Choisissez les fonctionnalités expérimentales que vous souhaitez essayer

Ce document est extrait du site web EUR-Lex

Document cf5aa2c5-1047-11ee-b12e-01aa75ed71a1

Texte consolidé: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/1032, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2022, asetusten (EU) 2017/1938 ja(EY) N:o 715/2009 muuttamisesta kaasun varastoinnin osalta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

02022R1032 — FI — 30.06.2022 — 000.001


Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

►B

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2022/1032,

annettu 29 päivänä kesäkuuta 2022,

asetusten (EU) 2017/1938 ja(EY) N:o 715/2009 muuttamisesta kaasun varastoinnin osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(EUVL L 173 30.6.2022, s. 17)


Oikaistu:

►C1

Oikaisu, EUVL L 245, 22.9.2022, s.  70 (2022/1032)




▼B

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2022/1032,

annettu 29 päivänä kesäkuuta 2022,

asetusten (EU) 2017/1938 ja(EY) N:o 715/2009 muuttamisesta kaasun varastoinnin osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)



1 artikla

Asetuksen (EU) 2017/1938 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2017/1938 seuraavasti:

1) 

lisätään 2 artiklaan kohdat seuraavasti:

”27)  
’täyttöpolulla’ tarkoitetaan kunkin jäsenvaltion maanalaisia kaasuvarastoja koskevien välitavoitteiden joukkoa, joka luetellaan liitteessä I a vuoden 2022 osalta ja joka vahvistetaan 6 a artiklan mukaisesti seuraavien vuosien osalta;
28)  
’täyttötavoitteella’ tarkoitetaan maanalaisten kaasuvarastojen yhteenlasketun kapasiteetin täyttötasoa koskevaa sitovaa tavoitetta;
29)  

’strategisella varastolla’ tarkoitetaan maanalaista varastoa tai osaa maanalaisesta varastosta, jossa varastoidaan sellaista muuta kuin nesteytettyä maakaasua, jonka siirtoverkonhaltijat tai jäsenvaltioiden nimeämä yhteisö tai yritys ostavat ja jota ne hallinnoivat ja varastoivat ja jota saadaan ottaa varastosta ainoastaan varastosta ottamista koskevan ennakkoilmoituksen antamisen tai viranomaisen luvan saamisen jälkeen ja jota otetaan yleensä varastosta silloin,

a) 

kun kaasunsaanti on erittäin niukkaa;

b) 

esiintyy toimitushäiriöitä; tai

c) 

julistetaan 11 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu hätätilanne;

30)  

’tasapainotukseen käytettävällä varastolla’ tarkoitetaan muuta kuin nesteytettyä maakaasua, jonka

a) 

siirtoverkonhaltijat tai jäsenvaltion nimeämä yhteisö ostavat ja jota ne hallinnoivat ja varastoivat maan alle yksinomaan siirtoverkonhaltijoiden tehtävien suorittamiseksi ja kaasun toimitusvarmuutta varten; ja

b) 

jota saa toimittaa eteenpäin ainoastaan, jos se on tarpeen verkon pitämiseksi toiminnassa turvallisissa ja luotettavissa olosuhteissa direktiivin 2009/73/EY 13 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 312/2014 8 ja 9 artiklan mukaisesti;

31)  
’maanalaisella kaasuvarastolla’ tarkoitetaan direktiivin 2009/73/EY 2 artiklan 9 alakohdassa määriteltyä varastoa, jota käytetään maakaasun varastointiin, mukaan lukien tasapainotukseen käytettävä varasto, ja joka on yhdistetty siirto- tai jakeluverkkoon, lukuun ottamatta maanpäällistä pallomaista varastoa tai putkilinjavarastoa.”;
2) 

lisätään artiklat seuraavasti:

”6 a artikla

Täyttötavoitteet ja täyttöpolut

1.  

Jollei 2–5 kohdasta muuta johdu, jäsenvaltioiden on saavutettava kunkin vuoden 1 päivään marraskuuta mennessä kaikkien niiden alueella sijaitsevien ja johonkin niiden alueen markkina-alueeseen suoraan yhteenliitettyjen maanalaisten kaasuvarastojen yhteenlasketulle kapasiteetille ja liitteessä I b luetelluille varastoille asetetut seuraavat täyttötavoitteet:

a) 

vuoden 2022 osalta: 80 %;

b) 

vuodesta 2023 alkaen: 90 %.

Jäsenvaltioiden on tämän kohdan noudattamiseksi otettava huomioon tavoite kaasun toimitusvarmuuden turvaamisesta unionissa 1 artiklan mukaisesti.

2.  
Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, ja rajoittamatta muiden jäsenvaltioiden velvoitteita täyttää asianomaiset maanalaiset kaasuvarastot, kunkin jäsenvaltion, jossa maanalaiset kaasuvarastot sijaitsevat, täyttötavoite on vähennettävä määrään, joka vastaa 35:tä prosenttia kyseisen jäsenvaltion keskimääräisestä vuotuisesta kaasunkulutuksesta viimeisten viiden vuoden aikana.
3.  
Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, ja rajoittamatta muiden jäsenvaltioiden velvoitteita täyttää asianomaiset maanalaiset kaasuvarastot, kunkin jäsenvaltion, jossa maanalaiset kaasuvarastot sijaitsevat, täyttötavoitteesta on vähennettävä kolmansiin maihin viitekaudella 2016–2021 toimitettu määrä, jos keskimääräinen toimitusmäärä oli yli 15 terawattituntia vuodessa sen kauden aikana, jona kaasua otetaan varastosta (lokakuusta huhtikuuhun).
4.  
Liitteessä I b lueteltuihin maanalaisiin kaasuvarastoihin on sovellettava 1 kohdan mukaisia täyttötavoitteita ja 7 kohdan mukaisia täyttöpolkuja. Kunkin jäsenvaltion velvoitteiden yksityiskohdat määritetään kahdenvälisessä sopimuksessa liitteen I b mukaisesti.
5.  

