52004PC0776

Bryssel 06.12.2004

KOM(2004)776 lopullinen

Ehdotus

NEUVOSTON ASETUS

lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan volframikarbidin ja sulatetun volframikarbidin tuonnissa

(komission esittämä)

PERUSTELUT

Komissio pani 8. huhtikuuta 2003 vireille tarkastelun, joka koski Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan volframikarbidin ja sulatetun volframikarbidin yhteisöön suuntautuvaan tuontiin sovellettavien toimenpiteiden voimassaolon päättymistä.

Tarkastelusta kävi ilmi, että vahingollinen polkumyynti oli vaarassa jatkua ja että yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko lisääntyisi entisestään, jos toimenpiteitä ei kumottaisi

Sen vuoksi ehdotetaan, että neuvosto hyväksyy oheisen asetusehdotuksen.

Ehdotus

NEUVOSTON ASETUS

lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan volframikarbidin ja sulatetun volframikarbidin tuonnissa

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96[1], jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 11 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen, jonka se on tehnyt kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

A. MENETTELY

1. Voimassa olevat toimenpiteet

Neuvosto otti asetuksella (ETY) N:o 2737/90[2] käyttöön 33 prosentin suuruisen lopullisen polkumyyntitullin, jota kannetaan Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan volframikarbidin ja sulatetun volframikarbidin tuonnissa. Komissio hyväksyi päätöksellä 90/480/ETY[3] kahden merkittävän viejän antamat sitoumukset, jotka koskivat toimenpiteiden alaista tuotetta.

Kun nämä kaksi kiinalaista viejää peruuttivat antamansa sitoumukset, komissio otti asetuksella (EY) N:o 2286/94[4] käyttöön tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa kannettavan alustavan polkumyyntitullin.

Neuvosto muutti asetuksen (ETY) N:o 2737/90 asetuksella (EY) N:o 610/95[5] ja otti käyttöön 33 prosentin suuruisen lopullisen tullin, jota kannetaan volframikarbidin ja sulatetun volframikarbidin tuonnissa. Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan nojalla vireille pannun tarkastelun, jäljempänä ’aiempi tarkastelua koskeva tutkimus’, perusteella näiden toimenpiteiden voimassaoloaikaa pidennettiin toisella viisivuotiskaudella asetuksella (EY) N:o 771/98[6].

2. Tämä tutkimus

Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan volframikarbidin ja sulatetun volframikarbidin tuontiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä julkaistiin ilmoitus[7] 9 päivänä tammikuuta 2003, minkä jälkeen komissio vastaanotti Eurometaux’lta, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, pyynnön tehdä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu, ja tämä pyyntö esitettiin sellaisten tuottajien puolesta, jotka edustavat pääosaa, eli tässä tapauksessa yli 80:tä prosenttia, koko yhteisön tuotannosta. Pyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

Kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa komissio päätti, että oli olemassa riittävä näyttö tarkastelun vireille panemiseksi, mistä syystä se pani vireille tutkimuksen[8] perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan nojalla.

3. Välivaiheen tarkastelua koskeva pyyntö

Komissio vastaanotti pyynnön esittäjältä 25 päivänä marraskuuta 2003 myös välivaiheen tarkastelua koskevan pyynnön, joka esitettiin pääosaa koko yhteisön tuotannosta edustavien tuottajien puolesta.

Pyynnön esittäjä väitti, että markkinoille oli ilmestynyt uusi tuotetyyppi, jolla on samat fyysiset ja kemialliset perusominaisuudet ja jonka käyttötarkoitus on sama kuin tuotteella, jota Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan volframikarbidin ja sulatetun volframikarbidin tuontiin sovellettavat voimassa olevat toimenpiteet koskevat. Vaikka uuteen tuotetyyppiin ei sovelleta näitä toimenpiteitä, pyynnön esittäjä väitti, että kyseessä on itse asiassa osa tarkasteltavana olevaa tuotetta. Pyynnön esittäjä väitti, että voimassa olevat toimenpiteet eivät tämän vuoksi olleet enää riittäviä vahinkoa aiheuttavan polkumyynnin torjumiseksi ja että toimenpiteiden soveltamisalaa olisi muutettava siten, että tuotekuvaus kattaisi myös uuden tuotetyypin.

Kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa komissio päätti 31 päivänä maaliskuuta 2004, että oli olemassa riittävä näyttö osittaisen välivaiheen tarkastelun vireille panemiseksi, mistä syystä komissio pani vireille perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti tarkastelun[9], joka koskee ainoastaan tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmää. Tutkimus jatkuu edelleen.

4. Tutkimuksen osapuolet

Komissio ilmoitti virallisesti tuottajille, tuojille ja käyttäjille sekä Kiinan kansantasavallan viejille tarkastelun vireillepanosta.

Asianomaiset osapuolet saivat tilaisuuden esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää tulla kuulluiksi vireillepanoa koskevassa ilmoituksessa vahvistetussa määräajassa.

Komissio lähetti kyselylomakkeita kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, ja sai vastaukset kolmelta valituksen tehneeltä yhteisön tuottajalta, yhdeltä muulta yhteisön tuottajalta, yhdeltä tuojalta, joka oli myös tarkasteltavana olevan tuotteen käyttäjä, seitsemältä vientiä harjoittavalta tuottajalta, yhdeltä Hongkongiin sijoittautuneelta kaupan alan toimijalta, yhdeltä Saksaan sijoittautuneelta tuontia harjoittavalta kaupan alan toimijalta sekä yhdeltä vertailumaahan sijoittautuneelta tuottajalta. Kaikki osapuolet esittivät näkökantansa kirjallisesti, ja niille myönnettiin mahdollisuus tulla kuulluiksi tätä pyydettäessä.

Komissio hankki ja tarkasti kaikki tutkimuksen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot sekä teki vierailukäyntejä seuraavien yritysten toimitiloihin:

a) Yhteisön tuottajat

- Wolfram Bergbau und Hütten-GmbH Nfg.KG., St Peter, Itävalta

- H. C. Starck GmbH & Co. KG, Goslar, Saksa

- Eurotungstène poudres S.A., Grenoble, Ranska

b) Yhteisöön sijoittautuneet tuontia harjoittavat käyttäjät

Harditalia SpA ja F.I.L.M.S. SpA, Anzola D'ossola, Italia (etuyhteydessä olevat yritykset)

c) Kiinan kansantasavaltaan sijoittautuneet viejät

- Nanchang Cemented Carbide Co., Ltd., Nanchang City, Jiangxin maakunta

- Xiamen Golden Egret Special Alloy Co., Ltd., Xiamen City, Fujianin maakunta

- Zhuzhou Cemented Carbide Works Import & Export Company, Zhuzhou City, Hunanin maakunta

- Zigong Cemented Carbide Corp., Ltd., Zigong City, Sichuanin maakunta

d) Vertailumaahan sijoittautunut tuottaja

- Osram Sylvania Inc., Towanda, Pennsylvania, Yhdysvallat

5. Tutkimusajanjakso

Polkumyynnin ja vahingon jatkumista ja/tai toistumista koskeva tutkimus koski 1 päivän tammikuuta 2002 ja 31 päivän joulukuuta 2002 välistä ajanjaksoa, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Polkumyynnin jatkumisen ja vahingon toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittävien kehityssuuntien tarkastelu kattoi vuoden 1998 alun ja tutkimusajanjakson lopun välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

6. Tarkasteltavana oleva tuote ja samankaltainen tuote

6.1. Tarkasteltavana oleva tuote

Sen jälkeen, kun markkinoille väitettiin ilmestyneen uuden tuotetyypin, jonka fyysiset ja kemialliset perusominaisuudet ja käyttötarkoitus ovat samat kuin toimenpiteiden alaisella tuotteella, ainoastaan tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmää koskeva osittainen välivaiheen tarkastelu pantiin vireille 31 päivänä maaliskuuta 2004 (katso 6–8 kappale).

