 asti käytettävissä oleva määrä on vaarassa ylittyä, jollei tuen ennakkovahvistamisen sisältävien vientitodistusten antamista rajoiteta. Tämän vuoksi olisi 29 päivän kesäkuuta ja 5 päivän heinäkuuta 2005 välisenä aikana jätettyihin hakemuksiin sovellettava yhtenäistä hyväksymisprosenttia ja keskeytettävä todistusten antaminen näitä alueita koskeville hakemuksille sekä hakemusten vastaanottaminen 16 päivään syyskuuta 2005 asti,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Viinialan tuen ennakkovahvistamisen sisältävät 29 päivän kesäkuuta ja 5 päivän heinäkuuta 2005 välisenä aikana asetuksen (EY) N:o 883/2001 mukaisesti jätetyt vientitodistushakemukset hyväksytään alueen 1) Afrikka osalta 67,34 prosenttiin ja alueen 3) Itä-Eurooppa osalta 78,57 prosenttiin asti haetuista määristä.

2.   Keskeytetään 1 kohdassa tarkoitettujen viinialan tuotteiden vientitodistusten antaminen 6 päivästä heinäkuuta 2005 alkaen jätettyjen hakemusten osalta sekä vientitodistuksia koskevien hakemusten vastaanottaminen määräalueiden 1) Afrikka ja 3) Itä-Eurooppa osalta 8 päivästä heinäkuuta 200516 päivään syyskuuta 2005 asti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 8 päivänä heinäkuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä heinäkuuta 2005.

Komission puolesta

J. M. SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EYVL L 128, 10.5.2001, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 908/2004 (EUVL L 163, 30.4.2004, s. 56).

(2)  EYVL L 179, 14.7.1999, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1795/2003 (EUVL L 262, 14.10.2003, s. 13).


8.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 175/15


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1076/2005,

annettu 7 päivänä heinäkuuta 2005,

puuvillan, josta siemeniä ei ole poistettu, maailmanmarkkinahinnan vahvistamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon Kreikan liittymisasiakirjaan liitetyn puuvillaa koskevan pöytäkirjan nro 4, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 1050/2001 (1),

ottaa huomioon puuvillan tuotantotuesta 22 päivänä toukokuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1051/2001 (2) ja erityisesti sen 4 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1051/2001 4 artiklan mukaisesti puuvillan, josta siemeniä ei ole poistettu, maailmanmarkkinahinta määritellään säännöllisin väliajoin siemenistä puhdistetun puuvillan osalta todetun maailmanmarkkinahinnan perusteella ottamalla huomioon siemenistä puhdistetulle puuvillalle määritellyn hinnan ja puuvillalle, josta siemeniä ei ole poistettu, lasketun hinnan välinen suhde pitkällä aikavälillä. Tämä suhde vahvistetaan puuvillan tukijärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 2 päivänä elokuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1591/2001 (3) 2 artiklan 2 kohdassa. Jos maailmanmarkkinahintaa ei voi määritellä tällä tavoin, hinta lasketaan viimeksi määritellyn hinnan perusteella.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1051/2001 5 artiklan mukaisesti puuvillan, josta siemeniä ei ole poistettu, maailmanmarkkinahinta määritellään tuotteelle, joka vastaa tiettyjä ominaisuuksia ja ottaen huomioon markkinoiden todellista suuntausta edustavina pidetyt edullisimmat tarjoukset ja hinnat. Määrittelyä varten otetaan huomioon tarjousten ja yhden tai useamman edustavan eurooppalaisen pörssin noteeraamien hintojen keskiarvo yhteisön satamaan cif-toimituksena kuljetetuista tuotteista, jotka tulevat kansainvälisen kaupan kannalta edustavimpina pidetyistä eri toimittajamaista. Puuvillan, josta siemenet on poistettu, maailmanmarkkinahinnan määrittelyä koskeviin perusteisiin tehdään kuitenkin mukautuksia, joiden tavoitteena on ottaa huomioon toimitetun tuotteen laadun tai tarjousten ja hintojen luonteen vuoksi perustellut erot. Nämä mukautukset vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1591/2001 3 artiklan 2 kohdassa.

