LIITE

Muutetaan asetuksen (EU) 2018/848 liite II seuraavasti:

1)

Muutetaan I osa seuraavasti: a) Korvataan 1.9.3 kohdan toinen virke seuraavasti: ”Toimijoiden on pidettävä kirjaa näiden tuotteiden käytöstä, mukaan lukien kunkin tuotteen käyttöpäivä tai -päivät, tuotteen nimi, käytetty määrä sekä kyseessä olevat viljelykasvi ja lohkot.” b) Korvataan 1.10.2 kohdan toinen virke seuraavasti: ”Toimijoiden on pidettävä kirjaa tällaisten tuotteiden käytön tarpeellisuudesta, mukaan lukien kunkin tuotteen käyttöpäivä tai -päivät, tuotteen nimi, sen tehoaineet, käytetty määrä, kyseessä olevat viljelykasvi ja lohkot sekä torjuttava tuhooja tai tauti.” c) Lisätään 1.11 kohtaan virke seuraavasti: ”Toimijoiden on pidettävä kirjaa näiden tuotteiden käytöstä, mukaan lukien kunkin tuotteen käyttöpäivä tai -päivät, tuotteen nimi, tehoaineet sekä käyttöpaikka.” d) Lisätään 1.12 kohtaan virke seuraavasti: ”Toimijoiden on erityisesti pidettävä kirjaa kaikista muista kullakin lohkolla käytetyistä ulkopuolisista tuotantopanoksista ja tarvittaessa pidettävä saatavilla asiakirjatodisteet kaikista 1.8.5 kohdan mukaisesti saaduista poikkeuksista tuotantoa koskeviin sääntöihin.” e) Lisätään 2.2 kohtaan kappale seuraavasti: ”Toimijoiden on pidettävä kirjaa keruuajasta ja -paikasta, asianomaisista lajeista ja kerättyjen luonnonvaraisten kasvien määrästä.”

2)

Muutetaan II osa seuraavasti: a) Lisätään 1.1 kohtaan kappale seuraavasti: ”Toimijoiden on pidettävä saatavilla asiakirjatodisteet kaikista 1.3.4.3, 1.3.4.4, 1.7.5 ja 1.7.8 kohdan sekä 1.9.3.1 kohdan c alakohdan ja 1.9.4.2 kohdan c alakohdan mukaisesti saaduista poikkeuksista kotieläintuotantoa koskeviin sääntöihin.” b) Lisätään 1.3.4.5 kohta seuraavasti: ”1.3.4.5 Toimijoiden on pidettävä kirjaa tai säilytettävä asiakirjatodisteet eläinten alkuperästä siten, että yksilöidään eläimet asianmukaisten järjestelmien mukaisesti (yksittäinen eläin tai erä/parvi/mehiläispesä), tilalle tuotujen eläinten eläinlääkinnällisistä merkinnöistä, saapumispäivästä ja siirtymävaiheesta.” c) Lisätään 1.4.4 kohta seuraavasti: ”1.4.4   Ruokintajärjestelmää koskeva kirjanpito Toimijoiden on pidettävä kirjaa ruokintajärjestelmästä ja tarvittaessa laidunkaudesta. Niiden on erityisesti pidettävä kirjaa rehun nimestä, mukaan lukien käytetyn rehun muoto, esim. rehuseos, eri rehuaineiden osuuksista annoksissa sekä omalta tilaltaan tai samalta alueelta peräisin olevan rehun osuudesta ja tarvittaessa ajanjaksoista, joina laidunalueita on käytetty, ajanjaksoista, joina on harjoitettu vuodenaikojen mukaista siirtymistä laitumelta toiselle, jos mahdollisuutta on rajoitettu, sekä asiakirjatodisteita 1.4.2 ja 1.4.3 kohdan soveltamisesta.” d) Lisätään 1.5.1.6 kohtaan virke seuraavasti: ”Toimijoiden on pidettävä kirjaa näiden tuotteiden käytöstä, mukaan lukien tuotteen käyttöpäivä tai -päivät, tuotteen nimi, tehoaineet sekä käyttöpaikka.” e) Lisätään 1.5.2.7 kohta seuraavasti: ”1.5.2.7 Toimijoiden on pidettävä kirjaa tai säilytettävä asiakirjatodisteet kaikista annetuista hoidoista ja erityisesti hoidettujen eläinten tunnistetiedot, hoidon päivämäärä, diagnoosi, annostus, hoitoon käytetyn tuotteen nimi sekä tarvittaessa eläinlääkärin määräys eläinlääketieteellistä hoitoa varten sekä sovellettu varoaika, ennen kuin kotieläintuotteita voidaan pitää kaupan ja merkitä luonnonmukaisiksi.” f) Lisätään 1.7.12 kohta seuraavasti: ”1.7.12. Toimijoiden on pidettävä kirjaa tai säilytettävä asiakirjatodisteet kaikista sovelletuista toimista ja perusteltava 1.7.5, 1.7.8, 1.7.9 tai 1.7.10 kohdan soveltaminen. Tilalta lähtevien eläinten osalta on tarvittaessa kirjattava seuraavat tiedot: ikä, eläinten lukumäärä, teuraseläinten paino, asianmukaiset tunnistetiedot (eläintä kohti tai erää/parvea/mehiläispesää kohti), lähtöpäivä ja määräpaikka.” g) Korvataan 1.9.4.4 kohdan c alakohta seuraavasti: ”c) rakennukset on tyhjennettävä jokaisen kasvatetun siipikarjaerän jälkeen. Tänä aikana rakennus laitteineen on puhdistettava ja desinfioitava. Lisäksi ulkotarhat on kasvuston takaisinkasvun mahdollistamiseksi pidettävä tyhjillään kunkin kasvatetun siipikarjaerän jälkeen tietyn, jäsenvaltion vahvistaman ajanjakson ajan. Toimijan on pidettävä kirjaa tai säilytettävä asiakirjatodisteet tällaisen ajanjakson soveltamisesta. Näitä vaatimuksia ei sovelleta, kun siipikarjaa ei kasvateta erissä, sitä ei pidetä ulkotarhassa ja se voi liikkua vapaasti koko päivän ajan;” h) Lisätään 1.9.6.6. kohta seuraavasti: ”1.9.6.6   Tietojen kirjaamista koskevat velvoitteet Toimijoiden on pidettävä tarkoituksenmukaisessa mittakaavassa mehiläispesien sijaintia koskevaa karttaa tai kirjattava mehiläispesien maantieteelliset koordinaatit; nämä tiedot on toimitettava valvontaviranomaiselle tai tarkastuslaitokselle, jotta voidaan osoittaa, että alueet, joihin yhdyskunnista on pääsy, täyttävät tämän asetuksen vaatimukset. Ruokinnan osalta mehiläistarhoja koskeviin tietoihin on sisällytettävä seuraavat: käytetyn tuotteen nimi, päivämäärät, määrät ja pesät, joissa tuotetta käytetään. Vyöhyke, jolla mehiläistarha sijaitsee, on kirjattava yhdessä mehiläispesien tunnistetietojen ja siirtoajankohdan kanssa. Kaikki sovellettavat toimenpiteet on kirjattava mehiläistarhan tietoihin, mukaan lukien laatikoiden poistot ja hunajan keräämistoimet. Myös hunajan keräysmäärät ja -päivät on kirjattava.”

