(1)

Vuoden 2012 alussa Tanska aloitti komission kanssa keskustelut, joissa käsiteltiin Vestjysk Bank A/S:n, jäljempänä ’Vestjysk Bank’ tai ’pankki’, tuolloisia ongelmia.

(2)

Komissio antoi 25 päivänä huhtikuuta 2012 päätöksen asiassa SA.34423, jäljempänä ’pelastamispäätös’ (2), jonka mukaan kolme Vestjysk Bankin ja Aarhus Lokalbankin (joka sulautui 30 päivänä maaliskuuta 2012 Vestjysk Bankiin fuusion yhteydessä) hyväksi toteutettua toimenpidettä olivat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea ja että ne soveltuivat tilapäisesti sisämarkkinoille taloudelliseen vakauteen liittyvistä syistä. Toimet hyväksyttiin kuudeksi kuukaudeksi, tai jos Tanska toimittaisi perusteellisen rakenneuudistussuunnitelman kuuden kuukauden kuluessa päätöksen päivämäärästä, siihen saakka, kunnes komissio antaisi rakenneuudistussuunnitelmasta lopullisen päätöksen.

(3)

Tanska toimitti 18 päivänä huhtikuuta 2012 Vestjysk Bankin rakenneuudistussuunnitelmasta alustavan version, joka sisälsi luonnokset sitoumuksista lähtökohdaksi rakenneuudistussuunnitelmaa koskeville keskusteluille.

(4)

Komissio ja Tanska keskustelivat rakenneuudistussuunnitelmasta huhtikuun 2012 ja joulukuun 2015 välisenä aikana kokouksissa, puhelinneuvotteluissa ja kirjallisesti, ja suunnitelmaa päivitettiin mainittuna aikana useita kertoja. Elokuun 2013 ja huhtikuun 2014 välisenä aikana Tanska yritti myydä osuuttaan pankista. Sen vuoksi rakenneuudistussuunnitelmaa koskevat keskustelut keskeytettiin täksi ajaksi. Yritys ei kuitenkaan onnistunut, koska kiinnostuneita tarjoajia ei ollut.

(5)

Komissio ilmoitti Tanskalle 4 päivänä joulukuuta 2015 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 kohdan mukainen menettely, joka koskee kyseistä tukea, jäljempänä ’menettelyn aloittamista koskeva päätös’.

(6)

Komissio sai 7 päivänä tammikuuta 2016 Tanskan huomautukset menettelyn aloittamista koskevaan päätökseen.

(7)

Huhtikuussa 2016 Tanska aloitti uuden avoimen, rajoittamattoman ja läpinäkyvän myyntiprosessin, jonka tavoitteena oli myydä sen osakkeet pankista.

(8)

Menettelyn aloittamista koskeva päätös julkaistiin 17 päivänä kesäkuuta 2016Euroopan unionin virallisessa lehdessä (3). Komissio kehotti asianomaisia esittämään huomautuksensa. Se ei saanut asianomaisilta huomautuksia.

(9)

Kun myyntiprosessissa ei ollut onnistuttu saamaan yhtään tarjousta pankista, Tanska ilmoitti komissiolle 23 päivänä marraskuuta 2016, että tanskalainen Nykredit-pankki oli ilmaissut kiinnostuksensa muodostaa muiden kuin pankkisijoittajien yhteenliittymä, joka ostaisi pankin ja vahvistaisi sen pääomapohjaa. Tanskan näkemyksen mukaan tämä toimi ja muut rakenneuudistustoimet palauttaisivat pankin pitkän aikavälin elinkelpoisuuden.

(10)

Komissio ja Tanska keskustelivat uudesta rakenneuudistussuunnitelmasta 23 päivän marraskuuta 2016 ja vuoden 2017 kesäkuun alun välisenä aikana kokouksissa, puhelinneuvotteluissa ja kirjallisesti.

(11)

Tanska toimitti 14 päivänä kesäkuuta 2017 uuden rakenneuudistussuunnitelman lopullisen version sekä allekirjoitetun sopimuksen siitä, että yksityinen sijoittajayhteenliittymä ostaa pankin osakkeet. Sijoittajayhteenliittymä teki myöhemmin pankin lopuista osakkeista (jotka olivat yksityisten osapuolten hallussa) julkisen ostotarjouksen, joka oli voimassa 18 päivään heinäkuuta 2017 saakka.

(12)

Kesäkuun 12 päivänä 2017 päivätyssä kirjeessä Tanska hyväksyi SEUT-sopimuksen 342 artiklasta ja asetuksen N:o 1 (4) 3 artiklasta johtuvista oikeuksista luopumisen ja tämän päätöksen tekemisen ja tiedoksiantamisen englanniksi.

(13)

Tanskan rahoitusvalvontaviranomainen, jäljempänä ’DFSA’, on luokitellut alkujaan vuonna 1874 perustetun Vestjysk Bankin muuksi kuin koko järjestelmän kannalta tärkeäksi rahoituslaitokseksi. Tällä hetkellä se on Tanskan 15. suurin pankki, jonka markkinaosuus on alle 0,3 prosenttia. Tuoreimpien saatavilla olevien tietojen mukaan (tilanne 31 päivänä maaliskuuta 2017) pankin tase on 19,5 miljardia Tanskan kruunua (2,6 miljardia euroa), ja sillä on talletuksia 14 miljardin Tanskan kruunun arvosta (1,9 miljardia euroa), lainoja yhteensä 12,4 miljardia Tanskan kruunua (1,7 miljardia euroa), 15 konttoria ja 438 työntekijää (kokoaikavastaavina).

(14)

Pankin enemmistöosakas on Tanskan valtio, jolla on määräysvalta 81,47 prosenttiin Vestjysk Bankin osakepääomasta ja äänioikeuksista. Vestjysk Bank on listautunut Kööpenhaminan pörssiin.

(15)

Pankin liiketoimintamallissa yhdistyvät paikallinen antolainaus ja suuri riskikeskittymä maatalous- ja liikekiinteistöaloilla. Pankki toimii pääasiassa Tanskan Jyllannin alueella.

(16)

Vuonna 2012 Vestjysk Bank sai valtiontukea yhdistyäkseen Aarhus Lokalbankiin, joka oli toinen tanskalainen Jyllannin alueella toimiva alueellinen pankki. Vuoden 2011 lopussa Vestjysk Bankin tase oli 29,2 miljardia Tanskan kruunua (3,9 miljardia euroa), ja Aarhus Lokalbankin tase oli 4,4 miljardia Tanskan kruunua (600 miljoonaa euroa).

(17)

Vuonna 2009 sekä Vestjysk Bank että Aarhus Lokalbank olivat saaneet tukea tanskalaisesta pääomapohjan vahvistamista koskevasta ohjelmasta. Pankille myönnetty tuki annettiin 1 438 miljoonan Tanskan kruunun (5) ja 177,8 miljoonan Tanskan kruunun (6) suuruisena hybridipääomana, jonka kokonaismäärä oli siis 1 615,8 miljoonaa Tanskan kruunua (noin 216 miljoonaa euroa), mikä vastaa 6,2 prosentin riskipainotettuja omaisuuseriä. Näin ollen Tanskan valtio oli jo kummankin pankin enemmistöosakas (sen osuus Vestjysk Bankista oli 53,1 prosenttia ja Aarhus Lokalbankista 45,2 prosenttia) jo ennen sulautumista (7).

