52007DC0498

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 5.9.2007

KOM(2007) 498 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE

Nuorten saaminen täysipainoisemmin mukaan koulutukseen, työelämään ja yhteiskunnan toimintaan

{SEK(2007) 1084}{SEK(2007) 1093}

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE

Nuorten saaminen täysipainoisemmin mukaan koulutukseen, työelämään ja yhteiskunnan toimintaan

1. JOHDANTO

ON OLENNAISEN TÄRKEÄÄ lisätä nuorten vaikutusmahdollisuuksia ja luoda suotuisat edellytykset sille, että he voivat kehittää taitojaan, olla mukana työelämässä ja osallistua aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan. Näin varmistetaan Euroopan unionin vakaa taloudellinen ja sosiaalinen kehitys erityisesti globalisaatiota, osaamistalouden kehittymistä ja väestön ikääntymistä silmällä pitäen. Näissä olosuhteissa on ratkaisevan tärkeää, että kaikki nuoret saavat mahdollisuuden hyödyntää omaa potentiaaliaan.

Yleisesti ottaen – vapauden ja turvallisuuden, vaurauden sekä pidemmän elinajanodotteen kannalta – nuorilla on Euroopassa tänä päivänä asiat hyvin. On kuitenkin olemassa yhä suurempi huoli siitä, että monilla nuorilla ei ole mahdollisuuksia menestyä. Koska lasten köyhyyttä ja terveysongelmia esiintyy paljon ja koulunkäynnin keskeyttäneitä ja työttömiä nuoria on aivan liian paljon, on syytä tarkastella sitä, miten Eurooppa panostaa nuoriin[1], ja otettava huomioon myös perheen[2] keskeinen rooli. Nuorten sosiaalinen syrjäytyminen on yhteiskunnalle ja taloudelle kallista, ja sitä on ehkäistävä.

Nuoriin kohdistuu nykyään monitahoisia ja moninaisia haasteita. Oppimis- ja osallistumismahdollisuuksia on enemmän, mutta väylät eivät ole yhtä vakiintuneita. Kasvun ja vaurauden säilyttäminen Euroopassa ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja kestävän kehityksen edistäminen riippuvat kaikkien nuorten täysipainoisesta panoksesta ja osallistumisesta – erityisesti sen vuoksi, että nuorten suhteellinen osuus koko väestöstä on pienentymässä. Nuorten on kannettava väestön ikääntymisestä aiheutuvat kasvavat kustannukset, mikä edellyttää sukupolvien välisen ratkaisun löytämistä.[3]

Tämän vuoksi tarvitaan monialaista nuorisostrategiaa, joka perustuu päättäjien ja sidosryhmien yhteistyöhön Euroopan, jäsenvaltioiden, alue- ja paikallistasoilla. Jäsenvaltioilla on keskeinen asema nuorisopolitiikan täytäntöönpanossa. Ne sitoutuivat tältä osin jo eurooppalaisessa nuorisosopimuksessa kiinnittämään nuoriin erityistä huomiota Lissabonin strategian puitteissa.[4] EU:lla voi olla täydentävä rooli, sillä se voi tarjota taloudellista tukea ja koordinoida politiikkaa. Nuorisopolitiikan puitteet on asteittain luotu Euroopan parlamentin ja muiden toimielinten tuella sen jälkeen, kun nuorisopolitiikkaa koskeva valkoinen kirja annettiin.[5] Näiden puitteiden ja muiden nuorisoon vaikuttavien toimintalinjojen tiiviimpi koordinointi sekä voimakkaampi panostus nuorisoon tällaisissa toimintalinjoissa auttaisi tarttumaan nuorisoon kohdistuviin haasteisiin tehokkaammin. Tämä onkin käsillä olevan tiedonannon tarkoitus.

EU:n ja nuorison välisestä vahvasta kumppanuussuhteesta olisi hyötyä edistettäessä nuorten täysipainoista osallistumista yhteiskunnan toimintaan. Tässä tiedonannossa ehdotetaan, että tämä voisi tapahtua siten, että EU ja jäsenvaltiot sitoutuvat kehittämään parempia mahdollisuuksia nuorille ja että nuoret itse sitoutuvat olemaan aktiivisesti mukana toimissa.

2. ENEMMÄN JA PAREMPIA KOULUTUSMAHDOLLISUUKSIA KAIKILLE NUORILLE

Koulutus on olennaisen tärkeää, jotta nuoret voivat siirtyä työmarkkinoille ja menestyksekkäästi integroitua yhteiskuntaan ja osallistua sen toimintaan. Huomattavan suurella määrällä nuorista ei kuitenkaan koulunkäynnin päättämisen jälkeen ole niitä taitoja, joita kitkaton siirtyminen työelämään edellyttää.

Lähes joka kuudes nuori lopettaa EU:ssa koulunkäynnin jo varhaisessa vaiheessa. Jäsenvaltiot pyrkivät vähentämään tämän osuuden noin kymmeneen prosenttiin vuoteen 2010 mennessä, mutta ei ole varmaa, onko tämä mahdollista saavuttaa. Joka neljäs nuorista (25–29-vuotiaista) aikuisista ei ole suorittanut keskiasteen tutkintoa. Tutkimusten mukaan oppilailla on huomattavia puutteita perustaidoissa eli luku- ja kirjoitustaidossa sekä laskutaidossa, minkä vuoksi heidän on vaikea siirtyä ammatilliseen tai korkea-asteen koulutukseen, jolloin heillä on edessään epävarma tulevaisuus yhteiskunnassa ja nykyaikaisilla työmarkkinoilla.[6]

Varhaislapsuudessa annettavan koulutuksen järjestäminen on Euroopassa nykyisellään epätasaista[7], vaikka siitä aiheutuva suuri hyöty onkin hyvin tiedossa[8], minkä vuoksi tällaisen koulutuksen tarjontaa voitaisiin parantaa. Toimissa on keskityttävä kehittämään avaintaitoja[9] hyvin varhaisesta iästä lähtien: toiminta olisi parasta aloittaa muita heikommassa asemassa olevilla alueilla asuvista lapsista ja tueksi olisi luotava järjestelyt koulunkäynnin keskeyttämisen estämiseksi.

Koulutusjärjestelmillä olisi tarjottava tehokasta ja asianmukaista koulutusta elämänkaariajattelun mukaisesti siten, että edistetään yksilön luovuutta ja itsenäisyyttä ja pyritään samalla ottamaan huomioon työmarkkinoiden tarpeet. Nuorten on saatava valmiudet työmarkkinoille pääsemiseksi mutta samalla heidän on voitava jatkaa kouluttautumista koko elinikänsä henkilökohtaista kehitystään silmällä pitäen ja muuttuviin työolosuhteisiin sopeutumiseksi. Tässä yhteydessä olisi edistettävä vierailla kielillä viestimiseen liittyvien taitojen kehittämistä.