Jäsenvaltio voi saavuttaa täyttötavoitteen osittain laskemalla nesteytetyn maakaasun käsittelylaitoksissa fyysisesti varastoitu ja saatavilla oleva nesteytetty maakaasu, jos molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:

a) 

kaasuverkkoon sisältyy merkittävä nesteytetyn maakaasun varastointikapasiteetti, jonka osuus on vuosittain yli 4 prosenttia viimeisten viiden vuoden keskimääräisestä kansallisesta kulutuksesta;

b) 

jäsenvaltio on velvoittanut kaasuntoimittajat varastoimaan kaasun vähimmäismäärät maanalaisiin kaasuvarastoihin ja/tai nesteytetyn maakaasun käsittelylaitoksiin 6 b artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti.

6.  

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta välitavoitteet saavutetaan tai niiden saavuttaminen varmistetaan seuraavasti:

a) 

vuoden 2022 osalta: liitteen I a mukaisesti; ja

b) 

vuodesta 2023 alkaen: 7 kohdan mukaisesti.

7.  
Kunkin jäsenvaltion, jolla on maanalaisia kaasuvarastoja, on toimitettava vuoden 2023 ja sitä seuraavien vuosien osalta komissiolle viimeistään edellisen vuoden 15 päivänä syyskuuta koostettu ehdotus alueellaan sijaitsevien ja markkina-alueeseensa suoraan yhteenliitettyjen maanalaisten kaasuvarastojen täyttöpolusta ja helmi-, touko-, heinä- ja syyskuulle asetetuista välitavoitteista, mukaan lukien tekniset tiedot. Täyttöpolun ja välitavoitteiden on perustuttava viiden edeltävän vuoden keskimääräiseen täyttöasteeseen.

Niiden jäsenvaltioiden osalta, joiden täyttötavoite on vähennetty 35 prosenttiin niiden keskimääräisestä vuotuisesta kaasunkulutuksesta 2 kohdan mukaisesti, täyttöpolkua koskevia välitavoitteita vähennetään vastaavasti.

Komissio hyväksyy kunkin jäsenvaltion toimittamien teknisten tietojen perusteella ja kaasualan koordinointiryhmän arviointi huomioon ottaen täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan kunkin jäsenvaltion täyttöpolku. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 18 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Ne hyväksytään tarvittaessa viimeistään edellisen vuoden 15 päivänä marraskuuta, myös silloin, kun jäsenvaltio on toimittanut päivitetyn täyttöpolun luonnoksen. Niiden on perustuttava arviointiin kaasun yleisestä toimitusvarmuustilanteesta sekä kaasun kysynnän ja tarjonnan kehityksestä unionissa ja yksittäisissä jäsenvaltioissa, ja ne vahvistetaan tavalla, jolla turvataan kaasun toimitusvarmuus, samalla kun vältetään tarpeettomien rasitteiden aiheutuminen jäsenvaltioille, kaasumarkkinoiden osapuolille, varastointilaitteiston haltijoille tai asiakkaille ja ollaan vääristämättä perusteettomasti naapurijäsenvaltioissa sijaitsevien varastojen välistä kilpailua.

8.  
Jos jäsenvaltio ei tiettynä vuonna pysty saavuttamaan täyttötavoitettaan 1 päivään marraskuuta mennessä alueellaan sijaitsevan yhden tai useamman maanalaisen kaasuvaraston teknisten erityispiirteiden, kuten poikkeuksellisen alhaisen injektointinopeuden, vuoksi, se saa saavuttaa sen 1 päivään joulukuuta mennessä. Jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta komissiolle viimeistään 1 päivänä marraskuuta ja esitettävä viivästyksen syyt.
9.  
Täyttötavoitetta ei sovelleta, jos ja niin kauan kuin komissio on julistanut alueellisen tai unionin tason hätätilanteen 12 artiklan mukaisesti tapauksen mukaan yhden tai useamman sellaisen jäsenvaltion pyynnöstä, joka on julistanut kansallisen hätätilanteen.
10.  
Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on seurattava jatkuvasti täyttöpolun noudattamista ja raportoitava säännöllisesti kaasualan koordinointiryhmälle. Jos tietyn jäsenvaltion täyttötaso jää yli viisi prosenttiyksikköä täyttöpolun tason alapuolelle, toimivaltaisen viranomaisen on välittömästi toteutettava tehokkaita toimenpiteitä sen nostamiseksi. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava toteutetuista toimenpiteistä komissiolle ja kaasualan koordinointiryhmälle.
11.  
Jos jäsenvaltio poikkeaa merkittävästi ja jatkuvasti täyttöpolusta, mikä vaarantaa täyttötavoitteen saavuttamisen, tai jos se poikkeaa täyttötavoitteesta, komissio antaa kaasualan koordinointiryhmää ja asianomaisia jäsenvaltioita kuultuaan kyseiselle jäsenvaltiolle tai muille asianomaisille jäsenvaltioille suosituksen välittömästi toteutettavista toimenpiteistä.

Jos poikkeaminen ei vähene merkittävästi kuukauden kuluessa komission suosituksen vastaanottamisesta, komissio tekee kaasualan koordinointiryhmää ja asianomaista jäsenvaltiota kuultuaan viimeisenä keinona päätöksen, jolla asianomainen jäsenvaltio velvoitetaan toteuttamaan toimenpiteitä, joilla poikkeama korjataan tosiasiallisesti, mukaan lukien tarvittaessa yksi tai useampi 6 b artiklan 1 kohdassa säädetyistä toimenpiteistä tai jokin muu toimenpide, jolla varmistetaan tämän artiklan mukaisen täyttötavoitteen saavuttaminen.

