EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 24.8.2020

COM(2020) 426 final

2020/0195(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

ETA-sopimuksella perustetussa sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta mainitun sopimuksen käsitteen ”alkuperätuotteet” määritelmää ja hallinnollisen yhteistyön menetelmiä koskevan pöytäkirjan 4 muuttamiseen

PERUSTELUT

1.Ehdotuksen kohde

Tämä ehdotus koskee ETA-sopimuksen sekakomiteassa unionin puolesta otettavaa kantaa ETA-sopimuksen pöytäkirjan 4 muuttamista koskevan päätöksen suunniteltuun hyväksymiseen.

2.Ehdotuksen tausta

2.1.Sopimus Euroopan talousalueesta (”ETA-sopimus”)

ETA-sopimuksen 1 tavoitteena on edistää sopimuspuolten välisten kaupallisten ja taloudellisten suhteiden jatkuvaa ja tasapainoista vahvistumista yhdenvertaisten kilpailun edellytysten pohjalta sekä samojen sääntöjen noudattamista yhdenmukaisen Euroopan talousalueen, jäljempänä ’ETA’, luomiseksi. Sopimus tuli voimaan 1. tammikuuta 1994.

2.2.Sekakomitea

ETA-sopimuksen 92 artiklan määräysten mukaisesti perustettu sekakomitea voi päättää muuttaa käsitteen ”alkuperätuotteet” määritelmää ja hallinnollisen yhteistyön menetelmiä koskevan pöytäkirjan 4 määräyksiä. Sekakomitea koostuu ETA-osapuolten edustajista. Sekakomitea laatii päätöksensä ja suosituksensa yhteisymmärryksessä yhtenäisinä toimivien Euroopan unionin ja EFTA-valtioiden kanssa.

2.3.Sekakomitean suunniteltu säädös

Sekakomitean on määrä hyväksyä seuraavassa kokouksessaan tai kirjeenvaihtona päätös, jäljempänä ’suunniteltu säädös’, käsitteen ”alkuperätuotteet” määritelmää ja hallinnollisen yhteistyön menetelmiä koskevan pöytäkirjan 4 määräysten muuttamisesta.

Suunnitellun säädöksen tarkoituksena on muuttaa käsitteen ”alkuperätuotteet” määritelmää ja hallinnollisen yhteistyön menetelmiä koskevan pöytäkirjan 4 määräyksiä.

Suunnitellusta säädöksestä tulee osapuolia sitova ETA-sopimuksen 103 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

3.Unionin puolesta otettava kanta

Etuuskohteluun oikeuttavia Paneurooppa–Välimeri-alkuperäsääntöjä koskevassa alueellisessa yleissopimuksessa, jäljempänä ’yleissopimus’, vahvistetaan sellaisten tavaroiden alkuperää koskevat määräykset, joilla käydään kauppaa sopimuspuolten välillä tehtyjen asiaankuuluvien sopimusten nojalla. EU, Norja ja Liechtenstein allekirjoittivat yleissopimuksen 15. kesäkuuta 2011 ja Islanti 30. kesäkuuta 2011.

EU talletti hyväksymisasiakirjansa yleissopimuksen tallettajalle 26. maaliskuuta 2012, Norja 9. marraskuuta 2011, Islanti 12. maaliskuuta 2012 ja Liechtenstein 28. marraskuuta 2011. Näin ollen yleissopimus tuli voimaan sen 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti EU:n ja Islannin osalta 1. toukokuuta 2012 ja Norjan ja Liechtensteinin osalta 1. tammikuuta 2012.

Edelleen käynnissä olevassa yleissopimuksen muuttamista koskevassa prosessissa on saavutettu uudet nykyaikaistetut säännöt ja joustavammat alkuperäsäännöt. Yleissopimuksen virallinen muuttaminen edellyttää sopimuspuolten yksimielisyyttä. Se, että eräät sopimuspuolet vastustavat muutosta, saattaa viivästyttää hyväksymistä. Kun lisäksi otetaan huomioon sopimuspuolten ja sellaisten sopimuspuolissa noudatettavien sisäisten menettelyjen lukumäärä, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan äänestää virallisesta hyväksymisestä ja valmistella muutettujen sääntöjen voimaantuloa, muutetun yleissopimuksen soveltamiselle ei voida vahvistaa selkeää alkamispäivää.

Tätä taustaa vasten ETA-osapuolet ovat pyytäneet, että muutettujen sääntöjen soveltaminen aloitettaisiin mahdollisimman pian vaihtoehtona nykyisten sääntöjen soveltamiselle, kunnes muutosprosessin tulos on selvillä. Pyynnön sisältö esitetään tarkemmin jäljempänä.

EU:n ja ETA-osapuolten on tarkoitus soveltaa näitä vaihtoehtoisia alkuperäsääntöjä väliaikaisesti ja kahdenvälisesti yleissopimuksen muutoksen tekemiseen ja voimantuloon asti. Niitä on tarkoitus soveltaa vaihtoehtona yleissopimuksen sääntöjen soveltamiselle, sillä yleissopimuksen määräykset eivät rajoita sopimuspuolten välisissä asiaankuuluvissa sopimuksissa ja muissa asiaankuuluvissa kahdenvälisissä sopimuksissa vahvistettujen periaatteiden noudattamista. Näin ollen näistä säännöistä ei tehdä pakollisia, vaan talouden toimijat voivat soveltaa niitä vapaaehtoisesti, jos ne haluavat saada kyseisten sääntöjen mukaiset etuudet yleissopimusten mukaisten etuuksien sijaan. Niillä ei ole tarkoitus muuttaa yleissopimusta, jota sovelletaan edelleen sopimuspuolten välillä, eikä niillä muuteta yleissopimuksen mukaisia sopimuspuolten oikeuksia ja velvoitteita.

Neuvoston olisi vahvistettava sekakomiteassa otettava EU:n kanta.

Siltä osin kuin ehdotetut muutokset koskevat nykyistä yleissopimusta, ne ovat luonteeltaan teknisiä eivätkä vaikuta tällä hetkellä voimassa olevan alkuperäsääntöjä koskevan pöytäkirjan sisältöön. Sen vuoksi niistä ei tarvitse tehdä vaikutustenarviointia.

3.1.Vaihtoehtoisten alkuperäsääntöjen yksityiskohdat

Vaihtoehtoisten alkuperäsääntöjen käyttöönottoa koskevilla muutosehdotuksilla alkuperäsäännöistä tehtäisiin joustavampia ja ajantasaisempia samaan tapaan kuin mitä unioni on jo sopinut muissa kahdenvälisissä sopimuksissa (EU:n ja Kanadan välinen laaja-alainen talous- ja kauppasopimus, EU:n ja Vietnamin välinen vapaakauppasopimus, EU:n ja Japanin välinen talouskumppanuussopimus sekä EU:n ja Eteläisen Afrikan kehitysyhteisön kumppanuusvaltioiden välinen talouskumppanuussopimus) tai etuusjärjestelyissä (yleinen tullietuusjärjestelmä). Tärkeimmät muutokset olisivat seuraavat:

a)Kokonaan tuotetut tuotteet – aluksia koskevat edellytykset

Vaihtoehtoisissa säännöissä olevat ns. aluksia koskevat edellytykset ovat yksinkertaisempia ja joustavampia. Nykyisestä tekstistä (5 artikla) on poistettu tiettyjä edellytyksiä (kuten erityiset miehistöä koskevat vaatimukset); lisäksi muita edellytyksiä on muutettu joustavuuden lisäämiseksi (omistajuus).

b)Riittävä valmistus tai käsittely – keskiarvo

Ehdotetuissa vaihtoehtoisissa säännöissä (4 artikla) viejälle annetaan mahdollisuus pyytää tulliviranomaisilta lupaa laskea noudettuna-hinta ja ei-alkuperäainesten arvo keskiarvon perusteella kustannusten ja valuuttakurssien vaihtelujen huomioon ottamiseksi. Tämä auttaisi viejiä ennakoimaan tilanteet helpommin.

c)Poikkeama

Nykyinen poikkeama (6 artikla) on 10 prosenttia tuotteen noudettuna-hinnasta.

Ehdotetussa tekstissä (5 artikla) maataloustuotteille myönnettäisiin 15 prosentin poikkeama tuotteen nettopainosta ja teollisuustuotteille 15 prosentin poikkeama tuotteen noudettuna-hinnan arvosta.

Painoa koskeva poikkeama tekee arviointiperusteesta objektiivisemman, ja 15 prosentin kynnysarvon katsotaan saavan aikaan riittävän lievennyksen. Sillä varmistetaan myös, että hyödykkeiden kansainvälinen hintavaihtelu ei vaikuta maataloustuotteiden alkuperään.

d)Kumulaatio

Ehdotettu teksti (7 artikla) sisältää edelleen kaikkia tuotteita koskevan diagonaalisen kumulaation sillä edellytyksellä, että kumulaation osallistuvat kumppanit hyväksyvät samat vaihtoehtoiset alkuperäsäännöt. Lisäksi siinä määrätään kaikkia muita tuotteita kuin harmonoidun järjestelmän 50–63 ryhmän tekstiilituotteita ja vaatteita koskevasta yleisestä täyskumulaatiosta.

Ehdotettu teksti sisältää myös harmonoidun järjestelmän 50–63 ryhmän tuotteita koskevan kahdenvälisen täyskumulaation. ETA-osapuolet voivat myöhemmin laajentaa yleisen täyskumulaation koskemaan myös harmonoidun järjestelmän 50–63 ryhmän tuotteita.

e)Kirjanpidollinen erottelu

Nykyisissä säännöissä (yleissopimuksen 20 artikla) tulliviranomaiset voivat antaa luvan kirjanpidolliseen erotteluun, jos ”erillisvarastointi aiheuttaa huomattavia kustannuksia tai merkittäviä vaikeuksia”. Muutetun säännön (12 artikla) mukaan tulliviranomaiset voivat antaa luvan kirjanpidolliseen erotteluun, ”jos keskenään korvattavissa olevia alkuperä- ja ei-alkuperäaineksia käytetään”.

Viejän ei enää tarvitse perustella kirjanpidollista erottelua koskevaa pyyntöään sillä, että erillisvarastointi aiheuttaisi huomattavia kustannuksia tai merkittäviä vaikutuksia; keskenään korvattavissa olevien ainesten käyttö on riittävä peruste.

Kun sokeri katsotaan ainekseksi tai valmiiksi tuotteeksi, alkuperä- ja ei-alkuperäainesten varastojen ei enää tarvitse olla fyysisesti erillään.

f)Alueperiaate

Nykyisten sääntöjen (12 artikla) mukaan tietty valmistus tai käsittely voidaan tehdä alueen ulkopuolella tietyin edellytyksin. Tämä ei kuitenkaan koske tekstiilien kaltaisia harmonoidun järjestelmän 50–63 ryhmän tuotteita. Tämä tekstiilejä koskeva rajoitus on poistettu ehdotetuista säännöistä (12 artikla).

g)Muuttumattomuus

Ehdotetussa muuttumattomuussäännössä (14 artiklan) sopimuspuolten välisille alkuperätuotteiden siirroille myönnetään enemmän lievennyksiä. Sen myötä poistuisivat tilanteet, joissa tuotteille, joiden alkuperästä ei ole epäilystä, ei myönnetä tuontietuustullia, koska suoraa kuljettamista koskevat viralliset vaatimukset eivät täyty.

h)Tullinpalautuksen tai tulleista vapauttamisen kieltäminen

Nykyisissä säännöissä (15 artikla) tullinpalautuksen kieltämistä koskevaa yleistä periaatetta sovelletaan kaikkien tuotteiden valmistuksessa käytettäviin aineksiin. Ehdotetuissa säännöissä (16 artikla) kaikkia tuotteita koskeva kielto poistetaan, lukuun ottamatta harmonoidun järjestelmän 50–63 ryhmän tuotteiden valmistuksessa käytettäviä aineksia. Tekstissä on kuitenkin myös eräitä poikkeuksia näitä tuotteita koskevaan tullinpalautuskieltoon.

i)Alkuperäselvitys

Muutoksen myötä käytetään vain yhtä alkuperäselvitystä (EUR.1-tavaratodistus tai alkuperäilmoitus) sen sijaan, että olisi esitettävä sekä EUR.1- että EUR.MED-tavaratodistus. Tämä yksinkertaistaa järjestelmää huomattavasti. Sen uskotaan myös parantavan sääntöjen noudattamista talouden toimijoiden keskuudessa, koska monimutkaisista säännöistä johtuvat virheet poistuisivat, ja helpottavan tulliviranomaisten hallinnointityötä. Sillä ei myöskään uskota olevan vaikutuksia alkuperäselvitysten tarkastuskapasiteettiin, vaan se säilyisi ennallaan.

Ehdotetut säännöt (17 artikla) sisältävät myös mahdollisuuden ottaa käyttöön rekisteröityjen viejien järjestelmä (REX). Tällaiset yhteiseen tietokantaan rekisteröidyt viejät laativat itse alkuperävakuutukset eikä valtuutettuja viejiä koskevaa menettelyä tarvitse noudattaa. Alkuperävakuutuksella on sama oikeudellinen arvo kuin alkuperäilmoituksella tai EUR.1-tavaratodistuksella.

Ehdotetuissa säännöissä annettaisiin myös mahdollisuus sopia sellaisen alkuperäselvityksen käytöstä, joka on annettu ja/tai toimitettu sähköisesti.

Jotta vaihtoehtoisten sääntöjen mukaiset alkuperätuotteet voitaisiin erottaa yleissopimuksen mukaisista alkuperätuotteista, vaihtoehtoisiin sääntöihin pohjautuvissa alkuperätodistuksissa ja kauppalaskuilmoituksissa on oltava maininta sovelletuista säännöistä.

j)Alkuperäselvityksen voimassaolo

Alkuperäselvityksen voimassaoloa ehdotetaan pidennettäväksi nykyisestä 4 kuukaudesta 10 kuukauteen. Tämän uskotaan saavan aikaan osapuolten välillä tapahtuvissa alkuperätuotteiden siirroissa tarvittavat lievennykset.

3.2.Nimikekohtaiset säännöt

3.2.1.Maataloustuotteet

a)Arvo ja paino

Aiemmin alkuperäainesten rajat ilmaistiin arvona. Uudet rajat ilmaistaan painona, jotta hintojen ja valuuttakurssien vaihtelun vaikutukset vältettäisiin (esim. harmonoidun järjestelmän ex 19 ja 20 ryhmä sekä nimikkeet 2105 ja 2106) ja tietyt sokeria koskevat rajat poistettaisiin (esim. 8 ryhmä ja nimike 2202).

Vaihtoehtoisissa säännöissä kynnysarvo korotetaan nykyisestä 20 prosentista 40 prosenttiin, ja niillä otettaisiin käyttöön tiettyjä nimikkeitä koskeva mahdollisuus ilmaista rajat joko arvona tai painona. Muutokset koskevat erityisesti seuraavia HS-ryhmiä ja -nimikkeitä: ex 1302, 1704 (raja voidaan ilmaista joko arvona tai painona), 18 (1806: raja voidaan ilmaista joko arvona tai painona), 1901.

b)Hankintamallien mukauttaminen

Muille maataloustuotteille (kuten kasviöljyt, pähkinät ja tupakka) vahvistetaan joustavammat säännöt, jotka on mukautettu nykyiseen taloustilanteeseen. Tämä koskee erityisesti harmonoidun järjestelmän 14, 15, 20 (myös nimike 2008), 23 ja 24 ryhmää. Vaihtoehtoisilla säännöillä saavutetaan tasapaino alueellisten ja globaalien hankintojen välillä esim. 9 ja 12 ryhmässä. Sääntöjä on yksinkertaistettu (poikkeusten vähentäminen) 4, 5, 6, 8 ja 11 ryhmässä sekä ex 13 ryhmässä.

3.2.2.Teollisuustuotteet (lukuun ottamatta tekstiilejä)

Ehdotettu kompromissiratkaisu sisältää huomattavia muutoksia nykyisiin sääntöihin

- nykyisessä ryhmäsäännössä asetetaan kaksi kumulatiivista edellytystä useille tuoteluokille. Vastedes tällaisia edellytyksiä on vain yksi (harmonoidun järjestelmän 74, 75, 76, 78 ja 79 ryhmä);

- useat ryhmäsäännöstä poikkeavat erityissäännöt on poistettu (harmonoidun järjestelmän 28, 35, 37, 38 ja 83 ryhmä). Tällainen horisontaalisempi lähestymistapa helpottaa sekä toimijoiden että tullin toimintaa;

- nykyiseen ryhmäsääntöön lisätään vaihtoehtoinen sääntö, jolloin viejällä on enemmän valinnanvaraa alkuperävaatimuksen täyttämiselle (27, 40, 42, 44, 70, 83, 84 ja 85 ryhmä).

Kaikkien näiden muutosten myötä nimikekohtaisista säännöksistä saadaan ajantasaisemmat ja nykyaikaisemmat, mikä yleisesti ottaen helpottaa alkuperäaseman saamista koskevien vaatimusten täyttämistä. Lisäksi edellä mainittu mahdollisuus käyttää tietyn ajan keskiarvoa noudettuna-hinnan ja ei-alkuperäainesten arvon laskemisessa yksinkertaistaa viejien tilannetta entisestään.

3.2.3.Tekstiilit

Tekstiilejä ja vaatteita koskevia uusia vaihtoehtoja on otettu käyttöön ulkoisen jalostuksen ja poikkeamien osalta. Tekstiin on lisätty myös uusia alkuperän saamiseen oikeuttavia prosesseja erityisesti kankaiden osalta. Tämän uskotaan helpottavan tuotteiden saatavuutta. Kahdenvälistä täyskumulaatiota sovellettaisiin vastedes myös näihin tuotteisiin. Tällaisessa kumulaatiossa tekstiiliaineksille suoritetut käsittelyt (esim. neulominen ja kehrääminen) voidaan ottaa huomioon kumulaatiovyöhykkeellä tapahtuvassa tuotantoprosessissa.

4.Oikeusperusta

4.1.Aineellinen oikeusperusta

4.1.1.Periaatteet

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 218 artiklan 9 kohdassa määrätään päätöksistä ”sopimuksella perustetussa elimessä unionin puolesta esitettävien kantojen vahvistamisesta, silloin kun tämän elimen on annettava säädöksiä, joilla on oikeusvaikutuksia, lukuun ottamatta säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan sopimuksen institutionaalisia rakenteita”.