3)

Muutetaan III osa seuraavasti: a) Lisätään 1.11 kohta seuraavasti: ”1.11 Toimijoiden on pidettävä saatavilla asiakirjatodisteet 3.1.2.1 kohdan d ja e alakohdan mukaisesti saaduista poikkeuksista vesiviljelyeläinten tuotantoa koskeviin sääntöihin.” b) Lisätään 2.2.2 kohdan c alakohtaan virke seuraavasti: ”Toimijoiden on pidettävä kirjaa näiden tuotteiden käytöstä, mukaan lukien kunkin tuotteen käyttöpäivä tai -päivät, tuotteen nimi, käytetty määrä sekä kyseessä olevien erien/keinoaltaiden/altaiden tiedot.” c) Lisätään 2.3.2 kohtaan virke seuraavasti: ”Toimijoiden on pidettävä kirjaa näiden tuotteiden käytöstä, mukaan lukien tuotteen käyttöpäivä tai -päivät, tuotteen nimi, käytetty määrä sekä kyseessä olevien erien/keinoaltaiden/altaiden tiedot.” d) Lisätään 3.1.2.4. kohta seuraavasti: ”3.1.2.4 Toimijoiden on pidettävä eläinten alkuperästä kirjaa siten, että yksilöidään eläimet/eläinerät, saapumispäivä ja lajityyppi, määrät, luonnonmukainen tai muu kuin luonnonmukainen asema sekä siirtymävaihe.” e) Lisätään 3.1.3.5 kohta seuraavasti: ”3.1.3.5 Toimijoiden on pidettävä kirjaa erityisistä ruokintamenetelmistä, erityisesti rehun nimestä ja määrästä ja lisärehun käytöstä sekä ruokituista eläimistä/eläineristä.” f) Lisätään 3.1.4.3. kohta seuraavasti: ”3.1.4.3   Tautien ennaltaehkäisyä koskevien tietojen kirjaaminen Toimijoiden on pidettävä kirjaa toteutetuista taudinehkäisytoimenpiteistä ja annettava yksityiskohtaiset tiedot viljelytauosta, puhdistuksesta ja vedenkäsittelystä sekä kaikista käytetyistä eläinlääkinnällisistä ja muista loiskäsittelyistä ja erityisesti hoitopäivämäärä, diagnoosi, annostus, hoitoon käytetyn tuotteen nimi, tarvittaessa eläinlääkärin määräys eläinlääketieteellistä hoitoa varten sekä sovellettu varoaika, ennen kuin vesiviljelytuotteita voidaan pitää kaupan ja merkitä luonnonmukaisiksi.” g) Lisätään 3.1.5.3 kohtaan kappale seuraavasti: ”Toimijoiden on pidettävä kirjaa eläinten hyvinvointiin ja veden laatuun liittyvistä seuranta- ja ylläpitotoimenpiteistä. Jos lannoitetaan lampia ja järviä, toimijoiden on pidettävä kirjaa lannoitteiden ja maanparannusaineiden käytöstä, mukaan lukien käyttöpäivä, tuotteen nimi, käytetty määrä ja käyttökohteen sijainti.” h) Lisätään 3.1.6.5 kohtaan kappale seuraavasti: ”Toimijoiden on pidettävä kirjaa tällaisesta käytöstä ja ilmoitettava, onko käyttö tapahtunut a, b vai c alakohdan mukaisesti.”

4)

Muutetaan IV osa seuraavasti: a) Korvataan 1.4 kohdan a alakohta seuraavasti: ”a) toteutettava varotoimenpiteet ja pidettävä kirjaa kyseisistä toimenpiteistä;” b) Lisätään 1.7 kohta seuraavasti: ”1.7 Toimijoiden on pidettävä saatavilla asiakirjatodisteet 25 artiklan mukaisista luvista, jotka koskevat muiden kuin luonnonmukaisten maatalousperäisten ainesosien käyttöä luonnonmukaisten jalostettujen elintarvikkeiden tuotannossa, jos ne ovat saaneet tai käyttäneet tällaisia lupia.” c) Lisätään 2.2.3 kohtaan virke seuraavasti: ”Toimijoiden on pidettävä kirjaa näiden tuotteiden käytöstä, mukaan lukien kunkin tuotteen käyttöpäivä tai -päivät, tuotteen nimi, tehoaineet sekä käyttöpaikka.” d) Lisätään 2.3 kohta seuraavasti: ”2.3 Toimijoiden on pidettävä kirjaa kaikista elintarviketuotannossa käytetyistä tuotantopanoksista. Kun kyseessä on yhdistelmätuotteiden tuotanto, toimivaltaisen viranomaisen tai tarkastuslaitoksen saatavilla on oltava täydelliset reseptit/kaavat, joista käy ilmi tuotantopanosten ja tuotosten määrät.”