Nämä keskeiset haasteet ovat entistä pakottavampia globalisoituneessa osaamistaloudessa, ja koulutusjärjestelmien on vastattava niihin pystyäkseen täyttämään nykypäivän nuorten tarpeet. Koulutus 2010 -työohjelma[10] tarjoaa EU-tasolla puitteet jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmien nykyaikaistamisen tukemiseksi. Olisi hyödyllistä, jos politiikan tasolla keskityttäisiin voimakkaammin tässä prosessissa esille tulleiden hyvien toimintalinjojen ja käytänteiden täytäntöönpanoon. Kohdentamalla investointeja kaikille suunnatun varhaisiän koulutuksen kehittämiseen ja parantamalla tällaisen koulutustarjonnan laatua jäsenvaltiot voivat tehokkaammin puuttua koulunkäynnin keskeyttämiseen ja heikkoihin oppimislähtökohtiin.

Komissio

- kehottaa jäsenvaltioita asettamaan elinikäisen oppimisen strategioissaan etusijalle varhaisiän koulutukseen tehtävien investointien laadun ja määrän

- kehottaa jäsenvaltioita uudenaikaistamaan korkea-asteen koulutusta muuttamalla hallintotapaa, rahoitusta ja opetussuunnitelmia

- kehottaa jäsenvaltioita keskittymään kansallisissa uudistusohjelmissaan voimakkaammin yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen, jotta ihmisiä koulutettaisiin juuri niille aloille, joilla on pulaa työvoimasta; tämä voi tapahtua esimerkiksi kehittämällä enemmän ja parempia ohjausmahdollisuuksia nuorille ja luomalla tiiviimmät yhteydet oppilaitosten ja työelämän välille

- kehottaa jäsenvaltioita tekemään ammatillisesta koulutuksesta paremmin työmarkkinoiden tarpeita vastaavaa ja lisäämään sen houkuttelevuutta ja avoimuutta, jotta nuorilla olisi paremmat valmiudet päästä työmarkkinoille: tämä voi tapahtua esimerkiksi sidosryhmien (työmarkkinaosapuolet ja alakohtaiset järjestöt mukaan luettuina) välisinä yhteistyökumppanuuksina

- kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön tutkintojen tunnustamista koskevan eurooppalaisen kehyksen, jolla tuetaan nuorten opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta ja näiden osana virallista koulutusta ja arkioppimisen kautta hankkimien taitojen validointia

- kehittää yhdessä jäsenvaltioiden kanssa nuoria koskevia Europass-todistuksen[11] osia – perustana on nuorisotoimintaohjelman puitteissa myönnettävä Youthpass-todistus ja tavoitteena helpottaa nuorten liikkuvuutta ja mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen.

3. NUORET JA TYÖLLISYYS: HAASTE EUROOPALLE

Nuorten koko potentiaalin hyödyntäminen on ennakkoehto sille, että talous kasvaa ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus toteutuu EU:ssa. Työmarkkinoiden on kiireesti vastattava näihin haasteisiin, jotta nuoren väestönosan potentiaali saadaan käytettyä.

3.1. Nuorisotyöttömyys: hukkaan menevä voimavara[12]

Nuorisotyöttömyys (15–24-vuotiaat) on Euroopan kannalta keskeinen huolenaihe: nuorisotyöttömyysaste on 17,4 prosenttia.[13] Tämä on osaamispääoman haaskaamista. Viimeisten 25 vuoden aikana nuorisotyöttömyyden vähentämisessä ei ole tapahtunut todellista läpimurtoa, vaikka koulutustaso on yleisesti noussut. Talouden nykyisessä noususuhdanteessa arviolta 7 miljoonaa henkeä siirtyy työmarkkinoille Lissabonin sykliin kuuluvien vuosien 2005–2008 kuluessa, mutta nuorten työmarkkinatilanne kehittyy epäsuotuisammin. Nuorilla on yli kaksinkertainen todennäköisyys joutua työttömiksi kuin parhaassa työiässä olevilla aikuisilla. Nuorten aikuisten työttömyys muuttuu usein pitkäaikaistyöttömyydeksi (yli 50 prosenttia työttömistä 25–29-vuotiaista) tai putoamiseksi työmarkkinoiden ulkopuolelle. Nuoret naiset ovat yliedustettuina työmarkkinoiden ulkopuolella olevien ja työttömien joukossa, ja ero miehiin kasvaa iän myötä.

Nuorisotyöttömyyttä on pitkään pidetty väliaikaisena ilmiönä siirryttäessä koulumaailmasta työmarkkinoille. Nuorisotyöttömyysongelmien syitä ja niihin liittyviä riskejä on kuitenkin tarkasteltava uudelleen väestörakenteen ja taloustilanteen muuttuessa. Ammattitaito ja koulutus (tai niiden puuttuminen) ovat yksi keskeinen selitys, mutta myös työmarkkinoille siirtymiseen liittyvät vaikeudet ja työmarkkinoiden lohkoutuminen ovat osa ongelmaa. Alueiden väliset erot joissakin jäsenvaltioissa pahentavat tällaisia ongelmia.

Koulutukseen liittyvien puutteiden seurauksena neljäsosa kaikista nuorista yrittää työmarkkinoille ilman riittävää pätevyyttä (ks. luku 2). Puolet EU:ssa nykyään luotavista uusista työpaikoista edellyttää korkeaa pätevyyttä, ja suurin osa muistakin työpaikoista ainakin keskitason pätevyyttä. Ei ole yllättävää, että vähän koulutettujen nuorten työttömyysaste on huomattavasti korkeampi kuin heidän paremmin koulutettujen ikätoveriensa. Työvoiman kysynnässä tapahtuneet muutokset ovat pahentaneet vähän koulutettujen nuorten asemaa entisestään. Osaamis- ja palvelutaloudet luovat yhä työpaikkoja, joissa ei edellytetä korkeaa muodollista pätevyyttä, mutta ne edellyttävät enemmän erilaisia taitoja ja pätevyyksiä kuin aikaisemmin edellytettiin. Joissakin maissa jopa korkeasti koulutettujen nuorten on vaikea löytää työtä, sillä makrotaloudelliset tekijät eivät suosi nuoria eivätkä työmarkkinalaitokset suhtaudu tulokkaisiin myötämielisesti eikä työvoiman koulutus myöskään aina vastaa työmarkkinoiden tarpeita.

