52000PC0639

Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI huviveneitä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä annetun direktiivin 94/25/EY muuttamisesta

(komission esittämä)

SISÄLLYSLUETTELO

PERUSTELUT

1. Johdanto

2. Ehdotuksen perustelut

2.1. Taustaa

2.2. Ehdotuksen taloudellinen, tieteellinen ja tekninen perusta

2.3. Direktiiviehdotuksen tavoitteet

3. Yhteisötason toimien tarpeellisuus - Toissijaisuusperiaate

3.1. Mitkä ovat ehdotetun toimenpiteen tavoitteet suhteessa yhteisön velvoitteisiin-

3.2. Kuuluvatko ehdotetut toimenpiteet yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan vai jäsenvaltioiden kanssa jaettuun toimivaltaan-

3.3. Mikä on kyseisen ongelman laajuus yhteisön tasolla- Mitä ratkaisua on käytetty tähän asti-

3.4. Mikä on tehokkain ratkaisu verrattaessa jäsenvaltioiden ja yhteisön käytössä olevia keinoja-

3.5. Mitä lisäarvoa yhteisö saa esitetyistä toimista-

3.5.1. Huvivene- ja moottoriteollisuudelle koituva hyöty

3.5.2. Ympäristölle koituva hyöty

3.6. Ehdotetun direktiivin kustannukset

3.7. Kustannustehokkuus (pakokaasupäästöt)

3.8. Mihin toimenpiteisiin yhteisö voi ryhtyä-

4. Direktiiviehdotuksen vertailu muihin huviveneiden moottoreita koskeviin säädöksiin

5. Yhteistyökumppaneiden kuulemisen tulokset

6. Oikeusperustan valinta ja sen valinnan perusteet

7. Ehdotuksen artiklakohtaiset perustelut

7.1. Muutetun direktiivin 1 artikla (soveltamisala)

7.2. Muutetun direktiivin 4 artikla (tavaroiden vapaa liikkuvuus)

7.3. Uusi 6 a artikla (sääntelykomitea)

7.4. Muutetun direktiivin 7 artikla (suojalauseke)

7.5. Muutetun direktiivin 8 artikla (vaatimustenmukaisuuden arviointi)

7.5.1. Pakokaasupäästöjä koskeva vaatimustenmukaisuuden arviointi

7.5.2. Melupäästöjä koskeva vaatimustenmukaisuuden arviointi

7.6. Muutetun direktiivin 10 artikla (CE-merkintä)

7.7. Muutetun direktiivin liite I (olennaiset vaatimukset)

7.7.1. Pakokaasupäästöjen raja-arvot

7.7.2. Melupäästöjen mittaaminen

7.8. Muutetun direktiivin liite VI (valmistuksen sisäinen tarkastus testeillä täydennettynä: Aa-moduuli)

7.9. Muutetun direktiivin liitteet VIII, X, XIII, XIV ja XV

7.10. Direktiiviehdotuksen uusi liite XVI (tuotteen laatua koskeva vakuutus pakokaasupäästöjen osalta)

7.11. Direktiiviehdotuksen uusi liite XVII (tuotannon yhdenmukaisuuden arviointi pakokaasupäästöjen osalta)

7.12. Uusi 2 artikla (kestävyys)

7.13. Uusi 3 artikla (saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä)

7.14. Uusi 4 ja 5 artikla (voimaantulo ja osoitus)

EDOHTUKSEKSI DIREKTIIVI

LIITE

VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

PERUSTELUT

1. Johdanto

Direktiivi 94/25/EY on uuden lähestymistavan mukainen huviveneiden suunnittelua ja rakentamista koskeva direktiivi. Se tuli täysimääräisesti voimaan kesäkuussa 1998 neljän vuoden siirtymäajan jälkeen.

Ehdotetun muutoksen tarkoituksena on sisällyttää direktiiviin yhdenmukaistetut säännökset, jotka koskevat huviveneisiin asennettaviksi tarkoitettujen moottoreiden pakokaasu- ja melupäästöjä.

Direktiiviehdotuksessa asetetaan rajoitukset

- pakokaasuille hiilimonoksidin, hiilivetyjen, typpioksidien ja hiukkaspäästöjen osalta; rajoitukset vaihtelevat sen mukaan, onko kyseessä kaksitahtinen bensiinimoottori, nelitahtinen bensiinimoottori vai dieselmoottori.

