92002E0944

KIRJALLINEN KYSYMYS E-0944/02

esittäjä(t): Ilda Figueiredo (GUE/NGL) komissiolle

(9. huhtikuuta 2002)

Aihe: Eurooppa-koulut

Ensimmäinen Eurooppa-koulu perustettiin vuonna 1953 EHTY:n virkamiesten muodostaman ryhmän aloitteesta yhteisön toimielinten ja Luxemburgin hallituksen tuella. Tästä pedagogisesta, äidinkieleltään ja kansallisuudelta erilaisia lapsia koskevasta hankkeesta saadun kokemuksen perusteella jäsenvaltiot päättivät vuonna 1957 perustaa Luxemburgiin ensimmäisen virallisen Eurooppa-koulun ja allekirjoittaa asiaan liittyvän pöytäkirjan.

Perustamisestaan lähtien koulujen lukumäärä on kasvanut asteittain. Nykyään kolme kymmenestä Eurooppa-koulusta sijaitsee Brysselissä, jotta voitaisiin vastata lukuisiin pyyntöihin, jotka koskevat pääsääntöisesti yhteisön toimielinten toimihenkilöiden ja virkamiesten lasten kouluun pääsyä. Ottaen huomioon, että kyseiset virkamiehet ja toimihenkilöt, jotka on kutsuttu hoitamaan mahdollisimman tehokkaasti äärimmäisen vastuunalaisia tehtäviä, joutuvat työskentelemään kotimaidensa ulkopuolella, mahdollisuus turvata heidän lapsilleen heidän kotimaansa koulutustasoa vastaava opetus on ensisijaisen tärkeä.

Kuitenkin äskettäin monet Brysselin kolmea Eurooppa-koulua käyvien lasten vanhemmat ovat saaneet kesken lukuvuoden Eurooppa-koulujen kouluneuvostolta päätöksen, jossa heille ilmoitettiin, että heidän lapsensa siirrettäisiin syyskuusta 2000 lähtien pois koulusta kunnioittamatta mitenkään vanhempien tekemiä valintoja, jotka koskevat heidän lastensa pedagogisia etuja ja omia ammatillisia velvollisuuksiaan.

Tämän takia pyydän komissiolta seuraavia tietoja:

1. Katsooko komissio, että Eurooppa-koulut, etenkin Brysselissä, tyydyttävät Euroopan unionin virkamiesten ja toimihenkilöiden tarpeet ja ottavat huomioon lasten oikeudet?

2. Millä perusteella oppilaat jaetaan Brysselin kolmeen Eurooppa-kouluun? Otetaanko vanhempien tekemä valinta huomioon? Jos ei, niin miksi?

3. Eurooppa-koulujen hallintoon liittyen tiedustelen erityisesti seuraavia asioita:

- Miten kouluja rahoitetaan ja mikä on kunkin rahoittajan osuus?

- Ketkä ovat Eurooppa-koulujen kouluneuvoston jäseniä?

- Miten päätösvalta on jaettu Eurooppa-koulujen kouluneuvostossa?

- Mikä on komission tehtävä Eurooppa-koulujen kouluneuvostossa ja kuinka monta ääntä sillä on neuvostossa käytettävänään?

Neil Kinnockin komission puolesta antama vastaus

(22. toukokuuta 2002)

1. Komissio katsoo, että Eurooppa-koulut ovat tähän saakka toimineet menestyksekkäästi vastatessaan unionin toimielinten virkamiesten ja muun henkilöstöntarpeisiin ja että oppilaiden oikeudet on otettu hyvin huomioon. Kuten kaikkien laitosten kaikissa maissa, Eurooppa-koulujen on kuitenkin väistämättä toimittava käytettävissä olevien resurssien ja niitä koskevien säädösten asettamissa rajoissa.

2. Vanhemmilla on vapaus anoa, missä kolmesta Brysselin Eurooppa-koulusta heidän lapsensa saavat opetusta. Jos kysyntää on enemmän kuin vapaita paikkoja, koulujen on luonnollisesti pakko suorittaa valinta, joka perustuu oppilaiden kotien läheisyyteen ja siihen, onko oppilaan sisaruksia oppilaana kyseisessä koulussa.