Nuorten jääminen joukoittain työmarkkinoiden ulkopuolelle (paitsi, jos he osallistuvat koulutukseen) on toinen ilmiö, jossa on kyse työelämään siirtymisen epäonnistumisesta, ja se osuu tyypillisesti yhteen korkeiden työttömyyslukujen kanssa. Työmarkkinoiden ulkopuolelle jääminen vaikuttaa kielteisesti nuorten aikuisten valmiuteen ja taloudellisiin mahdollisuuksiin perustaa perhe. Vanhempien työttömyys ja putoaminen työmarkkinoiden ulkopuolelle ovat vahva riskitekijä lasten köyhyyden kannalta (ks. luku 4).

3.2. Nuorten työmarkkinoille siirtymisen parantaminen: joustoturva

Työmarkkinoille asettautuminen on usein asteittainen prosessi, mutta se käy ongelmalliseksi, jos työttömyyskausiin ei liity mielekästä tekemistä; tämä heikentää yksilön työllistettävyyttä. Monissa jäsenvaltioissa joka kolmas nuori on työttömänä vielä vuoden kuluttua opintojen päättämisestä.

Vaikka jäsenvaltiot ovat toistuvasti sitoutuneet toimiin tilanteen parantamiseksi, suurin osa EU:n 4,6 miljoonasta nuoresta työttömästä ei saa mahdollisuutta uuteen alkuun kuuden kuukauden kuluessa. Oppilaitosten ja työmarkkinalaitosten olisi lisättävä ponnistelujaan ja tarjottava kaikille nuorille räätälöityä opastusta ja ohjausta, jotta nämä voisivat valita sopivan koulutuksen ja saada työmarkkinoilla vaadittavan pätevyyden[14], jolloin koulutuksen tulokset ja työmarkkinoiden vaatimukset saataisiin vastaamaan toisiaan paremmin. Nuorten olisi saatava enemmän tukea räätälöidyn työnhaun kautta ja voitava tarttua työtilaisuuksiin ulkomailla. EU pyrkii entistä enemmän tukemaan jäsenvaltioiden yhteistyötä liikkuvuuden edistämiseksi (esimerkiksi ensimmäisen työpaikan hankkimiseen ulkomailla liittyvän Eures-hankkeen ”Your First Job Abroad” kautta).

On olennaisen tärkeää luoda varhaiset yhteydet koulumaailman ja työmarkkinoiden välille, jotta nuoret pääsisivät tutustumaan työelämään. Opinto-ohjelmaan liittyvät harjoittelujaksot ovat tältä osin merkittävä väline. Olisi kuitenkin vältettävä sellaisten harjoittelujaksojen tarjoamista, joihin liittyy vain vähäinen korvaus tai ei minkäänlaista palkkaa ja joista on vain vähän hyötyä koulutuksen kannalta. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että harjoittelujaksot määritellään asianmukaisesti.

Nuoret tarvitsevat asianmukaisia työllistymismahdollisuuksia, mutta koska heillä on parhaimmillaankin ollut vain vähän tilaisuuksia osoittaa kykynsä, heillä on vain vähän toivoa tulla valituiksi. Työmarkkinoiden kaksijakoisuus vaikuttaa erityisesti juuri nuoriin. He voivat jäädä loukkuun työpaikkoihin, joissa on heikot työolot tai näkymät: esimerkiksi neljä kymmenestä nuoresta on nykyään tilapäisessä työsuhteessa; noin neljännes työskentelee osa-aikaisesti ja vielä useammat ovat heikosti palkatussa työssä. Tällaiset työllisyystilanteet voivat toimia ponnahduslautana ja auttaa nuoria pääsemään kiinni työelämään, mutta joidenkin nuorten kohdalla ne saattavat johtaa siihen, että nuori jää pysyvästi loukkuun heikkolaatuiseen työpaikkaan.[15]

Huolimatta siitä, että jäsenvaltiot ponnistelevat nuorisotyöttömyyden torjumiseksi, nuoriin kohdistuvasta aktiivisesta työvoimapolitiikasta tehdyt arvioinnit ovat osoittaneet, että parantamisen varaa on edelleenkin.[16] Jäsenvaltioiden olisi paneuduttava nuorisotyöttömyyden syihin järjestelmällisemmin ja laajemmin osana Lissabonin strategiaa, myös eurooppalaisen nuorisosopimuksen puitteissa. Lissabonin strategian yhteydessä annettiin vuosina 2006–2007 erinäisiä suosituksia nuorisotyöttömyyden osalta.

Joustoturvaan liittyvät yleiset periaatteet muodostavat osan puitteista, joissa voidaan käsitellä nuorisotyöttömyyden ja turvattomuuden tunteen pääasiallisia syitä.[17] Samalla niissä käsitellään turvallisuuteen ja joustoon liittyviä näkökohtia. Jäsenvaltioita kehotetaan vuonna 2008 käynnistyvän seuraavan Lissabonin syklin aikana laatimaan omien erityishaasteidensa pohjalta ja työmarkkinaosapuolten aktiivisella myötävaikutuksella joustoturvastrategioita, joissa ovat mukana seuraavat neljä politiikan osatekijää: joustavat ja luotettavat sopimusjärjestelyt, tehokkaat elinikäisen oppimisen järjestelmät, aktiiviset työvoimapolitiikat ja nykyaikaiset sosiaaliturvajärjestelmät. Poliittisia toimia ja työllisyystoimenpiteitä olisi tarkistettava ja ne olisi sovitettava kansallisiin olosuhteisiin ja mieltymyksiin. Jäsenvaltioiden olisi käytettävä Euroopan sosiaalirahastoa, jotta nuorille tarjottaisiin mahdollisuudet siirtyä koulumaailmasta työelämään – erityisesti, jos ammatillisen koulutuksen järjestelmä ei ole maassa kovin kehittynyt. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi rakennepolitiikoissaan keskityttävä voimakkaammin nuoriin alueellisten erojen vähentämiseksi.

3.3. Yrittäjyyden edistäminen

Eurooppa tarvitsee lisää yrittäjiä. Ainoastaan 15 prosenttia EU:n työntekijöistä on työnantajia tai itsenäisiä ammatinharjoittajia, ja nuorten kohdalla tämä osuus on vain 4,2 prosenttia.[18] Kuitenkin yli puolet nuorista ilmoittaa olevansa kiinnostuneita ryhtymään yrittäjiksi.[19] Yrittäjähengen edistäminen koulutuksen avulla on olennaisen tärkeää ja se on tunnustettu avaintaidoksi. Eurooppalaisessa nuorisosopimuksessa ja tuoreissa komission aloitteissa[20] tuodaan lisäksi esiin se, että oppimisprosesseilla on mahdollisimman varhaisesta iästä lähtien tuettava nuorten osallistumistaitojen ja yrittäjyyteen liittyvän itseluottamuksen ja osaamisen kehittämistä.

