52013DC0855

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN KESKUSPANKILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE

Kolmastoista kertomus euroalueen tulevan laajentumisen käytännön valmisteluista

1.           Johdanto

Neuvosto teki 9. heinäkuuta 2013 päätöksen[1], jonka mukaan Latvia täyttää euron käyttöönottoedellytykset. Latvia ottaa euron käyttöön 1. tammikuuta 2014, minkä jälkeen yhteinen raha on otettu käyttöön 18 jäsenvaltiossa. Latvian latin ja euron lopulliseksi muuntokurssiksi on vahvistettu 0,702804 Latvian latia yhtä euroa kohden.[2]

Euron käyttöönoton käytännön valmistelut ovat edenneet viimeiseen vaiheeseen. Eurosetelit ja ‑kolikot otetaan käyttöön kerralla, ja silloin niistä myös tulee laillisia maksuvälineitä. Komissio on tarkastellut euron käyttöönottoon valmistautumista Latviassa jo yhdessä kertomuksessa[3], ja tässä kertomuksessa arvioidaan käytännön valmistelujen etenemistä lokakuun 2013 loppuun asti. Erityistä huomiota kiinnitetään eurosetelien ja ‑kolikoiden käyttöönoton valmisteluihin, käyttöönottovaihetta varten toteutettuihin kuluttajansuojatoimiin (esim. ”reilu euron käyttöönottaja” ‑kampanja) sekä tiedotuskampanjaan.

Kertomukseen liitetyssä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa kuvataan tarkemmin euron käyttöönottovalmisteluja niissä muissa jäsenvaltioissa, jotka eivät ole vielä ottaneet käyttöön yhteistä rahaa eivätkä voi jättäytyä talous- ja rahaliiton ulkopuolelle.

2.           Euron käyttöönottovalmistelujen tilanne Latviassa

Komission edellisen kertomuksen jälkeen Latvian viranomaiset ja asiaankuuluvat sidosryhmät ovat kaiken kaikkiaan edistyneet merkittävästi valmisteluissaan, joilla pyritään varmistamaan sujuva ja onnistunut käyttöönotto.

2.1.        Euron käyttöönottoon liittyvät järjestelyt, lainsäädännön muutokset ja valmistelut julkisella sektorilla

Latvian 19. syyskuuta 2012 laatimaa kansallista euron käyttöönottosuunnitelmaa on edellisen kerran päivitetty 4. huhtikuuta 2013. Lainsäädännön mukauttaminen euron tarpeisiin eteni jälleen 19. syyskuuta 2013, jolloin Latvian parlamentti hyväksyi muutoksia 113 lakiin. Valtioneuvoston asetusten ja kunnallistason säännösten muuttaminen on yhä meneillään. Tietotekniikkajärjestelmien mukauttaminen edistyy suunnitellusti. Lisäksi on luotu riskirekisteri, johon on kirjattu tärkeimmät julkishallinnon tietotekniikkajärjestelmät.

2.2.        Eurosetelien ja -kolikoiden käyttöönottovalmistelut

Käyttöönottovaiheessa tarvitaan 400 miljoonaa eurokolikkoa ja 110 miljoonaa erisuuruista euroseteliä. Eurokolikoiden kansallisella puolella on latvialaisia kuva-aiheita. Kolikoiden lyömisestä vastaa saksalainen rahapaja Staatliche Münzen Baden-Württemberg Stuttgartissa, ja lyöntityö alkoi heinäkuussa 2013. Tarvittavat eurosetelit on lainattu Saksan keskuspankilta.

Setelien ja kolikoiden ennakkojakelu luottolaitoksille on tarkoitus aloittaa 1. marraskuuta 2013. Tavanomainen edelleenjakelu liikepankkien suurille asiakkaille alkaa 10. joulukuuta 2013, ja yksinkertaistettu edelleenjakelu pienemmille yritysasiakkaille aloitetaan 27. joulukuuta 2013. Citadele Bank huolehtii eurosetelien ja -kolikoiden edelleenjakelusta postikonttoreille. Ennakko- ja edelleenjakelua varten tarvittavista seteli- ja kolikkomääristä ei ole vielä saatavilla tarkkoja tietoja, sillä pankit voivat toimittaa tilauksia 1. marraskuuta 2013 saakka. Arvioiden mukaan ennakko- ja edelleenjakelun yhteydessä toimitetaan kaikkiaan noin 25 miljoonaa euroseteliä ja noin 192 miljoonaa eurokolikkoa (eri seteli- ja kolikkoarvoissa).