Joidenkin lasten syyskuussa 2002 tapahtuvan koulunvaihdon tausta on seuraavanlainen: Ixellesissä sijaitseva Brysselin III koulu perustettiin lievittämään tilanahtautta Ucclessä sijaitsevassa Brysselin I koulussa ja Woluwéssä sijaitsevassa Brysselin II koulussa. Molemmat koulut olisivat olleet tuolloin erityisen täynnä. Eurooppa-koulujen johtokunta (jonka jäsenistä esitetään tiedot jäljempänä) jakoi 28.29. huhtikuuta 1998 pidetyssä kokouksessaan kieliosastot uudelleen Brysselin kolmen koulun välillä noudattaen ensisijaisesti maantieteellisen tasapainon ja käytettävissä olevien resurssien järkevän hyödyntämisen periaatteita. Samaan aikaan merkittävät korjaus- ja kunnostustyöt edellyttivät, että Brysselin I koulun oli siirrettävä tilapäisesti joitakin luokkia Ucclesta Ixellesiin. Syyskuussa 2002 Brysselin I koulun jäljellä olevat luokat, jotka ovat vielä Brysselin III koulussa, palaavat Uccleen, ja Brysselin III koulu saa oman täysimääräisen ala-asteen järjestelmänsä, johon kuuluu joitakin oppilaita Brysselin I ja II koulusta.

Kaikki nämä toimenpiteet ovat valitettavasti mutta väistämättä edellyttäneet henkilöstön ja oppilaiden siirtymistä. Näistä siirroista huolehtimiseksi Eurooppa-koulujen johtokunnan virallinen edustaja perusti kolmen Brysselin koulun koordinoidun hallintoryhmän. Ryhmässä ovat mukana rehtorit sekä henkilöstön ja vanhempien järjestöjen edustajia.

Kun kävi ilmi, että vanhempia, jotka olisivat vapaaehtoisia siirtämään lapsensa toiseen kouluun, oli liian vähän tarvittavien siirtojen toteuttamiseksi, laadittiin siirtostrategia käyttäen perustana objektiivisia kriteerejä, kuten koulun kapasiteettia, sisarusten oppilaana oloa koulussa sekä kodin läheisyyttä. Siirroista päätettiin käyttäen perustana vanhempien koululle toimittamia tietoja sisarusten koulunkäynnistä ja perheen kodin sijainnista. Erityistapauksia varten käynnistettiin siirtovalituksia koskeva menettely. Tehtyjä valituksia tarkasteli yksittäin hallinnon edustajista ja oppilaiden vanhempien edustajista koostuva lautakunta kussakin koulussa.

3. Eurooppa-koulujen rahoitus tapahtuu seuraavasti: Jäsenvaltiot maksavat palkkaa jäsenvaltioista lähetetyille opettajille (22 prosenttia). Oppilailta, jotka eivät ole yhteisön virkamiesten lapsia, peritään koulumaksuja, ja lähetetyn henkilöstön palkasta tehdään vähennyksiä, kuten tilapäinen maksu (19 prosenttia). Komission talousarviosta maksetaan tasapainottava määrärahaerä (59 prosenttia). Koulujen isäntävaltiot maksavat erityisen rahoitusosuuden koulurakennusten ja laitteiden hankkimista ja kunnossapitoa varten Eurooppa-koulujen johtokunnan kunkin kyseisen jäsenvaltion kanssa allekirjoittamien sopimusten mukaisesti.

Eurooppa-koulujen johtokunnan muodollisia jäseniä ovat kaikkien EU:n jäsenvaltioiden ministerit, jotka vastaavat koulutuksesta ja/tai kulttuurisuhteista ulkomaiden kanssa, sekä yksi komission jäsen. Myös Euroopan patenttivirastolla on edustaja ja äänioikeus johtokunnan kokouksissa kaikissa Münchenin Eurooppa-koulua koskevissa asioissa. Vanhempien tai opettajien edustajien jäsenyydestä johtokunnassa ei ole määräyksiä.

Johtokunta tekee päätökset pedagogisista ja talousarvioon liittyvistä asioista yksimielisillä päätöksillä ja hyväksyy päätökset hallinnollisista asioista kahden kolmasosan enemmistöllä. Kullakin jäsenellä on yksi ääni kaikissa asioissa.

Tämän hallitusten välisen organisaation jäsenenä komissiolla on ainoastaan yksi ääni 16:sta. Toimiessaan johtokunnassa komissio tekee parhaansa varmistaakseen, että unionin toimielinten virkamiesten ja muun henkilöstön tarpeisiin vastataan täysin, mutta luonnollisesti komission toimivalta ja vastuu vastaavat sitä seikkaa, että sen edustaja on yksi 16 johtokunnan jäsenestä.