(18)

Helmikuun 28 päivänä 2012 Tanska ilmoitti komissiolle, että Vestjysk Bank ja Aarhus Lokalbank olivat yhdistymässä, koska kummallakin oli suurentunut riski muuttua ongelmapankiksi. Kahden pankin sulautumisella oli määrä torjua pankkien varainhankintahaasteita luomalla yksi jatkava yksikkö, Vestjysk Bank, ja vahvistaa sen asemaa alueellisena pankkina.

(19)

Jotta sulautuma voitiin toteuttaa, Tanska ilmoitti komissiolle seuraavat Vestjysk Bankiin liittyvät toimenpiteet:

(20)

Komissio hyväksyi 25 päivänä huhtikuuta 2012 toimenpiteet 1, 3 ja 4 tilapäisesti pelastamistueksi kuuden kuukauden ajalle, tai jos Tanska toimittaa perusteellisen rakenneuudistussuunnitelman kuuden kuukauden kuluessa päätöksen päivämäärästä, siihen saakka, kunnes komissio antaa rakenneuudistussuunnitelmasta lopullisen päätöksen. Toimenpiteen 2 rahoittivat kokonaan yksityiset sijoittajat, joten sen ei katsottu olevan valtiontukea.

(21)

Kesäkuun 28 päivänä 2012 Vestjysk Bank sai Tanskan rahoitusvakausyhtiöltä (8) toimenpidettä 4 puoltavan lopullisen velvoittavan sitoumuksen, jolla lainojen yksittäiset valtiontakaukset rajattiin 6,8 miljoonaan Tanskan kruunuun (914 miljoonaan euroon).

(22)

Toimenpiteen 1 bruttotuotto oli 318,7 miljoonaa Tanskan kruunua (nettotuotto 300 miljoonaa Tanskan kruunua), ja valtion osuus oli 166 miljoonaa Tanskan kruunua (22 miljoonaa euroa). Toimenpide 3 kevensi vakavaraisuusvaatimusta 0,60 prosentilla, kun pankin riskipainotetut omaisuuserät pienenivät.

(23)

Pelastamispäätöksessä kuvattujen kolmen toimenpiteen täytäntöönpanosta muodostuneen tuen lopullinen määrä oli 7 293,7 miljoonaa Tanskan kruunua (979 miljoonaa euroa).

(24)

Tanska toimitti 18 päivänä huhtikuuta 2012 alustavan version itsenäisesti toimivan Vestjysk Bankin rakenneuudistussuunnitelmasta, joka sisälsi luonnoksen mahdollisten sitoumusten ehdoista. Tähän suunnitelmaan tehtiin lukuisia päivityksiä ja muutoksia, joiden tavoitteena oli toteuttaa lisätoimia, joilla pankin pitkän aikavälin elinkelpoisuus palautettaisiin, koska pankki ei pystynyt saavuttamaan ennustettua kannattavuuttaan.

(25)

Elokuussa 2013 Tanska ilmoitti komissiolle, että se suunnitteli Vestjysk Bankin myyntiä, minkä vuoksi keskustelut itsenäisesti toimivan pankin rakenneuudistuksesta keskeytettiin.

(26)

Huhtikuussa 2014 Tanska ilmoitti komissiolle, että pankin myynti oli peruttu, koska yksikään mahdollisista ostajista ei ollut jättänyt tarjousta. Näin ollen keskusteluja itsenäisesti toimivan pankin rakenneuudistuksesta jatkettiin. Näistä keskusteluista ei kuitenkaan saatu tulokseksi lopullista ja perusteellista rakenneuudistussuunnitelmaa, jolla pankin elinkelpoisuuden palauttaminen olisi voitu varmistaa, ja siksi komissio päätti aloittaa SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun muodollisen tutkintamenettelyn.

(27)

Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään, joka on päivätty 4 päivänä joulukuuta 2015, komissio piti kyseenalaisena,

(28)

Vastauksessaan Tanska vahvisti, että se hyväksyy näkemyksen, jonka mukaan toimenpide 4 on valtiontukea. Tanska kuitenkin myös toisti pelastamispäätöksen antamisen aikaan esittämänsä näkemyksen, jossa se kiistää, että toimenpiteet 1 ja 3 ovat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Tanskan näkemykset ovat seuraavat:

(29)

Tanska katsoi, että Vestjysk Bank on elinkelpoinen, joskin tällä hetkellä haavoittuva pankki. Tanska toteaa, että pankin rakenneuudistus on päättymässä ja se on siirtymässä vakauttamisen vaiheeseen.

(30)

Lisäksi Tanska toteaa vastauksissaan, että pankilla on vahva pohja jatkaa perustuottojen saamista, mutta että se on pienen vakavaraisuuspuskurin vuoksi altis ulkoisten makrotaloudellisten tekijöiden vaikutuksille. Ennen kaikkea tämä koskee maatalousalaan vaikuttavia tekijöitä, koska pankilla on suuri riskikeskittymä tässä segmentissä.

(31)

Tanska katsoo, että pankki on ryhtynyt aktiivisesti toimiin tilanteensa parantamiseksi esimerkiksi pienentämällä kokonaistasettaan, vähentämällä bruttoluotonantoaan ja keskittämällä toimintojaan keskeiselle alueelleen, joka koostuu tietyistä osista Jyllantia. Lisäksi pankki on vähentänyt konttoreitaan ja kokoaikaisia työntekijöitään merkittävästi sekä karsinut toimintakulujaan.

(32)

Vuoden 2012 puolesta välistä alkaen pankki on myös toteuttanut monia toimintaa sääteleviä toimenpiteitä ja noudattanut hyvää hallintotapaa koskevia sääntöjä, joita Tanska ehdotti johdanto-osan 24 kappaleessa tarkoitetun alustavan rakenneuudistussuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Tämän tavoitteena on ollut rajoittaa kilpailun vääristymistä.

(33)

Tällä perusteella Tanska katsoo, että jo toteutetut toimet ovat olleet varsin riittäviä valtiontukitoimenpiteen aiheuttaman kilpailun vääristymisen rajoittamiseksi.

(34)

Tanska toteaa, että vastuut on jaettu asianmukaisesti rakenneuudistusprosessin aikana. Tanska sai alennusta merkintämaksusta, jolla varmistettiin asianmukainen korvaus sen osallistumisesta pääomankorotukseen, sekä riskipohjaisen takausmaksun yksittäisestä takauksesta, mikä ylittää selvästi vuonna 2011 annetun voimassaolon jatkamista koskevan tiedonannon (10) vaatimukset.

(35)

Vuodesta 2012 alkaen on toteutettu monia velkojen hallintaan liittyviä toimia, joissa etuoikeusasemaltaan huonomman velkapääoman takaisinostosta maksettiin teoreettista enimmäishintaa korkeampi hinta. Erään tällaisen toimen osalta Tanska toteaa, että summa, joka tästä ylihinnasta koitui luotonantajan (eikä pankin) hyväksi, oli kaksi prosenttia pääomasta eli 800 000 Norjan kruunua (noin 108 000 euroa). Tämän seurauksena pankki maksoi Tanskalle vastaavan summan, mikä poisti vastuunjakoon mahdollisesti liittyneen epäasianmukaisuuden, jonka tämä suhteellisen pieni summa oli voinut aiheuttaa. Summa maksettiin kokonaisuudessaan vuoden 2014 alussa.

