28.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 357/1

(1)

Neuvosto otti tutkimuksen jälkeen, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’, asetuksella (EY) N:o 954/2006 (2) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin tiettyjen Kroatiasta, Romaniasta, Venäjältä ja Ukrainasta peräisin olevien raudasta tai teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuonnissa. Toimenpiteinä olivat arvoon perustuva 24,1 prosentin polkumyyntitulli, jota sovellettiin tietyiltä nimeltä mainituilta Venäjällä toimivilta vientiä harjoittavilta tuottajilta peräisin olevaan tuontiin, sekä kaikilta muilta Venäjällä toimivilta yrityksiltä peräisin olevaan tuontiin sovellettava 35,8 prosentin jäännöstulli. Tämän tarkastelua koskevan tutkimuksen kohteena olevalle ryhmälle OAO TMK, jäljempänä ’TMK Group’ tai ’pyynnön esittäjä’, joka koostuu yrityksistä OAO Volzhsky Pipe Plant, OAO Taganrog Metallurgical Works, OAO Sinarsky Pipe Plant ja OAO Seversky Tube Works, asetettu lopullinen polkumyyntitulli oli 35,8 prosenttia, eli jäännöstulli.

(2)

Sen jälkeen, kun TMK Groupin perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan nojalla pyytämä välivaiheen tarkastelu oli pantu vireille, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimus’, neuvosto muutti tiettyjen raudasta tai teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuonnissa sovellettavan lopullisen polkumyyntitullin 27,2 prosentiksi TMK Groupin osalta asetuksella (EY) N:o 812/2008 (3).

(3)

Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun, jäljempänä ’toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaa tarkastelua koskeva tutkimus’, jälkeen neuvosto piti täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 585/2012 (4) voimassa toimenpiteet, jotka oli otettu käyttöön Venäjältä ja Ukrainasta peräisin olevien raudasta tai teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuontia koskevalla asetuksella (EY) N:o 954/2006.

(4)

Tämän mukaisesti nykyisin voimassa olevat toimenpiteet ovat ne, jotka on otettu käyttöön täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 585/2012. TMK Groupiin, joka koostuu yrityksistä OAO Volzhsky Pipe Plant, OAO Taganrog Metallurgical Works, OAO Sinarsky Pipe Plant ja OAO Seversky Tube Works, sovelletaan 27,2 prosentin polkumyyntitullia.

(5)

Komissio ilmoitti 14 päivänä lokakuuta 2011Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella, jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’ (5), perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan nojalla vireille pantavasta osittaisesta välivaiheen tarkastelusta, joka koskee Venäjältä peräisin olevien tiettyjen raudasta tai teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuontiin sovellettavia polkumyyntitoimenpiteitä.

(6)

Tarkastelu, joka rajoittuu polkumyynnin tutkimiseen, pantiin vireille TMK Groupin esittämän perustellun pyynnön johdosta. Pyynnön esittäjä esitti pyynnössä alustavaa näyttöä siitä, että nykyisen tasoisten toimenpiteiden soveltaminen ei ole enää tarpeen vahingollisen polkumyynnin vastapainoksi.

(7)

Komissio ilmoitti virallisesti osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepanosta pyynnön esittäjälle, viejämaan viranomaisille ja unionin tuotannonalalle. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää tulla kuulluiksi vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(8)

Saadakseen tutkimuksensa kannalta tarpeelliset tiedot komissio lähetti kyselylomakkeen pyynnön esittäjälle, joka vastasi asetetussa määräajassa.

(9)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki tiedot, jotka se katsoi polkumyynnin tason määrittämisen kannalta tarpeellisiksi. Komissio teki tarkastuskäyntejä pyynnön esittäjän ja siihen etuyhteydessä olevien kauppayhtiöiden ZAO TMK Trade House (Moskova), TMK Warehouse Complex LLC (Lytkaryno), TMK Europe GmbH (Köln), TMK Italia s.r.l. (Lecco) ja TMK Global SA (Geneve) toimitiloihin.

(10)

Polkumyynnin tasoa koskenut tutkimus kattoi 1 päivän lokakuuta 2010 ja 30 päivän syyskuuta 2011 välisen ajan, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’.

(11)

Tarkasteltavana oleva tuote on sama kuin täytäntöönpanoasetuksessa (EU) No 585/2012, jolla otettiin käyttöön nykyisin voimassa olevat toimenpiteet, määritelty tuote, eli Venäjältä peräisin olevat raudasta tai teräksestä valmistetut poikkileikkaukseltaan ympyränmuotoiset saumattomat putket, joiden ulkoläpimitta on enintään 406,4 mm ja joiden hiiliekvivalenttiarvo on IIW-instituutin (International Institute of Welding) mukaisen kaavan ja kemiallisen analyysin (6) mukaan enintään 0,86, ja jotka luokitellaan nykyisin CN-koodeihin ex 7304 11 00, ex 7304 19 10, ex 7304 19 30, ex 7304 22 00, ex 7304 23 00, ex 7304 24 00, ex 7304 29 10, ex 7304 29 30, ex 7304 31 80, ex 7304 39 58, ex 7304 39 92, ex 7304 39 93, ex 7304 51 89, ex 7304 59 92 ja ex 7304 59 93, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’ tai ”saumattomat rauta- ja teräsputket”.

(12)

Alkuperäisen tutkimuksen sekä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaa tarkastelua koskevan tutkimuksen tapaan tässä tutkimuksessa vahvistettiin, että Venäjällä tuotetulla ja unioniin vietävällä tuotteella, Venäjän kotimarkkinoilla tuotetulla ja myydyllä tuotteella sekä unionin tuottajien unionissa tuottamalla ja myymällä tuotteella on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset. Sen vuoksi näiden tuotteiden katsotaan olevan perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(13)

Myynti kotimarkkinoilla tapahtui etuyhteydessä olevien yritysten ZAO TMK Trade House ja TMK Warehouse kautta, jotka jälleenmyivät saumattomia rauta- ja teräsputkia riippumattomille asiakkaille Venäjällä.

(14)

Ensin tarkasteltiin perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti, oliko kunkin vientiä harjoittavan tuottajan samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä riippumattomille asiakkaille edustavaa verrattuna sen unioniin suuntautuvan vientimyynnin kokonaismäärään eli edustiko asianomaisen myynnin kokonaismäärä vähintään viittä prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen unioniin suuntautuvan vientimyynnin kokonaismäärästä. Tarkastelussa todettiin, että kotimarkkinamyynti oli kaikkien vientiä harjoittavien tuottajien osalta edustavaa.

(15)

Lisäksi tutkittiin, oliko kotimarkkinamyynti perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti riittävän edustavaa vientiä harjoittavien tuottajien myymän samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin osalta. Tietyn tuotelajin kotimarkkinamyyntiä pidettiin riittävän edustavana, jos pyynnön esittäjän kyseisen tuotelajin kokonaismyynti kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille oli tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana vähintään viisi prosenttia kyseisen tuottajan unioniin viemän vertailukelpoisen tuotelajin kokonaismyyntimäärästä.

(16)

Sen jälkeen tarkasteltiin perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti, voitiinko kunkin tuotelajin, jota oli myyty edustavia määriä, kotimarkkinamyynnin katsoa tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä. Tätä varten määritettiin tarkasteltavana olevan tuotteen kunkin viedyn tuotelajin osalta, kuinka suuri osuus tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana riippumattomille asiakkaille kotimarkkinoilla suuntautuneesta kotimarkkinamyynnistä oli ollut kannattavaa.

(17)

Niille tuotelajeille, joiden kohdalla yli 80 prosenttia kotimarkkinoiden myynnistä ylitti kustannukset ja joiden painotettu keskimääräinen myyntihinta oli sama tai suurempi kuin yksikkökohtainen tuotantokustannus, normaaliarvo määritettiin tuotelajeittain kyseisen lajin koko myynnin tosiasiallisten kotimarkkinahintojen painotettuna keskiarvona riippumatta siitä, oliko myynti kannattavaa vai ei.

(18)

Jos tuotelajin kokonaismyyntimäärästä enintään 80 prosenttia oli kannattavaa tai jos kyseisen tuotelajin painotettu keskimääräinen myyntihinta oli yksikkökohtaisia tuotantokustannuksia alempi, normaaliarvon perustana käytettiin tosiasiallista kotimarkkinahintaa, joka laskettiin määrittämällä yksinomaan kyseisen tuotelajin kannattavan kotimarkkinamyynnin painotettu keskimääräinen myyntihinta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(19)

Muiden kuin edustavien tuotelajien (eli niiden, joiden kotimarkkinamyynti oli alle viisi prosenttia vientimyynnistä unioniin tai joita ei myyty lainkaan kotimarkkinoilla) osalta normaaliarvo laskettiin käyttäen perustana tuotelajikohtaisia valmistuskustannuksia, joihin lisättiin tietty summa myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia sekä voittoa varten. Jos kotimarkkinamyyntiä esiintyi, tarkasteltavana olevien tuotelajien osalta käytettiin liiketoimien voittoa tavanomaisessa kaupankäynnissä kotimarkkinoilla tuotelajia kohti. Jos kotimarkkinamyyntiä ei ollut, käytettiin keskimääräistä voittoa.

(20)

Valmistus- ja etenkin energiakustannusten osalta tutkittiin, vastasivatko vientiä harjoittavien tuottajien maksamat kaasun hinnat kohtuullisessa määrin kaasun tuotanto- ja jakelukustannuksia.

(21)

Havaittiin, että vientiä harjoittavien tuottajien kaasusta maksama kotimarkkinahinta oli noin kolmannes Venäjältä viedyn maakaasun hinnasta. Tässä suhteessa kaikki saatavilla olevat tiedot osoittavat, että kaasun hinnat Venäjän kotimarkkinoilla ovat säänneltyjä hintoja, jotka ovat selvästi sääntelemättömillä maakaasumarkkinoilla maksettuja markkinahintoja alemmat. Koska kaasun kustannuksia ei ollut merkitty kohtuullisessa määrin vientiä harjoittavien tuottajien kirjanpitoon perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan mukaisesti, niitä oli oikaistava. Koska riittävän edustavia, vääristymättömiä kaasun kotimarkkinahintoja ei ollut Venäjän osalta saatavilla, katsottiin aiheelliseksi tehdä oikaisu perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan mukaisesti muilta edustavilta markkinoilta saatujen tietojen perusteella. Oikaistu hinta perustui Saksan ja Tšekin rajalla (Waidhaus) vietäväksi myydyn venäläisen maakaasun keskihintaan oikaistuna paikallisilla jakelukustannuksilla. Waidhaus on tärkein venäläisen kaasun myyntikanava EU:hun, joka on venäläisen kaasun suurin markkina-alue ja jossa hinnat heijastavat kohtuullisen hyvin kustannuksia, joten sitä voidaan pitää perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuna edustavana markkina-alueena.

(22)

Komission ilmoituksen jälkeen TMK Group väitti, että kaasun hinnan oikaisu oli perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan ja WTO:n polkumyynnin vastaisen sopimuksen 2.2.1.1 kohdan vastainen. Kuten johdanto-osan 21 kappaleessa mainitaan, TMK Groupin kaasusta maksaman kotimarkkinahinnan havaittiin olevan noin kolmannes Venäjältä viedyn maakaasun hinnasta. Koska kaasun kustannuksia ei ollut merkitty kohtuullisessa määrin vientiä harjoittavien tuottajien kirjanpitoon perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan mukaisesti, niitä oli oikaistava. TMK Groupin esittämä väite katsottiin perusteettomaksi, ja todisteiden puuttuessa se hylättiin.

(23)

On huomattava, että TMK Group ei ollut ilmoittanut joitain tarkasteltavana olevan tuotteen vientimääriä, koska se katsoi, että kyseiset saumattomat rauta- ja teräsputket eivät kuuluneet tutkimuksen alaan. Komission yksiköille näytettiin paikan päällä tehtyjen tarkastuskäyntien aikana poikkileikkauksen muodossa näytteitä tuotteesta, jonka väitettiin jäävän tuotteen määritelmän ulkopuolelle ennen ja jälkeen jatkojalostuksen, mutta tätä ei kuitenkaan voida pitää ratkaisevana todisteena.

(24)

Kun asia oli tutkittu, katsottiin, että kyseiset saumattomat rauta- ja teräsputket sisältyvät tuotteen määritelmään. Sen vuoksi vastaavat vientitapahtumat otettiin huomioon polkumyyntilaskelmassa.