- veneen ja moottorin kokoonpanon melupäästöille; rajoitukset vaihtelevat moottorin tehon, tyypin ja asennuksen mukaan (esim. sisämoottori tai perämoottori, ulkolaitamoottori, vesiskootteri, yksi- tai monimoottorijärjestelmät).

Seuraavat tapahtumat johtivat siihen, että komissio päätti sisällyttää ympäristönäkökohdat direktiiviin 94/25/EY:

- Bodenjärven purjehdussäännön (Bodensee-Schifffahrtsordnung) antaminen. Bodenjärven kolme rantavaltiota Saksa, Sveitsi ja Itävalta sääntelevät kaikkia järveen liittyviä kansainvälisiä kysymyksiä. Huviveneiden moottorien pakokaasu- ja melupäästöjä koskevia sääntöjä alettiin laatia 1980-luvun lopulla, ja ne valmistuivat vuonna 1992. Sääntöjen ensimmäinen vaihe tuli voimaan vuonna 1993 ja toinen vaihe vuonna 1996.

- Ruotsin hallitus ilmaisi aikeensa antaa huviveneiden moottoreiden pakokaasu- ja melupäästöjä koskevaa lainsäädäntöä (1996). Tammikuun 1. päivänä 1999 voimaan tulevaksi tarkoitettua lainsäädäntöä on lykätty, jotta nähdään, miten yhdenmukaistettu yhteisötason lainsäädäntö kehittyy.

- Brandenburgin osavaltio Saksassa ilmoitti vuonna 1997 päästöjä koskevasta lainsäädäntöehdotuksesta, jossa asetetaan rajat pakokaasu- ja melupäästöille.

Muut jäsenvaltiot ilmoittivat vastaavista aikeista.

Muut jäsenvaltiot antoivat virallisia huomautuksia ja yksityiskohtaisia lausuntoja päästöjä koskevaan Ruotsin säädösehdotukseen, sellaisena kuin se toimitettiin komissiolle. Suurimmassa osassa kommenteista hyväksyttiin ajatus huviveneiden ja niiden moottorien pakokaasu- ja melupäästörajoituksista. Toisaalta teollisuus ja jäsenvaltiot olivat huolestuneita siitä, että jos rajoituksia sovelletaan kansallisella tasolla, niistä saattaisi tulla vapaakaupan este.

Koska sisämarkkinat ovat vaarassa pirstoutua päästöjä koskevien kansallisten lakien vuoksi, jäsenvaltiot, teollisuus, käyttäjät ja kansainvälisten liike-elämän järjestöjen edustajat pyysivät komissiota ryhtymään toimenpiteisiin päästörajoitusten yhdenmukaistamiseksi yhteisön tasolla ja siten varmistamaan, että venemoottoreiden kaupalla on oikeudenmukainen ja käyttökelpoinen perusta koko Euroopassa.

2. Ehdotuksen perustelut

2.1. Taustaa

Ympäristöä ja teollisuutta koskevat politiikat ovat kumpikin tärkeitä pyrittäessä kestävään kehitykseen, ja näiden politiikan alojen tiiviimpi nivoutuminen edistää ympäristönsuojelua, kilpailukykyä, innovaatiotoimintaa ja työllisyyttä.

Jotta ympäristöä ja teollisuutta koskevat politiikat voisivat mahdollisimman tehokkaasti täydentää ja tukea toisiaan, erilaisten politiikan välineiden täydelliset kustannukset ja hyödyt on määriteltävä ja saatettava tasapainoon systemaattisen politiikan arviointikehyksen avulla. EY:n perustamissopimuksen 174 artiklassa todetaan, että valmistellessaan ympäristöpolitiikkaansa yhteisön olisi otettava huomioon toimien toteuttamisesta tai toteuttamatta jättämisestä mahdollisesti johtuvat edut ja kustannukset samoin kuin taloudellinen ja sosiaalinen kehitys yhteisössä kokonaisuutena. Perustamissopimuksen 2 ja 6 artiklassa määrätään samansuuntaisesti, että ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset kysymykset olisi otettava huomioon toimissa, joiden tarkoituksena on turvata teollisuuden kilpailukyvyn kannalta tarpeelliset edellytykset EY:n perustamissopimuksen 157 artiklan mukaisesti.