5)

Muutetaan V osa seuraavasti: a) Korvataan 1.4 kohdan a alakohta seuraavasti: ”a) toteutettava varotoimenpiteet ja pidettävä kirjaa kyseisistä toimenpiteistä;” b) Lisätään 2.4 kohtaan virke seuraavasti: ”Toimijoiden on pidettävä kirjaa näiden tuotteiden käytöstä, mukaan lukien kunkin tuotteen käyttöpäivä tai -päivät, tuotteen nimi, tehoaineet sekä käyttöpaikka.” c) Lisätään 2.5 kohta seuraavasti: ”2.5 Toimijoiden on pidettävä kirjaa kaikista rehutuotannossa käytetyistä tuotantopanoksista. Kun kyseessä on yhdistelmätuotteiden tuotanto, toimivaltaisen viranomaisen tai tarkastuslaitoksen saatavilla on oltava täydelliset reseptit/kaavat, joista käy ilmi tuotantopanosten ja tuotosten määrät.”

6)	Lisätään VI osaan 2.3 kohta seuraavasti: ”2.3 Toimijoiden on pidettävä kirjaa viinintuotannossa sekä puhdistuksessa ja desinfioinnissa käytettävien tuotteiden käytöstä, mukaan lukien kunkin tuotteen käyttöpäivä tai -päivät, tuotteen nimi, tehoaineet sekä tarvittaessa käyttöpaikka.”

7)	Lisätään VII osaan 1.5 kohta seuraavasti: ”1.5 Toimijoiden on pidettävä kirjaa hiivantuotannossa sekä puhdistuksessa ja desinfioinnissa käytettävistä tuotteista, mukaan lukien kunkin tuotteen käyttöpäivä tai -päivät, tuotteen nimi, tehoaineet sekä käyttöpaikka.”

LIITE

Muutetaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/404 liitteet V, XIV ja XV seuraavasti:

1)

Korvataan liitteessä V olevassa 1 osassa Botswanaa koskeva kohta seuraavasti: ”BW Botswana BW-0 Jalostukseen tarkoitetut sileälastaiset linnut ja tuotantoon tarkoitetut sileälastaiset linnut BPR P1 C 27.8.2021   Sileälastaisten lintujen untuvikot DOR P1 C 27.8.2021   Erikseen määritellyistä taudinaiheuttajista vapaat munat SPF         Sileälastaisten lintujen siitosmunat HER P1 C 27.8.2021”

2)	Korvataan liitteessä XIV olevassa 1 osassa Botswanaa koskeva kohta seuraavasti: ”BW Botswana BW-0 Sileälastaisten lintujen tuore liha RAT P1 C 27.8.2021”

3)	Korvataan liitteessä XV olevan 1 osan A jaksossa Botswanaa koskeva kohta seuraavasti: ”BW Botswana BW-0 B B B B B B B Ei ole sallittua D Ei ole sallittua MPST”

LIITE

HANKEASIAKIRJA

Hanke tiettyjen sellaisten tavanomaisten aseiden käytön kielloista tai rajoituksista, joiden voidaan katsoa aiheuttavan tarpeettoman vakavia vammoja tai olevan vaikutukseltaan umpimähkäisiä, tehdyn yleissopimuksen (CCW-sopimus) yleismaailmalliseksi saattamisen, täytäntöönpanon ja vahvistamisen tukemisesta – HR(2021) 124

PERUSTELUT JA TAUSTA

Tiettyjen sellaisten tavanomaisten aseiden käytön kielloista tai rajoituksista, joiden voidaan katsoa aiheuttavan tarpeettoman vakavia vammoja tai olevan vaikutukseltaan umpimähkäisiä, vuonna 1980 tehty yleissopimus (CCW-sopimus), joka tunnetaan paremmin "eräitä tavanomaisia aseita koskevana yleissopimuksena", tuli voimaan 2. joulukuuta 1983. Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri toimii yleissopimuksen ja siihen liitettyjen pöytäkirjojen tallettajana.

CCW-sopimus on kansainvälisen humanitaarisen oikeuden keskeinen väline. Siihen kuuluvat yleissopimus, jossa asetetaan yleinen soveltamisala ja toimintasäännöt, ja viisi liitepöytäkirjaa, joista kussakin säännellään tietynlaisia aseita tai kielletään ne. Jokainen pöytäkirja on myös itsenäinen oikeudellinen väline, jolla on omat jäsenensä ja tietyissä tapauksissa omat täytäntöönpanomekanisminsa.

Yleissopimus on osoittautunut joustavaksi mekanismiksi, jolla voidaan puuttua monenlaisiin sodankäynnin keinoihin ja menetelmiin liittyviin uusiin haasteisiin ja siten edistää kansainvälisen humanitaarisen oikeuden kodifiointia ja asteittaista kehittämistä. Tämä joustavuus on erityisesti mahdollistanut uusien pöytäkirjojen lisäämisen yleissopimukseen – IV pöytäkirjan sokeuttavista laseraseista vuonna 1996 ja V pöytäkirjan sodan räjähtämättömistä jäänteistä vuonna 2003 – vuonna 1980 hyväksyttyjen kolmen alkuperäisen pöytäkirjan rinnalle. Lisäksi vuonna 2001 yleissopimuksen soveltamisalaa ja sen pöytäkirjoja laajennettiin koskemaan kansainvälistä luonnetta vailla olevia aseellisia selkkauksia. Useista kysymyksistä, jotka eivät kuulu pöytäkirjojen soveltamisalaan, on myös keskusteltu hallitustenvälisessä asiantuntijaryhmässä, viimeisimpänä kehitteillä olevista teknologioista tappavien autonomisten asejärjestelmien alalla.