(25)

Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan johdolla 9 päivänä marraskuuta 2012 pidetyssä kuulemisessa TMK Group totesi, että se halusi käsitellä pääasiassa luokittelukysymystä, joka oli tuotu esiin ilmoitusasiakirjassa ja joka sen mielestä aiheutti yritysryhmän polkumyyntimarginaalin kohoamisen noin 13–14 prosentista. TMK Group ilmaisi jonkin verran hämmästyneisyyttä sen seikan suhteen, että näiden tuotteiden katsottiin kuuluvan tutkimuksen soveltamisalaan, ja toisti uudelleen, että näitä vietyjä määriä ei ollut ilmoitettu sillä perusteella, että nämä tuotteet olivat ”aihioita” tai ”onttoja tuotteita” (”blanks” tai ”hollows”) eivätkä putkia, ja ne eivät sen mielestä sen vuoksi sisältyneet tuotteen määritelmään. Se totesi lisäksi, että komission yksiköt olivat käsitelleet tätä asiaa hyvin suppeasti tarkastuskäynnin aikana. Tässä suhteessa on huomattava, että TMK Group itse ilmoitti yhdessä kannanotossaan, joka on päivätty 31 päivänä elokuuta 2012, että ”kysymystä siitä, olisiko CN-koodiin 7304 59 10 kuuluvat ’ontot tuotteet’ sisällytettävä tutkimuksen soveltamisalaan, on käsitelty laajasti tutkimuksen aikana”. Itse asiassa sekä European Steel Tube Associationilla, jäljempänä ’ESTA’, että TMK Groupilla on ollut runsaasti mahdollisuuksia kommentoida tätä kysymystä useissa tilaisuuksissa. Lisäksi on huomattava, että komission yksiköt pyysivät TMK:n etuyhteydessä olevia tuojia täyttämään kyselylomakkeen liitteen ja tarkastivat saadut tiedot paikan päällä tehdyn tarkastuskäynnin aikana kaikkien asiaa koskevien tietojen keräämiseksi. Väite siitä, että komission yksiköt käsittelivät tätä asiaa ”suppeasti” tutkimuksen aikana ja että näiden tuotteiden oli katsottu olevan osa tuotteen määritelmää, oli virheellinen ja hylättiin sen vuoksi.

(26)

TMK Group totesi lisäksi, että näiden vientimäärien huomioon ottaminen oli laitonta ja perusteetonta, koska komission yksiköt eivät osoittaneet, että kyseiset putket eivät olleet ”valmistamattomia”, ja että päätelmät, joiden mukaan nämä ”aihiot” olivat ”välituotteita” (tai osittain valmistettuja) tuotteita, olivat perusteettomia.

(27)

Ensinnäkin on muistutettava, että CN-koodeihin 7304 39 10 ja 7304 59 10 kuuluvat tuotteet ovat ”putkia ja profiiliputkia”, saumattomia, rautaa (muuta kuin valurautaa) tai terästä, ja niiden kuvaus on seuraava: ”valmistamattomat, suorat ja seinämiltään tasapaksuiset, ainoastaan sellaisten putkien valmistukseen tarkoitetut, joilla on erilainen poikkileikkaus ja eri seinämän paksuus”. Alanimikkeitä 7304 39 10 ja 7304 59 10 koskevassa selittävässä huomautuksessa todetaan, että niihin kuuluvat ”mm. saumattomat teräsputket, jotka yleensä valmistetaan lävistämällä ja kuumavalssaamalla tai lävistämällä ja kuumavetämällä. Niitä nimitetään tavallisesti ’aihioiksi’ tai ’emäputkiksi’. Ne on tarkoitettu muutettavaksi putkiksi, joilla on erilainen muoto ja eri seinämäpaksuus sekä pienemmät mittatoleranssit. Nämä putket esitetään tullattaviksi päät katkaistuina ja purseet poistettuina mutta muuten viimeistelemättöminä. Niillä on karkeat ulko- ja sisäpinnat, joista ei ole poistettu hehkutushilsettä. Putkia ei ole öljytty, sinkitty eikä maalattu.” TMK Groupin ja ESTA:n esittämien perustelujen tarkastelun jälkeen katsotaan, että niiden lukuisten asiakirjojen perusteella, jotka kerättiin paikan päällä tehtyjen tarkastuskäyntien aikana (asiakkaan tilauslomake ja spesifikaatiot, yritysten väliset sopimukset, etuyhteydessä olevien tuojien tekemät laskut, standardin ISO 9809–1 kuvaus), nämä putket ovat todellakin ”välituotteita” siinä merkityksessä, että niiden on vastattava tiettyjä vaatimuksia ja spesifikaatioita kuten ”ensiluokkaisesta teräslajin 34CrMo4 SS-teräksestä valmistetut kuumamuokatut sylinteriputket, joihin sovelletaan standardeja UNI EN 10083–1 ja DIN 1629, karkeaksi hehkutettu (’annealed coarse’) ja sileäpäinen (’smooth at ends’), tilauslomakkeessa täsmennettyjen mittojen mukaisesti.” Lisäksi muut vaatimukset, jotka on lueteltu asiakkaan tilauslomakkeessa ja spesifikaatioissa, kuten ”ultraäänitarkastus, jonka kohteena ovat korjattavissa olevat viat, paksuuden mittaaminen, soikiomaisuus ja suoruus”, viittaavat myös näiden putkien jatkojalostukseen, mistä ei ole kyse niin kutsuttujen ”aihioiden” kohdalla.

(28)

TMK Group väitti, että ominaisuudet ”karkeaksi hehkutettu” ja ”sileäpäinen” eivät sisälly niihin kriteereihin, jotka on lueteltu asianomaisten CN-koodien ja selittävän huomautuksen tekstissä sen määrittämiseksi, onko putki ”valmistamaton”. Tässä suhteessa on huomattava, että nimiketekstit ja asianomaiset selittävät huomautukset eivät aina sisällä tyhjentävää luetteloa kaikista kyseiseen kohtaan kuuluvien tuotteiden ominaisuuksista. Kun on kyse esimerkiksi nyt käsiteltävänä olevan kaltaisista tuotteista, joiden ominaisuudet liittyvät erilaisiin tuotteisiin, luokittelu riippuu kyseisten tuontituotteiden tärkeimmistä ominaisuuksista. Sen vuoksi nämä ominaisuudet – vaikka todetaankin, että ne eivät sisälly asianomaisissa CN-koodeissa ja selittävässä huomautuksessa lueteltuihin kriteereihin – ovat kuitenkin tärkeitä osatekijöitä arvioitaessa sitä, voidaanko tuotelajeja pitää ”valmistamattomina” ja siten CN-koodeihin 7304 39 10 ja 7304 59 10 kuuluvina.

(29)

TMK Group väitti lisäksi, että kyseiset putket eivät ole hehkutettuja, koska niitä ei ole kuumakäsitelty niin kuin valssaamotodistuksissa ilmoitetaan. Tältä osin on todettava, että asiakkaan hankintaspesifikaatiot sisältävät ristiriitaista tietoa, koska niissä mainitaan tuotteen kuumakäsittely. Näihin hankintaspesifikaatioihin viitataan muissa asiakirjoissa, kuten TMK Groupin antamassa valmistajan vakuutuksessa ja TMK Groupin ja sen etuyhteydettömän asiakkaan allekirjoittamien sopimusten spesifikaatiossa.

(30)

Lisäksi todettiin, että edellä mainituissa yritysten välisissä sopimuksissa, jotka TMK Group esitti paikan päällä tehdyn tarkastuksen aikana, nämä tuotteet oli alun perin luokiteltu eri CN-koodiin (joka on toimenpiteiden kohteena), ja ne muutettiin CN-koodiin, joka ei ole toimenpiteiden kohteena (myös tutkimusajanjaksolla), vaikka saatavilla olevien tietojen perusteella mitään muutoksia ei tehty asiakkaan tilauslomakkeeseen ja tuotteen spesifikaatioihin. TMK Group väitti, että tämä muutos CN-koodissa oli merkityksetön, koska se, millä on merkitystä sovellettavien tulliluokittelusääntöjen kannalta, ovat tavaroiden objektiiviset ominaisuudet sinä ajankohtana, kun ne tuodaan EU:hun. Vaikka tavaroiden objektiiviset ominaisuudet sinä ajankohtana, kun ne tuodaan EU:hun, ovat tärkeä seikka, TMK Group ei kiellä sitä, että se luokitteli tuotelajit kuulumaan toimenpiteiden piiriin, ennen kuin se muutti kyseistä luokitusta ilman, että tuotteen spesifikaatiossa tapahtui muutoksia. Tätä pidetään yhtenä seikkana, joka johtaa siihen päätelmään, että asianomaiset tuotelajit kuuluvat tämän tutkimuksen soveltamisalaan.

(31)

Lisäksi on huomattava, että etuyhteydettömän asiakkaan hankintaspesifikaatiossa viitattiin selvästi tuotteisiin, jotka ovat ”välituotteita” eikä ”aihioita” tai ”onttoja tuotteita”. Tämän kohdan osalta TMK väitti, että tulliluokittelun kannalta on täysin merkityksetöntä, miten ostaja on kuvannut tuotteen. Vastauksena tähän on todettava, että ostajan esittämällä tuotteen kuvauksella on jonkin verran merkitystä siinä mielessä, että ostaja on tietenkin tietoinen tuotetta koskevista vaatimuksista tilausajankohtana. Sen vuoksi on kyseenalaista sanoa, että ostajan kuvaus on ”täysin merkityksetön”.

(32)

Päätelmänä on, että kuumakäsittelyllä tuotettujen välituotteiden eli saumattomien teräsputkien, jotka on ostettu tällaisten sylinterien tuotantoa varten, on vastattava hyvin yksityiskohtaisia teknisiä/laadullisia/mittavaatimuksia. Nämä ominaisuudet eivät selvästikään vastaa merkitystä ”valmistamaton”, joka mainitaan CN-koodien 7304 39 10 ja 7304 59 10 selittävissä huomautuksissa, ja sen vuoksi TMK Groupin esittämät huomautukset komission väitetysti väärästä termin ”valmistamaton” tulkinnasta oli hylättävä.

(33)

Vastoin useita edellä mainittuja toteamuksia TMK Group väitti myös, etteivät nämä etuyhteydettömälle asiakkaalle myydyt tuotteet olleet yksinomaan tarkoitettuja samaan sovellukseen eli sylinterien tuotantoon, vaan ne voitiin myös muuntaa niin kutsutuiksi ”tarkkuusputkiksi”. TMK Group totesi, että etuyhteydetön asiakas muuntaa ensin aihiot kylmävalssatuiksi putkiksi (tai tarkkuusputkiksi), jotka sen jälkeen jalostetaan kaasusäiliöiksi. On huomattava, että tämä seikka ei ole pelkästään ristiriidassa sen kanssa, mitä TMK Group totesi aiemmissa kannanotoissaan ja mitä havaittiin tarkastuskäyntien aikana kerätyissä asiakirjoissa. Riippumatta edellä esitetystä on huomattava, että tämä lisäväite oli uusi, se esitettiin myöhäisessä vaiheessa, eikä sen tueksi esitetty näyttöä. Lisäksi TMK Group toimitti näyttöä, joka väitteen mukaan osoitti, että myös etuyhteydetön asiakas myi tarkkuusputkia. Samalla kun todetaan, että tämä näyttö toimitettiin hyvin myöhäisessä vaiheessa tutkimusta, on myös todettava, että näyttö liittyi ajanjaksoon kauan tutkimusajanjakson jälkeen ja että asiakirjat liittyivät kylmävalssattujen tuotteiden (putkien) minkä tahansa lajien (tai profiilien) mahdolliseen myyntiin. Sen vuoksi nämä väitteet hylättiin.

(34)

Valtaosa vientiä harjoittavien tuottajien harjoittamasta tarkasteltavana olevan tuotteen viennistä unioniin tapahtui riippumattomille asiakkaille unionissa kahden etuyhteydessä olevan kauppayhtiön kautta, jotka ovat Saksaan sijoittautunut TMK Europe GmbH ja Italiaan sijoittautunut TMK Italia s.r.l. Edellä mainitussa vientimyynnissä vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien vientihintojen perusteella eli käyttämällä jälleenmyyntihintoja, jotka ensimmäinen riippumaton ostaja unionissa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tosiasiallisesti maksoi tai jotka sen oli maksettava etuyhteydessä olevalle yritykselle ja jotka oli oikaistu tuonnin ja jälleenmyynnin välisten kaikenlaisten kustannusten ja voittomarginaalin huomioon ottamiseksi.

(35)

Joitain rajallisia määriä vietiin suoraan riippumattomille asiakkaille unionissa. Näiden määrien vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien vientihintojen perusteella.

(36)

Kyseisille vientiä harjoittaville tuottajille määritettyä normaaliarvoa ja vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. Jotta normaaliarvon ja vientihinnan vertailu olisi tasapuolinen, otettiin hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Tämän perusteella oikaisuja tehtiin pakkauskustannusten, kuljetuskustannusten, luottokustannusten ja polkumyyntitullien suhteen.

(37)

TMK Group pyysi, että huomioon otettaisiin saumattomien rauta- ja teräsputkien tietyt ominaisuudet, jotka koskivat teräslaatua, kierteityksen tyyppiä ja pinnoitetta, jotta varmistettaisiin tasapuolinen vertailu kotimarkkinoille ja vientiin myytyjen saumattomien rauta- ja teräsputkien välillä.

(38)

Euroopan unionin saumattomien teräsputkien valmistajien etuja valvova Defence Committee of the Seamless Steel Tube Industry of the European Union, jäljempänä ’ESTA’, väitti, että mikä tahansa pyyntö muuttaa alkuperäisessä tutkimuksessa tai myöhemmässä tarkastelussa käytettyä tuotteen määritelmää tai menetelmää oli perusasetuksen 11 artiklan 9 kohdan vastainen, ja olisi jätettävä huomiotta.