Suurelle yleisölle tarkoitettuja aloituspakkauksia on saatavilla 10. joulukuuta lähtien. Pakkauksia on varattu 800 000, ja niitä myydään 399:ssä liikepankkien konttorissa, 302 postikonttorissa sekä Latvian keskuspankin toimipisteissä. Kukin aloituspakkaus sisältää lajitelman kaikkia erisuuruisia Latvian eurokolikoita (muovipussiin pakatun lajitelman arvo on 14,23 euroa). Ennakkokysyntä on merkittävää – aloituspakkauksia on tilattu jo noin 720 000. Jotta voidaan varmistaa, että aloituspakkauksia jaetaan kotitalouksille riittävän laajalti eikä niitä ole helppo haalia suuria määriä, pakkauksia myydään henkilöä kohti enintään viisi. Lisäksi 10. joulukuuta 2013 alkaen on saatavilla 70 000 vähittäiskaupan käyttöön tarkoitettua erikoispakkausta (joista kukin sisältää 200 euroa). Pienille latvialaisyrityksille 200 euroa on kuitenkin varsin suuri rahamäärä, joten on mahdollista, että pienet vähittäismyyntiliikkeet hankkivat käyttöönottopäivää varten tarvitsemansa eurokolikot ostamalla useita suurelle yleisölle tarkoitettuja aloituspakkauksia. Latvian keskuspankin olisi siis seurattava tarkasti aloituspakkauksien kysyntää. Ulkomaiset keräilijät ja kolikoita myyvät yritykset voivat ostaa jäljellä olevia aloituspakkauksia vasta 1. tammikuuta 2014 jälkeen. Keräilijöitä varten kootaan erityisellä lyöntitekniikalla valmistetuista kolikoista koostuvia kolikkopakkauksia: 30 000 BU-laatuista (brilliant uncirculated) ja 5 000 proof-laatuista pakkausta. Niiden liikkeeseenlaskupäivä on 1. tammikuuta 2014.

Koska turvallisuusriskit ovat tavallista suurempia, on laadittu turvallisuutta koskeva toimintaohjelma. Sen sisältämillä toimenpiteillä pyritään parantamaan arvokuljetusyritysten suorittamien käteiskuljetusten turvallisuutta käyttöönottovaiheessa. Lisäksi on laadittu erillinen toimintasuunnitelma huonojen sääolojen varalta.

Liikkeessä on edelleen runsaasti latimääräistä käteisrahaa, vaikka sen määrä onkin vähentynyt vuoden alusta lähtien. Kierrosta poistettavien latisetelien ja -kolikoiden yhteisarvo oli 971 miljoonaa latia 30. syyskuuta 2013. Kierrosta poistettuja latikolikoita alettiin tuhota 5. syyskuuta 2013, ja useat pankit ovat lokakuusta alkaen tarjonneet asiakkailleen mahdollisuutta tallettaa latikolikoita säästötilille veloituksetta. Näin pyritään vähentämään latimääräisen käteisrahan määrää ennen euron käyttöönottoa. Lisäksi latikolikoita voi vaihtaa latiseteleiksi rajoituksetta ja veloituksetta Latvian keskuspankissa. Liikepankit kannustavat aiempaa voimakkaammin asiakkaitaan käyttämään käteisen asemesta muita maksuvälineitä, ja kampanjaan on liittynyt suuria elintarvikemyymälöitä. Kierrossa olevien suurten latisetelien määrän vähentämiseksi ennen euron käyttöönottoa arvokuljetusyrityksiä ja muita yrityksiä on kehotettu välttämään suurten setelien tilaamista. Käteisraha on Latviassa merkittävässä asemassa niin maksuvälineenä kuin arvon säilyttäjänäkin, joten on erityisen tärkeää, että näitä toimia jatketaan ja mahdollisuuksien mukaan jopa tehostetaan jäljellä olevina viikkoina.

Siirtymisvaiheessa liikepankkien ja postikonttorien täytyy käsitellä poikkeuksellisen suuria määriä käteisrahaa. Latikolikkojen poistamista kierrosta pyritään helpottamaan logistisesti siten, että arvokuljetusyhtiöille ja liikepankeille toimitetaan liikuteltavia säiliöitä, joita voidaan käyttää kolikkojen keräämisessä, varastoinnissa ja kuljettamisessa.

Euron käyttöönottopäivästä lähtien Latvian keskuspankki vaihtaa veloituksetta lateja euroiksi määräämättömän ajan. Vaihdettavien kolikoiden määrälle ei ole asetettu rajoituksia. Latvian keskuspankin palvelupisteet ovat auki rahanvaihtoa varten 1. tammikuuta 2014.

Latvian pankkisektoriin kuuluu 25 pankkia, joilla on kaikkiaan 371 toimipistettä. Käteispalveluja tarjoaa 19 pankkia (321 toimipisteessä). Liikepankit vaihtavat käteistä veloituksetta ja ilman rajoituksia kuuden kuukauden ajan euron käyttöönotosta lukien. Prosessin sujuvoittamiseksi osa pankeista pidentää aukioloaikojaan vuoden viimeisinä viikkoina. Neljä suurinta pankkia (149 toimipistettä) on auki myös 30. joulukuuta, jolloin pankit ovat Latviassa tavallisesti kiinni. Lisäksi kahden suurimman pankin kaikki 96 toimipistettä ovat avoinna osan päivää 31. joulukuuta 2013, ja 22 kolmen suurimman pankin konttoria on auki iltapäivällä 1. tammikuuta 2014. Useissa pankeissa käteispalveluihin osoitetaan lisätyövoimaa (kutakin toimipistettä kohti yksi tai kaksi lisähenkilöä) rinnakkaiskäyttöjakson ajaksi eli tammikuun 2014 kahdeksi ensimmäiseksi viikoksi. Vähittäismyyntiliikkeille ja muille yritysasiakkaille tarjotaan aktiivisesti käteisen keruupalveluja. Toimipisteiden laskenta- ja varastointivalmiuksia mukautetaan parhaillaan.