Ympäristökysymysten ja kestävän kehityksen sisällyttäminen muuhun yhteisön politiikkaan alkoi Eurooppa-neuvoston Cardiffin kokouksessa (kesäkuussa 1998), jossa neuvoston asianomaisia kokoonpanoja pyydettiin laatimaan integraatiostrategiansa. Tämän pohjalta teollisuusneuvosto hyväksyi 9. marraskuuta 1999 Helsingin Eurooppa-neuvostolle laaditun raportin "Kestävän kehityksen integrointi Euroopan unionin teollisuuspolitiikkaan". Raportissa käsitellään saastumisen, jätteiden, ympäristön aiheuttamien terveysriskien ja muiden paineiden minimointia, joka on kestävän teollisen kehityksen tärkeimpiä tavoitteita.

2.2. Ehdotuksen taloudellinen, tieteellinen ja tekninen perusta

Huviveneteollisuus Euroopassa:

Kansainvälisen meriteollisuusneuvoston (ICOMIA, International Council of Marine Industries Association) tilastojen mukaan EU:n osuus maailman huvivenetuotannosta oli 33 prosenttia vuonna 1997 (USA 47 %). Jos myös EU:n ulkopuoliset maat otetaan huomioon, Euroopan osuus nousi 36 prosenttiin.

Veneiden määrä ja myynti Euroopassa

ICOMIA arvioi, että veneiden kokonaismäärä EU/ETA-maissa Sveitsi mukaan luettuna oli vuonna 1998 seuraava:

Purjeveneet: // 821 506

Moottoriveneet: // 3 628 000

Kumiveneet: // 170 000

(muut kuin moottoriveneiksi luokitellut)

Vesiskootterit: // 10 700

Yhteensä: // 4 619 506

Näiden lukujen mukaan Euroopassa on keskimäärin yksi vene 70:tä henkeä kohti. Kuten edellä olevasta taulukosta käy ilmi, suurin osa veneistä on moottoriveneitä.

Vesiskootterien osuus huvivenemarkkinoista

Vuonna 1998 Euroopassa myytiin 11 000 ulkolaita- ja perämoottoria, joiden teho vastaa vesiskootterien tehoa. Samana vuonna myytiin lähes yhtä monta vesiskootteria. Pohjoismaita lukuun ottamatta EU:n jäsenvaltioissa vesiskootterien myynti ylittää samantehoisten ulkolaita- ja perämoottoriveneiden myynnin. Vesiskootterit merkitsevät tuntuvaa lisää huviveneteollisuuden tuotannossa.

Vesiskootterialan liikevaihto EU:ssa vuonna 1998

(Arvioidut määrät euroina ilman alv:a)

>TAULUKON PAIKKA>

(Lähde: ICOMIA)

Jäljempänä olevasta taulukosta käy ilmi Euroopassa myytyjen moottorien luokat ja määrät. Eniten myytiin ulkolaitamoottoreita, jonka jälkeen suurin ryhmä ovat dieselkäyttöiset sisämoottorit. Bensiinikäyttöisillä sisämoottoreilla on hyvin pieni markkinaosuus.

Moottoreiden myynti Euroopassa vuonna 1998 (yksikköinä)

Ulkolaitamoottorit // 196 700

Dieselkäyttöiset sisämoottorit // 26 000

Bensiinikäyttöiset sisämoottorit // 4 916

Vesiskootterit // 10 700

(Lähde: ICOMIA)

Pakokaasupäästöt ja tärkeimmät päästöyhdisteet

Muuhun kuin tieliikenteeseen tarkoitettuihin liikkuviin koneisiin asennettavien bensiinimoottorien tuottamista saastuttavista aineista tärkeimpiä ovat hiilivedyt ja typen oksidit, jotka ovat otsonin esiasteita. Pitkällä aikavälillä olisi tutkittava myös hiukkaspäästöjä, erityisesti kaksitahtimoottorien aiheuttamia, samoin kuin ehkä tiettyjä myrkyllisiä hiilivetyjä. Myrkylliset hiilivedyt eivät kuulu bensiinimoottorien osalta tämän muutosehdotuksen soveltamisalaan, mutta ne saatetaan sisällyttää lainsäädäntöön myöhemmin, sillä tarvitaan vielä tieteellisiä lisätutkimuksia ennen kuin voidaan päättää, mitä käytännön toimenpiteitä tarvitaan ja ehdotetaan.