Tämän tarkastelun kohteena oleva tuote on kuitenkin sama kuin neuvoston asetuksen (EY) N:o 2737/90 ja siihen myöhemmin tehtyjen muutosten nojalla tarkasteltavana oleva tuote, eli CN-koodiin 2849 90 30 luokiteltava volframikarbidi ja sulatettu volframikarbidi.

Volframikarbidi ja sulatettu volframikarbidi ovat hiilen ja volframin yhdisteitä, jotka on valmistettu lämpökäsittelyllä (volframikarbidi hiiletyksellä ja sulatettu volframikarbidi sulattamalla). Molemmat ovat välituotteita, joita käytetään kovametalliosien kuten kovametallisten terätyökalujen ja kovaan kulutukseen tarkoitettujen osien valmistukseen sekä kulutusta kestävissä pinnoitteissa, öljyn- ja kallionporaukseen tarkoitettujen työkalujen terissä ja metallien vetämiseen ja takomiseen tarkoitetuissa muoteissa ja kärjissä.

Eräät viejät väittivät, että volframikarbidi ja sulatettu volframikarbidi olivat eri tuotteita. Tämä perustui väitteeseen, jonka mukaan niiden tuotantoprosessit ovat täysin erilaiset ja että niillä on myös erilaiset käyttötarkoitukset.

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 771/98 johdanto-osan 11 kohdan mukaan tutkimuksessa oli käynyt ilmi, että erilaisesta valmistusmenetelmästä huolimatta volframikarbidi ja sulatettu volframikarbidi ovat kemialliselta koostumukseltaan samanlaisia (molemmissa on noin 92–94 prosenttia karbidimetallia ja 4–6 prosenttia hiiltä), minkä lisäksi ne molemmat edustavat samaa vaihetta volframin tuotantoketjussa eli sijoittuvat volframimetallijauheen ja kovametallityökalujen sekä kulutusta kestävien materiaalien väliin. Lisäksi molempia käytetään teollisuudessa pintakarkaisuun. Tiettyihin rajoitettuihin, erityisen suurta kulumis- ja hankauskestävyyttä vaativiin tarkoituksiin käytetään ainoastaan sulatettua volframikarbidia, mutta yleensä ottaen volframikarbidi ja sulatettu volframikarbidi ovat korvattavissa toisillaan. Sen vuoksi aiemmassa tarkastelua koskevassa tutkimuksessa pääteltiin, että volframikarbidia ja sulatettua volframikarbidia voidaan tutkimuksessa pitää yhtenä ja samana tuotteena.

Sellaisia vahvoja perusteita ei esitetty, joilla voitaisiin perustella aiemmassa tarkastelua koskevassa tutkimuksessa tehtyjen päätelmien muuttamista. Lisäksi volframikarbidin ja sulatetun volframikarbidin markkinahintojen erot eivät ole merkittävät, koska eräiden sulatetun volframikarbidin lisäkäsittelyjen vaikutusta tasoittaa se, että jyvien koon valinta ei ole yhtä tarkkaa. Sen vuoksi volframikarbidia ja sulatettua volframikarbidia on tässä tutkimuksessa pidettävä yhtenä tuotteena, jonka perusominaisuudet ovat samat.

6.2. Samankaltainen tuote

Tässä tarkastelua koskevassa tutkimuksessa vahvistetaan aiemmissa tutkimuksissa tehty päätelmä, jonka mukaan Kiinan kansantasavallasta vietävät tuotteet ja yhteisön tuottajien ja vertailumaan tuottajan valmistamat ja myymät tuotteet ovat perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita, koska niiden fyysiset ominaisuudet ja käyttötarkoitukset ovat olennaisilta osiltaan samat.

B. POLKUMYYNNIN JATKUMISEN TAI TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

1. Alustavat huomautukset

Kiinan kansantasavallasta tuotiin tarkasteltavana olevaa tuotetta toimenpiteiden toteuttamiseen vuonna 1990 johtaneen yhdeksän kuukauden tutkimusajanjakson aikana 117 tonnia, eli sen markkinaosuus oli 5,3 prosenttia. Polkumyyntimarginaaliksi todettiin tuolloin 73,13 prosenttia. Aiempaa tarkastelua koskevan tutkimuksen aikana tuonti oli 234 tonnia, eli sen markkinaosuus oli viisi prosenttia, ja polkumyyntimarginaaliksi todettiin 30,6 prosenttia.

2. Markkinatalousasema ja vertailumaa

Yksikään tarkasteltavana olevan tuotteen viejistä ei saanut markkinatalousasemaa edellisissä tutkimuksissa. Yhteistyössä toimineet viejät väittivät, että markkinatalousaseman myöntämismahdollisuutta olisi tutkittava perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan nojalla ja että perusasetuksessa ei ole säännöksiä, jotka estäisivät markkinatalousaseman myöntämisen yhteistyössä toimiville viejille perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan nojalla tehtävässä tarkastelussa.

Tämä tutkimus on toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu, minkä vuoksi toimenpiteet voidaan vain kumota tai säilyttää mutta niitä ei voida muuttaa. Toimielinten noudattaman käytännön mukaisesti markkinatalousaseman myöntämistä koskevat pyynnöt on sen vuoksi käsiteltävä välivaiheen tarkastelun yhteydessä, koska toimenpiteiden tasoa saatetaan muuttaa tällaisen tarkastelun tuloksena.

Yhteistyössä toimineet viejät pitivät epäsoveliaana myös Amerikan yhdysvaltojen käyttämistä asianomaisena markkinataloutta toteuttavana kolmantena maana, jäljempänä ’vertailumaa’, koska BKT/henkilö on siellä eri tasolla kuin Kiinan kansantasavallassa. Sen sijaan yhteistyössä toimineet viejät ehdottivat Korean tasavallan tai Tšekin käyttämistä, koska niiden BKT/henkilö oli lähempänä Kiinan kansantasavallan tasoa.