Pankkiautomaatteja täytetään euroseteleillä pääasiassa aivan joulukuun 2013 viimeisinä päivinä. Latvian 1 061 pankkiautomaatista voi lähes poikkeuksetta (99,8 prosentissa tapauksista) nostaa euroseteleitä jo vuoden 2014 ensimmäisten 30 minuutin aikana. Automaatit, joita ei pystytä muuntamaan ajoissa eurojen käyttöön, olisi suljettava. Pankkiautomaatteihin syötetään pääasiassa 10, 20 ja 50 euron seteleitä. Lisäksi 5 euron seteleitä voi nostaa 1. tammikuuta 2014 alkaen 242 pankkiautomaatista ja 15. tammikuuta lähtien vielä 460 muusta pankkiautomaatista. Pääasiassa pienten setelien käyttäminen automaateissa on hyvä käytäntö, joka auttaa ehkäisemään riskiä, että vähittäismyymälöistä loppuisi nopeasti euromääräinen vaihtoraha. Pankkeja on myös kehotettu välttämään palvelupisteissään suurten setelien jakelua euron käyttöönoton jälkeisinä viikkoina. Maksupäätteet muunnetaan käsittelemään euromääräisiä maksuja yhtäaikaisesti 1. tammikuuta 2014. Pankkien asiakkaita on kannustettu suosimaan sähköisiä maksutapoja etenkin euron käyttöönoton jälkeisinä päivinä. Maksupäätteistä 99,3 prosenttia soveltuu jo käytettäviksi yhtenäisellä euromaksualueella (SEPA). Pankkien tietotekniikkajärjestelmien mukauttaminen on käynnissä. Lopullinen testaus on tarkoitus suorittaa marraskuun lopussa tai joulukuun alussa.

Latvian keskuspankki ja Latvian työnantajaliitto ovat syyskuun 2013 lopulta lähtien tarjonneet rahaa työssään käsitteleville ja kirjanpitäjille koulutusta sekä yleisesti euroseteleistä että erityisesti turvatekijöistä. Koulutusta odotetaan järjestettävän marraskuun 2013 loppuun mennessä kaikkiaan 26 kaupungissa maan kaikilla alueilla. Koulutukseen osallistuvat erityisesti vähittäiskauppiaat sekä postivirkailijat (jotka kouluttavat vuorostaan muita). Pankit ovat järjestäneet työntekijöilleen erityiskoulutusta euron käyttöönoton yleisperiaatteista ja vaikutuksista pankkipalveluihin sekä pankkipalvelujen saatavuudesta käyttöönottopäivän vaiheilla.

Rahanvaihtopalvelujen saatavuuden parantamiseksi erityisesti maaseudulla Latvian postilaitos (Latvijas Pasts) osallistuu aktiivisesti eurosetelien ja -kolikoiden käyttöönottoon. Suuri yleisö voi vaihtaa käteisrahaa 302 postikonttorissa kolmen kuukauden ajan käyttöönottopäivästä lukien (ja tätä jaksoa voidaan pidentää enintään kolmella kuukaudella). Postikonttorit eivät ole auki 1. tammikuuta 2014, mutta ne ovat poikkeuksellisesti auki lauantaina 4. tammikuuta.

Eurosetelien ja ‑kolikoiden käyttöönottovalmisteluissa on edistytty hyvin. Aloituspakkausten ennakkokysyntä on jo nyt vilkasta, ja Latvian keskuspankin olisi siis seurattava sitä tarkasti. Käteisrahalla on suuri merkitys Latviassa niin maksuvälineenä kuin arvon säilyttäjänäkin, joten on erityisen tärkeää jatkaa ja mahdollisuuksien mukaan myös tehostaa toimia kierrossa olevan latimääräisen käteisrahan vähentämiseksi euron käyttöönoton alla. Pankkien tulisi harkita, voisivatko ne tarjota asiakkailleen mahdollisuutta vaihtaa latikolikoita veloituksessa latiseteleiksi. On erittäin myönteistä, että 99,8 prosentista Latvian pankkiautomaatteja voi nostaa euroseteleitä jo vuoden 2014 ensimmäisten 30 minuutin aikana. Automaatit, joita ei pystytä muuntamaan ajoissa eurojen käyttöön, olisi suljettava. Pääasiassa pienten setelien käyttäminen automaateissa on hyvä käytäntö, kun otetaan huomioon, että vähittäismyymälöiden on heti euron käyttöönotosta lähtien annettava vaihtorahat euroina. Myös pankki- ja postikonttorien palvelupisteissä tulisi välttää suurten setelien jakelua käyttöönottoa edeltävinä ja sen jälkeisinä viikkoina. Pankkien ja Latvian postin olisi valmistauduttava siihen, että niiden konttoreissa on huomattavasti enemmän työtä ja asiakkaita tammikuun 2014 ensimmäisinä päivinä.