Päättäessään toisen alakohdan mukaisesti toteutettavista toimenpiteistä komission olisi otettava huomioon asianomaisten jäsenvaltioiden erityistilanne, kuten maanalaisten kaasuvarastojen koko suhteessa kotimaiseen kaasunkulutukseen, maanalaisten kaasuvarastojen merkitys kaasun alueellisen toimitusvarmuuden kannalta sekä mahdolliset olemassa olevat nesteytetyn maakaasun käsittelylaitokset.

Kaikissa komission toteuttamissa toimenpiteissä, joilla puututaan poikkeamiin vuoden 2022 täyttöpolusta tai täyttötavoitteesta, otetaan huomioon, että tämän artiklan täytäntöönpanoon kansallisella tasolla on ollut vain rajallisesti aikaa, mikä on saattanut osaltaan vaikuttaa poikkeamaan vuoden 2022 täyttöpolusta tai täyttötavoitteesta.

Komissio varmistaa tämän kohdan nojalla, että toimenpiteet eivät

a) 

ylitä sitä, mikä on tarpeen kaasun toimitusvarmuuden ylläpitämiseksi;

b) 

eivätkä aiheuta kohtuutonta rasitetta jäsenvaltioille, kaasumarkkinoiden osapuolille, varastointilaitteiston haltijoille tai asiakkaille.

6 b artikla

Täyttötavoitteiden toteuttaminen

1.  
Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, mukaan lukien säätäminen taloudellisista kannustimista tai korvauksista markkinaosapuolille, 6 a artiklan nojalla vahvistettujen täyttötavoitteiden saavuttamiseksi. Jäsenvaltioiden on mahdollisuuksien mukaan asetettava etusijalle markkinapohjaiset toimenpiteet, kun ne varmistavat, että niiden täyttötavoitteet saavutetaan.

Siltä osin kuin mikä tahansa tässä artiklassa säädetyistä toimenpiteistä kuuluu kansallisen sääntelyviranomaisen tehtäviin ja toimivaltuuksiin direktiivin 2009/73/EY 41 artiklan nojalla, kansalliset sääntelyviranomaiset ovat vastuussa kyseisten toimenpiteiden toteuttamisesta.

Tämän kohdan nojalla toteutettuihin toimenpiteisiin voivat sisältyä erityisesti seuraavat:

a) 

vaaditaan kaasuntoimittajia varastoimaan vähimmäismäärät kaasua varastoihin, myös maanalaisiin kaasuvarastoihin ja/tai nesteytetyn maakaasun varastoihin, ja kyseiset määrät on määritettävä kaasun toimittajien suojatuille asiakkaille toimittaman kaasumäärän perusteella;

b) 

vaaditaan varastointilaitteiston haltijoita tarjoamaan kapasiteettiaan markkinaosapuolille;

c) 

vaaditaan siirtoverkonhaltijoita tai jäsenvaltion nimeämiä yhteisöjä ostamaan ja hallinnoimaan tasapainotukseen käytettäviä varastoja yksinomaan tehtäviensä suorittamiseksi siirtoverkonhaltijoina ja tarvittaessa asettamaan muille nimetyille yhteisöille velvoite kaasun toimitusvarmuuden turvaamisesta 11 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa hätätilanteessa;

d) 

käytetään koordinoituja välineitä, kuten nesteytetyn maakaasun ostoalustoja, muiden jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan maksimoida nesteytetyn maakaasun käyttö ja vähentää infrastruktuuriin ja sääntelyyn liittyviä esteitä, jotka haittaavat nesteytetyn maakaasun yhteiskäyttöä maanalaisten kaasuvarastojen täyttämiseen;

e) 

käytetään vapaaehtoisia maakaasun yhteishankintamekanismeja; komissio voi tarvittaessa antaa ohjeita tällaisten mekanismien soveltamisesta 1 päivään elokuuta 2022 mennessä;

f) 

tarjotaan taloudellisia kannustimia markkinaosapuolille, mukaan lukien varastointilaitteiston haltijat, kuten hinnanerosopimukset, tai tarjotaan markkinaosapuolille korvaus tulovajeesta tai markkinaosapuolille, mukaan lukien varastointilaitteiston haltijat, asetettujen velvoitteiden vuoksi niille aiheutuvista kustannuksista, joita ei voida kattaa tuloilla;

g) 

velvoitetaan varastointikapasiteetin haltijat käyttämään tai vapauttamaan käyttämättä jääneet varatut kapasiteetit, velvoittaen samalla varastointikapasiteetin haltija, joka ei käytä varastointikapasiteettia, maksamaan sovittu hinta koko varastointisopimuksen voimassaoloajalta;

h) 

otetaan käyttöön tehokkaita välineitä, joiden avulla julkiset tai yksityiset yhteisöt voivat ostaa ja hallinnoida strategista varastoa, edellyttäen että tällaiset välineet eivät vääristä kilpailua tai sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa;

i) 

nimitetään erityinen yhteisö, jolle annetaan tehtäväksi täyttötavoitteen saavuttaminen, jos täyttötavoitetta ei muuten saavutettaisi;

j) 

myönnetään alennuksia varastointitariffeista;

k) 

kerätään tuloja, joita tarvitaan kattamaan säänneltyihin varastoihin liittyvät pääoma- ja toimintamenot, varastointitariffien ja sellaisten siirtotariffeihin sisällytettyjen kohdennettujen maksujen muodossa, jotka kerätään ainoastaan samoissa jäsenvaltioissa sijaitseviin loppukäyttäjiin yhdistetyissä ottokohdissa, edellyttäen että tariffien avulla kerätyt tulot eivät ole sallittuja tuloja suurempia.