(39)

Tässä suhteessa tutkimus osoitti, että TMK Groupin esittämä pyyntö ei vaikuttanut tuotteen määritelmään, vaan ennemminkin antoi mahdollisuuden havaita lisäominaisuuksia, joilla varmistetaan tasapuolinen vertailu ominaisuuksiltaan samanlaisten saumattomien rauta- ja teräsputkien välillä. Lisäksi todettiin, että nämä lisäominaisuudet vaikuttivat hintoihin ja hintojen vertailukelpoisuuteen.

(40)

Edellä esitetyn perusteella katsottiin, että pyyntö oli perusteltu, ja sen vuoksi edellä mainitut ominaisuudet otettiin huomioon.

(41)

TMK Group väitti, että perusasetuksen 11 artiklan 10 kohdan mukaisesti tulleja, jotka maksettiin DDP-tapahtumista (”toimitettuna tullattuna”), ei pitäisi vähentää vientihinnan muodostamiseksi. Se väitti, että verrattuna viimeiseen täyteen 12 kuukauden jaksoon ennen polkumyyntitullien ottamista käyttöön TMK:n saumattomien rauta- ja teräsputkien viennissä unioniin (1 päivästä heinäkuuta 200530 päivään kesäkuuta 2006, tai jäljempänä ’viiteajanjakso’), tulli siirrettiin asianmukaisesti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla veloitettuihin hintoihin ja myöhempiin myyntihintoihin unionissa.

(42)

Tässä suhteessa havaittiin, että ensimmäisiltä etuyhteydettömiltä asiakkailta veloitetut DDP-hinnat eivät kattaneet kustannuksia saatikka polkumyyntitulleja; nämä liiketoimet olivat siis kokonaisuudessaan tappiollisia. Lisäksi on todettava, että vaikka samankaltaisten tuotteiden hinnat kohosivat noin 30 prosenttia viiteajanjakson jälkeen, raaka-aineiden hinta, jonka osuus valmistuskustannuksista on keskimäärin yli 50 prosenttia, kohosi yli 70 prosenttia samalla jaksolla. Edellä esitetyn perusteella katsotaan, ettei toimitettu ratkaisevaa näyttöä, joka osoittaisi, että tulli on asianmukaisesti siirretty veloitettuihin hintoihin.

(43)

Lisäksi on huomattava, että vaikka hyväksyttäisiinkin se, että tulli on siirretty asianmukaisesti myöhempiin myyntihintoihin (mitä se ei ole), perusasetuksen 11 artiklan 10 kohdassa edellytetään, että tulli siirretään asianmukaisesti sekä jälleenmyyntihintoihin että myöhempiin myyntihintoihin.

(44)

Komission ilmoituksen jälkeen TMK Group vastusti edelleen tullien vähentämistä vientihinnoista ja väitti vielä, että tehdyn kaasukustannuksia koskevan oikaisun tuloksena oli tappioita, jotka sen näkemyksen mukaan olivat varmasti vähäisempiä, muttei kuitenkaan esittänyt mitään lisätodisteita. TMK Group pysyi kannassaan, jonka mukaan se seikka, että noudettuna lähettäjältä -vientihintojen olisi oltava tuotantokustannuksia korkeampia, oli oikeudellisesti virheellinen, ja toisti, että tutkittavina kriteereinä oli ainoastaan se, oliko polkumyyntitullit siirretty asianmukaisesti jälleenmyyntihintaan, jonka sen DDP-pohjalta ostavat etuyhteydettömät asiakkaat veloittivat. Koska kuitenkaan ensimmäisiltä etuyhteydettömiltä asiakkailta veloitetut DDP-hinnat eivät kattaneet kustannuksia saati polkumyyntitulleja – edes ilman kaasua koskevaa oikaisua ja koska valmistuskustannuksista keskimäärin yli 50 prosenttia muodostavat raaka-aineiden hinnat kohosivat yli 70 prosenttia samalla jaksolla, kuten edellä johdanto-osan 42 kappaleessa mainitaan – katsotaan, että TMK Group ei ole toimittanut luotettavaa näyttöä, joka osoittaisi, että tulli oli asianmukaisesti siirretty veloitettuihin hintoihin tai myöhempiin myyntihintoihin.

(45)

Edellä esitetyn perusteella tämä väite oli hylättävä.

(46)

Kunkin vientiä harjoittavan tuottajan tapauksessa painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin sen vientihintojen painotettuun keskiarvoon tuotelajeittain noudettuna lähettäjältä -tasolla perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti. TMK Groupille vahvistetaan yksi yhteinen polkumyyntimarginaali laskemalla yksi yhteinen polkumyynnin painotettu keskiarvo TMK Groupiin kuuluville vientiä harjoittaville tuottajille.

(47)

Näin saatu polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina cif-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana oli 29,6 prosenttia. Ilmoituksen jälkeen TMK Group osoitti joitain laskuvirheitä kahta sen tuotantoyksikköä koskevissa polkumyyntilaskelmissa. Nämä laskuvirheet korjattiin, ja TMK Groupin kohdalla todettu painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali on 28,7 prosenttia eikä 29,6 prosenttia.

(48)

On todettava, että tämä polkumyyntimarginaali on tarkastelupyynnössä esitetystä alustavasta näytöstä poiketen korkeampi kuin voimassa oleva tulli, jota sovelletaan TMK Groupilta tulevaan tuontiin. Korotus johtuu useista tekijöistä: Ensinnäkin tarkastelupyynnössä esitetty näyttö liittyi ainoastaan yhden kyseisistä kolmesta vientiä harjoittavasta tuottajasta tekemiin tiettyihin liiketoimiin. Todettiin, että jotkin näistä liiketoimista eivät liittyneet tarkasteltavana olevaan tuotteeseen. Toiseksi tutkimuksen kuluessa havaittiin, kuten edellä johdanto-osan 23 kappaleessa mainitaan, että ryhmä ei ollut ilmoittanut joitain tarkasteltavana olevan tuotteen vientitapahtumia. Lisäksi ryhmän väite, joka koski tullia kustannuksena (ks. johdanto-osan 41–45 kappale), hylättiin. Näiden seikkojen yhdistelmä sekä muut tutkimuksen kuluessa tarkastetut seikat johtivat yhdessä polkumyyntimarginaalin korotukseen.

(49)

Perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti tutkittiin, voidaanko polkumyynnin osalta muuttuneita olosuhteita pitää perustellusti pysyvinä.

(50)

TMK Group mainitsi tarkastelupyynnössään, että olosuhteet olivat muuttuneet ja että muutokset olivat luonteeltaan pysyviä, sillä se oli tehnyt huomattavia muutoksia sisäiseen rakenteeseensa ja merkittäviä parannuksia tuotantolaitteisiinsa, millä oli suora vaikutus sen kustannusrakenteeseen.

(51)

Tutkimus osoitti, että TMK Group oli todellakin tehnyt merkittäviä investointeja, joiden ansiosta tehokkuus parani ja kapasiteetti kasvoi. Kun kuitenkin otetaan huomioon raaka-aineiden hintojen kohoaminen ja tuotevalikoiman kehittyminen lisäarvoltaan suurempien tuotteiden suuntaan, tuotantokustannusten laskua ei voitu vahvistaa. Johdanto-osan 50 kappaleessa tarkoitettujen parannusten todettiin olevan luonteeltaan rakenteellisia, ja niiden muuttuminen lähitulevaisuudessa katsottiin epätodennäköiseksi.

(52)

Lisäksi otettiin myös huomioon vientihintojen kehitys EU:n ulkopuolisiin maihin suuntautuvassa viennissä tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana ja EU:hun suuntautuvassa viennissä tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen. Todettiin, että samanlaisten tuotteiden vienti EU:n ulkopuolisiin maihin tapahtui vertailukelpoisilla hintatasoilla suhteessa EU:hun suuntautuvaan vientimyyntiin samalla jaksolla. Mitä tulee tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeiseen jaksoon, viennin todettiin tapahtuvan hieman korkeammilla hinnoilla kuin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, mikä noudattaa kansainvälistä hintatason kehitystä. Näin ollen ei ollut mitään viitettä siitä, että vientihinnat vaihtelisivat huomattavasti lähitulevaisuudessa.

(53)

Tutkimuksen tulosten valossa katsotaan aiheelliseksi muuttaa TMK Groupilta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia koskeva polkumyyntitulli 28,7 prosentiksi. Muutettu polkumyyntitulli olisi asetettava todetun polkumyyntimarginaalin tasoiseksi, koska se on alhaisempi kuin alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistettu vahinkomarginaali.

(54)

Asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin suositella täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 585/2012 muuttamista, ja niille annettiin tilaisuus esittää huomautuksia,

28.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 357/7

(1)

Portugali on ilmoittanut komissiolle maitoalan tuottajien huonontuneesta tilanteesta Portugalissa vuonna 2012. Tilanteen huonontuminen johtuu sekä rehuhintojen jatkuvasta noususta, joka on seurausta eräiden unionin ja maailman johtavien viljantoimittajien toimituksiin vaikuttaneiden epäsuotuisien ilmasto-olosuhteiden yhteisvaikutuksesta, että talouskriisin yhteydessä Portugalissa ilmenneestä kotimaisen kysynnän vähentymisestä johtuvasta hintojen laskusta. Rehunhintojen osuus tuotantokustannuksista on huomattava, ja hinnannousulla on Portugalin maitoalalla välittömiä seurauksia, jotka ilmenevät kaventuneina marginaaleina ja tilojen taloudellisina vaikeuksina vuoden 2012 lopussa. Tämä puolestaan on johtanut maitoalalla erittäin kriittiseen tilanteeseen, jossa lypsylehmien kasvattajilla on vakavia käytännön ongelmia ja erityisongelmia, joita ei pystytty ennakoimaan ajankohtana, jona asetuksen (EY) N:o 73/2009 68 artiklan mukaisen tuen myöntämistä vuodeksi 2012 koskevia päätöksiä olisi voitu tarkastella uudelleen mainitun asetuksen 68 artiklan 8 kohdan mukaisesti.

(2)

Portugali haluaisi korottaa asetuksen (EY) N:o 73/2009 68 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisen erityistuen puitteissa maitoalalla nykyisin myönnettävän tuen määrää auttaakseen viljelijöitä selviytymään tilanteesta lyhyellä aikavälillä. Portugali on sen vuoksi pyytänyt lupaa tarkastella uudelleen vuoden 2012 erityistukea koskevaa päätöstään, jotta se voisi myöntää asetuksen (EY) N:o 73/2009 68 artiklan 1 kohdan a alakohdan v alakohdan mukaista tukea, jolla korvattaisiin nykyinen mainitun asetuksen 68 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdan mukaisesti myönnettävä tuki. Portugali aikoo käyttää tämän toimenpiteen myötä saatavat määrät korottaakseen maidontuottajille asetuksen (EY) N:o 73/2009 68 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun toimenpiteen nojalla myönnettävää tukea.

(3)

Ottaen lisäksi huomioon, että vuoden 2012 erityistuen myöntämistä koskevan päätöksen uudelleentarkastelu asetuksen (EY) N:o 73/2009 68 artiklan 8 kohdan mukaisesti ei enää ole mahdollista, on aiheellista poiketa mainitusta säännöksestä, jotta Portugali voi muuttaa kyseisenä vuonna täytäntöön pantua järjestelmää.

(4)

Samasta syystä on aiheellista poiketa määräajasta, joka on asetettu tällaista uudelleentarkastelua koskevan ilmoituksen tekemiselle komissiolle yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 III osastossa säädetyn tilatukijärjestelmän täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 1120/2009 (2) 50 artiklan 3 kohdassa.

(5)

Asetuksen (EY) N:o 1120/2009 44 artiklan mukaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 15 päivänä joulukuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1974/2006 (3) 27 artiklan 4 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin asetuksen (EY) N:o 73/2009 68 artiklan 1 kohdan a alakohdan v alakohdan mukaiseen tukeen. Asetuksen (EY) N:o 1974/2006 27 artiklan 4 kohdassa ja saman asetuksen liitteessä IV vahvistetaan perusteet kasvatuksesta luopumisen vuoksi uhanalaisten paikallisten rotujen kynnysmäärien määrittämiseksi.

(6)

Portugalin mukaan nautarotujen ”Alentejena” ja ”Mertolenga”, lammasrotujen ”Serra de Estrela” ja ”Churros” sekä vuohirodun ”Serrana” kannat ovat pienentyneet, koska näitä kantoja risteytetään yhä enemmän eksoottisten rotujen kanssa tai korvataan tällaisilla roduilla, ja vaarana on niiden kasvatuksesta luopuminen. Nämä paikalliset rodut, joilla on huomattava kyky sopeutua ympäristöön rasittamatta liikaa luonnonvaroja, ovat osa korkean luonnonarvon maatalous- ja laidunjärjestelmiä. Jotta asetuksen (EY) N:o 73/2009 68 artiklan 1 kohdan a alakohdan v alakohdan mukaista tukea voitaisiin myöntää kyseisten kantojen säilyttämiseen tasolla, jolla varmistetaan niiden geeniperimän säilyminen ja turvataan samalla 68 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdan mukaista tukea vuodeksi 2012 hakeneiden tuottajien luottamuksensuoja, on tarpeen poiketa asetuksen (EY) N:o 1120/2009 44 artiklan 2 kohdasta siltä osin kuin kyseessä ovat perusteet kasvatuksesta luopumisen vuoksi uhanalaisten paikallisten rotujen kynnysmäärien määrittämiseksi.