BKT:ta ei pidetä yksinään määräävänä tekijänä vertailumaata valittaessa. Amerikan yhdysvallat katsottiin edellisessä tarkastelua koskevassa tutkimuksessa soveltuvaksi vertailumaaksi eikä olosuhteiden katsota muuttuneen siten, etteikö sitä voitaisi käyttää myös tässä tutkimuksessa. Ei myöskään ole saatu vakuuttavia todisteita Korean tasavallan tai Tšekin paremmasta soveltuvuudesta.

Osram Sylvania Inc, joka valmistaa tarkasteltavana olevaa tuotetta Amerikan yhdysvalloissa, tarjoutui toimimaan yhteistyössä tutkimuksessa, ja tämän jälkeen tutkittiin, oliko yrityksen kotimarkkinamyynti merkittävää Kiinan kansantasavallasta vietyjen tarkasteltavana olevien tuotteiden määrään verrattuna. Osram Sylvania Inc:n kotimarkkinamyynnin määrän todettiin olevan tavanomaisessa kaupankäynnissä huomattavasti suuremman kuin viisi prosenttia kiinalaisten viejien yhteisöön suuntautuneen viennin määrästä, mitä pidettiin edellytyksenä kotimarkkinahintojen käytölle normaaliarvon perustana.

Sen vuoksi päätettiin perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan nojalla säilyttää Amerikan yhdysvallat vertailumaana tässä menettelyssä ja käyttää Osram Sylvania Inc:n kotimarkkinamyyntiä normaaliarvon perustana.

3. Normaaliarvo

Perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan nojalla tutkittiin, voitiinko Osram Sylvania Inc:n kotimarkkinamyyntiä riippumattomille asiakkaille pitää tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneena.

Painotetun keskimääräisen myyntihinnan todettiin tutkimusajanjaksona ylittäneen kaiken myynnin osalta painotetut keskimääräiset yksikkökohtaiset tuotantokustannukset. Tästä syystä kaikkea kotimarkkinamyyntiä pidettiin tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneena.

Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti normaaliarvo perustui hintoihin, joita Amerikan yhdysvaltojen riippumattomat asiakkaat maksoivat kaikesta Osram Sylvania Inc:n volframikarbidin ja sulatetun volframikarbidin kotimarkkinamyynnistä tutkimusajanjaksona.

4. Vientihinta

Yhteistyössä toimi seitsemän viejää, mutta niistä viisi vastasi lähes kaikesta viennistä Kiinan kansantasavallasta yhteisöön sijoittautuneille riippumattomille asiakkaille tutkimusajanjaksona. Kaksi muuta yhteistyössä toiminutta viejää ei vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta yhteisöön tutkimusajanjaksona. Vientihinta voitiin näin ollen vahvistaa perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti (eli viiden yhteistyössä toimineen viejän tosiasiallisesti perimien hintojen perusteella).

5. Vertailu

Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisen tasapuolisen vertailun varmistamiseksi oikaistiin kuljetukseen, pakkaamiseen, vakuutukseen, luottokustannuksiin, maksuehtoihin sekä käsittely- ja liitännäiskustannuksiin liittyvät erot, joiden väitettiin ja osoitettiin vaikuttavan hintoihin ja hintojen vertailukelpoisuuteen.

6. Polkumyyntimarginaali

Perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti normaaliarvoa verrattiin vientihintaan. Molemmat laskettiin noudettuna lähettäjältä -tasolla, ja vertailu tehtiin samassa kaupan portaassa.

Polkumyyntimarginaalin laskemiseksi painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin yhteisöön suuntautuvan viennin painotettuun keskihintaan noudettuna lähettäjältä -tasolla samassa kaupan portaassa. Vertailu osoitti polkumyynnin tason olevan noin 31 prosenttia, joka on lähellä polkumyyntitullin nykyistä tasoa.

7. Polkumyynnin jatkumisen todennäköisyys

Koska polkumyynti ei ollut loppunut, tutkittiin, onko polkumyynnillä tapahtuvan tarkasteltavana olevan tuotteen viennin jatkuminen todennäköistä. Tässä yhteydessä otettiin huomioon muun muassa tuottajien tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantokapasiteetti Kiinan kansantasavallassa sekä niiden kolmansiin maihin suuntautuvan ja kotimarkkinoilla tapahtuvan myynnin hinnat.

7.1. Käyttämätön tuotantokapasiteetti

Kuten 31 kappaleessa todetaan, Kiinan kansantasavallassa oli viisi yhteistyössä toiminutta viejää, jotka veivät tarkasteltavaa olevaa tuotetta yhteisöön tutkimusajanjaksona.

Näistä kaksi tuotti itse tarkasteltavana olevaa tuotetta, eli tuotanto ja vientimyynti tapahtuivat samassa oikeussubjektissa.

Kaksi muuta viejää olivat etuyhteydessä tuotantoyrityksiin, eli tuotanto ja vientimyynti tapahtuivat kahdessa erillisessä oikeussubjektissa, jotka olivat kuitenkin etuyhteydessä toisiinsa.

Viides viejä ei ollut etuyhteydessä mihinkään tuotantoyritykseen; sen sijaan se osti tuotteensa 37 ja 38 kohdassa tarkoitetuilta vientiä harjoittavilta tuottajilta ja vei ne tämän jälkeen.

Niiden neljän viejän, joilla oli tuotantovalmiudet, yhteenlaskettu teoreettinen tuotantokapasiteetti[10] oli 9 850 tonnia tutkimusajanjaksona ja kokonaistuotanto 8 460 tonnia, jolloin käyttöaste oli 86 prosenttia. Neljän vientiä harjoittavan tuottajan käyttämätön tuotantokapasiteetti oli siis 1 390 tonnia eli 21,5 prosenttia tarkasteltavan tuotteen lasketusta kulutuksesta vapailla markkinoilla (6 461 tonnia)[11].

Myös kaksi muuta yhteistyössä toiminutta viejää, jotka eivät vieneet tarkasteltavana olevaa tuotetta yhteisöön tutkimusajanjaksona, antoivat tietoja tuotannostaan ja myynnistään tutkimusajanjaksona. Toisella niistä ei ollut omaa tuotantoa, kun taas toisen tuotantokapasiteetti oli noin 200 tonnia ja todellinen tuotanto 49 tonnia tutkimusajanjaksona.

Seitsemän viejän kokonaiskapasiteetti oli 10 050 tonnia. Niiden käyttämätön tuotantokapasiteetti oli 1 541 tonnia tutkimusajanjaksona eli noin 24 prosenttia 41 kohdassa määritellystä vapaiden markkinoiden kulutuksesta yhteisössä. Tällainen käyttämätön kapasiteetti on selkeä osoitus siitä, että kiinalaiset viejät voisivat lisätä huomattavasti tarkasteltavana olevaa tuotteen vientiä yhteisön markkinoille, jos toimenpiteet kumottaisiin. Yhteistyössä toimineiden viejien kokonaisvienti oli 239 tonnia eli lähes 100 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaistuonnista tutkimusajanjaksona, joten ne vastasivat lähes kaikesta yhteisöön suuntautuvasta viennistä.