2.  
Jäsenvaltioiden 1 kohdan nojalla toteuttamat toimenpiteet on rajoitettava siihen, mikä on tarpeen täyttöpolkujen ja täyttötavoitteiden saavuttamiseksi. Niiden on oltava selkeästi määriteltyjä, läpinäkyviä, oikeasuhteisia, syrjimättömiä ja todennettavissa olevia. Ne eivät saa perusteettomasti vääristää kilpailua tai kaasun sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa eivätkä ne saa vaarantaa muiden jäsenvaltioiden tai unionin kaasun toimitusvarmuutta.
3.  
Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen olemassa olevan infrastruktuurin tehokkaan käytön kansallisella ja alueellisella tasolla kaasun toimitusvarmuuden edistämiseksi. Kyseiset toimenpiteet eivät saa missään tapauksessa estää tai rajoittaa rajatylittävää varastojen tai nesteytetyn maakaasun käsittelylaitosten käyttöä, eivätkä ne saa rajoittaa komission asetuksen (EU) 2017/459 ( *1 ) mukaisesti jaettua rajat ylittävää siirtokapasiteettia.
4.  
Tämän artiklan mukaisia toimenpiteitä toteuttaessaan jäsenvaltioiden on sovellettava energiatehokkuus etusijalle -periaatetta ja samalla saavutettava toimenpiteidensä tavoitteet Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1999 ( *2 ) mukaisesti.

6 c artikla

Varastointijärjestelyt ja taakanjakomekanismi

1.  
Jäsenvaltion, jolla ei ole maanalaisia kaasuvarastoja, on varmistettava, että markkinaosapuolilla kyseisessä jäsenvaltiossa on järjestelyt sellaisten jäsenvaltioiden, joilla on maanalaisia kaasuvarastoja, maanalaisten varastointilaitteistojen haltijoiden tai muiden markkinaosapuolten kanssa. Kyseisillä järjestelyillä varmistetaan 1 päivään marraskuuta mennessä sellaisten varastointimäärien käyttö, jotka vastaavat vähintään 15:tä prosenttia sen jäsenvaltion, jolla ei ole maanalaisia kaasuvarastoja, keskimääräisestä vuotuisesta kaasunkulutuksesta viimeisten viiden vuoden aikana. Jos rajat ylittävä siirtokapasiteetti tai muut tekniset rajoitukset kuitenkin estävät jäsenvaltioita, jolla ei ole maanalaisia kaasuvarastoja, käyttämästä täysimääräisesti 15 prosentin osuutta kyseisistä varastointimääristä, kyseisen jäsenvaltion on varastoitava ainoastaan teknisesti mahdolliset määrät.

Jos tekniset rajoitukset eivät mahdollista sitä, että jäsenvaltio noudattaa ensimmäisessä alakohdassa säädettyä velvoitetta, ja kyseinen jäsenvaltio on ottanut käyttöön velvollisuuden varastoida muita polttoaineita kaasun korvaamiseksi, ensimmäisessä alakohdassa säädetty velvoite voidaan poikkeuksellisesti täyttää vastaavalla velvoitteella varastoida muita polttoaineita kuin kaasua. Asianomaisen jäsenvaltion on osoitettava tekniset rajoitukset ja toimenpiteen vastaavuus.

2.  
Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltio, jolla ei ole maanalaisia kaasuvarastoja, voi kehittää taakanjakomekanismin yhden tai useamman sellaisen jäsenvaltion kanssa, jolla on maanalaisia kaasuvarastoja (taakanjakomekanismi).

Taakanjakomekanismin on perustuttava 7 artiklan mukaisen viimeisimmän riskinarvioinnin asiaankuuluviin tietoihin, ja siinä on otettava huomioon kaikki seuraavat parametrit:

a) 

täyttötavoitteen saavuttamiseen tarkoitetun rahoitustuen kustannukset poislukien strategisten varastointivelvoitteiden täyttämisestä aiheutuvat kustannukset;

b) 

kaasumäärät, jotka tarvitaan vastaamaan suojattujen asiakkaiden kysyntään 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

c) 

kaikki tekniset rajoitukset, mukaan lukien käytettävissä oleva maanalainen varastointikapasiteetti, tekninen rajat ylittävä siirtokapasiteetti ja ottonopeudet.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava taakanjakomekanismista komissiolle viimeistään 2 päivänä syyskuuta 2022. Jos taakanjakomekanismista ei päästä sopimukseen kyseiseen päivämäärään mennessä, jäsenvaltioiden, joilla ei ole maanalaisia kaasuvarastoja, on osoitettava, että ne noudattavat 1 kohtaa, ja ilmoitettava asiasta komissiolle.

3.  
Siirtymätoimenpiteenä ne jäsenvaltiot, joilla ei ole maanalaisia kaasuvarastoja mutta joilla on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2022/869 ( *3 ) tarkoitettuun viimeisimpään yhteistä etua koskevien hankkeiden luetteloon sisältyviä maanalaisia kaasuvarastoja, voivat noudattaa 1 kohtaa osittain laskemalla nesteytetyn maakaasun varastot nykyisissä kelluvissa varastointiyksiköissä, kunnes niiden maanalaiset kaasuvarastot ovat toiminnassa.
4.  
Jäsenvaltiot, joilla ei ole maanalaisia kaasuvarastoja, voivat tarvittaessa tarjota markkinaosapuolille tai siirtoverkonhaltijoille kannustimia tai taloudellisia korvauksia tulovajeesta tai niiden tämän artiklan mukaisten varastointivelvoitteiden noudattamisesta aiheutuvista kustannuksista, jos tällaista tulovajetta tai tällaisia kuluja ei voida kattaa tuloilla, jotta varmistetaan niiden kaasun varastointia muihin jäsenvaltioihin koskevan velvoitteen noudattaminen 1 kohdan mukaisesti tai taakanjakomekanismin täytäntöönpano. Jos kannustin tai taloudellinen korvaus rahoitetaan perimällä vero, kyseistä veroa ei saa soveltaa rajat ylittäviin yhteenliitäntäpisteisiin.
5.  

Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, mikäli jäsenvaltiolla on alueellaan sijaitsevia maanalaisia kaasuvarastoja ja kyseisten varastojen yhteenlaskettu kapasiteetti on suurempi kuin kyseisen jäsenvaltion vuotuinen kaasunkulutus, niiden jäsenvaltioiden, joilla ei ole maanalaisia kaasuvarastoja ja joilla on pääsy kyseisiin varastoihin, on joko

a) 

varmistettava, että varastointimäärät vastaavat 1 päivään marraskuuta mennessä vähintään viiden viimeisen vuoden varastointikapasiteetin keskimääräistä käyttöä, joka on määritelty ottaen huomioon muun muassa kaasuvirrat kaasunottokausina viimeisten viiden vuoden aikana niistä jäsenvaltioista, joissa varastot sijaitsevat; tai

b) 

osoitettava, että a alakohdan mukaisen velvoitteen kattamaa määrää vastaava varastointikapasiteetti on varattu.

Jos jäsenvaltio, jolla ei ole maanalaisia kaasuvarastoja, voi osoittaa, että ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisen velvoitteen kattamaa määrää vastaava varastointikapasiteetti on varattu, sovelletaan 1 kohtaa.

Tämän kohdan mukainen velvoite rajoitetaan 15 prosenttiin keskimääräisestä vuotuisesta kaasunkulutuksesta viimeisten viiden vuoden aikana asianomaisessa jäsenvaltiossa.

6.  
Jollei liitteessä I b toisin säädetä, jos kyseessä ovat yhdessä jäsenvaltiossa sijaitsevat maanalaiset kaasuvarastot, jotka eivät kuulu 5 kohdan soveltamisalaan mutta jotka on liitetty suoraan toisen jäsenvaltion markkina-alueeseen, kyseisen toisen jäsenvaltion on varmistettava, että varastointimäärät vastaavat 1 päivään marraskuuta mennessä vähintään asiaankuuluvassa rajatylittävässä pisteessä viimeisten viiden vuoden aikana varatun varastointikapasiteetin keskiarvoa.

6 d artikla

Valvonta ja täytäntöönpano

1.  

Varastointilaitteiston haltijoiden on ilmoitettava täyttötaso kunkin sellaisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa asianomaiset maanalaiset kaasuvarastot sijaitsevat, ja tarvittaessa kyseisen jäsenvaltion nimeämälle yhteisölle, jäljempänä ’nimetty yhteisö’, seuraavasti:

a) 

vuoden 2022 osalta: kustakin liitteessä I a esitetystä välitavoitteesta; ja

▼C1

b) 

vuodesta 2023 alkaen: 6 a artiklan 7 kohdan mukaisesti.

▼B

2.  
Toimivaltaisen viranomaisen ja tapauksen mukaan kunkin jäsenvaltion nimetyn yhteisön on seurattava alueellaan sijaitsevien maanalaisten kaasuvarastojen täyttötasoja kunkin kuukauden lopussa ja ilmoitettava tulokset komissiolle ilman aiheetonta viivytystä.

Komissio voi myös tarvittaessa pyytää Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirastoa (ACER) avustamaan tällaisessa seurannassa.

3.  
Komissio raportoi säännöllisesti kaasualan koordinointiryhmälle toimivaltaisen viranomaisen ja tapauksen mukaan kunkin jäsenvaltion nimetyn yhteisön toimittamien tietojen perusteella.
4.  
Kaasualan koordinointiryhmä avustaa komissiota täyttöpolkujen ja täyttötavoitteiden valvonnassa ja laatii komissiolle ohjeita asianmukaisista toimenpiteistä, joilla varmistetaan vaatimusten noudattaminen, jos jäsenvaltiot poikkeavat täyttöpoluista tai eivät saavuta täyttötavoitteita.
5.  
Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta saavutetaan täyttöpolut ja täyttötavoitteet ja jotta markkinaosapuolet panevat täytäntöön varastointivelvoitteet, jotka ovat tarpeen niiden saavuttamiseksi, muun muassa määräämällä kyseisille markkinaosapuolille riittävän varoittavia seuraamuksia ja sakkoja.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viipymättä tämän kohdan nojalla toteutetuista täytäntöönpanotoimenpiteistä.

6.  
Jos on tarkoitus vaihtaa kaupallisesti arkaluonteisia tietoja, komissio voi kutsua koolle kaasualan koordinointiryhmän kokouksia, jotka on rajattu sille ja jäsenvaltioille.
7.  
Kaikki vaihdettavat tiedot on rajoitettava siihen, mikä on välttämätöntä tämän asetuksen noudattamisen valvomiseksi.

Komissio, kansalliset sääntelyviranomaiset ja jäsenvaltiot säilyttävät velvoitteidensa suorittamiseksi saatujen kaupallisesti arkaluonteisten tietojen luottamuksellisuuden.