(36)

Tanskan rahoitusvalvontaviranomainen teki komission pyynnöstä pankille maaliskuussa 2016 stressitestin. Stressitesti tehtiin viipymättä ja Euroopan pankkiviranomaisen, jäljempänä ’EPV’, vaatimusten mukaisesti. Testi osoitti, että stressitilanteessa Vestjysk Bankin yksilöllinen vakavaraisuusvaatimus ei ehkä täyttyisi.

(37)

Toukokuussa 2016 Tanska ilmoitti komissiolle aloittaneensa rahoitusneuvojansa (SEB:n) kanssa prosessin, jonka tavoitteena oli myydä pankki. Alun perin prosessi oli määrä saada päätökseen loppukesästä 2016, mutta se kesti kuitenkin vuoden 2016 loppusyksyyn asti (ks. myös johdanto-osan 52 kappale). Rakenneuudistussuunnitelmaa koskevat keskustelut keskeytettiin tämän prosessin ajaksi, koska suunnitelman sisällössä pitäisi ottaa huomioon ne suunnitelmat, joita pankin mahdollisella ostajalla saattaisi olla. Tältä osin on todettava, että Tanska suunnitteli pankin myyntiä joko toiselle pankille (joka mahdollisesti liittäisi sen omiin toimintoihinsa) tai sijoittajalle (joka mahdollisesti säilyttäisi sen itsenäisenä yksikkönä). Ostajatyyppi vaikuttaisi siis rakenneuudistussuunnitelman sisältöön.

(38)

Tanska ilmoitti komissiolle 23 päivänä marraskuuta 2016, että tanskalainen Nykredit-pankki oli ilmaissut kiinnostuksensa muodostaa muiden kuin pankkisijoittajien yhteenliittymä, joka ostaisi pankin ja vahvistaisi sen pääomapohjaa.

(39)

Monien marraskuusta 2016 alkaen tehtyjen muutosten jälkeen Tanska ilmoitti komissiolle 29 päivänä huhtikuuta 2017, että Nykredit oli saanut tarpeeksi varmat sitoumukset joukolta sijoittajia, jotta uusi rakenneuudistussuunnitelma voitiin toteuttaa. Kesäkuun 14 päivänä 2017 Tanska toimitti komissiolle peruuttamattomansitoumuksen, jonka Tanska ja yksityisten sijoittajien yhteenliittymä olivat allekirjoittaneet Tanskan valtion Vestjysk-pankin osakkuuden myynnistä. Edullisempaa tarjousta, jonka muut mahdolliset ostajat voisivat toimittaa 18 päivään heinäkuuta 2017 mennessä, ei tuolloin ollut.

(40)

Nykredit laati uuden rakenneuudistussuunnitelman yhteistyössä Vestjyskin kanssa, ja Tanska esitteli sen komissiolle, jäljempänä ’Nykredit-suunnitelma’. Siinä käsitellään pankin pääomatarvetta ja pitkän aikavälin elinkelpoisuutta. Nykredit-suunnitelman tärkeimmät näkökohdat olivat seuraavat:

(41)

Pankin liiketoimintasuunnitelma, jossa määritetään johdanto-osan 40 kappaleen e kohdassa tarkoitetut kustannusten vähennykset, sisältää seuraavat ennusteet vuosille 2017, 2018 ja 2019:

Taulukko 1

Liiketoimintasuunnitelma vuosiksi 2017–2019 sekä vuosien 2012 ja 2016 toteutuneet luvut

(42)

Ehdotetut liiketoimet, jotka kuvattiin edellä johdanto-osan 40 kappaleen a–d kohdassa, annettiin tiedoksi markkinoille ja pankin osakkaille 12 päivänä kesäkuuta 2017. Samana päivänä Tanskan valtio ilmoitti, että se oli hyväksynyt ehdollisesti yhteenliittymän vapaaehtoisen tarjouksen valtion 81,47 prosentin suuruisesta osuudesta pankissa. Kolmansilla osapuolilla oli yhä mahdollisuus tehdä taloudellisesti edullisempi tarjous (ks. myös johdanto-osan 57 kappale) ennen yhteenliittymän tarjouksen voimassaolon päättymistä (eli 18 päivään heinäkuuta 2017 mennessä). Virallinen tarjousasiakirja, joka sisälsi tarkempia tietoja ehdotuksen kaikista osa-alueista aikatauluineen, esiteltiin kaikille pankin osakkaille 19 päivänä kesäkuuta 2017. Osakeanti ja ensisijaisen lisäpääoman jälleenrahoitus odotetaan saatavan päätökseen syksyllä 2017.

(43)

Tanska ilmoitti 13 päivänä kesäkuuta 2017 komission pyynnöstä kirjeitse, ettei ehdotettu liiketoimi sisällä uusia toimenpiteitä (esimerkiksi takauksia), jotka voisivat olla valtiontukea, ja toimitti yhteenliittymän kanssa tehdyn sopimuksen komissiolle. Samana päivänä DFSA vahvisti komission kysymyksen perusteella kirjeitse, että Vestjyskin luottoriskiperiaatteet ovat samanlaisten pankkien parhaiden käytäntöjen mukaisia. DFSA totesi pankkiin kohdistuvien käynnissä olevien valvontatoimiensa ja vuodesta 2012 alkaen neljässä tarkastuksessa toteuttamiensa luottoriskien hallintaan kohdistuneiden tutkimusten perusteella, että Vestjysk Bankin luottoriskiperiaatteet ovat Tanskan pankkien hallintaa ja valvontaa koskevan asetuksen (13) mukaiset.

(44)

Tukeakseen pankin elinkelpoisuuden palauttamista ja rajatakseen kilpailun mahdollisia lisävääristymiä Tanska on antanut sitoumuksia, joista esitetään yhteenveto a–j kohdassa (sitoumusten teksti kokonaisuudessaan on tämän päätöksen liitteenä):

(45)

Komission on selvitettävä, onko kyse SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuesta. Kohdan mukaan jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(46)

Jonkin tukitoimenpiteen luokittelu valtiontueksi edellyttää seuraavien kumulatiivisten ehtojen täyttymistä: a) toimenpide johtuu valtiosta ja on jäsenvaltion rahoittama tai se rahoitetaan valtion varoista, b) se antaa valikoivaa etua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, c) se vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua ja voi mahdollisesti vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(47)

Komissio on jo arvioinut tarkasteltavana olevat toimenpiteet pelastamispäätöksen johdanto-osan 47–64 kappaleessa ja menettelyn aloittamista koskevan päätöksen johdanto-osan 50 kappaleessa ja päättänyt, että toimenpiteet 1, 3 ja 4 ovat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(48)

Tanska ei ole esittänyt muodollisen tutkinnan aikana sellaisia uusia argumentteja, joita se ei olisi jo esittänyt vuonna 2012. Komission pelastamispäätöksessä esittämä arvio ja päätelmä, joiden mukaan toimenpiteet 1, 3 ja 4 (kuten pelastamispäätöksen johdanto-osan 19 kappaleessa on kuvattu) olivat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, eivät ole muuttuneet.