Nuorille yrittäjille on luotava suotuisat olosuhteet tarjoamalla tietoa ja taloudellisia kannustimia ja poistamalla oikeudellisia ja hallinnollisia rasitteita. Lisäksi on paneuduttava niihin erityisiin esteisiin, jotka edelleen haittaavat nuorten naisten mahdollisuuksia perustaa yritys ja johtaa sitä. Komissio valmistelee kokeiluhanketta nuorten yrittäjien liikkuvuuden edistämiseksi.

Komissio

- lisää nuorisotyöttömyyden seurantaa jäsenvaltioissa ja edistää parhaiden käytänteiden vaihtoa

- parantaa maantieteelliselle liikkuvuudelle annettavaa tukea Eures-välineen avulla ja käynnistää syksyllä 2007 nuorille työntekijöille suunnatun kokeiluhankkeen ”Your First Job Abroad”, jotta nämä voisivat ensimmäisen kerran kokeilla liikkuvuutta

- ehdottaa vuonna 2008 aloitetta harjoittelujaksoja koskevaksi eurooppalaiseksi laatuperuskirjaksi

- kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään nuoriin enemmän huomiota kansallisissa uudistusohjelmissaan ja monenvälisessä valvonnassa

- kehottaa jäsenvaltioita laatimaan joustoturvastrategioita, joissa nuorten työllisyyteen liittyvillä tavoitteilla on erityinen paino, ottaen erityisesti huomioon joustoturvasta kesäkuussa annetussa tiedonannossa esitetyn toimintamallin sekä joustoturvasta Eurooppa-neuvostossa tehdyn työn

- kehottaa jäsenvaltioita edistämään sellaisia harjoittelujaksoja, joilla on vahva yhteys opinto-ohjelmaan, ja määrittelemään toiminnalle asianmukaiset puitteet

- kehottaa jäsenvaltioita edistämään yrittäjyyskoulutusta yhtenä avaintaidoista ja parantamaan nuorten yrittäjien olosuhteita esimerkiksi edistämällä yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelmaa yritysten ja rahoituslaitosten keskuudessa tavoitteena helpottaa nuorten yrittäjien mahdollisuuksia saada pk-yritysten käynnistystukea

- kannustaa jäsenvaltioita hyödyntämään omia politiikkojaan ja EU:n rahastoja, erityisesti Euroopan sosiaalirahastoa, Euroopan aluekehitysrahastoa, koheesiorahastoa ja maatalousrahastoa tai mitä tahansa muita asian kannalta merkityksellisiä EU:n rahastoja ja ohjelmia, nuorten auttamiseksi siirtymään koulumaailmasta työelämään ja alueellisten erojen vähentämiseksi tältä osin.

4. KAIKKIEN TÄYDEN POTENTIAALIN HYÖDYNTÄMINEN

NUORTEN OSALLISTUMISTA KOULUTUKSEEN, TYÖELÄMÄÄN JA YHTEISKUNNAN TOIMINTAAN HEIKENTÄVÄT KÖYHYYS, SOSIAALINEN SYRJÄYTYMINEN, SYRJINTÄ JA HEIKKO TERVEYDENTILA. EUROOPAN ETUJEN MUKAISTA ON VARMISTAA NIIN TALOUDELLISTEN KUIN SOSIAALISTEN NÄKÖKOHTIEN VUOKSI, ETTEI YKSIKÄÄN LAPSI TAI NUORI JÄÄ SYRJÄÄN.

4.1. Sosiaalinen osallisuus

Lasten köyhyys on suuri huolenaihe. Se koskettaa 19:ää prosenttia kaikista alle 1 8-vuotiaista lapsista ja nuorista.[21] Lasten hyvinvoinnilla on todettu olevan merkittäviä vaikutuksia heidän myöhempään koulunkäyntiinsä ja työllistymiseensä. Maissa, joissa lasten ja nuorten köyhyysriski on suuri, on tyypillisesti paljon työttömyyttä. Keskeisenä haasteena on katkaista sukupolvesta toiseen jatkuva köyhyyskierre, ja poliittisissa toimissa olisi paneuduttava niin lasten kuin heidän vanhempiensa tarpeisiin kokonaisvaltaisella tavalla. On painotettava enemmän esiasteen koulutusta ja muita heikommassa asemassa olevilla alueilla asuvien oppilaiden koulutusta.

Monissa maissa ei ole toistaiseksi onnistuttu lisäämään niiden nuorten sosiaalista osallisuutta, joilla on maahanmuuttotausta tai jotka tulevat muita heikommassa asemassa olevista vähemmistöistä (erityisesti romanit). Näiden nuorten vanhemmilla on usein heikko sosio-ekonominen asema. Niinpä muita heikommassa asemassa olevien nuorten joukossa onkin paljon juuri taustaltaan tällaisia nuoria. Lisäksi he jättävät muita useammin koulunkäynnin kesken ja heidän lukutaitonsa on usein muita heikompi. Riski joutua työelämän ulkopuolelle on etnisiin vähemmistöihin kuuluvilla nuorilla joissakin maissa kolmanneksen suurempi kuin nuorilla yleensä.

Sosiaalisen osallisuuden ja yhtäläisten mahdollisuuksien toteutuminen on keskeistä myös vammaisten nuorten kannalta. On olennaisen tärkeää poistaa esteitä, jotka haittaavat heidän osallistumistaan koulutukseen samoin kuin kansalaistoimintaan sekä poliittiseen ja yhteisöelämään. Aktiivisella työvoimapolitiikalla ja toimilla, joilla lisätään osallistumista ammatilliseen koulutukseen, voidaan parantaa kaikkien muita heikommassa asemassa olevien nuorten mahdollisuuksia osallistua täysipainoisesti yhteiskunnan toimintaan.