1.   HANKKEET

1.1.   Hanke 1: Kuudennen tarkistuskonferenssin valmistelu ja jatkotoimet

1.1.1.   Hankkeen tarkoitus

CCW-sopimuksen kuudes tarkistuskonferenssi, joka on määrä pitää joulukuussa 2021, tarjoaa korkeille sopimuspuolille mahdollisuuden toteuttaa hanketta ja yleissopimuksen ja sen pöytäkirjojen tilannetta koskevan kattavan uudelleentarkastelun sekä arvioida edistymistä viimeaikaisten päätösten täytäntöönpanossa. Korkeiden sopimuspuolten odotetaan myös määrittelevän sopimuksen lähivuosien prioriteetit sekä strategiat ja mekanismit, joilla kyseisiä prioriteetteja toteutetaan käytännössä. Monet katsovat, että vuosi 2021 on kriittinen ajankohta CCW-sopimuksen tulevaisuuden määrittelemiselle.

Valmistelukomitean kokoukselle ja itse konferenssille annettu rajallinen lukumäärä päiviä, moninaiset kysymykset, joilla on merkitystä yleissopimuksen kannalta ja joita voitaisiin käsitellä konferenssissa sekä se, että covid-19-pandemia vaikutti mahdollisuuteen toteuttaa tavanomainen neuvoa-antava prosessi tarkistuskonferenssin kaltaisen tärkeän virstanpylvään valmistelua varten, korostavat kaikki tarvetta tukea konferenssin mittavaa, virallista prosessia tukevaa valmistelutyötä. Lisäksi niiden alojen (armeija, humanitäärinen apu, diplomatia, tiede), jotka ovat osallisina varmistamassa CCW-sopimuksen täytäntöönpanon noudattamista, moninaisuus edistää useiden sidosryhmien vuoropuheluja, joissa kansallisen ja alueellisen tason asiantuntijuus yhdistyy konferenssin edellä. Tämä on paitsi toivottavaa myös tarpeellista merkityksellisen tarkistuskonferenssin kannalta.

Jotta voidaan pitää yllä mittavia valmisteluita kuudennetta tarkistuskonferenssia varten, tämän pilarin tarkoituksena on tiiviissä yhteistyössä Genevessä toimivien, CCW-sopimuksen luottamustehtävää hoitavien jäsenien kanssa tehdä tilannekatsaus viime vuosina tehdystä työstä, mukaan lukien arvio edistymisestä ja avoinna olevista kysymyksistä. Tämänkaltaiset toimet auttaisivat korkeita sopimuspuolia i) saamaan ajantasaista tietoa yleissopimuksen ja sen jokaisen pöytäkirjan merkityksen kehityksestä, ii) tunnistamaan aukkoja ja haasteita CCW-sopimuksen täytäntöönpanossa ja keinoja niiden käsittelyyn, iii) määrittelemään ajoissa mahdollisia aiheita, joita voitaisiin käsitellä tarkistuskonferenssissa, ja iv) kehittämään asiaan liittyviä kansallisia ja alueellisia kantoja sekä mahdollisia ehdotuksia käsiteltäviksi konferenssissa. Tavoitteena on saada aikaan mahdollisimman paljon mahdollisuuksia asianmukaiseen tietoon perustuvampien ja syvällisempien keskustelujen käymiselle ja näin ollen merkittäviä tuloksia kuudennelle tarkistuskonferenssille.

Lisäksi tarkistuskonferenssi on tilaisuus tarkastella ja kehittää edelleen nykyisiä välineitä, tietolähteitä ja mekanismeja CCW-sopimuksen täytäntöönpanoa varten, kuten kansallisia vuosiraportteja koko yleissopimuksesta, muutetusta II pöytäkirjasta ja V pöytäkirjasta. Raporttien merkitys tietolähteenä maakohtaisesta politiikasta ja toimista sekä kansainvälisessä yhteistyössä ja avunannossa tunnustettiin vuonna 2016 pidetyssä viidennessä tarkistuskonferenssissa, ja korkeiden sopimuspuolten vuosittaisten kokousten puheenjohtajia pyydettiin kannustamaan raportointiasteen lisäämiseen. Aste jää kuitenkin yleensä alle 60 prosenttiin, ja järjestelmällinen ja kvalitatiivinen analyysi raporteista on vielä tekemättä. Toisena esimerkkinä on strategia kansainvälisen teknisen avun edistämisestä ja kansallisen kapasiteetin vahvistamisesta omatekoisten räjähteiden aiheuttamien uhkien torjumiseksi. Tähän kuuluu vuoden 2015 vapaaehtoinen kysely, jonka tarkistettu versio on tarkoitus esittää vuonna 2021, ja vuoden 2016 julistus omatekoisista räjähteistä, jossa keskitytään ennaltaehkäisemiseen, tietojenvaihtoon, uhkien lieventämiseen ja riskeistä tiedottamiseen.

Tarkistuskonferenssin jälkeen keskusteluja strategioiden laatimisesta ja jatkotoimista konferenssissa tehtyjen päätösten täytäntöönpanemiseksi käydään tiiviissä yhteistyössä CCW-sopimuksen luottamustehtäviä hoitavien jäsenien kanssa. Tällaisilla keskusteluilla pyritään tukemaan korkeita sopimuspuolia sellaisten käytännöllisten menetelmien määrittämisessä, joilla voidaan valvoa kansallisia ja alueellisia täytäntöönpanopyrkimyksiä seitsemättä tarkistuskonferenssia edeltävänä viisivuotiskautena.

