4.11.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 295/1

4.11.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 295/3

(1)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002 (2) 22 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetään, että yhteisen kalastuspolitiikan soveltamisalaan kuuluvien toimien harjoittaminen on kiellettyä, jollei aluksen päällikkö kirjaa ja raportoi viipymättä kalastustoimia koskevia tietoja, myös tietoja puretuista ja jälleenlaivatuista saaliista, ja että kirjatuista tiedoista on toimitettava jäljennös viranomaisten käyttöön.

(2)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1966/2006 mukaisesti velvoitetta, joka koskee kalastuspäiväkirjaa, purkamisilmoitusta ja jälleenlaivausta koskevien tietojen sähköistä kirjaamista ja toimittamista, sovelletaan kokonaispituudeltaan yli 24 metriä pitkien kalastusalusten päälliköihin 24 kuukauden kuluessa täytäntöönpanosääntöjen voimaantulosta ja kokonaispituudeltaan yli 15 metriä pitkien kalastusalusten päälliköihin 42 kuukauden kuluessa täytäntöönpanosääntöjen voimaantulosta.

(3)

Kalastustoimia koskevien tietojen päivittäinen toimittaminen tarjoaa mahdollisuuden lisätä merkittävästi tarkkailu-, valvonta- ja seurantatoimien tehokkuutta ja toimivuutta niin merellä kuin maalla.

(4)

Yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä 12 päivänä lokakuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2847/93 (3) 6 artiklassa säädetään, että yhteisön kalastusalusten päälliköiden on pidettävä toiminnastaan kalastuspäiväkirjaa.

(5)

Asetuksen (ETY) N:o 2847/93 8 artiklassa säädetään, että jokaisen yhteisön kalastusaluksen päällikön, jonka aluksen kokonaispituus on vähintään 10 metriä, tai hänen edustajansa on kunkin kalastusmatkan jälkeen ja 48 tunnin kuluessa saaliin aluksesta purkamisesta toimitettava ilmoitus sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa purkaminen on suoritettu.

(6)

Asetuksen (ETY) N:o 2847/93 9 artiklassa säädetään, että huutokauppakeskusten tai muiden elinten tai henkilöiden, jotka vastaavat kalastustuotteiden saattamisesta ensimmäistä kertaa markkinoille, on luovutettava myynti-ilmoitus ensimmäisen myynnin ajankohtana sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa tuotteet saatetaan ensimmäistä kertaa markkinoille.

(7)

Asetuksen (ETY) N:o 2847/93 9 artiklassa säädetään myös, että jos kalastustuotteiden ensimmäinen markkinoille saattaminen ei tapahdu siinä jäsenvaltiossa, jossa tuotteet on purettu aluksesta, ensimmäisen markkinoille saattamisen seurannasta vastaavan jäsenvaltion on varmistettava, että myynti-ilmoituksen jäljennös toimitetaan mahdollisimman pian näiden tuotteiden aluksesta purkamisen seurannasta vastaaville viranomaisille.

(8)

Asetuksen (ETY) N:o 2847/93 19 artiklassa säädetään, että jäsenvaltioiden on luotava tietokoneistettu tietokanta ja perustettava varmentamisjärjestelmä, johon kuuluu erityisesti tietojen vertailu ja tarkastaminen.

(9)

Asetuksen (ETY) N:o 2847/93 19 b ja 19 e artiklan mukaan yhteisön kalastusalusten päälliköiden on laadittava pyyntiponnistuskertomuksia ja kirjattava ne kalastuspäiväkirjoihinsa.

(10)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2347/2002 (4) 5 artiklassa edellytetään, että yhteisön sellaisen kalastusaluksen päällikön, jolla on syvänmeren kalastuslupa, on kirjattava pyydysten ominaisuuksia ja kalastustoimia koskevat tiedot kalastuspäiväkirjaan tai lippujäsenvaltion toimittamalle lomakkeelle.

(11)

Yhteisön kalastuksenvalvontaviraston perustamisesta ja yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä annetun asetuksen (ETY) N:o 2847/93 muuttamisesta 26 päivänä huhtikuuta 2005 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 768/2005 (5) säädetään yhteiskäyttösuunnitelmien toiminnasta.

(12)

Komission asetuksessa (EY) N:o 1566/2007 (6) säädetään asetuksen (EY) N:o 1966/2006 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kalastustoimia koskevien tietojen sähköisen kirjaamisen ja toimittamisen osalta.

(13)

Tällä hetkellä on tarpeen tarkentaa ja selventää entisestään eräitä asetuksen (EY) N:o 1566/2007 säännöksiä.

Sen vuoksi on tarpeen kumota asetus (EY) N:o 1566/2007 ja korvata se uudella asetuksella.

(14)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat kalastus- ja vesiviljelyalan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

a)

1 päivästä tammikuuta 2010 alkaen kokonaispituudeltaan yli 24 metriä pitkiin yhteisön kalastusaluksiin;

b)

1 päivästä heinäkuuta 2011 alkaen kokonaispituudeltaan yli 15 metriä pitkiin yhteisön kalastusaluksiin;

c)

1 päivästä tammikuuta 2009 alkaen rekisteröityihin ostajiin tai rekisteröityihin huutokauppoihin tai muihin jäsenvaltioiden hyväksymiin yhteisöihin tai henkilöihin, jotka vastaavat kalastustuotteiden ensimyynnistä ja joiden kalastustuotteiden ensimyynnin liikevaihto on yli 400 000 euroa vuodessa.

1.

’kalastustoimella’ kaikkea toimintaa, joka liittyy kalojen etsimiseen, pyydysten laskemiseen, asettamiseen ja nostamiseen sekä saaliin pyydyksistä poistamiseen;

2.

’yhteiskäyttösuunnitelmalla’ suunnitelmaa, jossa esitetään käytettävissä olevien valvonta- ja tarkastusresurssien käyttöä koskevat toiminnalliset järjestelyt.

a)

sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa kalastustuotteet on purettu aluksesta; ja

b)

aluksen, josta kalastustuotteet on purettu, lippujäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

a)

lippujäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä;

b)

heti sen jälkeen, kun viimeinen kalastustoimi on suoritettu;

c)

ennen satamaan saapumista;

d)

merellä suoritettavien tarkastusten yhteydessä;

e)

yhteisön lainsäädännössä määriteltyjen tai lippuvaltion määrittelemien tapahtumien yhteydessä.

a)

lippuvaltion toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä;

b)

heti sen jälkeen, kun viimeinen kalastustoimi on suoritettu;

c)

ennen satamaan saapumista;

d)

merellä suoritettavien tarkastusten yhteydessä;

e)

yhteisön lainsäädännössä määriteltyjen tai lippuvaltion määrittelemien tapahtumien yhteydessä.

a)

luettelo jäsenvaltion lipun alla purjehtivista kalastusaluksista, joiden sähköisiin raportointijärjestelmiin on tullut tekninen vika tai ne ovat lakanneet toimimasta;

b)

päivittäin saatujen sähköisten kalastuspäiväkirjatoimitusten lukumäärä ja yhtä alusta kohden saatujen tietotoimitusten keskimääräinen lukumäärä lippujäsenvaltioittain;

c)

saatujen purkamis-, jälleenlaivaus-, haltuunotto- ja myynti-ilmoitusten lukumäärä lippujäsenvaltioittain.

a)

varmistettava, että tämän asetuksen mukaisesti saadut tiedot säilytetään turvallisesti atk-pohjaisissa tietokannoissa, ja toteutettava kaikki toimenpiteet varmistaakseen, että niitä käsitellään luottamuksellisina;

b)

toteutettava tarvittavat tekniset toimenpiteet tietojen suojaamiseksi vahingossa tapahtuvalta tai laittomalta tuhoamiselta, vahingossa tapahtuvalta häviämiseltä, vahingoittumiselta, jakelulta tai luvattomalta käytöltä.

4.11.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 295/24

(1)

Kalatalousalan tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä koskevista yhteisön puitteista sekä yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevien tieteellisten lausuntojen tukemisesta 25 päivänä helmikuuta 2008 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 199/2008 (2) vahvistetaan perusta kalastuksen tieteellisille analyyseille ja yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoa koskevien moitteettomien tieteellisten lausuntojen laatimiselle.

(2)

Komission on määrä laatia asetuksen (EY) N:o 199/2008 nojalla yhteisön monivuotinen ohjelma, jonka perusteella jäsenvaltioiden olisi laadittava monivuotiset kansalliset ohjelmat tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä varten.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 861/2006 9 artiklassa säädetään muiden toimien ohella yhteisön rahoitusosuudesta perustietojen keruuta koskevia toimenpiteitä varten. Lisäksi mainitun asetuksen 24 artiklassa edellytetään, että komissio päättää vuosittain kyseisille toimenpiteille myönnettävästä vuotuisesta yhteisön rahoitusosuudesta.

(4)

Moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti on vahvistettava säännöt ja menettelyt, joita jäsenvaltioiden on noudatettava saadakseen yhteisön rahoitustukea tietojen keruusta aiheutuviin menoihin. Tällaisten sääntöjen ja menettelyjen noudattamatta jättämisen on myös aiheellista merkitä menojen jäämistä rahoitustuen ulkopuolelle.

(5)

Yhteisön vuotuisen rahoitusosuuden olisi perustuttava vuotuisiin talousarvioennusteisiin, joita olisi arvioitava jäsenvaltioiden laatimien kansallisten ohjelmien perusteella.

(6)

Sen varmistamiseksi, että yhteisön varat kohdennetaan tehokkaasti, vuotuisen talousarvioennusteen olisi vastattava kansalliseen ohjelmaan sisältyviä toimia.