2.3.        Väärinkäytösten ja hintakehitystä koskevien väärinkäsitysten ehkäiseminen

Euron käyttöönoton mahdolliset vaikutukset hintoihin herättävät Latviassa yleisesti huolta (ks. osa 3). Sen vuoksi on erityisen tärkeää, että Latvian viranomaiset ryhtyvät kaikkiin tarvittaviin toimiin väärinkäytösten ehkäisemiseksi ja hintakehitystä koskevien harhakäsitysten hälventämiseksi.

Aptauju centrs -yhtiö on seurannut tammikuusta 2013 alkaen 120:n yleisimmin ostetun tavaran ja palvelun hintoja Latvian seitsemän suurimman kaupungin suosituimmissa myyntipisteissä. Seurannan kohteena on monenlaisia palveluhintoja, joita aikaisempien kokemusten perusteella nostetaan herkimmin euron käyttöönoton yhteydessä. Tällaisia ovat mm. kampaamojen, ravintoloiden ja kahviloiden sekä autokorjaamojen hinnat. Seurannan tulokset on julkaistu säännöllisesti Latvian talousministeriön verkkosivuilla ja euron käyttöönottoa koskevilla verkkosivuilla. Hinnat ovat kaiken kaikkiaan pysyneet vakaina. Maaliskuun ja syyskuun lopun välisenä aikana keskimäärin 86,53 prosenttia seuratuista tavaroiden/palvelujen hinnoista pysyi ennallaan, 7,16 prosenttia laski ja 6,51 prosenttia nousi.

Pakollinen hintojen kaksoismerkintä sekä Latvian lateina että euroina käynnistyi 1. lokakuuta 2013, ja se jatkuu 30. kesäkuuta 2014 asti. On suositeltavaa varmistaa sääntelyn avulla, että kaksoismerkintä päättyy 1. tammikuuta 2015 mennessä. Lisäksi on varmistettava, että päättymispäivästä tiedotetaan selkeästi kansalaisille, jotta he voivat hyödyntää kaksoismerkintäjaksoa uuden rahan arvon ymmärtämisessä. Näin kansalaisten on helpompi totuttautua uuteen rahayksikköön.

”Reilu euron käyttöönottaja” -kampanja käynnistettiin 12. heinäkuuta 2013. Kampanjassa pyritään saamaan yrityksiä (kuten vähittäiskauppiaita, rahoituslaitoksia ja verkkokauppoja) sitoutumaan siihen, että ne käyttöönoton yhteydessä eivät syyllisty väärinkäytöksiin oman hyödyn tavoittelemiseksi, noudattavat sääntöjä ja tarjoavat asiakkailleen näiden tarvitsemaa apua. Kampanjaa toteutetaan Latvian talousministeriön johdolla, ja sitä tukee mm. kahdeksan yrittäjäjärjestöä (kuten Latvian kauppakamari ja Latvian työnantajaliitto). Mukana olevat yritykset saavat käyttää kampanjatarraa, jossa on euron reilusta käyttöönotosta kertova logo. Lisäksi yritysten nimet kirjataan Latvian eurosivuilla olevaan luotettavien yritysten luetteloon.

Lokakuun 2013 loppuun mennessä ”reilu euron käyttöönottaja” -kampanjaan oli liittynyt noin 1 100 yritystä (yli 9 500 myyntipistettä), jotka myyvät tavaroita tai palveluja kuluttajille. Mukana ovat myös viisi suurinta vähittäismyyntiketjua. Osallistumisaste ei ole tyydyttävä eikä lähelläkään Latvian viranomaisten jo valmiiksi alhaista tavoitetta (1. tammikuuta 2014 mennessä vähintään 70 prosenttia vähittäis- ja tukkukaupasta sekä palveluntarjoajista eli noin 10 000 yritystä ja 30 000 myyntipistettä). Viranomaisten aikomuksena on lisätä merkittävästi joukkoviestintää, jossa kampanjasta tiedotetaan radion, painettujen tiedotusvälineiden, internetin, yhteisöllisen median ja television välityksellä euron käyttöönottoa edeltävinä viikkoina. On myönteistä, että Latvian kauppakamari toimii aktiivisena kumppanina ja edistää kampanjaa jäsentensä keskuudessa. Tarvitaan kaikkien asianosaisten täyttä sitoutumista, jotta 1. tammikuuta 2014 mennessä saadaan mukaan mahdollisimman paljon osallistujia. Yhtenä keinona olisi harkittava koulutettujen vapaaehtoisten lähettämistä myymälöihin edistämään kampanjaan osallistumista.

Hintojen merkitsemistä ja muuntamista koskevien vaatimusten (kuten pyöristyssääntöjen) noudattamista kaksoismerkintäjaksolla sekä ”reilu euron käyttöönottaja” -sopimuksen soveltamista seuraavat Latvian kuluttajansuojakeskus, kuluttajansuojaa edistävät kansalaisjärjestöt, valtion elintarvike- ja eläinlääkintävirasto sekä verohallinto. Tehotarkastukset aloitettiin 1. lokakuuta 2013. Euron käyttöönottovalmisteluja Latviassa koskevan komission ensimmäisen kertomuksen jälkeen tarkastajien määrää on lisätty merkittävästi (nyt tarkastajia on 346). Valtaosa tarkastajista toimii Riiassa, mutta kuluttajansuojajärjestöillä on tarkastajia kaikkiaan 20 kaupungissa Latvian eri alueilla.