(7)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä mainitussa asetuksessa säädettyjen viljelijöiden suorien tukien järjestelmien mukaisten täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän osalta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä viinialalle säädetyn tukijärjestelmän mukaisten täydentävien ehtojen osalta 30 päivänä marraskuussa 2009 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1122/2009 (4) 12 artiklan 1 kohdan a ja e alakohdan mukaisesti yhtenäishakemuksessa on oltava tukikelpoisuuden varmistamista varten kaikki tarvittavat tiedot ja erityisesti asianomaiset tukijärjestelmät sekä viljelijän ilmoitus siitä, että tämä tuntee kyseisiin tukijärjestelmiin liittyvät edellytykset.

(8)

Ottaen huomioon, että asetuksen (EY) N:o 73/2009 68 artiklassa säädetty erityistuki muodostuu eri toimenpiteistä, joilla on erilaiset tukikelpoisuusehdot, viljelijöiden on merkittävä yhtenäishakemukseen, mitä toimenpidettä he hakevat. Jotta maitoalan tilannetta voitaisiin parantaa vielä vuoden 2012 aikana, Portugali aikoo pitää kalenterivuonna 2012 jätettyjä asetuksen (EY) N:o 73/2009 68 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdan mukaista tukea koskevia hakemuksia mainitun asetuksen 68 artiklan 1 kohdan a alakohdan v alakohdassa tarkoitettua tukea koskevina, samana kalenterivuonna jätettyinä hakemuksina asianomaisten viljelijöiden luottamuksensuojan huomioon ottaen. Sen vuoksi on aiheellista poiketa asetuksen (EY) N:o 1122/2009 12 artiklan 1 kohdasta.

(9)

Koska poikkeukset koskevat vuotta 2012, tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(10)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat suorien tukien hallintokomitean lausunnon mukaiset,

28.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 357/10

(1)

Asetuksen (EY) N:o 73/2009 41 artiklan 3 kohdassa säädetään jäsenvaltioiden, jotka eivät sovella kyseisen asetuksen 68 artiklan 1 kohdan c alakohtaa, mahdollisuudesta käyttää kansallista varantoaan tietyin edellytyksin. Jäsenvaltiot voivat soveltaessaan kyseistä artiklaa korottaa viljelijöille myönnettyjen tukioikeuksien yksikköarvoa ja/tai lukumäärää. Komission asetuksen (EY) N:o 1122/2009 (2) 15 artiklan 1 kohdan mukaan asetuksen (EY) N:o 73/2009 41 artiklassa tarkoitettua tilatukijärjestelmän tukioikeuksien yhtenäishakemuksen myöntämistä tai korottamista koskevat hakemukset on jätettävä jäsenvaltioiden vahvistamaan päivämäärään mennessä. Kyseinen päivämäärä on viimeistään 15 päivä toukokuuta tai Virossa, Latviassa, Liettuassa Suomessa ja Ruotsissa viimeistään 15 päivä kesäkuuta.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1122/2009 11 artiklan 1 kohdan mukaan pinta-alatukijärjestelmissä tukea hakeva viljelijä voi jättää vuodessa ainoastaan yhden yhtenäistukihakemuksen.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1122/2009 11 artiklan 2 kohdan mukaan yhtenäishakemus on jätettävä viimeistään jäsenvaltion vahvistamana määräpäivänä, joka ei saa olla myöhäisempi kuin 15 päivä toukokuuta. Viro, Latvia, Liettua, Suomi ja Ruotsi voivat kuitenkin vahvistaa myöhäisemmän määräpäivän, joka ei saa olla myöhäisempi kuin 15 päivä kesäkuuta.

(4)

Tiettyjä tärkeimpiä viljantuottajia koetelleista epäsuotuisista ilmasto-oloista johtuvan rehun hintojen jatkuvan nousun seurauksena maatilojen taloudellinen tilanne on muuttunut vaikeammaksi useissa jäsenvaltioissa, ja monet tilat ovat vakavissa taloudellisissa vaikeuksissa vuoden 2012 lopussa. Koska maatilojen taloudellisen tilanteen vaikeutumisella saattaa olla myös laajempia kauaskantoisia vaikutuksia, jäsenvaltioiden olisi sallittava soveltaa vuoden 2012 osalta asetuksen (EY) N:o 73/2009 41 artiklan 3 kohtaa.

(5)

Koska tukioikeuksien myöntämistä kansallisesta varannosta tai niiden yksikköarvon korottamista koskevien hakemusten jättämiselle asetuksen (EY) N:o 1122/2009 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti vuodelle 2012 asetettu määräaika on jo päättynyt, on aiheellista sallia, että jäsenvaltiot, jotka haluavat soveltaa vuoden 2012 osalta asetuksen (EY) N:o 73/2009 41 artiklan 3 kohtaa, voivat vahvistaa kyseisten hakemusten jättämiselle uuden määräajan.

(6)

On myös aiheellista poiketa näiden jäsenvaltioiden viljelijöiden osalta asetuksen (EY) N:o 1122/2009 11 artiklan 1 kohdassa säädetystä vaatimuksesta, jonka mukaan viljelijä voi jättää vuodessa ainoastaan yhden yhtenäistukihakemuksen.

(7)

Lisäksi on tarpeen poiketa asetuksen (EY) N:o 1122/2009 11 artiklan 2 kohdassa säädetystä määräajasta niiden viljelijöiden osalta, jotka haluavat soveltaa asetuksen (EY) N:o 73/2009 41 artiklan 3 kohtaa.

(8)

Asetuksen (EY) N:o 1122/2009 12 artiklan 5 kohdan mukaan jäsenvaltiot voivat poiketa kyseisen artiklan tukioikeuksia koskevista säännöksistä tilatukijärjestelmän ensimmäisenä soveltamisvuonna tai uusien alojen tilatukijärjestelmään sisällyttämisen ensimmäisenä vuonna, jos tukioikeuksia ei ole lopullisesti vahvistettu yhtenäishakemuksen jättämiselle vahvistettuun määräpäivään mennessä. Olisi säädettävä vastaavanlaisesta poikkeuksesta sellaisten tukioikeuksien osalta, jotka myönnetään tai joiden yksikköarvoa korotetaan asetuksen (EY) N:o 73/2009 41 artiklan 3 kohdan perusteella silloin, kun myöntämistä tai korottamista ei ole vielä lopullisesti vahvistettu.

(9)

Komission asetuksen (EY) N:o 1120/2009 (3) 8 artiklan 1 kohdan mukaan viljelijä, jolla on hallussaan tukioikeuksia yhtenäishakemuksen viimeisenä jättöpäivänä, voi ilmoittaa tukioikeutensa tuen maksamista varten ainoastaan kerran vuodessa. Tästä vaatimuksesta on aiheellista poiketa.

(10)

Asetuksen (EY) N:o 73/2009 35 artiklan 1 kohdan mukaan viljelijän ilmoittamien viljelylohkojen, jotka vastaavat johonkin tukioikeuteen liittyvää tukikelpoista hehtaaria, on oltava viljelijän käytössä jäsenvaltion vahvistamana päivänä, joka ei saa olla myöhempi kuin kyseisessä jäsenvaltiossa tukihakemuksen muuttamiselle vahvistettu määräpäivä.

(11)

Kun on kyse jaettavista tukioikeuksista tai tukioikeuksista, joiden yksikköarvoa korotetaan asetuksen (EY) N:o 73/2009 41 artiklan 3 kohdan soveltamisen jälkeen, on tarpeen poiketa viljelijöiden velvollisuudesta noudattaa saman asetuksen 35 artiklan 1 kohdassa vahvistettua määräpäivää.

(12)

Asetuksen (EY) N:o 73/2009 29 artiklan 3 kohdan nojalla saman asetuksen liitteessä I lueteltujen tukijärjestelmien mukaisia tukia ei saa maksaa ennen kuin tukikelpoisuusedellytyksiä koskeva tarkastus, jonka jäsenvaltio tekee kyseisen asetuksen 20 artiklan mukaisesti, on saatettu päätökseen.

(13)

Tukikelpoisuusedellytykset, jotka jäsenvaltioiden on tarkastettava ja jotka liittyvät asetuksen (EY) N:o 73/2009 41 artiklan 3 kohdan mukaisesti jaettaviin tukioikeuksiin tai tukioikeuksiin, joiden yksikköarvoa korotetaan saman kohdan mukaisesti yhden tai useamman tässä asetuksessa vahvistetun poikkeuksen perusteella, voivat poiketa tilatukijärjestelmässä tavanomaisesti myönnetyn tuen tukikelpoisuusedellytyksistä. Siinä tapauksessa uusien tukikelpoisuusedellytysten tarkastaminen estäisi asetuksen (EY) N:o 73/2009 29 artiklan 3 kohdan nojalla sellaisten tukijärjestelmien mukaisten tukien maksamisen, jotka eivät liity saman asetuksen 41 artiklan 3 kohdan soveltamisalaan, ennen uusien tukikelpoisuusedellytysten tarkastamista. Tällaisen tilanteen välttämiseksi on tarpeen poiketa asetuksen (EY) N:o 73/2009 29 artiklan 3 kohdasta saman asetuksen 41 artiklan 3 kohdan mukaisen tukioikeuksien jakamisen tai yksikköarvon korottamisen osalta.

(14)

Lisäksi tuet on asetuksen (EY) N:o 73/2009 29 artiklan 2 kohdan mukaisesti maksettava 1 päivän joulukuuta ja seuraavan kalenterivuoden 30 päivän kesäkuuta välisenä aikana. Kyseisestä säännöksestä poiketen komissio mahdollistaa ennakkomaksut ennen 1 päivää joulukuuta. Tällainen poikkeus sallitaan komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 776/2012 (4), jonka mukaan jäsenvaltiot voivat maksaa 16 päivästä lokakuuta 2012 ennakkona tietyn määrän suorasta tuesta vuotta 2012 koskevien hakemusten osalta. Sen vuoksi olisi sallittava taannehtivasti poikkeaminen asetuksen (EY) N:o 73/2009 29 artiklan 3 kohdasta 16 päivästä lokakuuta 2012 alkaen maksamisen mahdollistamiseksi sellaisten tukijärjestelmien osalta, jotka eivät liity saman asetuksen 41 artiklan 3 kohdan soveltamisalaan, sillä edellytyksellä, että tukikelpoisuusedellytyksiä koskeva tarkastus on saatettu päätökseen.

(15)

Tässä asetuksessa säädetyt poikkeukset koskevat kalenterivuotta 2012. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(16)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat suorien tukien hallintokomitean lausunnon mukaiset,

28.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 357/13

(1)

Neuvosto antoi 15 päivänä helmikuuta 2010 päätöksen 2010/96/YUTP (1).

(2)

Neuvosto antoi 28 päivänä heinäkuuta 2011 päätöksen 2011/483/YUTP (2), jolla muutettiin päätöstä 2010/96/YUTP ja jatkettiin sen voimassaoloa vielä yhdellä vuodella.

(3)

Päätöstä 2010/96/YUTP muuttamista ja sen voimassaolon jatkamista koskevan uuden neuvoston päätöksen hyväksymisen viivästymisen johdosta on mainitun päätöksen voimassaoloa on välttämätöntä jatkaa, jotta sen piiriin voidaan saada voidaan EU:n Somalian koulutusoperaation (EUTM Somalia) läsnäolo Ugandassa 1 päivästä tammikuuta 2013

(4)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan 5 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu niiden unionin päätösten ja toimien valmisteluun ja täytäntöönpanoon, joilla on merkitystä puolustuksen alalla. Tanska ei osallistu tämän päätöksen täytäntöönpanoon eikä siten osallistu tämän operaation rahoittamiseen.

(5)

EU:n sotilasoperaation voimassaoloa olisi jatkettava edelleen,

1)

Korvataan 10 artikla seuraavasti:

"10 artikla

Rahoitusjärjestelyt

1.   EU:n sotilasoperaation yhteisiä kustannuksia hallinnoidaan Euroopan unionin sellaisten operaatioiden yhteisten kustannusten rahoituksen hallinnointijärjestelmän perustamisesta, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla, (Athene) 19 päivänä joulukuuta 2011 annetun neuvoston päätöksen 2011/871/YUTP (3), jäljempänä ‧Athene-päätös‧, mukaisesti.

2.   Rahoitusohje EU:n sotilasoperaation yhteisiä kustannuksia varten 9 päivänä elokuuta 2011 päättyvälle kaudelle on 4,8 miljoonaa euroa. Athene-päätöksen 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tämän rahoitusohjeen prosenttiosuus on 60 prosenttia.

3.   Rahoitusohje EU:n sotilasoperaation yhteisiä kustannuksia varten 9 päivänä elokuuta 2011 alkavalle ja 31 päivänä joulukuuta 2012 päättyvälle kaudelle on 4,8 miljoonaa euroa. Athene-päätöksen 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tämän rahoitusohjeen prosenttiosuus on 30 prosenttia.

