EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 92003E002559
WRITTEN QUESTION E-2559/03 by Robert Evans (PSE) to the Commission. Subsidies for animal transport.
KIRJALLINEN KYSYMYS E-2559/03 esittäjä(t): Robert Evans (PSE) komissiolle. Eläinten kuljetukseen myönnetyt tuet.
KIRJALLINEN KYSYMYS E-2559/03 esittäjä(t): Robert Evans (PSE) komissiolle. Eläinten kuljetukseen myönnetyt tuet.
EUVL C 70E, 20.3.2004, p. 113–113
(ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)
20.3.2004 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
CE 70/113 |
(2004/C 70 E/114)
KIRJALLINEN KYSYMYS E-2559/03
esittäjä(t): Robert Evans (PSE) komissiolle
(4. elokuuta 2003)
Aihe: Eläinten kuljetukseen myönnetyt tuet
EU:sta vietävät elävät eläimet joutuvat kestämään pitkiä ja rasittavia kuljetusmatkoja. EU on jo monen vuoden ajan tukenut tätä kärsimystä rahallisesti.
Kuinka kauan komissio aikoo jatkaa tukien myöntämistä elävien eläinten vientiin Egyptiin ja Libanoniin?
Franz Fischlerin komission puolesta antama vastaus
(26. syyskuuta 2003)
Arvoisa parlamentin jäsen esittää jälleen kerran merkittävän seikan, jota koskevia toimia komissio on hiljattain aloittanut vuonna 2002 Euroopan parlamentille esittämiensä sitoumusten perusteella.
Eläinten hyvinvointia yleensä ja varsinkin kuljetusten aikana koskevat yhteisön säännöt ovat hyvin tiukkoja. Lisäksi komissio on hiljattain hyväksynyt asetuksen (EY) N:o 639/2003 (1), jolla korvataan asetus (EY) N:o 615/1998 (2) eläinlääkärin tarkastusten ja seuraamusten tehostamiseksi tapauksissa, joissa vientitukia myönnettäessä ei noudateta elävien nautaeläinten hyvinvointia kuljetuksen aikana koskevia vaatimuksia. Tarkastuksia ja edellytyksiä sovelletaan sekä jalostuseläimiin että teuraskarjaan.
Lisäksi asetuksellaan (EY) N:o 118/2003 (3) komissio on supistanut merkittävästi elävistä eläimistä maksettavaa tukea ja säilyttänyt teuraseläinten osalta ainoastaan Libanoniin ja Egyptiin vietävien eläinten vientituet. Kulttuuriset ja uskonnolliset perinteet vaikuttavat voimakkaasti näiden kahden maan tuotantorakenteeseen ja kauppaan. Tästä syystä kyseisiin maihin viedään hyvin vähän lihaa, mutta sitäkin enemmän eläviä eläimiä.
Esimerkiksi Libanoniin suuntautuvasta kaikista eri alkuperistä lähtöisin olevasta teurastettujen tai elävien eläinten viennistä elävien eläinten osuus on lähes 80 prosenttia. Yhteisö vie näin ollen naudanlihaa Libanoniin pääosin teuraseläiminä, ja unioni on maan pääasiallinen naudanlihan toimittaja. Jos vientituesta luovuttaisiin, yhteisön eläinten kuljetuksia Libanoniin ei korvattaisi tuomalla maahan lihaa vaan tuomalla maahan teuraseläimiä muista kilpailevista maista. Itse asiassa näin tapahtui Egyptissä, jonne suuntautunut perinteinen yhteisön teurasnautojen vienti lopetettiin BSE-kriisin vuoksi, ja se korvattiin Australiasta peräisin olevien teuraseläinten tuonnilla. Näiden eläinten kuljetusajat ovat paljon pidempiä kuin Euroopasta tuotujen eläinten kuljetusajat. Yleisesti ottaen eläinten hyvinvointia koskevat säännöt ovat kolmansissa maissa lievempiä kuin yhteisössä.
Lopuksi on todettava, että vähentämällä merkittävästi mahdollisuuksia myöntää vientitukia elävien eläinten vientiin niin hyväksyttävien laatuluokkien kuin kohteidenkin osalta on omiaan parantamaan eläinten hyvinvoinnin huomioon ottamista eläinkuljetuksissa.
(1) Komission asetus (EY) N:o 639/2003, annettu 9 päivänä huhtikuuta 2003, yksityiskohtaisten sääntöjen säätämisestä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1254/1999 nojalla elävien nautaeläinten hyvinvointia kuljetuksen aikana koskevien, vientitukia myönnettäessä noudatettavien vaatimusten osalta, EUVL L 93, 10.4.2003.
(2) Komission asetus (EY) N:o 615/98, annettu 18 päivänä maaliskuuta 1998, EYVL L 82, 19.3.1998.
(3) Komission asetus (EY) N:o 118/2003, annettu 23 päivänä tammikuuta 2003, naudanliha-alan vientitukien vahvistamisesta ja maataloustuotteiden nimikkeistöstä vientitukia varten annetun asetuksen (ETY) N:o 3846/87 sekä naudanliha-alan tuonti- ja vientitodistusjärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 1445/95 muuttamisesta, EUVL L 20, 24.1.2003.