(7)

Menettelyjen yksinkertaistamiseksi on tarpeen vahvistaa säännöt ja muoto, joita jäsenvaltioiden on noudatettava esittäessään kansallisten ohjelmien toteuttamiseen liittyvät vuotuiset talousarvioennusteet. Tukikelpoisina olisi pidettävä ainoastaan sellaisia kustannuksia, jotka liittyvät suoraan kansallisten ohjelmien toteuttamiseen ja jotka ovat asianmukaisesti perusteltuja ja jäsenvaltioille tosiasiallisesti aiheutuneita. Tältä osin on myös aiheellista selventää kumppaneiden ja alihankkijoiden roolia ja velvollisuuksia kansallisten ohjelmien täytäntöönpanossa.

(8)

Siltä osin, että monivuotisten ohjelmien teknisiä näkökohtia on mahdollista muuttaa, kuten asetuksen (EY) N:o 199/2008 5 artiklan 2 kohdassa säädetään, on aiheellista vahvistaa säännöt, joiden mukaisesti jäsenvaltiot voivat riittävästi mukauttaa kansallisten ohjelmien asianmukaiseen täytäntöönpanoon tarvittavia varoja. Jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus ohjata varoja uudelleen eri kustannusluokkien välillä, jos tämän katsotaan hyödyttävän kansallisen ohjelman täytäntöönpanoa.

(9)

Olisi vahvistettava säännöt sen varmistamiseksi, että menojen korvaushakemukset noudattavat yhteisön vuotuisesta rahoitusosuudesta tehtyä komission päätöstä. Näihin sääntöihin olisi sisällyttävä menettely tällaisten korvaushakemusten esittämiseksi ja hyväksymiseksi. Jos korvaushakemukset eivät ole näiden sääntöjen mukaisia, sitoumukset olisi tarpeen mukaan vapautettava.

(10)

Maksut on aiheellista suorittaa kahdessa erässä, jotta jäsenvaltioilla on mahdollisuus hyötyä yhteisön rahoitusosuudesta jo ohjelman täytäntöönpanoaikana.

(11)

Yhteisön varojen asianmukaisen käytön varmistamiseksi komissiolla ja tilintarkastustuomioistuimella olisi oltava mahdollisuus tarkastaa tässä asetuksessa säädettyjen säännösten noudattaminen, ja niille olisi tätä varten toimitettava kaikki mahdolliset tiedot, jotka ovat merkityksellisiä asetuksen (EY) N:o 861/2006 28 artiklassa tarkoitettujen tarkastusten ja rahoitusoikaisujen tekemiseksi.

(12)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat kalastus- ja vesiviljelyalan komitean lausunnon mukaiset,

a)

kansallisen ohjelman ensimmäisen toteuttamisvuoden vuotuinen talousarvioennuste; ja

b)

kansallisen ohjelman kunkin seuraavan toteuttamisvuoden ohjeelliset talousarvioennusteet.

a)

tämän asetuksen liitteessä I tarkoitettujen menoluokkien mukaisesti;

b)

kalastus- ja vesiviljelyalan tietojen keruusta, hallinnasta ja käytöstä tehdyssä komission päätöksessä määriteltyjen moduulien mukaisesti; ja

c)

tarvittaessa komission asetuksen (EY) N:o 665/2008 (3) 1 artiklan a alakohdassa määriteltyjen alueiden mukaisesti.

a)

siirretyt määrät eivät ylitä 50 000:ta euroa tai 10:tä prosenttia asianomaisen alueen osalta hyväksytystä kokonaistalousarviosta, jos kyseinen talousarvio on alle 500 000 euroa;

b)

jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle siirtotarpeesta.

a)

aiheuduttava tosiasiallisesti jäsenvaltiolle;

b)

liityttävä kansalliseen ohjelmaan sisältyvään toimeen;

c)

sisällyttävä vuotuiseen talousarvioennusteeseen;

d)

kuuluttava yhteen liitteessä I luetelluista luokista;

e)

liityttävä toimeen, joka on toteutettu asetuksessa (EY) N:o 199/2008 säädettyjen edellytysten ja mainitun asetuksen täytäntöönpanosäännösten mukaisesti;

f)

oltava yksilöitävissä ja todennettavissa, erityisesti oltava kirjattuna jäsenvaltion ja sen kumppaneiden kirjanpitoon;

g)

oltava määritetty sovellettavien kirjanpitostandardien mukaisesti ja noudatettava kansallisen lainsäädännön vaatimuksia;

h)

oltava kohtuullisia ja perusteltuja sekä moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisia erityisesti taloudellisuuden ja vaikuttavuuden osalta;

i)

aiheuduttava kansallisessa ohjelmassa määrättynä toimen täytäntöönpanoaikana.

a)

seuraaviin tietojen keruuta koskeviin toimiin:

b)

seuraaviin tietojen hallintaa koskeviin toimiin asetuksen (EY) N:o 199/2008 3 artiklassa säädetyn monivuotisen yhteisön ohjelman mukaisesti:

c)

seuraaviin tietojen käyttöä koskeviin toimiin asetuksen (EY) N:o 199/2008 3 artiklassa säädetyn monivuotisen yhteisön ohjelman mukaisesti:

a)

voittomarginaalit, varaukset ja luottotappiot;

b)

korkokustannukset ja pankkimaksut;

c)

keskimääräiset työvoimakustannukset;

d)

seuraavankaltaiset välilliset kustannukset: rakennukset ja tontit, hallinto, tukihenkilöstö, toimistotarvikkeet, infrastruktuuri, juoksevat ja ylläpitokulut, kuten televiestintäkulut, hyödykkeet ja palvelut;

e)

laitteet, joita ei käytetä tietojen keruuseen ja hallintaan, kuten skannerit, tulostimet, matkapuhelimet, kannettavat radiopuhelimet, videot ja valokuvauslaitteet;

f)

ajoneuvojen hankinta;

g)

tuotteiden ja kaupallisen toiminnan myynninedistämisen jakelu-, markkinointi- ja mainoskustannukset;

h)

edustuskulut lukuun ottamatta sellaisia, joita komissio pitää ehdottoman tarpeellisina kansallisen ohjelman toteuttamiseksi;

i)

ylellisyystarvikkeista aiheutuvat menot ja suhdetoimintamenot;

j)

kaikki ulkopuolisten rahoittajien rahoittamiin muihin ohjelmiin/hankkeisiin liittyvät menot;

k)

kansallisessa ohjelmassa määriteltyjen töiden tulosten suojaamiseen liittyvät menot;

l)

kaikki maksut, joista voi saada palautusta (myös alv);

m)

jäsenvaltion käyttöön maksutta annetut resurssit;

n)

luontoissuoritusten arvo;

o)

tarpeettomat tai harkitsemattomat kustannukset.

a)

kirje, jossa ilmoitetaan koko haetun korvauksen määrä ja josta selvästi ilmenevät kaikki liitteessä II luetellut seikat;

b)

rahoituskertomus, joka on esitetty menoluokittain, moduuleittain ja tarvittaessa alueittain 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen rahoituslomakkeiden mukaisesti. Rahoituskertomus on esitettävä komission vahvistamassa ja jäsenvaltioille tiedoksi antamassa muodossa;

c)

liitteessä III määritelty menoilmoitus; ja

d)

liitteessä I esitetyt asianmukaiset todistusasiakirjat.

a)

5 artiklassa tarkoitetun päätöksen nojalla toteutetut toimet ja tehty menoilmoitus vastaavat komission hyväksymää kansallista ohjelmaa;

b)

korvaushakemus on 7 ja 8 artiklassa vahvistettujen edellytysten mukainen;

c)

menot ovat aiheutuneet asetuksessa (EY) N:o 861/2006, tässä asetuksessa ja 5 artiklassa tarkoitetussa päätöksessä vahvistettujen edellytysten ja julkisia hankintoja koskevan yhteisön lainsäädännön mukaisesti.

a)

ennakkomaksu, joka on 50 prosenttia yhteisön rahoitusosuudesta. Tämä maksu suoritetaan sen jälkeen, kun jäsenvaltiolle on ilmoitettu 5 artiklassa tarkoitetusta päätöksestä ja komissio on vastaanottanut kirjeen, jossa haetaan ennakkomaksua sekä selkeästi esitetään liitteessä II luetellut seikat;

b)

vuotuinen loppumaksu 10 artiklassa tarkoitetun korvaushakemuksen perusteella. Maksu suoritetaan 45 päivän kuluessa siitä, kun komissio on hyväksynyt 12 artiklassa tarkoitetun korvaushakemuksen.

4.11.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 295/34

(1)

Unkarin viranomaiset ilmoittivat 30 päivänä elokuuta 2006 päivätyllä sähköisellä ilmoituksella, joka kirjattiin saapuneeksi komissiossa samana päivänä, aikovansa myöntää IBIDEN Hungary Gyártó Kft:lle tukea alkuinvestointihankkeeseen voimassa olevien aluetukiohjelmien puitteissa. Ilmoitus perustui suurille investointihankkeille myönnettävää alueellista tukea koskevien, vuonna 2002 annettujen monialaisten puitteiden (2), jäljempänä ”vuoden 2002 monialaiset puitteet”, 24 kohdassa mainittuun velvollisuuteen ilmoittaa erikseen tietyistä hankkeista.

(2)

Komissio pyysi lisätietoja 13 päivänä lokakuuta 2006 (D/58881) sekä 13 päivänä maaliskuuta 2007 (D/51161) päivätyissä kirjeissään.

(3)

Unkarin viranomaiset pyysivät lisätietojen toimittamiselle asetetun määräajan pidentämistä kirjeissään, jotka kirjattiin saapuneiksi komissiossa 14 päivänä marraskuuta 2006 (A/39085), 3 päivänä tammikuuta 2007 (A/30004), 15 päivänä tammikuuta 2007 (A/30441) ja 27 päivänä maaliskuuta 2007 (A/32641). Komissio suostui määräajan pidentämiseen.