Ilmansaasteiden lähteitä koskevissa tilastoissa on yleensä keskitytty tieliikenteeseen ja kiinteisiin saastelähteisiin. Tästä syystä käytettävissä ei ole luotettavaa tietoa muuhun kuin tieliikenteeseen tarkoitettujen liikkuvien koneiden kokonaispäästöistä. Valmistelleessaan direktiiviä 97/68/EY, jolla säännellään liikkuviin työkoneisiin asennettavien polttomoottorien pakokaasupäästöjä, komissio (ympäristöasioiden pääosasto) aloitti tutkimuksen päästöjen ja erityyppisten, muuhun kuin tieliikenteeseen tarkoitettuihin liikkuviin koneisiin asennettavien moottorien suhteellista osuutta päästöistä. Tutkimuksessa käytettiin 1990-luvun alun tietoja.

Tärkeimmät päästöyhdisteet

>TAULUKON PAIKKA>

(Lähde: Euroopan komissio, ympäristöasioiden PO)

Tutkimuksen päättymisen jälkeen direktiivin 97/68/EY ensimmäinen vaihe on pantu täytäntöön ja sen seurauksena dieselmoottoreilla varustettujen, muuhun kuin tieliikenteeseen tarkoitettujen koneiden päästöt ovat vähentyneet.

Kevyissä maantieajoneuvoissa käytettyjen kolmitoimisten katalysaattorilaitteistojen avulla on 1990-luvun alkupuolelta lähtien pystytty vähentämään merkittävästi kaikkia haitallisia kaasupäästöjä. Normeja on tiukennettu asteittain siten, että nykyaikainen kevyen liikenteen ajoneuvo tuottaa päästöjä alle 10 prosenttia siitä määrästä, jonka vastaava ajoneuvo tuotti 1980-luvun lopulla. Samanlaista kehitystä on tapahtunut raskaiden hyötyajoneuvojen kohdalla, mutta muutos ei ole ollut yhtä merkittävä kuin kevyen liikenteen ajoneuvojen osalta.

Ympäristönsuojelun tarpeet

Myös muutamat tieliikennettä koskevan Auto-Oil II -ohjelman tulokset ovat kiinnostavia arvioitaessa, millaisia päästönormeja tulevaisuudessa asetetaan muille kuin tieliikenteeseen tarkoitetuille kulkuneuvoille. Ohjelman tavoitteena oli löytää kustannustehokkaita strategioita, joiden avulla täytetään ilman laatua koskevat normit ja toteutetaan muut ilmansaasteita koskevat EU:n ohjelmat.

Määritellyn lähtöoletuksen mukaan kaikkien "perinteisten" epäpuhtauksien määrä vähenee merkittävästi vuoteen 2010 mennessä. Päästöt vähenevät todennäköisesti vieläkin selvemmin vuoteen 2020 mennessä, mikä parantaa merkittävästi ilman laatua, mutta muutos ei välttämättä ole tarpeeksi suuri, jotta edellä mainitut ilmanlaadun tavoitteet saavutettaisiin.

Erityisesti alueellisten alailmakehän otsoniarvojen osalta on osoitettu, että parantuneet otsonitasot jäävät yhteisössä yhä - kuten saatettiin odottaa - kauas asetetusta tavoitteesta, jonka mukaan millään alueella ei ylitettäisi kriittistä tasoa. Muita tärkeimpiä ilman laatuun liittyviä haasteita on kuroa kiinni kuilu, joka on Auto-Oil II -ohjelman lähtöoletuksen muodostavien päästöennusteiden ja NOx- ja HC-päästöille ehdotettujen kansallisten rajojen välillä. Vuonna 2010 HC-päästöjen ennustetaan ylittävän kansalliset päästörajat useissa jäsenvaltioissa. Pienten bensiinikäyttöisten moottorien päästöistä suurin osa on HC-päästöjä.

Toinen AO II -ohjelmassa korostettu ongelma on hiukkaspäästöt. Niiden syy-seuraussuhde on edelleen epäselvä, mutta on ilmeistä, että sekä hiukkasten määrä että niiden koostumus saattavat olla tärkeämpiä kuin on aiemmin luultu. Siksi bensiinimoottorien hiukkaspäästöihin on kiinnitettävä huomiota myös tulevaisuudessa ja erityisesti kaksitahtimoottorien osalta.