(3)

Edellä tarkoitettujen perusteiden soveltamisen johdosta puuvillan, josta siemeniä ei ole poistettu, maailmanmarkkinahinta vahvistetaan jäljempänä esitetylle tasolle,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1051/2001 4 artiklassa tarkoitetuksi puuvillan, josta siemeniä ei ole poistettu, maailmanmarkkinahinnaksi vahvistetaan 22,569 EUR/100 kg.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 8 päivänä heinäkuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä heinäkuuta 2005.

Komission puolesta

J. M. SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EYVL L 148, 1.6.2001, s. 1.

(2)  EYVL L 148, 1.6.2001, s. 3.

(3)  EYVL L 210, 3.8.2001, s. 10. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1486/2002 (EYVL L 223, 20.8.2002, s. 3).


II Säädökset, joita ei tarvitse julkaista

Komissio

8.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 175/16


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 6 päivänä heinäkuuta 2005,

poikkeusten myöntämisestä jäsenvaltioiden tilastojärjestelmien saattamiseksi rahoitustilejä koskevasta julkisyhteisöjen vuositilinpidosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 501/2004 mukaisiksi

(tiedoksiannettu numerolla K(2005) 1861)

(Ainoastaan englannin-, espanjan-, italian-, kreikan-, latvian-, liettuan-, puolan-, ranskan-, saksan-, slovakin-, sloveenin-, tanskan-, tšekin- ja vironkieliset tekstit ovat todistusvoimaisia)

(2005/488/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon rahoitustilejä koskevasta julkisyhteisöjen neljännesvuositilinpidosta 10 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 501/2004 (1) ja erityisesti sen 6 artiklan 3 ja 4 kohdan,

ottaa huomioon Tšekin tasavallan, Tanskan kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Viron tasavallan, Helleenien tasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ranskan tasavallan, Irlannin, Italian tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan, Maltan tasavallan, Itävallan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan esittämät pyynnöt,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 501/2004 tavoitteena on luetella ja määritellä keskeiset ominaispiirteet EKT 1995:n julkisyhteisöjen sektorin ja sen kunkin alasektorin rahoitustaloustoimien sekä rahoitusvarojen ja velkojen luokille. Jäsenvaltioiden on toimitettava neljännesvuosittaiset tiedot vaiheittain komissiolle (Eurostatille).

(2)

Asetuksen (EY) N:o 501/2004 6 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaan komissiolla on kuitenkin valtuudet myöntää jäsenvaltioille poikkeuksia asetuksessa vahvistetun neljännesvuosittaisten tietojen toimitusaikataulun osalta. Poikkeukset myönnetään eri tarkoituksiin ja eri edellytyksin.

(3)

Useiden jäsenvaltioiden viranomaiset ovat asetuksen (EY) N:o 501/2004 mukaisesti pyytäneet kirjeitse poikkeusten myöntämistä, jotta ne voivat saattaa kansalliset tilastojärjestelmänsä asetuksen vaatimusten mukaisiksi.

(4)

Eurostatille toimitettujen tietojen perusteella jäsenvaltioiden pyynnöt poikkeusten myöntämiseksi johtuvat kansallisiin tilastojärjestelmiin tehtävistä huomattavista muutoksista, joita edellytetään asetuksen (EY) N:o 501/2004 noudattamiseksi kaikilta osin. Sen vuoksi pyyntöjen mukaiset poikkeukset olisi myönnettävä,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Myönnetään poikkeukset liitteessä luetelluille jäsenvaltioille liitteessä vahvistetuin edellytyksin ja rajoituksin, jotta kyseiset jäsenvaltiot voivat saattaa kansalliset tilastojärjestelmänsä asetuksen (EY) N:o 501/2004 mukaisiksi.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Tšekin tasavallalle, Tanskan kuningaskunnalle, Saksan liittotasavallalle, Viron tasavallalle, Helleenien tasavallalle, Espanjan kuningaskunnalle, Ranskan tasavallalle, Irlannille, Italian tasavallalle, Kyproksen tasavallalle, Latvian tasavallalle, Liettuan tasavallalle, Luxemburgin suurherttuakunnalle, Maltan tasavallalle, Itävallan tasavallalle, Puolan tasavallalle, Slovenian tasavallalle ja Slovakian tasavallalle.