(4)

Unkarin viranomaiset toimittivat lisätietoja kirjeissä, jotka kirjattiin saapuneiksi komissiossa 31 päivänä tammikuuta 2007 (A/30990) ja 15 päivänä toukokuuta 2007 (A/34072).

(5)

Unkarin viranomaiset ja komission yksiköt järjestivät 11 päivänä joulukuuta 2006 ja 25 päivänä huhtikuuta 2007 kokoukset, joihin osallistui myös IBIDEN Hungary Gyártó Kft:n edustajia.

(6)

Komissio ilmoitti Unkarille 10 päivänä heinäkuuta 2007 päivätyssä kirjeessään päätöksestään aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely, joka koskee kyseistä tukea.

(7)

Komission päätös menettelyn aloittamisesta julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (3). Komissio on kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa tuesta.

(8)

Komissio vastaanotti neljältä asianomaiselta huomautuksia, jotka toimitettiin

(9)

Komissio toimitti huomautukset 4 päivänä joulukuuta 2007 päivätyssä kirjeessä (D/54826) Unkarille kommentointia varten.

(10)

Unkari toimitti kommenttinsa asianomaisten huomautuksiin 4 päivänä tammikuuta 2008 päivätyssä ja samana päivänä komissiossa saapuneeksi kirjatussa kirjeessä (A/151).

(11)

Unkarin viranomaiset aikovat edistää aluekehitystä myöntämällä alueellista investointitukea IBIDEN Hungary Gyártó Kft:lle, jotta se voi perustaa uuden tuotantolaitoksen Keski-Unkarissa (Pestin läänissä) sijaitsevaan Dunavarsány’in teollisuusalueelle. Tuotantolaitoksessa on tarkoitus valmistaa dieselhiukkassuodattimissa käytettäviä keraamisia substraatteja. Keski-Unkari on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettu tukialue, jolla myönnettävän tuen enimmäisintensiteetti on 40 prosenttia nettoavustusekvivalenttina vuosina 2004–2006 (4).

(12)

Tuensaaja on IBIDEN Hungary Gyártó Kft, jäljempänä ’IBIDEN HU’. Tuettava hanke koskee toisen dieselhiukkassuodattimiin tarkoitettuja keraamisia substraatteja valmistavan tuotantolaitoksen perustamista IBIDENin keramiikkaosaston yhteyteen. Ensimmäinen tällainen tehdas Euroopan unionissa oli vuonna 2001 perustettu IBIDEN DPF France S.A.S.

(13)

IBIDEN HU:n perustivat 5 päivänä toukokuuta 2004 hollantilainen IBIDEN European Holdings B.V. ja japanilainen IBIDEN Co., Ltd Jälkimmäinen yritys on yhtiöiden (esimerkiksi pankkien) ja yksityisoikeudellisten yhteisöjen omistuksessa oleva osakeyhtiö, joka omistaa kokonaan IBIDEN European Holdings B.V:n. IBIDEN HU:n osakepääomasta 99 prosenttia omistaa IBIDEN European Holdings B.V. ja yhden prosentin IBIDEN Co., Ltd Vuoden 2005 lopusta lähtien IBIDEN DPF France S.A.S. on ollut kokonaan IBIDEN European Holdings B.V:n omistuksessa.

(14)

Emoyhtiö IBIDEN Co., Ltd on vuonna 1912 perustettu monikansallinen yritys, joka oli alun perin sähköyhtiö. Sen pääkonttori sijaitsee Gifussa, Japanissa. Yrityksen toiminta voidaan jakaa viiteen alaan, joiden osuudet liikevaihdosta olivat vuonna 2005 seuraavat: elektroniikka 50 prosenttia, keramiikka 22 prosenttia, sisustustuotteet 16 prosenttia, rakennusmateriaalit 4 prosenttia ja muut alat (esim. öljytuotteet, tietopalvelut, synteettinen hartsi, maatalous, karjanhoito ja kalanjalostus) 8 prosenttia. Vuoden 2006 vuosikertomuksen (5) mukaan IBIDEN-konserniin kuuluu 47 tytäryhtiötä sekä yksi sidosyritys, joka ei toimi keramiikan alalla. Vuonna 2006 konsernin yhteenlaskettu liikevaihto oli 319 miljardia jeniä, liiketoiminnan tulos 43,6 miljardia jeniä ja nettotuotto 27,2 miljardia jeniä. Samana vuonna konsernin toimistoissa ja tehtaissa ympäri maailmaa työskenteli yhteensä 10 115 työntekijää.

(15)

Ilmoitus koskee toista vaihetta investointihankkeessa, jonka tavoitteena on perustaa Dunavarsány’in teollisuusalueelle dieselhiukkassuodattimiin tarkoitettujen keraamisten substraattien tuotantolaitos.

(16)

Huhtikuun 1 päivänä 2005 päivätyssä kirjeessään Unkarin viranomaiset ilmoittivat vuoden 2002 monialaisten puitteiden 36 kohdan (6) mukaisesti komissiolle valtiontuesta, jota oli myönnetty IBIDEN HU:n investointihankkeen ensimmäistä vaihetta varten.

(17)

Unkarin viranomaiset ilmoittivat, että IBIDEN HU:n Dunavarsány’in teollisuusalueelle tekemän investoinnin kaksi vaihetta muodostavat vuoden 2002 monialaisten puitteiden 49 kohdassa tarkoitetun yhden ainoan investointihankkeen, sillä ne koskevat samaa tuotantopaikkaa, yritystä ja tuotetta, ja ne on käynnistetty kolmen vuoden kuluessa.

(18)

Niiden tietojen perusteella, joita Unkarin viranomaiset ovat toimittaneet kahdesta investointivaiheesta, dieselhiukkassuodattimiin tarkoitettuja keraamisia substraatteja valmistetaan kahdessa Dunavarsány’in teollisuusalueelle hiljattain valmistuneessa rakennuksessa, joiden pinta-alat ovat 24 000 neliömetriä ja 30 900 neliömetriä. Vuoteen 2007 mennessä ensimmäisessä rakennuksessa oli tarkoitus olla neljä tuotantolinjaa ja toisessa viisi.

(19)

Investoinnilla luodaan Dunavarsány’iin vuoteen 2007 mennessä yhteensä 1 100 uutta työpaikkaa.

(20)

Unkarin viranomaiset vahvistavat, että tuettavassa tehtaassa ei valmisteta muita kuin investointihankkeeseen liittyviä tuotteita viiden vuoden ajan investoinnin päättymisestä.

(21)

Lisäksi viranomaiset vahvistavat, että tuensaaja on lupautunut säilyttämään investoinnin paikkakunnalla vähintään viiden vuoden ajan investoinnin päättymisestä.

(22)

Investointihankkeeseen liittyvät työt aloitettiin jo lokakuussa 2004. Hankkeeseen liittyvä tuotanto käynnistyi ensimmäisessä rakennuksessa elokuussa 2005 ja toisessa rakennuksessa toukokuussa 2006. Täyteen tuotantokapasiteettiin oli tarkoitus päästä huhtikuussa 2007. Taulukossa I on lisätietoja hankkeen ajoituksesta:

Taulukko I

Investointihankkeen ajoitus

(23)

Hankkeen tukikelpoisten investointikustannusten nimellisarvo on yhteensä 47 570 933 882 Unkarin forinttia (190,83 miljoonaa euroa). Nykyhintoina määrä on 41 953 072 670 forinttia (168,30 miljoonaa euroa) (7). Taulukossa II esitetään tukikelpoisten kustannusten jakautuminen vuosittain ja luokittain.

Taulukko II

Tukikelpoiset investointikustannukset (I ja II vaihe) nimellisinä hintoina (miljoonaa forinttia)

(24)

Unkarin viranomaiset ovat vahvistaneet, että tuensaajan oma rahoitusosuus on yli 25 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista eikä sisällä minkäänlaista julkista tukea.

(25)

Rahoitustuen myöntäminen IBIDEN HU:lle pohjautuu seuraaviin oikeusperustoihin:

(26)

Tuen kokonaismäärä on 15 591 223 750 forinttia (62,55 miljoonaa euroa) nimellisinä hintoina. Nykyhintoina määrä on 9 793 809 933 forinttia (39,29 miljoonaa euroa). Edellä 23 kohdassa mainittujen tukikelpoisten kustannusten perusteella tuen intensiteetti on 22,44 prosenttia nettoavustusekvivalenttina (NAE) (11).

(27)

Tukea myönnetään seuraavien kahden tukivälineen avulla. Ensinnäkin talous- ja liikenneministeriö myöntää tukea vuosina 2005–2007 yhteensä 3 592 000 000 forinttia (14,41 miljoonaa euroa) (tuen nimellisarvo). Toiseksi, valtiovarainministeriö myöntää vuosina 2007–2016 yhtiöveron huojennuksia (12), joiden nimellisarvoksi on arvioitu noin 11 999 223 750 forinttia (48,14 miljoonaa euroa). Tuen kokonaismäärä on nykyhintoina 3 118 450 763 forinttia (12,51 miljoonaa euroa) ja verohuojennuksen kokonaismäärä puolestaan 6 675 359 170 forinttia (26,78 miljoonaa euroa).