4.   Rahoitusohje EU:n sotilasoperaation yhteisiä kustannuksia varten 1 päivänä tammikuuta 2013 alkavalle kaudelle on 0,05 miljoonaa euroa. Athene-päätöksen 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tämän rahoitusohjeen prosenttiosuus on 100 prosenttia.

2)

Korvataan 12 artiklan 2 kohta seuraavasti:

"2.   EU:n sotilasoperaation toimeksianto päättyy 31 päivänä tammikuuta 2015."

28.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 357/15

(1)

Komissio päätti 19 päivänä marraskuuta 2008 (3) olla vastustamatta kiireellisiä toimenpiteitä, jotka koskivat maksuvalmiuden tukitoimea (Liquidity Assistance, jäljempänä ’maksuvalmiustuki’) ja Dexian (4) tiettyjen velkojen takausta. Komissio katsoi, että toimenpiteet soveltuivat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla sisämarkkinoille pelastamistukena vaikeuksissa olevalle yritykselle. Komissio antoi luvan toimenpiteiden toteuttamiseen kuuden kuukauden ajaksi 3 päivästä lokakuuta 2008 lähtien ja ilmoitti, että kyseisen jakson päätyttyä se arvioisi tukea uudelleen rakenteellisena toimenpiteenä.

(2)

Belgia, Ranska ja Luxemburg, jäljempänä ’asianomaiset jäsenvaltiot’, ilmoittivat komissiolle Dexian ensimmäisestä rakenneuudistussuunnitelmasta 16, 17 ja 18 päivänä helmikuuta 2009.

(3)

Komissio päätti 13 päivänä maaliskuuta 2009 aloittaa SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 kohdan mukaisen muodollisen tutkintamenettelyn kaikista Dexialle myönnetyistä tuista. (5)

(4)

Komissio hyväksyi 30 päivänä lokakuuta 2009 tekemällään päätöksellä (6) johdanto-osan 1 kappaleessa mainitun takauksen voimassaolon jatkamisen 28 päivään helmikuuta 2010 tai siihen päivään saakka, jona komissio päättää Dexian tukitoimien ja rakenneuudistussuunnitelman soveltuvuudesta sisämarkkinoille.

(5)

Asianomaiset jäsenvaltiot toimittivat komissiolle 9 päivänä helmikuuta 2010 tietoja suunnitelluista lisätoimenpiteistä helmikuussa 2009 ilmoitetun alkuperäisen rakenneuudistussuunnitelman täydentämiseksi.

(6)

Komissio hyväksyi 26 päivänä helmikuuta 2010 tekemällään päätöksellä (7) Dexiaa koskevan rakenneuudistussuunnitelman ja kiireellisen tuen muuttamisen rakenneuudistustuiksi edellyttäen, että kyseisen päätöksen kaikkia sitoumuksia ja ehtoja noudatetaan.

(7)

Dexia on kesästä 2011 lähtien kohdannut lisää vaikeuksia, ja asianomaiset jäsenvaltiot ovat harkinneet lisätukitoimenpiteitä.

(8)

Komissio päätti 17 päivänä lokakuuta 2011 (8) käynnistää muodollisen tutkintamenettelyn myyntitoimenpiteestä, jossa Dexia SA myi ja Belgian valtio osti Dexia Banque Belgiquen, jäljempänä ’DBB’. Rahoitusvakauden turvaamiseksi komissio päätti myös sallia toimenpiteen väliaikaisesti. Toimenpide sallittiin näin ollen kuuden kuukauden ajaksi päätöksen tekemisestä laskettuna tai, jos Belgia toimittaa rakenneuudistussuunnitelman kuuden kuukauden kuluessa kyseisestä ajankohdasta, siihen ajankohtaan asti, jolloin komissio tekee toimenpiteestä lopullisen päätöksen.

(9)

Asianomaiset jäsenvaltiot ilmoittivat komissiolle 18 päivänä lokakuuta 2011 uusista mahdollisista toimenpiteistä uutta rakenneuudistussuunnitelmaa tai Dexian jakamista silmällä pitäen. Näiden uusien toimenpiteiden yhteydessä Belgia ilmoitti komissiolle 21 päivänä lokakuuta 2011 DBB:n turvautuvan Belgian valtion takaamaan maksuvalmiusapuun. Tämän toimenpiteen ansiosta DBB voi myöntää rahoitusta Dexia Crédit Local SA:lle, jäljempänä ’DCL’.

(10)

Ranska, Belgia ja Luxemburg ilmoittivat komissiolle 14 päivänä joulukuuta 2011 näiden uusien toimenpiteiden yhteydessä myös asianomaisten jäsenvaltioiden väliaikaisesta takaushankkeesta, joka koskee Dexia SA:n ja DCL:n jälleenrahoitusta, jäljempänä ’tilapäinen jälleenrahoitustakaus’.

(11)

Rahoitusvakauden turvaamiseksi komissio hyväksyi 21 päivänä joulukuuta 2011 tekemällään päätöksellä (9), jäljempänä ’päätös Dexian rakenneuudistukseen myönnettävien lisätukien maksamista koskevan menettelyn aloittamisesta’, tilapäisen jälleenrahoitustakauksen väliaikaisesti 31 päivään toukokuuta 2012 saakka. Kyseisellä päätöksellä komissio kuitenkin käynnisti muodollisen tutkintamenettelyn kaikista ehdollisen päätöksen tekemisen jälkeisistä Dexian rakenneuudistukseen liittyvistä lisätoimenpiteistä (kuten tilapäisestä jälleenrahoitustakauksesta) ja pyysi asianomaisia jäsenvaltioita tiedottamaan kolmen kuukauden kuluessa Dexian rakenneuudistussuunnitelmasta tai, jos Dexia on kannattamaton, sen hallitusta alasajosuunnitelmasta.

(12)

Asianomaiset jäsenvaltiot ilmoittivat komissiolle 21 ja 22 päivänä maaliskuuta 2012 Dexian hallitusta alasajosuunnitelmasta.

(13)

Asianomaiset jäsenvaltiot ilmoittivat komissiolle 25 päivänä toukokuuta 2012 pyynnöstä tilapäisen jälleenrahoitustakauksen voimassaolon jatkamiseksi. Komissio teki kaksi päätöstä 31 päivänä toukokuuta 2012.

(14)

Ensimmäisessä päätöksessä, jäljempänä ’päätös menettelyn jatkamisesta’, komissio päätti laajentaa Dexia-yhtymää koskevaa muodollista tutkintamenettelyä tutkiakseen Dexia-yhtymän hallittua alasajosuunnitelmaa, jonka Belgia, Ranska ja Luxemburg esittivät 21 ja 22 päivänä maaliskuuta 2012. (10)

(15)

Toisessa päätöksessä, jäljempänä ’päätös takauksen jatkamisesta’, (11) komissio päätti jatkaa väliaikaisesti, siihen saakka kun se tekee Dexian hallittua alasajosuunnitelmaa koskevan lopullisen päätöksen, asianomaisten jäsenvaltioiden Dexia SA:lle ja DCL:lle antaman tilapäisen jälleenrahoitustakauksen voimassaoloaikaa 30 päivään syyskuuta 2012 ja laajensi samalla muodollisen tutkintamenettelyn tähän toimenpiteeseen.

(16)

Asianomaiset jäsenvaltiot ilmoittivat komissiolle 5 päivänä kesäkuuta 2012 tilapäisen takauksen ylärajan nostamisesta pääoman enimmäismäärään eli 55 miljardiin euroon. Komissio hyväksyi takauksen ylärajan nostamisen 6 päivänä kesäkuuta 2012 tekemällään päätöksellä (12) väliaikaisesti eli siihen saakka, kun se tekee Dexian hallittua alasajosuunnitelmaa koskevan lopullisen päätöksen.

(17)

Dexia SA ilmoitti 6 päivänä lokakuuta 2011 lehdistötiedotteella (13) käynnistäneensä kansainvälisen sijoittajaryhmittymän, jossa myös Luxemburgin valtio olisi mukana, kanssa yksinomaiset neuvottelut Dexia Banque Internationale à Luxembourg -pankin, jäljempänä ’Dexia BIL’, myymiseksi. Dexia-yhtymän hallintoneuvoston oli yksinoikeuden päättymisen jälkeen tarkoitus ottaa kantaa mahdolliseen tarjoukseen.

(18)

Komissio sai 18 päivänä joulukuuta 2011 tiedon, jonka mukaan tekeillä oli sitova alustava sopimus, joka koski Dexia SA:n omistuksessa olevan 99,906 prosentin osuuden myyntiä Dexia BIL:stä. Kyseisen sopimuksen mukaan qatarilainen sijoittajaryhmä Precision Capital SA ostaisi 90 prosenttia osakkeista ja Luxemburg loput 10 prosenttia. Tietyt osat Dexia BIL:n varallisuudesta eivät kuulu kaupan piiriin.

(19)

Dexia BIL:n myynti ei kuulunut toimenpiteisiin, jotka komissio oli hyväksynyt 26 päivänä helmikuuta 2010 hyväksytyn Dexian rakenneuudistussuunnitelman yhteydessä. Sitä ei kattanut myöskään komission 21 päivänä joulukuuta 2011 tekemällään päätöksellä käynnistämä muodollinen tutkintamenettely rakenneuudistustoimenpiteistä, joista komissiolle ilmoitettiin kyseisen päivämäärän jälkeen.

(20)

Dexia BIL:n myynti oli saatettu komission tietoon jo ennen joulukuun 21 päivää 2011. Komissio analysoi näin ollen Dexia BIL:n myyntiä erillään Dexian rakenneuudistuksesta paitsi siksi, että oikeusvarmuus tarvitaan mahdollisimman pian, myös ja ennen kaikkea siksi, että Dexia BIL:n myynti on riippumaton yhtymän rakenneuudistuksesta suhteessa vuonna 2011 väliaikaisesti hyväksyttyihin tukitoimenpiteisiin, sillä kyseistä myyntiä oli komission saamien tietojen mukaan suunniteltu vuodesta 2009 lähtien ja Dexia BIL erotettaisiin oikeudellisesti ja taloudellisesti Dexiasta.

(21)

Luxemburg ilmoitti Dexia BIL:n myynnistä komissiolle virallisesti 23 päivänä maaliskuuta 2012.

(22)

Komissio ilmoitti 3 päivänä huhtikuuta 2012 tehdyllä päätöksellä (14) Luxemburgille päätöksestään aloittaa Dexia BIL:n myynnistä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 2 kohdan mukainen muodollinen tutkintamenettely.

(23)

Luxemburgin viranomaiset toimittivat komissiolle 4 päivänä toukokuuta 2012 ja 12 päivänä kesäkuuta 2012 lisätietoja, kuten Dexia SA:n toimittaman ajantasaistetun, 30 päivänä toukokuuta 2012 päivätyn Fairness Opinion -lausunnon Dexia BIL:n myyntihinnasta, jäljempänä ’ajantasaistettu Fairness Opinion -lausunto’.

(24)

Komission päätös muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. (15) Komissio on kehottanut asianomaisia esittämään toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

(25)

Komissio on saanut huomautuksia asianomaisilta. Se toimitti nämä huomautukset Luxemburgille ja antoi sille mahdollisuuden esittää niistä huomautuksia. Komissio sai Luxemburgin huomautukset 28 päivänä kesäkuuta 2012 päivätyllä kirjeellä.

(26)

Dexia BIL on osa Dexia-yhtymää. Dexia perustettiin vuonna 1996 Crédit Local de Francen ja Crédit communal de Belgiquen sulautuessa. Se oli erikoistunut myöntämään lainoja paikallisyhteisöille, mutta sillä oli myös noin 5,5 miljoonaa yksityisasiakasta lähinnä Belgiassa, Luxemburgissa ja Turkissa.

(27)

Dexia-yhtymään kuuluivat holding-emoyhtiö (Dexia SA) ja yhteensä kolme operatiivista tytäryhtiötä Ranskassa (DCL), Belgiassa (DBB) ja Luxemburgissa (Dexia BIL).

Yhtymän yksinkertaistettu organisaatiokaavio 30 päivänä syyskuuta 2011

(eli ennen Dexian hallintoneuvostossa 9 päivänä lokakuuta 2011 ilmoitettuja myyntejä)

(28)

DBB myytiin Belgian valtiolle 20 päivänä lokakuuta 2011, ja 31 päivänä joulukuuta 2011 Dexia-yhtymän konsolidoitu tase (jossa on huomioitu DBB:n eriyttäminen 1 päivänä lokakuuta 2011) oli 413 miljardia euroa.

(29)

Lokakuun 20 päivänä 2011 tapahtuneen DBB:n myynnin lisäksi Dexia-yhtymä ilmoitti seuraavien yritysten myynnistä ”lyhyellä aikavälillä”:

(30)

Dexia SA:n suurimpien osakkaiden osuudet ovat seuraavat:

(31)

Dexia BIL on Luxemburgin suurimpia liikepankkeja, ja sen tase oli 41 miljardia euroa 30 päivänä kesäkuuta 2011. Dexia BIL toimii Luxemburgin lisäksi myös muissa maissa, kuten Sveitsissä ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa sekä tietyissä Aasian ja Lähi-idän maissa joko suoraan tai tiettyjen tytäryhtiöidensä kautta. Dexia BIL:llä on lisäksi huomattavasti ”legacy”-osakkeita, joiden markkina-arvoksi arvioitiin 30 päivänä syyskuuta 2011 noin [5–10] miljardia euroa.