7.2. Kiinan kansantasavaltaan sijoittautuneiden viejien myynti kotimarkkinoille ja kolmansien maiden markkinoille

Voimassa olevien toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen kiinalaiset viejät ovat kehittäneet tarkasteltavana olevan tuotteen jatkojalostusvalmiuksiaan erityisesti työkalualalla (valmistus kovametallista).

Tutkimusajanjaksona noin 4 846 tonnia (57 prosenttia) viiden yhteistyössä toimineen viejän kokonaistuotannosta jalostettiin, kun taas 1 557 tonnia (18 prosenttia) myytiin kotimarkkinoilla ja 2 021 tonnia (24 prosenttia) vietiin.

Seuraavassa taulukossa esitetään viiden yhteistyössä toimineen viejän keskimääräiset myyntihinnat tutkimusajanjaksona vientikohteittain sekä verrataan niitä yhteisön tuotannonalan keskimääräisiin myyntihintoihin:

+++++ TABLE +++++

Kuten edellä esitetystä ilmenee, olisi kiinalaisten viejien etujen mukaista käyttää vapaata kapasiteettiaan viennin lisäämiseksi yhteisön markkinoille ja siirtää ainakin osa kotimarkkinamyynnistään ja kolmansiin maihin suuntautuvasta myynnistään yhteisön markkinoille. Verrattuna siihen, millaisia hintoja yhteistyössä toimineet viejät voisivat periä kotimarkkinoilla, yhteisön markkinoiden hinnat tekisivät siitä erittäin houkuttelevan kohteen, jos voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden annettaisiin raueta.

Muihin kolmansiin maihin, kuten Japaniin ja Amerikan yhdysvaltoihin, suuntautuvaan Kiinan kansantasavallan vientiin verrattuna yhteisön markkinoiden hinnat olisivat houkuttelevia ja olisi suuri vaara, että kauppa saattaisi ohjautua yhteisön markkinoille, jos toimenpiteet kumottaisiin.

Sen vuoksi katsottiin, että jos toimenpiteet kumottaisiin, tarkasteltavana olevaa tuotetta myytäisiin todennäköisesti suuria määriä hinnoin, jotka alittaisivat yhteisön tuotannonalan keskimääräiset myyntihinnat, mikä aiheuttaisi vahinkoa tuotannonalalle.

8. Päätelmät

Kuten 34 kappaleessa todetaan, kiinalaiset viejät ovat jatkaneet polkumyyntikäytänteitään. Polkumyyntimarginaaliksi vahvistettiin tutkimusajanjaksona 31 prosenttia, joka on suurin piirtein yhtä suuri kuin aiemmassa tarkastelua koskevassa tutkimuksessa vahvistettu polkumyyntimarginaali.

Viiden yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan yhteenlaskettu kapasiteetti oli tutkimusajanjaksona 10 050 tonnia, joka on suurempi kuin yhteisön tuotannonalan kokonaiskapasiteetti. Lisäksi viiden yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan käyttämätön tuotantokapasiteetti oli tutkimusajanjaksona noin 24 prosenttia vapaiden markkinoiden kulutuksesta yhteisössä.

Kiinan kansantasavallasta tutkimusajanjaksona tuotujen tarkasteltavana olevien tuotteiden vientihintojen osalta todettiin, että kyseisten vientituotteiden keskimääräiset myyntihinnat olivat yhteisön markkinoilla houkuttelevan korkeat. Sen vuoksi katsottiin, että vahingollinen polkumyynti olisi vaarassa jatkua, jos toimenpiteet kumottaisiin. Lisäksi kun otetaan huomioon, että yhteistyössä toimineiden viejien perimät hinnat olivat tutkimusajanjaksona erilaiset vietäessä tarkasteltavana olevaa tuotetta yhteisön markkinoille kuin vietäessä sitä muihin kolmansiin maihin, olisi myös todennäköistä, että polkumyynnillä tapahtuva vienti suuntautuisi muilta markkinoilta (esim. Japanista ja Amerikan yhdysvalloista) yhteisön markkinoille, koska hinnat olivat yhteisössä korkeammat kuin muilla tärkeimmillä vientimarkkinoilla.

Voidaan siis todeta, että kaikkien indikaattorien mukaan tuonti Kiinan kansantasavallasta yhteisöön jatkuu polkumyynnillä ja että polkumyynti vain lisääntyisi, jos toimenpiteet kumottaisiin.

C. YHTEISÖN TUOTANNONALA

Tutkimusajanjaksona tarkasteltavana olevaa tuotetta valmisti

kolme valituksen tehnyttä tuottajaa, jotka toimivat yhteistyössä komission kanssa tutkimuksen aikana ja jotka valmistivat tarkasteltavana olevaa tuotetta myydäkseen sitä kolmansille osapuolille markkinahinnoin (’vapaat markkinat’),

yksi toinen tuottaja, joka valmisti tuotetta vapaita markkinoita varten ja joka tuki valitusta, vaikka se ei toiminutkaan yhteistyössä tutkimuksessa,

kolme muuta tuottajaa, jotka valmistivat tarkasteltavana olevaa tuotetta kytkösmarkkinoilla käytettäväksi. Yksi näistä tuottajista toimi yhteistyössä ja muut kaksi eivät tukeneet eivätkä vastustaneet tätä tutkimusta.

Tuottajille, jotka valmistavat tarkasteltavana olevaa tuotetta kytkösmarkkinoilla käytettäväksi, kyseessä on välituote, joka käytetään kokonaan arvokkaampien tuotteiden jalostuksessa. Ne eivät myyneet tuotantoaan ollenkaan vapailla markkinoilla.

Kytkösmarkkinoita ja vapaita markkinoita varten tapahtuvan tuotannon välinen ero on tärkeä arvioitaessa yhteisön markkinoiden taloudellista tilannetta ja yhteisön tuotannonalan tilannetta, koska kytkösmarkkinoilla käytettäviksi tarkoitetut tuotteet eivät suoranaisesti kilpaile tuontituotteiden kanssa. Sitä vastoin vapaille markkinoille tarkoitettujen tuotteiden todettiin kilpailevan suoraan Kiinan kansantasavallasta tuotavien tuotteiden kanssa. Edellä sanotun perusteella todetaan, että tilanne on erilainen vapaita markkinoita ja kytkösmarkkinoita varten tapahtuvan tuotannon välillä.

Niiden kolmen yhteisön tuottajan, jotka toimivat yhteistyössä ja joiden tuotanto oli tarkoitettu vapaille markkinoille, osuus vapaille markkinoille tarkoitetusta yhteisön tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaistuotannosta oli tutkimusajanjaksona noin 89 prosenttia. Nämä yhteisön tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa ja 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun yhteisön tuotannonalan.

D. TILANNE YHTEISÖN MARKKINOILLA

1. Yleistä

1.1. Tuontitiedot

Tuontitietojen lähteenä käytettiin CN-koodiin 2849 90 30 luokiteltavien tuotteiden tuontimääriä ja yhteistyössä toimineiden kiinalaisten viejien vahvistettuja vientimääriä koskevia Eurostatin tietoja.