(28)

Unkarin viranomaiset ilmoittivat komissiolle, että ne ovat jo myöntäneet IBIDEN HU:lle voimassa olevien aluetukiohjelmien (13) perusteella tukea 7 411 828 735 forinttia (29,73 miljoonaa euroa) nykyhintoina (tuen nimellisarvo oli 11 745 422 640 forinttia eli 47,12 miljoonaa euroa) ja että tuen määrä vastaa vuoden 2002 monialaisten puitteiden 24 kohdassa erikseen ilmoitettaville tuille asetettua enimmäisrajaa. Valtiovarainministeriö myönsi 25 päivänä helmikuuta 2005 investointihankkeen ensimmäistä vaihetta varten tukea 4 832 595 058 forinttia (19,39 miljoonaa euroa) nykyhintoina (tuen nimellisarvo oli 8 773 422 640 forinttia eli 35,20 miljoonaa euroa). Talous- ja liikenneministeriö puolestaan myönsi 3 päivänä maaliskuuta 2005 tukea 1 875 354 000 forinttia (7,52 miljoonaa euroa) nykyhintoina (tuen nimellisarvo oli 2 142 000 000 forinttia eli 8,60 miljoonaa euroa). Investointihankkeen toista vaihetta varten talous- ja liikenneministeriö myönsi 22 päivänä joulukuuta 2006 tukea 703 879 677 forinttia (2,82 miljoonaa euroa) nykyhintoina (tuen nimellisarvo oli 830 000 000 forinttia eli 3,33 miljoonaa euroa).

(29)

Unkarin viranomaisten mukaan ilmoitetun tuen määrä on tämän perusteella tuen kokonaismäärän ja jo myönnetyn rahoituksen välinen erotus, joka on nykyhintoina 2 381 981 198 forinttia (9,56 miljoonaa euroa) (nimellisinä hintoina 3 845 801 110 forinttia eli 15,43 miljoonaa euroa).

(30)

Tuen jäljelle jäävän, investoinnin toista vaihetta varten myönnettävän osuuden osalta Unkarin viranomaiset ovat keskeyttäneet päätöksentekoprosessin ja odottavat Euroopan komission päätöstä. Ilmoitetun tuen myöntämisen ehtona on siis, että komissio hyväksyy tukiohjelman.

(31)

Unkarin viranomaiset vahvistavat, että hankkeen tukikelpoisiin kustannuksiin ei voida myöntää tukea muista alueellisista, paikallisista, kansallisista tai yhteisön lähteistä.

(32)

Unkarin viranomaiset vahvistavat myös, että investointihankkeen ensimmäistä vaihetta koskevat tukihakemukset toimitettiin talous- ja liikenneministeriölle 5 päivänä joulukuuta 2003 ja valtiovarainministeriölle 16 päivänä syyskuuta 2004. Investointihankkeen toista vaihetta koskevat tukihakemukset toimitettiin 28 päivänä maaliskuuta 2005 ja 31 päivänä toukokuuta 2005. Tämä tarkoittaa, että tukihakemukset jätettiin ennen kuin hankkeen ensimmäisen vaiheen työt käynnistyivät 6 päivänä lokakuuta 2004 ja toisen vaiheen työt 20 päivänä kesäkuuta 2005.

(33)

Unkarin viranomaiset ovat sitoutuneet toimittamaan komissiolle

(34)

Ilmoitettu hanke koskee dieselhiukkassuodattimiin tarkoitettujen keraamisten substraattien tuotantoa. Suodattimia asennetaan dieselkäyttöisiin henkilöautoihin ja kevyisiin kuorma-autoihin. IBIDEN HU:n valmistama keraaminen osa on välituote (taso 3). Sitä myydään markkinaehdoin riippumattomille yrityksille, jotka päällystävät substraatin jalometallipinnoitteella. Näin saadaan aikaan pinnoitettu dieselhiukkassuodatin (taso 2). Pinnoitetut dieselhiukkassuodattimet myydään tämän jälkeen pakosarjojen valmistajille (taso 1), jotka toimittavat tuotetta suoraan autotehtaisiin.

(35)

Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään komissio totesi, että Unkarin viranomaiset esittävät merkityksellisten markkinoiden laajaa määritelmää, joka kattaa dieselajoneuvojen pakokaasujen käsittelyjärjestelmien molemmat keskeiset osat eli dieselmoottorin hapetuskatalysaattorin, jäljempänä ’katalysaattori’, jolla käsitellään kaasuja (hiilimonoksidia ja hiilivetyä) ja jossain määrin myös hiukkasten liukoista orgaanista ainesta, sekä dieselhiukkassuodattimen, jäljempänä ’hiukkassuodatin’ (14), joka puhdistaa tehokkaasti hiukkasten liukenematonta ainesta eli nokea. Viranomaisten mukaan nämä laitteet ovat keskenään hyvin samankaltaiset, koska molempien tarkoituksena on haitallisten aineiden vähentäminen päästöistä. Sen vuoksi ne kuuluvat samoihin merkityksellisiin markkinoihin. Myös kyseisten osien valmistusmenetelmät ja tuotantotekniikat ovat viranomaisten mukaan samankaltaiset.

(36)

Komissio totesi muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään, että sillä on epäilyjä tuen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan ja vuoden 2002 monialaisten puitteiden perusteella. Lisäksi komissio ilmoitti, että Unkarin viranomaisten toimittamat kaksi riippumatonta markkinatutkimusta (joista toisen on laatinut Frost & Sullivan Ltd, jäljempänä ’F&S’, (15) ja toisen AVL List GMBH, jäljempänä ”AVL” (16)) eivät tue viranomaisten näkemystä merkityksellisistä markkinoista.

(37)

Komissiolla oli epäilyksiä sen suhteen, kuuluvatko katalysaattori ja hiukkassuodatin samoihin merkityksellisiin tuotemarkkinoihin eli jälkikäsittelyssä käytettävien laitteiden markkinoihin ja ovatko ne keskenään korvattavissa. Komission lähtökohtana oli muodollisen tutkintamenettelyn käynnistyessä, että merkitykselliset tuotemarkkinat ovat suppeammat ja käsittävät ainoastaan dieselajoneuvojen pakokaasujen käsittelyjärjestelmään liitettävän hiukkassuodattimen substraatin.

(38)

Komissio huomautti ensinnäkin, että hiukkassuodattimen tärkein tehtävä on käsitellä kiinteitä epäorgaanisia ja liukenemattomia hiukkasia (eli nokea), kun taas katalysaattorilla pyritään puhdistamaan haitallisia kaasuja ja hiukkasten sisältämää liukoista orgaanista ainesta, eikä se pysty keräämään nokea. Vaikka nämä tehtävät ovat jossain määrin päällekkäisiä, koska myös pinnoitetulla hiukkassuodattimella käsitellään haitallisia kaasuja jonkin verran, on dieselmoottorin pakokaasujen käsittelyjärjestelmään kuitenkin asennettava erillinen katalysaattori. Kumpaakin komponenttia käytetään jatkossakin samanaikaisesti, ja ne on asennettava rinnakkain koko tarkasteltavana olevalla ajanjaksolla (vuoteen 2008 asti). Tulevissa Euro 5- ja Euro 6 -standardien mukaisissa tekniikoissa katalysaattoreita käytetään edelleen hiilimonoksidin, hiilivedyn ja liukoisen orgaanisen aineksen hapettamiseen. Komissio totesikin, että kysyntäpuolella osat eivät näytä olevan keskenään korvattavissa, sillä kyse on kahdesta erillisestä, toisiaan täydentävästä laitteesta.

(39)

Komissio totesi muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään myös, että yhden tutkimuksen mukaan saksalainen Eberspächer esitteli hiljattain todella monikäyttöisen tuotteen, jossa katalysaattorin ja hiukkassuodattimen toiminnot on yhdistetty samaan keraamiseen runkoon. Kyseistä tuotetta on käytetty Volkswagenin Passat-mallissa. Komissio on kuitenkin esittänyt epäilyjä siitä, soveltuuko IBIDEN HU:n tuote näin monimuotoiseen käyttöön.

(40)

Lisäksi komissio on todennut, että myös tarjontapuolella korvattavuus on kyseenalaista. Komissio ei ole saanut konkreettisia todisteita siitä, että katalysaattoreihin tarkoitettujen substraattien valmistajat kykenisivät tuottamaan myös hiukkassuodattimiin tarkoitettuja substraatteja samoilla laitteilla, tai päinvastoin, ilman huomattavia ylimääräisiä investointikustannuksia. Korvattavuus on kyseenalaista myös siksi, että hiukkassuodattimen hinta on noin nelinkertainen katalysaattorin hintaan verrattuna.

(41)

Lopuksi komissio totesi, että vaikka tuki näyttää täyttävän kansallisia alueellisia valtiontukia koskevissa vuoden 1998 suuntaviivoissa (17) asetetut ehdot, komissiolla on kuitenkin epäilyksiä siitä, onko tuensaajan markkinaosuus pienempi kuin vuoden 2002 monialaisten suuntaviivojen 24 kohdan a alakohdassa mainittu 25 prosenttia. Unkarin viranomaisten toimittamien markkinatutkimusten pohjalta vaikuttaa siltä, että IBIDENin määrällinen osuus hiukkassuodattimien Euroopan-markkinoista ylittää merkittävästi 25 prosentin ylärajan sekä ennen investointia että sen jälkeen. Näin ollen vuoden 2002 monialaisten puitteiden 24 kohdan a alakohdan edellytys ei täyty, jos merkityksellisiksi markkinoiksi katsotaan hiukkassuodattimet. Sen sijaan hiukkassuodattimien ja katalysaattorien yhdistetyillä markkinoilla, jotka ovat merkitykselliset markkinat Unkarin viranomaisten mukaan, IBIDENin markkinaosuus jäisi alle 25 prosentin sekä ennen investointia että sen jälkeen.

(42)

Päätös muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä, minkä jälkeen seuraavat asianomaiset toimittivat komissiolle huomautuksensa:

(43)

Asianomaisten huomautuksia kuvataan lyhyesti seuraavassa.