(49)

Komissio on myös arvioinut Tanskan toimittamat asiakirjat, erityisesti johdanto-osan 39 kappaleessa mainitun peruuttamattoman sitoumuksen, jossa ei mainita julkisten varojen (esimerkiksi valtion antaman pääomatuen tai takauksien) käyttöä millään tavoin osakkeiden myynnin yhteydessä.

(50)

Tuetun luottolaitoksen myyntiin voi sisältyä valtiontukea ostajille, ellei myyntiä ole järjestetty avoimessa, syrjimättömässä ja ehtoja sisältämättömässä tarjouskilpailussa, jossa omaisuuserät myydään korkeimman tarjouksen tekijälle (14). Tämän vuoksi komission on arvioitava (15), onko a) myyntiprosessi avoin, ehtoja sisältämätön ja syrjimätön, b) onko myynti markkinaehtoinen, c) onko luottolaitos tai hallitus, tilanteesta riippuen, maksimoinut myyntihinnan.

(51)

Tanska yritti myydä osuutensa Vestjysk Bankista vuoden 2013 viimeisellä neljänneksellä. Lisäksi se selvitti, voisiko pankin toiminnoille löytyä ostaja Aarhusin alueelta. Useiden tanskalaisten pankkien (16) alustavasta kiinnostuksesta huolimatta myyntiä ei voitu toteuttaa pääasiassa siksi, koska mahdolliset ostajat – pankin omaisuuseriin kohdistuneen due diligence -tarkastuksen perusteella – ennakoivat lisää merkittäviä alaskirjauksia oston jälkeen.

(52)

Vuoden 2016 toisella neljänneksellä Tanska aloitti toisen myyntiprosessin tanskalaisen sijoittajan […] yhteydenoton jälkeen. […]n ehdotus (ks. myös johdanto-osan 55 kappale) oli kuitenkin yksinoikeusehtoinen. Sen vuoksi Tanska päätti antaa ensin kaikille muille mahdollisille ostajille (17) mahdollisuuden tehdä tarjous. Tanska palkkasi asiantuntevan sijoitusneuvojan, SEB:n, hallinnoimaan prosessia. Prosessi toteutettiin vuoden 2016 toisella ja kolmannella neljänneksellä. Yksikään ostajista, joihin oli otettu yhteyttä (18), ei kuitenkaan tehnyt tarjousta ennakoitujen uusien merkittävien alaskirjausten vuoksi. […], jolla oli sen jälkeen yksinoikeus, aloitti due diligence -tarkastuksen lokakuussa 2016, mutta päätti prosessin marraskuussa 2016 tarjousta tekemättä.

(53)

Sekä vuonna 2013 että vuonna 2016 myyntiprosessi suunniteltiin seuraavasti:

(54)

Nykreditiin otettiin yhteyttä kummassakin myyntiprosessissa. Vuonna 2013 se ilmoitti aluksi kiinnostuksestaan ostaa koko pankki osana yhteenliittymää, joka ei kuitenkaan pystynyt tekemään tarjousta. Sen jälkeen Nykredit ilmoitti kiinnostuksestaan ostaa osa pankista (Aarhusin alue), mutta due diligence -tarkastuksen jälkeen se ei kuitenkaan tehnyt tarjousta. Vuoden 2016 toisella neljänneksellä Nykredit ilmaisi kiinnostuksensa yhteenliittymän muodostamiseen, mutta se ei aloittanut prosessia. Lokakuussa 2016 Nykredit kuitenkin esitti alustavat suunnitelmat Vestjysk Bankin pääomapohjan vahvistamisen puitteista. Marraskuussa 2016 Vestjysk Bank antoi Nykreditille toimeksiannon selvittää mahdollisuutta hankkia pääomaa ulkoisilta sijoittajilta. Seurauksena tästä olivat Nykredit-suunnitelma, yhteenliittymän tekemä tarjous ja johdanto-osan 40 kappaleessa kuvatut liiketoimet.

(55)

Yhteenliittymä oli tarjoutunut ostamaan valtion koko 81,47 prosentin suuruisen osakkuuden, ja hinta olisi 1 Tanskan kruunu osaketta kohti. Kun tarjouksesta ilmoitettiin 12 päivänä kesäkuuta 2017, pankin osakkeen hinta Kööpenhaminan pörssissä oli 14,90 Tanskan kruunua (20). Koska kahdessa avoimessa myyntiprosessissa ei ollut annettu muita tarjouksia, voidaan katsoa, että yhteenliittymän tarjoama hinta oli korkein, joka tässä tilanteessa oli mahdollista saada. Tämän päätelmän vahvistaa myös vaihtoehtoisen ehdotuksen (ks. johdanto-osan 52 kappale) arviointi; […] testasi tämän vaihtoehdon epävirallisesti helmikuussa 2016. Kyseinen sijoittaja harkitsi alun perin määräysvallan hankkimista Vestjyskistä ostamalla hiljattain liikkeeseen laskettuja osakkeita 1 Tanskan kruunun hintaan osaketta kohti, ja vahvisti tämän ehdotuksen syyskuussa 2016 (21). Vaihtoehtoinen ehdotus ei kuitenkaan toteutunut, koska […] perääntyi aikeistaan aloitettuaan due diligence -tarkastuksen lokakuussa 2016. Tämä on toinen vertailukohta (samoin 1 Tanskan kruunu osaketta kohti), jonka perusteella voidaan päätellä, että yhteenliittymän tarjous maksimoi myyntihinnan ja että liiketoimi on markkinaehtoinen.

(56)

Tanska on toimittanut myös riippumattoman asiantuntijan Tanskan pyynnöstä laatiman kohtuullisuuslausunnon. Kohtuullisuuslausunnossa todetaan, että tarjouksen sitoumus, 1 Tanskan kruunu osaketta kohti, on paras markkinahinta, joka tällä hetkellä on mahdollista saada. Tätä päätelmää varten asiantuntija otti huomioon muun muassa kahdesta aiemmasta myyntiprosessista saadut tiedot, pankin tuolloisen pääomatilanteen ja epävarmuuden, joka liittyi tuolloin keskeneräiseen valtiontukiasiaan.

(57)

Tanskan valtiolla on yhteenliittymän kanssa tehtävän sopimuksen nojalla mahdollisuus hyväksyä edullisempi kilpaileva tarjous (22) vilpittömässä mielessä toimivilta kolmansilta osapuolilta. Kilpailevan tarjouksen avulla on kuitenkin voitava realistisesti ratkaista aiemmat valtiontukea koskevat ongelmat ja maksaa valtion rahoittama ensisijainen lisäpääoma takaisin, eikä siihen saa sisältyä muuta valtiontukea. Toisin sanoen kilpailevan tarjouksen on oltava pankin vakavaraisuuden ja kannattavuuden palauttamisen osalta vähintään samantasoinen kuin yhteenliittymän tarjouksen. Jos kilpaileva tarjous tehdään, yhteenliittymä voi mukauttaa omaa tarjoustaan sen mukaisesti. Näin ollen kaikilla osapuolilla, jotka haluavat sijoittaa pankkiin enemmän, on mahdollisuus tehdä niin. Säädöksessä, jonka nojalla valtiovarainministeriö voi saattaa päätökseen myynnin yhteenliittymälle, mainitaan mahdollisuus tehdä tarjousaikana parempi kilpaileva tarjous, ja tämä mahdollisuus oli myös julkisesti tiedossa (23). Komissio katsoo, että tästä saadaan lisävarmuutta siitä, että Tanska on kaikin keinoin pyrkinyt maksimoimaan myyntihinnan ja antanut kaikille kiinnostuneille tahoille mahdollisuuden tehdä tarjous. Koska pankin edelliset myyntiyritykset olivat epäonnistuneet, vaikuttaa erittäin epätodennäköiseltä, että kilpaileva tarjous tehtäisiin.