(32)

Dexia BIL on yksi Luxemburgin pankkiverkoston suurista pankeista, ja se on olennainen paikallistalouden toimija sekä paikallisten luonnollisten henkilöiden ja yritysten talletuspankkina että kulutus- ja kiinteistöluottojen myöntäjänä ja yritysten luotottajana.

(33)

Luxemburgin rahoitusalan valvontaviranomaisen, rahoitusalan valvontalautakunnan (Commission de Surveillance du Secteur Financier, CSSF) toimittamien taulukoiden mukaan [10–15] prosenttia paikallisista luonnollisista henkilöistä ja [15–20] prosenttia paikallisista pienistä ja keskisuurista yrityksistä (pk-yrityksistä) pitää Dexia BIL:ää ensisijaisena pankkinaan, minkä johdosta se sijoittuu Luxemburgin pankkimarkkinoilla kolmannelle sijalle. Dexia BIL:n markkinaosuus Luxemburgin pankkijärjestelmässä muodostuu seuraavasti: noin [10–15] prosenttia talletusten kokonaismäärästä, [10–15] prosenttia lainojen kokonaismäärästä ja [5–10] prosenttia yksityisellä pankkisektorilla hallinnoitavista varoista.

(34)

Dexia-yhtymän syksyn 2008 rahoituskriisin aikana kohtaamat vaikeudet on kuvattu 26 päivänä helmikuuta 2010 tehdyssä päätöksessä. Dexian viimeaikaiset vaikeudet voidaan tiivistää seuraavasti:

(35)

Ensinnäkin valtionvelkakriisin syventyminen, mikä vaikutti lukuisiin eurooppalaisiin pankkeihin, kasvatti entisestään sijoittajien epäluuloa vastapuolena olevia pankkeja kohtaan, joten nämä eivät enää voineet saada riittävästi rahoitusta järkevin ehdoin.

(36)

Koska Dexia-yhtymä oli erityisen altis valtioriskeille ja sen luonteisille riskeille, sijoittajien epäluottamus myös sitä kohtaan kasvoi. Dexialla on nimittäin lukuisia lainoja ja/tai joukkovelkakirjoja sellaisista maista tai sellaisten maiden paikallis- ja alueyhteisöistä, joita markkinoilla pidetään riskinalaisina.

(37)

Lisäksi nykyisen kriisin alkaessa Dexia ei ollut vielä ehtinyt saattaa päätökseen rakenneuudistussuunnitelmaansa, joka olisi vahvistanut sen likviditeettiriskiprofiilia huomattavasti. Dexian likviditeettiprofiili on vielä erittäin herkkä, ja markkinat tuntevat Dexian haavoittuvuuden erittäin hyvin, joten Dexia on ehkä joutunut kasvaneen epäluottamuksen kohteeksi muita pankkeja enemmän.

(38)

Dexian rahoitustarpeet ovat kasvaneet erityisesti seuraavien seikkojen johdosta:

(39)

Koska Dexia ei pystynyt saamaan pääomaa markkinoilta ja […] (16), sen piti ensimmäiseksi turvautua toisaalta Belgian keskuspankin (Banque nationale de Belgique) ja toisaalta Ranskan keskuspankin (Banque de France) uuteen maksuvalmiusapuvälineeseen. Näissä olosuhteissa asianomaiset jäsenvaltiot myönsivät Dexialle tilapäisen jälleenrahoitustuen.

(40)

Vaikka Dexia BIL ei ollutkaan Dexia-yhtymän ongelmien syynä, […], sen talletukset vähenivät voimakkaasti erityisesti 30 päivästä syyskuuta10 päivään lokakuuta 2011. Tuona aikana talletusten määrä väheni [1–5] miljardia euroa ([5–15] miljardista eurosta [5–15] miljardiin euroon). Talletusten väheneminen rauhoittui sittemmin, kun saatiin ilmoitukset Dexia-yhtymän jakamiseen ja yhtymän tiettyjen tytäryhtiöiden (mm. Dexia BIL:n) turvaamiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Erityisesti todettakoon, että Dexia oli ilmoittanut 6 päivänä lokakuuta 2011 käynnistäneensä erään sijoittajaryhmittymän ja Luxemburgin kanssa neuvottelut Dexia BIL:n myynnistä kyseisille tahoille. Dexian talletusten määrä kasvoi 22 päivänä marraskuuta 2011 saavutetun [5–15] miljardin euron pohjalukeman jälkeen lievästi, ja 14 päivänä joulukuuta 2011 se oli [5–15] miljardia euroa.

(41)

Luxemburg ilmoitti 23 päivänä maaliskuuta 2012 Dexia BIL:n myynnistä. Kaupan tekemiseen tarvitaan komission etukäteissuostumus.

(42)

Komissiolle ilmoitetusta Dexia BIL:n myyntitoimesta ei järjestetty muodollista tarjouskilpailumenettelyä. Luxemburgin viranomaisten mukaan Dexia oli ilmeisesti suunnitellut Dexia BIL:n myyntiä jo kauan ja ottanut vuosina 2009–2011 asian tiimoilta yhteyttä moniin toimijoihin, kuten […]. […]. Käydyissä neuvotteluissa edettiin melko pitkälle, mutta yksikään näistä toimijoista ei esittänyt konkreettista suunnitelmaa Dexia BIL:n ostamiseksi.

(43)

Lopulta yhteydet Precision Capitaliin johtivat yksinomaisten neuvottelujen käynnistämiseen. Neuvotteluista ilmoitettiin 6 päivänä lokakuuta 2011. Sitova alustava sopimus, joka koski Dexian omistuksessa olevan 99,906 prosentin osuuden myyntiä Dexia BIL:stä, solmittiin yhteisymmärryspöytäkirjalla 20 päivänä joulukuuta 2011. Tämän sopimuksen mukaan Precision Capital ostaa 90 prosenttia myytävistä osakkeista ja Luxemburg samoin ehdoin ja edellytyksin loput 10 prosenttia.

(44)

Tietyt osat Dexia BIL:n varallisuudesta eivät kuulu kaupan piiriin, ja näin ollen kauppa koskee vain osaa Dexia BIL:stä, nimittäin vähittäis- ja yksityispankkitoimintoja, jäljempänä ’myydyt toiminnot’. Tarkemmin sanottuna kaupan piiriin eivät kuulu seuraavat: Dexia BIL:n hallussa olevat 51 prosentin osuus DAM:stä, 50 prosentin osuus RBCD:stä ja 40 prosentin osuus Popular Banca Privadasta sekä Dexia BIL:n ”legacy”-osakesalkku (sekä tietyt siihen liittyvät johdannaiset) ja Dexia BIL:n osuudet Dexia LDG Banquesta ja Parfiparista. Edellä mainitut toiminnot siirretään Dexialle ennen kaupan tekemistä, ja niihin liittyy Dexia BIL:n toteuttamien myyntien nettotuloja koskeva takaisinperintälauseke. Lisäksi yhteisymmärryspöytäkirjassa määrätään myynnin ennakkoedellytykseksi, että Dexia-yhtymän yritykset lakkauttavat kaikki vakuudettomat ja monet vakuudelliset anto- ja ottolainansa. Yhtymän muille yrityksille myönnetyn rahoituksen määrä oli 10 päivänä helmikuuta 2012 noin [0–5] miljardia euroa, josta alle [500–800] miljoonaa oli vakuudellista rahoitusta. Kaiken tämän omaisuuden jättäminen kaupan ulkopuolelle mahdollistaa Dexia BIL:n kokonaisvarallisuuden vähentämisen noin 16,9 miljardilla eurolla suhteessa varallisuuteen, joka 30 päivänä kesäkuuta 2011 oli 41 miljardia euroa (kokonaisvarallisuus väheni siis 40 prosentilla ja riskipainotetut omaisuuserät 50 prosentilla).

(45)

Toimenpidettä koskevan ilmoituksen mukaan kaupantekohetkellä Dexia BIL:n Basel III:n mukainen rajoituksettomien ensisijaisten omien varojen osuus (Common Equity Tier 1) on tarkalleen 9 prosenttia.

(46)

Myyntihinnaksi on vahvistettu 730 miljoonaa euroa, ja Dexian rajoituksettomien ensisijaisten omien varojen osuus kaupantekohetkellä on tarkalleen 9 prosenttia. Jos pääomaa on kaupantekohetkellä liikaa suhteessa Basel III:n mukaiseen rajoituksettomien ensisijaisten omien varojen osuuteen, jonka on oltava 9 prosenttia, kauppahintaa mukautetaan kaupantekohetkellä ylimääräisen pääoman verran. Jos pääomaa on liian vähän suhteessa kyseiseen 9 prosentin osuuteen, Dexia SA korvaa vajeen.

(47)

Toimenpide, josta ilmoitettiin 23 päivänä maaliskuuta 2012, sisälsi lausekkeen, jossa määrätään, että jos Dexia SA:lle tai jollekin yhtymän yrityksistä myönnetään jonkin ostajan hyväksi valtiontakaus, joka koskee sen kyseiseen kauppaan liittyvien sopimustakausten mukaisia korvausvelvoitteita kyseistä ostajaa kohtaan ja jos kyseinen ostaja on yksityinen yritys (jota julkisyhteisöt eivät valvo suorasti tai epäsuorasti), Dexia sitoutuu huolehtimaan siitä, että sama takaaja (tai vaihtoehtoinen takaaja, jolla on sama luokitus) myöntää samoin ehdoin samanlaisen, samanlaisia sopimusvelvoitteita koskevan takauksen myös muille ostajille Dexia BIL:n ostosopimusten yhteydessä. Kyseisen velvoitteen, jäljempänä ’lauseke 3.3.5’, tulisi olla voimassa 1 päivään tammikuuta 2017. Tämä lauseke kuitenkin hylättiin myöhemmin eikä sitä ole sisällytetty osakkeiden lopullisiin myyntisopimuksiin, jotka korvasivat yhteisymmärryspöytäkirjan.

(48)

Dexia BIL:n alustavien myyntisuunnitelmien vaihtoehdoista pyydettiin ennen yhteisymmärryspöytäkirjan viimeistelyä Fairness Opinion -lausunto kolmannelta osapuolelta. (17) Kyseisessä 10 päivänä joulukuuta 2011 päivätyssä arvioinnissa noudatettiin kolmea eri menetelmää (18), ja siinä päädyttiin arvoon, joka sijoittuu [600–700] ja [800–900] miljoonan euron välille. Toukokuun 30 päivänä 2012 päivätyssä ajantasaistetussa arvioinnissa päädyttiin samaan lopputulokseen.

(49)

Komissio arvioi menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään, ettei se voisi tässä vaiheessa katsoa, ettei toimenpiteessä ollut miltään osin kyse tuesta.

(50)

Komissio arvioi, että lausekkeessa 3.3.5 oli mahdollisesti kyse valtiontuesta.

(51)

Komissio arvioi lisäksi, että Dexia BIL:n myyntiprosessi ei ollut avoin ja syrjimätön. Myyntiprosessi rajattiin tiettyyn määrään kahdenvälisiä neuvotteluja ilman tarjouspyyntömenettelyä. Näin ollen komissio ei voinut katsoa, että myyntiprosessilla olisi voitu varmistaa markkinahinnan muodostuminen ja että sen vuoksi siihen ei olisi sisältynyt valtiontukea.

(52)

Komission mukaan kolmannen osapuolen antama Fairness Opinion -lausunto (19) laadittiin neuvottelujen aikana ja ennen kuin oli määritelty 20 päivänä joulukuuta 2011 päivätyn yhteisymmärryspöytäkirjan tarkat ehdot, joista ilmoitettiin 23 päivänä maaliskuuta 2012. Komissiolla oli näin ollen epäilyksensä siitä, oliko Fairness Opinion -lausunnossa otettu huomioon myytyjen toimintojen tarkka laajuus sekä ilmoitetun toimenpiteen ehdot, kuten Dexia BIL:n toteuttamien myyntien nettotuloja koskeva takaisinperintälauseke ja lauseke 3.3.5.

(53)

Komissio ei näin ollen voinut päätellä, että Dexia BIL:n myynnin ehdot olisivat johtaneet markkinahintaiseen myyntiin, kun otetaan huomioon yhteisvaikutukset avoimen tarjouspyyntömenettelyn puuttumisesta ja siitä, että käytettävissä ei ollut tarkkoja tietoja myynnin asianmukaisesta arvioinnista etenkin suhteessa myynnin piiriin kuuluviin toimintoihin ja mahdolliseen lausekkeeseen 3.3.5.

(54)

Sen jälkeen, kun ilmoitus muodollisesta tutkintamenettelystä oli julkaistu 3 päivänä huhtikuuta 2012, komissio vastaanotti huomautuksia kahdelta asianomaiselta kolmannelta osapuolelta.

