KANNANOTTOPYYNTÖ

ARVIOINTI/TOIMIVUUSTARKASTUS

Tämän asiakirjan tarkoituksena on antaa yleisölle ja sidosryhmille tietoa komissiossa tekeillä olevasta työstä, jotta nämä voivat antaa palautetta ja osallistua tuloksekkaasti kuulemistoimiin.

Pyydämme yleisöä ja sidosryhmiä esittämään näkemyksiään siitä, miten komissio on hahmottanut tarkastelun kohteena olevan ongelman ja sen mahdolliset ratkaisut, sekä antamaan komissiolle asian kannalta merkityksellisiä tietoja, joita niillä mahdollisesti on.

Arvioinnin nimi

Ukrainalle suunnattujen makrotaloudellisten rahoitusaputoimien (2022–2023) jälkiarviointi

Vastuupääosasto ja -yksikkö

Talouden ja rahoituksen PO – Yksikkö D2

Alustava aikataulu

(kaavailtu alkamis- ja päättymisajankohta)

KAAVAILTU ALKAMISAJANKOHTA: Vuoden 2025 kolmas neljännes

KAAVAILTU PÄÄTTYMISAJANKOHTA: Vuoden 2026 kolmas neljännes

Lisätiedot

https://ec.europa.eu/info/business-economy-euro/economic-and-fiscal-policy-coordination/international-economic-relations/macro-financial-assistance-mfa-non-eu-partner-countries_en#mfa-beneficiaries

A. Arvioinnin poliittinen tausta, tarkoitus ja laajuus

Poliittinen tausta

Makrotaloudellinen rahoitusapu on politiikkalähtöinen rahoitusväline, josta myönnetään sitomatonta ja kohdentamatonta maksutasetukea kolmansille kumppanimaille. Se muodostuu keskipitkän/pitkän aikavälin lainoista tai avustuksista tai tällaisten lainojen ja avustusten yhdistelmästä, ja sillä täydennetään yleisesti uudistuksia tukevan Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ohjelman yhteydessä myönnettyä rahoitusta.

Arvioinnissa tarkastellaan neljää Ukrainalle vuosina 2022–2023 suunnattua makrotaloudellista rahoitusaputoimea (makrotaloudellinen hätäapu, poikkeuksellinen makrotaloudellinen rahoitusapu (I ja II) ja makrotaloudellinen rahoitusapu plus), joilla katettiin Ukrainan välittömiä rahoitustarpeita Venäjän provosoimattoman ja perusteettoman hyökkäyssodan aiheuttamassa poikkeuksellisessa tilanteessa. Makrotaloudellisen rahoitusavun rakenteeseen tehtiin jouston lisäämiseksi joitakin muutoksia, jotta välinettä voitiin mukauttaa ottaen huomioon sotatilanteesta johtuvat poikkeukselliset haasteet ja suuri epävarmuus.

Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät 24. helmikuuta 2022 päätöksellä (EU) 2022/313 kaikkiaan 1,2 miljardin euron makrotaloudellisen hätäavun paketin. Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät 12. heinäkuuta 2022 päätöksellä (EU) 2022/1201 ensimmäisen poikkeuksellisen makrotaloudellisen rahoitusavun paketin, jonka määrä oli miljardi euroa. Toinen, 5 miljardin euron paketti, hyväksyttiin 20. syyskuuta päätöksellä (EU) 2022/1628. Euroopan parlamentti ja neuvosto perustivat 14. joulukuuta 2022 asetuksella (EU) 2022/2463 makrotaloudellinen rahoitusapu plus -välineen makrotaloudellisen lisärahoitusavun myöntämiseksi Ukrainalle. Tämän rahoitusapupaketin määrä oli 18 miljardia euroa.

Arviointiin sisältyy makrotaloudellisen rahoitusavun tavoitteiden, sisällön ja tulosten jälkiarviointi. Siinä tarkastellaan makrotaloudellisen rahoitusavun vaikutusta Ukrainassa avun täytäntöönpanokaudella (2022–2023).

Arviointi tehdään lakisääteisten vaatimusten täyttämiseksi. Se perustuu erityisesti päätöksen (EU) 2022/313 8 artiklan 2 kohtaan, päätöksen (EU) 2022/1201 9 artiklan 2 kohtaan, päätöksen (EU) 2022/1628 17 artiklan 2 kohtaan ja asetuksen (EU) 2022/2463 20 artiklan 2 kohtaan, jossa todetaan seuraavaa: ”Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään kahden vuoden kuluttua siitä, kun tuen saatavillaoloaika päättyy, jälkiarviointikertomuksen, jossa arvioidaan päätökseen saadun välineestä annetun unionin tuen tuloksia ja tehokkuutta ja sitä, missä määrin se on myötävaikuttanut avun tavoitteiden saavuttamiseen.”