(58)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että Tanskan valtion Vestjysk Bankin osuutta koskeva myyntiprosessi on ollut avoin, syrjimätön ja ehtoja sisältämätön, ja sen seurauksena on voitu maksimoida Tanskan valtion saama myyntihinta. Sellaista tarjousta, jossa olisi tarjottu korkeampaa myyntihintaa ja jonka avulla valtio olisi voinut irtaantua pankista kokonaan, ei tehty, vaikka siihen oli useita mahdollisuuksia (vuosina 2013 ja 2016). Koska komissiolla ei ole syytä uskoa, etteivätkö tehty tarjous ja maksettu hinta kuvastaisi pankin markkinahintaa, voidaan todeta, että valtion osakkeiden yksityinen ostaja ei ole tukitoimenpiteiden kohteena oleva edunsaaja eikä näin ollen saa tukea.

(59)

Näin ollen on katsottava, että tukitoimenpiteiden kohteena oleva ainoa edunsaaja on Vestjysk Bank.

(60)

Johdanto-osan 49 ja 59 kappaleessa esitetyn mukaisesti on todettava, että tässä päätöksessä on arvioitava vain vuonna 2012 Vestjyskille myönnettyjen toimenpiteiden soveltuvuutta sisämarkkinoille.

(61)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdassa komissiolle annetaan valtuudet todeta tuki soveltuvaksi sisämarkkinoille, jos se on tarkoitettu ”jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseen”. Komissio tunnustaa, että maailmanlaajuinen finanssikriisi voi aiheuttaa merkittävää häiriötä jäsenvaltioiden talouteen ja että pankkitukitoimenpiteet ovat omiaan korjaamaan näitä häiriöitä. Tätä säännöstä on täsmennetty ja kehitetty myöhemmin seitsemässä kriisiä koskevassa tiedonannossa (24).

(62)

Lain taannehtivan soveltamisen kieltävän yleisen tempus regit actum -periaatteen ja unionin tuomioistuinten vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan valtiontukitoimenpiteen soveltuvuutta on arvioitava sen toteuttamisen aikaan voimassa olleen säädöskehyksen nojalla. Vuoden 2013 pankkitiedonannon 90 kohdassa täsmennetään, että ilmoituksia, jotka komissio on rekisteröinyt ennen elokuun 1 päivää 2013, tarkastellaan ilmoituksen tekemisen hetkellä voimassa olleiden kriteerien perusteella.

(63)

Toimenpiteistä ilmoitettiin 13 päivänä huhtikuuta 2012. Näin ollen näitä toimenpiteitä on arvioitava uuden rakenneuudistussuunnitelman perusteella, ja arvioinnissa on otettava huomioon rakenneuudistustiedonanto, vuonna 2008 annettu pankkitiedonanto sekä vuonna 2010 ja 2011 annetut voimassaolon jatkamista koskevat tiedonannot.

(64)

Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään komission alustava näkemys oli, että 13 päivänä kesäkuuta 2013 toteutettu takaisinosto-operaatio ei ollut rakenneuudistustiedoksiannon tavoitteen eli asianmukaisen vastuunjaon varmistamisen (25) mukainen. Takaisinoston keskihinta oli 62 prosenttia pääomasta, mikä oli 2 prosenttiyksikköä enemmän kuin 50 prosentin markkinahinta plus 10 prosentin palkkio. Vestjysk Bank siis maksoi etuoikeusasemaltaan huonompien velkainstrumenttien haltijoille liikaa määrän, joka on 2 prosenttia pääomasta (800 000 Norjan kruunua eli noin 108 000 euroa).

(65)

Menettelyn aloittamista koskevaan päätökseen antamassaan vastauksessa Tanska totesi, että pankki maksoi liikaa maksamansa summan takaisin Tanskan valtiolle vuoden 2014 alussa ja korjasi näin mahdollisen epäsuhdan vastuunjaossa, jonka tämä melko pieni summa oli voinut aiheuttaa.

(66)

Komissio toteaa, että sillä, että pankki maksaa liikaa maksamansa summan takaisin valtiolle, ei sinänsä voida korjata epäasianmukaista vastuunjakoa. Liikamaksu koskee pankin ja luotonantajien välisiä taloudellisia suhteita (vastuunjaon yhteydessä) eikä pankin ja valtion välisiä taloudellisia suhteita (joiden perusteella valtiontuen määrä lasketaan). Kun tämä seikka otetaan huomioon muiden tapaukseen liittyvien seikkojen ohella, komissio voi päätellä, että vastuunjako oli asianmukaista. Muut seikat liittyvät siihen, että liikaa maksettu määrä oli minimaalinen (vain 108 000 euroa) ja että 60 prosentin rajaa ei sellaisenaan määrätty rakenneuudistustiedonannossa, jonka teksti on laadittu melko joustavaksi (26), vaan komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa (27).

(67)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä esille tuodut epäilykset vastuunjakoa koskevien vaatimusten täyttämisestä ovat hälvenneet täysin.

(68)

Pankki on rajoittanut kaupallista jalanjälkeään jatkamalla konttoriverkostonsa harventamista sulkemalla vielä kolme konttoria sen lisäksi, mitä Tanska ilmoitti vastauksessaan menettelyn aloittamista koskevaan päätökseen. Pelastamistuen jälkeen on siis suljettu yhteensä yhdeksän konttoria (vuonna 2012 pankilla oli 24 konttoria, vuonna 2015 niitä oli 18 ja vuoden 2016 lopussa niitä oli 15, eli vuodesta 2012 alkaen konttoreista on vähennetty 37,5 prosenttia). Tämänlaajuinen konttoriverkoston harventaminen – kun otetaan huomioon Tanskan pankkisektorin muut piirteet – vaikuttaa pankin valmiuteen luoda uutta liiketoimintaa ja hankkia uusia talletuksia, mikä vaikuttaa kilpailun vääristymien rajoittamiseen.

(69)

Nykredit-suunnitelman mukaan pankin henkilöstöä on määrä vähentää enemmän ([30–40] prosentin vähennys vuoteen 2017 mennessä ja [35–45] prosentin vähennys vuoteen 2018 mennessä) kuin oli arvioitu menettelyn aloittamista koskevan päätöksen antamisen aikaan ([20–30] prosentin vähennys vuoteen 2017 mennessä. Henkilöstövähennysten lisääminen perustuu pankin pyrkimyksiin karsia kustannuksia ja parantaa tehokkuutta vielä enemmän konttoriverkoston harventamisen lisäksi.