Lokakuussa 2013 tehtiin 5 570 tarkastuskäyntiä (suunnitteilla on kaikkiaan 36 000 tarkastusta). Kuluttajansuojakeskuksen ja kuluttajansuojaliiton tekemissä 3 746 tarkastuksessa havaittiin 1 681 säännönvastaisuutta, joissa oli useimmiten (1 082 tapauksessa) kyse siitä, että euromääräisiä hintoja ei ollut merkitty oikein. Kaikkiaan 411 tapauksessa hintoja ei ollut lainkaan merkitty euroissa. Lokakuun loppuun mennessä sääntöjenvastaisuudet oli jo korjattu 1 306 myyntipisteessä (803 tapauksessa välittömästi kuluttajansuojakeskuksen tarkastajan läsnä ollessa). Toistuvissa ja vakavissa laiminlyöntitapauksissa voidaan määrätä jopa 500 latin (noin 711,44 euron) sakko. Tähän mennessä kuluttajansuojakeskus on käynnistänyt hallinnollisia menettelyjä viidessä tapauksessa. Valtion elintarvike- ja eläinlääkintävirasto on tehnyt 1 745 hintatarkastusta (säännönvastaisuuksia havaittiin 129 myyntipisteessä) ja verohallinto 79 tarkastusta (säännönvastaisuuksia 7 myyntipisteessä).

”Reilu euron käyttöönottaja” sopimuksen täytäntöönpanoon kuuluu, että yritykset, jotka eivät korjaa tarkastajien havaitsemia sääntöjenvastaisuuksia, rikkovat toistuvasti vaatimuksia tai sopimusta ja/tai menettelevät hintojen merkinnässä epäreilusti, kirjataan julkisesti saatavilla olevaan epäluotettavien yritysten luetteloon. Epäluotettavien yritysten luetteloon kirjatut yritykset eivät voi enää päästä luotettavien yritysten luetteloon ja menettävät oikeuden käyttää ”reilu euron käyttöönottaja” ‑kampanjan logoa. Sääntöjenvastaisuuksien määrää ja tyyppejä on suositeltavaa seurata tarkasti tulevina kuukausina, jotta löydetään tarkoituksenmukainen tapa puuttua niihin (mm. parempi tiedottaminen kaksoismerkintöjen käyttämisestä tai hintojen muuntamisesta). Lisäksi suuren yleisön luottamuksen säilyttämiseksi (ks. osa 3) on yleisen mielipiteen valossa ratkaisevan tärkeää, että viranomaiset reagoivat nopeasti.

Kuluttajat ovat 1. lokakuuta 2013 alkaen voineet valittaa hintamerkintöjä koskevien sääntöjen rikkomisesta kuluttajansuojakeskukselle soittamalla erilliseen valitusnumeroon tai yleiseen eurotietonumeroon tai lähettämällä kirje- tai sähköpostia. Lokakuussa kuluttajansuojakeskukseen tuli 180 valitusta, joista 103 koski hintojen korottamista, 31 hintojen virheellistä muuntamista ja 37 euromääräisten hintamerkintöjen puuttumista. Kuluttajansuojakeskus tai jokin sen yhteistyöjärjestöistä ryhtyy toimiin 48 tunnin sisällä valituksen vastaanottamisesta. Valitukset, jotka liittyvät mahdollisiin hinnankorotuksiin euron käyttöönoton yhteydessä, toimitetaan Latvian kilpailuneuvostolle arvioitaviksi.

On myönteistä, että hintojen kaksoismerkintöjä ja ”reilu euron käyttöönottaja” -kampanjasopimuksen noudattamista valvovien tarkastajien määrää on lisätty merkittävästi. Nopea reagointi on ratkaisevan tärkeää silloin, kun yritykset rikkovat hintojen kaksoismerkintävaatimuksia (kuten pyöristyssääntöjä) tai eivät noudata kampanjasopimusta asianmukaisesti. Olisi varmistettava, että valvontaa vielä tehostetaan 1. tammikuuta 2014 jälkeen. ”Reilu euron käyttöönottaja” ‑kampanjan osallistumisastetta on kohennettava merkittävästi. Tarvitaan kaikkien asianosaisten täyttä sitoutumista, jotta 1. tammikuuta 2014 mennessä saadaan mukaan mahdollisimman paljon osallistujia. Yhtenä keinona olisi harkittava koulutettujen vapaaehtoisten käyttämistä kampanjaan osallistumisen edistämiseen. Mukaan voitaisiin ottaa myös kuluttajansuojajärjestöjä, jotka jo nyt osallistuvat kaksoismerkintöjen moitteettoman täytäntöönpanon seurantaan. Nämä vapaaehtoiset voisivat tehdä ”reilu euron käyttöönottaja” -sopimuksia tunnetuiksi samassa yhteydessä. Kaikkien 119 paikallisviranomaisen tulisi myös liittyä kampanjaan. On suositeltavaa varmistaa sääntelyn avulla, että kaksoismerkintä päättyy 1. tammikuuta 2015 mennessä. Lisäksi on varmistettava, että päättymispäivästä tiedotetaan selkeästi kansalaisille, jotta he voivat hyödyntää kaksoismerkintäjaksoa uuden rahan arvon ymmärtämisessä. Näin kansalaisten on helpompi totuttautua uuteen rahayksikköön.