1.2. Yhteisön tuotannonalaa koskevat tiedot

Yhteisön tuotannonalaa koskevat tiedot saatiin kyselylomakkeeseen annetuista vastauksista, joita saatiin tarkasteltavana olevaa tuotetta vapaille markkinoille valmistavilta kolmelta yhteistyössä toimineelta yhteisön tuottajalta ja tarkasteltavana olevaa tuotetta kytkösmarkkinoilla käytettäväksi valmistavalta yhteistyössä toimineelta tuottajalta.

1.3. Yhteisön kulutus

Tarkasteltavana olevan tuotteen todettavissa oleva kulutus yhteisön vapailla markkinoilla vahvistettiin seuraavien määrien perusteella:

Eurostatin tiedoista saatu tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisöön suuntautuva kokonaistuonti, ja

tarkasteltavana olevaa tuotetta vapaille markkinoille valmistavan kolmen yhteistyössä toimineen yhteisön tuottajan todetut kokonaismyyntimäärät riippumattomille asiakkaille yhteisön markkinoilla.

Kulutus yhteisön vapailla markkinoilla kasvoi yhdeksän prosenttia tarkastelujaksona. Kasvu oli kuitenkin epätasaista. Vuosina 1998 ja 1999 kulutus väheni, mutta vuonna 2001 se nousi ennätykselliseen 7 949 tonniin ennen kuin aleni jälleen 6 461 tonniin tutkimusajanjaksona.

+++++ TABLE +++++

Vapailla markkinoilla vuosina 2000 ja 2001 tapahtunut kulutuksen kasvu selittyy toisaalta yhteisön ja maailmanmarkkinoiden taloudellisen toiminnan vilkastumisella ja toisaalta uuden vientilupajärjestelmän käyttöön ottamisella Kiinan kansantasavallassa. Viimeksi mainittu tekijä johti suurimittaisiin ostoihin (kuluttajat lisäsivät varastojaan) vuoden 2000 lopulla ja vuonna 2001, sillä pelättiin, että raaka-aineesta ja tarkasteltavana olevasta tuotteesta saattaa syntyä pulaa.

2. Tuonti Kiinan kansantasavallasta

2.1. Määrä ja markkinaosuus

+++++ TABLE +++++

Kiinan kansantasavallasta tulevan tuonnin määrä vaihteli jossakin määrin tarkastelujaksona, mutta vuoteen 1998 verrattuna tuontimäärät kasvoivat, mitä osoittaa myös se, että markkinaosuus oli tutkimusajanjaksona suurempi kuin vuonna 1998.

2.2. Hinnat ja hinnan alittavuus

Kiinan kansantasavallasta tuotavan tarkasteltavana olevan tuotteen keskimääräinen tuontihinta yhteisön rajalla oli tutkimusajanjaksona 12,59 euroa/kg (CIF-hinta yhteisön rajalla). Hinnan alittavuuden analysoimiseksi yhteisön tuotannonalan myymien tarkasteltavina olevien tuotteiden painotettuja keskihintoja verrattiin Kiinan kansantasavallasta yhteisöön tapahtuvan tuonnin painotettuihin keskihintoihin tutkimusajanjaksona, ja huomioon otettiin myös tullit ja tuonnin jälkeiset kustannukset.

Yhteisön tuotannonalan hinnat on ilmoitettu kyselylomakkeen vastauksissa, jotka koskivat yhteisön tuotannonalan yhteisössä tapahtuneen myynnin hintoja ensimmäiselle etuyhteydettömälle asiakkaalle noudettuna lähettäjältä -tasolla. Kiinan kansantasavallasta tapahtuvan tuonnin hinnat saatiin yhteistyössä toimineilta vientiä harjoittavilta tuottajilta, jotka veivät tarkasteltavana olevaa tuotetta tutkimusajanjaksona.

Tällä perusteella hinnan alittavuuden marginaaliksi, joka ilmaistaan prosenttiosuutena yhteisön tuotannonalan hinnoista, todettiin noin kymmenen prosenttia. Jos polkumyyntitullien nykyinen taso otetaan laskelmissa huomioon, hinnan alittavuutta ei esiinny.

3. Tuonnin määrät ja yksikköhinnat sekä yhteisön tuotannonalan myynti EU:ssa tutkimusajanjaksona

+++++ TABLE +++++

Muista kolmansista maista peräisin olevaan tuontiin verrattuna Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tuonnin hinnat (12,59 euroa/kg) olivat huomattavasti alhaisemmat. Näissä olosuhteissa on erittäin todennäköistä, että jos toimenpiteet kumottaisiin, tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti Kiinan kansantasavallasta lisääntyisi ja tämä tapahtuisi polkumyynnillä, mikä puolestaan vähentäisi tuontia muista kolmansista maista yhteisöön.

E. YHTEISÖN TUOTANNONALAN TILANNE

Yhteisön tuotannonalan tilannetta tutkittaessa otettiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti huomioon kaikki taloudelliset tekijät ja seikat, jotka vaikuttivat tuotannonalan tilanteeseen vuodesta 1998 (perusvuosi) tutkimusajanjakson päättymiseen. Jäljempänä olevat yhteisön tuotannonalaa koskevat tiedot ovat kolmelta yhteistyössä toimineelta yhteisön tuottajalta kerättyjä tietoja, paitsi silloin kun nimenomaisesti toisin mainitaan.

1. Tuotanto, kapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste ja varastot

Tuotantokapasiteetin laskemisen perustana oli asennettujen koneiden tuntikohtainen enimmäistuotanto kerrottuna vuotuisella työtuntien enimmäismäärällä, ja tästä vähennettiin huolto ja muut samankaltaiset tuotannon keskeytykset. Tuotantokapasiteetti kasvoi 22 prosenttia tarkastelujaksona.

+++++ TABLE +++++

Yhteisön tuotannonalan tuotanto kasvoi yhden prosentin tarkastelujaksona. Maltillinen kasvu oli kuitenkin epätasaista. Vuonna 1999 tuotanto laski kuusi prosenttia, mutta kasvoi 27 prosenttia vuosina 1999–2001. Tutkimusajanjaksona tuotanto palasi tasolle, joka oli vain hieman korkeampi kuin vuoden 1998 tuotantotaso.

Vuosina 2000 ja 2001 tapahtuneen tuotannon ja kapasiteetin kasvun syyt esitetään 61 kappaleessa. Tarkasteltavana olevan tuotteen kysynnän äkillinen maailmanlaajuinen kasvu, joka johtui maailmanmarkkinoiden taloudellisen toiminnan vilkastumisesta ja uuden vientilupajärjestelmän käyttöönotosta Kiinan kansantasavallassa, lisäsi investointeja tuotantokapasiteettiin erityisesti vuosina 2000 ja 2001, mikä puolestaan lisäsi kapasiteettia 22 prosenttia tarkastelujaksona.