Huviveneiden pakokaasupäästöt

Huviveneiden pakokaasupäästöt aiheuttavat sekä ilman että vesien saastumiseen liittyviä ongelmia.

Huviveneiden päästöt ovat hyvin pieniä verrattuna yhdentoista suurimman päästölähteen kokonaispäästöihin [1]. Huviveneiden osuus on tärkeimpien päästölähteiden kokonaispäästöistä CO:n osalta 0,34 %, HC-päästöistä 0,5 % ja NOx-päästöistä 0,1 %. Yleisluonteiset luvut saattavat olla kuitenkin harhaanjohtavia. Huviveneitä käytetään yleensä hyvissä sääoloissa ja pääasiallisesti viikonloppuisin. Arvioitaessa niiden vaikutusta ympäristöön ratkaisevaksi tekijäksi nousee niiden käytön laatu, moottorikäyttöisten veneiden määrä ja kyseisen vesistön herkkyys. Varsinkin aurinkoisina kesäviikonloppuina päästöjen määrä voi veneilyalueilla kohota merkittäväksi. Lisäksi kesä on sammakkoeläinten tärkeintä lisääntymisaikaa. Baden-Württembergin osavaltiossa (Saksassa) ja Ruotsissa tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että bensiinikäyttöisten kaksitahtimoottorien pakokaasujen myrkyillä on vahingollinen vaikutus vesieliöihin. Kaksitahtisen bensiinimoottorin ja henkilöauton päästöjen vaikutusta ympäristöön voidaan verrata esimerkin avulla: käytettäessä 20 kW:n tehoista kaksitahtista bensiinimoottoria viiden tunnin ajan tuloksena on enemmän otsonia tuottavia päästöjä (HC+NOx) kuin käytettäessä vuoden 1996 EU-rajoitukset (91/441/EY) täyttävää henkilöautoa yhden vuoden ajan (15 000 km).

[1] CORINAIR 1994, lopullinen versio 10. huhtikuuta 1997.

Moottorien luokitus

Huviveneiden pakokaasupäästöt ovat sidoksissa lähinnä moottorityyppiin ja sen nimellistehoon.

Tässä ehdotuksessa erotetaan seuraavat kolme ryhmää:

* kaksitahtinen bensiinimoottori

* nelitahtinen bensiinimoottori

* dieselmoottori

Kyseisillä kolmella moottorityypillä on toisistaan täysin poikkeavat päästöprofiilit. Lisäksi eri huvivenesovellukset toimivat eri tavoin. Tästä syystä kukin moottoriluokka on jaettu moottorin nimellistehon mukaisiin alaluokkiin.

Kaksitahtinen bensiinimoottori

Kaksitahtisia bensiinimoottoreita käytetään tavallisesti 1,5-200 kW:n ulkolaitamoottoreina. Kaksitahtimoottorin etuna on moottorin painon ja antotehon edullinen suhde sekä alhainen hinta.

Kaksitahtisten bensiinimoottorien haittana on suuri palamattomien hiilivetypäästöjen (HC) määrä, joka johtuu palamisprosessista aiheutuvasta suuresta polttoaineen hävikistä: tavallisesti 25-40 prosenttia kulutetusta bensiinistä vapautuu palamattomina hiilivetypäästöinä. Lisäksi huonosti säädetyt moottorit käyvät usein hyvin rikkailla polttoaineseoksilla, koska niillä saavutetaan helpoimmin palamisprosessin luotettavuus. Tämä aiheuttaa suuria hiilimonoksidipäästöjä (CO) ja lisää entisestään hiilivetypäästöjen (HC) määrää. Toinen kaksitahtimoottorien ongelma on öljypäästöjen määrä, joka johtuu siitä, että voiteluöljyä sekoittuu polttoaineeseen, jonka jälkeen se käytetään ja se poistuu päästöinä (palaneena tai palamattomana). Toisaalta typen oksidien (NOx) päästöt ovat vähäisiä, mikä johtuu osittain rikkaasta polttoaineseoksesta, mutta suurimmaksi osaksi pakokaasun korkeasta kierrätystasosta, joka on ominainen kaksitahtijärjestelmälle.