(44)

Tuensaaja IBIDEN HU sekä Aerosol & Particle Technology Laboratory kannattavat markkinoiden laajaa määritelmää, joka käsittää kaikki dieselajoneuvojen pakokaasujen käsittelyjärjestelmän osat (ensisijaisesti katalysaattori ja hiukkassuodatin). Niiden mukaan nämä laitteet ovat hyvin samankaltaiset, koska molempien tarkoituksena on haitallisten aineiden vähentäminen päästöistä. Sen vuoksi laitteet kuuluvat samoihin merkityksellisiin tuotemarkkinoihin.

(45)

Tämän näkemyksen mukaan katalysaattori ja hiukkassuodatin ovat hiukkasia poistavia järjestelmiä, vaikka IBIDEN HU myöntääkin, että katalysaattori ei puhdista tehokkaasti hiukkasten liukenematonta ainesta eli nokea. Asianomaiset vetoavat siihen, että koska IBIDEN HU:n tuote kykenee päätehtävänsä eli noen suodattamisen lisäksi suodattamaan hiilivetyjä ja hiilimonoksidia, se kuuluu samoihin markkinoihin kuin katalysaattori. Autonvalmistajat päättävät itse, kokoavatko ne pakokaasujen käsittelyyn tarkoitetun laitteen kahdesta erillisestä osasta, jotka poistavat kaasumaisia haitallisia aineita ja kiinteitä hiukkasia, vai hyödyntävätkö ne yhtä monikäyttöistä osaa.

(46)

IBIDEN HU myöntää kuitenkin lausunnossaan, että vaikka sen valmistama hiukkassuodatin tehostaa osaltaan kaasujen (hiilivedyn ja hiilimonoksidin) puhdistamista, päästörajoitusten noudattaminen edellyttää sekä hiukkasuodattimen että katalysaattorin käyttöä. Laadukas ja pitkälle kehitelty hiukkassuodatin saattaa pienentää ajoneuvoihin asennettavien katalysaattorien kokoa ja alentaa niiden kehitysastetta. Hiukkassuodattimilla on siis huomattava vaikutus katalysaattoreihin ja päinvastoin. Jos jompikumpi laite kehittyy hyvin pitkälle, on toisen laitteen vastaavasti mukauduttava muutoksiin.

(47)

Sekä IBIDEN HU:n että Aerosol & Particle Technology Laboratoryn mukaan katalysaattorien ja hiukkassuodattimien teknisessä kehityksessä on nähtävissä suuntaus uuden sukupolven suodattimiin, joissa yhdistyvät kaikki aiemmat edut, ominaisuudet ja tekniikat. Kyse olisi näin ollen katalysaattorin ja hiukkassuodattimen yhdistämisestä samaan runkoon (esimerkiksi Volkswagen on jo asentanut Passat-malleihin neljännen polven jälkikäsittelylaitteita, joissa on hiukkassuodatin mutta ei katalysaattoria). IBIDEN HU on ilmoittanut, että se valmistaa parhaillaan kolmannen polven (19) hiukkassuodatinta ja kehittelee tuotetta jatkuvasti voidakseen muokata siitä sellaisen neljännen polven hiukkassuodattimen, joka hoitaisi kaikki katalysaattorin tehtävät.

(48)

IBIDEN HU on vedonnut myös siihen, että toisin kuin muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa komission päätöksessä esitetään, sen valmistaman tuotteen hinta ei todellisuudessa ole nelinkertainen katalysaattorin hintaan verrattuna. IBIDEN HU valmistaa välituotetta, ja lopputuote (pinnoitettu hiukkassuodatin) on luonnollisesti paljon kalliimpi kuin IBIDEN HU:n välituote. Teollisuudenalan kokemusten mukaan laitteen markkinahinta pinnoittamisen, koteloinnin ja eristeen lisäämisen jälkeen ylittää 2,5 kertaa IBIDEN-konsernin keraamisen substraatin hinnan. Esimerkiksi vuonna 2007 hiukkassuodattimen markkinahinta oli 453 euroa ja keraamisen substraatin (välituotteen) hinta vain […] euroa, kun taas katalysaattorin markkinahinta oli 102 euroa (20).

(49)

Sen lisäksi IBIDEN HU toteaa tarjontapuolen korvattavuuden osalta, että katalysaattorin ja hiukkassuodattimen valmistustekniikka on hyvin samanlainen: suurin ero on, että hiukkassuodattimen valmistusprosessiin on lisätty tiivistämisvaihe ja että leikkaaminen tapahtuu aiemmin kuin katalysaattorin valmistuksessa.

(50)

IBIDEN HU esittää myös, että useiden tutkimusten mukaan (esim. Johnson Matthey Japanin laatima selvitys) eräät valmistajat tuottavat kumpaakin tuotetta, mikä hämärtää jakoa katalysaattorien valmistajiin ja hiukkassuodattimien valmistajiin.

(51)

Neljästä asianomaisesta kaksi – Saint-Gobain sekä henkilöllisyytensä luottamuksellista käsittelyä pyytänyt asianomainen – yhtyi epäilyihin, joita komissio esitti muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä. Kyseiset yritykset katsoivat, että katalysaattori ja hiukkassuodatin eivät ole keskenään korvattavissa olevia tuotteita eivätkä sen vuoksi kuulu samoihin merkityksellisiin tuotemarkkinoihin. Niiden mukaan tässä tapauksessa ainoastaan hiukkassuodattimien markkinat muodostavat merkitykselliset tuotemarkkinat seuraavista syistä.

(52)

Asianomaiset korostavat, että katalysaattorien substraatit ja hiukkassuodattimien substraatit poikkeavat toisistaan keskeisiltä ominaisuuksiltaan: katalysaattorin substraatti valmistetaan yleensä joko 400 celsiusasteen lämpötilaa kestävästä ei-huokoisesta kordieriitista tai ruostumattomasta metallifoliosta. Hiukkassuodattimen substraatin raaka-aineena käytetään tavallisesti 1 000 celsiusasteen lämpötilaa kestävää huokoista piikarbidia (aineen on kestettävä korkeaa lämpötilaa, jotta suodattimesta voidaan polttaa pois nokea ja ehkäistä näin pinnoitetun suodattimen tukkeutuminen). Koska tuotteiden termiset ominaisuudet ovat hyvin erilaiset, ostajat eivät siis voisi vaihtaa hiukkassuodattimen substraattia katalysaattorin substraattiin tai päinvastoin siinä tapauksessa, että jommankumman tuotteen hinta nousisi huomattavasti.

(53)

Saint-Gobain toteaa, että koska hiukkassuodattimen substraatin valmistuksessa käytettävät aineet ovat laadukkaampia, ero näkyy myös tuotteiden hinnoissa: hiukkassuodattimen substraatin keskihinta (ilman katalyyttipinnoitteen lisäämisen ja koteloinnin kustannuksia) on 120 euroa, kun taas katalysaattorin substraatin vastaava hinta (myös ilman katalyyttipinnoitteen lisäämisen ja koteloinnin kustannuksia) on 12–20 euroa. Saint-Gobain esittää, että hiukkassuodattimien valmistajat eivät selvästikään voi teknisistä syistä siirtyä käyttämään katalysaattorin substraattia (minkä ne muuten tekisivät halvemman hinnan takia). Katalysaattorien valmistajat puolestaan eivät korvaisi katalysaattorin substraattia hiukkassuodattimen substraatilla, sillä toimenpide nostaisi huomattavasti tuotteen hintaa ilman, että saataisiin aikaan vastaavaa hapetus kuin katalysaattorin substraatilla.

(54)

Saint-Gobain ja henkilöllisyytensä luottamuksellista käsittelyä pyytänyt asianomainen korostavat lisäksi eroja katalysaattorin ja hiukkassuodattimen käytössä (21) katalysaattorin ensisijainen tehtävä on hapettaa kemiallisen reaktion avulla eräitä kaasuja, kun taas hiukkassuodattimella pääasiassa suodatetaan nokea mekaanisella menettelyllä. Vaikka hiukkassuodatin suorittaa tietyissä olosuhteissa (toissijaisesti) eräitä katalysaattorin tehtäviä, täydellinen hapetus voidaan saada aikaan ainoastaan asentamalla kumpikin laite ajoneuvoon. Edes IBIDEN HU:n valmistamaan keraamiseen substraattiin perustuva pinnoitettu hiukkassuodatin ei kykene suorittamaan kaikkia katalysaattorin tehtäviä, sillä sen tarkoituksena on lähinnä varmistaa noen polttamiseen tarvittava lämpötila. Suodattimella ei kuitenkaan ole samanlaista puhdistavaa vaikutusta kuin katalysaattorilla. Asianomaiset toteavat, että monet ajoneuvojen ja autonosien valmistajat olettavat, että katalysaattori ja hiukkassuodatin ovat jatkossakin erillisiä laitteita, jotka asennetaan rinnakkain pakoputkeen.

(55)

Saint-Gobain ja henkilöllisyytensä luottamuksellista käsittelyä pyytänyt asianomainen huomauttavat lisäksi, että katalysaattorin substraatin ja hiukkassuodattimen substraatin valmistusmenetelmät ovat selvästi erilaiset: katalysaattorin substraatin perustana käytetty ei-huokoinen kordieriitti sintrataan 400 °C:n lämpötilassa. Sitä vastoin hiukkassuodattimen substraatin raaka-aine, piikarbidi (josta myös IBIDEN HU:n substraatti on valmistettu), on valmistettava erittäin korkeassa lämpötilassa (yli 2 000 °C) hapettomassa tilassa. Jo pelkkä valmistuslämpötilan ero on niin merkittävä, että yhtä tärkeimmistä ja kalleimmista valmistuksen osatekijöistä on mahdotonta käyttää kummankin tuotteen valmistuksessa.