1.1.2.   Hankkeelta odotetut tulokset

a)	Usean sidosryhmän vuoropuhelut, joissa jaetaan laaja kirjo näkökulmia CCW-sopimuksen noudattamisesta.

b)	Yhteisymmärrys korkeiden sopimuspuolten välillä tarkistuskonferenssin valmistelun prioriteettialoista.

c)	CCW-sopimusta koskeva lisääntynyt tietoisuus ja kansainvälisten asiantuntijoiden panos.

d)	CCW-sopimuksen nimettyjen edustajien syvällisempi ymmärrys täytäntöönpanon haasteista kansallisella ja alueellisella tasolla ja tavoista näiden haasteiden käsittelemiseksi.

e)	Mahdollisuuksia korkeille sopimuspuolille kehittää ja selkeyttää ehdotuksia, jotka on määrä esitellä kuudennessa tarkistuskonferenssissa.

f)	Luottamustehtäviä hoitaville jäsenille annettava tuki kuudennen tarkistuskonferenssin sisällön valmistelussa ja konferenssin päätösten täytäntöönpanossa.

1.1.3.   Hankkeen kuvaus

Ennen kuudennetta tarkistuskonferenssia ja sen jälkeen pidetään neljä temaattista kokousta seuraavista:

i)	lisäanalyysia kaipaavat kysymykset, joista on keskusteltu vuonna 2016 pidetystä viime tarkistuskonferenssista lähtien;

ii)	CCW-sopimuksen keskeisiä artikloja ja viittä pöytäkirjaa koskevat viimeaikaiset merkitykselliset tapahtumat;

iii)	vaihtoehdot luottamustehtäviä hoitavien jäsenien avustamiseksi kuudennen tarkistuskonferenssin aikana saavutettujen päätösten täytäntöönpanossa.

CCW-sopimuksen luottamustehtäviä hoitavia jäseniä ja korkeita sopimuspuolia kuullaan ennakkoon jokaisen kokouksen pääaiheen määrittämiseksi. Kokousten pyrkimys on edistää vuoropuhelua korkeiden sopimuspuolien välillä. Kokouksissa esitetään asiantuntijalausuntoja, ja ne tarjoavat eri alojen kuten hallituksen, kansalaisyhteiskunnan ja tiedemaailman edustajille mahdollisuuden käydä keskusteluja. Erityisesti toista aihealuetta koskevat kokoukset auttavat korkeita sopimuspuolia valmistelemaan yleissopimuksen jokaisen artiklan ja pöytäkirjan tarkistuksen, joka toteutetaan tarkistuskonferenssissa. Konkreettisemmin korkeille sopimuspuolille tarjotaan tiedot sen määrittelemiseksi, hyötyisikö jokin yleissopimuksen artikla tai pöytäkirja tarkemmasta tarkistuksesta, jatkotoimista tai muutoksesta, ottaen huomioon nykyiset suuntaukset ja haasteet. Keskusteluista laaditaan yhteenveto jokaisen kokouksen jälkeen.

Mikäli ennen tarkistuskonferenssia on aikaa, alueelliset tai osa-alueelliset työpajat järjestetään niin, että kansallisilla toimijoilla on mahdollisuus käydä jatkokeskusteluja temaattisten kokousten tuloksista pienemmissä ryhmissä. Kohdeyleisönä on korkeiden sopimuspuolten diplomaatteja, puolustusalan edustajia ja kansallisia miinanraivaustoimijoita. Alueellisia järjestöjä ja allekirjoittaneet valtiot kutsutaan myös. Erityisesti harkitaan myös tiedotustoimia niiden korkeiden sopimuspuolten osalta, jotka eivät ole osallistuneet viimeaikaisiin CCW-sopimusta koskeviin prosesseihin, jotta voidaan sisällyttää mahdollisimman paljon eri näkökulmia ja ymmärtää paremmin kyseisten valtioiden kohtaamia haasteita. Työpajoissa pyritään luomaan yhteisymmärrystä keskeisistä kysymyksistä ja jakamaan tietoa CCW-sopimuksen kansallisista ja alueellisista täytäntöönpanopyrkimyksistä, mikä voi johtaa sellaisten ehdotusten laatimiseen, joita voidaan tarkastella tarkistuskonferenssissa (1).

Lisäksi työryhmät voisivat avustaa korkeita sopimuspuolia arvioimaan CCW-sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien nykyisten välineiden ja ohjeiden tehokkuutta ja määrittelemään tarvetta uusille, jotta voidaan edelleen tukea kansallisia pyrkimyksiä tässä yhteydessä, myös tehostamalla tietojenvaihtoa valtioiden välillä. Istuntoja voidaan omistaa esimerkiksi CCW-sopimuksen noudattamista, muutettua II pöytäkirjaa ja V pöytäkirjaa koskevien raporttien yhtäläisyyksien ja suuntauksien tarkastelulle, sekä tavoille, joilla voidaan saattaa yhteen teknistä apua tarvitsevat valtiot ja valtiot, jotka ovat valmiita tarjoamaan sitä. Lisäksi istunnoissa voitaisiin tarkastella tehokkuutta ja mahdollisia aukkoja omatekoisten räjähteiden torjuntaa koskevassa strategiassa CCW-sopimuksen puitteissa, perustuen haasteiden tunnistamiseen kansallisessa ja alueellisessa sääntelyssä, valmiudessa ja kapasiteetissa omatekoisten räjähteiden muodostaman uhan käsittelemiseksi. Tässä yhteydessä tämä hanke pyrkii parantamaan kansallisista raporteista saatavan standardoidun tiedon johdonmukaisuutta ja digitalisointia, mikä voi parantaa tiedon saatavuutta ja läpinäkyvyyttä, sekä tietoon perustuvaa analysointia ja päätöksentekoa.

1.2.   Hanke 2: Tuki yleismaailmalliseksi saattamiselle

1.2.1.   Hankkeen tarkoitus

CCW-sopimuksella on 125 korkeaa sopimuspuolta. Neljä valtiota (Egypti, Nigeria, Sudan ja Vietnam) ovat allekirjoittaneet yleissopimuksen mutta eivät ole ratifioineet sitä. Huolimatta sen mukautuvuudesta ja merkityksestä moninaisille polttavimmille globaaleille kysymyksille CCW-sopimuksen yleismaailmalliseksi saattamisen aste on tietyillä alueilla alle 50 prosenttia, mikä rajoittaa sen normien noudattamisen maantieteellistä kattavuutta ja vaikuttaa keskeisten keskustelujen osallistavuuteen ja näkökulmien monipuolisuuteen.