3) 

muutetaan 7 artikla seuraavasti:

a) 

korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.  
Kaasu-ENTSOn on tehtävä viimeistään 1 päivänä syyskuuta 2022 unioninlaajuinen simulaatio kaasuntoimituksen ja infrastruktuurin häiriöiden skenaarioista, mukaan lukien skenaariot yhden toimituslähteen pitkäaikaisesta häiriöstä. Simulaation on sisällettävä hätätilanteessa käytettävien kaasun toimituskäytävien määrittäminen ja niiden arviointi sekä siinä on myös yksilöitävä, mitkä jäsenvaltiot voivat puuttua tunnistettuihin riskeihin, jotka liittyvät muun muassa nesteytettyyn maakaasuun. Kaasu-ENTSOn on määritettävä kaasun toimituksen ja infrastruktuurin häiriöiden skenaariot ja simulaation menetelmä yhteistyössä kaasualan koordinointiryhmän kanssa. Kaasu-ENTSOn on varmistettava, että sen skenaarioissaan käyttämät mallintamisoletukset ovat riittävän avoimia ja saatavilla. Kaasun toimituksen ja infrastruktuurin häiriöiden skenaarioiden unioninlaajuinen simulaatio on toistettava joka neljäs vuosi paitsi jos sitä on olosuhteiden vuoksi päivitettävä useammin.”;
b) 

lisätään 4 kohtaan alakohta seuraavasti:

”g) 

ottamalla huomioon skenaariot yhden toimituslähteen pitkäaikaisesta häiriöstä.”;

4) 

lisätään 16 artiklaan kohta seuraavasti:

”3.  
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän asetuksen mukaiset varastointivelvoitteet täytetään, käyttämällä unionissa sijaitsevia varastoja. Jäsenvaltioiden ja energiayhteisön sopimuspuolten yhteistyöhön voi kuitenkin sisältyä vapaaehtoisia järjestelyjä energiayhteisön sopimuspuolten tarjoaman varastointikapasiteetin käyttämiseksi ylimääräisten kaasumäärien varastoimiseksi jäsenvaltioille.”;
5) 

lisätään artikla seuraavasti:

”17 a artikla

Komission raportointi

1.  

Komissio antaa viimeistään 28 päivänä helmikuuta 2023 ja sen jälkeen vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, joka sisältää seuraavat:

a) 

yleiskatsaus toimenpiteistä, joita jäsenvaltiot ovat toteuttaneet varastointivelvoitteiden täyttämiseksi;

b) 

selvitys asetuksen (EY) N:o 715/2009 3 a artiklassa säädettyyn sertifiointimenettelyyn tarvittavasta ajasta;

c) 

selvitys komission pyytämistä toimenpiteistä, joilla varmistetaan täyttöpolkujen ja täyttötavoitteiden noudattaminen;

d) 

analyysi tämän asetuksen mahdollisista vaikutuksista kaasun hintoihin ja mahdollisiin kaasusäästöihin liittyen 6 b artiklan 4 kohtaan.”;

6) 

lisätään artikla seuraavasti:

”18 a artikla

Komiteamenettely

1.  
Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011 ( *4 ) tarkoitettu komitea.
2.  
Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.
7) 

lisätään 20 artiklaan kohta seuraavasti:

”4.  
Edellä olevaa 6 a–6 d artiklaa ei sovelleta Irlantiin, Kyprokseen tai Maltaan niin kauan kuin niitä ei ole liitetty suoraan minkään muun jäsenvaltion yhteenliitettyyn kaasuverkkoon.”;
8) 

lisätään 22 artiklaan kohta seuraavasti:

”Edellä olevan 2 artiklan 27–31 kohtaa, 6 a–6 d artiklaa, 16 artiklan 3 kohtaa, 17 a artiklaa, 18 a artiklaa, 20 artiklan 4 kohtaa sekä liitteitä I a ja I b sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2025.”;

9) 

tämän asetuksen liitteessä oleva teksti lisätään liitteiksi I a ja I b.

2 artikla

Asetuksen (EY) N:o 715/2009 muuttaminen

Muutetaan asetus (EY) N:o 715/2009 seuraavasti:

1) 

lisätään artikla seuraavasti:

”3 a artikla

Varastointilaitteiston haltijoiden sertifiointi

1.  
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jokainen varastointilaitteiston haltija, mukaan lukien mikä tahansa siirtoverkon haltijan määräysvallassa oleva varastointilaitteiston haltija, on tässä artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti joko kansallisen sääntelyviranomaisen tai asianomaisen jäsenvaltion Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1938 ( *5 ) 3 artiklan 2 kohdan nojalla nimeämän muun toimivaltaisen viranomaisen, kummassakin tapauksessa ’sertifioiva viranomainen’, sertifioima.

Tätä artiklaa sovelletaan myös varastointilaitteiston haltijoihin, jotka ovat sellaisten siirtoverkonhaltijoiden määräysvallassa, jotka on jo sertifioitu direktiivin 2009/73/EY 9, 10 ja 11 artiklassa vahvistettujen eriyttämissääntöjen mukaisesti.

2.  
Sertifioivan viranomaisen on annettava sertifiointia koskeva päätösluonnos niiden varastointilaitteiston haltijoiden osalta, joiden käyttämien maanalaisten kaasuvarastojen kapasiteetti on yli 3,5 TWh, kun kaikki varastot oli varastointilaitteiston haltijoiden lukumäärästä riippumatta täytetty 31 päivänä maaliskuuta 2021 ja 31 päivänä maaliskuuta 2022 tasolle, joka oli keskimäärin alle 30 prosenttia niiden enimmäiskapasiteetista, viimeistään 1 päivänä helmikuuta 2023 tai 150 työpäivän kuluessa 9 kohdan mukaisen ilmoituksen vastaanottamispäivästä.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen varastointilaitteiston haltijoiden osalta sertifioivan viranomaisen on pyrittävä parhaansa mukaan antamaan sertifiointia koskeva päätösluonnos viimeistään 1 päivänä marraskuuta 2022.