Nelitahtinen bensiinimoottori

Nelitahtimoottoreita käytetään sekä ulkolaita- että sisämoottoreina. Ne ovat yleensä kalliimpia ja painavampia kuin samantehoiset kaksitahtimoottorit. Nelitahtimoottorit aiheuttavat vähemmän tärinää kuin kaksitahtiset.

Ulkolaitamoottorit ovat tavallisesti teholtaan 2-75 kW, mutta markkinoilla on jopa 200 kW:n moottoreita. Sisämoottorien teho on korkeintaan 400 kW.

Nelitahtimoottorit ovat polttoainetaloudeltaan parempia kuin kaksitahtimoottorit. Lisäksi niiden hiilivety- ja hiilimonoksidipäästöt ovat alhaisemmat kuin kaksitahtimoottoreilla; nelitahtimoottorien hiilivetypäästöt ovat vain 5-10 prosenttia kaksitahtimoottorien päästöistä.

Dieselmoottori

Dieselmoottorit ovat tavallisesti sisämoottoreita, teholtaan 5-500 kW. Niitä käytetään sekä sisä- että perämoottorisovelluksina.

Korkean palamislämpötilan vuoksi typen oksidit (NOx) ovat pakokaasupäästöistä huolestuttavimpia. Hiilimonoksidi- ja hiilivetypäästöt ovat vähäisempiä kuin bensiinimoottoreilla. Koska palamisprosessi on monimutkainen, siinä muodostuu enemmän hiukkaspäästöjä (nokea) kuin bensiinimoottorissa.

Melupäästöt

Monet eurooppalaiset pitävät liikenteen, teollisuuden ja vapaa-ajantoiminnan aiheuttamaa ympäristömelua vakavimpana paikallisena ympäristöongelmana. On arvioitu, että noin 20 prosenttia länsieurooppalaisista kärsii melutasoista, joita tutkijat ja terveysalan asiantuntijat eivät pidä hyväksyttävinä; melu ärsyttää ihmisiä, heidän unensa häiriintyy vakavasti, ja jopa sydän- verenkiertohäiriöitä ja psykofyysisiä oireita saattaa esiintyä. Lisääntyneet valitukset häiritsevästä melusta ovat merkki siitä, että ihmiset ovat asiasta yhä enenevässä määrin huolissaan. Esimerkiksi vuonna 1995 tehty Eurobarometrin ympäristötutkimus osoitti, että melu oli viidenneksi tärkein lähiympäristöä koskevien valitusten aihe (liikenteen, ilman saasteiden, maiseman ja jätteiden jälkeen), mutta se oli ainoa aihe, jota koskevat valitukset olivat lisääntyneet vuodesta 1992.

Yleinen häiritsevyys

Ympäristömelun vakaviin haittoihin kuuluu sen ihmisiä häiritsevä ja ärsyttävä vaikutus. Häiriintymisen tunne ei johdu pelkästään uni- ja kommunikointiongelmista vaan myös epämääräisestä häiriön tunteesta kaikenlaisissa toimissa samoin kuin levon aikana. Hiljaiset virkistysalueet ovat siksi tärkeä ja harvinainen luonnonvara, jota on suojeltava. Koska moottoriveneitä käytetään usein virkistysalueilla, joissa rauha ja hiljaisuus ovat tärkeitä, veneet aiheuttavat helposti meluhaittoja. Melu saattaa tavallisesti rauhallisella alueella häiritä myös herkkää eläimistöä.

Vesiskootterien melupäästöt

Vesiskootterit tuottavat sekä voimakkaan korkeita että aallottaisesti vaihtelevia ääniä, jotka niille altistuneiden ihmisten mielestä ovat häiritseviä ja ärsyttäviä. Melun vaikutukset saattavat olla luonnonvaraisille eläimille vieläkin haitallisempia. Korkean nopeuden aiheuttaman ongelman lisäksi hyppiminen aalloilla (((aaltorodeo(() eli se, että vesiskootteri on hetkittäin kokonaan veden yläpuolella ja hetkittäin taas vedessä, tuottaa hyvin eritasoisia ja -tyyppisiä ääniä. Tulos on ihmiskorvalle selvästi epämiellyttävämpi kuin tasainen ääni.