Tutkimusajanjaksona tapahtunut kapasiteetin käyttöasteen väheneminen edellisiin vuosiin verrattuna johtui siitä, että tarkasteltavana olevan tuotteen kysyntä laski äkillisesti tutkimusajanjaksona. Kapasiteettia oli lisätty, koska kysynnän oletettiin jatkuvan markkinoilla voimakkaana, mutta näin ei kuitenkaan käynyt, sillä tutkimusajanjaksona asiakkaat pienensivät varastojaan ja ostivat siksi tuotetta vähemmän. Sen vuoksi tuotanto pysyi tutkimusajanjaksona suurin piirtein samalla tasolla kuin vuonna 1998.

Varastojen määrä pysyi suhteellisen vakaana tuotantoon ja myyntiin verrattuna aina vuoteen 2000 saakka. Vuonna 2001 varastot pienenivät suuren kysynnän vuoksi. Maailmanlaajuinen kysyntä väheni yllättäen tutkimusajanjaksona, joten yhteisön tuotannonalan varastojen osuus tuotannosta nousi jopa 30 prosenttiin, kun vuonna 1998 se oli 18 prosenttia. Tavallisesti varastojen osuus tuotannosta on tällä tuotannonalalla noin 20 prosenttia.

2. Myyntimäärät, hinnat ja markkinaosuus sekä myyntimäärät vientimarkkinoilla

Seuraavat luvut kuvaavat yhteisön tuotannonalan myyntimääriä ja sen yhteisön riippumattomilta asiakkailta perimiä hintoja, markkinaosuutta yhteisössä sekä myyntimääriä vientimarkkinoilla.

+++++ TABLE +++++

Myyntimäärät kasvoivat hiukan yhteisön markkinoilla tarkastelujaksona, sillä tutkimusajanjaksona myynti oli 13 prosenttia suurempi kuin vuonna 1998. Yhteisön tuotannonalan tilanne parani jonkin verran vientituotteisiin nähden, sillä niiden markkinaosuus kasvoi tutkimusajanjaksona 64 prosenttiin, kun se oli 62 prosenttia vuonna 1998.

Vuotta 2001 lukuun ottamatta yhteisön tuotannonalan keskimääräinen myyntihinta on pysynyt melko vakaana, sillä se oli tutkimusajanjaksona viisi prosenttia korkeampi kuin vuonna 1998. Vuonna 2001 keskimääräinen myyntihinta nousi 17,10 euroon/tonni, mutta aleni takaisin 14,92 euroon/tonni tutkimusajanjaksona.

Myös vientimäärät kasvoivat tarkastelujaksona. Myyntimäärät kasvoivat 24 prosenttia vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisenä aikana, ja ne olivat korkeimmillaan vuonna 2001. Viennin osuus kokonaismyynnistä oli noin 25–30 prosenttia tarkastelujaksona.

Myynnin kokonaismäärä kasvoi 16 prosenttia vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisenä aikana, ja se oli korkeimmillaan vuonna 2001 61 kappaleessa mainituista syistä.

3. Kannattavuus, kokonaispääoman tuotto ja kassavirta

+++++ TABLE +++++

Vuotta 2001 lukuun ottamatta, joka edellä sanotun mukaisesti oli poikkeuksellinen vuosi, talouden indikaattorit (kannattavuus, sijoitetun pääoman tuotto ja kassavirta) osoittavat, että yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla tapahtuvasta myynnistä syntyvät kannattavuusmarginaalit, tuotto ja kassavirta heikkenivät jossakin määrin.

Tutkimusajanjaksona tapahtuneeseen kannattavuuden vähenemiseen vaikutti osaltaan se, että yksi yhteisön tuottaja menetti väliaikaisesti tärkeän hankintasopimuksen sekä se, että myyntimäärät alenivat ainakin osittain siitä johtuen, että käyttäjät vähensivät varastojaan, joita ne olivat keränneet vuonna 2001 pelätessään, että tuotteesta syntyy pulaa. Todisteita on myös siitä, että pääasiallisen raaka-aineen (APT), jota tuodaan pääasiassa Kiinasta, hinnan voimakas vaihtelu vaikutti sellaisten yhteisön tuottajien kannattavuuteen, jotka joutuvat ostamaan raaka-aineen avoimilta markkinoilta.

4. Investoinnit ja pääoman saanti

+++++ TABLE +++++

Investoinnin taso oli melko vakaa vuosina 1998–2001, jolloin tuotantoprosessin ja muun laitteiston teknisiin parannuksiin investointiin säännöllisesti. Tutkimusajanjaksona investoinnit vähenivät kuitenkin huomattavasti, koska myynnistä saatiin yhteisön markkinoilla heikko tuotto.

Yhteisön tuotannonala pystyi edelleen saamaan pääomaa joko ulkoisilta rahoituslaitoksilta tai emoyhtiöiltä tarkastelujaksona ja tutkimusajanjaksona.

5. Työllisyys, tuottavuus ja palkat

+++++ TABLE +++++

Työntekijöiden lukumäärä aleni hieman tarkastelujaksona. Kokonaistyöllisyyskustannukset pysyivät vakaina vuoteen 2000 asti, mutta ne nousivat vuonna 2001 ja pysyivät korkeina tutkimusajanjaksona. Tarkastelujaksona työllisyyskustannukset kasvoivat kahdeksan prosenttia, mikä vastaa tavanomaista palkkojen nousua.

Tuottavuus kasvoi kaksi prosenttia vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisenä aikana tuotannon lisääntymisen mukaisesti. Yhteisön tuotannonala pystyikin lisäämään tuotantoa vuosina 2000 ja 2001 ilman huomattavaa työvoiman lisäämistä, mikä paransi tuottavuutta kyseisinä vuosina. Olisi kuitenkin huomattava, että tuottavuuden tasoon vaikuttaa tuotantotason lisäksi myös eri vuosien erilainen tuotevalikoima.

6. Polkumyyntimarginaalin suuruus ja elpyminen aiemmasta polkumyynnistä

Kiinan kansantasavallasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä ja markkinaosuus kasvoivat tarkastelujaksona. Ne pysyivät kuitenkin molemmat vähäisinä vapaiden markkinoiden suuruuteen nähden (ainoastaan neljä prosenttia vapaiden markkinoiden kulutuksesta). Tarkasteltavana olevan tuotteen melko vakaasta kysynnästä huolimatta yhteisön tuotannonalan kannattavuus laski hieman (10 prosenttia) samoin kuin muiden 78 kappaleessa mainittujen talouden indikaattorien taso polkumyyntimarginaalin suuruuden (31 prosenttia) ja pääasiallisen raaka-aineen (APT) hintavaihtelujen ja tärkeän hankintasopimuksen väliaikaisen menetyksen kaltaisten ulkoisten tekijöiden vuoksi.