Kaikkien muiden varastointilaitteiston haltijoiden osalta sertifioivan viranomaisen on annettava sertifiointia koskeva päätösluonnos viimeistään 2 päivänä tammikuuta 2024 tai 18 kuukauden kuluessa tai 8 tai 9 kohdan mukaisen ilmoituksen vastaanottamisesta.

3.  

Arvioidessaan energian toimitusvarmuuteen kohdistuvaa riskiä unionissa sertifioivan viranomaisen on otettava huomioon kaikki kaasun toimitusvarmuuteen kansallisella, alueellisella tai unionin tasolla liittyvät riskit sekä tällaisia riskejä mahdollisesti vähentävät seikat, jotka johtuvat muun muassa seuraavista:

a) 

omistus-, toimitus- tai muut kaupalliset suhteet, jotka voisivat vaikuttaa kielteisesti varastointilaitteiston haltijan kannustimiin ja kykyyn täyttää maanalainen kaasuvarasto;

b) 

ne unionin oikeudet ja velvoitteet kolmannen maan suhteen, jotka johtuvat kansainvälisestä oikeudesta, myös sellaisesta yhden tai useamman kolmannen maan kanssa tehdystä sopimuksesta, jossa unioni on osapuolena ja jossa käsitellään energian toimitusvarmuutta;

c) 

ne asianomaisten jäsenvaltioiden oikeudet ja velvoitteet kolmannen maan suhteen, jotka johtuvat asianomaisten jäsenvaltioiden yhden tai useamman kolmannen maan kanssa tekemistä sopimuksista, sikäli kuin kyseiset sopimukset ovat unionin oikeuden mukaisia; tai

d) 

kaikki muut tapaukseen liittyvät erityiset tosiseikat ja olosuhteet.

4.  
Jos sertifioiva viranomainen katsoo, että henkilö, joka käyttää suoraan tai välillisesti määräysvaltaa varastointilaitteiston haltijassa tai käyttää oikeuksia siihen nähden direktiivin 2009/73/EY 9 artiklassa tarkoitetulla tavalla, voisi vaarantaa unionin tai minkä tahansa jäsenvaltion energian toimitusvarmuuden tai keskeiset turvallisuusedut, sertifioivan viranomaisen on evättävä sertifiointi. Vaihtoehtoisesti sertifioiva viranomainen voi antaa sertifiointia koskevan päätöksen ehdoin, joilla varmistetaan, että vähennetään riittävästi sellaisia riskejä, jotka voisivat vaikuttaa kielteisesti maanalaisten kaasuvarastojen täyttämiseen, edellyttäen että ehtojen toteutettavuus voidaan täysin varmistaa tehokkaalla täytäntöönpanolla ja seurannalla. Tällaisiin ehtoihin voi kuulua erityisesti vaatimus siitä, että varastointilaitteiston omistaja tai varastointilaitteiston haltija siirtää varastointilaitteiston hallinnoinnin.
5.  

Jos sertifioiva viranomainen katsoo, että kaasun toimitukseen liittyviä riskejä ei voida vähentää 4 kohdan mukaisilla ehdoilla, muun muassa velvoittamalla varastointilaitteiston omistaja tai varastointilaitteiston haltija siirtämään varastointilaitteiston hallinnointi, ja se evää sen vuoksi sertifioinnin, sen on

a) 

vaadittava varastointilaitteiston omistajaa tai varastointilaitteiston haltijaa tai henkilöä, jonka se katsoo voivan vaarantaa unionin tai minkä tahansa jäsenvaltion energian toimitusvarmuuden tai keskeiset turvallisuusedut, luopumaan osakeomistuksestaan tai oikeuksistaan varastointilaitteiston omistukseen tai varastointilaitteiston haltijan omistukseen nähden, ja asetettava määräaika tällaiselle luovutukselle;

b) 

määrättävä tarvittaessa väliaikaisia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että tällainen henkilö ei voi käyttää mitään määräysvaltaa tai oikeutta kyseiseen varastointilaitteiston omistajaan tai varastointilaitteiston haltijaan nähden osakeomistuksesta tai oikeuksista luopumiseen saakka; ja

c) 

toteutettava asianmukaisia kompensoivia toimenpiteitä kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

6.  
Sertifioivan viranomaisen on ilmoitettava sertifiointia koskevasta päätösluonnoksestaan komissiolle viipymättä ja toimitettava sille kaikki asiaankuuluvat tiedot.

Komissio antaa sertifiointia koskevasta päätösluonnoksesta lausunnon sertifioivalle viranomaiselle 25 työpäivän kuluessa tällaisesta ilmoituksesta. Sertifioivan viranomaisen on otettava komission lausunto mahdollisimman tarkasti huomioon.

7.  
Sertifioivan viranomaisen on annettava sertifiointia koskeva päätös 25 työpäivän kuluessa komission lausunnon vastaanottamisesta.
8.  
Ennen kuin uusi maanalainen kaasuvarasto otetaan käyttöön, varastointilaitteiston haltija on sertifioitava 1–7 kohdan mukaisesti. Varastointilaitteiston haltijan on ilmoitettava sertifioivalle viranomaiselle aikomuksestaan ottaa varasto käyttöön.
9.  
Varastointilaitteiston haltijoiden on ilmoitettava asiaankuuluvalle sertifioivalle viranomaiselle kaikista suunnitelluista liiketoimista, jotka edellyttäisivät uudelleenarviointia siitä, täyttävätkö ne 1–4 kohdassa säädetyt sertifiointivaatimukset.
10.  