2.4.        Siirtymisen valmistelut maaseudulla ja yrityksissä

Latvialaiset suosivat käteismaksuja, joten euron käyttöönoton perusteellinen suunnittelu ja valmistelu maaseudulla on ratkaisevan tärkeää, jotta siirtyminen sujuu joustavasti. Käteisrahan jakeluverkoston (posti- ja pankkikonttoreiden sekä pankkiautomaattien) kattavuutta syrjäisillä alueilla on kartoitettu, jotta voidaan varmistaa, että kaikilla alueilla on toimivat järjestelyt latien vaihtamiseksi euroiksi ja kansallisten setelien ja kolikoiden keräämiseksi. Lisäksi on laadittu euron käyttöönottoon liittyviä toimia koskeva tarkistusluettelo, jotta voidaan helpottaa edistymisen seurantaa kuntatasolla. Marraskuussa 2013 järjestetään kohdennettua tiedotusta syrjäisten alueiden asukkaille ja yrityksille – myös heikossa asemassa oleville väestöryhmille, vähemmistöille sekä venäjänkieliselle väestölle. Latvian viranomaiset ovat vuonna 2013 pitäneet yli 160 koulutustilaisuutta, joiden joukossa on ollut myös alueellisia foorumeja ja asiantuntijaseminaareja (ks. osa 3).

Näiden toimien pitäisi olla hyödyksi euron käyttöönoton yhteydessä, sillä syrjäisillä alueilla paikallisviranomaiset ovat usein ainoa tietolähde joukkoviestinten ja internetin ohella. Tarkistusluetteloon kirjattujen toimien kattavaa täytäntöönpanoa tulisi seurata jatkuvasti käyttöönoton loppuvaiheessa.

Latvian postilaitoksen osallistuminen euron käyttöönottoon (ks. kohta 2.2) parantaa huomattavasti käteisrahan vaihtopalvelujen saatavuutta maaseudulla. Postikonttoreiden henkilöstölle ja läheteille (eli lähes kaikille asiakaspalvelutehtävissä oleville työntekijöille) alettiin antaa mm. käteisrahan käsittelyä ja turvatekijöitä koskevaa koulutusta 1. lokakuuta 2013, ja koulutustoiminta jatkuu. Postikonttoreihin osoitetaan 50 lisätyöntekijää euron käyttöönottoa seuraaviksi viikoiksi. Myös turvatoimia sekä rahan varastointi- ja laskentajärjestelyjä on tehostettu euron käyttöönottoa ajatellen, ja Latvian posti on valmistellut asiaa koskevia tiedotustoimia.

Vähittäiskaupalla on merkittävä rooli euron käyttöönotossa, sillä asiakkaat vaihtavat usein kansallista käteisrahaa euroiksi niiden välityksellä (etenkin, jos lähistöllä ei ole pankkia). Useimmat vähittäismyyntiliikkeet – mm. valintamyymäläketjut – ovat aloittaneet valmistautumisen vasta neuvoston päätöksen eli 9. heinäkuuta 2013 jälkeen. Sen lisäksi, että käteisrahan tarve kasvaa (ks. kohta 2.2), vähittäiskaupan kannalta ratkaisevaa on mm. varmistaa hintojen kaksoismerkintävaatimusten noudattaminen, osallistuminen ”reilu euron käyttöönottaja” ‑kampanjaan (ks. kohta 2.3), työntekijöiden kouluttaminen sekä turvallisuus-, rahansäilytys- ja tietotekniikkajärjestelyjen mukauttaminen.

Suurten elintarvikemyymälöiden valmistelut vaikuttavat edenneen hyvin. Lokakuun 2013 loppuun mennessä valtaosa niistä oli arvioinut, paljonko käteistä ne tarvitsevat käteisen edelleenjakelussa, ja tehneet pankkien kanssa edelleenjakelusopimuksia. Kunkin myymälän pääkassanhoitajat osallistuvat Latvian keskuspankin (ks. kohta 2.2) järjestämään koulutukseen marraskuussa 2013, minkä jälkeen he huolehtivat kollegojen kouluttamisesta työpaikalla. Koulutuksessa perehdytään käytännössä käteisrahan käsittelyyn kahdessa eri valuutassa. Tietotekniikkajärjestelmät on tarkastettu, ja niiden avulla pystytään käsittelemään niin euromääräisiä kuin Latvian latin määräisiäkin maksuja (myös maksuja molemmissa valuutoissa). Seteliväärennösten tunnistuslaitteita asennetaan tarpeen mukaan. Lokakuun 2013 loppuun mennessä oli käynnistetty tehostettuja turvatoimia koskevat tarjouskilpailut ja aloitettu neuvottelut arvokuljetusyritysten kanssa. Kassahenkilöstöön kohdistuvan paineen vähentämiseksi ja kassajonojen lyhentämiseksi on suositeltavaa ryhtyä lisätoimiin, kuten ottaa lateja varten käyttöön erilliset kassalippaat latikäteisen saamiseksi suoraan ja vaivatta pois kierrosta, avata suuriin valintamyymälöihin neuvontapisteitä sekä palkata tilapäistä lisätyövoimaa ostosten pakkaamiseen.

Vaikka tietoa euron käyttöönottoon liittyvistä käytännön järjestelyistä on saatavilla hyvin myös maaseudulla, vaikuttaa siltä, että pienet elintarvikemyymälät (joiden markkinaosuus on Latviassa 30 prosenttia) ovat valmistautuneet käyttöönottoon heikommin ja ovat huolissaan siihen liittyvistä haasteista ja kustannuksista varsinkin rinnakkaiskäyttöjakson aikana. Koska pienillä vähittäismyymälöillä on maaseudulla erityisen merkittävä rooli, on suositeltavaa reagoida niiden huoliin paikallisesti ja tehostaa tiedotustoimia vuoden loppua kohden.

Yritysten valmistautumista euron käyttöönottoon (erityisesti maaseudulla) tulisi seurata säännöllisesti, ja tiedottamista käytännön järjestelyistä olisi tehostettava. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä euron käyttöönottoa koskevien tietojen antamiseen vanhuksille, joiden on vaikea poistua kotoaan ja jotka saattavat myös tarvita apua latimääräisen käteisrahan vaihtamisessa. Sosiaalityöntekijöille olisi annettava koulutusta, jotta he pystyvät vastaamaan euron käyttöönottoa koskeviin peruskysymyksiin.

3.           Tiedotustoimet ja yleinen mielipide

Neuvoston tehtyä päätöksensä 9. heinäkuuta 2013 Latvian viranomaiset ovat siirtyneet euron käyttöönottoa koskevassa viestinnässä intensiivisen tiedottamisen vaiheeseen.

Valtiovarainministeriön koordinoimassa tiedotuskampanjassa hyödynnetään useita eri kanavia ja välineitä (suoraa tiedotuspostia kotitalouksille, seminaareja ja koulutusta sekä tiedotusta yhteisöllisen median, television ja painettujen tiedotusvälineiden välityksellä), ja se on kohdistettu eri väestöryhmille (kuten suurelle yleisölle, koululaisille, heikossa asemassa oleville ja yrityksille). Lisäksi valtiokanslialla, talousministeriöllä, Latvian keskuspankilla, opetus- ja tiedeministeriöllä, Latvian liikepankkien yhdistyksellä sekä muilla julkisen ja yksityisen sektorin laitoksilla on täydentävää tiedotustoimintaa.

Talousministeriö toteuttaa läheisessä yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa ”reilu euron käyttöönottaja” ‑kampanjaa, jolla pyritään hälventämään huolia hintojen noususta euron käyttöönoton yhteydessä.

Syyskuussa 2013 käynnistettiin joukkoviestinten välityksellä toteutettava kampanja tv-mainoksin, joissa pyritään vetoamaan yleisön tunteisiin ja selitetään euron käyttöönottoprosessin käytännön näkökohtia. Kampanjaan kuuluu lisäksi painettua mainosmateriaalia sekä radio-, internet-, ja ulkoilmamainoksia. Viestintäkanavia valittaessa kiinnitettiin erityistä huomiota tarpeeseen saavuttaa heikossa asemassa olevat väestöryhmät maaseudulla sekä venäjänkielinen väestö.

”Reilu euron käyttöönottaja” -kampanja toteutetaan kahdessa vaiheessa. Syyskuussa alkavassa ensimmäisessä vaiheessa annetaan televisio- ja mediamainosten välityksellä tietoa yrityksille, joita kannustetaan allekirjoittamaan kampanjasopimus. Toinen vaihe kestää lokakuusta joulukuuhun, ja sen aikana kampanjan tavoitteista tiedotetaan kuluttajille ja heitä kehotetaan tekemään ostoksia kampanjasopimuksen allekirjoittaneissa myyntipisteissä, jotka ovat sitoutuneet pidättäytymään väärinkäytöksistä hinnoittelussa euron käyttöönoton yhteydessä.

Lisäksi viidessä kaupungissa järjestettiin syys-lokakuussa yritysten ja kansalaisten yhteisiä alueellisia foorumeja. Latvian työnantajaliitto, Latvian kauppakamari sekä Latvian kauppiasjärjestö järjestivät yrityksille työpajaseminaareja, joissa annettiin tietoa ”reilu euron käyttöönottaja” ‑kampanjasta ja joiden yhteydessä oli tapaamisia valtion virkamiesten ja talousasiantuntijoiden kanssa. Tilaisuuksissa yrityksillä oli myös mahdollisuus liittyä kampanjaan. Tuoreimpien lukujen perusteella yritysten osallistumisessa on vielä parantamisen varaa.