Ilmaisu ’säädökset, joilla on oikeusvaikutuksia’ käsittää myös sellaiset säädökset, joilla on oikeusvaikutuksia kyseiseen elimeen sovellettavan kansainvälisen oikeuden nojalla. Se kattaa myös välineet, joilla ei ole sitovaa vaikutusta kansainvälisen oikeuden nojalla, mutta jotka ”voivat vaikuttaa ratkaisevasti sen säännöstön sisältöön, jonka unionin lainsäätäjä antaa” 2 .

4.1.2.Soveltaminen käsillä olevassa asiassa

Sekakomitea on sopimuksella eli ETA-sopimuksella perustettu elin.

Säädös, joka sekakomitean on määrä antaa, on säädös, jolla on oikeusvaikutuksia. Suunnitellusta säädöksestä tulee sitova kansainvälisen lainsäädännön nojalla ETA-sopimuksen 103 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Suunnitelluilla säädöksillä ei täydennetä eikä muuteta ETA-sopimuksen institutionaalisia rakenteita.

Sen vuoksi päätösehdotuksen menettelyllinen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohta.

4.2.Aineellinen oikeusperusta

4.2.1.Periaatteet

SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan nojalla annettavan päätöksen aineellinen oikeusperusta määräytyy ensisijaisesti sen suunnitellun säädöksen tavoitteen ja sisällön perusteella, jota unionin puolesta otettava kanta koskee.

4.2.2.Soveltaminen käsillä olevassa asiassa

Suunnitellun säädöksen pääasiallinen tavoite ja sisältö koskevat yhteistä kauppapolitiikkaa.

Sen vuoksi päätösehdotuksen aineellinen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 207 artiklan 4 kohta.

4.3.Päätelmä

Päätösehdotuksen oikeusperustan olisi oltava SEUT-sopimuksen 207 artiklan 4 kohdan ensimmäinen alakohta yhdessä SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan kanssa.

5.Talousarviovaikutukset

Vaihtoehtoisten alkuperäsääntöjen käyttöönottoa koskevat muutosehdotukset perustuvat alkuperäsääntöjen uudistamisen periaatteeseen, ja niiden tarkoituksena on saattaa kyseiset säännöt vastaamaan hiljattain tehdyissä vapaakauppasopimuksissa määrättyjä uusia suuntauksia. PEM-yleissopimuksen muutetuilla säännöillä lähinnä yksinkertaistetaan ja nykyaikaistetaan tullimenettelyjä, kuten

Riittävä valmistus tai käsittely – keskiarvo: viejien on helpompi ennakoida tilanteita, kun noudettuna-hinta ja ei-alkuperäainesten arvo lasketaan keskiarvon perusteella markkinoiden vaihtelut huomioon ottaen

Alkuperäselvitys: alkuperäselvityksiä yksinkertaistetaan, koska vastedes vain EUR.1-tavaratodistusta käytetään alkuperätodistuksena

Alkuperäselvityksen voimassaolo: alkuperätuotteiden siirtoja kevennetään pidentämällä alkuperäselvitysten voimassaoloaikaa 4 kuukaudesta 10 kuukauteen.

Näillä PEM-yleissopimukseen tehtävillä muutoksilla ei ole mitattavissa olevaa vaikutusta EU:n talousarvioon, koska niiden soveltamisala koskee pääasiassa kaupan helpottamista ja tulliviranomaisten nykyaikaisten käytäntöjen vahvistamista. Niillä otettaisiin käyttöön valinnaisia helpotuksia aloilla, jotka kuuluvat edelleen viranomaisten toimivaltaan, vaikuttamatta sääntöjen sisältöön (kirjanpidollinen erottelu, alkuperäselvitykset, keskiarvotus). Jotkin yksinkertaistukset (kuten alusten arviointiperusteiden lieventäminen) parantavat ennustettavuutta poistamalla edellytykset, joita tulliviranomaisten on tällä hetkellä vaikea valvoa, kun taas muut yksinkertaistukset (muuttamattomuus) koskevat logistiikkaa vaikuttamatta sääntöjen sisältöön.

Vaikka tullinpalautusta koskevia määräyksiä muutetaan, tullinpalautuskieltoa sovelletaan edelleen tekstiili- ja vaatetusalalla, joka on jatkossakin yksi tärkeimmistä PEM-vyöhykkeen kaupan aloista. Muutetuilla säännöillä kodifioitaisiin nykyinen tilanne säilyttämällä joissakin sopimuspuolissa voimassa oleva kielto. Täyskumulaatio ehdotetaan otettavaksi yleisesti käyttöön PEM-vyöhykkeen sisällä. Tämän tarkoituksena on vahvistaa vyöhykkeen nykyisiä kaupparakenteita ja niiden täydentävyyttä, mutta tämän ei uskota vaikuttavan merkittävällä tavalla EU:ssa kannettaviin tulleihin, koska kumulaation soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden on nykyiseen tapaan täytettävä omalla vyöhykkeellä saavutettua arvonlisäystä koskeva vaatimuksensa saadakseen etuudet.

Maatalousalan ja jalostettujen maataloustuotteiden alan nimikekohtaisten sääntöjen muutokset ovat lähinnä menetelmien mukauttamista, joka ei vaikuta sääntöjen sisältöön. Nykyiset arvoina ilmaistavat rajat ilmaistaan vastedes painona. Tämä arviointiperuste on objektiivisempi, ja tulliviranomaisten on helpompi tarkastaa se. Teollisuustuotteiden tuotekohtaisten sääntöjen yksinkertaistaminen vaikuttanee vain vähän tulleista saataviin tuloihin, sillä monissa tapauksissa ne saattavat johtua pikemminkin muutoksista hankintalähteissä eikä niinkään siitä, että PEM-maista tuleva etuuskohteluun oikeutettu tuonti lisääntyisi sellaisen tuonnin kustannuksella, josta kannettiin aiemmin tuontitulleja. Näiden muutosten vaikutusta tuontitulleista saataviin tuloihin ei näin ollen voida ilmaista määrällisesti. Mitä tulee kauppaan ja sen vaikutuksiin etuuksien käyttöön, uusien sääntöjen myötä tapahtuva joustavuuden lisääntyminen korostaisi taloudellista yhdentymistä koko vyöhykkeellä ja esim. tekstiilialalla, jolla etuudet ovat jo nyt erittäin yleisiä. Tekstiilejä ja kumulaatiota koskevien sääntöjen parantamisen tarkoituksena on pääasiassa tehostaa alueellista yhdentymistä entisestään ja helpottaa ainesten saatavuutta vyöhykkeellä eikä se, että vastedes ei-alkuperäaineksia saisi tuoda enemmän vyöhykkeen ulkopuolelta.

6.Suunnitellun säädöksen julkaiseminen

Koska sekakomitean säädöksellä muutetaan ETA-sopimusta, on aiheellista julkaista se Euroopan unionin virallisessa lehdessä sen hyväksymisen jälkeen.

2020/0195 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

ETA-sopimuksella perustetussa sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta mainitun sopimuksen käsitteen ”alkuperätuotteet” määritelmää ja hallinnollisen yhteistyön menetelmiä koskevan pöytäkirjan 4 muuttamiseen

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan yhdessä 218 artiklan 9 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen, sekä katsoo seuraavaa:

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Unioni teki ETA-sopimuksen, jäljempänä ’sopimus’, neuvoston ja komission päätöksellä 94/1/EHTY, EY 3 , ja sopimus tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

(2)Sopimukseen sisältyvä pöytäkirja 4 koskee käsitteen ”alkuperätuotteet” määritelmää ja hallinnollisen yhteistyön menetelmiä. Mainitun sopimuksen 98 artiklan nojalla sopimuksen 92 artiklalla perustettu sekakomitea, jäljempänä ’sekakomitea’, voi päättää muuttaa sen määräyksiä.

(3)Sekakomitean on määrä tehdä seuraavassa kokouksessaan tai kirjeenvaihtona päätös pöytäkirjan 4 muuttamisesta.

(4)On aiheellista määrittää kanta, joka otetaan unionin puolesta sekakomiteassa, koska sekakomitean päätös tulee olemaan unionia sitova.

(5)Unioni teki etuuskohteluun oikeuttavia Paneurooppa–Välimeri-alkuperäsääntöjä koskevan alueellisen yleissopimuksen, jäljempänä ’yleissopimus’, neuvoston päätöksellä 2013/93/EU 4 , ja yleissopimus tuli voimaan 1 päivänä toukokuuta 2012. Siinä vahvistetaan sopimuspuolten välillä tehtyjen asiaankuuluvien sopimusten nojalla kaupattavien tavaroiden alkuperää koskevat määräykset, joita sovelletaan rajoittamatta kyseisissä sopimuksissa määrättyjen periaatteiden noudattamista.

(7)Yleissopimuksen muutoksesta käytyjen keskustelujen tuloksena laadittiin uudet nykyaikaistetut ja joustavammat alkuperäsäännöt, jotka on määrä sisällyttää yleissopimukseen. Odotettaessa muutosprosessin lopputulosta ETA-osapuolet ovat ilmaisseet halukkuutensa soveltaa uusia sääntöjä mahdollisimman pian kahdenvälisesti ja vaihtoehtona nykyisten sääntöjen soveltamiselle,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Sekakomiteassa unionin puolesta otettava kanta perustuu tämän päätöksen liitteenä olevaan sekakomitean säädösluonnokseen.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu komissiolle.

Tehty Brysselissä

(1)    EYVL L 1, 3.1.1994, s. 3.

(2)    Unionin tuomioistuimen tuomio 7.10.2014, Saksa v. neuvosto, C-399/12, ECLI:EU:C:2014:2258, 61–64 kohta.

(3)    Neuvoston ja komission päätös, tehty 13 päivänä joulukuuta 1993, Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan, Islannin tasavallan, Liechtensteinin ruhtinaskunnan, Norjan kuningaskunnan, Ruotsin kuningaskunnan ja Sveitsin valaliiton välisen Euroopan talousaluetta koskevan sopimuksen tekemisestä (EYVL L 1, 3.1.1994, s. 1).

(4)    Neuvoston päätös 2013/93/EU, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2011, etuuskohteluun oikeuttavia Paneurooppa–Välimeri-alkuperäsääntöjä koskevan alueellisen yleissopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta (EUVL L 54, 26.2.2013, s. 4).

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 24.8.2020

COM(2020) 426 final

LIITE

asiakirjaan

Ehdotus neuvoston päätökseksi

ETA-sopimuksella perustetussa sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta mainitun sopimuksen käsitteen ”alkuperätuotteet” määritelmää ja hallinnollisen yhteistyön menetelmiä koskevan pöytäkirjan 4 muuttamiseen

Luonnos 

ETA-SEKAKOMITEAN PÄÄTÖS N:O ...

annettu … päivänä …kuuta …

ETA-sopimuksen käsitteen ”alkuperätuotteet” määritelmää ja hallinnollisen yhteistyön menetelmiä koskevan pöytäkirjan 4 muuttamisesta

ETA-SEKAKOMITEA, joka

ottaa huomioon sopimuksen Euroopan talousalueesta 1 , jäljempänä ’ETA-sopimus’, ja erityisesti sen 98 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)ETA-sopimuksen 9 artiklassa viitataan sopimuksen pöytäkirjaan 4, jäljempänä ’pöytäkirja 4’, jossa vahvistetaan alkuperäsäännöt.

(2)ETA-sopimuksen 98 artiklassa määrätään, että sopimuksen 92 artiklalla perustettu sekakomitea voi päättää mainitun pöytäkirjan määräysten muuttamisesta.

(3)Etuuskohteluun oikeuttavia Paneurooppa-Välimeri-alkuperäsääntöjä koskevan alueellisen yleissopimuksen 2 , jäljempänä ’yleissopimus’, tarkoituksena on saattaa nykyiset kahdenväliset alkuperäsääntöjärjestelmät monenväliseen kehykseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sopimuspuolten välillä tehdyissä asiaankuuluvissa sopimuksissa määrättyjen periaatteiden noudattamista.

(4)EU, Norja ja Liechtenstein allekirjoittivat yleissopimuksen 15 päivänä kesäkuuta 2011 ja Islanti 30 päivänä kesäkuuta 2011.

(5)EU talletti hyväksymiskirjansa yleissopimuksen tallettajalle 26 päivänä maaliskuuta 2012, Norja 9 päivänä marraskuuta 2011, Islanti 12 päivänä maaliskuuta 2012 ja Liechtenstein 28 päivänä marraskuuta 2011. Näin ollen yleissopimus tuli voimaan sen 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti EU:n ja Islannin osalta 1 päivänä toukokuuta 2012 ja Norjan ja Liechtensteinin osalta 1 päivänä tammikuuta 2012.

(6)Euroopan unioni ja ETA-osapuolet sopivat ottavansa käyttöön muutetut säännöt, joita voitaisiin käyttää kahdenvälisesti vaihtoehtona yleissopimuksen alkuperäsääntöjen soveltamiselle siihen asti, kun siirtymäsääntöjen perustana oleva yleissopimukseen tekeillä oleva muutos saadaan valmiiksi ja tulee voimaan,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan ETA-sopimuksen käsitteen ”alkuperätuotteet” määritelmää ja hallinnollisen yhteistyön menetelmiä koskeva pöytäkirja 4 ottamalla käyttöön tämän päätöksen liitteessä olevat vaihtoehtoisesti sovellettavat alkuperäsäännöt.

2 artikla

Tuotteet, jotka saavat alkuperäaseman tämän päätöksen liitteen määräysten mukaisesti, pidetään myös ETA:n alkuperätuotteina.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Sitä sovelletaan … päivästä …kuuta ….

Tehty

   Sekakomitean puolesta

   Puheenjohtaja

Liite

ETA-sopimuksen pöytäkirjan 4 LISÄYS A

VAIHTOEHTOISESTI SOVELLETTAVAT ALKUPERÄSÄÄNNÖT

Säännöt, joita sovelletaan vaihtoehtoisesti etuuskohteluun oikeuttavia Paneurooppa–Välimeri-alkuperäsääntöjä koskevan alueellisen yleissopimuksen osapuolissa yleissopimuksen muutoksen tekemiseen ja voimantuloon asti,

jäljempänä ’säännöt’ tai ’siirtymäsäännöt’

käsitteen ”peräisin olevat tuotteet” (”alkuperätuotteet”) määritelmä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmät

SISÄLLYSLUETTELO

TAVOITTEET

I OSASTO    YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 artikla    Määritelmät

II OSASTO    KÄSITTEEN ”PERÄISIN OLEVAT TUOTTEET” (”ALKUPERÄTUOTTEET”) MÄÄRITELMÄ

2 artikla    Yleiset vaatimukset

3 artikla    Kokonaan tuotetut tuotteet

4 artikla    Riittävä valmistus tai käsittely

5 artikla    Toleranssisääntö

6 artikla    Riittämätön valmistus tai käsittely

7 artikla    Alkuperäkumulaatio

8 artikla    Alkuperäkumulaation soveltamisedellytykset

9 artikla    Kelpuuttamisen yksikkö

10 artikla    Sarjat

11 artikla    Neutraalit tekijät

12 artikla    Kirjanpidollinen erottelu

III OSASTO    ALUEESEEN LIITTYVÄT VAATIMUKSET

13 artikla    Alueperiaate

14 artikla    Muuttumattomuus

15 artikla    Näyttelyt

IV OSASTO    TULLINPALAUTUS TAI TULLEISTA VAPAUTTAMINEN

16 artikla    Tullinpalautus tai tulleista vapauttaminen

V OSASTO    ALKUPERÄSELVITYS

17 artikla    Yleiset vaatimukset

18 artikla    Alkuperäilmoituksen laatimisedellytykset

19 artikla    Valtuutettu viejä

20 artikla    EUR.1-tavaratodistuksen antamismenettely

21 artikla    Jälkikäteen annetut EUR.1-tavaratodistukset

22 artikla    EUR.1-tavaratodistuksen kaksoiskappaleen antaminen

23 artikla    Alkuperäselvityksen voimassaolo

24 artikla    Vapaa-alueet

25 artikla    Tuontivaatimukset

26 artikla    Tuonti osalähetyksinä

27 artikla    Poikkeukset alkuperäselvityksen toimittamisesta

28 artikla    Poikkeavuudet ja muotovirheet

29 artikla    Tavarantoimittajan ilmoitukset

30 artikla    Euroina ilmaistavat määrät

VI OSASTO    YHTEISTYÖN JA ASIAKIRJANÄYTÖN PERIAATTEET

31 artikla    Asiakirjanäyttö, alkuperäselvitysten ja todistusasiakirjojen säilyttäminen

32 artikla    Riitojen ratkaiseminen

VII OSASTO    HALLINNOLLINEN YHTEISTYÖ

33 artikla    Ilmoitukset ja yhteistyö

34 artikla    Alkuperäselvitysten tarkastaminen

35 artikla    Tavarantoimittajan ilmoitusten tarkastaminen

36 artikla    Seuraamukset

VIII OSASTO    LISÄYKSEN A SOVELTAMINEN

37 artikla    Liechtenstein

38 artikla    San Marinon tasavalta

39 artikla    Andorran ruhtinaskunta

40 artikla    Ceuta ja Melilla

Liiteluettelo

LIITE I    Alkuhuomautukset liitteen II luetteloon

LIITE II:    Luettelo ei-alkuperäaineksiin sovellettavasta valmistuksesta tai käsittelystä, joka on tehtävä, jotta valmistettu tuote voi saada alkuperäaseman

LIITE III    Alkuperäilmoituksen teksti

LIITE IV:    EUR.1-tavaratodistuksen ja EUR.1-tavaratodistushakemuksen mallit

LIITE V    Ceutan ja Melillan alkuperätuotteita koskevat erityisedellytykset

LIITE VI    Tavarantoimittajan ilmoitus

LIITE VII    Tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitus

TAVOITTEET

Paneurooppa–Välimeri-alkuperäsääntöjä koskevan alueellisen yleissopimuksen, jäljempänä ’yleissopimus’, osapuolten on tarkoitus soveltaa näitä sääntöjä väliaikaisesti, vaihtoehtoisesti ja kahdenvälisesti yleissopimuksen muutoksen tekemiseen ja voimantuloon asti. Niitä sovelletaan sellaisten sopimuspuolten väliseen kauppaan, jotka niin päättävät ja jotka viittaavat niihin tai jotka sisällyttävät ne etuuskohtelukauppaa koskeviin kahdenvälisiin sopimuksiinsa. Niitä on tarkoitus soveltaa vaihtoehtoisesti sellaisten yleissopimuksen sääntöjen sijaan, jotka yleissopimuksen mukaisesti eivät rajoita sopimuspuolten välisissä asiaankuuluvissa sopimuksissa ja muissa asiaankuuluvissa kahdenvälisissä sopimuksissa vahvistettujen periaatteiden noudattamista. Näin ollen niiden soveltaminen ei ole pakollista, vaan niitä soveltavat vapaaehtoisesti sellaiset talouden toimijat, jotka haluavat hakea etuuksia niiden perusteella yleissopimuksen sääntöjen sijaan.