Vesiskootterien melupäästöjen vaikutukset luonnonvaraisiin eläimiin

Yhdysvaltain NPCA:n ympäristönsuojelupolitiikasta vastaavan osaston tiedotuslehtisen mukaan vesiskootterit ovat erityisen haitallisia luonnonvaraisille eläimille suuren nopeuden, arvaamattomien liikkeiden ja kovan melun takia. Koska vesiskootterit ovat pienikokoisia ja helposti ohjattavia, niillä pääsee myös syrjäisille alueille ja mataliin vesiin, jotka ovat usein kalojen ja luonnonvaraisten eläinten pesimis- ja lisääntymisympäristöjä.

San Juan -saarilla (Washingtonin osavaltiossa) Woods Hole Oceanographic Instituten tekemässä valvotussa tutkimuksessa osoitettiin, kuinka vesiskootterit, jotka eivät tuota matalataajuisia kauas kantavia ääniä, eivät äänellään varoita veden pinnalle tulevia lintuja ja nisäkkäitä lähestyvästä vaarasta ennen kuin ne ovat lähes kohdalla ja aiheuttavat siten paniikkia ja häiriötä. Lisäksi vesiskootterien ilmaan ja veteen tuottamat korkeataajuiset äänet pelästyttävät lintuja. Yhdysvaltain New Jerseyn osavaltiossa tutkijat havainnoivat, kuinka vesiskootteri karkottivat kalasääskiä ja tiiroja pesiltään, jolloin lintujen munat jäivät alttiiksi petoeläimille.

2.3. Direktiiviehdotuksen tavoitteet

Ehdotetun muutoksen tavoitteet ovat seuraavat:

- edistää sisämarkkinoiden tehokasta toimintaa

- edistää yhteisön yhdenmukaistettua lainsäädäntöä, jolla säännellään huviveneiden pakokaasu- ja melupäästöjä ja estetään markkinoiden pirstoutuminen ja mahdollisten kaupan esteiden syntyminen

- suojella ihmisten terveyttä, kansalaisten hyvinvointia ja ympäristöä vähentämällä bensiini- ja dieselmoottorikäyttöisten huviveneiden ja vesiskootterin pakokaasu- ja melupäästöjä.

3. Yhteisötason toimien tarpeellisuus - Toissijaisuusperiaate

3.1. Mitkä ovat ehdotetun toimenpiteen tavoitteet suhteessa yhteisön velvoitteisiin-

Ehdotetun muutoksen tarkoituksena on taata tavaroiden vapaa liikkuvuus yhteisössä ja suojella kansalaisten ja ympäristön terveyttä ja hyvinvointia. Eroavaisuudet kansallisissa säädöksissä, joilla säännellään huviveneiden moottorien pakokaasu- ja melupäästöjä, saattaisivat aiheuttaa kaupan esteitä ja estää tavaroiden vapaan liikkuvuuden, mikä kuuluu komission yksinomaiseen toimivaltaan.

Vapaan liikkuvuuden tavoitteen saavuttamiseksi on laadittava joukko olennaisia vaatimuksia ja vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevia edellytyksiä.

Lisäksi yhteisön lainsäädännöllä taattaisiin yhdenmukaistetut vesiskootterien rakentamista koskevat olennaiset vaatimukset EU:ssa.

3.2. Kuuluvatko ehdotetut toimenpiteet yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan vai jäsenvaltioiden kanssa jaettuun toimivaltaan-

Ne kuuluvat jäsenvaltioiden kanssa jaettuun toimivaltaan.

3.3. Mikä on kyseisen ongelman laajuus yhteisön tasolla- Mitä ratkaisua on käytetty tähän asti-

Kaksi- ja nelitahtisten bensiinimoottoreiden sekä dieselmoottoreiden pakokaasupäästöt EU:ssa vuonna 1998 (viitevuoden tiedot) ja sen jälkeen, kun ehdotettu päästöjä koskeva lainsäädäntö on pantu kokonaan täytäntöön (luvut päästöjä koskevan lainsäädännön antamisen jälkeen):

>TAULUKON PAIKKA>

(Lähde: ICOMIA)

Pakokaasu- ja melupäästöjen rajoittamista koskevat kansalliset lakialoitteet:

- Bodenjärven purjehdussääntö (vaihe 1), joka tuli voimaan 1. tammikuuta 1993

- Bodenjärven purjehdussääntö (vaihe 2), joka tuli voimaan 1. tammikuuta 1996

- Brandenburgin osavaltion lainsäädäntö, josta ilmoitettiin komissiolle vuonna 1997 ja joka astuu voimaan tammikuussa 2003

- Ruotsin lainsäädäntö, josta ilmoitettiin komissiolle vuonna 1996 ja jonka voimaantuloa on lykätty, kunnes yhteisön lainsäädäntö on annettu.