Tehty Brysselissä 6 päivänä heinäkuuta 2005.

Komission puolesta

Joaquín ALMUNIA

Komission jäsen


(1)  EUVL L 81, 19.3.2004, s. 1.


LIITE

Maa

Rahoitustaloustoimien ja/tai rahoitusvarojen ja velkojen ja/tai asianomaisten sektorien tai alasektorien mukaan jaotellut neljännesvuosittaiset tiedot, joihin sovelletaan poikkeusta

Määräaika

Tšekin tasavalta

F.1/AF.1, F.2/AF.2, F.331/AF.331, F.332/AF.332, F.34/AF.34, F.41/AF.41, F.42/AF.42, F.5/AF.5, F.61/AF.61, F.62/AF.62, F.7/AF.7 sektorin S.13 ja sen kaikkien alasektorien osalta

F.511/AF.511 ja F.21/AF.21 alasektorin S.1311 osalta

Vastasektoreittain eritellyt tiedot alasektorien S.1311 ja S.1314 osalta

Joulukuu 2005

Tanska

Vastasektoreittain eritellyt tiedot alasektorien S.1311 ja S.1314 osalta

Joulukuu 2005

Saksa

F.331/AF.331, F.332/AF.332, F.34/AF.34, F.41/AF.41, F.42/AF.42, F.5/AF.5, F.62/AF.62, F.7/AF.7 – varat sektorin S.13 sekä alasektorien S.1311, S.1312 ja S.1313 osalta, ja F.511/AF.511 – varat alasektorin S.1311 osalta

F.34/AF.34, F.61/AF.61, F.62/AF.62, F.7/AF.7 – velat sektorin S.13 sekä alasektorien S.1311, S.1312, S.1313 ja S.1314 osalta

F.34/AF.34, F.5/AF.5, F.62/AF.62, F.7/AF.7 – varat alasektorin S.1314 osalta

Vastasektoreittain eritellyt tiedot alasektorien S.1311 ja S.1314 osalta

Joulukuu 2005

Viro

F.1/AF.1, F.2/AF.2, F.331/AF.331, F.332/AF.332, F.34/AF.34, F.41/AF.41, F.42/AF.42, F.5/AF.5, F.61/AF.61, F.62/AF.62, F.7/AF.7 sektorin S.13 ja sen kaikkien alasektorien osalta

F.511/AF.511 ja F.21/AF.21 alasektorin S.1311 osalta

Vastasektoreittain eritellyt tiedot alasektorien S.1311 ja S.1314 osalta

Joulukuu 2005

Kreikka

F.1/AF.1, F.2/AF.2, F.331/AF.331, F.332/AF.332, F.34/AF.34, F.41/AF.41, F.42/AF.42, F.5/AF.5, F.61/AF.61, F.62/AF.62, F.7/AF.7 sektorin S.13 ja sen kaikkien alasektorien osalta

F.511/AF.511 ja F.21/AF.21 alasektorin S.1311 osalta

Vastasektoreittain eritellyt tiedot alasektorien S.1311 ja S.1314 osalta

Joulukuu 2005

Espanja

F.34/AF.34 sektorin S.13 ja sen kaikkien alasektorien osalta

Joulukuu 2005

Ranska

F.1/AF.1, F.2/AF.2, F.331/AF.331, F.332/AF.332, F.34/AF.34, F.41/AF.41, F.42/AF.42, F.5/AF.5, F.61/AF.61, F.62/AF.62, F.7/AF.7 sektorin S.13 sekä alasektorien S.1313 ja S.1314 osalta