(70)

Menettelyn aloittamista koskevan päätöksen antamisen aikaan (ks. päätöksen johdanto-osan 98 kappale) komissiolle oli ilmoitettu vain konttoriverkoston harventamisesta [10–20] prosentilla (24 konttorista jäljelle jäisi [18–22] konttoria) ja [20–30] prosentin henkilöstövähennyksistä. Kun otetaan huomioon, että pankki oli saanut paljon tukea, komissio piti kyseenalaisena, voitaisiinko suunnitelluilla konttori- ja henkilöstövähennyksillä vuosina 2012–2017 rajoittaa kilpailun vääristymistä tarpeeksi. Uusien vähennystavoitteiden perusteella komissio katsoo, että pankki on toteuttanut merkittäviä lisätoimia pienentääkseen kaupallista jalanjälkeään ja lisätäkseen entisestään tehokkuuttaan. Taulukossa 2 esitetään todellinen tilanne vuosina 2012 ja 2016, menettelyn aloittamista koskevan päätöksen antamisen aikaan tiedossa olleet ehdotukset ja tulevia vuosia koskevat tämänhetkiset suunnitelmat.

Taulukko 2

Konttoreiden vähentämisen eteneminen, kokoaikavastaavat ja kulu-tuottosuhde

(71)

Vestjysk ei ole heikon menestyksensä takia voinut laajentaa liiketoimintaansa sen jälkeen, kun se sai pelastamistukea. Pankin tase on pienentynyt 39,5 prosenttia viiden viime vuoden aikana: kun se vuoden 2012 lopussa oli 32 865 miljoonaa Tanskan kruunua, vuoden 2016 lopussa se oli enää 19 895 miljoonaa Tanskan kruunua. Sama suuntaus on havaittavissa pankin lainakannassa: bruttoluotonanto väheni samalla ajanjaksolla noin 36 prosenttia ja bruttoluotonanto maataloudelle väheni noin 26 prosenttia. Bruttoluotonanto rakennusalalle väheni puolestaan 48 prosenttia ja bruttoluotonanto kiinteistöalalle 44 prosenttia.

(72)

Myös riskipainotetut omaisuuserät pienenivät: kun niitä vuoden 2012 lopussa oli 25 600 miljoonan Tanskan kruunun arvosta, vuoden 2016 lopussa niitä oli enää 16 081 miljoonan Tanskan kruunun arvosta (– 37 prosenttia). Samalla ajanjaksolla pankin henkilöstö väheni 621:stä 459 kokoaikavastaavaan (– 26 prosenttia).

(73)

Kaikki johdanto-osan 71 ja 72 kappaleessa esitetyt luvut osoittavat, että pankin jalanjälki on jo pienentynyt viiden viime vuoden aikana, osittain olosuhteiden pakosta. Vuonna 2012 saadun tuen määrä oli kuitenkin merkittävä pankin riskipainotettuihin omaisuuseriin nähden (8,1 prosenttia), ja siksi on ryhdyttävä erityistoimiin, joilla ehkäistään kilpailun vääristymiä. Samalla on kuitenkin todettava, että vuoden 2017 loppuun mennessä pankin henkilöstöä on vähennetty miltei [30–40] prosentilla ja että se oli jo sulkenut 37,5 prosenttia konttoreistaan vuoden 2016 loppuun mennessä.

(74)

Ennen tämän päätöksen antamista toteutettujen toimenpiteiden lisäksi Tanska tarjosi sitoumuksia (ks. johdanto-osan 44 kappale), joiden tavoitteena oli edelleen rajoittaa kilpailun vääristymisiä rakenneuudistuskaudella.

(75)

Ensinnäkin pankin vuoden 2017 tase on rajattu vuoden 2016 tasolle. Vuonna 2018 taseen yläraja on 20 300 miljoonaa Tanskan kruunua ja vuonna 2019 se on 21 000 miljoonaa Tanskan kruunua, mikäli tarpeen. Näillä ylärajoilla nimenomaisesti rajoitetaan pankin mahdollisuutta hankkia uusia talletuksia ja myöntää uusia lainoja rakenneuudistuskaudella. Pankin valmiutta hankkia markkinaosuuksia kilpailijoidensa kustannuksella rajoitetaan siis tavalla, jolla varmistetaan myös kilpailun vääristymien rajoittaminen.

(76)

Pankki ei myöskään myönnä uusia lainoja Tanskan ulkopuolelle, ja se voi antaa uusia luottoja Jyllannin alueen ulkopuolelle vain, jos asiakkaalla on vähintään [35–45] prosentin omarahoitusosuus ja jos laina on vakuudellinen. Tämä sitoumus estää pankkia tehokkaasti laajentamasta liiketoimintaansa ydintoiminta-alueensa, jossa myös sen historialliset juuret ovat, ulkopuolelle. Tämäkin suojaa markkinatoimijoita pankin mahdollisesti aggressiiviselta toiminnalta.

(77)

Lisäksi pankilla on yritysostokielto. Yritysostot ovat markkinatoimijoiden tavanomainen tapa laajentua uusiin toimintoihin tai tuotteisiin tai uusille liiketoiminta-alueille. Näin ollen kielto ostaa minkään suuruista osuutta mistään yrityksestä selvästi estää pankin laajentumismahdollisuudet. Pankilla on myös kielto käyttää tukitoimenpiteitä mainostarkoituksiin, mikä myös suojaa kilpailijoita.

(78)

Kuten johdanto-osan 68–70 kappaleessa selitetään ja taulukossa 2 tiivistetään, pankki on toteuttanut merkittäviä lisätoimia (verrattuna siihen, mitä oli suunniteltu menettelyn aloittamista koskevan päätöksen antamisen aikaan), jotta se voisi edelleen pienentää kaupallista jalanjälkeään ja olla pieni paikallinen toimija ja jotta se voisi lisätä tehokkuuttaan. Tällä tavalla kilpailun vääristymien riskiä rajoitetaan riittävästi vuoden 2017 loppuun mennessä. Tanskan antamien sitoumusten kautta pankki on kuitenkin ryhtynyt myös muihin lisätoimenpiteisiin kilpailun vääristymien rajoittamiseksi viimeistään vuoden 2019 lopussa päättyvän rakenneuudistuskauden jäljellä olevana aikana. Tästä syystä komissio katsoo, että toteutetut toimet ovat riittävät menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä esitettyjen, kilpailun vääristymistä koskevien epäilysten poistamiseksi.

(79)

Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään komissio ilmaisi epäilyksiä siitä, onko tuolloin toimitettu alustava rakenneuudistussuunnitelma riittävä pankin elinkelpoisuuden palauttamiseksi rakenneuudistuskauden aikana. Komissio kyseenalaisti etenkin joitakin rakenneuudistussuunnitelman perusteena olevista olettamuksista ja katsoi, että epävarmuustekijät olivat vielä huomattavia. Lisäksi komissio epäili sitä, oliko pankin pääomapositio tarpeeksi vahva kestämään tilanteen huononemisen.