(56)

Lisäksi katalysaattorin substraatti on aina yhdestä kappaleesta valmistettu kennomainen sylinteri, jossa on avoimet kanavat. Sen sijaan hiukkassuodattimen substraatti muodostetaan yleensä liimaamalla yhteen useita suodatinosia, ja suodattimen kanavat suljetaan. Hiukkassuodattimen substraatin tuotanto edellyttää oksidivapaille keraameille tarkoitettua erittäin kuumaa sintrausuunia sekä liimaus- ja tiivistyslaitteistoa, joita ei tarvita katalysaattorin substraatin valmistuksessa. Sen vuoksi asianomaiset katsovat, että hiukkassuodatinta ei voi valmistaa katalysaattorin tuotantolinjalla ja päinvastoin.

(57)

Unkarin viranomaiset tukevat Aerosol & Particle Technology Laboratoryn ja IBIDEN Hungary Gyártó Kft:n antamia lausuntoja merkityksellisistä tuotemarkkinoista, hinnasta sekä kysynnän ja tarjonnan erityispiirteistä.

(58)

Unkarin viranomaisten mukaan nykyaikaisten dieselajoneuvojen päästöjen rajoittaminen perustuu erilaisten toimintojen yhdistämiseen koko järjestelmän tasolla. Dieselajoneuvojen päästöjen rajoittamisjärjestelmän osien (kuten katalysaattorin ja hiukkassuodattimen) suuri keskinäinen riippuvuus on synnyttänyt moniosaisen toimitusketjun, joka yhdistää substraattien, pinnoitteiden ja pakojärjestelmien valmistajia. Toimitusketjun yksittäisen osasen suoritukset vaikuttavat sen vuoksi koko ketjuun. Viranomaiset katsovatkin, että merkityksellinen tuote on dieselmoottoreiden päästöjen rajoittamisjärjestelmä tai dieselmoottorin jälkikäsittelyjärjestelmä.

(59)

Unkarin viranomaisten mukaan IBIDEN HU:n tuote on pakoputkeen asennettava monikäyttöinen osa. Tuote muodostaa yhdessä katalysaattorin kanssa kolmannen polven jälkikäsittelylaitteen. Lisäksi kyseinen tuote voidaan luokitella välituotteeksi, sillä se pinnoitetaan vasta myöhemmässä vaiheessa. Ilman pinnoitusta tuote ei ole täysin toimiva, eikä sitä voida siksi luokitella lopputuotteeksi eli kolmannen polven hiukkassuodattimeksi. Tätä tukee myös se seikka, että lopputuote on huomattavasti kalliimpi kuin IBIDEN HU:n valmistama välituote. Tällä hetkellä lopputuotteen markkinahinta on 2,5 kertaa korkeampi kuin IBIDEN HU:n valmistaman suodattimen markkinahinta.

(60)

Unkarin viranomaiset esittävät lisäksi, että hiukkassuodatin asennetaan käytännössä useimpiin dieselajoneuvoihin ja että samat valmistajat, jotka käyttävät katalysaattoreita, tarvitsevat myös hiukkassuodatinta. Kysyntä luo tuotteille yhteiset markkinat, sillä samat valmistajat hankkivat tuotteita samanlaisia menetelmiä, samaa infrastruktuuria ja samoja keinoja käyttäen. Tarjontapuolen osalta voidaan todeta, että katalysaattorien ja hiukkassuodattimien valmistajat käyttävät yleensä samanlaisia valmistusmenetelmiä, tuotantotekniikoita ja raaka-aineita. Sekä katalysaattorin että hiukkassuodattimen valmistuksessa käytetään kordieriittia. Valmistusmenetelmän vaiheet ovat samanlaiset: raaka-aineen esikäsittely, sekoittaminen, lämpökäsittely, muotoilu, kuivaus, viimeistely ja karkaisu. Ainoa ero tuotteiden valmistusmenetelmissä on yksi ylimääräinen vaihe (tiivistys) ja toisen vaiheen (leikkaaminen) ajoitus. Sen vuoksi samat valmistajat tarjoavat kumpaakin tuotetta, ja katalysaattori ja hiukkassuodatin kilpailevat keskenään pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmien markkinoilla.

(61)

Unkarin viranomaiset korostavat, että IBIDEN HU kykenee valmistamaan hiukkassuodattimien substraatteja samalla laitteistolla ilman huomattavia investointeja, niin kuin mikä tahansa muukin vastaavaa tuotantotekniikkaa soveltava yritys. Koska hiukkassuodatin on katalysaattorin kehittyneempi muoto, tuotteen muuttamisesta aiheutuvissa kustannuksissa ei ole kyse alkuinvestoinnista toiseen tuotelinjaan vaan tuotantovälineiden merkittävästä parantamisesta.

(62)

Lisäksi Unkarin viranomaisten mukaan katalysaattorin ja hiukkassuodattimen teknisessä kehityksessä on nähtävissä suuntaus uuden sukupolven suodattimiin, joissa yhdistyvät kaikki aiemmat edut, ominaisuudet ja tekniikat. Kyse olisi näin ollen katalysaattorin ja hiukkassuodattimen yhdistämisestä samaan runkoon. Määriteltäessä merkityksellisiä markkinoita ja markkinaosuutta on otettava huomioon myös katalysaattori, sillä se muodostaa yhdessä hiukkassuodattimen kanssa jälkikäsittelylaitteen. Yhdessä tuotteet varmistavat, että ajoneuvo täyttää vaatimukset.

(63)

Edellä esitettyjen seikkojen nojalla Unkarin viranomaiset katsovat, että merkitykselliset markkinat voidaan määritellä ainoastaan dieselajoneuvojen jälkikäsittelylaitteiden markkinoiksi, jotka käsittävät sekä hiukkassuodattimen että katalysaattorin. Markkinoiden seurantaan erikoistuneen riippumattoman yrityksen (AVL) laatiman tutkimuksen mukaan IBIDENin markkinaosuus dieselajoneuvojen jälkikäsittelylaitteiden markkinoilla on sekä ennen investointia että sen jälkeen alle 25 prosenttia ja täyttää näin ollen vuoden 2002 monialaisten puitteiden 24 kohdan a alakohdassa määritellyn ehdon. Unkarin viranomaiset katsovat sen vuoksi, että komission olisi päätettävä perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan nojalla aloitettu menettely ja tehtävä tukiohjelmasta myönteinen päätös.

(64)

Komissio katsoi muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä, että tuki, jotka Unkarin viranomaiset ovat myöntäneet avustuksen ja verohuojennuksen muodossa IBIDEN Hungary Gyártó Kft:lle voimassa olevien alueellisten tukiohjelmien (HU 1/2003 – ”Erityinen investointikannustinjärjestelmä” ja N 504/2004 ”Kehittämistä tukeva verohuojennus”) perusteella, on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Unkarin viranomaiset eivät ole kiistäneet komission päätelmää.

(65)

Unkarin viranomaiset täyttivät vuoden 2002 monialaisten puitteiden 24 kohdassa tarkoitetun erikseen ilmoitettavia tukia koskevan velvollisuuden ilmoittaessaan komissiolle toimenpiteestä vuonna 2006.

(66)

Komissio on arvioinut toimenpidettä alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen (2007–2013) (22) 63 kohdan ja alaviitteen 58 mukaisesti vuonna 1998 annettujen alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen ja vuoden 2002 monialaisten puitteiden pohjalta.

(67)

Komissio totesi muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä, että tuki on myönnetty voimassa olevien alueellisten tukiohjelmien (23) säännösten puitteissa. Lisäksi se katsoi, että alueellisia valtiontukia koskevissa suuntaviivoissa määriteltyjä yleisiä ehtoja (jotka liittyvät tukikelpoisiin kustannuksiin, alkuinvestointiin aluetukeen oikeutetulla alueella, tuensaajan omaan rahoitusosuuteen, kannustinvaikutukseen, investoinnin säilyttämiseen ja tukien kasautumiseen) on noudatettu.

(68)

Vuoden 2002 monialaisten puitteiden 49 kohdassa todetaan, että investointihanketta ei saa jakaa keinotekoisesti alahankkeisiin puitteiden soveltamisen välttämiseksi. Yksi ainoa investointihanke käsittää tietyllä investointipaikalla kolmen vuoden aikana tehdyt kiinteät investoinnit (24). Tuotantopaikalla tarkoitetaan fyysisen tai toiminnallisen yhteyden yhdistämää kiinteiden omaisuuserien muodostamaa kokonaisuutta, jota taloudelliselta kannalta ei voida jakaa ja jolla on tarkoin määritelty tekninen tehtävä ja selvät tavoitteet, kuten tietyn tuotteen tuotanto.

(69)

Koska IBIDEN HU on jo aiemmin saanut aluetukea samalla paikalla toteutettua investointihankkeen ensimmäistä vaihetta varten ja koska ilmoitus koskee investointihankkeen toista vaihetta, on arvioitava, muodostavatko kyseiset vaiheet yhden ainoan investointihankkeen.

(70)

Komissio huomauttaa tältä osin, että kyseiset investointivaiheet liittyvät samaan tuotantopaikkaan (Keski-Unkarissa sijaitseva Dunavarsány’in teollisuusalue), samaan yritykseen (IBIDEN HU) ja samaan tuotteeseen (dieselmoottoreiden hiukkassuodattimiin tarkoitettu keraaminen substraatti) ja että kumpaankin hankkeeseen liittyvät työt käynnistyivät kolmen vuoden kuluessa (ensimmäinen vaihe alkoi vuonna 2004 ja toinen vaihe vuonna 2005). Sen vuoksi komissio katsoo, että vuoden 2002 monialaisten puitteiden 49 kohdassa esitetyt ”tuotantopaikan” määritelmän ehdot täyttyvät ja että investoinnin kaksi vaihetta kuuluvat yhteen ja samaan investointihankkeeseen.