4.2. Sukupuolten eriarvoisuus

Nuorten naisten työttömyysaste on miehiä korkeampi, ja he ovat miehiä useammin heikkolaatuisissa, osa-aikaisissa ja määräaikaisissa työsuhteissa. Vaikka naiset ovat viime vuosikymmeninä edistyneet merkittävästi koulutuksen alalla, heidän potentiaalinsa näkyy edelleenkin vain osittain heidän suoriutumisessaan työmarkkinoilla – tähän liittyvät myös sitkeät palkkaerot, jotka kasvavat iän myötä. Sukupuolistereotypioilla on tässä tilanteessa merkittävä asema, sillä naiset ja miehet kouluttautuvat perinteisen kaavan mukaan, jolloin naiset usein joutuvat ammatteihin, joiden arvostus on vähäisempi ja joista maksetaan pienempää palkkaa. Naisia on paljon vähemmän töissä teknisillä aloilla huolimatta siitä, että näillä aloilla on puutetta työvoimasta. Nuoret miehet ovat yliedustettuina koulunkäynnin keskeyttäneiden joukossa.

4.3. Parempi terveydentila

Hyvä terveys on ennakkoedellytys inhimillisen pääoman kehittämisen ja täysipainoisen osallistumisen kannalta. Monet myöhemmin ilmenevistä terveysongelmista voidaan ehkäistä jo varhain. Suhteellisen suuri ja kasvava määrä nuorista kärsii kuitenkin terveysongelmista: esimerkiksi joka viides lapsi on ylipainoinen tai liikalihava ja noin 10 prosenttia nuorten naisten ja 25 prosenttia nuorten miesten kuolemantapauksista liittyy alkoholiin. Perhe, koulu ja sosiaaliset olosuhteet vaikuttavat voimakkaasti nuorten terveyteen. Alhaisempi sosio-ekonominen asema ja koulutustaso liittyvät mielenterveydellisten ja fyysisten terveysongelmien, huumeiden käytön ja teiniraskauksien lisääntyneeseen esiintymiseen.

Nuoret ovat merkittävä EU:n terveys- ja ennaltaehkäisypolitiikan kohderyhmä (alkoholin, huumeiden käytön, tupakoinnin, kuluttajien terveyden, ravitsemuksen ja lihavuuden sekä hivin/aidsin ja pian myös mielenterveyden aloilla). Eri alojen on tehtävä enemmän yhteistyötä, jotta voidaan käsitellä terveyden sosiaalisia näkökohtia ja kehittää räätälöityjä toimia nuorten terveyden edistämiseksi. Komissio on lisäksi korostanut sitä, että on tärkeää edistää nuorten ravitsemuksen parantamista ja liikunnan lisäämistä heidän terveydentilansa parantamiseksi.[22]

Komissio

- kehottaa jäsenvaltioita panostamaan enemmän lasten köyhyyden torjuntaan erityisesti edistämällä lasten ja nuorten yhtäläisiä mahdollisuuksia saada kouluopetusta (myös esikouluasteella) samoin kuin vanhempien osallistumista työmarkkinoille

- kehottaa jäsenvaltioita auttamaan nuorisojärjestöjä ja -työntekijöitä varustautumaan terveyskysymysten käsittelyyn

- valmistelee vuonna 2007 uuden terveysstrategian, jossa tuetaan nuorille suunnattuja räätälöityjä toimia

- tukee voimakkaasti toimia, joilla poistetaan sukupuolistereotypioita koulutuksesta, kulttuurista ja työmarkkinoilta edistämällä sukupuolikysymyksen ottamista osaksi kaikkea politiikkaa ja EU:n koulutus- ja kulttuuriohjelmien erityistoimia.

5. AKTIIVISET NUORET KANSALAISET

Komissio ja jäsenvaltiot ovat nuorisopolitiikkaa käsittelevän valkoisen kirjan julkaisemisesta lähtien pyrkineet kehittämään toimintalinjoja, joilla edistetään nuorten osallistumistaitoja ja aktiivista osallistumista yhteiskunnan toimintaan.[23] Toiminnan onnistumisen edellytyksenä on, että nuorisopolitiikka muotoillaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa nuorten itsensä kanssa.

5.1. Nuorten osallistuminen

Nuorten osallistuminen demokraattisten instituutioiden toimintaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa päättäjien kanssa on olennaisen tärkeää, jotta demokratiamme toimisivat moitteettomasti ja jotta nuorten elämään vaikuttava politiikka olisi kestävää.

Komissio kehotti vastikään[24] jäsenvaltioita jatkamaan toimiaan nuorten osallistumisen lisäämiseksi ja laatimaan johdonmukaisia tiedotusstrategioita nuorille. Lisäksi komissio käynnisti nuorten kanssa paikallistasolta aina Euroopan tasolle ulottuvan todellisen vuoropuhelun, joka on nyt pantava kokonaisuudessaan täytäntöön. Roomassa maaliskuussa 2007 pidetty eurooppalainen nuorten huippukokous ”Sinun Eurooppasi”, Euroopan nuorisoviikko ja puheenjohtajavaltioiden säännöllisesti järjestämät nuorisotapahtumat ovat myönteisiä askeleita kohti tällaista suunnitelmallista vuoropuhelua nuorten kanssa.

Kulttuuritoimintaan osallistuminen voi myös auttaa nuoria ilmaisemaan luovaa energiaansa ja osaltaan edistää aktiivista kansalaisuutta. Kulttuuritoimilla voidaan lisäksi edistää osallisuutta ja helpottaa sukupolvien ja kulttuurien välistä vuoropuhelua luomalla yhteyksiä yksilöiden välille ja auttamalla ylittämään kansallisiin identiteetteihin liittyvät erot. Tällaiset näkökohdat ovat keskeisellä sijalla Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuodessa 2008, jonka aikana keskitytään erityisesti juuri nuoriin. Tämä on keskeinen viesti myös kulttuuria käsittelevässä komission tiedonannossa.[25]

5.2. Vapaaehtoistoiminta

Vapaaehtoistoiminta tarjoaa arvokkaan epävirallisen oppimiskokemuksen, jonka ansiosta nuoret voivat hankkia taitoja ja siirtyä helpommin koulumaailmasta työelämään. Vapaaehtoistoiminnan avulla nuoret kehittävät keskinäisen ymmärtämisen, vuoropuhelun ja yhteisvastuullisuuden kaltaisia arvoja. On kuitenkin korostettava, että vapaaehtoistoiminta ei ole palkkatyön korvike.

Nuorilla eurooppalaisilla on myönteinen käsitys vapaaehtoistoimintaan kannustavista ohjelmista, sillä 74 prosenttia katsoo, että tällaiset ohjelmat ovat hyvä keino lisätä nuorten osallistumista yhteiskunnan toimintaan. EU:n nuorisotoimintaohjelma[26] tarjoaa puitteet nuorten eurooppalaiselle vapaaehtoistyölle.