F.7/AF.7 – varat ja velat alasektorin S.1311 osalta

Joulukuu 2005

Irlanti

Vastasektoreittain eritellyt tiedot alasektorien S.1311 ja S.1314 osalta

June 2005

Italia

F.7/AF.7 sektorin S.13 ja sen kaikkien alasektorien osalta

Joulukuu 2005

Kypros

F.1/AF.1, F.2/AF.2, F.331/AF.331, F.332/AF.332, F.34/AF.34, F.41/AF.41, F.42/AF.42, F.5/AF.5, F.61/AF.61, F.62/AF.62, F.7/AF.7 sektorin S.13 ja sen kaikkien alasektorien osalta

F.511/AF.511 ja F.21/AF.21 alasektorin S.1311 osalta

Vastasektoreittain eritellyt tiedot alasektorien S.1311 ja S.1314 osalta

Joulukuu 2005

Latvia

F.1, F.2, F.331, F.332, F.34, F.41, F.42, F.5, F.61, F.62, F.7 sektorin S.13 ja sen kaikkien alasektorien osalta, sekä F.511 ja F.21 alasektorin S.1311 osalta

AF.5 – varat sektorin S.13 osalta ja alasektorien S.1311 ja S.1313 osalta, ja AF.511 – varat alasektorin S.1311 osalta

AF.7 – varat sektorin S.13 ja sen kaikkien alasektorien osalta

Vastasektoreittain eritellyt tiedot AF.41 osalta, varat alasektorin S.1311 osalta, ja AF.5 – varat alasektorien S.1311 ja S.1314 osalta

Joulukuu 2005

Liettua

F.5/AF.5, F.511/AF.511 ja F.7/AF.7 sektorin S.13 ja sen kaikkien alasektorien osalta

Vastasektoreittain eritellyt tiedot – F.5/AF.5 alasektorien S.1311 ja S.1314 osalta

Joulukuu 2005

Luxemburg

F.61/AF.61, F.62/AF.62 ja F.7/AF.7 sektorin S.13 ja sen kaikkien alasektorien osalta

Joulukuu 2005

Malta

F.1/AF.1, F.2/AF.2, F.331/AF.331, F.332/AF.332, F.34/AF.34, F.41/AF.41, F.42/AF.42, F.5/AF.5, F.61/AF.61, F.62/AF.62, F.7/AF.7 sektorin S.13 ja sen kaikkien alasektorien osalta

F.511/AF.511 ja F.21/AF.21 alasektorin S.1311 osalta

Vastasektoreittain eritellyt tiedot alasektorien S.1311 ja S.1314 osalta

Joulukuu 2005

Itävalta

F.41/AF.41, F.42/AF.42 – varat sektorin S.13 osalta sekä alasektorien S.1312 ja S.1313 osalta

F.7/AF.7 – varat ja velat sektorin S.13 ja sen kaikkien alasektorien osalta

Joulukuu 2005

Puola

F.1/AF.1, F.2/AF.2, F.331/AF.331, F.332/AF.332, F.34/AF.34, F.41/AF.41, F.42/AF.42, F.5/AF.5, F.61/AF.61, F.62/AF.62, F.7/AF.7 sektorin S.13 ja sen kaikkien alasektorien osalta

F.511/AF.511 ja F.21/AF.21 alasektorin S.1311 osalta

Vastasektoreittain eritellyt tiedot alasektorien S.1311 ja S.1314 osalta

Joulukuu 2005

Slovenia

F.1/AF.1, F.2/AF.2, F.331/AF.331, F.332/AF.332, F.34/AF.34, F.41/AF.41, F.42/AF.42, F.5/AF.5, F.61/AF.61, F.62/AF.62, F.7/AF.7 sektorin S.13 ja sen alasektorien osalta