(71)

Lisäksi komissio toteaa, että Unkarin viranomaiset ovat myöntäneet, että IBIDEN HU:n Dunavarsány’in teollisuusalueelle tekemän investoinnin kaksi vaihetta muodostavat yhden ainoan investointihankkeen.

(72)

Koska investoinnin ensimmäinen ja toinen vaihe muodostavat yhden ainoan investointihankkeen, on kumpikin vaihe otettava huomioon laskettaessa hankkeelle myönnetyn tuen enimmäisintensiteettiä.

(73)

Tukikelpoisten kustannusten suunniteltu määrä on 41 953 072 670 forinttia (168,30 miljoonaa euroa) nykyhintoina, ja aluetukeen sovellettava yläraja on 40 prosenttia nettoavustusekvivalenttina, joten vuoden 2002 monialaisten puitteiden 21 ja 22 kohdassa esitetyn alentamismekanismin pohjalta laskettu tuen enimmäisintensiteetti on 23,34 prosenttia nettoavustusekvivalenttina.

(74)

Koska hankkeelle myönnetyn tuen intensiteetti on 22,44 prosenttia nettoavustusekvivalenttina eikä se näin ollen ylitä alentamismekanismin mukaisesti sallittua tuen enimmäisintensiteettiä (23,34 prosenttia NAE), tukipaketin intensiteetti ei ylitä aluetuen muutettua ylärajaa.

(75)

Koska tuen kokonaismäärä, joka on 9 793 809 933 forinttia (39,29 miljoonaa euroa) nykyhintoina, ylittää erikseen ilmoitettaville tuille asetetun 30 miljoonan euron ylärajan, on tutkittava, vastaako tuki vuoden 2002 monialaisten puitteiden 24 kohdan a ja b alakohdan säännöksiä.

(76)

Komissio tekee päätöksen vuoden 2002 monialaisten puitteiden 24 kohdassa tarkoitetuille suurille investointihankkeille myönnettävän alueellisen tuen hyväksymisestä sen perusteella, mikä on tuensaajan markkinaosuus ennen investointia ja sen jälkeen sekä millaista kapasiteettia investoinnilla on luotu. Jotta komissio voisi suorittaa vuoden 2002 monialaisten puitteiden 24 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut tutkimukset, on sen ensin määriteltävä investoinnin kohteena oleva tuote (tuotteet), merkitykselliset tuotemarkkinat ja merkitykselliset maantieteelliset markkinat.

(77)

Vuoden 2002 monialaisten puitteiden 52 kohdan mukaan ”asianomaisella tuotteella” tarkoitetaan investointihankkeessa tarkoitettua tuotetta ja soveltuvissa tapauksissa sitä kuluttajan mielestä (tuotteiden ominaisuuksien, hintojen ja käyttötarkoituksen vuoksi) korvaavaa tuotetta taikka tuottajan kannalta (tuotantolaitteiden joustavuuden vuoksi) korvaavaa tuotetta. Kun hanke koskee välituotetta, jota ei juurikaan myydä markkinoilla, kyseinen tuote voi käsittää myös tuotantoketjun jälkipään tuotteet.

(78)

Ilmoitettu hanke koskee dieselhiukkassuodattimiin tarkoitettujen keraamisten substraattien tuotantoa. Hiukkassuodatin on ajoneuvon osa, joka liitetään dieselajoneuvojen pakojärjestelmään ja joka puhdistaa moottorin käydessä syntyviä pakokaasuja. (25)

(79)

IBIDEN HU:n valmistama keraaminen osa on välituote. Tehtaassa tapahtuvan valmistuksen (taso 3) jälkeen tuote myydään IBIDEN Deutschland GmbH:n (26) kautta markkinaehdoilla riippumattomille yrityksille (tärkeimpiä asiakkaita ovat […], […] ja […]), jotka lisäävät substraattiin jalometallipinnoitteen. Näin hiukkassuodattimesta tulee pinnoitettu hiukkassuodatin (taso 2). Pinnoitetut hiukkassuodattimet myydään tämän jälkeen pakosarjojen valmistajille (taso 1), jotka toimittavat tuotetta suoraan autotehtaisiin. Keraamisen substraatin loppukäyttäjiä ovat dieselajoneuvot ja kevyet kuorma-autot.

(80)

Investointihankkeessa ei tuoteta muita markkinoilla myytäviä tai IBIDEN-konsernin muissa tuotantolaitoksissa käytettäviä tuotteita. Unkarin viranomaiset vahvistivat, että tukea saavassa tehtaassa ei ole tarkoitus valmistaa ilmoituksessa mainittujen tuotteiden lisäksi muita tuotteita viiden vuoden aikana hankkeen päättymisestä/täyden tuotantokapasiteetin saavuttamisesta.

(81)

Edellä esitettyjen syiden pohjalta komissio katsoo, että dieselkäyttöisiin henkilöautoihin ja kevyisiin kuorma-autoihin asennettaviin hiukkassuodattimiin tarkoitettu keraaminen substraatti on investointihankkeen kohteena oleva tuote.

(82)

Jotta merkitykselliset tuotemarkkinat voidaan määritellä, on tutkittava, mitä muita tuotteita voitaisiin pitää vuoden 2002 monialaisten puitteiden 52 kohdassa tarkoitettuina tuotteina, joilla investointihankkeen kohteena oleva tuote voitaisiin korvata. Komissio on ottanut huomioon sekä asianomaisten että Unkarin viranomaisten esittämät huomautukset ja tutkinut, millaiset tuotteet voisivat korvata hiukkassuodattimen. Seuraavassa on lyhyt tiivistelmä kyseisestä analyysista.

(83)

Pakokaasujen vähentäminen on erittäin monimutkainen asia, jossa on otettava huomioon teknologian, polttoaineen kulutuksen, ajotapahtuman, kestävyyden ja kustannusten vuorovaikutus. Toimenpiteet pakokaasujen vähentämiseksi voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään:

(84)

Dieselmoottorien pakokaasut sisältävät haitallisia aineita, kuten huomattavia määriä kiinteitä hiukkasia (esimerkiksi nokea ja liukoista orgaanista ainetta (27)) ja haitallisia kaasuja (kuten hiilivetyjä, hiilimonoksidia ja typen oksideja). Näitä aineita käsittelee ajoneuvoihin asennettu pakokaasujen puhdistusjärjestelmä.

(85)

Järjestelmä käsittää eräitä osia, joilla puhdistetaan haitallisia aineita. Yleisesti ottaen nämä osat voidaan jakaa 1) kaasumaisia osasia puhdistaviin ja 2) kiinteitä hiukkasia (mm. nokea) puhdistaviin laitteisiin. Dieselkäyttöisissä henkilöautoissa ja kevyissä kuorma-autoissa käytetään seuraavaa kahta päästöjen jälkikäsittelylaitetta, joilla on merkitystä esillä olevan asian kannalta:

(86)

Hiukkassuodattimien sarjatuotanto käynnistyi vuonna 2000, jolloin suodattimia asennettiin Peugeot’n dieselkäyttöiseen 607-malliin. Sen jälkeen suodatin on yleistynyt huomattavasti, ja 3–4 viime vuoden aikana kasvu on ollut valtavaa. Kasvu johtuu osittain verohuojennuksista, joita useissa maissa on myönnetty hiukkassuodattimella varustetuille dieselajoneuvoille, ja osittain kuluttajien ympäristömyönteisemmistä asenteista sekä päästönormien – erityisesti hiukkaspäästöihin sovellettavien raja-arvojen – kiristymiseen kohdistuvista odotuksista (Euroopan talousalueella päästöjen vähentämistä sääntelevät Euro-standardit). On odotettavissa, että ennen kuin Euro 5 -standardi (28) tulee voimaan vuonna 2009, hiukkassuodatin asennetaan yhä suurempaan osaan dieselajoneuvoista. Tämän kehityssuuntauksen ansiosta hiukkassuodattimien markkinat laajenevat edelleen tulevina vuosina.

(87)

Hiukkassuodattimet voidaan jakaa eri tyyppeihin suodattimen raaka-aineen (esim. keraami, kordieriitti tai metalli) ja suodattimen regeneraatiotavan perusteella. Regeneraatiota tarvitaan kertyneiden hiukkasten poistamiseen (polttamiseen). Käytännössä tähän päästään joko käyttämällä polttoaineeseen sekoitettua lisäainetta, joka alentaa hapettumislämpötilaa (tällaista suodatinta kutsutaan pinnoittamattomaksi hiukkassuodattimeksi, jonka polttoaineeseen on lisätty katalyyttia), tai substraatin seinämän peittävää jalometallipinnoitetta, joka edistää palamisprosessia (tätä suodatintyyppiä kutsutaan pinnoitetuksi hiukkassuodattimeksi tai päällystetyksi katalysoiduksi hiukkassuodattimeksi).

(88)

Jalometallipinnoitteen ansiosta tällainen hiukkassuodatin puhdistaa kemiallisessa hapetusprosessissa jonkin verran myös hiilivetyä ja hiilimonoksidia. IBIDEN HU:n tuote kuuluu tähän ryhmään. Se on keraaminen substraatti, joka pinnoitetaan ja asennetaan sen jälkeen pakokaasujen puhdistusjärjestelmään.

(89)

Komissio esitti muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä useita epäilyksiä (joita on kuvattu edellä) siitä, voidaanko katalysaattoria ja hiukkassuodatinta pitää keskenään korvattavissa olevina tuotteina, jotka kuuluvat samoihin merkityksellisiin tuotemarkkinoihin.