Niiden tarkoituksena ei ole muuttaa yleissopimusta, jota sovelletaan edelleen täysimääräisesti yleissopimuksen osapuolten kesken, eivätkä ne muuta yleissopimuksen mukaisia sopimuspuolten oikeuksia ja velvollisuuksia.

I OSASTO
YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 artikla 
Määritelmät

Näitä sääntöjä sovellettaessa

   a) ’soveltavalla sopimuspuolella’ tarkoitetaan yleissopimuksen osapuolta, joka sisällyttää nämä säännöt toisen yleissopimuksen osapuolen kanssa tekemiinsä etuuskohtelukauppaa koskeviin kahdenvälisiin sopimuksiin. Ilmaisu ’soveltava sopimuspuoli ’kattaa myös tämän sopimuksen osapuolet.

   b) ’ryhmillä’, ’nimikkeillä’ ja ’alanimikkeillä’ (neli- tai kuusinumeroisia) ryhmiä, nimikkeitä ja alanimikkeitä, joita käytetään harmonoidun tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmän muodostavassa nimikkeistössä, jäljempänä ’harmonoitu järjestelmä’, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna tulliyhteistyöneuvoston 26 päivänä kesäkuuta 2004 antamalla suosituksella;

   c) ilmaisulla ’luokitella’ tavaran luokittelua harmonoidun järjestelmän tiettyyn nimikkeeseen tai alanimikkeeseen;

   d) ’lähetyksellä’ tuotteita, jotka joko

   - (i)    lähetetään samanaikaisesti yhdeltä viejältä yhdelle vastaanottajalle; tai

   - (ii)    kuljetetaan yhdellä kuljetusasiakirjalla, joka kattaa lähetyksen viejältä vastaanottajalle, tai jos tällaista asiakirjaa ei ole, yhdellä kauppalaskulla;

   e) ’osapuolen tai soveltavan sopimuspuolen tulliviranomaisilla’ Euroopan unionin osalta kaikkia Euroopan unionin jäsenvaltioiden tulliviranomaisia;

   f) ’tullausarvolla’ tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen VII artiklan soveltamisesta vuonna 1994 tehdyn sopimuksen (WTO:n sopimus tullausarvosta) mukaisesti määritettyä arvoa;

   g) ’noudettuna-hinnalla’ sille osapuolen valmistajalle, jonka yrityksessä viimeinen valmistus tai käsittely on suoritettu, tuotteesta maksettua noudettuna-hintaa, johon sisältyvät kaikkien käytettyjen ainesten arvo ja muut sen tuottamiseen liittyvät kustannukset ja josta on vähennetty mahdolliset sisäiset verot, jotka palautetaan tai voidaan palauttaa valmista tuotetta vietäessä. Jos viimeinen valmistus tai käsittely on annettu alihankkijan tehtäväksi, ilmaisulla ’valmistaja’ tarkoitetaan yritystä, joka on teettänyt toiminnan kyseisellä alihankkijalla.

   Jos todellinen maksettu hinta ei vastaa kaikkia tuotteen valmistukseen liittyviä kustannuksia, jotka tosiasiallisesti aiheutuivat osapuolessa, noudettuna-hinnalla tarkoitetaan kaikkien näiden kustannusten summaa, josta on vähennetty mahdolliset sisäiset verot, jotka palautetaan tai voidaan palauttaa valmista tuotetta vietäessä;

   h) ’keskenään korvattavissa olevalla aineksella’ tai ’keskenään korvattavissa olevalla tuotteella’ saman lajin ja saman kauppalaadun aineksia ja tuotteita, joiden tekniset ja fyysiset ominaisuudet ovat samat ja joita ei voida erottaa toisistaan;

   i) ’tavaralla’ sekä ainesta että tuotetta;

   j) ’valmistuksella’ kaikenlaista valmistusta tai käsittelyä, myös kokoamista;

   k) ’aineksella’ kaikkia aineosia, raaka-aineita, komponentteja, osia jne., joita käytetään tuotteen valmistuksessa;

   l) ’ei-alkuperäainesten enimmäismäärällä’ sitä, kuinka paljon enintään ei‑alkuperäaineksia sallitaan valmistuksessa, jotta sitä voidaan pitää riittävänä valmistuksena tai käsittelynä antamaan tuotteelle alkuperäaseman. Tämä voidaan ilmaista prosenttiosuutena tuotteen noudettuna-hinnasta tai prosenttiosuutena sellaisten käytettyjen ainesten nettopainosta, jotka kuuluvat tiettyyn ryhmäkokonaisuuteen, ryhmään, nimikkeeseen tai alanimikkeeseen;

   m) ’tuotteella’ valmistettavaa tuotetta, vaikka se olisi tarkoitettu käytettäväksi myöhemmin toisessa valmistustoimessa;

   n) ’alueella’ osapuolen maa-aluetta, sisäisiä aluevesiä ja aluemerta;

   o) ’arvonlisäyksellä’ noudettuna-hintaa, josta on vähennetty kaikkien sellaisten käytettyjen ainesten tullausarvo, jotka ovat sellaisten muiden sopimuspuolten alkuperätuotteita, joiden kanssa kumulaatio on sallittua, tai jos tullausarvoa ei tiedetä tai voida todeta, ensimmäistä todettavissa olevaa aineksista viejäosapuolessa maksettua hintaa;

   p) ’ainesten arvolla’ valmistuksessa käytettyjen ei-alkuperäainesten tullausarvoa tuontihetkellä, tai jos sitä ei tiedetä tai voida todeta, ensimmäistä todennettavissa olevaa aineksista viejäosapuolessa maksettua hintaa. Kun käytettyjen alkuperäainesten arvo on määritettävä, tämän kohdan määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin.

II OSASTO
KÄSITTEEN ”PERÄISIN OLEVAT TUOTTEET” (”ALKUPERÄTUOTTEET”) MÄÄRITELMÄ

2 artikla 
Yleiset vaatimukset

1.    Tämän sopimuksen panemiseksi täytäntöön pidetään seuraavia tuotteita ETA:n alkuperätuotteina:

a)    3 artiklan mukaiset ETA:ssa kokonaan tuotetut tuotteet;

b)    ETA:ssa tuotetut tuotteet, joiden valmistuksessa on käytetty muita kuin siellä kokonaan tuotettuja aineksia, jos näille aineksille on tehty ETA:ssa 4 artiklan mukainen riittävä valmistus tai käsittely.

Tätä tarkoitusta varten niiden sopimuspuolten alueita, joihin sopimusta sovelletaan, pidetään yhtenä alueena.

2.    Sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, Liechtensteinin ruhtinaskunnan aluetta ei lueta ETA:an kuuluvaksi määritettäessä pöytäkirjan 3 taulukoissa I ja II lueteltujen tuotteiden alkuperää, ja kyseisiä tuotteita pidetään ETA:n alkuperätuotteina vain, jos ne on kokonaan tuotettu tai niille on suoritettu riittävä valmistus tai käsittely muiden sopimuspuolten alueella.

3 artikla

Kokonaan tuotetut tuotteet

1.Seuraavia tuotteita pidetään osapuolessa kokonaan tuotettuina, kun ne viedään toiseen osapuoleen:

a)sen maaperästä tai merenpohjasta saadut kivennäistuotteet ja luonnonvesi;

b)siellä kasvatetut tai korjatut kasvit, mukaan lukien vesikasvit, ja kasvistuotteet;

c)siellä syntyneet ja kasvatetut elävät eläimet;

d)siellä kasvatetuista elävistä eläimistä saadut tuotteet;

e)siellä syntyneistä ja kasvatetuista teurastetuista eläimistä saadut tuotteet;

f)siellä metsästämällä tai kalastamalla saadut tuotteet;

g)vesiviljelytuotteet, kun kalat, äyriäiset, nilviäiset ja muut vedessä elävät selkärangattomat ovat syntyneet tai ne on kasvatettu siellä munista, toukista tai kalanpoikasista;

h)sen alusten aluemerten ulkopuolelta pyytämät merikalastustuotteet ja muut sen alusten aluemerten ulkopuolelta saamat tuotteet;

i)sen tehdasaluksilla ainoastaan h alakohdassa tarkoitetuista tuotteista valmistetut tuotteet;

j)siellä kerätyt yksinomaan raaka-aineiden talteenottoon soveltuvat käytetyt tavarat;

k)siellä suoritetuista valmistustoimista syntyneet jätteet ja romu;

l)sen aluemeren ulkopuolisesta merenpohjasta tai merenpohjan alaisista kerrostumista saadut tuotteet, jos sillä on yksinoikeus hyödyntää tätä merenpohjaa tai sen alaisia kerrostumia;

m)siellä yksinomaan a–l alakohdassa tarkoitetuista tuotteista tuotetut tavarat.

2.Edellä 1 kohdan h alakohdassa käytetyllä ilmaisulla ’sen alusten’ ja 1 kohdan i alakohdassa käytetyllä ilmaisulla ’sen tehdasaluksilla’ tarkoitetaan ainoastaan sellaisia aluksia ja tehdasaluksia, jotka täyttävät kaikki seuraavat vaatimukset:

a)ne on rekisteröity viejä- tai tuojaosapuolessa;

b)ne purjehtivat viejä- tai tuojaosapuolen lipun alla;

c)ne täyttävät toisen seuraavista edellytyksistä:

i)ne ovat vähintään puoliksi viejä- tai tuojasopimuspuolen kansalaisten omistamia, tai

(ii)ne ovat sellaisten yritysten omistamia,

–joiden kotipaikka ja päätoimipaikka ovat viejä- tai tuojaosapuolessa, ja

–jotka ovat vähintään puoliksi viejä- tai tuojasopimuspuolen tai näiden osapuolten julkisyhteisöjen tai kansalaisten omistamia.

3.Edellä 2 kohdassa kyseessä on Euroopan unionin jäsenvaltio, kun viejä- tai tuojaosapuoli on Euroopan unioni.

4.Edellä olevan 2 kohdan soveltamiseksi EFTA-valtioita pidetään yhtenä soveltavana sopimuspuolena.

4 artikla 
Riittävä valmistus tai käsittely

1.Tuotteita, joita ei ole tuotettu kokonaan osapuolessa, pidetään riittävästi valmistettuina tai käsiteltyinä, jos liitteen II luettelossa määrätyt edellytykset täyttyvät asianomaisten tavaroiden osalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 3 kohdan ja 6 artiklan soveltamista.

2.Jos tuotetta, joka on saanut alkuperäaseman osapuolessa tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti, käytetään aineksena toisen tuotteen valmistuksessa, sen valmistuksessa mahdollisesti käytettyjä ei-alkuperäaineksia ei oteta huomioon.

3.Kunkin tuotteen osalta on määritettävä, täyttyvätkö tämän artiklan 1 kohdan vaatimukset.

‑‑Kuitenkin kun asianomainen sääntö perustuu eialkuperäainesten enimmäismäärän noudattamiseen, osapuolten tulliviranomaiset voivat antaa viejille luvan laskea tuotteen noudettuna-hinnan ja eialkuperäainesten arvon tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti keskiarvon perusteella, jotta kustannus- ja valuuttakurssivaihtelut voidaan ottaa huomioon.

4.Kun tämän artiklan 3 kohdan toista alakohtaa sovelletaan, tuotteen keskimääräinen noudettuna‑hinta on laskettava samojen tuotteiden kaikesta edellisenä verovuonna tapahtuneesta myynnistä veloitettujen noudettuna-hintojen summan perusteella ja käytettyjen ei-alkuperäainesten keskiarvo on laskettava edellisenä verovuonna tapahtuneessa samojen tuotteiden valmistuksessa käytettyjen ei-alkuperäaineisten arvon summan perusteella, sellaisina kuin ne on määritelty viejäosapuolessa, tai, jos koko verovuotta koskevia lukuja ei vielä ole saatavilla, käytetään lyhyempää, kuitenkin vähintään kolmen kuukauden pituista ajanjaksoa.

5.Jos viejät ovat valinneet keskiarvoihin perustuvat laskelmat, niiden on johdonmukaisesti sovellettava tällaista menetelmää viiteverovuotta seuraavana vuonna tai, soveltuvin osin, viitekautena käytettyä lyhyempää ajanjaksoa seuraavana vuonna. Ne voivat lopettaa tällaisen järjestelmän soveltamisen, jos ne toteavat jonkin verovuoden tai vähintään kolmen kuukauden pituisen lyhyemmän edustavan ajanjakson aikana, että tällaisen menetelmän käytön perusteena olleita kustannus- tai valuuttakurssivaihteluja ei enää ole.

6.Tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja keskiarvoja on käytettävä noudettuna-hintana ja ei-alkuperäaineisten arvona ei-alkuperäainesten enimmäismäärää koskevan vaatimuksen noudattamisen toteamiseksi.

5 artikla 
Toleranssisääntö

1.Poiketen siitä, mitä 4 artiklassa säädetään, sekä tämän artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti ei‑alkuperäaineksia, joita liitteen II luettelossa vahvistettujen edellytysten mukaan ei saa käyttää tietyn tuotteen valmistuksessa, voidaan kuitenkin käyttää, jos niiden kokonaisnettopaino tai tuotteen arvioitu arvo on enintään

a)15 prosenttia 2 tai 4–24 ryhmään kuuluvan tuotteen, lukuun ottamatta 16 ryhmään kuuluvia jalostettuja kalastustuotteita, nettopainosta;

b)15 prosenttia tuotteen, lukuun ottamatta a alakohdassa tarkoitettuja tuotteita, noudettuna-hinnasta.

Tätä kohtaa ei sovelleta harmonoidun järjestelmän 50–63 ryhmän tuotteisiin, joihin sovelletaan liitteen I huomautuksissa 6 ja 7 mainittuja poikkeamia.

2.Tämän artiklan 1 kohtaa sovellettaessa ei saa ylittää mitään liitteen II luettelossa vahvistetuissa säännöissä eriteltyä ei-alkuperäainesten enimmäismäärää.

3.Tämän artiklan 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta tuotteisiin, jotka on tuotettu kokonaan osapuolessa 3 artiklan mukaisesti. Mainituissa määräyksissä määrättyä poikkeamaa sovelletaan kuitenkin tuotteeseen, jonka osalta liitteen II luettelossa vahvistettu sääntö edellyttää, että kyseisen tuotteen valmistuksessa käytetyt ainekset ovat kokonaan tuotettuja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6 artiklan ja 9 artiklan 1 kohdan soveltamista.

6 artikla 
Riittämätön valmistus tai käsittely

1.Seuraavia toimia pidetään riittämättömänä valmistuksena tai käsittelynä antamaan alkuperäasema riippumatta siitä, täyttyvätkö 4 artiklan vaatimukset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 2 kohdan soveltamista:

a)toimet tuotteiden hyvän kunnon säilymisen varmistamiseksi kuljetuksen ja varastoinnin aikana;

b)kollien jakaminen ja yhdistäminen;

c)pesu, puhdistus; pölyn, oksidin, öljyn, maalin tai muun peiteaineen poistaminen;

d)tekstiilien silitys tai prässäys;

e)pelkät maalaus- ja kiillotustoimet;

f)riisin esikuorinta ja hiominen osittain tai kokonaan; viljan ja riisin kiillotus ja lasitus;

g)toimet sokerin värjäämiseksi tai maustamiseksi taikka sokeripalojen muodostamiseksi; kidesokerin hienontaminen osittain tai kokonaan;

h)hedelmien, pähkinöiden ja vihannesten kuoriminen ja kivien poisto;

i)teroitus, pelkkä hiominen tai pelkkä leikkaaminen;

j)seulonta, lajittelu, luokittelu, ryhmittely, yhteensovitus; (myös tavaroiden järjestäminen sarjoiksi);

k)pelkkä pullotus, tölkitys, pussitus, koteloihin tai rasioihin pakkaaminen, kartongille tai levyille kiinnittäminen ja kaikki muut yksinkertaiset pakkaustoimet;

l)merkkien, nimilappujen, logojen ja muiden vastaavanlaisten tunnusten kiinnittäminen tai painaminen tuotteisiin tai niiden pakkauksiin;

m)pelkkä tuotteiden sekoittaminen, myös jos ne ovat erilaisia;

n)sokerin sekoittaminen muun aineksen kanssa;

o)pelkkä veden lisääminen taikka tuotteiden laimentaminen, dehydratointi tai denaturointi;p) pelkkä osien yhdistäminen kokonaiseksi tuotteeksi tai tuotteiden purkaminen osiin;

q)eläinten teurastus;

r)kahden tai useamman a–q alakohdassa eritellyn toimen toteuttaminen yhdessä.

2.Kaikki tietylle tuotteelle viejäosapuolessa suoritetut toimet on otettava huomioon määritettäessä, pidetäänkö tälle tuotteelle suoritettua toimea tämän artiklan 1 kohdan mukaisena riittämättömän valmistuksena tai käsittelynä.

7 artikla 
Alkuperäkumulaatio

1.Tuotteita pidetään viejäosapuolen alkuperätuotteina vietäessä ne toiseen osapuoleen, jos ne on tuotettu viejäosapuolessa käyttäen minkä tahansa muun soveltavan sopimuspuolen kuin viejäosapuolen alkuperäaineksia, edellyttäen että niitä on valmistettu tai käsitelty viejäosapuolessa 6 artiklassa tarkoitettuja toimia enemmän, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 artiklan soveltamista. Näiden ainesten ei tarvitse olla riittävästi valmistettuja tai käsiteltyjä.

2.Jos viejäosapuolessa suoritettu valmistus tai käsittely ei ylitä 6 artiklassa tarkoitettuja toimia, minkä tahansa muun soveltavan sopimuspuolen alkuperäaineksia sisällyttämällä saatua tuotetta pidetään viejäosapuolen alkuperätuotteena ainoastaan, jos siellä syntynyt arvonlisäys on suurempi kuin sellaisten käytettyjen ainesten arvo, jotka ovat jonkin toisen soveltavan osapuolen alkuperäaineksia. Muussa tapauksessa saatua tuotetta pidetään sen soveltavan sopimuspuolen alkuperätuotteena, jonka viejäosapuolessa suoritetussa valmistuksessa käytettyjen alkuperäainesten arvo on korkein.

3.Muussa viejäosapuolessa kuin soveltavassa sopimuspuolessa suoritettua valmistusta tai käsittelyä pidetään suoritettuna viejäosapuolessa, jos saaduille tuotteille suoritetaan myöhemmin valmistus tai käsittely kyseisessä viejäosapuolessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 artiklan soveltamista ja lukuun ottamatta 50–63 ryhmän tuotteita.

4.Kun kyseessä on osapuolten kahdenvälinen kauppa, tuojaosapuolessa suoritettua valmistusta tai käsittelyä pidetään suoritettuna viejäosapuolessa, jos tuotteille suoritetaan myöhemmin valmistus tai käsittely kyseisessä viejäosapuolessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 artiklan soveltamista ja lukuun ottamatta 50–63 ryhmän tuotteita,

Tätä kohtaa sovellettaessa Euroopan unionin vakautus- ja assosiaatioprosessin osallistujia ja Moldovan tasavaltaa pidetään yhtenä soveltavana sopimuspuolena.

5.Sopimuspuolet voivat laajentaa tämän artiklan 3 kohdan soveltamisen koskemaan 50–63 ryhmään kuuluvien tuotteiden tuontia. Osapuolen, joka valitsee tällaisen laajentamisen, on ilmoitettava asiasta toiselle osapuolelle ja Euroopan komissiolle 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

6.Tämän artiklan 3–5 kohdassa tarkoitettua kumulaatiota sovellettaessa alkuperätuotteiden katsotaan olevan viejäosapuolen alkuperätuotteita ainoastaan, jos siellä suoritettu valmistus tai käsittely ylittää 6 artiklassa tarkoitetut toimet.

7.Tämän artiklan 1 ja 4 kohdassa tarkoitetut soveltavien sopimuspuolten alkuperätuotteet, joille ei suoriteta mitään valmistusta tai käsittelyä viejäosapuolessa, säilyttävät alkuperänsä, jos ne viedään johonkin muuhun soveltavaan sopimuspuoleen.

8 artikla Alkuperäkumulaation soveltamisedellytykset

1.Edellä 7 artiklassa määrättyä kumulaatiota voidaan soveltaa ainoastaan, jos

a)alkuperäaseman saamiseen osallistuvien soveltavien sopimuspuolten ja määräpaikkana olevan soveltavan sopimuspuolen välillä sovelletaan vuonna 1994 tehdyn tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT) XXIV artiklan mukaista etuuskohtelukauppaa koskevaa sopimusta; ja

b)tavarat ovat saaneet alkuperäaseman sellaisia sääntöjä soveltaen, jotka ovat identtiset näiden sääntöjen kanssa.

2.Ilmoitukset kumulaation soveltamiseksi tarvittavien vaatimusten täyttymisestä julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä (C-sarja) sekä muissa soveltavissa sopimuspuolissa niiden omia menettelyjä noudattaen.

Edellä 7 artiklassa määrättyä kumulaatiota sovelletaan kyseisissä ilmoituksissa ilmoitetusta päivämäärästä alkaen.

Osapuolten on annettava Euroopan komissiolle muiden soveltavien sopimuspuolten kanssa tehtyjä sopimuksia koskevat tiedot, mukaan lukien kyseisten sääntöjen voimaantulopäivät.

3.    Alkuperäselvityksessä on oltava englanninkielinen maininta ”CUMULATION APPLIED WITH (asiaankuuluvan soveltavan sopimuspuolen / asiaankuuluvien soveltavien sopimuspuolten nimi englannin kielellä)”, jos tuotteet ovat saaneet alkuperäaseman 7 artiklassa määrättyä alkuperäkumulaatiota soveltaen.

Jos alkuperäselvityksenä käytetään EUR.1-tavaratodistusta, tämä maininta on tehtävä EUR.1-tavaratodistuksen 7 kohtaan.

4. Osapuolet voivat päättää, että niihin vietäviin tuotteisiin, jotka ovat saaneet alkuperäaseman viejäosapuolessa 7 artiklan mukaista alkuperäkumulaatiota soveltaen, ei sovelleta velvoitetta lisätä alkuperäselvitykseen tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettu maininta 3 .

Osapuolten on annettava Euroopan komissiolle 8 artiklan 2 kohdan mukainen ilmoitus tällaisesta poikkeuksesta.

9 artikla 
Kelpuuttamisen yksikkö

1.Näitä sääntöjä sovellettaessa kelpuuttamisen yksikkö on se tuote, jota pidetään perusyksikkönä määritettäessä nimike harmonoidun järjestelmän nimikkeistöä käyttäen.

Tästä seuraa, että a) kun tavararyhmästä tai -yhdistelmästä koostuva tuote luokitellaan harmonoidun järjestelmän mukaan yhteen ainoaan nimikkeeseen, tämä kokonaisuus muodostaa kelpuuttamisen yksikön; b) kun lähetys koostuu useasta samanlaisesta tuotteesta, jotka luokitellaan samaan harmonoidun järjestelmän nimikkeeseen, kukin yksittäinen tuote on otettava huomioon näitä sääntöjä sovellettaessa.

2.Jos harmonoidun järjestelmän yleisen tulkintasäännön 5 mukaan pakkausta pidetään tuotteeseen kuuluvana sitä luokiteltaessa, sitä on pidettävä tuotteeseen kuuluvana myös alkuperää määritettäessä.

3.Tarvikkeiden, varaosien ja työkalujen, jotka toimitetaan yhdessä laitteiston, koneen, laitteen tai ajoneuvon kanssa, jotka kuuluvat tavanomaisena varustuksena tähän laitteistoon, koneeseen, laitteeseen tai ajoneuvoon ja jotka sisältyvät sen noudettuna‑hintaan, on katsottava muodostavan kyseisen laitteiston, koneen, laitteen tai ajoneuvon kanssa yhden kokonaisuuden.

10 artikla 
Sarjat

Harmonoidun järjestelmän yleisen tulkintasäännön 3 mukaisia sarjoja pidetään alkuperätuotteina, jos kaikki sarjaan kuuluvat tuotteet ovat alkuperätuotteita.

Jos sarja koostuu sekä alkuperätuotteista että ei-alkuperätuotteista, sitä on kuitenkin kokonaisuutena pidettävä alkuperätuotteena, jos ei-alkuperätuotteiden arvo on enintään 15 prosenttia sarjan noudettuna-hinnasta.

11 artikla 
Neutraalit tekijät

Määritettäessä, onko jokin tuote alkuperätuote, huomioon ei oteta sen valmistuksessa mahdollisesti käytettyjen seuraavien tuotteiden alkuperää:

a)energia ja polttoaineet;

b)laitokset ja laitteistot;

c)koneet ja työkalut;

d)kaikki muut tavarat, jotka eivät sisälly ja joiden ei ole tarkoitus sisältyä tuotteen lopullisen koostumukseen.

12 artikla 
Kirjanpidollinen erottelu

1.Jos tuotteen valmistuksessa tai käsittelyssä käytetään keskenään korvattavissa olevia alkuperä- ja ei-alkuperäaineksia, talouden toimijat voivat varmistaa ainesten hallinnoinnin käyttämällä kirjanpidollisen erottelun menetelmää ilman ainesten erillisvarastointia.

2.Talouden toimijat voivat varmistaa korvattavissa olevien nimikkeen 1701 alkuperä- ja ei-alkuperäainesten hallinnoinnin käyttämällä kirjanpidollisen erottelun menetelmää ilman tuotteiden erillisvarastointia.

3. Osapuolet voivat vaatia, että kirjanpidollisen erottelun soveltaminen edellyttää tulliviranomaisten antamaa ennakkolupaa. Tulliviranomaiset voivat vaatia, että luvan saamiseksi on täytettävä kaikki niiden asianmukaisina pitämät edellytykset, ja ne valvovat luvan käyttöä. Tulliviranomaiset voivat peruuttaa luvan, jos luvan saanut käyttää lupaa sääntöjenvastaisesti tai ei täytä jotakin muuta näissä säännöissä vahvistettua edellytystä.

Kirjanpidollisen erottelun avulla on varmistettava, ettei useampia tuotteita voida pitää ”viejäosapuolen alkuperätuotteina” kuin siinä tapauksessa, että varastot olisivat olleet fyysisesti erillään.

Menetelmää on sovellettava, ja sen soveltamisesta on pidettävä kirjaa unionissa sovellettavien yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden mukaisesti.

4.Tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn käyttäjän on laadittava tai haettava alkuperäselvitykset sellaiselle tuotemäärälle, jonka voidaan katsoa muodostuvan viejäosapuolen alkuperätuotteista. Käyttäjän on tulliviranomaisten pyynnöstä annettava selvitys siitä, kuinka määriä on hallinnoitu.

III OSASTO ALUEESEEN LIITTYVÄT VAATIMUKSET

13 artikla 
Alueperiaate

1.Edellä II osastossa vahvistettujen edellytysten on täytyttävä keskeytyksettä asianomaisessa osapuolessa.

2.Jos osapuolesta toiseen maahan viedyt alkuperätuotteet palautetaan, niitä on pidettävä ei-alkuperätuotteina, jollei tulliviranomaisten hyväksymällä tavalla voida osoittaa, että

a)palautetut tuotteet ovat samat kuin viedyt tuotteet; ja

b)niille ei ole suoritettu kyseisessä maassa tai viennin aikana muita kuin niiden kunnon säilyttämiseksi tarvittavia toimia.

3.Valmistus tai käsittely, joka suoritetaan kyseisestä osapuolesta viedyille ja sinne myöhemmin jälleentuoduille aineksille viejäosapuolen ulkopuolella, ei vaikuta alkuperäaseman saamiseen II osastossa määrätyillä edellytyksillä, jos

a)kyseiset ainekset ovat viejäosapuolessa kokonaan tuotettuja tai niitä on valmistettu tai käsitelty 6 artiklassa tarkoitettuja toimia enemmän ennen niiden vientiä; ja

b)tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla voidaan osoittaa, että

i)jälleentuodut tavarat on saatu vietyjä aineksia valmistamalla ja käsittelemällä; ja

(ii)viejäosapuolen ulkopuolella tätä artiklaa soveltamalla yhteensä saavutettu arvonlisäys on enintään 10 prosenttia sen valmiin tuotteen noudettuna-hinnasta, jolle alkuperäasemaa haetaan.

4.Sovellettaessa tämän artiklan 3 kohdan määräyksiä ei II osastossa määrättyjä edellytyksiä alkuperäaseman saamiselle sovelleta viejäosapuolen ulkopuolella suoritettuun valmistukseen tai käsittelyyn. Kuitenkin kun valmiin tuotteen alkuperäaseman määrittämiseksi sovelletaan liitteen II luettelossa olevaa sääntöä, jossa vahvistetaan kaikkien tuotteeseen sisältyvien ei-alkuperäainesten enimmäisarvo, viejäosapuolen alueella sisällytettyjen ei-alkuperäainesten yhteisarvon ja tämän artiklan mukaisesti kyseisen osapuolen ulkopuolella yhteensä saavutetun arvonlisäyksen summa ei saa ylittää mainittua prosenttimäärää.

5.Sovellettaessa tämän artiklan 3 ja 4 kohdan määräyksiä ilmaisu ’yhteensä saavutettu arvonlisäys’ tarkoittaa kaikkia viejäosapuolen ulkopuolella syntyneitä kustannuksia, mukaan lukien siellä sisällytettyjen ainesten arvo.

6.Tämän artiklan 3 ja 4 kohdan määräyksiä ei sovelleta tuotteisiin, jotka eivät täytä liitteen II luettelossa vahvistettuja edellytyksiä tai joita voidaan pitää riittävästi valmistettuina tai käsiteltyinä vain soveltamalla 4 artiklassa määrättyä yleistä poikkeamaa.

7.Viejäosapuolen ulkopuolella suoritettavan, tämän artiklan mukaisen valmistuksen tai käsittelyn on tapahduttava ulkoisessa jalostusmenettelyssä tai sen kaltaisessa järjestelyssä.

14 artikla 
Muuttumattomuus

1.Tässä sopimuksessa määrättyä etuuskohtelua sovelletaan ainoastaan tuotteisiin, jotka täyttävät näiden sääntöjen vaatimukset ja jotka on ilmoitettu tuotaviksi osapuoleen, edellyttäen että kyseiset tuotteet ovat samat kuin viejäosapuolesta viedyt tuotteet. Niitä ei saa olla muutettu tai muunnettu millään tavalla eikä niille saa olla tehty muita toimia kuin toimet, joilla säilytetään niiden hyvä kunto tai joissa niihin lisätään tai kiinnitetään merkkejä, etikettejä, sinettejä tai asiakirjoja tuojaosapuolen erityisten kotimaisten vaatimusten täyttämiseksi ja jotka suoritetaan tullivalvonnassa kolmansissa passitus- tai jakomaissa ennen niiden ilmoittamista kulutukseen luovutettaviksi.

2.Tuotteet tai lähetykset voidaan varastoida, jos ne pysyvät tullivalvonnassa kolmansissa passitusmaissa.

3.Lähetykset voidaan jakaa osalähetyksiin, jos ne pysyvät tullivalvonnassa kolmansissa jakomaissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta lisäyksessä A olevan V osaston määräysten soveltamista.

4.Epäselvissä tapauksissa tuojaosapuoli voi pyytää tuojaa tai tuojan edustajaa antamaan milloin tahansa kaikki asianmukaiset asiakirjat tämän artiklan noudattamisen todistamiseksi, ja tämä voidaan antaa millä tahansa asiakirjanäytöllä ja erityisesti esittämällä

a)sopimusperusteiset kuljetusasiakirjat, kuten konossementit;

b)kollien merkintöihin tai numeroihin perustuva tosiasiallinen tai konkreettinen näyttö;

c)passitus- tai jakomaiden tulliviranomaisten antama todistus siitä, ettei tavaroita ole käsitelty, tai jokin muu asiakirja, joka osoittaa tavaroiden pysyneen tullivalvonnassa passitus- tai jakomaissa; tai

d)kaikki itse tavaroihin liittyvä näyttö.

15 artikla 
Näyttelyt

1.Muussa kuin sellaisessa maassa, jonka kanssa 7 ja 8 artiklan mukaista kumulaatiota voidaan soveltaa, pidettävään näyttelyyn lähetetyt alkuperätuotteet, jotka myydään näyttelyn jälkeen osapuoleen tuotaviksi, myönnetään tuonnissa asiaankuuluvan sopimuksen määräysten mukaiset etuudet, jos tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla osoitetaan, että

a)viejä on lähettänyt kyseiset tuotteet osapuolesta maahan, jossa näyttely pidetään, ja pitänyt niitä näytteillä siellä;

b)kyseinen viejä on myynyt tai muutoin luovuttanut tuotteet jossakin toisessa osapuolessa olevalle henkilölle,

c)tuotteet on lähetetty näyttelyn aikana tai välittömästi sen jälkeen siinä tilassa, jossa ne lähetettiin näyttelyyn; ja

d)tuotteita ei ole niiden näyttelyyn lähettämisen jälkeen käytetty muihin tarkoituksiin kuin näyttelyssä esittelyyn.

2.Alkuperäselvitys on annettava tai laadittava lisäyksessä A olevan V osaston määräysten mukaisesti, ja annettava tavanomaisella tavalla tuojaosapuolen tulliviranomaisille. Siinä on ilmoitettava näyttelyn nimi ja osoite. Tarvittaessa voidaan vaatia lisäasiakirjanäyttöä olosuhteista, joissa tuotteita on pidetty näytteillä.

3.Tämän artiklan 1 kohtaa sovelletaan kaikkiin kaupan, teollisuuden, maatalouden ja käsiteollisuuden näyttelyihin, messuihin tai niiden kaltaisiin julkisiin esittelytilaisuuksiin, joita ei ole järjestetty yksityisiin tarkoituksiin kaupoissa tai liiketiloissa ulkomaisten tuotteiden myymiseksi ja joiden aikana tuotteet pysyvät tullivalvonnassa.

IV OSASTO TULLINPALAUTUS TAI TULLEISTA VAPAUTTAMINEN

16 artikla 
Tullinpalautus tai tulleista vapauttaminen

1.Jonkin osapuolen ei-alkuperäaineksille, joita on käytetty harmonoidun järjestelmän 50–63 ryhmän tuotteiden valmistuksessa ja joille on annettu tai laadittu alkuperäselvitys lisäyksessä A olevan V osaston määräysten mukaisesti, ei myönnetä viejäosapuolessa minkäänlaista tullinpalautusta tai vapautusta tulleista.

2.Kun tullien tai vaikutukseltaan vastaavien maksujen osittaista tai täydellistä palauttamista ja peruuttamista tai niistä vapauttamista sovelletaan nimenomaisesti tai tosiasiallisesti, tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kielto koskee kaikkia tällaiseen palauttamiseen, peruuttamiseen tai vapauttamiseen liittyviä järjestelyjä, joita sovelletaan viejäosapuolessa valmistuksessa käytettäviin aineksiin, kun näistä aineksista valmistetut tuotteet viedään, mutta ei silloin, kun ne on tarkoitettu kotimaiseen käyttöön siellä.

3.Alkuperäselvityksessä tarkoitettujen tuotteiden viejän on oltava valmis milloin tahansa tulliviranomaisten pyynnöstä esittämään kaikki asianmukaiset asiakirjat, joilla todistetaan, ettei asianomaisten tuotteiden valmistuksessa käytetyistä ei-alkuperäaineksista ole saatu tullinpalautusta ja että kaikki tällaisiin aineksiin sovellettavat tullit tai vaikutukseltaan vastaavat maksut on tosiasiallisesti maksettu.

4.Tämän artiklan 1 kohdassa määrätty kielto ei koske osapuolten välistä kauppaa sellaisilla tuotteilla, jotka ovat saaneet alkuperäaseman 7 artiklan 4 tai 5 kohdan soveltamisalaan kuuluvaa alkuperäkumulaatiota soveltamalla.

V OSASTO ALKUPERÄSELVITYS

17 artikla 
Yleiset vaatimukset

1.Osapuolen alkuperätuotteet saavat toiseen osapuoleen tuotaessa tämän sopimuksen mukaiset etuudet, jos niistä esitetään jokin seuraavista alkuperäselvityksistä:

a)lisäyksen A liitteessä IV olevan mallin mukainen EUR.1-tavaratodistus;

b)18 artiklan 1 kohdassa eritellyissä tapauksissa ilmoitus, jäljempänä ’kauppalaskuilmoitus’, jonka viejä antaa kauppalaskussa, lähetysluettelossa tai muussa sellaisessa kaupallisessa asiakirjassa, jossa asianomaisten tuotteiden kuvaus on riittävän yksityiskohtainen niiden tunnistamiseksi; alkuperäilmoituksen teksti on tämän lisäyksen liitteessä III.

2.Sen estämättä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa määrätään, näiden sääntöjen mukaiset alkuperätuotteet saavat 27 artiklassa eritellyissä tapauksissa tämän sopimuksen määräysten mukaiset etuudet ilman tarvetta esittää mitään tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista alkuperäselvityksistä.

3.Rajoittamatta tämän artiklan 1 kohdan soveltamista osapuolet voivat sopia, että niiden välisessä etuuskohtelukaupassa tämän artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa luetellut alkuperäselvitykset korvataan sähköiseen tietokantaan osapuolten sisäisen lainsäädännön mukaisesti rekisteröityjen viejien laatimilla alkuperävakuutuksilla.

Kahden tai useamman soveltavan sopimuspuolen hyväksymään sähköiseen tietokantaan rekisteröityjen viejien laatimien alkuperävakuutusten käyttö ei estä käyttämästä diagonaalista kumulaatiota muiden soveltavien sopimuspuolten kanssa.

4.Edellä 1 kohtaa sovellettaessa osapuolet voivat sopia sellaisen järjestelmän perustamisesta, jossa tämän artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa luetellut alkuperäselvitykset voidaan antaa sähköisesti ja/tai toimittaa sähköisesti.

5. Kun 8 artiklan 4 kohtaa sovelletaan, soveltavan sopimuspuolen viejän, joka antaa alkuperäselvityksen tai hakee sitä sellaisen toisen alkuperäselvityksen perusteella, jonka osalta velvoite lisätä 8 artiklan 3 kohdassa määrätty maininta on luovuttu, on 7 artiklan soveltamiseksi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että kumulaation soveltamisedellytykset täyttyvät, ja oltava valmis antamaan kaikki asiaankuuluvat asiakirjat tulliviranomaisille.

18 artikla 
Alkuperäilmoituksen laatimisedellytykset

1.Edellä 17 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun alkuperäilmoituksen voi laatia

a)jäljempänä 19 artiklassa tarkoitettu valtuutettu viejä, tai

b)kuka tahansa viejä, kun lähetys muodostuu yhdestä tai useammasta kollista ja sisältää alkuperätuotteita yhteensä enintään 6 000 euron arvosta.

2.Alkuperäilmoitus voidaan laatia, jos tuotteita voidaan pitää soveltavan sopimuspuolen alkuperätuotteina ja jos ne täyttävät näiden sääntöjen muut vaatimukset.

3.Alkuperäilmoituksen laativan viejän on oltava valmis toimittamaan milloin tahansa viejäosapuolen tulliviranomaisten pyynnöstä kaikki asianmukaiset asiakirjat, joilla todistetaan asianomaisten tuotteiden alkuperäasema ja näiden sääntöjen muiden vaatimusten täyttyminen.

4.Viejä laatii alkuperäilmoituksen kirjoittamalla koneella, leimaamalla tai painamalla kauppalaskuun, lähetysluetteloon tai muuhun kaupalliseen asiakirjaan tämän lisäyksen liitteessä III olevan tekstin mukaisen ilmoituksen käyttäen jotakin mainitussa liitteessä olevista erikielisistä toisinnoista ja viejämaan sisäisen lainsäädännön mukaisesti. Jos ilmoitus kirjoitetaan käsin, se on kirjoitettava musteella painokirjaimin.

5.Alkuperäilmoituksissa on oltava viejän käsin kirjoittama alkuperäinen allekirjoitus. Jäljempänä 19 artiklassa tarkoitettua valtuutettua viejää ei kuitenkaan vaadita allekirjoittamaan tällaisia ilmoituksia, jos hän antaa viejäosapuolen tulliviranomaisille kirjallisen sitoumuksen, että hän ottaa jokaisesta alkuperäilmoituksesta, josta hänet voidaan tunnistaa, täyden vastuun, niin kuin hän olisi itse käsin allekirjoittanut sen.

6.Viejä voi laatia alkuperäilmoituksen, kun siinä tarkoitetut tuotteet viedään tai viennin jälkeen, jäljempänä ’jälkikäteen laadittu alkuperäilmoitus’, jos se esitetään tuojamaassa kahden vuoden kuluessa siitä, kun siinä tarkoitetut tuotteet on tuotu.

Jos lähetys jaetaan osiin 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja edellyttäen, että samaa kahden vuoden määräaikaa noudatetaan, tuotteiden viejäosapuolen valtuutetun viejän on annettava jälkikäteen laadittu alkuperäilmoitus.

19 artikla 
Valtuutettu viejä

1.Jollei kansallisista vaatimuksista muuta johdu, viejäosapuolen tulliviranomaiset voivat valtuuttaa kyseiseen osapuoleen sijoittautuneen viejän, jäljempänä ’valtuutettu viejä’, laatimaan alkuperäilmoituksia asianomaisten tuotteiden arvosta riippumatta.

2.Tällaista valtuutusta hakevan viejän on annettava kaikki tulliviranomaisten tarpeellisina pitämät takeet tuotteiden alkuperäaseman ja muiden näissä säännöissä asetettujen vaatimusten täyttymisen tarkastamiseksi.

3.Tulliviranomaiset antavat valtuutetulle viejälle tullin lupanumeron, joka merkitään alkuperäilmoitukseen.

4.Tulliviranomaisten on tarkastettava valtuutuksen asianmukainen käyttö. Ne voivat peruuttaa valtuutuksen, jos valtuutettu viejä käyttää sitä väärin ja jos valtuutettu viejä ei enää anna tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja takeita.

20 artikla EUR.1-tavaratodistuksen antamismenettely

1.Viejäosapuolen tulliviranomaiset antavat EUR.1-tavaratodistuksen viejän tai tämän valtuuttaman edustajan viejän vastuulla tekemästä kirjallisesta hakemuksesta.

2.Tätä varten viejä tai tämän valtuuttama edustaja täyttää lisäyksen A liitteessä IV olevien mallien mukaiset EUR-1-tavaratodistuksen ja hakemuslomakkeen. Kyseiset lomakkeet täytetään jollakin niistä kielistä, jolla sopimus on laadittu ja viejämaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Jos lomakkeet täytetään käsin, ne on täytettävä musteella painokirjaimin. Tuotteiden kuvaus on merkittävä sille varattuun kohtaan jättämättä väliin tyhjiä rivejä. Jos kohtaa ei täytetä kokonaan, kuvauksen viimeisen rivin alle on vedettävä vaakasuora viiva ja täyttämätön tila on suljettava viivalla.

3. EUR.1-tavaratodistuksen 7 kohtaan olisi lisättävä englanninkielinen maininta ”TRANSITIONAL RULES”.

4. EUR.1-tavaratodistuksen antamista hakevan viejän on oltava valmis toimittamaan milloin tahansa EUR.1-tavaratodistuksen antavan viejäosapuolen tulliviranomaisten pyynnöstä kaikki asianmukaiset asiakirjat, joilla todistetaan asianomaisten tuotteiden alkuperäasema sekä näissä säännöissä asetettujen muiden vaatimusten täyttyminen.

5. Viejäosapuolen toimivaltaiset viranomaiset antavat alkuperätodistuksen, jos asianomaisia tuotteita voidaan pitää alkuperätuotteina ja jos ne täyttävät näissä säännöissä asetetut muut vaatimukset.

6. EUR.1-tavaratodistuksia antavien tulliviranomaisten on toteutettava kaikki tarvittavat toimet tuotteiden alkuperäaseman ja näissä säännöissä asetettujen muiden vaatimusten täyttymisen tarkastamiseksi. Tätä varten niillä on oikeus vaatia näyttöä ja tarkastaa viejän tilejä tai tehdä muita tarpeelliseksi katsomiaan tarkastuksia. Ne myös varmistavat, että tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut lomakkeet täytetään asianmukaisesti. Ne tarkastavat erityisesti, että tavaran kuvaukselle varattu kohta on täytetty siten, että siihen on mahdotonta tehdä vilpillisiä lisäyksiä.

7. EUR.1-tavaratodistuksen antamispäivä merkitään EUR.1-tavaratodistuksen 11 kohtaan.

8. Tulliviranomaiset antavat EUR.1-tavaratodistuksen, ja se annetaan viejän käyttöön heti, kun vienti on tosiasiallisesti tapahtunut tai varmistunut.

21 artikla Jälkikäteen annetut EUR.1-tavaratodistukset

1.Sen estämättä, mitä 20 artiklan 8 kohdassa säädetään, EUR.1-tavaratodistus voidaan antaa siihen merkittyjen tuotteiden viennin jälkeen, jos:

a)sitä ei ollut annettu vientihetkellä erehdysten, tahattomien laiminlyöntien tai erityisolosuhteiden vuoksi;

b)tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla osoitetaan, että EUR.1-tavaratodistus oli annettu, mutta sitä ei ole tuonnissa hyväksytty teknisistä syistä;

c)asianomaisten tuotteiden lopullinen määräpaikka ei ollut tiedossa vientihetkellä, vaan se määritettiin niiden kuljetuksen tai varastoinnin aikana ja sen jälkeen, kun ne oli mahdollisesti jaettu osalähetyksiin 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

d)EUR.1- tai EUR.MED-tavaratodistus on annettu yleissopimuksen määräysten mukaisesti sellaisille tuotteille, jotka ovat myös näiden sääntöjen mukaisia alkuperätuotteita. Viejän on toteutettava kaikki tarvittavat toimet varmistaakseen, että kumulaation soveltamisedellytykset täyttyvät, ja oltava valmis antamaan kaikki asiaankuuluvat asiakirjat tulliviranomaisille; tai

e)EUR.1-tavaratodistus annettiin 8 artiklan 4 kohdan soveltamisen perusteella, ja 8 artiklan 3 kohtaa on sovellettava tuonnin yhteydessä toisessa soveltavassa sopimuspuolessa.

2.Sovellettaessa tämän artiklan 1 kohtaa viejän on ilmoitettava hakemuksessaan EUR.1-tavaratodistukseen merkittyjen tuotteiden vientipaikka ja -päivä sekä perusteet pyynnölleen.

3.Tulliviranomaiset voivat antaa EUR.1-tavaratodistuksen jälkikäteen kahden vuoden kuluessa vientipäivästä ja vasta todettuaan viejän hakemuksessa annettujen tietojen olevan vastaavien asiakirjojen mukaisia.

4. Sen estämättä, mitä 20 artiklan 3 kohdassa säädetään, jälkikäteen annettuihin EUR.1-tavaratodistuksiin on merkittävä seuraava englanninkielinen maininta: ”ISSUED RETROSPECTIVELY”.

5.Edellä 4 kohdassa tarkoitettu maininta tehdään EUR.1-tavaratodistuksen 7 kohtaan.

22 artikla 
EUR.1-tavaratodistuksen kaksoiskappaleen antaminen

1.Jos EUR.1-tavaratodistus varastetaan tai se katoaa tai tuhoutuu, viejä voi pyytää todistuksen antaneilta tulliviranomaisilta kaksoiskappaleen, joka laaditaan niiden hallussa olevien vientiasiakirjojen perusteella.

2. Sen estämättä, mitä 20 artiklan 3 kohdassa säädetään, tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti annettuun kaksoiskappaleeseen on merkittävä seuraava englanninkielinen maininta: ”DUPLICATE”.

3.Edellä 2 kohdassa tarkoitettu maininta merkitään EUR.1-tavaratodistuksen kaksoiskappaleen 7 kohtaan.

4.Kaksoiskappale, johon on merkittävä alkuperäisen EUR.1-tavaratodistuksen antopäivämäärä, on voimassa kyseisestä päivästä alkaen.

23 artikla Alkuperäselvityksen voimassaolo

1.Alkuperäselvitys on voimassa kymmenen kuukautta siitä päivästä, jona se on annettu viejäosapuolessa, ja se on toimitettava mainitun ajan kuluessa tuojaosapuolen tulliviranomaisille.

2.Alkuperäselvitykset, jotka toimitetaan tuojaosapuolen tulliviranomaisille 1 kohdassa tarkoitetun voimassaoloajan päätyttyä, voidaan hyväksyä tullietuuksien myöntämiseksi, jos kyseiset asiakirjat ovat jääneet toimittamatta ennen määräajan päättymistä poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi.

3.Muissa myöhästymistapauksissa tuojaosapuolen tulliviranomaiset voivat hyväksyä alkuperäselvitykset, jos tuotteet on esitetty tullille ennen mainitun määräajan päättymistä.

24 artikla 
Vapaa-alueet

1.Osapuolet toteuttavat kaikki tarpeelliset toimet varmistaakseen, että kaupan kohteena olevia tuotteita, joista on annettu alkuperäselvitys ja joita kuljetuksen aikana pidetään niiden alueella sijaitsevalla vapaa-alueella, ei vaihdeta toisiin tuotteisiin eikä niille tehdä muita toimintoja kuin niiden kunnon säilyttämiseksi tarkoitetut tavanomaiset toiminnot.

2.Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, kun soveltavan sopimuspuolen alkuperätuotteita, joista on annettu alkuperäselvitys, tuodaan vapaa-alueelle ja niille suoritetaan valmistus tai käsittely, uusi alkuperäselvitys voidaan antaa tai laatia, jos kyseinen valmistus tai käsittely on näiden sääntöjen mukaista.

25 artikla 
Tuontivaatimukset

Alkuperäselvitykset on toimitettava tuojaosapuolen tulliviranomaisille kyseisessä osapuolessa sovellettavia menettelyjä noudattaen.

26 artikla 
Tuonti osalähetyksinä

Jos harmonoidun järjestelmän XVI tai XVII jaksoon taikka nimikkeeseen 7308 tai 9406 kuuluvat, harmonoidun järjestelmän 2 yleisen tulkintasäännön a alakohdassa tarkoitetut osiin puretut tai kokoamattomat tuotteet tuodaan osalähetyksinä tuojan pyynnöstä ja tuojaosapuolen tulliviranomaisten määräämin edellytyksin, tulliviranomaisille toimitetaan tällaisista tuotteista yksi alkuperäselvitys ensimmäistä osalähetystä tuotaessa.

27 artikla 
Poikkeukset alkuperäselvityksen toimittamisesta

1.Yksityishenkilöiden yksityishenkilöille pikkulähetyksinä lähettämät tuotteet ja matkustajien henkilökohtaisiin matkatavaroihin sisältyvät tuotteet voidaan tuoda alkuperätuotteina ilman alkuperäselvityksen toimittamista, jos kyseessä ei ole kaupallinen tuonti ja tuotteiden on ilmoitettu täyttävän näissä säännöissä asetetut vaatimukset ja kun ei ole syytä epäillä annetun ilmoituksen todenmukaisuutta.

2.Tuontia ei pidetä kaupallisena tuontina, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)tuonti on satunnaista;

b)tuonti koostuu ainoastaan vastaanottajien tai matkustajien tai heidän perheidensä henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetuista tuotteista;

c)tuotteiden luonne tai määrä ei viittaa mihinkään kaupalliseen tarkoitukseen.

3.Kyseisten tuotteiden yhteisarvo ei saa olla yli 500 euroa pikkulähetysten osalta eikä yli 1 200 euroa matkustajien henkilökohtaisiin matkatavaroihin sisältyvien tuotteiden osalta.

28 artikla Poikkeavuudet ja muotovirheet

1.Pienet poikkeavuudet alkuperäselvityksen merkintöjen ja tuotteiden tuontimuodollisuuksien täyttämiseksi tullitoimipaikassa esitettyjen asiakirjojen merkintöjen välillä eivät sinänsä tee alkuperäselvityksestä mitätöntä, jos asianmukaisesti osoitetaan, että kyseinen asiakirja vastaa toimitettuja tuotteita.

2.Alkuperäselvityksessä olevat lyöntivirheiden kaltaiset selvät muotovirheet eivät saa johtaa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen hylkäämiseen, elleivät nämä virheet ole sellaisia, että ne antavat aihetta epäillä kyseisten asiakirjojen merkintöjen oikeellisuutta.

29 artikla 
Tavarantoimittajan ilmoitukset

1.Kun osapuolessa annetaan EUR.1-tavaratodistus tai laaditaan alkuperäilmoitus alkuperätuotteille, joiden valmistuksessa on käytetty 7 artiklan 3 tai 4 kohdan mukaisesti muusta soveltavasta sopimuspuolesta tulevia tavaroita, joille on suoritettu siellä valmistus tai käsittely mutta jotka eivät ole saaneet etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperäasemaa, kyseisille tavaroille tämän artiklan mukaisesti annettu tavarantoimittajan ilmoitus on otettava huomioon.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettu tavarantoimittajan ilmoitus on asianomaisille tavaroille soveltavassa sopimuspuolessa suoritettua valmistusta tai käsittelyä koskeva näyttö määritettäessä, voidaanko tuotteita, joiden valmistuksessa kyseisiä tavaroita käytetään, pitää viejäosapuolen alkuperätuotteina ja täyttävätkö ne näissä säännöissä asetetut muut vaatimukset.

3.Edellä 4 kohdassa tarkoitettuja tapauksia lukuun ottamatta tavarantoimittajan on laadittava erillinen tavarantoimittajan ilmoitus jokaisesta tavaralähetyksestä liitteessä VI määrätyssä muodossa paperille, joka liitetään kauppalaskuun, lähetysluetteloon tai muuhun sellaiseen kaupalliseen asiakirjaan, jossa tavaroiden kuvaus on riittävän yksityiskohtainen niiden tunnistamiseksi.

4.Jos tavarantoimittaja toimittaa tietylle asiakkaalle säännöllisesti tavaroita, joille soveltavassa sopimuspuolessa suoritettavan valmistuksen tai käsittelyn oletetaan pysyvän jonkin aikaa muuttumattomana, tavarantoimittaja voi antaa yhden tavarantoimittajan ilmoituksen, joka koskee myös kyseisten tavaroiden myöhempiä lähetyksiä, jäljempänä ’tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitus’. Tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitus voi tavallisesti olla voimassa enintään kahden vuoden ajan päivästä, jona se on laadittu. Sen soveltavan sopimuspuolen tulliviranomaiset, jossa ilmoitus laaditaan, vahvistavat edellytykset, joilla pidempiä ajanjaksoja voidaan käyttää. Tavarantoimittajan on laadittava tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitus liitteessä VII määrätyssä muodossa ja kuvattava tavarat riittävän yksityiskohtaisesti niiden tunnistamiseksi. Ilmoitus on toimitettava asianomaiselle asiakkaalle ennen ensimmäistä tavaralähetystä, jota kyseinen ilmoitus koskee, tai ensimmäisen tavaralähetyksen yhteydessä. Jos tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitusta ei voida enää soveltaa toimitettuihin tavaroihin, tavarantoimittajan on ilmoitettava asiasta välittömästi asiakkaalleen.

5.Tämän artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut tavarantoimittajan ilmoitukset on kirjoitettava koneella tai painettava yhdellä tämän sopimuksen kielellä ilmoituksen laativan soveltavan sopimuspuolen kansallisen lainsäädännön mukaisesti, ja siinä on oltava tavarantoimittajan alkuperäinen omakätinen allekirjoitus. Ilmoitus voidaan kirjoittaa myös käsin; siinä tapauksessa se on kirjoitettava musteella painokirjaimin.

6.Ilmoituksen laativan tavarantoimittajan on oltava valmis toimittamaan milloin tahansa ilmoituksen laatineen soveltavan sopimuspuolen tulliviranomaisten pyynnöstä kaikki asiaankuuluvat asiakirjat, joilla todistetaan ilmoituksessa annetut tiedot oikeiksi.

30 artikla 
Euroina ilmaistavat määrät

1.Edellä 18 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja 27 artiklan 3 kohdan soveltamiseksi tapauksissa, joissa tuotteet laskutetaan muuna valuuttana kuin euroina, kukin asianomainen maa vahvistaa vuosittain euroina ilmaistavia määriä vastaavat määrät osapuolten kansallisena valuuttana.

2.Lähetykseen sovelletaan 18 artiklan 1 kohdan b alakohtaa ja 27 artiklan 3 kohtaa sen valuutan perusteella, jona kauppalasku on laadittu, asianomaisen maan vahvistaman määrän mukaisesti.

3.Kansallisena valuuttana käytettävät määrät ovat euroina ilmaistujen määrien vasta-arvot kyseisenä valuuttana lokakuun ensimmäisen arkipäivän euron kurssin mukaisesti. Nämä määrät on annettava tiedoksi Euroopan komissiolle viimeistään 15 päivänä lokakuuta, ja niitä sovelletaan seuraavan vuoden 1 päivästä tammikuuta. Euroopan komissio ilmoittaa asiaankuuluvat määrät kaikille asianomaisille maille.

4.Osapuoli voi pyöristää ylöspäin tai alaspäin määrän, joka saadaan muunnettaessa euroina ilmaistava määrä sen kansalliseksi valuutaksi. Pyöristyksen tuloksena saatu määrä voi poiketa muuntamisen tuloksena saadusta määrästä enintään viisi prosenttia. Osapuoli voi pitää euroina ilmaistavan määrän kansallisena valuuttana ilmaistavan vasta-arvon muuttumattomana, jos kyseisen määrän muuntaminen 3 kohdassa määrättynä vuotuisen tarkistuksen ajankohtana ennen mahdollista pyöristystä korottaisi kansallisena valuuttana ilmaistavaa vasta-arvoa alle 15 prosenttia. Kansallisena valuuttana ilmaistava vasta-arvo voidaan pitää samana, jos kyseinen vasta-arvo alenisi muuntamisen tuloksena.

5.Sekakomitea tarkastelee osapuolen pyynnöstä uudelleen euroina ilmaistavia määriä. Tätä uudelleentarkastelua tehdessään sekakomitea harkitsee, onko toivottavaa säilyttää asianomaisten arvorajojen reaalivaikutus entisellään. Tätä tarkoitusta varten se voi päättää muuttaa euroina ilmaistavia määriä.

VI OSASTO YHTEISTYÖN JA ASIAKIRJANÄYTÖN PERIAATTEET

31 artikla 
Asiakirjanäyttö, alkuperäselvitysten ja todistusasiakirjojen säilyttäminen

1.Viejän, joka on laatinut alkuperäilmoituksen tai hakenut EUR.1-tavaratodistusta, on säilytettävä kyseisten alkuperäselvitysten ja kaikkien tuotteen alkuperäasemaa koskevien todistusasiakirjojen paperituloste tai sähköinen versio vähintään kolmen vuoden ajan alkuperäilmoituksen antamis- tai laatimispäivästä.

2.Tavarantoimittajan ilmoituksen laativan tavarantoimittajan on säilytettävä jäljennös ilmoituksesta ja kaikista niistä kauppalaskuista, lähetysluetteloista tai muista kaupallisista asiakirjoista, joihin ilmoitus on liitetty, sekä tämän liitteen 29 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut asiakirjat vähintään kolme vuotta.

Tavarantoimittajan, joka laatii tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoituksen, on säilytettävä ilmoituksen jäljennös sekä kaikkien siinä mainittuja asianomaiselle asiakkaalle lähetettyjä tavaroita koskevien kauppalaskujen, lähetysluetteloiden ja muiden kaupallisten asiakirjojen jäljennökset sekä 29 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut asiakirjat vähintään kolme vuotta. Tämä ajanjakso alkaa tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoituksen voimassaolon päättymispäivänä.

3.Tämän artiklan 1 kohtaa sovellettaessa ilmaisu ’alkuperäasemaa koskevat todistusasiakirjat’ kattaa muun muassa seuraavat:

a)esimerkiksi viejän tai tavarantoimittajan tileihin tai sisäiseen kirjanpitoon sisältyvä suora näyttö käsittelyistä, jotka tämä on suorittanut tavaroiden tuottamiseksi;

b)asiakirjat, joilla todistetaan käytettyjen ainesten alkuperäasema ja jotka on annettu tai laadittu asiaankuuluvassa soveltavassa sopimuspuolessa sen kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

c)asiakirjat, joilla todistetaan ainesten valmistus tai käsittely asiaankuuluvassa osapuolessa ja jotka on laadittu tai julkaistu kyseisessä osapuolessa sen kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

d)alkuperäilmoitukset tai EUR.1-tavaratodistukset, joilla todistetaan käytettyjen ainesten alkuperäasema ja jotka on laadittu tai annettu osapuolissa näiden sääntöjen mukaisesti;

e)osapuolten ulkopuolella 13 ja 14 artiklaa soveltaen suoritettua valmistusta tai käsittelyä koskevat asianmukaiset todisteet, joilla todistetaan näiden artiklojen vaatimusten täyttyminen.

4.EUR.1-tavaratodistuksia antavien viejäosapuolen tulliviranomaisten on säilytettävä 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu hakemuslomake vähintään kolme vuotta.

5.Tuojaosapuolen tulliviranomaisten on säilytettävä niille toimitetut alkuperäilmoitukset ja EUR.1-tavaratodistukset vähintään kolme vuotta.

6.Tavarantoimittajan ilmoituksia, joilla todistetaan käytetyille aineksille soveltavassa sopimuspuolessa suoritettu valmistus tai käsittely ja jotka on laadittu kyseisessä soveltavassa sopimuspuolessa, on käsiteltävä 18 artiklan 3 kohdassa, 20 artiklan 3 kohdassa ja 29 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuna asiakirjana, jota käytetään todisteena siitä, että EUR.1-tavaratodistuksessa tai alkuperäilmoituksessa tarkoitettuja tuotteita voidaan pitää kyseisen soveltavan sopimuspuolen alkuperätuotteina ja että ne täyttävät muut näissä säännöissä asetetut vaatimukset.

32 artikla 
Riitojen ratkaiseminen

Jos 34 ja 35 artiklassa määrätyistä tarkastusmenettelyistä tai lisäyksen tulkinnasta syntyy riita, jota tarkastusta pyytävät tulliviranomaiset ja tarkastuksen tekemisestä vastaavat tulliviranomaiset eivät pysty keskenään sopimaan, asia saatetaan sekakomitean ratkaistavaksi.

Tuojan sekä tuojaosapuolen tulliviranomaisten väliset riidat ratkaistaan aina kyseisen maan lainsäädännön mukaisesti.

VII OSASTO
HALLINNOLLINEN YHTEISTYÖ

33 artikla 
Ilmoitukset ja yhteistyö

1.Osapuolten tulliviranomaisten on annettava toisilleen tullitoimipaikkojensa EUR.1-tavaratodistusten antamisessa käyttämien leimasinten leimanäytteet ja valtuutetuille viejille myönnettyjen lupanumeroiden mallit sekä niiden tulliviranomaisten osoitteet, jotka vastaavat kyseisten todistusten ja alkuperäilmoitusten tarkastamisesta.

2.Sen varmistamiseksi, että tätä näitä sääntöjä sovelletaan asianmukaisesti, osapuolet avustavat toisiaan toimivaltaisten tulliviranomaisten välityksellä tarkastaessaan EUR.1-tavaratodistusten, alkuperäilmoitusten, tavarantoimittajan ilmoitusten sekä kyseisissä asiakirjoissa annettujen tietojen oikeellisuutta.

34 artikla 
Alkuperäselvitysten tarkastaminen

1.Alkuperäselvitysten jälkitarkastukset tehdään pistokokein tai aina kun tuojaosapuolen tulliviranomaisilla on perusteltua aihetta epäillä tällaisten asiakirjojen aitoutta, asianomaisten tuotteiden alkuperäasemaa tai näissä säännöissä asetettujen muiden vaatimusten täyttymistä.

2.Kun tuojaosapuolen tulliviranomaiset esittävät jälkitarkastuspyynnön, ne palauttavat viejäosapuolen tulliviranomaisille EUR.1-tavaratodistuksen ja kauppalaskun, jos se on annettu, sekä alkuperäilmoituksen tai kyseisten asiakirjojen jäljennökset ja esittävät tarvittaessa syyt jälkitarkastuspyyntöön. Tarkastuspyynnön tueksi annetaan kaikki asiakirjat ja saadut tiedot, joiden perusteella alkuperäselvityksessä olevia tietoja voidaan epäillä virheellisiksi.

3.Viejäosapuolen tulliviranomaiset tekevät tarkastuksen. Tätä varten niillä on oikeus vaatia näyttöä ja tarkastaa viejän tilejä tai tehdä muita tarpeelliseksi katsomiaan tarkastuksia.

4.Jos tuojaosapuolen tulliviranomaiset päättävät lykätä etuuskohtelun myöntämistä asianomaisille tuotteille tarkastuksen tulosten saamiseen asti, niiden on tarjottava tuojalle mahdollisuutta tavaroiden luovutukseen, jos tarpeellisiksi katsotut varotoimenpiteet toteutetaan.

5.Tarkastuksen tulokset ilmoitetaan tarkastusta pyytäneille tulliviranomaisille mahdollisimman pian. Kyseisistä tuloksista on käytävä selvästi ilmi, ovatko asiakirjat aitoja ja voidaanko asianomaisia tuotteita pitää jonkin osapuolen alkuperätuotteina ja täyttävätkö ne näissä säännöissä asetetut muut vaatimukset.

6.Jos perustellun epäilyn tapauksessa vastausta ei ole saatu kymmenen kuukauden kuluessa tarkastuspyynnön päivämäärästä tai saadussa vastauksessa ei ole riittävästi tietoja sen ratkaisemiseksi, ovatko kyseiset asiakirjat aitoja tai mikä on tuotteiden tosiasiallinen alkuperä, tarkastusta pyytäneet tulliviranomaiset epäävät etuuskohtelun, paitsi poikkeuksellisissa olosuhteissa.

35 artikla 
Tavarantoimittajan ilmoitusten tarkastaminen

1.Tavarantoimittajan ilmoitusten tai tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitusten jälkitarkastus voidaan tehdä pistokokein tai aina, kun sen osapuolen tulliviranomaisilla, jossa nämä ilmoitukset on otettu huomioon EUR.1-tavaratodistuksen antamiseksi tai alkuperäilmoituksen laatimiseksi, on perusteltu syy epäillä kyseisen asiakirjan aitoutta tai siinä annettujen tietojen oikeellisuutta.

2.Sovellettaessa tämän artiklan 1 kohdan määräyksiä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun osapuolen tulliviranomaiset palauttavat tavarantoimittajan ilmoituksen tai tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoituksen ja siinä tarkoitettuja tavaroita koskevat kauppalaskut, lähetysluettelot tai muut kaupalliset asiakirjat sen soveltavan sopimuspuolen tulliviranomaisille, jossa ilmoitus on laadittu, ja esittävät tarvittaessa sisältöä tai muotoa koskevat syyt tarkastuspyynnölle.

Se toimittaa jälkitarkastuspyynnön tueksi kaikki asiakirjat ja saadut tiedot, joiden perusteella tavarantoimittajan ilmoituksessa tai tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoituksessa olevia tietoja voidaan epäillä virheellisiksi.

3.Tarkastuksen suorittavat sen soveltavan sopimuspuolen tulliviranomaiset, jossa tavarantoimittajan ilmoitus tai tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoitus on laadittu. Tätä varten sillä on oikeus vaatia todistusaineistoa ja tarkastaa tavarantoimittajan tilit tai tehdä muita tarpeellisiksi katsomiaan tarkastuksia.

4.Tarkastuksen tulokset ilmoitetaan tarkastusta pyytäneille tulliviranomaisille mahdollisimman pian. Näistä tuloksista on käytävä selvästi ilmi, ovatko tavarantoimittajan ilmoituksessa tai tavarantoimittajan pitkäaikaisilmoituksessa olevat tiedot oikein, ja niiden perusteella tulliviranomaisen on voitava määritellä, voidaanko, ja missä määrin, sellainen ilmoitus ottaa huomioon EUR.1-tavaratodistusta annettaessa tai alkuperäilmoitusta laadittaessa.

36 artikla 
Seuraamukset

Kumpikin osapuoli määrää, että sen näistä säännöistä antaman kansallisen lainsäädännön rikkomisesta langetetaan rikosoikeudellisia, siviilioikeudellisia tai hallinnollisia seuraamuksia.

VIII OSASTO
LISÄYKSEN A SOVELTAMINEN

37 artikla
Liechtenstein

Liechtensteinista peräisin olevaa tuotetta pidetään Sveitsin ja Liechtensteinin välisen tulliliiton vuoksi Sveitsin alkuperätuotteena, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 artiklan soveltamista.

38 artikla 
San Marinon tasavalta

Euroopan unionin ja San Marinon tasavallan välisen tulliliiton vuoksi San Marinon tasavallan alkuperätuotetta pidetään Euroopan unionin alkuperätuotteena, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 artiklan soveltamista.

39 artikla 
Andorran ruhtinaskunta

Euroopan unionin ja Andorran ruhtinaskunnan välisen tulliliiton vuoksi harmonoidun järjestelmän 25–97 ryhmään kuuluvaa Andorran ruhtinaskunnan alkuperätuotetta pidetään Euroopan unionin alkuperätuotteen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 artiklan soveltamista.

40 artikla 
Ceuta ja Melilla

1.Näitä sääntöjä sovellettaessa ilmaisu ’ETA’ ei sisällä Ceutaa ja Melillaa.

2.Ceutan ja Melillan alkuperätuotteita koskevaa ETA-sopimuksen pöytäkirjaa 49 sovellettaessa näitä sääntöjä sovelletaan soveltuvin osin tässä liitteessä määrättyjä erityisedellytyksiä noudattaen.

3.Ceutaan ja Melillaan tuotaviin jonkin ETA-osapuolen alkuperätuotteisiin sovelletaan samaa tullikohtelua, jota sovelletaan Euroopan unionin tullialueen alkuperätuotteisiin Espanjan kuningaskunnan ja Portugalin tasavallan Euroopan yhteisöön liittymisestä tehdyn asiakirjan pöytäkirjan n:o 2 ja siihen tehtyjen tarkistusten mukaisesti. Kun ETA-osapuolet tuovat asiaankuuluvan sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia Ceutan ja Melillan alkuperätuotteita, ne myöntävät niille saman tullikohtelun kuin Euroopan unionista tuotaville Euroopan unionin alkuperätuotteille.

4.Ceutan ja Melillan alkuperätuotteita koskevaa tämän artiklan 2 kohtaa sovellettaessa näitä sääntöjä sovelletaan soveltuvin osin liitteessä V määrättyjä erityisedellytyksiä noudattaen.

LIITE I

ALKUHUOMAUTUKSET LIITTEEN II LUETTELOON

Huomautus 1 – Yleistä

Luettelossa asetetaan edellytykset, jotka kaikkien tuotteiden on täytettävä, jotta niitä voitaisiin pitää lisäyksessä A olevan II osan 4 artiklan mukaisesti riittävästi valmistettuina tai käsiteltyinä. Tuotteesta riippuen sääntöjä on neljä erilaista

a)valmistuksessa tai käsittelyssä ei ylitetä ei-alkuperäainesten enimmäismäärää;

b)valmistuksen tai käsittelyn seurauksena valmistettujen tuotteiden harmonoidun järjestelmän nelinumeroinen nimike muuttuu muuksi kuin käytettyjen ainesten nelinumeroinen nimike tai valmistettujen tuotteiden kuusinumeroinen alanimike muuttuu muuksi kuin käytettyjen ainesten kuusinumeroinen alanimike;

c)erityinen valmistus- tai käsittelytoimi toteutetaan;

d)valmistus tai käsittely tehdään tietyille kokonaan tuotetuille aineksille.

Huomautus 2 – Luettelon rakenne

2.1.Luettelon kahdessa ensimmäisessä sarakkeessa kuvataan tuotettu tuote. Ensimmäisessä sarakkeessa (1) on harmonoidussa järjestelmässä käytetty nimikkeen tai ryhmän numero ja toisessa sarakkeessa (2) harmonoidussa järjestelmässä tästä nimikkeestä tai ryhmästä käytetty tavaran kuvaus. Jokaista kahdessa ensimmäisessä sarakkeessa olevaa merkintää koskeva sääntö on kolmannessa sarakkeessa (3). Jos ensimmäisen sarakkeen (1) numeron edellä on maininta ”ex”, tämä tarkoittaa, että kolmannen sarakkeen (3) sääntöä sovelletaan ainoastaan toisessa sarakkeessa (2) mainittuun nimikkeen osaan.

2.2.Kun ensimmäisessä sarakkeessa (1) on koottu yhteen useita nimikkeitä tai mainittu ryhmän numero ja toisessa sarakkeessa (2) on tämän vuoksi yleisluonteinen tavaran kuvaus, vastaavaa kolmannen sarakkeen (3) sääntöä sovelletaan kaikkiin niihin tuotteisiin, jotka harmonoidussa järjestelmässä luokitellaan kyseisen ryhmän nimikkeisiin tai johonkin nimikkeistä, jotka on koottu ensimmäiseen sarakkeeseen (1).

2.3.Kun luettelossa on eri sääntöjä, joita sovelletaan samaan nimikkeeseen kuuluviin eri tuotteisiin, jokaisessa luetelmakohdassa on sen nimikkeen osan tavaran kuvaus, jota vastaavat kolmannen sarakkeen (3) säännöt koskevat.

2.4.Kun kolmannessa sarakkeessa (3) on kaksi vaihtoehtoista sääntöä ”tai”-sanalla erotettuina, viejä voi itse valita, kumpaa käyttää.

Huomautus 3 – Esimerkkejä sääntöjen soveltamisesta

3.1.Lisäyksessä A olevan II osaston 4 artiklan määräyksiä alkuperäaseman saaneista, muiden tuotteiden valmistuksessa käytettävistä tuotteista sovelletaan riippumatta siitä, onko kyseinen asema saatu siinä tehtaassa, jossa nämä tuotteet käytetään, vai jossakin muussa osapuolen tehtaassa.

3.2.Suoritetun valmistuksen tai käsittelyn on tämän lisäyksen II osan 6 artiklan mukaisesti ylitettävä mainitussa artiklassa luetellut toimet. Jos näin ei tapahdu, tavarat eivät täytä tullietuuskohtelun myöntämisen edellytyksiä, vaikka jäljempänä luetellut edellytykset täyttyisivät.

Jollei lisäyksessä A olevan II osan 6 artiklasta muuta johdu, luettelon säännöissä vahvistetaan vaadittavan valmistuksen tai käsittelyn vähimmäismäärä, jonka ylittävä valmistus tai käsittely antaa myös alkuperäaseman; sen sijaan sitä vähäisempi valmistus tai käsittely ei voi antaa alkuperäasemaa.

Jos siis säännössä määrätään, että tietyllä valmistusasteella olevia ei-alkuperäaineksia saadaan käyttää, sitä aiemmalla valmistusasteella olevien tällaisen ainesten käyttö on myös sallittua, mutta sen sijaan myöhemmällä valmistusasteella olevien ainesten käyttö ei ole.

Jos säännössä määrätään, että tietyllä valmistusasteella olevia ei-alkuperäaineksia ei voida käyttää, sitä aiemmalla valmistusasteella olevien tällaisten ainesten käyttö on sallittua, mutta sen sijaan myöhemmällä valmistusasteella olevien ainesten käyttö ei ole.

Esimerkki: kun 19 ryhmää koskevassa luettelon säännössä vaaditaan, että ”nimikkeiden 1101–1108 ei-alkuperäainesten osuus saa olla enintään 20 painoprosenttia”, 10 ryhmän viljojen (aiemman valmistusasteen ainekset) käyttöä (eli tuontia) ei ole rajoitettu.

3.3.Rajoittamatta huomautuksen 3.2 soveltamista, kun säännössä käytetään ilmaisua ”Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista”, minkä tahansa nimikkeen aineksia voidaan käyttää (myös sellaisia, joiden kuvaus ja nimike ovat samat kuin tuotteella), jollei sääntöön mahdollisesti sisältyvistä erityisrajoituksista muuta johdu.

Ilmaisu ”Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista, myös muista nimikkeen... aineksista” tai ”Valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista, myös muista samaan nimikkeeseen kuin tuote luokiteltavista aineksista” tarkoittaa kuitenkin, että minkä tahansa nimikkeen aineksia voidaan käyttää paitsi niitä, joiden kuvaus on sama kuin luettelon 2 sarakkeessa oleva tuotteen kuvaus.

3.4.Kun luettelon säännössä määrätään, että tuote voidaan valmistaa useammasta kuin yhdestä aineksesta, tämä tarkoittaa, että yhtä tai useampaa ainesta voidaan käyttää. Se ei tarkoita, että niitä kaikkia olisi käytettävä.

3.5.Kun luettelon säännössä määrätään, että tuote on valmistettava tietystä aineksesta, tämä edellytys ei estä käyttämästä muita aineksia, jotka eivät luonteensa vuoksi voi sitä täyttää.

3.6.Jos luettelon säännössä määrätään kaksi prosenttimäärää enimmäisarvoksi ei‑alkuperäaineksille, joita voidaan käyttää, näitä prosenttimääriä ei saa laskea yhteen. Toisin sanoen kaikkien käytettyjen ei-alkuperäainesten enimmäisarvo ei saa koskaan olla suurempi kuin korkeampi kyseisistä prosenttimääristä. Lisäksi yksittäisiä prosenttimääriä ei saa ylittää niiden nimenomaisten ainesten osalta, joita ne koskevat.

Huomautus 4 – Tiettyjä maataloustuotteita koskevat yleiset säännökset

4.1.Osapuolen alueella kasvatettuja tai siellä korjattuja 6, 7, 8, 9, 10 ja 12 ryhmän sekä nimikkeen 2401 maataloustuotteita on kohdeltava kyseisen osapuolen alueen alkuperätuotteina, vaikka ne olisi kasvatettu tuoduista siemenistä, sipuleista, juurakoista, pistokkaista, varttamisoksista, versoista, nupuista tai kasvien muista elävistä osista.

4.2.Jos jonkin tuotteen sisältämään ei-alkuperäsokerin pitoisuuteen sovelletaan rajoituksia, valmiin tuotteen valmistuksessa ja valmiiseen tuotteeseen sisällytettyjen ei-alkuperätuotteiden valmistuksessa käytetyn, nimikkeeseen 1701 (sakkaroosi) tai 1702 (esim. fruktoosi, glukoosi, laktoosi, maltoosi, isoglukoosi ja inverttisokeri) kuuluvan sokerin paino otetaan huomioon tällaisia rajoituksia laskettaessa

Huomautus 5 – Tiettyjä tekstiilituotteita koskeva terminologia

5.1.Luettelossa käytetyllä ilmaisulla ’luonnonkuidut’ tarkoitetaan muita kuituja kuin muunto- ja synteettikuituja. Se rajoittuu kehruuta edeltävillä valmistusasteilla oleviin kuituihin ja siihen kuuluvat myös jätteet ja, jollei toisin mainita, kuidut, jotka on karstattu, kammattu tai muulla tavoin valmistettu, mutta joita ei ole kehrätty.

5.2.Ilmaisuun ’luonnonkuidut’ kuuluvat nimikkeen 0511 jouhi, nimikkeiden 5002 ja 5003 silkki, nimikkeiden 5101–5105 villakuidut ja hieno ja karkea eläimenkarva, nimikkeiden 5201–5203 puuvillakuidut ja nimikkeiden 5301–5305 muut kasvitekstiilikuidut.

5.3.Ilmaisuja ’tekstiilimassa’, ’kemialliset aineet’ ja ’paperinvalmistusaineet’ käytetään luettelossa kuvaamaan 50–63 ryhmään kuulumattomia aineksia, joita voidaan käyttää muunto-, synteetti- tai paperikuitujen tai -lankojen valmistukseen.

5.4.Luettelossa käytettyyn ilmaisuun ’katkotut tekokuidut’ kuuluvat nimikkeiden 5501–5507 synteetti- tai muuntokuitufilamenttitouvi, synteetti- ja muuntokatkokuidut ja niiden jätteet.

5.5.Painaminen (yhdessä kehruun, neulomisen/virkkaamisen, tuftauksen tai nukkaamisen kanssa) määritellään tekniikaksi, jolla tekstiilialustalle annetaan rasteri-, rulla-, digitaalista tai muuta siirtotekniikkaa käyttäen pysyvä objektiivisesti arvioitu funktio, kuten väri, kuvio tai tekninen suorituskyky.

5.6.Painaminen (itsenäisenä toimena) määritellään tekniikaksi, jolla tekstiilialustalle annetaan asteri-, rulla-, digitaalista tai muuta siirtotekniikkaa käyttäen pysyvä objektiivisesti arvioitu funktio, kuten väri, rakenne ja tekninen suorituskyky, ja sille tehdään vähintään kaksi valmistelu- tai viimeistelytoimea (kuten pesu, valkaisu, merserointi, lämpökiinnitys, nukitus, kalanterointi, kutistumisen estävä käsittely, kestoviimeistely, dekatointi, kyllästäminen, parsinta ja noppaus), edellyttäen että käytettyjen ainesten arvo on enintään 50 prosenttia tuotteen noudettuna‑hinnasta.

Huomautus 6 – Tekstiiliaineiden sekoituksista valmistettuihin tuotteisiin sovellettavat poikkeamat

6.1.Kun luettelossa mainittuun tuotteeseen liittyy viittaus tähän huomautukseen, luettelon 3 sarakkeessa vahvistettuja edellytyksiä ei sovelleta kyseisen tuotteen valmistuksessa käytettyihin perustekstiiliaineisiin, joiden paino yhteensä on enintään 15 prosenttia kaikkien käytettyjen perustekstiiliaineiden yhteispainosta (katso myös huomautukset 6.3 ja 6.4).

6.2.Huomautuksessa 6.1 mainittua poikkeamaa voidaan kuitenkin soveltaa ainoastaan sekoitetuotteisiin, jotka on tehty kahdesta tai useammasta perustekstiiliaineesta.

Perustekstiiliaineet ovat seuraavat:

–silkki,

–villa,

–karkea eläimenkarva,

–hieno eläimenkarva,

–jouhet,

–puuvilla,

–paperinvalmistusaineet ja paperi,

–pellava,

–hamppu,

–juutti ja muut niinitekstiilikuidut,

–sisali ja muut Agave-sukuisista kasveista saadut tekstiilikuidut,

–kookoskuidut, manilla, rami ja muut kasvitekstiilikuidut,

–polypropeenista valmistetut synteettiset filamenttikuidut,

–polyesteristä valmistetut synteettiset filamenttikuidut,

–polyamidista valmistetut synteettiset filamenttikuidut,

–polyakryolonitriilistä valmistetut synteettiset filamenttikuidut,

–polyimidistä valmistetut synteettiset filamenttikuidut,

–polytetrafluorieteenistä valmistetut synteettiset filamenttikuidut,

–poly(fenyleenisulfidista) valmistetut synteettiset filamenttikuidut,

–poly(vinyylikloridista) valmistetut synteettiset filamenttikuidut,

–muut synteettiset filamenttikuidut,

–viskoosista valmistetut muuntofilamenttikuidut,

–muut muuntofilamenttikuidut,

–sähköä johtavat filamentit,

–polypropeenista valmistetut synteettikatkokuidut,

–polyesteristä valmistetut synteettikatkokuidut,

–polyamidista valmistetut synteettikatkokuidut,

–polyakryylinitriilistä valmistetut synteettikatkokuidut,

–polyimidistä valmistetut synteettikatkokuidut,

–polytetrafluorieteenistä valmistetut synteettikatkokuidut,

–poly(fenyleenisulfidista) valmistetut synteettikatkokuidut,

–poly(vinyylikloridista) valmistetut synteettikatkokuidut,

–muut synteettikatkokuidut,

–viskoosista valmistetut muuntokatkokuidut,

–muut muuntokatkokuidut,

–segmentoitu polyuretaania oleva lanka, jossa on joustavia polyeetterisegmenttejä, myös kierrepäällystetty,

–nimikkeen 5605 tuotteet (metalloitu lanka), joissa on kaistaleita, jotka koostuvat enintään 5 mm leveästä kahden muovikelmun väliin joko värittömällä tai värillisellä liimalla kiinnitetystä, alumiinifoliota tai muovikelmua, myös alumiinijauheella peitettyä, olevasta sydämestä,

–muut nimikkeen 5605 tuotteet,

–lasikuidut,

–metallikuidut,

–mineraalikuidut.

6.3.Tuotteissa, joissa on ”segmentoitua polyuretaania olevaa lankaa, jossa on joustavia polyeetterisegmenttejä, myös kierrepäällystettyä”, tämä poikkeama on tällaisen langan osalta 20 prosenttia.

6.4.Tuotteissa, joissa on ”kaistaleita, jotka koostuvat enintään 5 mm leveästä kahden muovikelmun väliin joko värittömällä tai värillisellä liimalla kiinnitetystä, alumiinifoliota tai muovikelmua, myös alumiinijauheella peitettyä, olevasta sydämestä”, tämä poikkeama on tällaisen kaistaleen osalta 30 prosenttia.

Huomautus 7 – Tiettyihin tekstiilituotteisiin sovellettavat muut poikkeamat

7.1.Kun luettelossa on viittaus tähän huomautukseen, sellaisia tekstiiliaineita voidaan käyttää (vuoria ja välivuoria lukuun ottamatta), jotka eivät täytä kyseistä sovitettua tuotetta koskevaa luettelon kolmannen sarakkeen (3) sääntöä, jos ne luokitellaan eri nimikkeeseen kuin tuote ja jos niiden arvo on enintään 15 prosenttia tuotteen noudettuna-hinnasta.

7.2.Aineksia, joita ei luokitella 50–63 ryhmään, voidaan käyttää vapaasti tekstiilituotteiden valmistuksessa riippumatta siitä, sisältävätkö ne tekstiiliainetta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta huomautuksen 6.3 soveltamista.

7.3.Kun prosenttisääntöä sovelletaan, käytettyjen ei-alkuperäainesten arvoa laskettaessa on otettava huomioon sellaisten ainesten arvo, joita ei luokitella 50–63 ryhmään.

Huomautus 8 – Tiettyjen käsittelyjen määritelmä ja tietyille 27 ryhmän tuotteille tehdyt yksinkertaiset toiminnot

8.1.Nimikkeissä ex 2707 ja 2713 ilmaisu ’tietty käsittely’ tarkoittaa seuraavia toimia:

a)tyhjötislaus;

b)toistotislaus perusteellisen jakotislausmenetelmän avulla;

c)krakkaus;

d)reformointi;

e)uuttaminen valikoivien liuottimien avulla;

f)käsittely, jossa yhdistyvät kaikki seuraavat toiminnot: käsittely tiivistetyllä rikkihapolla, oleumilla tai rikkitrioksidilla; neutralointi emäksisillä aineilla; värinpoisto ja puhdistus luonnostaan aktiivisilla maalajeilla, aktivoiduilla maalajeilla, aktiivihiilellä tai bauksiitilla;

g)polymerointi;

h)alkylointi;

i)isomerointi.

8.2.Nimikkeissä 2710, 2711 ja 2712 ilmaisu ’tietty käsittely’ tarkoittaa seuraavia toimia:

a)tyhjötislaus;

b)toistotislaus perusteellisen jakotislausmenetelmän avulla;

c)krakkaus;

d)reformointi;

e)uuttaminen valikoivien liuottimien avulla;

f)käsittely, jossa yhdistyvät kaikki seuraavat toiminnot: käsittely tiivistetyllä rikkihapolla, oleumilla tai rikkitrioksidilla; neutralointi emäksisillä aineilla; värinpoisto ja puhdistus luonnostaan aktiivisilla maalajeilla, aktivoiduilla maalajeilla, aktiivihiilellä tai bauksiitilla;

g)polymerointi;

h)alkylointi;

i)isomerointi;

j)ainoastaan nimikkeen ex 2710 raskasöljyjen osalta rikinpoisto vedyn avulla, jonka tuloksena valmistettujen tuotteiden rikkipitoisuus vähenee vähintään 85 prosenttia (ASTM D 1266–59 T -menetelmä);

k)ainoastaan nimikkeeseen 2710 kuuluvien tuotteiden osalta parafiinin poisto muulla käsittelyllä kuin suodattamalla;

l)ainoastaan nimikkeen ex 2710 raskasöljyjen osalta vetykäsittely yli 20 baarin paineessa ja yli 250 °C:n lämpötilassa katalysaattoria käyttäen, muussa kuin rikinpoistotarkoituksessa, kun vety on aktiivisena aineena kemiallisessa reaktiossa. Nimikkeen ex 2710 voiteluöljyjen jatkokäsittelyä vedyn avulla (esimerkiksi vedyn avulla tapahtuva viimeistely eli ”hydrofinishing” tai värinpoisto) erityisesti värin tai stabiliteetin parantamiseksi ei kuitenkaan pidetä tiettynä käsittelynä;

m)ainoastaan nimikkeen ex 2710 polttoöljyjen osalta ilmatislaus, jos alle 30 tilavuusprosenttia näistä tuotteista (hävikki mukaan lukien) tislautuu 300 °C:n lämpötilassa ASTM D 86 -menetelmän avulla määritettynä;

n)ainoastaan nimikkeen ex 2710 raskasöljyjen, lukuun ottamatta kaasuöljyjä ja polttoöljyjä, osalta käsittely suurtaajuudella toimivan sähköisen huiskupurkauksen avulla;

o)ainoastaan nimikkeen ex 2712 raakatavaroiden (lukuun ottamatta vaseliinia, otsokeriittia, ruskohiilivahaa, turvevahaa ja alle 0,75 painoprosenttia öljyä sisältävää parafiinia) osalta rasvanpoisto kiteyttämällä jakotislausmenetelmän avulla.

8.3.Nimikkeissä ex 2707 ja 2713 yksinkertaiset toimet, kuten puhdistus, dekantointi, suolan poisto, veden erotus, suodatus, värjäys, merkintä ja rikkipitoisuuden lisääminen sekoittamalla rikkipitoisuudeltaan erilaisia tuotteita taikka näiden toimien tai niitä vastaavien toimien yhdistelmät, eivät anna alkuperäasemaa.

Huomautus 9 – Tiettyjen käsittelyjen määritelmä ja tietyille tuotteille tehdyt yksinkertaiset toiminnot

Huomautus 9.1:Osapuolessa soluviljelmiä käyttämällä saatuja 30 ryhmän tuotteita pidetään kyseisen osapuolen alkuperätuotteina. Ilmaisulla ’soluviljely’ tarkoitetaan ihmisen, eläimen ja kasvin solujen viljelyä valvotuissa olosuhteissa (lämpötila, kasvualusta, kaasuseos, pH jne. on määritelty) elävän organismin ulkopuolella.

Huomautus 9.2:Käymällä osapuolessa saatuja 29 ryhmän (lukuun ottamatta nimikkeitä 2905 43–2905 44), 30, 32 ja 33 ryhmän (lukuun ottamatta nimikkeitä 3302 10 ja 3301), 34 ja 35 ryhmän (lukuun ottamatta nimikkeitä 3501, 3502 11–3502 19, 3502 20 ja 3505), 36, 37 ja 38 ryhmän (lukuun ottamatta nimikkeitä 3809 10, 3823, 3824 60 ja 3826) sekä 39 ryhmän (lukuun ottamatta nimikkeitä 3916–3926) tuotteita pidetään kyseisen osapuolen alkuperätuotteina. Ilmaisulla ’käyminen’ tarkoitetaan bioteknistä prosessia, jossa käytetään ihmisten, eläinten tai kasvien soluja taikka bakteereita, hiivoja, sieniä tai entsyymejä 29–39 ryhmän tuotteiden tuottamiseksi.

Huomautus 9.3:Seuraavia toimia pidetään 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti riittävinä 28 ja 29 ryhmän (lukuun ottamatta nimikkeitä 2905 43–2905 44), 30, 32 ja 33 ryhmän (lukuun ottamatta nimikkeitä 3302 10 ja 3301) 34 ja 35 ryhmän (lukuun ottamatta nimikkeitä 3501, 3502 11–3502 19, 3502 20 ja 3505), 36, 37 ja 38 ryhmän (lukuun ottamatta nimikkeitä 3809 10, 3823, 3824 60 ja 3826) sekä 39 ryhmän (lukuun ottamatta nimikkeitä 3916–3926) tuotteille:

–Kemiallinen reaktio: Ilmaisulla ’kemiallinen reaktio’ tarkoitetaan (myös biokemiallista) prosessia, jossa syntyy uusi molekyyli siten, että atomienväliset sidokset katkeavat ja muodostuu uusia sidoksia tai atomien avaruusjärjestys molekyylissä muuttuu. Kemiallinen reaktio voidaan ilmaista ”CAS-numeron” muutoksella.

Seuraavat prosessit olisi jätettävä huomiotta alkuperää määritettäessä: a) veteen tai muihin liuottimiin liuottaminen; b) liuottimien, myös liuotinveden, poistaminen; tai c) kideveden lisääminen tai poistaminen. Edellä määritellyn kemiallisen reaktion katsotaan antavan alkuperäaseman.

–Seokset ja sekoitukset: Ainesten tarkoituksellista ja mittasuhteiden osalta kontrolloitua toimea (myös dispergointi), ei kuitenkaan laimentimen lisääminen, ennalta määritettyjen eritelmien mukaisesti siten, että saadaan tuote, jonka fysikaaliset tai kemialliset ominaisuudet ovat merkitykselliset tuotteen tarkoituksen tai käytön kannalta ja eroavat tuotantopanoksista, pidetään alkuperäaseman antavana.

–Puhdistus: Puhdistuksen katsotaan antavan alkuperäaseman, jos puhdistus tapahtuu toisen tai kummankin osapuolen alueella ja johtaa siihen, että jokin seuraavista arviointiperusteista täyttyy:

a)tavaran puhdistaminen johtaa siihen, että vähintään 80 prosenttia sen epäpuhtauspitoisuudesta poistuu; tai

b)epäpuhtauksien väheneminen tai poistuminen johtaa siihen, että tavara soveltuu yhteen tai useampaan seuraavista käyttötarkoituksista:

i)lääkeaine taikka lääkkeenkaltainen, kosmeettinen, eläinlääketieteellinen tai elintarvikelaatuinen aine;

(ii)analyyttiseen käyttöön taikka taudinmääritys- tai laboratoriokäyttöön tarkoitettu kemiallinen tuote tai reagenssi;

(iii)mikroelektroniikassa käytettävä osa tai komponentti;

(iv)erityinen optinen käyttötarkoitus;

(v)biotekninen käyttö (esimerkiksi solujen viljelyssä, geeniteknologiassa tai katalysaattorina);

(vi)erotusprosessissa käytettävä kantaja-aine; tai

(vii)laadultaan ydintekniseen käyttöön sopiva käyttötarkoitus.

–Hiukkaskoon muutos: Alkuperäasema myönnetään tavaralle, jolle on toteutettu tarkoituksellinen ja kontrolloitu toimi (ei kuitenkaan pelkkä murskaaminen tai puristaminen) sen hiukkaskoon muuttamiseksi, minkä tuloksena saadaan tavara, jolla on tuloksena olevan tavaran kannalta merkittäväksi katsottava määritelty hiukkaskoko, hiukkaskokojakauma tai pinta-ala ja jonka fyysiset tai kemialliset ominaisuudet poikkeavat tuotantopanosten ominaisuuksista.

–Standardiainekset: Standardiainekset (mukaan lukien standardiliuokset) ovat valmisteita, jotka soveltuvat analyyttisiin tarkoituksiin taikka kalibrointi- tai viitekäyttötarkoituksiin ja joiden täsmälliset puhtausasteet ja määräsuhteet valmistaja on todentanut. Standardiaineisten tuotannon katsotaan antavan alkuperäaseman.

–Isomeerien erottaminen: Isomeerien eristämisen tai erottamisen isomeerien seoksesta katsotaan antavan alkuperäaseman.

LIITE II

LUETTELO EI-ALKUPERÄAINEKSIIN SOVELLETTAVASTA VALMISTUKSESTA TAI KÄSITTELYSTÄ, JOKA ON TEHTÄVÄ, JOTTA VALMISTETTU TUOTE VOI SAADA ALKUPERÄASEMAN

________________

(1)Katso ”tiettyä käsittelyä” koskevat erityisedellytykset alkuhuomautuksissa 8.1–8.3

(2)Katso tekstiiliaineiden sekoituksista valmistettuja tuotteita koskevat erityisedellytykset alkuhuomautuksessa 6.

(3)Katso alkuhuomautus 7.

(4)Katso alkuhuomautus 9.

LIITE III

ALKUPERÄILMOITUKSEN TEKSTI

Albaniankielinen toisinto

Eksportuesi i produkteve të mbuluara nga ky dokument (autorizim doganor Nr. .............. 1) deklaron që përveç rasteve kur tregohet qartësisht ndryshe, këto produkte janë me origjine preferenciale ……………..2 n​  në përputhje me Rregullat kalimtare të origjinës​.​

Arabiankielinen toisinto

Bosniankielinen toisinto

Izvoznik proizvoda obuhvaćenih ovom ispravom (carinsko ovlaštenje br. .... (1)) izjavljuje da su, osim ako je to drugačije izričito navedeno, ovi proizvodi ....... (2) preferencijalnog porijekla u skladu sa prijelaznim pravilima porijekla.

Bulgariankielinen toisinto

Износителят на продуктите, обхванати от този документ (митническо разрешение №………1) декларира, че освен където ясно е отбелязано друго, тези продукти са с ……………..2 преференциален произход съгласно преходните правила за произход.

Kroaatinkielinen toisinto

Izvoznik proizvoda obuhvaćenih ovom ispravom (carinsko ovlaštenje br. ………1) izjavljuje da su, osim ako je drukčije izričito navedeno, ovi proizvodi ……………..2 preferencijalnog podrijetla prema prijelaznim pravilima o podrijetlu.

Tšekinkielinen toisinto

Vývozce výrobků uvedených v tomto dokumentu (číslo povolení ………1) prohlašuje, že podle přechodných pravidel původu mají tyto výrobky kromě zřetelně označených preferenční původ v …………….2.

Tanskankielinen toisinto

Eksportøren af varer, der er omfattet af nærværende dokument (toldmyndighedernes tilladelse nr. ………1) erklærer, at varerne, medmindre andet tydeligt er angivet, har præferenceoprindelse i ……………..2 i henhold til overgangsreglerne for oprindelse.

Hollanninkielinen toisinto

De exporteur van de goederen waarop dit document van toepassing is (douanevergunning nr. ………1), verklaart dat, behoudens uitdrukkelijke andersluidende vermelding, deze goederen van preferentiële …………….2 oorsprong zijn in overeenstemming met de overgangsregels van oorsprong.

Englanninkielinen toisinto

The exporter of the products covered by this document (customs authorization No………1) declares that, except where otherwise clearly indicated, these products are of ……………..2 preferential origin according to the transitional Rules of origin.

Vironkielinen toisinto

Käesoleva dokumendiga hõlmatud toodete eksportija (tolliasutuse luba nr. ……… 1) deklareerib, et päritolureeglite üleminekueeskirjade kohaselt on need tooted …………….. 2 sooduspäritolu, välja arvatud juhul, kui on selgelt osutatud teisiti.

Fäärinkielinen toisinto

Útflytarin av vørunum, sum hetta skjal fevnir um (tollvaldsins loyvi nr. … (1)) váttar, át um ikki nakað annað er tilskilað, eru hesar vørur upprunavørur … (2) sambært skiftisreglunum um uppruna.

Suomenkielinen toisinto

Tässä asiakirjassa mainittujen tuotteiden viejä (tullin lupa n:o ………1) ilmoittaa, että nämä tuotteet ovat, ellei toisin ole selvästi merkitty, etuuskohteluun oikeutettuja……………..2 alkuperätuotteita siirtymäkauden alkuperäsääntöjen nojalla.

Ranskankielinen toisinto

L'exportateur des produits couverts par le présent document (autorisation douanière nº ………1) déclare que, sauf indication claire du contraire, ces produits ont l'origine préférentielle ……………..2 selon les règles d’origine transitoires.

Saksankielinen toisinto

Der Ausführer (Ermächtigter Ausführer; Bewilligungs-Nr. ……… 1) der Waren, auf die sich dieses Handelspapier bezieht, erklärt, dass diese Waren, soweit nicht anders angegeben, präferenzbegünstigte …………….. 2 Ursprungswaren gemäß den Übergangsregeln für den Ursprung sind.

Georgiankielinen toisinto

Kreikankielinen toisinto

Ο εξαγωγέας των προϊόντων που καλύπτονται από το παρόν έγγραφο (άδεια τελωνείου υπ’ αριθ. ………1) δηλώνει ότι, εκτός εάν δηλώνεται σαφώς άλλως, τα προϊόντα αυτά είναι προτιμησιακής καταγωγής ................. 2 σύμφωνα με τους μεταβατικούς κανόνες καταγωγής.

Hepreankielinen toisinto

Unkarinkielinen toisinto

A jelen okmányban szereplő termékek exportőre (vámfelhatalmazási szám: ………1) kijelentem, hogy eltérő egyértelmű jelzés hiányában a termékek az átmeneti származási szabályok szerint preferenciális ……………..2 származásúak.

Islanninkielinen toisinto

Útflytjandi framleiðsluvara sem skjal þetta tekur til (leyfi tollyfirvalda nr. ............(1)), lýsir því yfir að vörurnar séu, ef annars er ekki greinilega getið, af ..........................(2) uppruna samkvæmt upprunareglum á umbreytingartímabili.

Italiankielinen toisinto

L'esportatore delle merci contemplate nel presente documento (autorizzazione doganale n. ……… 1) dichiara che, salvo indicazione contraria, le merci sono di origine preferenziale …………….. 2 conformemente alle norme di origine transitorie.

Latviankielinen toisinto

To produktu eksportētājs, kuri ietverti šajā dokumentā (muitas atļauja Nr. .………… 1) deklarē, ka, izņemot tur, kur ir citādi skaidri noteikts, šiem produktiem ir……………..2 preferenciāla izcelsme saskaņā ar pārejas noteikumiem par izcelsmi.

Liettuankielinen toisinto

Šiame dokumente nurodytų produktų eksportuotojas (muitinės leidimo Nr. .……… 1) deklaruoja, kad, jeigu aiškiai nenurodyta kitaip, šie produktai turi ……………..2 lengvatinės kilmės statusą pagal pereinamojo laikotarpio kilmės taisykles.

Makedoniankielinen toisinto

Извозникот на производите што ги покрива овоj документ (царинскo одобрение бр. ………… (1)) изjавува дека, освен ако тоа не е jасно поинаку назначено, овие производи се со .........…………. (2) преференциjaлно потекло.

Maltankielinen toisinto

L-esportatur tal-prodotti koperti minn dan id-dokument (awtorizzazzjoni tad-dwana nru………1) jiddikjara li, ħlief fejn indikat mod ieħor b’mod ċar, dawn il-prodotti huma ta’ oriġini preferenzjali …………….2 skont ir-regoli ta’ oriġini tranżizzjonali

Montenegronkielinen toisinto

Извозник производа обухваћених овом исправом (царинско овлашћење бр. ......(1) ) изјављује да су, осим ако је другачије изричито наведено, ови производи ..........(2) преференцијалног пориjекла, у складу са транзиционим правилима поријекла.

Izvoznik proizvoda obuhvaćenih ovom ispravom (carinsko ovlašćenje br. .... 1) izjavljuje da su, osim ako je drugačije izričito navedeno, ovi proizvodi ………. 2 preferencijalnog porijekla u skladu sa tranzicionim pravilima porijekla.

Norjankielinen toisinto

Eksportøren av produktene omfattet av dette dokument (tollmyndighetenes autorisasjonsnr……(1)) erklærer at disse produktene, unntatt hvor annet er tydelig angitt, har … preferanseopprinnelse i henhold til overgangsreglene for opprinnelse (2) .

Puolankielinen toisinto

Eksporter produktów objętych tym dokumentem („upoważnienie władz celnych nr………1) deklaruje, że z wyjątkiem gdzie jest to wyraźnie określone, produkty te mają ……………..2 preferencyjne pochodzenie zgodnie z przejściowymi regułami pochodzenia.

Portugalinkielinen toisinto

O exportador dos produtos cobertos pelo presente documento (autorização aduaneira n.º......... 1) declara que, salvo expressamente indicado em contrário, estes produtos são de origem preferencial ……………..2 de acordo com as regras de origem transitórias.

Romaniankielinen toisinto

Exportatorul produselor care fac obiectul prezentului document (autorizația vamală nr. ………1) declară că, exceptând cazul în care se indică altfel în mod clar, aceste produse sunt de origine preferențială ……………...2 în conformitate cu regulile de origine tranzitorii.

Serbiankielinen toisinto

Извозник производа обухваћених овом исправом (царинско овлашћење бр. ...... (1)) изјављује да су, осим ако је другачије изричито наведено, ови производи .......... (2) преференцијалног порекла, у складу са прелазним правилима о пореклу.

Izvoznik proizvoda obuhvaćenih ovom ispravom (carinsko ovlašćenje br................ (1)) izjavljuje da su, osim ako je drugačije izričito наvedeno, ovi proizvodi .................................. (2) preferencijalnog porekla, u skladu sa prelaznim pravilima o poreklu.

Slovakinkielinen toisinto

Vývozca výrobkov uvedených v tomto dokumente (číslo povolenia ………1) vyhlasuje, že pokiaľ nie je zreteľne uvedené inak, tieto výrobky majú v súlade s prechodnými pravidlami pôvodu preferenčný pôvod v ……………...2.

Sloveeninkielinen toisinto

Izvoznik blaga, zajetega s tem dokumentom (pooblastilo carinskih organov št ...................(1)), izjavlja, da, razen če ni drugače jasno navedeno, ima to blago preferencialno ..........................................(2) poreklo v skladu s prehodnimi pravili o poreklu.

Espanjankielinen toisinto

El exportador de los productos incluidos en el presente documento (autorización aduanera n.º……… 1) declara que, excepto donde se indique claramente lo contrario, estos productos son de origen preferencial…………….. 2 con arreglo a las normas de origen transitorias.

Ruotsinkielinen toisinto

Exportören av de varor som omfattas av detta dokument (tullmyndighetens tillstånd nr. ………1) försäkrar att dessa varor, om inte annat tydligt markerats, har förmånsberättigande …………….2 ursprung i enlighet med övergångsbestämmelserna om ursprung.

Turkinkielinen toisinto

Bu belge kapsamındaki ürünlerin ihracatçısı (gümrük yetki No: ................ (1)), aksi açıkça belirtilmedikçe, bu ürünlerin geçiş menşe kurallarına göre ........................................... (2) tercihli menşeli olduğunu beyan eder

Ukrainankielinen toisinto

Експортер продукції, на яку поширюється цей документ (митний дозвіл  № ………. 1)  заявляє, що, за винятком випадків, де це явно зазначено, ця продукція має …………….2 преференційне походження згідно з перехідними правилами походження.”.

................................................................................................................................................... (Paikka ja päiväys) 3

.....................................................................................................................................................

(Viejän allekirjoitus, lisäksi ilmoituksen allekirjoittajan nimi on selvennettävä)4

Kun alkuperäilmoituksen laatii valtuutettu viejä, tähän kohtaan on merkittävä valtuutetun viejän lupanumero. Kun alkuperäilmoitusta ei laadi valtuutettu viejä, suluissa olevat sanat jätetään pois tai kohta jätetään tyhjäksi.

2 Merkittävä tuotteiden alkuperä. Kun alkuperäilmoitus koskee kokonaan tai osittain Ceutan ja Melillan alkuperätuotteita, viejän on selvästi osoitettava ne tunnuksella ”CM” asiakirjassa, jolle ilmoitus laaditaan.

3  Nämä merkinnät voidaan jättää pois, jos tiedot sisältyvät itse asiakirjaan.

4 Tapauksissa, joissa ei vaadita viejän allekirjoitusta, vapautus allekirjoituksesta merkitsee myös vapautusta allekirjoittajan nimen merkitsemisestä.

Liite IV

EUR.1-TAVARATODISTUKSEN JA EUR.1-TAVARATODISTUSHAKEMUKSEN MALLIT

PAINO-OHJEET

1.Kummankin lomakkeen koon on oltava 210 × 297 mm; lomakkeen pituus saa kuitenkin olla enintään 5 mm määrämittaa pienempi tai enintään 8 mm sitä suurempi. Käytettävän paperin on oltava valkoista, liimakäsiteltyä, hiokkeetonta kirjoituspaperia, joka painaa vähintään 25 g/m2. Siinä on oltava vihreä painettu aaltomainen taustakuvio, joka tekee kaikki mekaanisin tai kemiallisin keinoin tehdyt väärennykset havaittaviksi.

2.Osapuolten toimivaltaiset viranomaiset voivat pidättää itselleen lomakkeiden paino-oikeuden tai antaa niiden painamisen hyväksymiensä kirjapainojen tehtäväksi. Jälkimmäisessä tapauksessa jokaisessa lomakkeessa on oltava maininta tästä hyväksymisestä. Jokaisessa lomakkeessa on oltava kirjapainon nimi ja osoite tai merkki, josta kirjapaino voidaan tunnistaa. Siinä on myös oltava painettu tai muulla tavoin tehty sarjanumero, josta se voidaan tunnistaa.

EUR.1-TAVARATODISTUS

(1)Pakkaamattomien tavaroiden osalta ilmoitetaan kappalemäärä tai tehdään merkintä ”irtotavaraa”.

(2)Täytetään vain mikäli viejämaan tai -alueen määräykset sitä vaativat.

HUOMAUTUKSIA

1.Todistuksesta ei saa pyyhkiä pois merkintöjä eikä siihen saa tehdä uusia merkintöjä vanhojen päälle. Mahdolliset muutokset on tehtävä viivaamalla yli virheelliset merkinnät ja tarvittaessa lisäämällä halutut merkinnät. Lomakkeen täyttäneen on varmennettava näin tehdyt muutokset ja antomaan tai -alueen tulliviranomaisen on vahvistettava ne.

2.Tavarat on merkittävä todistukseen jättämättä väliin tyhjää tilaa, ja kunkin tavaran eteen on merkittävä järjestysnumero. Välittömästi viimeisen rivin alle on vedettävä vaakasuora viiva. Käyttämättömät tilat on viivattava siten, että niihin on mahdotonta tehdä myöhemmin lisäyksiä.

3.Tavarat ilmaistaan tavanomaisin kauppanimityksin ja riittävän yksityiskohtaisesti, että ne voidaan tunnistaa.

EUR.1-TAVARATODISTUSHAKEMUS