7. Kytkösmarkkinat

Jotta yhteisön tuottajien tilanteesta saataisiin parempi kokonaiskuva, eräitä yhteisön tuotannonalaa koskevista talouden indikaattoreista tehtyjä päätelmiä verrattiin sen yhteistyössä toimineen yhteisön tuottajan antamiin tietoihin, joka valmisti tuotetta ainoastaan kytkösmarkkinoilla käyttöä varten. Tätä tuottajaa koskevat päätelmät ovat seuraavat (luvut on indeksoitu, sillä päätelmät koskevat vain yhtä yritystä):

+++++ TABLE +++++

Tuotantokapasiteetti kasvoi 16 prosenttia vuosina 1998 ja 1999 ja pysyi tämän jälkeen vakaana. Tuotanto aleni 27 prosenttia tarkastelujaksona indeksin ollessa 92–108. Kapasiteetin käyttöaste aleni kuusi prosenttia vuosina 1998–2001 ja aleni vielä 39 prosenttia tutkimusajanjaksona tuotannon vähenemisen mukaisesti. Varastot ovat yli kolminkertaistuneet tarkastelujaksona, vaikka tämä johtuukin osittain siitä, että varastot olivat pienet vuonna 1998. Vuosina 1998 ja 2001 tehtiin suuria investointeja. Työllisyys pysyi melko vakaana vuoteen 2001 saakka, mutta aleni 10 prosenttia tutkimusajanjaksona. Työllisyyskustannusten indeksi kasvoi 177:ään vuonna 2001, mutta aleni 109:ään tutkimusajanjaksona. Tuottavuuden indeksi oli 92–111 vuosina 1998–2000, mutta aleni 84:ään tutkimusajanjaksona tuotannon vähenemisen mukaisesti kyseisenä aikana tapahtuneesta työllisyyden vähenemisestä huolimatta.

Tarkasteltavana olevaa tuotetta myytiin sisäisesti siirtohinnoin. Todettiin, että siirtohinnat eivät perustu riittävän läheisesti todellisiin markkinahintoihin, jotta niiden voitaisiin katsoa heijastavan markkinahintoja. Asianomaiselle siirtotuotteelle ei pystytty vahvistamaan markkina-arvoa edes analysoimalla jatkojalostustuotteen tuotantoon liittyvien erilaisten kustannusten jakautumista. Kannattavuuden, sijoitetun pääoman tuoton ja kassavirran analysointia suhteessa käyttöön kytkösmarkkinoilla ei sen vuoksi pidetä luotettavana indikaattorina. Koska asianomainen yritys on osa suurempaa ryhmää, sen mahdollisuudet saada pääomaa eivät juurikaan heikentyneet.

Polkumyyntimarginaalin suuruudesta huolimatta tuontituotteiden ei todettu kilpailevan suoraan kytkösmarkkinoille valmistettavien tuotteiden kanssa, joten todettiin, että polkumyynnillä tapahtuva tuonti ja toimenpiteet eivät vaikuttaneet merkittävästi kytkösmarkkinoille tuotetta valmistaviin tuottajiin.

Kytkösmarkkinoiden kehitys vastasi kokonaisuudessaan vapaiden markkinoiden kehitystä, vaikka tuotannon, työllisyyden ja tuottavuuden kehitys oli niillä heikompaa. Sen vuoksi kytkösmarkkinoiden mukaan ottaminen ei olisi vaikuttanut vapaiden markkinoiden osalta tehtyihin päätelmiin.

8. Päätelmät yhteisön tuotannonalan tilanteesta

Vaikka toimenpiteet toteutettiin jo jonkin aikaa sitten ja vaikka tarkasteltavana olevan tuotteen kysyntä on pysynyt suurin piirtein vakaana, yhteisön tuotannonalan voittomarginaalit pienenivät ja muidenkin talouden indikaattorien taso laski jonkin verran tarkastelujaksona. Yhteisön tuotannonala pystyi kasvattamaan myyntiään ja markkinaosuuttaan rajoittamalla hintojensa nousua tarkastelujaksona. Tämä vaikutti kuitenkin kielteisesti kannattavuuteen. Tutkimusajanjaksona tuotannonala oli vain hiukan kannattavuuden rajan yläpuolella, vaikka tätä tulosta onkin oikaistava vuoden 2001 tuloksen vuoksi, sillä kyseinen vuosi oli poikkeuksellinen. Vaikka polkumyynnin epäterve vaikutus kompensoidaan tullilla, todisteita on siitä, että pääasiallisen raaka-aineen (APT), jota tuodaan pääasiassa Kiinan kansantasavallasta, hinnan voimakas vaihtelu vaikutti sellaisten yhteisön tuottajien kannattavuuteen, jotka joutuvat ostamaan raaka-aineen avoimilta markkinoilta.

F. POLKUMYYNNIN JATKUMISEN TODENNÄKÖISYYS

Edellä sanotun ja erityisesti 66 kappaleen perusteella pidetään todennäköisenä, että Kiinan kansantasavallasta polkumyynnillä tapahtuvan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kasvu lisäisi yhteisön tuotannonalan paineita, jos toimenpiteitä ei jatkettaisi. Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin aiheuttaman epäterveen kilpailun lisääntyminen johtaisi todennäköisesti yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen entistä pahempaan heikkenemiseen. Sen vuoksi päätellään, että toimenpiteiden kumoaminen johtaisi mitä todennäköisimmin yhteisön tuotannonalalle aiheutuvan vahingon jatkumiseen.

G. YHTEISÖN ETU

1. Yleisiä huomioita

On tutkittu, onko olemassa pakottavia syitä, joiden vuoksi olisi pääteltävä, että toimenpiteiden jatkaminen olisi yhteisön edun vastaista. Sen vuoksi ja perusasetuksen 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti yhteisön etu määriteltiin arvioimalla kaikki asiaan liittyvät erilaiset tekijät, kuten yhteisön tuotannonalan, muiden yhteisön tuottajien, tuojien, kaupan alan toimijoiden ja tarkasteltavana olevan tuotteen käyttäjien edut. Tätä analyysia varten pyydettiin tietoja kaikilta tiedossa olevilta asianomaisilta osapuolilta.

Olisi muistettava, että edellisessä tutkimuksessa toimenpiteiden toteuttamisen katsottiin olevan yhteisön etujen mukaista. Koska tämä tutkimus on jo voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden uudelleentarkastelu, oli mahdollista arvioida, oliko voimassa olevilla polkumyyntitoimenpiteillä asiaan kuulumattomia kielteisiä vaikutuksia asianomaisiin osapuoliin.

Tutkittiin, oliko olemassa pakottavia syitä, joiden vuoksi olisi pääteltävä, että toimenpiteiden jatkaminen ei olisi yhteisön etujen mukaista tässä tapauksessa, vaikka vahingollisen polkumyynnin jatkumista pidettiin todennäköisenä.

2. Yhteisön tuotannonalan etu

On muistettava, että Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnin todettiin todennäköisesti jatkuvan ja että vaarana on se, että yhteisön tuotannonalalle aiheutuva vahinko jatkuu tällaisen tuonnin vuoksi. Yhteisön tuotannonalan edun mukaista on pyrkiä välttämään vahingon jatkumista, ja tämä saavutettaneen säilyttämällä toimenpiteet. Sen vuoksi on yhteisön tuotannonalan edun mukaista säilyttää Kiinan kansantasavallasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vastaiset toimenpiteet.