F.511/AF.511 ja F.21/AF.21 alasektorin S.1311 osalta

Vastasektoreittain eritellyt tiedot alasektorien S.1311 ja S.1314 osalta

Joulukuu 2005

Slovakia

F.1/AF.1, F.2/AF.2, F.331/AF.331, F.332/AF.332, F.34/AF.34, F.41/AF.41, F.42/AF.42, F.5/AF.5, F.61/AF.61, F.62/AF.62, F.7/AF.7 sektorin S.13 ja sen kaikkien alasektorien osalta

F.511/AF.511 ja F.21/AF.21 alasektorin S.1311 osalta

Vastasektoreittain eritellyt tiedot alasektorien S.1311 ja S.1314 osalta

Joulukuu 2005


8.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 175/20


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 6 päivänä heinäkuuta 2005,

poikkeuksien myöntämisestä tietyille jäsenvaltioille neuvoston asetuksen (EY) N:o 1222/2004 mukaiseen ensimmäiseen neljännesvuosittaiseen tietojen toimittamiseen

(tiedoksiannettu numerolla K(2005) 1874)

(Ainoastaan tšekin-, tanskan-, kreikan-, ranskan-, puolan-, portugalin- ja sloveeninkieliset tekstit ovat todistusvoimaisia)

(2005/489/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon neljännesvuosittaista julkista velkaa koskevien tietojen laatimisesta ja toimittamisesta 28 päivänä kesäkuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1222/2004 (1) ja erityisesti sen 2 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1222/2004 säädetään neljännesvuosittaista julkista velkaa koskevien tietojen laatimisesta ja toimittamisesta, ja tarkastelujaksoa lukuun ottamatta siinä käytetään samaa julkisen velan määritelmää kuin Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan soveltamisesta 22 päivänä marraskuuta 1993 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 3605/93 (2).

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1222/2004 2 artiklan 3 kohdassa säädetään, että komissio voi myöntää enintään yhdeksi vuodeksi poikkeuksen, joka koskee ensimmäisten neljännesvuosittaisten tietojen toimittamista, jos kansalliset tilastojärjestelmät edellyttävät suurta muutosta.

(3)

Tällaista poikkeusta ovat pyytäneet Tšekin, Tanskan, Kreikan, Ranskan, Puolan, Portugalin ja Slovenian viranomaiset.

(4)

Komission (Eurostatin) saamien tietojen mukaan kyseisten maiden esittämät pyynnöt johtuvat siitä, että niiden on tehtävä merkittäviä muutoksia tilastojärjestelmäänsä eikä näitä voida toteuttaa ennen 31 päivää joulukuuta 2004.

(5)

Pyydetyt poikkeukset olisi näin ollen myönnettävä,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Tämän päätöksen 2 artiklassa luetelluille jäsenvaltiolle myönnetään poikkeus asetuksella (EY) N:o 1222/2004 vahvistettuun määräaikaan, joka koskee neljännesvuosittaisten julkista velkaa koskevien tietojen ensimmäistä toimituskertaa.

Mainittuihin jäsenvaltioihin sovellettava määräaika on 31 päivä joulukuuta 2005.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Tšekin tasavallalle, Tanskan kuningaskunnalle, Helleenien tasavallalle, Ranskan tasavallalle, Puolan tasavallalle, Portugalin tasavallalle ja Slovenian tasavallalle.

Tehty Brysselissä 6 päivänä heinäkuuta 2005.

Komission puolesta

Joaquín ALMUNIA

Komission jäsen


(1)  EUVL L 233, 2.7.2004, s. 1.

(2)  EYVL L 332, 31.12.1993, s. 7. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 351/2002 (EYVL L 55, 26.2.2002, s. 23).