(90)

Komissio toteaa, että tuensaajan eli IBIDEN HU:n, Aerosol & Particle Technology Laboratoryn ja Unkarin viranomaisten esittämät seikat eivät ole poistaneet komission alkuperäisiä epäilyksiä. Saint-Gobainin sekä henkilöllisyytensä luottamuksellista käsittelyä pyytäneen asianomaisen esittämät näkemykset ovat päinvastoin vahvistaneet komission epäilyksiä. Komissio esittää erityisesti seuraavaa.

(91)

Hiukkassuodattimen substraatti ja katalysaattorin substraatti eivät kuulu samoihin merkityksellisiin tuotemarkkinoihin, sillä niiden ominaisuudet ovat erilaiset. Sen vuoksi tuotteet eivät ole korvattavissa keskenään kysyntä- tai tarjontapuolella.

(92)

Kysynnän osalta komissio toteaa, että tuotteiden ominaisuudet ja käyttötarkoitukset ja substraattien hinnat eroavat huomattavasti:

(93)

Tarjontapuolen osalta voidaan todeta, että katalysaattorin substraatin ja hiukkassuodattimen substraatin valmistusmenetelmissä on eroja. Koska hiukkassuodattimen substraatin on kestettävä kuumuutta, substraatin raaka-aine (yleensä piikarbidi) valmistetaan erittäin korkeassa lämpötilassa hapettomassa ympäristössä. Katalysaattorin substraatin valmistuksen yleisin raaka-aine eli kordieriitti puolestaan sintrataan olennaisesti matalammassa lämpötilassa. Lisäksi katalysaattorin substraatti on yhdestä kappaleesta valmistettu kennomainen sylinteri, kun taas hiukkassuodattimen substraatti valmistetaan liimaamalla yhteen useita suodatinkappaleita. Lisäksi hiukkassuodattimessa kanavat tukitaan toisin kuin katalysaattorissa. Sen vuoksi hiukkassuodattimen substraatin valmistuksessa tarvitaan oksidivapaille keraameille tarkoitettua erittäin kuumaa sintrausuunia sekä liimaus- ja tiivistyslaitteistoa, joita ei tarvita katalysaattorin substraatin valmistuksessa. Näyttää siis siltä, että hiukkassuodattimen substraattia ja katalysaattorin substraattia ei ole mahdollista valmistaa samalla tuotantolinjalla ilman merkittäviä lisäkustannuksia.

(94)

IBIDEN HU ja Unkarin viranomaiset väittävät, että koska eräät valmistajat valmistavat kumpaakin tuotetta, on katalysaattorien ja hiukkasuodattimien valmistajien välinen ero häviämässä. Komissio kuitenkin katsoo, ettei asian kannalta ole merkityksellistä, voiko sama valmistaja valmistaa kumpaakin tuotetta. Olennaista on, voidaanko kummankin substraatin valmistuksessa käyttää samaa laitteistoa ilman merkittäviä lisäkustannuksia. Tätä seikkaa eivät asianomaiset tai Unkarin viranomaiset ole kyenneet näyttämään toteen. Ne eivät ole toimittaneet konkreettisia todisteita siitä, että katalysaattoreihin tarkoitettujen substraattien tuottajat valmistaisivat hiukkassuodattimien substraatteja, tai päinvastoin, samoilla laitteilla ilman huomattavia ylimääräisiä investointikustannuksia.

(95)

Komissio katsoo edellä esitettyjen seikkojen osalta, että vaikka katalysaattori ja hiukkassuodatin kuuluvat yhdessä useiden muiden laitteiden (kuten pakokaasujen typpioksidipitoisuutta vähentävä Lean NOx Trap) kanssa dieselkäyttöisten henkilöautojen tai kevyiden kuorma-autojen jälkikäsittely- tai päästöjen rajoittamisjärjestelmään, tuotteiden asentaminen rinnakkain samaan pakoputkeen tai niiden kehityksen keskinäinen riippuvuus eivät kuitenkaan riitä tekemään niistä kysynnän tai tarjonnan näkökulmasta keskenään korvattavissa olevia tuotteita. Komission mukaan katalysaattori ja hiukkassuodatin ovat erilliset tuotteet, joilla on toisistaan poikkeavat ominaisuudet ja käyttötarkoitus ja jotka ovat erihintaisia. Tarjontapuolen korvattavuudesta voidaan todeta, että katalysaattorin substraatin ja hiukkassuodattimen substraatin valmistusmenetelmät ovat erilaiset, joten tuotteet eivät ole korvattavissa keskenään myöskään tarjontapuolella.

(96)

Edellä esitettyjen seikkojen pohjalta komissio toteaa päätöksessään, että merkitykselliset tuotemarkkinat kattavat pelkästään dieselkäyttöisten henkilöautojen ja kevyiden kuorma-aitojen pakojärjestelmiin asennettavissa hiukkassuodattimissa tarvittavat substraatit.

(97)

Komissio katsoi muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä, että merkitykselliset maantieteelliset markkinat muodostuvat Euroopan talousalueesta, sillä päästöjä koskevat säännökset sekä polttoaineen laatustandardit ovat kyseisellä alueella erilaiset kuin kolmansissa maissa. Lisäksi dieselajoneuvojen osuus on pienempi muilla autoalan suurilla markkina-alueilla. (30) Dieselkäyttöisiin kevyisiin kuorma-autoihin tarkoitettujen jälkikäsittelylaitteiden kysyntä on tällä hetkellä hyvin vähäistä Euroopan talousalueen ulkopuolella. Dieselajoneuvojen jälkikäsittelylaitteiden maantieteellisten markkinoiden odotetaan laajenevan vasta vuodesta 2008 alkaen, kun markkinoille tulee kehittyneempiä laitteita, jotka täyttävät eräiden kolmansien maiden asettamat päästövaatimukset.

(98)

Asianomaiset tai Unkarin viranomaiset eivät ole kiistäneet tätä päätelmää. Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että hiukkassuodattimien merkitykselliset maantieteelliset markkinat käsittävät Euroopan talousalueen.

(99)

Vuoden 2002 monialaisten puitteiden 24 kohdan a alakohdan mukaan investointihankkeelle, johon sovelletaan erikseen ilmoitettavia tukia koskevaa velvoitetta, ei voida myöntää investointitukea, jos tuensaajan osuus kyseisen tuotteen myynnistä on yli 25 prosenttia ennen investointia tai sen jälkeen.

(100)

Jotta voidaan tutkia, täyttääkö hanke vuoden 2002 monialaisten puitteiden 24 kohdan a alakohdassa esitetyn ehdon, on määriteltävä tuensaajan markkinaosuus konsernitasolla ennen investointia ja sen jälkeen. Koska IBIDEN HU:n investointi käynnistyi vuonna 2004 ja täyteen tuotantokapasiteettiin (2,4 miljoonaa yksikköä vuodessa) oli tarkoitus päästä vuoteen 2007 mennessä, komissio on tarkastellut markkinaosuuksia vuosina 2003 ja 2008.

(101)

Unkarin viranomaiset vahvistivat, että IBIDENillä ei ole keraamien alalla yhteisyrityksiä tai pitkäaikaisia markkinointisopimuksia muiden yritysten kanssa.

(102)

Unkarin viranomaiset ovat toimittaneet komissiolle Frost & Sullivan Ltd:ltä ja AVL List GmbH:lta saamansa markkinatiedot. IBIDEN-konsernin osuutta hiukkassuodattimien Euroopan-markkinoista ennen hankkeen käynnistymistä ja hankkeen päätyttyä kuvataan taulukossa III määrällisesti.

Taulukko III

IBIDEN-konsernin markkinaosuus Euroopassa

(103)

Unkarin viranomaisten toimittamat tutkimukset osoittavat, että IBIDEN-konsernin määrällinen (32) osuus hiukkassuodattimien Euroopan-markkinoista sekä ennen investointia että sen jälkeen on […]–[…] prosenttia ja ylittää siten merkittävästi 25 prosentin ylärajan (33). Vuoden 2002 monialaisten puitteiden 24 kohdan a alakohdassa mainittu ehto ei siis täyty.

(104)

Vuoden 2002 monialaisten puitteiden 24 kohdassa todetaan, että erikseen ilmoitettavat hankkeet eivät ole oikeutettuja investointitukeen, jos jompikumpi 24 kohdassa esitetyistä ehdoista ei täyty. Vaikka vuoden 2002 monialaisten puitteiden 24 kohdan a alakohdassa esitetty ehto ei täyty, kuten edellä on esitetty, komissio on tutkinut myös, täyttääkö investointihanke saman kohdan b alakohdassa esitetyn ehdon. Vuoden 2002 monialaisten puitteiden 24 kohdan b alakohdan mukaan erikseen ilmoitettava hanke ei ole oikeutettu investointitukeen, jos hankkeella luotu kapasiteetti on yli 5 prosenttia markkinoiden koosta mitattuna asianomaisen tuotteen todettavissa olevana kulutuksena, jollei todettavissa olevan kulutuksen keskimääräinen vuotuinen kasvu viiden edellisen vuoden aikana ylitä Euroopan talousalueen BKT:n keskimääräistä vuotuista kasvua.

(105)

Komissio toteaa tässä yhteydessä, että kuten taulukosta IV käy ilmi, hiukkassuodattimien Euroopassa todettavissa olevan kulutuksen keskimääräinen vuotuinen kasvu (kokonaismyynnistä mitattuna) viiden edellisen vuoden aikana ylittää reippaasti Euroopan talousalueen BKT:n keskimääräisen vuotuisen kasvun (34).

Taulukko IV

Analyysi markkinoiden kasvusta

(106)

Komissio katsoo siis, että tarkasteltavana oleva tuki täyttää vuoden 2002 monialaisten puitteiden 24 kohdan b alakohdan ehdon, mutta kuten edellä on esitetty, se ei täytä saman kohdan a alakohdassa esitettyä ehtoa.

(107)