Lisätietoja vuosina 2022–2023 toteutetuista Ukrainaa koskevista rahoitusaputoimista, muun muassa niiden tavoitteista, kestosta ja maksetusta rahoituksesta, on saatavilla talouden ja rahoituksen pääosaston verkkosivustolla osoitteessa

Makrotaloudellinen rahoitusapu Ukrainalle (europa.eu) 

Tarkoitus ja laajuus

Ukrainalle suunnattujen makrotaloudellisten rahoitusaputoimien (2022–2023) jälkiarvioinnin tavoitteena on kartoittaa, missä määrin annettu tuki oli vaikuttavaa, tehokasta, merkityksellistä ja johdonmukaista ja onko sillä saatu aikaan EU:n tason lisäarvoa, ottaen huomioon sodassa olevan maan erityistilanne. Arvioinnissa tehdään johtopäätöksiä ja hyödynnetään kokemuksia, joita on saatu Ukrainalle myönnetystä makrotaloudellisesta hätäavusta, poikkeuksellisesta makrotaloudellisesta rahoitusavusta (I & II) ja makrotaloudellinen rahoitusapu plus -välineestä annetusta tuesta sekä niiden erityisominaisuuksista, jotka liittyvät joustavuuden lisäämiseen. Lisäksi arvioidaan näiden pakettien vaikutusta Ukrainaan.

Arvioinnin tukena on riippumattoman ulkopuolisen arvioijan tekemä tutkimus.

Arvioinnin tulokset otetaan huomioon Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettavassa kertomuksessa. Lisäksi arvioinnin havaintoja ja päätelmiä käytetään hyväksi tulevissa makrotaloudellisissa rahoitusaputoimissa. Arviointi sisältyy komission viisivuotiseen arviointiohjelmaan. Arviointi tehdään päätösten (EU) 2022/313, 2022/1201 ja 2022/1628 ja asetuksen (EU) 2022/2463 vaatimusten sekä Euroopan komission paremman sääntelyn suuntaviivoissa vahvistettujen arviointia koskevien periaatteiden perusteella.

B. Sääntelyn parantaminen

Kuulemisstrategia

Tarkoitus on laatia laaja-alainen kuulemisstrategia, jossa käytetään eri menetelmien yhdistelmää.

Strategiaan sisältyy keskeisten sidosryhmien kohdennettu kuuleminen. Tässä osassa painotetaan arviointiprosessin aikana esiin nousevia keskeisiä talouspoliittisia kysymyksiä. Koska EU:n makrotaloudellisella rahoitusavulla on täsmällinen taloudellinen ja rahoituksellinen luonne, arvioinnin kohdennetussa sidosryhmien kuulemista koskevassa osassa kuullaan elimiä, joilla on tietoon perustuva taloudellinen käsitys makrotaloudellisesta avusta, sen täytäntöönpano-olosuhteista ja toimintapoliittisista tavoitteista.

Jotta makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvistä talous- ja rahoituskysymyksistä saataisiin laaja, moniulotteinen ja eri lähteistä ja eri menetelmin koottu kuva, mukana on monia kansalaisyhteiskuntaa ja erilaisia näkökulmia edustavia organisaatioita. Kuulemiseen osallistuu myös kansainvälisten rahoituslaitosten (IMF, Maailmanpankki) ja kansallisten viranomaisten virkamiehiä, jotka ovat olleet mukana makrotaloudellisen rahoitusavun ohjelmien suunnittelussa tai täytäntöönpanossa.

Kaikkien kuulemistoimien tulokset esitetään tiivistelmäraportissa, joka julkistetaan osana komission lopullisesta arvioinnista laadittavaa komission yksiköiden valmisteluasiakirjaa. Myös ulkopuolisen toimeksisaajan tutkimus julkaistaan.

Tiedonkeruu ja menetelmät

Analyysityössä on tarkoitus hyödyntää kattavasti julkisesti saatavilla olevia tietoja, Euroopan komission, IMF:n ja Maailmanpankin raportteja, Ukrainan kansallisten viranomaisten julkaisemia asiakirjoja sekä yksityistä ja akateemista tutkimusta.

Lisätietoa saadaan keskeisten sidosryhmien kohdennetusta kuulemisesta. Siihen sisältyy osittain jäsenneltyjä haastatteluja ja kyselylomakkeita. Lisäksi on tarkoitus tehdä tapaustutkimuksia makrotaloudellisen rahoitusavun käytöstä sodassa olevassa maassa sekä tietyistä makrotaloudellisiin rahoitusaputoimiin sisältyvistä rakenneuudistuksista. Kaikissa tapauksissa lähteitä yhdistellään luotettavuuden varmistamiseksi.

Arvioinnissa käytetään määrällisiä ja laadullisia menetelmiä, ja siinä keskitytään Euroopan komission paremman sääntelyn suuntaviivojen mukaisiin viiteen arviointikriteeriin, jotka ovat merkityksellisyys, tehokkuus, vaikuttavuus, johdonmukaisuus ja EU:n tasolla saatava lisäarvo. Siihen sisältyy myös sosiaalisten vaikutusten arviointi.