Kanne 17.6.2008 — Luxemburg v. komissio

(Asia T-232/08)

(2008/C 209/104)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Luxemburgin suurherttuakunta (asiamiehet: F. Probst ja asianajaja M. Theisen)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio

Vaatimukset

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vaatii Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosastosta ja Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä yhteisörahoituksen ulkopuolelle 8.4.2008 tehdyn komission päätöksen 2008/321/EY (1) kumoamista siltä osin kuin siinä jätetään yhteisörahoituksen ulkopuolelle tietyt Luxemburgin menot varainhoitovuosien 2004 ja 2005 osalta.

Siltä osin kuin on kyse tuensaajiin kohdistettujen, paikalla tehtyjen tarkastusten suunnittelusta, kantaja väittää, että komissio arvosteli sitä virheellisesti siitä, että se suoritti suurimman osan tarkastuksista samaan aikaan vuodesta sen sijaan, että se olisi jakanut ne koko vuodelle, ja ilman, että se otti huomioon ihanteellista ajankohtaa tiettyjen sitoumusten tarkastamiseksi.

Kantaja väittää lisäksi, että toisin kuin komissio väitti sovitteluelimessä oikeudenkäyntiä edeltävän vaiheen aikana, paikalla tehdyt tarkastukset koskivat tosiasiallisesti kaikkia tuensaajan sitoumuksia ja velvollisuuksia sen velvoitekauden alusta alkaen.

Paikalla tehtyjä tarkastuksia koskevien asiakirjojen osalta kantaja katsoo, että vain se seikka, että tarkastuksista laaditut kertomukset eivät ole riittävän yksityiskohtaiset, kuten komissio väitti oikeudenkäyntiä edeltäneen menettelyn aikana, ei merkitse ipso facto, että tarkastuksia ei tehty, eikä se osoita sellaisen taloudellisen riskin olemassaoloa, joka on omiaan johtamaan kiinteämääräisen oikaisun soveltamiseen.

Lopuksi kantaja väittää, että se, että seuraamuksia ei sovelleta tapauksissa, joissa tuensaajien on todettu ilmoittaneen liian korkeita summia, ei voi olla perustana 5 prosentin kiinteämääräiselle oikaisulle, koska sääntöjenvastaisten menojen todellinen määrä voidaan määritellä tarkasti. Lisäksi sääntöjenvastaisten menojen määrä on kantajan mukaan erittäin vähäinen yhteisöjen maksamaan kokonaissummaan nähden.

(1)  Tiedoksiannettu numerolla K(2008) 1283, EUVL L 109, s. 35.