Sertifioivien viranomaisten on jatkuvasti valvottava varastointilaitteiston haltijoita 1–4 kohdassa säädettyjen sertifiointivaatimusten noudattamisen osalta. Niiden on aloitettava sertifiointimenettely vaatimusten noudattamisen uudelleenarvioimiseksi seuraavissa olosuhteissa:

a) 

kun varastointilaitteiston haltija vastaanottaa 8 tai 9 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen;

b) 

omasta aloitteestaan, jos niiden tiedossa on, että suunniteltu muutos varastointilaitteiston haltijan suhteen käytetyissä oikeuksissa tai vaikutusvallassa voisi johtaa 1, 2 ja 3 kohdan vaatimusten noudattamatta jättämiseen;

c) 

komission perustellusta pyynnöstä.

11.  
Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen omilla alueillaan sijaitsevien maanalaisten kaasuvarastojen jatkuvan toiminnan. Kyseisten maanalaisten kaasuvarastojen toiminta voidaan lopettaa vasta, jos tekniset ja turvallisuutta koskevat edellytykset eivät täyty tai jos sertifioiva viranomainen katsoo arvioinnin tehtyään ja otettuaan huomioon Kaasu-ENTSOn lausunnon, että tällainen toiminnan lopettaminen ei heikentäisi kaasun toimitusvarmuutta unionin tai kansallisella tasolla.

Tarvittaessa on toteutettava asianmukaisia kompensoivia toimenpiteitä, jos toiminnan lopettamista ei ole sallittu.

12.  
Komissio voi antaa tämän artiklan soveltamista koskevaa ohjausta.
13.  

Tätä artiklaa ei sovelleta nesteytetyn maakaasun käsittelylaitosten osiin, joita käytetään varastointiin.

2) 

lisätään 13 artiklaan kohta seuraavasti:

”3.  
Kansallinen sääntelyviranomainen voi soveltaa kapasiteettiin perustuviin siirto- ja jakelutariffeihin maanalaisten kaasuvarastojen ja nesteytetyn maakaasun käsittelylaitosten yhteydessä olevissa syöttö- ja ottokohdissa enintään 100 prosentin alennusta sikäli ja siinä laajuudessa kuin useampaan kuin yhteen siirto- tai jakeluverkkoon yhteydessä olevaa tällaista varastoa ei käytetä vaihtoehtona yhteenliitäntäpisteelle.

Tätä kohtaa sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2025.”

3 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.




LIITE




”LIITE I a ( 1 )

Vuoden 2022 täyttöpolku välitavoitteineen ja täyttötavoitteet jäsenvaltioille, joilla on maanalaisia kaasuvarastoja



Jäsenvaltio

Elokuun 1. päivän välitavoite

Syyskuun 1. päivän välitavoite

Lokakuun 1. päivän välitavoite

Marraskuun 1. päivän välitavoite

AT

49 %

60 %

70 %

80 %

BE

49 %

62 %

75 %

80 %

BG

49 %

61 %

75 %

80 %

CZ

60 %

67 %

74 %

80 %

DE

45 %

53 %

80 %

80 %

DK

61 %

68 %

74 %

80 %

ES

71 %

74 %

77 %

80 %

FR

52 %

65 %

72 %

80 %

HR

49 %

60 %

70 %

80 %

HU

51 %

60 %

70 %

80 %

IT

58 %

66 %

73 %

80 %

LV

57 %

65 %

72 %

80 %

NL

54 %

62 %

71 %

80 %

PL

80 %

80 %

80 %

80 %

PT

72 %

75 %

77 %

80 %

RO

46 %

57 %

66 %

80 %

SE

40 %

53 %

67 %

80 %

SK

49 %

60 %

70 %

80 %




LIITE I b

Jaettu vastuu täyttötavoitteesta ja täyttöpolusta

Saksan liittotasavalta ja Itävallan tasavalta jakavat vastuun Haidach- ja 7Fields-varastoista 6 a artiklan mukaisen täyttötavoitteen ja täyttöpolun osalta. Kyseisen vastuun tarkka suhde ja laajuus Saksan liittotasavallan ja Itävallan tasavallan osalta edellyttävät kyseisten jäsenvaltioiden kahdenvälistä sopimusta.”



( *1 ) Komission asetus (EU) 2017/459, annettu 16 päivänä maaliskuuta 2017, kaasunsiirtojärjestelmien kapasiteetinjakomekanismien verkkosäännön vahvistamisesta ja asetuksen (EU) N:o 984/2013 kumoamisesta (EUVL L 72, 17.3.2017, s. 1)

( *2 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1999, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1).

( *3 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/869, annettu 30 päivänä toukokuuta 2022, Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista, asetusten (EY) N:o 715/2009, (EU) 2019/942 ja (EU) 2019/943 ja direktiivien 2009/73/EY ja (EU) 2019/944 muuttamisesta ja asetuksen (EU) N:o 347/2013 kumoamisesta (EUVL L 152, 3.6.2022, s. 45).”;

( *4 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).”;

( *5 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1938, annettu 25 päivänä lokakuuta 2017, toimista kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi ja asetuksen (EU) N:o 994/2010 kumoamisesta (EUVL L 280, 28.10.2017, s. 1).”;

( 1 ) Tähän liitteeseen sovelletaan kunkin jäsenvaltion suhteellisia velvoitteita tämän asetuksen, erityisesti 6 a, 6 b ja 6 c artiklan mukaisesti.

Niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka kuuluvat 6 a artiklan 2 kohdan soveltamisalaan, suhteellinen välitavoite lasketaan kertomalla taulukossa ilmoitettu arvo 35 prosentin rajalla ja jakamalla tulos 80 prosentilla.

Haut