Jäsenvaltioiden raporteista, jotka käsittelevät vapaaehtoistoiminnalle avoimen koordinointimenetelmän puitteissa hyväksyttyjen yhteisten tavoitteiden täytäntöönpanoa,[27] ilmenee, että hyvien käytänteiden vaihdosta, vertaisryhmäoppimisesta ja arviointivälineistä saadaan lisäarvoa vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen.[28]

Olisi poistettava esteet, kuten viisumivaikeudet ja vakuutuksen puuttuminen, ja lisäksi on parannettava oikeutta saada sosiaaliturvaetuuksia, kuten työttömyysetuuksia. Eri aloilla toimivien viranomaisten on tehtävä yhteistyötä ja lisäksi tarvitaan asianmukaiset säädöspuitteet.[29] Nuorten vapaaehtoistoiminnassa hankkimien taitojen tunnustaminen helpottaa osaltaan heidän siirtymistään koulumaailmasta työelämään. Hyviä käytänteitä on olemassa mutta tarvitaan johdonmukaisempi toimintamalli, jossa otetaan pohjaksi EU:n tasolla käynnistetty meneillään oleva pohdinta.[30]

5.3. Nuoret ja EU: vahvempi kumppanuus

Instituutiot ja toimintalinjat ovat keskeisessä asemassa, kun pyritään laajentamaan nuorten mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan, mutta myös nuorten itsensä on otettava vastuuta koulutuksestaan, terveydestään, sijoittumisestaan työelämään ja osallis tumisestaan yhteiskuntaelämään.

Nuorisojärjestöt ovat tältä osin keskeinen voimavara. Euroopan nuorisofoorumilla on tärkeä tehtävä, sillä se pyrkii saamaan eri järjestöt – erityisesti valtakunnalliset ja paikalliset nuorisoneuvostot – ja muita heikommassa asemassa olevat nuoret mukaan suunnitelmalliseen vuoropuheluun päättäjien kanssa.

Euroopan unionin kehittäminen edellyttää vankkaa sitoutumista. Nuoret ilmaisivat tuoreessa Eurobarometri-selvityksessä tukensa EU:lle, ja tämä on tärkeää ottaa huomioon tulevassa toiminnassa.[31]

Komissio ehdottaa EU:n toimielinten ja nuorison edustajien välisen kumppanuuden vahvistamista julistuksessa, jossa tuodaan esiin se, miten tärkeää on käydä suunnitelmallista vuoropuhelua nuorten kanssa kaikilla tasoilla ja tämän tiedonannon piiriin kuuluvilla aloilla. Asialista on määritettävä yhdessä nuorten kanssa. Vuoropuheluun olisi saatava mukaan kaikki olennaiset sidosryhmät ja nuorisojärjestöt. Lisäksi olisi saatava mukaan muita heikommassa asemassa olevat nuoret ja ne nuoret, jotka eivät kuulu mihinkään järjestöön.

Kumppanuuden puitteissa voitaisiin käsitellä myös muita nuoria kiinnostavia asioita, kuten kestävää kehitystä, EU:n tulevaisuutta tai kehitysmaiden avustamista.

Joka kolmas vuosi olisi yhdessä nuorten kanssa laadittava nuorisoa käsittelevä EU:n raportti, jossa käytettäisiin hyväksi saatavilla olevaa tietämystä ja raportoitaisiin kehityksestä tässä tiedonannossa käsitellyillä aloilla. Ministerit suhtautuvat myönteisesti tällaiseen raporttiin.[32]

Komissio

Osallistumisen osalta

- kehottaa jäsenvaltioita nuorisoasioita koskevan avoimen koordinointimenetelmän puitteissa panemaan täytäntöön vahvistetut yhteiset tavoitteet nuorten osallistumisen ja heille tiedottamisen osalta ja käymään suunnitelmallista vuoropuhelua

- kehottaa jäsenvaltioita ottamaan nuoret mukaan Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuodeksi suunniteltuihin toimiin

- tutkii yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa – ja ottaen asianmukaisesti huomioon niiden toimivallan – nykyisiä jäsenvaltioiden käytänteitä siltä osin kuin on kyse nuorten mahdollisuuksista osallistua kulttuurielämään; tavoitteena on parantaa heidän mahdollisuuksiaan tältä osin

- käyttää asiaan liittyviä[33] EU:n ohjelmia yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa nuorten osallistumisen edistämiseksi koordinoidun toimintamallin mukaisesti

Vapaaehtoistoiminnan osalta

- kehottaa jäsenvaltioita kehittämään ohjelmia ja strategioita, selvittämään lainsäädännön parannusmahdollisuuksia, poistamaan esteitä ja kannustamaan muita heikommassa asemassa olevien nuorten osallistumista vapaaehtoistoimintaan

- kehottaa jäsenvaltioita edistämään vapaaehtoistoimintaa ja tunnustamaan sen käyttäen perustana Europass-todistusta

- kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan vapaaehtoistoimintaa koskevaa avointa koordinointimenetelmää, toteuttamaan vertaisoppimistoimia ja kehittämään seurantavälineitä Euroopan tasolla

- käynnistää uudesta aloitteesta EU:n tasolla kuulemisen ja vaikutustenarvioinnin edistääkseen nuorten vapaaehtoistoimintaa ja antaakseen sille tunnustusta

Vahvemman kumppanuuden osalta

- kehottaa EU:n toimielimiä ja nuoria vahvistamaan kumppanuuttaan yhteisessä julistuksessa, joka on tarkoitus antaa myöhemmin kuluvan vuoden aikana

- kehottaa Euroopan nuorisofoorumia tuomaan suunnitelmallisen vuoropuhelun yhteydessä julki muita heikommassa asemassa olevien nuorten ja mihinkään järjestöihin kuulumattomien nuorten huolet

- laatii joka kolmas vuosi nuoria käsittelevän EU:n raportin.

6. PÄÄTELMÄT

Käsillä oleva tiedonanto on merkittävä askel nuorisokysymyksiä käsittelevässä poliittisessa prosessissa, joka käynnistyi vuonna 2001 nuorisopolitiikkaa käsittelevän valkoisen kirjan myötä. Tiedonannossa otetaan huomioon väestön ikääntyminen, ja siinä viestitetään tätä taustaa vasten voimakkaasti siitä, miten tärkeää on investoida enemmän, paremmin ja jo varhaisemmassa vaiheessa nuoriin, jotta edistettäisiin heidän koulutustaan, työnsaantiaan, sosiaalista osallisuuttaan, terveyttään ja aktiivista osallistumistaan yhteiskunnan toimintaan elämänkaariajattelun mukaisesti. Kyse ei ole pelkästään taloudellisista investoinneista. Merkittävien sidosryhmien, kuten päättäjien, työmarkkina- ja oppilaitosten, yritysten, nuorisotyöntekijöiden, tutkijoiden, perheiden sekä nuorten hyväksi ja heidän kanssaan työskentelevien järjestöjen on tultava myös henkilökohtaisesti mukaan toimintaan.