8.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 175/21


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 7 päivänä heinäkuuta 2005,

Taiwanista ja Vietnamista peräisin olevien tiettyjen putkien liitos- ja muiden osien tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn päättämisestä

(2005/490/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 348/96 (1), jäljempänä ’polkumyynnin vastainen perusasetus’, ja erityisesti sen 9 artiklan,

on kuullut neuvoa-antavaa komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

I   MENETTELY

(1)

Komissio ilmoitti kuulemisen jälkeen 11 päivänä elokuuta 2004Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella (2) aloittavansa polkumyynnin vastaisen menettelyn, jota sovelletaan tiettyjen Taiwanista ja Vietnamista peräisin olevien sellaisten raudasta tai teräksestä (lukuun ottamatta ruostumatonta terästä) valmistettujen putkien liitos- ja muiden osien (muiden kuin valettujen liitososien, laippojen ja kierteitettyjen liitososien), joiden ulkoläpimitta on enintään 609,6 millimetriä ja joita käytetään tyssähitsauksessa tai muihin tarkoituksiin ja jotka yleensä luokitellaan CN-koodeihin 7307 93 11, 7307 93 19, 7307 99 30 ja 7307 99 90, tuontiin.

(2)

Polkumyynnin vastainen menettely aloitettiin sen jälkeen, kun Defence Committee of EU Steel Butt-welding Fittings Industry, jäljempänä ’valituksen tekijä’, teki polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 5 artiklan mukaisesti 28 päivänä kesäkuuta 2004 valituksen edustaen tuottajia, joiden tuotanto muodostaa suuren osan eli tässä tapauksessa yli 60 prosenttia tällaisten osien tuotannosta yhteisössä. Valitus sisälsi alustavaa näyttöä polkumyynnin ja siitä aiheutuvan merkittävän vahingon olemassaolosta, ja se katsottiin riittäväksi perusteeksi polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamiselle.

(3)

Komissio ilmoitti menettelyn aloittamisesta virallisesti vientiä harjoittaville vietnamilaisille ja taiwanilaisille tuottajille, tuojille/kauppiaille ja näiden järjestöille, tavarantoimittajille ja käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä asianomaisten viejämaiden edustajille ja valituksen tehneille yhteisön tuottajille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa.

II   VALITUKSEN PERUUTTAMINEN JA MENETTELYN PÄÄTTÄMINEN

(4)

Valituksen tekijä peruutti virallisesti valituksensa 23 päivänä maaliskuuta 2005 päivätyllä kirjeellään komissiolle.

(5)

Polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti menettely voidaan päättää, jos valitus peruutetaan, paitsi jos sen päättäminen ei ole yhteisön edun mukaista.

(6)

Komissio katsoi, että menettely olisi päätettävä, koska tutkimuksessa ei tullut esiin sellaisia seikkoja, joiden vuoksi menettelyn päättäminen ei olisi yhteisön edun mukaista. Asianomaisille osapuolille ilmoitettiin asiasta ja niille annettiin mahdollisuus esittää huomautuksensa. Huomautuksia ei kuitenkaan esitetty.

(7)

Tästä syystä komissio katsoo, että Taiwanista ja Vietnamista peräisin olevien tiettyjen putkien liitos- ja muiden osien tuontia yhteisöön koskeva polkumyynnin vastainen menettely olisi päätettävä ilman polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönottoa.

(8)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat neuvoa-antavan komitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

Ainoa artikla

Päätetään Taiwanista ja Vietnamista peräisin olevien sellaisten raudasta tai teräksestä (lukuun ottamatta ruostumatonta terästä) valmistettujen putkien liitos- ja muiden osien (muiden kuin valettujen liitososien, laippojen ja kierteitettyjen liitososien) tuontia, joiden ulkoläpimitta on enintään 609,6 millimetriä ja joita käytetään tyssähitsauksessa tai muihin tarkoituksiin ja jotka yleensä luokitellaan CN-koodeihin 7307 93 11, 7307 93 19, 7307 99 30 ja 7307 99 90, koskeva polkumyynnin vastainen menettely.

Tehty Brysselissä 7 päivänä heinäkuuta 2005.

Komission puolesta

Peter MANDELSON

Komission jäsen


(1)  EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 461/2004 (EUVL L 77, 13.3.2004, s. 12).

(2)  EUVL C 203, 11.8.2004, s. 5.


Top