3. Etuyhteydettömien tuojien ja kaupan alan toimijoiden edut

Vastauksia ei saatu yhdeltäkään tuottajalta eikä yhdeltäkään kaupan alan toimijalta. Koska tuojat ja kaupan alan toimijat eivät toimineet yhteistyössä, voidaan päätellä, että toimenpiteiden jatkaminen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaa tuontia vastaan ei vaikuttaisi merkittävästi tarkasteltavana olevan tuotteen etuyhteydettömiin tuojiin ja kaupan alan toimijoihin yhteisössä. Tämä vastaa myös edellisissä tutkimuksissa tehtyjä päätelmiä.

4. Käyttäjien edut

Tarkasteltavana olevan tuotteen käyttäjät ovat yhteisössä lähinnä kovametallista tuotettavien osien valmistajia, jotka käyttävät tarkasteltavana olevaa tuotetta raaka-aineena. Eräät käyttäjät ovat suuria kansainvälisiä valmistajia, jotka tuottavat lähinnä itse raaka-aineeksi tarvitsemansa volframikarbidin (käyttö kytkösmarkkinoilla), kun taas toiset käyttäjät (pääasiassa pienemmät valmistajat) ostavat tarkasteltavana olevaa tuotetta joko viejiltä ja yhteisön tuotannonalalta.

Koska suuret kansainväliset valmistajat eivät tukeneet eivätkä vastustaneet tätä tutkimusta, voidaan päätellä, että toimenpiteiden jatkaminen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaa tuontia vastaan ei vaikuttaisi merkittävästi niiden tilanteeseen yhteisössä.

Yksi pieni työkalujen valmistaja vastasi kyselylomakkeeseen. Se ostaa noin 90 prosenttia volframikarbidistaan yhteisön tuotannonalalta. Yhteisön tuotannonala on sen mielestä pirstoutunut ja se ilmaisi huolensa siitä, että jos toimenpiteitä jatkettaisiin, yhteisön tuotannonalan asema vahvistuisi käyttäjiin nähden ja käyttäjät olisivat siitä entistä riippuvaisempia toimitusten lähteenä. Vaikka yhteisön tuotannonalan osuus EU:n markkinoista on 64 prosenttia, ei se kuitenkaan ole ainoa toimitusten lähde. Tutkimusajanjaksona neljä EU:n tuottajaa kilpaili myynnistä EU:n markkinoilla. Lisäksi kilpailua synnyttää tuonti Kiinan kansantasavallasta ja muista maista, joiden yhteenlaskettu markkinaosuus oli 36 prosenttia tutkimusajanjaksona. Sen vuoksi katsotaan, että EU:n markkinoilla on useita vaihtoehtoisia toimituslähteitä ja että asianomaisen käyttäjän epäilyt ovat aiheettomia.

Vaikka toimenpiteiden jatkaminen saattaa helpottaa yhteisön tuotannonalan aseman säilyttämistä käyttäjiin nähden, vaihtoehtoisia toimituslähteitä on riittävästi. Jos toimenpiteet lakkautettaisiin, vaarana olisi, että yhteisön tuotannonala joutuisi poistumaan markkinoilta ja käyttäjät menettäisivät merkittävän toimituslähteen.

5. Päätelmät yhteisön edusta

Edellä sanotun perusteella näyttää siltä, että toimenpiteiden jatkaminen ei ole yhteisön edun vastaista. Siltä osin kuin toimenpiteiden jatkaminen mahdollistaa yhteisön tuotannonalan aktiivisen toiminnan jatkamisen yhteisön markkinoilla, se auttaa säilyttämään useita eri toimitusten lähteitä käyttäjiä varten.

H. PÄÄTELMÄT

Tutkimuksen mukaan Kiinan kansantasavallan viejät ovat jatkaneet polkumyyntikäytänteitään tutkimusajanjaksona. On myös osoitettu, että yhteisön markkinat ovat houkutteleva kohde Kiinan kansantasavallan viejille, kun otetaan huomioon niiden kotimaisilta asiakkailta ja vientimarkkinoilta perimät hinnat. Jos toimenpiteet kumottaisiin, on sen vuoksi todennäköistä, että yhteisön markkinoille tuotaisiin tarkasteltavana olevaa tuotetta suuria määriä polkumyynnillä.

Yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne, jota ilmentävät sen kannattavuuden, sijoitetun pääoman tuoton ja kassavirran heikkeneminen tarkastelujaksona, todennäköisesti heikkenisi edelleen, jos toimenpiteet kumottaisiin, sillä Kiinan kansantasavallasta alettaisiin tuoda polkumyynnillä yhä enemmän tarkasteltavana olevaa tuotetta yhteisön markkinoille.

Yhteisön edun osalta ei ole mitään pakottavia syitä olla ottamatta käyttöön polkumyyntitoimenpiteitä tarkasteltavana olevan tuotteen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaa tuontia vastaan.

Sen vuoksi pidetään aiheellisena pitää edelleen voimassa polkumyyntitoimenpiteet volframikarbidin ja sulatetun volframikarbidin Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaa tuontia vastaan.

I. POLKUMYYNTITOIMENPITEET

Kaikille osapuolille ilmoitettiin olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella suositeltiin, että voimassa olevia toimenpiteitä jatkettaisiin. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolet voivat esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta. Sellaisia huomautuksia ei esitetty, jotka olisivat antaneet aihetta muuttaa edellä mainittuja päätelmiä.

Edellä sanotun perusteella olisi Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin sovellettavia polkumyyntitoimenpiteitä jatkettava perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan CN-koodiin 2849 90 30 luokiteltavan volframikarbidin ja sulatetun volframikarbidin tuonnissa.

Lopullisen polkumyyntitullin suuruus on 33 prosenttia nettohinnasta tullaamattomana vapaasti yhteisön rajalla.

Ellei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

[1] EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 461/2004 (EUVL L 77, 13.3.2004, s. 12).

[2] EYVL L 264, 27.9.1990, s. 7.

[3] EYVL L 264, 27.9.1990, s. 59.

[4] EYVL L 248, 23.9.1994, s. 8.

[5] EYVL L 64, 22.3.1995, s. 1.

[6] EYVL L 111, 9.4.1998, s. 1.

[7] EYVL C 166, 12.7.2002, s. 2.

[8] EUVL C 84, 8.4.2003, s. 2.

[9] EUVL C 81, 31.3.2004, s. 8.

[10] Tuotantokapasiteetin laskemisen perustana oli asennettujen koneiden tuntikohtainen enimmäistuotanto kerrottuna vuotuisella työtuntien enimmäismäärällä, ja tästä vähennettiin huolto ja muut samankaltaiset tuotannon keskeytykset. Tätä kapasiteetin laskumenetelmää käytettiin myös yhteisön tuotannonalan osalta.

[11] Kulutus vapailla markkinoilla saadaan laskemalla yhteen tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kokonaismäärä ja vapaille markkinoille tuottavien kolmen yhteistyössä toimineen yhteisön tuojan todettu kokonaismyynti yhteisön markkinoilla. Ks. myös 60 kappale.