Tiedonannossa korostetaan sitä, että nuorisotyöttömyyttä on huomattavasti vähennettävä ja työpaikkojen laatua parannettava. Kaikilla nuorilla, ja Euroopalla kokonaisuudessaan, on oltava ammattitaitoa ja mahdollisuuksia työskennellä tuottavasti taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Nuorten täysipainoisen osallistumisen kannalta keskeistä on hyvän työpaikan saanti, mikä edellyttää myös, että he saavat korkealuokkaista ja asianmukaista koulutusta. Nuorten johtajien, yrittäjien ja työntekijöiden täysipainoisen osallistumisen edistäminen on keskeisellä sijalla myös rakennettaessa EU:hun innovatiivisia, osaamispohjaisia ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä talouksia.

Nuorten saaminen täysipainoisemmin mukaan yhteiskunnan toimintaan onnistuu paremmin, jos käytetään monialaista nuorisostrategiaa. Tämä edellyttää vahvempaa eri alojen välistä yhteistyötä nuorisoon vaikuttavien eri politiikan alojen kesken. Lisäksi näillä eri politiikan aloilla on keskityttävä voimakkaammin juuri nuoriin. Jäsenvaltioita kehotetaan tämän vuoksi toteuttamaan erinäisiä toimenpiteitä, joilla pyritään luomaan tiiviimmät yhteydet nykyisten prosessien, kuten Lissabonin strategian, terveysstrategioiden ja erilaisten avointen koordinointimenetelmien[34], välille, jotta niillä saataisiin luotua enemmän ja parempia mahdollisuuksia nuorille. Lisäksi jäsenvaltioita kehotetaan keskittymään toimiin, joiden ansiosta nuoret voivat paremmin sijoittua työelämään, osallistua yhteiskunnan toimintaan ja olla aktiivisia kansalaisia.

Komissio ehdottaa muutamia uusia aloitteita, joilla luodaan yhteyksiä koulumaailman ja työelämän välille ja edistetään nuorten aktiivista kansalaisuutta. Näihin kuuluvat aloite harjoittelujaksoja koskevaksi eurooppalaiseksi laatuperuskirjaksi, kokeiluhanke ”Your First Job Abroad”, tulossa oleva uusi terveysstrategia, vaikutustenarviointi nuorille suunnatuista vapaaehtoistoimista sekä tutkimus, jossa käsitellään nuorten mahdollisuuksia osallistua kulttuurielämään. Lisäksi komissio ehdottaa monialaisen koordinoinnin edistämistä nuorista joka kolmas vuosi laadittavan EU:n raportin avulla.

Nuoret voidaan kuitenkin saada täysipainoisesti mukaan yhteiskunnan toimintaan ainoastaan, jos nuoret sitoutuvat toimimaan yhteistyökumppaneina tähän tavoitteeseen pyrittäessä. Tämän vuoksi komissio ehdottaakin nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä ja EU:n toimielinten ja nuorten välisen nykyisen yhteistyökumppanuuden lujittamista.

Tekninen liite: Viiteasiakirjat

Tekninen liite: Luettelo viiteasiakirjoista (aikajärjestyksessä)

1. KOM(2001) 681: Valkoinen kirja ”EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet” (21.11.2001)

2. Koulutus 2010 C 142/1: Euroopan koulutusjärjestelmien tavoitteiden yksityiskohtainen seurantaohjelma (14.6.2002)

3. Neuvoston päätöslauselma C 168/2 (2002): Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselma nuorisoalan eurooppalaisista yhteistyöpuitteista (27.6.2002)

4. Neuvoston päätöslauselma ohjauksesta: Neuvoston päätöslauselma politiikkojen, järjestelmien ja käytäntöjen tehostamisesta elinaikaisen ohjauksen alalla Euroopassa (toukokuu 2004) http://ec.europa.eu/education/policies/2010/doc/resolution2004_fi.pdf

5. Employment in Europe (EiE) 2004: Employment in Europe 2004

6. Neuvoston päätöslauselma 13996/04 (2004): Neuvoston päätöslauselma nuorten vapaaehtoistoimintaa koskevista yhteisistä tavoitteista, 13996/04 (15.11.2004)

7. Päätös N:o 2241/2004/EY: Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös, tehty 15.12.2004, yhteisön yhteisistä puitteista tutkintojen ja pätevyyksien selkeyttämiseksi (Europass)

8. Eurooppalainen nuorisosopimus: Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät, liite 1, 22. ja 23.3.2005

9. KOM(2005) 206: Komission tiedonanto nuorisoa koskevista EU:n politiikoista – Euroopan nuorten huomioon ottaminen – eurooppalaisen nuorisosopimuksen täytäntöönpano ja aktiivisen kansalaisuuden edistäminen (30.5.2005)

10. KOM(2006) 33: Komission tiedonanto ”Yhteisön Lissabon-ohjelman täytäntöönpano: Yrittäjyyttä suosivan ajattelutavan edistäminen koulutuksessa” (13.2.2006)

11. KOM(2006) 208: Komission tiedonanto ”Tuloksia korkeakoulujen nykyaikaistamisesta: koulutus, tutkimus ja innovaatiot” (10.5.2006)

12. KOM(2006) 417: Komission tiedonanto ”Valkoisen kirjan ”EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet” seuranta: nuorten osallistumista ja heille tiedottamista koskevien yhteisten tavoitteiden täytäntöönpano nuorten aktiivisen unionin kansalaisuuden edistämiseksi” (20.7.2006)

13. KOM(2006) 481: Komission tiedonanto ”Eurooppalaisten koulutusjärjestelmien tehokkuus ja tasapuolisuus” (8.9.2006)

14. KOM(2006) 571: Komission tiedonanto ”Euroopan väestökehitys – Haasteista mahdollisuuksiin” (12.10.2006)

15. Employment in Europe (EiE) 2006: Employment in Europe 2006

16. European Employment Observatory Review: Autumn 2005 (Youth employment). Luxembourg: Office for Official Publications of the European Communities, 2006. ISSN 1725-5376

17. Suositus 2006/962/EY: Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus elinikäisen oppimisen avaintaidoista (18.12.2006)