(80)

Tammikuun 1 päivänä 2017 pankin kokonaispääomaosuus oli 13,1 prosenttia. Yleisen pääomapuskurivaatimuksen vaiheittaisen käyttöönoton vuoksi pankin kokonaispääomavaatimus on kuitenkin suurentunut 13,8 prosenttiin, minkä seurauksena pääomavaje on noin 0,7 prosenttia eli 116 miljoonaa Tanskan kruunua (noin 15,6 miljoonan euroa). Jos mitään ei olisi tehty, pankilla olisi 1 päivänä tammikuuta 2018 edelleen pääomavaje (joskin se olisi pienempi, 0,4 prosenttia sen kokonaispääomaosuudesta eli 63 miljoonaa Tanskan kruunua). Osakeannin ja pankin etuoikeusasemaltaan huonompien pääomainstrumenttien jälleenrahoituksen ansiosta sillä ei kuitenkaan ole enää pääomavajetta. Tammikuun 1 päivänä 2018 pankki olettaa sillä olevan noin 667 miljoonan Tanskan kruunun (noin 90 miljoonan euron) arvosta ylimääräistä pääomaa eli puskuri on 4,3 prosenttia suurempi kuin kokonaispääomaosuutta koskeva vaatimus edellyttää. Lisäksi Tanska sitoutui siihen (ks. johdanto-osan 44 kappale), että pankki pitää ylimääräistä pääomaa tietyn määrän enemmän kuin lakisääteisesti edellytetään.

(81)

Pankki on myös tarkistanut strategiaansa ja jatkaa toimintakulujensa vähentämistä (ks. myös taulukko 1). Pankki on erityisesti harventanut konttoriverkostoaan: kun sillä oli 24 konttoria vuonna 2012, vuoden 2016 lopussa niitä oli vain 15. Menettelyn aloittamista koskevan päätöksen antamisen aikaan pankki oli suunnitellut vähentävänsä konttoreiden määrää vain [18:aan–22:een]. Samaan aikaan pankki on vähentänyt henkilöstöään 621 kokoaikavastaavasta [460–490] kokoaikavastaavaan – [20–30] prosenttia). Vuoden 2017 loppuun mennessä tämä määrä vähenee vielä [374–425] kokoaikavastaavaan (– [30–40] prosenttia), ja tavoitteena oleva kokoaikavastaavien määrä vuoden 2018 lopussa on [340–390] (lähes – [30–40] prosenttia). Menettelyn aloittamista koskevan päätöksen antamisen aikaisessa pankin rakenneuudistussuunnitelmassa suunniteltu henkilöstömäärä oli [460–490] kokoaikavastaavaa vuoden 2017 loppuun mennessä (mikä vastaa vain [20–30] prosentin vähennystä vuoden 2012 loppuun verrattuna). Nämä merkittävät kustannusten vähentämiseen tähtäävät lisätoimet näkyvät pankin kulu-tuottosuhteessa, joka on pienentynyt 55,3 prosentista (vuosi 2012) 50,3 prosenttiin (vuosi 2016). Tämän suhteen odotetaan pienenevän edelleen [45–55] prosenttiin vuoden 2017 loppuun mennessä ja jopa [40–50] prosenttiin vuoden 2018 loppuun mennessä. Menettelyn aloittamista koskevan päätöksen antamisen aikaan pankin tavoittelema kulu-tuottosuhde oli [50–60] prosenttia vuonna 2017. On siis selvää, että pankki on toteuttanut merkittäviä kustannusten pienentämiseen tähtääviä lisätoimia verrattuna niihin, joita oli suunniteltu menettelyn aloittamista koskevan päätöksen antamisen aikaan. Nämä lisätoimet vaikuttavat pankin kannattavuuteen ja sitä kautta sen elinkelpoisuuteen. Täsmälliset toimintakustannuksia koskevat tavoitteet, jotka on määritetty sitoumuksissa, auttavat varmistamaan, että pankki toteuttaa loput kustannusten vähennykset suunnitellun mukaisesti elinkelpoisuutensa varmistamiseksi.

(82)

Lisäksi pankki suunnittelee supistavansa korkokulujaan vielä lisää (ne ovat jo pienentyneet 727 miljoonasta Tanskan kruunusta (vuonna 2012) 185 miljoonaan Tanskan kruunuun vuonna 2016) [35–50] prosentilla vuoden 2017 loppuun mennessä ja jopa [45–60] prosentilla vuoden 2018 loppuun mennessä. Tämä merkittävävähennys toteutettaisiin pääasiassa vaihtamalla päättymässä olevat määräaikaistalletukset, joiden keskikorko on [0–5] prosenttia, uusiin talletuksiin, joiden korko on vain noin [0–5] prosenttia. Korkokuluissa odotetaan saavutettavan lisäsäästöjä, kun pankin etuoikeusasemaltaan huonompaa pääomapohjaa jälleenrahoitetaan osana rakenneuudistussuunnitelmaa (ks. johdanto-osan 40 kappale). Pankki on toimittanut todisteita, jotka osoittavat, että nämä säästötavoitteet ovat saavutettavissa ja että ne vaikuttavat suotuisasti myös pankin kannattavuuteen ja elinkelpoisuuteen. Pankki voi myös helposti alentaa talletuskorkoprosenttia murentamatta varainhankintaansa, koska sillä on merkittävä talletusylijäämä (28). Huolimatta talletuspalkkion merkittävästä pienenemisestä pankki ei odota sen talletusylijäämän supistuvan merkittävästi, koska talletusten odotetaan supistuvan vähemmän kuin lainakannan.

(83)

Pankin elinkelpoisuuden ja kannattavuuden osalta ratkaiseva tekijä on sen saamisten arvonaleneminen parin seuraavan vuoden aikana. Tällä hetkellä pankki odottaa sen luottotappiovarausten pienenevän 416 miljoonasta Tanskan kruunusta vuonna 2016 [200–300] miljoonaan Tanskan kruunuun vuonna 2017 ja [200–300] miljoonaan Tanskan kruunuun vuonna 2018. Pääsyy budjetoitujen varausten määrän merkittävään pienentymiseen on pankin oletus siitä, että sen maataloussalkku, jonka osuus viime vuosien arvonalenemisista on ollut suurin (29), muuttuu kannattavammaksi. Tämä odotus perustuu oletukseen, että keskeisten maataloustuotteiden (kuten maidon ja sianlihan) hinnat nousevat vuosien 2015–2016 hintojen romahduksen jälkeen. Lisäksi pankki olettaa, ettei tämä suuntaus käänny tulevina vuosina. Komission omien ennusteiden (30) mukaan maataloustuotteiden hinnat ovatkin kohentuneet vuosien 2015–2016 romahduksen jälkeen, mutta ne pysyvät enemmän tai vähemmän muuttumattomina vuoden 2017 jälkeen. Pankki odottaa myös pientä notkahdusta kiinteistöalan arvonalenemisissa, kun taas muilla aloilla odotetaan kokonaisuutena tarkasteltuna vaatimatonta nousua.

(84)

Jos pankin oletukset toteutuvat, sen kannattavuus paranee huomattavasti muutaman seuraavan vuoden aikana. Varsinkin pankin oman pääoman tuotto verojen jälkeen (31) paranee siten, että kun se vuonna 2016 oli 5,4 prosenttia, vuonna 2017 se on [7–11] prosenttia ja vuonna 2018 se on [7–11] prosenttia (ks. myös taulukko 1). Tämä merkittävä parannus pankin kannattavuudessa saavutetaan pääasiassa kustannuksia karsimalla ja luottotappioita pienentämällä. Pankin perustuotto (pääasiassa korko- ja palvelumaksutulot) pysyy enemmän tai vähemmän tasaisena (ks. taulukko 1). Komissio katsoo, että korkomenojen sekä henkilöstö- ja hallintokulujen ennustettu aleneminen voidaan normaaliolosuhteissa saavuttaa pankin asettamassa aikataulussa.