EU:n 23. heinäkuuta 2007 hyväksytyllä yhteisellä toiminnalla 2007/528/YUTP tuettiin menestyksekkäästi CCW-sopimuksen maailmanlaajuista soveltamista koskevaa toimintasuunnitelmaa, mikä nosti CCW-sopimuksen korkeiden sopimuspuolten määrää vuoden 2006 100 sopimuspuolesta 110 sopimuspuoleen vuonna 2009 (2). Vuonna 2016 pidetyssä viidennessä tarkistuskonferenssissa CCW-sopimuksen korkeat sopimuspuolet totesivat, että yleissopimuksen maailmanlaajuinen soveltaminen on keskeistä sen onnistumiselle, ja valtuuttivat luottamustehtävää hoitavia jäseniä arvioimaan uuden toimintasuunnitelman kehittämistä (CCW/CONF.V/10). Tämän hankkeen tarkoituksena on tukea valtioita, joilla ei vielä ole syvällisempää käsitystä yleissopimuksen tarkoituksesta ja toiminnasta sekä siihen liittymisen eduista, ja kannustaa niitä osallistumaan enemmän CCW-sopimukseen liittyviin kokouksiin ja asiaankuuluviin toimiin. Se pyrkii analysoimaan yleissopimuksen maailmanlaajuisen soveltamisen edistämisen haasteita ja tukemaan luottamustehtävää hoitavia jäseniä ja valtioita tiedotustoimien toteuttamisessa koordinoidulla, kestävällä ja innovatiivisella tavalla. Lisäksi hankkeen odotetaan laajentavan ja ylläpitävän asiantuntijoiden ja alan toimijoiden kansallisen tason verkostoa; he jatkavat vuorovaikutusta CCW-sopimuksen yhteisön kanssa hankkeen elinkaaren jälkeen. Tämä antaa heille mahdollisuuden lisätä CCW-sopimusta koskevaa tietämystä ja ymmärrystä alueellisilla ja kotimaisilla foorumeilla, mukaan lukien sellaisten mahdollisuuksien hyödyntäminen, joilla muita kuin korkeita sopimuspuolia saadaan noudattamaan yleissopimusta. Vastaavasti tällainen verkosto laajentaa valikoimaa, josta pyytää puhujia CCW-sopimusta koskeviin asiantuntijakokouksiin.

Ottaen huomioon, että liittyessään yleissopimukseen valtioiden on hyväksyttävä sitoutuminen vähintään kahteen pöytäkirjaan, mikä tekee pöytäkirjojen jäsenluetteloista erilaiset, tällä hankkeella tuetaan myös yleissopimuksen pöytäkirjojen yleismaailmalliseksi saattamista (3).

1.2.2.   Hankkeelta odotetut tulokset

a)	Osallistuminen maailmanlaajuista soveltamista koskevan koordinoidun ja strategisen lähestymistavan perustamiseen luottamustehtäviä hoitavien jäsenien ja korkeiden sopimuspuolten välille.

b)	Syvempi ymmärrys CCW-sopimuksesta asiaankuuluvien kansallisten viranomaisten ja asiantuntijoiden keskuudessa.

c)	Asiantuntijoista ja alan toimijoista koostuvan verkoston luominen CCW-sopimuksen maailmanlaajuista soveltamista ja täytäntöönpanoa koskevien pyrkimysten jatkamiseksi maa- tai aluetasolla.

d)	Suurempi määrä muita kuin korkeita sopimuspuolia, jotka ovat sitoutuneita liittymään CCW-sopimukseen ja osallistumaan siihen liittyviin toimiin.

e)	CCW-sopimuksen ja sen pöytäkirjojen maantieteellisesti tasapainotetumpi noudattaminen.

f)	Elementtien kehittäminen luottamustehtäviä hoitavien jäsenien arvioitaviksi mahdollista päivitettyä maailmanlaajuista soveltamista koskevaa toimintasuunnitelmaa varten.

1.2.3.   Hankkeen kuvaus

Järjestetään enimmillään kuusi maailmanlaajuista soveltamista käsittelevää työpajaa. Viimeisimmän maailmanlaajuista soveltamista koskevan toimintasuunnitelman (4) mukaisesti etusijalla ovat valtiot, jotka eivät ole yleissopimuksen osapuolia mutta jotka kärsivät miinoista ja sodan räjähtävistä jäänteistä, sekä alueet, joilla yleissopimukseen liittyminen on ollut vähäistä, kuten jäljempänä esitetään:

Alue	Kohteena olevat osa-alueet
Afrikka	Kaikki
Aasia ja Tyynenmeren alue	Kaakkois-Aasia Tyynenmeren alue
Itä-Eurooppa	Kaukasus
Latinalainen Amerikka ja Karibian alue	Karibian alue

Työpajojen kesto ja sisältö räätälöidään ottaen huomioon kunkin osa-alueen tilanne, prioriteetit ja valmiudet, mukaan lukien CCW-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien erityyppisten aseiden vaikutus. Hanke toteutetaan tiiviisti koordinoiden UNODAn kolmen alueellisen keskuksen kanssa, jotka toimivat Afrikassa, Aasiassa ja Tyynenmeren alueella sekä Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian alueella.

Koska sotilaallinen asiantuntemus ja humanitaariset toimet ovat yleissopimuksen täytäntöönpanon kannalta tärkeitä, diplomatiatoiminnan asiantuntijoiden lisäksi mukaan kutsutaan edustajia puolustusalalta sekä kansallisista miinanraivausta ja räjähteiden torjuntaa käsittelevistä virastoista. Työpajojen tavoitteena on myös, että CCW-sopimuksen korkeat sopimuspuolet kyseiseltä alueelta voisivat käydä keskenään keskustelua, samoin alueellisten järjestöjen edustajat. Mukaan kutsutaan mahdollisuuksien mukaan CCW-sopimuksen luottamustehtäviä hoitavia jäseniä ja Genevessä toimivia edustajia vastaavista valtioista, jotka eivät ole yleissopimuksen osapuolia.