Eri alueilla järjestetään säännöllisesti seminaareja ja tapahtumia yrityksille, rahaa työssään käsitteleville sekä heikossa asemassa oleville väestöryhmille. Opettajien ja koululaisten tiedonsaannin varmistamiseksi opetusministeriö on toimittanut kaikkiin kouluihin tietovihkosia opettajille ja tehnyt piirroselokuvia, jotka tulee sisällyttää koulujen opetusohjelmaan.

Näkö- ja kuulovammaisille on niin ikään suunnattu monenlaista tiedotustoimintaa. Alueellisten näkövammaisyhteisöjen tarpeisiin on koulutettu paikallistason kouluttajia, jotka antavat eurosetelien ja ‑kolikoiden ulkoasuun, turvatekijöihin sekä yleisiin käyttöönottojärjestelyihin liittyvää opastusta. Tiedotusseminaareissa on jaettu runsaasti ”aitoustestejä”, pistekirjoituksella laadittua tiedotusmateriaalia sekä puhuttua tietoa sisältäviä äänikortteja.

Marraskuussa 2013 on tarkoitus lähettää tiedotusmateriaalia suoraan kaikille Latvian kotitalouksille. Tätä varten on laadittu kuusi eri versiota: yksi kutakin aluetta (Kurzemea, Latgalea, Riikaa, Vidzemea ja Zemgalea) varten ja yksi erillinen venäjänkielinen versio.

Latvian valtiovarainministeriön ja komission 10. heinäkuuta 2012 allekirjoittaman kumppanuussopimuksen piirissä on toteutettu yhteisiä tiedotustoimia: eurokonferenssi syyskuussa 2013, seminaari latvialaistoimittajille sekä kiertävä euronäyttely. Euronäyttely avattiin Riiassa syyskuussa, ja ennen vuoden loppua se kiertää vielä Daugavpilsissä ja Liepajassa. Lisäksi komissio on toimittanut Latvian viranomaisille julkaisuja.

Euroopan keskuspankki (EKP) ja Latvian keskuspankki tekevät yhteistyötä synergiaetujen tehostamiseksi ja tiedotuskampanjan vaikutusten maksimoimiseksi. Keskuspankit käynnistivät lokakuun lopussa tiedotuskampanjan, jossa hyödynnetään useita välineitä (mainoksia televisiossa, painetuissa tiedotusvälineissä, verkossa ja ulkotiloissa sekä muuta tiedotusmateriaalia) ja jossa keskitytään eurosetelien ja -kolikoiden ulkoasuun ja turvatekijöihin sekä käyttöönottoaikatauluun ja muihin tärkeimpiin seikkoihin. EKP:n euronäyttely avattiin Riiassa 25. lokakuuta 2013.

Komissio seuraa tarkasti valtiovarainministeriön tilaamien mielipidemittausten tuloksia. Tuoreimpien tulosten perusteella euron käyttöönoton kannatus on pysynyt tasaisena, joskin vaatimattomana (lokakuussa 2013 kannatus oli 39 prosenttia eli 1 prosenttiyksikön pienempi kuin syyskuussa).

Yleinen tietämys euron käyttöönottoon liittyvistä seikoista on edelleen parantunut: 72 prosenttia vastaajista katsoo olevansa niistä hyvin perillä (2 prosenttiyksikköä enemmän kuin syyskuussa ja 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin huhti-toukokuussa 2013). Lisäksi 94 prosenttia latvialaisista tietää, että euron käyttöönottopäivä on 1. tammikuuta 2013 (huhti-toukokuussa luku oli 33 prosenttiyksikköä pienempi).

Suuri osa (83 prosenttia) latvialaisista kuitenkin pitää edelleen perusteettomia hinnankorotuksia vakavana ongelmana.

Komissio toteuttaa Latviassa Eurobarometri-mielipidemittauksia ennen rinnakkaiskäyttövaihetta, sen aikana ja sen jälkeen. Ensimmäinen tutkimus toteutetaan joulukuussa 2013.

Latvian tiedotuskampanjan loppuvaiheessa tulisi pyrkiä hälventämään jäljellä olevia euron käyttöönottoon liittyviä huolia ja lujittaa kuluttajien luottamusta. Jotta voidaan vähentää sitkeitä huolia hinnankorotuksista käyttöönottovaiheessa, kansalaiset on pidettävä jatkuvasti ajan tasalla hintaseurannan ja muiden valvontatoimien tuloksista.

[1]               Neuvoston päätös 2013/387/EU, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2013, euron käyttöönotosta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 (EUVL L 195, 18.7.2013, s. 24).

[2]               Neuvoston asetus (EU) N:o 870/2013, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2013, asetuksen (EY) N:o 2866/98 muuttamisesta Latviaa koskevan euron muuntokurssin osalta (EUVL L 243, 12.9.2013, s. 1).

[3]               Komission kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan keskuspankille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Kahdestoista kertomus euroalueen tulevan laajentumisen käytännön valmisteluista (COM(2013) 540 final, 23.7.2013).