(85)

Luottotappiovarausten pienentämisen osalta komissio katsoo, että pankin ennusteet perustuvat optimistisiin oletuksiin. Komissio toteaa myönteisenä seikkana sen, että useiden DFSA:n tekemien tarkastusten jälkeen pankki on muokannut luottoriskejä koskevia periaatteitaan samanlaisten pankkien parhaiden käytäntöjen mukaiseksi, kuten DFSA on todennut komissiolle (ks. johdanto-osan 43 kappale).

(86)

Komissio toteaa, että Nykreditin kanssa käydyissä neuvotteluissa pankki hyväksyi sen, että Deloitte tekee vuoden 2016 lopussa due diligence -tarkastuksen, jonka perusteella arvonalenemisia kirjattiin lisää vielä noin [50–150] miljoonan Tanskan kruunun arvosta (32). Tämän pitäisi vähentää tulevaisuuden varaustarpeisiin liittyvää epävarmuutta.

(87)

Makrotaloudelliset olosuhteet ja eritoten maatalousalan kannattavuus vaikuttavat kuitenkin hyvin paljon odotuksenmukaiseen luottotappioiden vähenemiseen. Koska maatalousalaan liittyvät pankin riskit ovat suuret ja luottotappiovaraukset ovat aikaisemmin vaikuttaneet suuresti pankin kannattavuuteen, komissio on tehnyt herkkyysanalyysin, jossa luottotappiovarauksia on muutettu varovaisemmiksi. Tässä analyysissa luottotappiovaraukset ovat 20 prosenttia vuosille 2017–2018 budjetoituja määriä suuremmat. Tarkistetun oletuksen perusteella pankin oman pääoman tuotto pienenisi [0–5] prosenttia vuonna 2017 ja [0–5] prosenttia vuonna 2018, mutta se pysyisi kuitenkin jotakuinkin kannattavana, jolloin pankin pitäisi pystyä hankkimaan lisäpääomaa markkinalähteistä, mikäli tarpeen. Pankin riittävä pääomapuskuri (ks. johdanto-osan 80 kappale) vaikuttaa kuitenkin asianmukaiselta kattamaan ylimääräiset luottotappiot tai muut notkahdukset ja pitämään pankin vakavaraisena. Tästä syystä todennäköisyys, että pankki tarvitsisi uutta pääomaa tai valtiontukea lähivuosina, vaikuttaa olevan hyvin pieni.

(88)

Myös DFSA:n hahmottelemassa stressiskenaariossa pankilla olisi edelleen riittävän suuri pääomapuskuri yksityissijoittajien pääomasijoituksen jälkeen. DFSA:n skenaarion oletuksia ovat muun muassa pienemmät korkotuotot ja suuremmat kuoletukset sekä yhteensä [400–600] miljoonaa Tanskan kruunua suuremmat arvonalenemiset kuin vuosille 2018–2019 oli ennustettu. Jos pankki tekisi tappiota näiden kahden vuoden aikana, sen vakavaraisuussuhdeluvut hyvinkin ylittäisivät lakisääteiset vaatimukset. Toisin sanoen todelliset arvonalenemiset voisivat olla vieläkin suuremmat ilman, että pankille tulisi vakavaraisuuteen liittyvä ongelma lähivuosina. Näin ollen on hyvin epätodennäköisestä, että pankki tarvitsisi uutta pääomaa tai uutta valtiontukea vakavaraisuutensa varmistamiseksi.

(89)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että pankin vuodelle 2017 ennustettu oman pääoman tuotto riittänee pankin elinkelpoisuuden palauttamiseen. Näin ollen pankki täyttänee rakenneuudistustiedonannon 15 kohdassa esitetyn vaatimuksen, jonka mukaan rakenneuudistus saisi kestää enintään viisi vuotta. Kun kuitenkin otetaan huomioon pankin alttius makrotalouden häiriöille (etenkin maatalousalalla) ja se, että pankki itse suunnittelee jatkavansa rakenneuudistusta, komissio katsoo, että on asianmukaista ja järkevää hyväksyä Tanskan sitoumukset, jotka ulottuvat vuoden 2018 loppuun saakka (ja joita voidaan tarvittaessa jatkaa vuodella).

(90)

Komissio toteaa, että Tanskan esittämät sitoumukset (ks. johdanto-osan 44 kappale) antavat lisätakeita pankin pitkän aikavälin elinkelpoisuudelle. Jos pankki ei saavuta oman pääoman [7–11] prosentin tuottotavoitetta vuoteen 2018 mennessä, rakenneuudistuskautta jatketaan vuodella ja ryhdytään lisätoimiin pankin pitkän aikavälin elinkelpoisuuden varmistamiseksi. Jos rakenneuudistuskautta jatketaan, pankin on (uudelleen)hinnoiteltava jokainen asiakassuhde (tietyin vähäisin poikkeuksin) siten, että se saavuttaa ennalta määritetyt asiakaskohtaiset kannattavuustavoitteet (33). Tällä tavalla pankki lisää tuottojaan siinä tapauksessa, ettei se ole saavuttanut oman pääoman [7–11] prosentin tuottotavoitetta vuonna 2018. Koska pankki on jo sitoutunut merkittäviin kustannusten vähennystoimiin – vaikka se ei pystykään täysin hallitsemaan luottotappioita, koska niihin vaikuttavat makrotalouden olosuhteet – tämä toimenpide vaikuttaa asianmukaiselta keinolta lujittaa pankin kannattavuutta tarvittaessa. Tämän perusteella komissio katsoo, että sitoumukset antavat lisävarmuutta pankin pitkän aikavälin elinkelpoisuudesta.

(91)

Näin ollen komissiolla ei ole enää epäilyksiä pankin pitkän aikavälin elinkelpoisuuden asianmukaisuudesta. Etenkin pääomankorotuksen jälkeen pankilla on riittävä puskuri, joka ylittää lakisääteiset pääomavaatimukset, ja se pystyy kattamaan ylimääräiset arvonalenemiset, jos niitä ilmaantuu, vaarantamatta näiden vaatimusten noudattamista. Lisäksi muut kustannussäästöt (korkomenojen ja toimintakulujen pienentäminen) vaikuttavat pankin kannattavuuden parantumiseen. Pankin kannattavuus paranee rakenneuudistussuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteuttamisen seurauksena riittävästi, jotta pankki voi hankkia markkinoilta lisää pääomaa tarvittaessa. Sitoumusten avulla varmistetaan, että loput kustannusten karsimiseen tähtäävät toimenpiteet toteutetaan, että riittävät pääomapuskurit säilytetään ja että tuottoja kasvatetaan, jos pankin kannattavuus jää oman pääoman [7–11] prosentin tuottotavoitteesta. Näin ollen komissio katsoo, että pankin uusin rakenneuudistussuunnitelma antaa riittävät perusteet pankin pitkän aikavälin elinkelpoisuuden varmistamiselle, ja siinä on käsitelty menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä ilmaistut epäilykset asianmukaisesti.

(92)

Komission menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä esittämät epäilykset ovat edellä esitetyn arvioinnin perusteella hälventyneet. Näin ollen tässä tapauksessa myönnetyn valtiontuen on katsottava soveltuvan sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla,