91997E3619

KIRJALLINEN KYSYMYS P-3619/97 komissiolle esittäjä(t): Riccardo Garosci (UPE) (10. marraskuuta 1997)

Aihe: Polttoaineen vähittäismyyjien tilanne

Polttoaineen vähittäismyyjien vähäinen suoja Euroopassa on vakavasti heikentänyt heidän asemaansa öljyalalla. Tästä aiheutuu työttömyyttä ja huomattavia sosiaalisia ongelmia. Mihin toimiin komissio aikoo asian osalta ryhtyä?

Onko komissio tietoinen siitä, että Italian hallitus on antamassa valtuusasetusta ¨polttoaineen jakelualan järkeistämiseksi¨, mikä käytännössä estäisi bensiinin myyjiä (7 artikla) ilmoittamasta polttoainetta toimittavaa yhtiötä? Tällainen kielto olisi jyrkässä ristiriidassa öljyalaa hallinnoivien ja alan yritysten etujen kanssa ja sillä loukattaisiin kuluttajien oikeutta saada tietoa, minkä EU on aina taannut (Maastrichtin sopimuksen 129 artikla, jota on muutettu ja vahvistettu Amsterdamin sopimuksen 27 kohdalla).

Komission jäsenen Karel Van Miertin komission puolesta antama vastaus (11. joulukuuta 1997)

Komission saamien tietojen perusteella näyttää siltä, että useimmissa jäsenvaltioissa on meneillään rakennesopeutus, jonka myötä huoltoasemien määrä alkoi joitakin vuosia sitten laskea samalla kun niiden tarjoamat palvelut monipuolistuivat.

EY:n perustamissopimuksen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta on lisäksi olemassa ryhmäpoikkeusasetus (komission asetus (ETY) N:o 1984/83, annettu 22 päivänä kesäkuuta 1983, perustamissopimuksen 85 artiklan 3 kohdan soveltamisesta yksinmyyntisopimusten ryhmiin ((EYVL L 173, 30.6.1983; oikaisu EYVL:ssä L 281, 13.10.1983. ))), joka kattaa muun muassa yksinostolausekkeen sisältävät öljytuotteiden myyntisopimukset. Tällaiset sopimukset, jotka kuuluvat todennäköisesti EY:n perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohdan mukaisen sopimuskiellon piiriin, vapautetaan tästä kiellosta sillä edellytyksellä, että ne täyttävät kyseisessä asetuksessa luetellut edellytykset.

Tämän asetuksen ansiosta kansalliset kilpailuviranomaiset ja kansalliset tuomioistuimet ovat toimivaltaisia soveltamaan näihin sopimuksiin kaikkia yhteisön kilpailusääntöjä. Tällaisen asetuksen yhtenä tavoitteena onkin antaa kansallisille viranomaisille mahdollisuus varmistaa yhteisön kilpailulainsäädännön noudattaminen, sillä kansalliset viranomaiset toimivat yleensä lähempänä laajuudeltaan pääasiassa kansallisia polttoaineiden jakelumarkkinoita.

Komissio on lisäksi julkaissut Euroopan yhteisön kilpailupolitiikan vertikaalisia rajoituksia koskevan vihreän kirjan ((Asiak. KOM(96) 721 lopullinen. )), jossa käsitellään erityisesti myyntisopimuksia. Tämän vihreän kirjan tavoitteena oli tarkastella laajalti erilaisia vaihtoehtoja tulevaisuuden kilpailupolitiikaksi tällaisten sopimustyyppien osalta. Asianomaiset osapuolet ovat keskustelleet laajalti näistä vaihtoehdoista. Tästä keskustelusta tehtävien päätelmien on oltava perustana niille toimille, joita komission on ehdotettava esimerkiksi edellä mainitun ryhmäpoikkeusasetuksen lakattua olemasta voimassa 31. joulukuuta 1999 ((Voimassaoloaikaa pidennetty perustamissopimuksen 85 artiklan 3 kohdan soveltamisesta yksinmyynti- ja yksinostosopimusten ryhmiin annettujen asetusten (ETY) N:o 1983/83 ja (ETY) N:o 1984/83 muuttamisesta 30 päivänä heinäkuuta 1997 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1582/97, EYVL L 214, 6.8.1997. )).

Komission mielestä se seikka, että huoltoasemat jakelisivat tuotteita omalla tuotemerkillään, ei välttämättä estäisi kuluttajia saamasta tietoja eikä olisi ristiriidassa polttoaineyhtiöiden etujen kanssa.