(55)

Yksi saaduista huomautuksista, jäljempänä ’huomautus A’, jonka esitti eräs sijoittajayhdistys, koski myyntihinnan tasoa. Yhdistyksen mukaan Dexia BIL:n myyntihinta on liian matala, etenkin kun otetaan huomioon Dexia BIL:n aikaisemmat hyvät tulokset.

(56)

Toinen asianomainen kolmas osapuoli, Dexia SA:n osakas, esitti huomautuksissaan, jäljempänä ’huomautus B’, epäilyjä sekä Dexia SA:n ja Dexia BIL:n että niiden henkilöiden ja elinten käyttäytymisestä, joiden olisi pitänyt valvoa näitä yrityksiä vuodesta 1998 lähtien. Kyseinen osakas katsoi myös, että Dexia SA:n osakkailleen toimittamat tiedot ovat riittämättömiä. Osakas katsoi lisäksi, että Dexia SA:n olisi pitänyt toimittaa pöytäkirjat ja liitteet, jotka koskivat hänen yhtiökokouksissa vuodesta 1999 alkaen käyttämiään puheenvuoroja, sekä koko hänen ja Dexia SA:n, Dexia BIL:n ja kyseisten yritysten toimihenkilöiden välinen kirjeenvaihto Dexia BIL:n mahdollisille ostajille.

(57)

Dexia SA korostaa, että Dexia BIL:n myynti on tärkeä vaihe Dexia BIL:n tilanteen vakiinnuttamisessa lokakuun 2011 alussa tapahtuneiden talletusten menettämisten jälkeen. Kaupan osapuolille on välttämätöntä toimittaa mahdollisimman pian vahvistus siitä, että Dexia BIL:n myyntiin ei sisältynyt tukea.

(58)

Koska lauseketta 3.3.5 ei ole sisällytetty osakkeiden lopullisiin myyntisopimuksiin, jotka korvasivat yhteisymmärryspöytäkirjan, nämä huolet ovat perusteettomia.

(59)

Dexia SA:n lukuisat yhteydenotot mahdollisiin ostajiin vuodesta 2009 lähtien yhdistettynä 6 päivänä lokakuuta 2011 julkaistuun viralliseen ilmoitukseen Dexia BIL:n mahdollisesta myynnistä kansainväliselle sijoittajaryhmittymälle tekivät Dexia BIL:n suunnitellusta myynnistä julkisen. Yksinoikeus myönnettiin virallisesti vasta yli kaksi viikkoa myöhemmin, joten muilla vakavasti otettavilla Dexia BIL:n ostajaehdokkailla olisi tarvittaessa ollut aivan riittävästi aikaa ilmoittautua mukaan. Lisäksi Dexia SA ja Precision Capital määrittelivät Dexia BIL:n myyntiehdot toisistaan riippumattomien yksityisten toimijoiden välisissä neuvotteluissa omalla vastuullaan ja sitomatta valtion varoja. Lisäksi Dexia BIL:n toiminnalle oli pikaisesti löydettävä jatkaja pankin tallettajien ja asiakkaiden suojelemiseksi, pankin arvon säilyttämiseksi ja sen riskin pienentämiseksi, että ongelmat leviävät rahoitusjärjestelmän muihin osiin. Näissä olosuhteissa Dexia BIL:n myyntiprosessia voidaan verrata avoimeen ja syrjimättömään prosessiin, jolla voidaan varmistaa markkinahinnan muodostuminen. Näin ollen siihen ei sisälly valtiontukea.

(60)

Joulukuussa 2011 annettu Fairness Opinion -lausunto koski Dexia BIL:n uutta laajuutta (myydyt toiminnot), joka vahvistettiin 30 päivänä toukokuuta 2012 päivätyssä ajantasaistetussa Fairness Opinion -lausunnossa.

(61)

Myyntihinta perustuu Basel III:n mukaiseen, myyntihetkellä 9 prosentin omavaraisuusasteeseen (Core Equity Tier 1). Jos tämä taso ja pääoman taso eroavat myyntihetkellä toisistaan, mukautuslausekkeella taataan, että ostajat tai myyjä korvaavat eron ja/tai että myyntihintaa mukautetaan. Näissä olosuhteissa Dexia SA katsoo, että kaupan ulkopuolelle jätettyjen omistusosuuksien tai varallisuuden arvostusta ei tarvitse ottaa huomioon markkinahinnan määrittelyssä.

(62)

Dexia BIL ei ole hyötynyt suoraan vanhoista Dexia-yhtymän saamista tuista. Vuoden 2008 lopusta lähtien Dexia BIL on päinvastoin jatkuvasti parantanut Dexia-yhtymän maksuvalmiutta. Lisäksi komissio ei voi olettaa, että yhtymään kuuluva yritys olisi automaattisesti hyötynyt yhtymän saamista tuista etenkään, kun – kuten tässä tapauksessa – yhtymässä olemassa olevia siirtomekanismeja on käytetty ainoastaan kyseisen yrityksen vahingoksi eikä sen hyväksi. (20) Komissio ei voi myöskään olettaa, että kauppa on valtion vastuulla tai sitoo valtion varoja, etenkään, kun se tehtiin markkinaehtoisesti Dexian ja ostajan välillä eikä siihen sidottu valtion varoja.

(63)

Dexia SA korostaa joka tapauksessa, että Dexia BIL:n hankinta markkinahintaan riittää sulkemaan pois mahdollisuuden, että Dexia-yhtymän saamat vanhat tuet olisi mahdollisesti siirretty ostajalle tai myydylle Dexia BIL -yritykselle. (21)

(64)

Dexia BIL:n myyntiin ei voi sisältyä uusia tukia, sillä Luxemburgin valtio ei Dexia BIL:n ostaessaan lisännyt sen pääomaa. Dexia SA korostaa näin ollen, että koska Dexia BIL:n myyntiin ei liity lisätukia, myynti ei vääristä kilpailua. Tämän vuoksi ei ole tarpeen määrätä kilpailun vääristymistä rajoittavia lisätoimia. Joka tapauksessa tiettyjen toimintojen jättäminen kaupan ulkopuolelle pienensi Dexia BIL:n kokoa niin paljon, että lisätoimia ei tarvita.

(65)

Luxemburg pitää Dexia BIL:n myyntiä yksityisenä markkinaratkaisuna, johon ei sisälly valtiontukea.

(66)

Luxemburg toteaa, että Dexia BIL:n myyntihankkeesta ilmoitettiin virallisesti 6 päivänä lokakuuta 2011 eli ennen ilmoitusta uutta jälleenrahoitusta koskevista lisätakauksista, joita asianomaiset jäsenvaltiot myönsivät Dexia SA:lle ja DCL:lle.

(67)

Luxemburg korostaa, että Dexia BIL on yksi Luxemburgin pankkiverkoston suurista pankeista ja olennainen paikallistalouden toimija sekä paikallisten luonnollisten henkilöiden ja yritysten talletuspankkina että kulutus- ja kiinteistöluottojen myöntäjänä ja yritysten luotottajana. Dexia BIL:llä on systeemien rooli Luxemburgin taloudessa (22), ja tämän pankin kaatumisella (tai jo pelkästään epävarmuudella sen kohtalosta) olisi Luxemburgin rahoitusjärjestelmälle ja Luxemburgin talouselämälle yleensäkin äärimmäisen vakavia seurauksia, jotka saattaisivat tuntua myös naapurimaissa.

(68)

Luxemburgin viranomaisten mukaan Dexia SA:lle tai Dexia BIL:lle ei koitunut minkäänlaista etua siitä, että 10 prosentin osuus Dexia BIL:stä siirtyi Luxemburgin valtion omistukseen, sillä kauppa tehtiin markkinaehtoisesti ja hinta ja ehdot olivat samat kuin Precision Capitalin tapauksessa.

(69)

Luxemburg katsoo lisäksi, että Dexia SA oli suunnitellut Dexia BIL:n myyntiä jo kauan ja ottanut vuosina 2009–2011 asian tiimoilta yhteyttä moniin toimijoihin, kuten […]. Käydyissä neuvotteluissa edettiin melko pitkälle, mutta yksikään kyseisistä toimijoista ei osoittanut kiinnostusta Dexia BIL:n ostamiseen. Luxemburgin viranomaiset myöntävät, että prosessi ei ollut muodollinen tarjouspyyntömenettely, mutta pitävät epätodennäköisenä, että muodollinen tarjouspyyntömenettely olisi johtanut erilaiseen lopputulokseen. Tarjouspyyntömenettelyä ei voitu järjestää tiukassa määräajassa, jonka saneli Dexia BIL:n talletusten kiihtyvä väheneminen syyskuun 2011 lopussa, minkä aiheuttivat Dexia-yhtymän vaikeuksia koskevat huhut ja se, että luottoluokittaja Moody’s laski Dexia SA:n luokitusta 3 päivänä lokakuuta 2011, sekä Euroopan pankkijärjestelmää koskevat huhut, valtionvelkakriisi ja euroalueen vaikeudet. Tämä hätätilanne johti ilmoitukseen Dexia BIL:n myyntisuunnitelmista ja neuvottelujen käynnistämisestä Precision Capitalin kanssa 6 päivänä lokakuuta 2011. Kyseisen päivän ja yksinomaisten neuvottelujen (23) käynnistämisen välillä ei vastaanotettu muita kiinnostuksenilmaisuja tai vakavasti otettavia tarjouksia huolimatta […] muun mahdollisen sijoittajan (24) kyselyistä.

(70)

Luxemburgin viranomaisten mukaan tavallista nopeammalla aikataululla järjestettyä epämuodollista tarjouspyyntömenettelyä, jossa sovelletaan olosuhteiden pakosta erityisiä menettelyjä, voitaisiin pitää avoimena ja syrjimättömänä prosessina, joka takaa markkinahinnan muodostumisen. Luxemburgin viranomaiset toteavat lisäksi, että 10 päivänä joulukuuta 2011 päivätyssä Fairness Opinion -lausunnossa sekä sen 30 päivänä toukokuuta 2012 päivätyssä ajantasaistetussa versiossa katsotaan, että hinta vaikuttaa kohtuulliselta nykyisessä markkinatilanteessa, ja että komissio on jo myöntänyt, että yrityksen arvo voi olla markkinahinnan mukainen riippumattoman asiantuntijan antaman Fairness Opinion -lausunnon perusteella.

(71)

Dexia BIL on vuoden 2008 lopusta lähtien parantanut jatkuvasti yhtymän muiden yritysten maksuvalmiutta. Komission 21 päivänä joulukuuta 2011 väliaikaisesti hyväksymän uuden tilapäisen takauksen osalta todettakoon, että takaus ei kohdistu Dexia BIL:ään eikä hyödytä sitä.

(72)

Luxemburgin viranomaiset katsovat lisäksi, että Dexia BIL:llä on myynnin jälkeen vahva likviditeettiasema, se keskittyy vähittäis- ja yksityispankkitoimintaan ja on katkaissut siteensä muuhun Dexia-yhtymään luopumalla ”legacy”-osakkeista ja Dexia LDG:stä ja myymällä osuutensa RBCD:stä ja DAM:stä. Myös yhteisymmärryspöytäkirja perustuu siihen, että Dexia BIL ei myynnin jälkeen enää rahoita Dexia SA:ta tai yhtymän muita yrityksiä.

(73)

Luxemburg pyytää myös, että Dexia BIL:iin ei enää sovellettaisi 26 päivänä helmikuuta 2010 tehdyn päätöksen ehtoja ja sitoumuksia eikä uutta rakenneuudistussuunnitelmaa tai Dexian hallittua alasajosuunnitelmaa, joka on laadittava 21 päivänä joulukuuta 2011 tehdyn päätöksen perusteella. Helmikuun 26 päivänä 2010 tehdyllä päätöksellä hyväksytyn rakenneuudistussuunnitelman ja siinä vahvistettujen ehtojen ja sitoumusten noudattaminen on sidoksissa siihen, kuuluuko Dexia BIL Dexia-yhtymään, joka mainitaan kyseisissä sopimuksissa ainoana tuensaajana. Tämä seikka on sitä paitsi ilmeinen useimmissa Dexian rakenneuudistussuunnitelman sitoumuksissa, joita sovelletaan Dexiaan tai Dexia SA:han ja jotka koskevat Dexia BIL:ää vain, jos se on yhtymän tytäryhtiö ja muodostaa Dexia SA:n kanssa yhden taloudellisen yksikön. Joka tapauksessa voidaan todeta, että Dexia BIL:n myyntiin ei sisälly valtiontukea ja että se on toteutettu markkinahintaan.

(74)

Luxemburg vahvistaa huomautuksissaan, jotka koskevat päätöstä menettelyn aloittamisesta, että lauseketta 3.3.5 ei ole sisällytetty osakkeiden lopullisiin myyntisopimuksiin, jotka korvasivat yhteisymmärryspöytäkirjan, ja että siihen liittyvät huolet ovat perusteettomia.

(75)

Luxemburgin viranomaiset vahvistavat lisäksi, että Fairness Opinion -lausunto on rajattu tarkasti myytyihin toimintoihin. Lisäksi mukautusmekanismilla, joka liittyy Basel III:n mukaiseen, tarkalleen 9 prosenttia olevaan rajoituksettomien ensisijaisten omien varojen osuuteen, voidaan varmistaa, että kaupan ulkopuolelle jätettyjen toimintojen arvolla (johdanto-osan 44 kappale) ei ole sen enempää myönteisiä kuin kielteisiäkään taloudellisia vaikutuksia ostajan kannalta. Luxemburgin viranomaiset viittaavat myös toukokuun lopussa 2012 ajantasaistettuun Fairness Opinion -lausuntoon, jossa päädyttiin samaan lopputulokseen. Näin ollen Dexia BIL:n myyntihintaa voidaan pitää markkinahintana, mikä sulkee pois kaikki tukien siirrot.

(76)

Lopuksi Luxemburgin viranomaiset toteavat kannattavansa (edellä 4 jaksossa esitettyjä) Dexia SA:n huomautuksia.

(77)

Luxemburgin viranomaiset katsovat, että huomautus A:han sisältyvät väitteet perustuvat hajanaisiin tietoihin eikä tilannetta ole niissä analysoitu kokonaisvaltaisesti. Niissä ei esimerkiksi ole huomioitu kaupan tarkkoja ehtoja. Luxemburgin viranomaiset viittaavat tässä yhteydessä itsensä ja Dexia SA:n komissiolle toimittamiin erilaisiin asiakirjoihin, kuten kolmansien osapuolien antamiin Fairness Opinion -lausuntoihin, joiden mukaan maksettu hinta on kaupan ehtojen valossa kohtuullinen. Tämä käy ilmi kolmannen osapuolen 10 päivänä joulukuuta 2011 päivätystä lausunnosta, jonka sama taho, […], vahvisti 30 päivänä toukokuuta 2012.

(78)

Lisäksi komission hallussa olevista asiakirjoista käy selvästi ilmi, että Luxemburgin valtio ei ole tarjonnut eikä myöntänyt ostajalle takuita.

(79)

Luxemburgin viranomaiset toteavat näin ollen, että huomautus A:han sisältyvät huomautukset tuntuvat perustuvan epätäydellisiin tietoihin ja sisältävät virheellisiä väitteitä, joista ei ole mitään todisteita. Niinpä viranomaiset pyytävät, että komissio ei ottaisi huomautuksia huomioon lopullisessa päätöksessään, vaan tukeutuisi Luxemburgin viranomaisten ja Dexia SA:n sille toimittamiin selvityksiin, joissa esitettyihin kysymyksiin vastataan laajasti ja joiden avulla esitetty kritiikki voidaan torjua.

(80)

Luxemburgin viranomaiset toteavat, että huomautus B sisältää joukon kirjeitä kirjeenvaihdosta, jota asianomainen kolmas osapuoli on käynyt Dexia SA:n ja Dexia BIL:n johtajien sekä valvontaviranomaisten kanssa vuoden 2005 ja vuoden 2011 lopun välillä ja joka ei liity suoranaisesti Dexia BIL:n myyntiin. Kirjeet koskevat Dexia SA:lle osoitettuja pyyntöjä ja kritiikkiä siitä, että huomioon ei ole otettu tiettyjä tilanteita, jotka ovat tapahtuneet huomattavan kauan ennen Dexia BIL:n myyntiä, joka on tämän Dexia BIL:n myyntiä koskevan päätöksen ainoa aihe. Luxemburgin viranomaiset pyytävät näin ollen komissiota jättämään nämä epäolennaiset asiakirjat huomiotta.

(81)

Luxemburgin viranomaiset toteavat Dexia SA:n katsovan (ks. 4 jakso edellä), että Dexia BIL myydään markkinahintaan ilman tukia. Koska tämä päätelmä on Luxemburgin viranomaisten päätelmien mukainen, nämä huomautukset eivät edellytä viranomaisten taholta muita huomioita.

(82)

Luxemburgin viranomaiset toteavat yhteenvetona, että yksikään asianomaisten kolmansien osapuolten tekemistä huomautuksista ei itsessään voi kyseenalaistaa viranomaisten ilmoituksessa ja huomautuksissa esitettyä tapahtumien kehitystä. Luxemburgin viranomaiset toteavat lisäksi, että yksikään asianomaisten osapuolten huomautuksista ei voi kyseenalaistaa väitettä, jonka mukaan Dexia BIL:n myyntiprosessi voidaan komission päätöksentekokäytännön mukaan rinnastaa avoimeen ja syrjimättömään prosessiin, jolla voidaan varmistaa, että kauppa tehdään markkinahintaan. Luxemburgin viranomaiset katsovat näin ollen, että kauppaan ei sisältynyt tukea.

(83)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa määrätään, että ”jollei perussopimuksissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan”.

(84)

Dexia BIL toimii Euroopan tasolla ja on sen vuoksi selvästi kilpailuasemassa muiden ulkomaisten markkinoiden toimijoiden kanssa. Komissio katsoo näin ollen, että Dexia BIL:n myyntiin mahdollisesti sisältyvä tuki vaikuttaisi jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja vääristäisi tai uhkaisi vääristää kilpailua.

(85)

Komissio on 26 päivänä helmikuuta 2010 tekemässään päätöksessä jo todennut, että Dexian pääomana, rahoitustakuina, valtion takaamana maksuvalmiusapuna ja arvoltaan alentuneiden omaisuuserien tukemisena (FSA-toimenpide) saamat tuet on katsottava (Belgian, Luxemburgin ja Ranskan myöntämäksi) valtiontueksi. Tämän vuoksi on tarpeen varmistaa, että myyty toiminto ei edelleen hyödy Dexian aiemmin saamista tuista.

(86)

Yhteisöjen tuomioistuin antoi 8 päivänä toukokuuta 2001 tuomion (25) (Italia ja SIM 2 v. komissio), johon komissio tukeutui Olympic Airlinesia (26) ja Alitaliaa (27) koskevissa päätöksissään. Kyseisen tuomion mukaan vanhan yrityksen ja uusien rakenteiden taloudellisen toiminnan jatkuvuutta arvioitiin useiden tekijöiden perusteella. Näitä tekijöitä ovat mm. siirron kohde, siirron hinta ja ostajayrityksen tai alkuperäisen yrityksen osakkaiden tai omistajien henkilöllisyys. Unionin yleinen tuomioistuin vahvisti tämän 28 päivänä maaliskuuta 2012 asiassa Ryanair v. komissio (28) antamassaan tuomiossa, joka vahvisti Alitaliaa koskevan päätöksen.

(87)

Myynnin kohteen osalta voidaan todeta, että myydyt toiminnot rajoittuvat vähittäis- ja yksityispankkitoimintoihin, jotka eivät vaikuta olleen syynä valtiontukien myöntämistä edellyttäneisiin Dexia-yhtymän ongelmiin. Komissio toteaa lisäksi, että Dexia BIL:n osuus yhtymän ”legacy”-osakesalkusta, joka liittyy yhtymän jälleenrahoitusongelmiin, jotka osaltaan vaikuttivat 26 päivänä helmikuuta 2010 tehdyllä päätöksellä hyväksyttyjen valtiontukien tarpeeseen, ei kuulu myytyihin toimintoihin. Määrällisesti myydyt toiminnot muodostavat noin 60 prosenttia Dexia BIL:n taseen loppusummasta ja [0–10] prosenttia Dexia-yhtymän taseen loppusummasta.

(88)

Yksityisen ostajan Precision Capitalin ja Dexia SA:n nykyisten osakkaiden välillä ei ole yhteyttä, mikä tarkoittaa sitä, että yksityinen ostaja on riippumaton Dexia SA:sta tehdessään Dexia BIL:n myytyjä toimintoja koskevia päätöksiä ja strategioita.

(89)

Lisäksi myytyjen toimintojen ostamisella markkinahintaan voitaisiin varmistaa, että ostaja maksaa asianmukaisesti niistä tuista, joista Dexia BIL:n tämä osa olisi voinut hyötyä Dexia-yhtymään kuuluvana yrityksenä, ja että Dexia BIL:n myyntihinta ei näin ollen sisällä valtiontukea.

(90)

Menettelyn aloittamisesta tehdyn päätöksen jälkeen komissio on saanut lisää markkinahinnan arviointia koskevia tietoja.

(91)

Komissio toteaa, että Dexia BIL:n myynnistä laadittiin 10 päivänä joulukuuta 2011 ensimmäinen kolmannen osapuolen antama Fairness Opinion -lausunto, jota päivitettiin 30 päivänä toukokuuta 2012. Näissä arvioinneissa noudatettiin kolmea eri menetelmää: (i) Discounted cash flows to equity -menetelmä, joka perustuu osakkeenomistajille jaettavaan kassavirtaan siinä tapauksessa, että noudatetaan rajoituksettomien ensisijaisten omien varojen säädettyä osuutta. (ii) Price to book ratio -menetelmä, joka perustuu pääomakulut ylittävään tuottavuuteen. (iii) Vertailukelpoisiin pörssiyhtiöihin perustuva menetelmä. Ensimmäisessä, 10 päivänä joulukuuta 2011 päivätyssä kolmannen osapuolen antamassa Fairness Opinion -lausunnossa päädyttiin arvoon, joka sijoittuu [600–700] ja [800–900] miljoonan euron välille. Lausunnon 30 päivänä toukokuuta 2012 päivätyssä ajantasaistetussa versiossa vahvistetaan, että myydyt toiminnot huomioitiin arvioinnissa, ja päädytään samaan päätelmään, jonka mukaan kohtuullinen hinta sijoittuu [600–700] ja [800–900] miljoonan euron välille. Komissio on tarkistanut kyseiset Fairness Opinion -lausunnot. Se toteaa arviointien perustuvan alalla yleisesti sovellettaviin vakiomenettelyihin ja ottavan tarkasti huomioon kaupan ehdot ja laajuuden.

(92)

Kauppahinta, 730 miljoonaa euroa, sijoittuu Fairness Opinion -arvioinneissa esitettyyn hintahaarukkaan. Ei siis ole viitteitä siitä, että maksettu hinta olisi markkinahintaa matalampi tai korkeampi. Näin ollen Dexia BIL:n myyntihintaa voidaan pitää markkinahintana, mikä sulkee pois sen mahdollisuuden, että myynnin yhteydessä olisi siirretty Dexialle mahdollisesti aiemmin myönnettyä tukea.

(93)

Tietyt Dexia BIL:n toiminnot eivät kuulu kaupan piiriin (johdanto-osan 44 kappale). Kyseiset toiminnot siirretään Dexia SA:lle ennen kaupan tekemistä, ja niihin liittyy Dexia BIL:n toteuttamien myyntien nettotuloja koskeva takaisinperintälauseke. Komissio toteaa menettelyn aloittamista koskevan päätöksen jälkeen saatujen lisätietojen vahvistavan, että kaupan ulkopuolelle jätettyjen toimintojen arvostusta ei huomioida markkinahinnan määrittelyssä. Myyntihinta perustuu Basel III:n mukaiseen omavaraisuusasteeseen (Common Equity Tier 1), joka myyntihetkellä on tarkalleen 9 prosenttia. Jos tämä taso ja pääoman taso eroavat myyntihetkellä toisistaan, mukautuslausekkeella taataan, että ostajat tai myyjä korvaavat eron ja/tai että myyntihintaa mukautetaan. Kaupan ulkopuolelle jätettyjen omistusosuuksien tai varallisuuden arvostusta ei tarvitse ottaa huomioon markkinahinnan määrittelyssä. Kyseinen mukautuslauseke on otettu huomioon myös Fairness Opinion -lausunnoissa.

(94)

Komissio totesi menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään Luxemburgin valtion osallistuvan Dexia BIL:n myyntiin 10 prosentin osuuden ostajana samoin ehdoin kuin Precision Capital. Näin ollen on selvää, että Luxemburgin osuus edellyttää valtion varoja. Koska Luxemburg kuitenkin osallistuu samoin ehdoin kuin Precision Capital, komissio katsoo Luxemburgin toimivan lähtökohtaisesti yksityisen sijoittajan kaltaisesti, joten Luxemburgin 10 prosentin osuuteen ei sisälly tukea.

(95)

Komissio totesi menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään myös, että Precision Capital ja Luxemburgin valtio aikovat poistaa lausekkeen 3.3.5. Komissio totesi, että Dexia SA olisi kyseisellä lausekkeella sitoutunut hankkimaan Dexia BIL:n ostajalle jälkikäteen valtiontakauksia. Niinpä lausekkeen aktivointi saattaisi edellyttää turvautumista valtion varoihin takauksen muodossa. Lisäksi jo pelkästään kyseisen lausekkeen olemassaolo saattaisi antaa etua Dexia BIL:n ostajalle. Menettelyn aloittamista koskevan päätöksen jälkeen komissio on saanut lisätietoja, joissa vahvistetaan, että lauseke 3.3.5 ei sisälly osakkeiden lopullisiin myyntisopimuksiin, jotka korvasivat yhteisymmärryspöytäkirjan. Komissio päättelee näin ollen, että koska kyseinen lauseke on hylätty eikä sitä ole pantu täytäntöön, tässä suhteessa ei ole kyse tuesta.

(96)

Komissio päättelee edellä mainituista syistä, että Dexia BIL:n myynnistä muodostuva toimenpide ei ole SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Erityisesti todetaan, että se ei muodosta uutta tukea sen enempää Dexia SA:n kuin Dexia BIL:nkään kannalta,