Sellaisten muiden kuin korkeiden sopimuspuolten osalta, jotka osoittavat osa-alueellisissa työpajoissa kiinnostusta liittyä CCW-sopimukseen, voidaan järjestää maakohtainen vuoropuhelu yhdessä laajemman sidosryhmäjoukon kanssa. Kaikkiin työpajojen osallistujiin otetaan myös vielä yhteyttä hankkeen loppupuolella palautteen saamiseksi ja edistymisen arvioimiseksi.

Lisäksi järjestetään pienryhmäkeskusteluja tiettyyn pöytäkirjaan liittyneiden korkeiden sopimuspuolten ja niiden yleissopimuksen sopimuspuolten välillä, jotka eivät ole liittyneet kyseiseen pöytäkirjaan, jotta ensiksi mainitut voivat vastata jälkimmäisten huolenaiheisiin ja kysymyksiin yleissopimuksen kansallisesta täytäntöönpanosta ja noudattamisesta. Tarkoituksena on edistää paitsi CCW-sopimuksen myös sen pöytäkirjojen maailmanlaajuista soveltamista.

CCW-sopimuksesta kootaan tai laaditaan erilaista koulutus- ja tiedotusmateriaalia, joka asetetaan saataville UNODAn verkkosivuston hankesivulla. Hanke pohjautuu CCW-sopimuksen tukemiseksi vuonna 2007 hyväksytyn Euroopan unionin neuvoston yhteisen toiminnan (2007/528/YUTP) puitteissa toteutettuihin maailmanlaajuiseen soveltamiseen tähtääviin menestyksekkäisiin toimiin ja niistä saatuihin kokemuksiin sekä muiden Genevessä tehtyjen aseriisuntasopimusten puitteissa toteutettuihin vastaaviin toimiin.

1.3.   Hanke 3: CCW-sopimuksen kannalta merkityksellisiä selvittämättömiä, uusia ja läpileikkaavia kysymyksiä koskevien keskustelujen edistäminen

1.3.1   Hankkeen tarkoitus

Hankkeella pyritään yksilöimään tiiviissä yhteistyössä CCW-sopimuksen luottamustehtäviä hoitavien jäsenten kanssa yleissopimuksen kannalta merkityksellisiä, mutta vähälle huomiolle jääneitä, esiin nousseita ja monialaisia kysymyksiä sekä keskustelemaan niistä muodollisen prosessin täydentämiseksi. Toiminta tarjoaa CCW-sopimuksen korkeille sopimuspuolille Genevessä toimivan epävirallisen foorumin, jossa näitä kysymyksiä selvitetään sidosryhmien välisen keskustelun avulla, niin että voidaan muodostaa parempi käsitys eri kysymysten välisistä yhteyksistä ja varmistaa toimien täydentävyys eri aloilla ja alojen välillä.

1.3.2.   Hankkeelta odotetut tulokset:

a.	Käydään laaja-alaisia ja alueiden välisiä vuoropuheluja eri sidosryhmien välillä sellaisten aiheiden seuraamiseksi, jotka ovat jääneet vähemmälle huomiolle CCW-kokouksissa ja muilla foorumeilla.

b.	Laaditaan tuloksista asiakirjoja, joista ilmenevät esiin tuodut ja käsitellyt asiat ja joissa esitetään tarvittaessa myös tavoitteita ja suosituksia jatkotoimiksi. Asiakirjat antavat merkittävän panoksen CCW-kokouksia ja erityisesti asiantuntijakokouksia silmällä pitäen.

c.	Perustetaan asiantuntijoiden, alan toimijoiden, kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen, tiedeyhteisön, kansalaisyhteiskunnan, teollisuuden ja nuorten välinen verkosto, joka osallistuu CCW-sopimuksesta käytäviin keskusteluihin.

d.	Levitetään verkoston kesken sekä laajemmalle yleisölle tietoa CCW-sopimukseen liittyvistä ja sen kannalta merkityksellisistä aloitteista, tapahtumista ja analyyttisista tuloksista.

e.	Edistetään sukupuolten tasapuolisempaa edustusta CCW-kokouksiin ja niihin liittyviin keskusteluihin osallistuvien asiantuntijoiden keskuudessa.

1.3.3.   Hankkeen kuvaus

Joitakin toimia voidaan yksilöidä jo nyt, mutta muita määritellään kuudennen tarkistuskonferenssin päätösten perusteella hankkeen käynnistyttyä. Hankkeessa kartoitetaan kysymyksiä, joita ei vielä ole tarkasteltu riittävästi mutta joita on syytä analysoida ja käsitellä tarkemmin. Tämän prosessin pohjalta järjestetään tiedeyhteisön ja teollisuuden johdolla useita hybridimuotoisia pyöreän pöydän keskusteluja ja seminaareja tai verkkoseminaareja, joissa asiantuntijat ja alan toimijat keskustelevat näistä kysymyksistä ja käsittelevät niitä tarkemmin. Aiheina voisivat olla muun muassa yleissopimuksen kehitys, innovatiiviset lähestymistavat yleissopimuksen ja sen pöytäkirjojen tarkoituksen ja tavoitteiden saavuttamiseksi sekä naisten mielekäs osallistuminen aseriisuntaa, politiikkaa ja ohjelmasuunnittelua koskeviin päätöksiin. Lisäksi Genevessä järjestetään CCW-kokousten yhteydessä mahdollisuuksien mukaan näitä aiheita käsitteleviä oheistapahtumia.