18. KOM(2006) 857: Komission tiedonanto ”Työllistäminen maaseutualueilla: eroon työllisyyskuilusta” (21.12.2006)

19. SEC(2006) 1772: Commission Staff Working Document: Report on employment in rural areas (21.12.2006)

20. SEC(2007) 329: Commission Staff Working Document: Joint Report on Social Protection and Social Inclusion. Supporting document (6.3.2007)

21. BEPA huhtikuu 2007. Bureau of European Policy Advisers ”Investing in youth: an empowerment strategy”http://ec.europa.eu/dgs/policy_advisers/publications/index_en.htm

22. KOM(2007) 244: Komission tiedonanto ”Sukupolvien välisen solidaarisuuden edistäminen” (10.5.2007)

23. Neuvoston päätelmät 8771 (2007): eurooppalaisen yhteistyön tulevaisuudennäkymistä nuorisopolitiikan alalla (25.5.2007)

24. KOM(2007) 279: Valkoinen kirja – Ravitsemukseen, ylipainoon ja lihavuuteen liittyviä terveyskysymyksiä koskeva eurooppalainen strategia (30.5.2007)

25. KOM(2007) 359: Komission tiedonanto ”Päämääränä yhteiset joustoturvaperiaatteet: Uusia ja parempia työpaikkoja jouston ja turvan avulla” (27.6.2007)

26. Nuorisoa koskeva Eurobarometri-selvitys 2007: ”Looking behind the figures – the main results of the Eurobarometer 2007 survey on youth” helmikuulta 2007, osoitteessa http://ec.europa.eu/youth/index_en.html

27. Flash EB 192, Entrepreneurship Survey of the EU (25 Member States), United States, Iceland and Norway: Analytical Report, April 2007

28. Progress Report 2007: Progress towards Lisbon objectives in Education and Training: DG EAC 2007 Report based on indicators and benchmarks (tulossa)

29. KOM(2007) 242: Komission tiedonanto kulttuuria kansainvälistyvässä maailmassa koskevasta Euroopan toimintasuunnitelmasta (10.5.2007)

30. COM(2007) 391: White Paper on sport: the EU and sport: matching expectations, ja siihen liittyvä toimintasuunnitelma (11.7.2007)

31. Oslo agenda for Entrepreneurship Education in Europe http://ec.europa.eu/enterprise/entrepreneurship/support_measures/training_education/doc/oslo_agenda_final.pdf

32. Career Guidance Handbook. Career Guidance – A handbook for policy-makers. Commission staff working paper and joint publication with OECD. http://www.oecd.org/dataoecd/53/53/34060761.pdf

33. Työvoimatutkimus: ”Labour Force Survey – User Guide” Eurostat 2007

34. European Alliance of Families: jäsenvaltiot käynnistivät hankkeen Eurooppa-neuvoston kokouksessa keväällä 2007. Lisätietoja löytyy osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/families/european-alliance-for-families_en.html

35. Euroopan nuorisoportaali: yleinen tietolähde nuorille, osoitteessa http://europa.eu/youth

36. Nuorisotoimintaohjelma (Youth in Action) vuosiksi 2007–2013: EU:n uusi ohjelma nuorisoalalla, osoitteessa http://ec.europa.eu/youth

[1] BEPA huhtikuu 2007.

[2] European Alliance of Families (Eurooppalainen perheiden liitto), toiminta käynnistettiin Eurooppa-neuvostossa keväällä 2007.

[3] KOM(2006) 571, KOM(2007) 244.

[4] KOM(2005) 206.

[5] KOM(2001) 681, neuvoston päätöslauselma C 168/2 (2002).

[6] Progress Report (Seurantakertomus) 2007.

[7] Esiasteen koulutus.

[8] KOM(2006) 481.

[9] Suositus 2006/962/EY: näitä avaintaitoja ovat viestintä äidinkielellä, viestintä vierailla kielillä, matemaattinen osaaminen ja perusosaaminen luonnontieteiden ja tekniikan aloilla, digitaaliset taidot, oppimistaidot, sosiaaliset ja kansalaistaidot, aloitekyky ja yrittäjyys sekä tietoisuus kulttuurista ja kulttuurin ilmaisumuodot.

[10] C 142/1 (2002).

[11] Päätös N:o 2241/2004/EY: Europass-todistus tarjoaa yhteisön puitteet tutkintojen ja pätevyyksien selkeyttämiseksi, sillä se parantaa nuorten mahdollisuuksia saada oppimistuloksensa paremmin esille.

[12] Ks. yksityiskohtainen analyysi tämän tiedonannon yhteydessä esitettävästä asiakirjasta SEC(2007) 1093 ja työllisyyden seurantakeskuksen vuotta 2005 koskevasta katsauksesta (Employment Observatory 2005 Review).

[13] Nuorisotyöttömyysaste 27 jäsenvaltion EU:ssa vuonna 2006. Luvuista löytyy lisätietoa asiakirjasta SEC(2007) 1093.

[14] Neuvoston päätöslauselma ohjauksesta, toukokuu 2004; Career Guidance Handbook.

[15] Employment in Europe 2004, s. 178.

[16] Employment in Europe 2006, s. 139.

[17] KOM(2007) 359.

[18] Vuoden 2006 työvoimatutkimus.

[19] Flash EB 192, huhtikuu 2007.

[20] KOM(2006) 33 lopullinen. Ks. myös nk. Oslon asialista (Oslo agenda).

[21] SEC(2007) 329.

[22] KOM(2007) 391 ja KOM(2007) 279.

[23] Neuvoston päätöslauselma C 168/2 (2002).

[24] KOM(2006) 417.

[25] KOM(2007) 242.

[26] Vuodesta 1996 vuoteen 2006 tästä ohjelmasta on hyötynyt 30 000 nuorta eurooppalaista.

[27] Neuvoston päätöslauselma 13996/04 (2004).

[28] Ks. yksityiskohtainen analyysi tämän tiedonannon yhteydessä esitettävästä asiakirjasta SEC(2007) 1084.

[29] Ks. nuorten vapaaehtoistoimia käsittelevän valmisteluasiakirjan kohdasta 3 konkreettisempia tietoja esteistä.

[30] Päätös N:o 2241/2004/EY.

[31] Nuorisoa koskeva Eurobarometri-selvitys 2007.

[32] Neuvoston päätelmät 8771, 25.5.2007.

[33] Esimerkkeinä nuorisotoimintaohjelma, elinikäisen oppimisen ohjelma, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma ja sen erikoistuneempi yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelma sekä ehdotettu yhteisön kansanterveysalan toimintaohjelma vuosiksi 2007–2013.

[34] Koulutuksen, sosiaalisen osallisuuden ja nuorison aloilla.