Tulevien täytäntöönpanotoimien tueksi kartoitetaan lisäksi hallitusten, kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen, tiedeyhteisön, kansalaisyhteiskunnan, nuorisoryhmien ja teollisuuden keskeisiä toimijoita sekä niiden nykyisiä ja suunniteltuja aloitteita, jotka voivat rikastuttaa CCW-sopimuksesta käytävää keskustelua. Tämän pohjalta kerätään ja levitetään tietoa keskeisten toimijoiden järjestämistä tulevista tapahtumista ja aloitteista sekä CCW-sopimuksen kannalta merkityksellisten selvitysten ja tutkimusten tuloksista ja päätelmistä.

Hankkeen kaikkien toimien tulokset kootaan yhteen, käännetään mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan ja asetetaan yleisön saataville muun muassa uusien sidosryhmien saamiseksi mukaan maantieteellisesti ja kielellisesti osallistavalla tavalla. Lisäksi suunnitellaan mahdollisuuksien mukaan ja tarvittaessa seurantatoimia, joiden yhteydessä kuullaan keskeisiä sidosryhmiä, kuten CCW-sopimuksen luottamustehtäviä hoitavia nykyisiä ja aiempia jäseniä.

2.   MENETELMÄT

Hanke toteutetaan pääasiassa verkossa, ja aineistoa kehitetään ja jaetaan digitaalisesti. Merkittävän poikkeuksen muodostavat toiminnot, joissa fyysinen läsnäolo on mahdollista, eikä sitä voida korvata etäjärjestelyillä, tai joissa se olisi virtuaalista kustannustehokkaampaa. Lisäksi temaattisten kokousten ja asiantuntijakeskustelujen tiivistelmät kootaan ja asetetaan CCW:n korkeiden sopimuspuolten ja muiden asiasta kiinnostuneiden toimijoiden saataville hankkeen verkkosivustolla.

3.   RAPORTOINTI JA ARVIOINTI

UNODA toimittaa korkealle edustajalle ja komissiolle lopullisen rahoitus- ja toimintakertomuksen, joka sisältää muun muassa saadut kokemukset, sekä kuuden kuukauden välein lyhyen raportin edistymisestä.

4.   KESTO

Hankkeen toteuttamisen ehdotettu kesto on 24 kuukautta.

5.   EU:N NÄKYVYYS

Kaikki asianmukaiset toimenpiteet toteutetaan sen julkistamiseksi, että toteutetut toimet ovat unionin rahoittamia. Tällaiset toimenpiteet toteutetaan Euroopan komission laatiman ja julkaiseman EU:n ulkoisen toiminnan tiedotusta ja näkyvyyttä koskevan käsikirjan (Communication and Visibility Manual for EU External Actions) mukaisesti. Unionin osallistumisen näkyvyys taataan asianmukaisilla logoilla ja julkisuudella, joissa korostetaan unionin roolia, varmistetaan unionin toimien avoimuus ja lisätään tietoisuutta tämän päätöksen syistä sekä unionin tuesta tälle päätökselle ja tämän tuen tuloksista. Hankkeissa tuotetussa materiaalissa tuodaan selkeästi esiin unionin lippu tämän lipun asianmukaisesta käytöstä ja jäljentämisestä annettujen unionin suuntaviivojen mukaisesti.

6.   TOTEUTTAVA VIRASTO

UNODA toteuttaa tämän hankkeen Euroopan komission ja UNODAn välillä tehtävän rahoitussopimuksen mukaisesti.

Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä ja tiiviisti koordinoiden UNODAn kolmen alueellisen keskuksen kanssa, jotka toimivat Afrikassa, Aasiassa ja Tyynenmeren alueella sekä Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian alueella. Mahdollisuuksia yhteisiin toimiin tai jatkotoimiin kumppaneiden (kuten YK:n aseidenriisunnan tutkimuslaitos (UNIDIR), Punaisen Ristin kansainvälinen komitea (ICRC) ja YK:n miinojen vastaisen toiminnan yksikkö (UNMAS)) ja muiden asiaankuuluvien järjestöjen kanssa etsitään aktiivisesti päällekkäisyyksien välttämiseksi, kunkin toimen vaikutusten lisäämiseksi ja tulosten levittämisen maksimoimiseksi.

---

(1)  Jos olosuhteet eivät salli alueellisten tai osa-alueellisten työpajojen järjestämistä ennen tarkistuskonferenssia, työpajoja pidetään konferenssin jälkeisenä toimintana, jolla seurataan konferenssin päätösten täytäntöönpanoa. Alueellisten keskustelujen tulokset ja niistä saatavat ehdotukset jaetaan Genevessä toimiville nimetyille edustajille heidän tätä päämäärää koskevan suunnitelmankehitystyönsä tueksi.

(2)  Neljä valtiota Afrikasta, kaksi Lähi-idästä ja Välimeren alueelta, yksi Keski-Aasiasta, yksi Latinalaisesta Amerikasta ja Karibian alueelta sekä kaksi Euroopasta.

(3)  I pöytäkirja havaitsemattomista sirpaleista (118 korkeaa sopimuspuolta), muutettu II pöytäkirja miinojen, ansojen ja muiden taisteluvälineiden käyttöä koskevista kielloista tai rajoituksista, niin kuin se on muutettu 3 päivänä toukokuuta 1996 (106 korkeaa sopimuspuolta), III pöytäkirja polttoaseiden käyttöä koskevista kielloista tai rajoituksista (115 korkeaa sopimuspuolta), IV pöytäkirja sokeuttavista laseraseista (109 korkeaa sopimuspuolta) ja V pöytäkirja sodan räjähtämättömistä jäänteistä (96 korkeaa sopimuspuolta). Alkuperäinen vuonna 1980 hyväksytty II pöytäkirja on myös yhä voimassa ja sillä on 95 korkeaa sopimuspuolta, joista muutama ei ole liittynyt pöytäkirjan päivitettyyn versioon.

(4)  Yleissopimuksen maailmanlaajuista soveltamista koskeva nopeutettu toimintasuunnitelma ja siihen liitetyt pöytäkirjat (CCW/CONF.IV/4/Add.1).