3.4. Mikä on tehokkain ratkaisu verrattaessa jäsenvaltioiden ja yhteisön käytössä olevia keinoja-

Ainoastaan direktiivillä, jolla yhdenmukaistetaan pakokaasu- ja melupäästöjä koskevat vaatimukset, taataan sisämarkkinoiden toimivuus ja vähennetään ympäristöä ja kansalaisten terveyttä vahingoittavia pakokaasu- ja melupäästöjä.

3.5. Mitä lisäarvoa yhteisö saa esitetyistä toimista-

3.5.1. Huvivene- ja moottoriteollisuudelle koituva hyöty

Valmistajat ovat samaa mieltä (puhtaampien( moottorien samoin kuin oikeudellisesti sitovien huviveneitä koskevien yhteisön laajuisten päästörajoitusten tarpeesta. He ovat pitkään vaatineet päästörajoitusten yhdenmukaistamista yhteisön direktiivillä, koska huviveneiden moottoreita valmistava teollisuudenala on suhteellisen pieni eikä sillä ole varaa valmistaa EU:n eri jäsenvaltioiden vaatimusten mukaisia moottoreita.

Teollisuus on huomauttanut, että kun Bodenjärven rajoituksia alettiin soveltaa, alueen teollisuuden liikevaihto putosi noin 60 prosenttia. Tämä saattaisi toistua, jos samanlaista lainsäädäntöä hyväksyttäisiin kansallisella tasolla.

3.5.2. Ympäristölle koituva hyöty

Huviveneiden päästöjen aleneminen on aina eduksi luonnolle ja virkistystoiminnalle. CO-, HC-, NOx-päästöjen sekä hiukkaspäästöjen vähentymisprosentit on esitetty edellä kohdassa 3.3. Kaikkien huviveneiden päästöjen kokonaisvähennykset on esitetty seuraavassa kuviossa:

>VIITTAUS KAAVIOON>

3.6. Ehdotetun direktiivin kustannukset

Uusien pakokaasu- ja melupäästöjä koskevien vaatimusten käyttöönotto aiheuttaa kustannuksia, jotka johtuvat uusista raja-arvoista, käyttöönoton aikataulusta sekä vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn täytäntöönpanosta.

Ulkolaitamoottorien valmistajilla on tuotanto-ohjelmassaan keskimäärin 24 moottoriluokkaa teholtaan 1,5-220 kW, mikä kattaa sekä virkistys- että hyötykäyttöön tarkoitettujen veneiden markkinat. Vesiskootterien valmistajilla on tuotannossaan kolme moottoriluokkaa. Lähinnä kaksitahtimoottorit on tarpeen korvata uusilla nelitahtimoottoreilla tai kaksitahtisilla suoraruiskutusmoottoreilla. Kaksitahtimoottorien valmistajien, jotka siirtyvät tuottamaan nelitahtimoottoreita, on investoitava uusiin tuotantovälineisiin, koska nelitahtimoottorien rakentaminen on täysin erilaista kuin kaksitahtimoottorien. Vanhan tekniikan mukaisista kaksitahtimoottoreista kaksitahtisten suoraruiskutusmoottorien valmistukseen siirtyvien on muutettava yksinkertainen kaasutinjärjestelmä korkeapaineiseksi tietokoneohjatuksi polttoaineen ja ilman syöttöjärjestelmäksi, jossa on uudentyyppinen sylinteri. Keskimääräiset kustannukset yritystä kohti yhden moottoriluokan muuntamiseksi pienipäästöiseksi ovat noin 10 miljoonaa euroa. Yrityksen kokonaiskustannukset olisivat siten keskimäärin 240 miljoonaa euroa (24 x 10 miljoonaa) ulkolaitamoottorien osalta ja 30 miljoonaa euroa (3 x 10 miljoonaa) vesiskootterien osalta.

Lisäksi teollisuus on huomauttanut, että yritykset eivät todennäköisesti lisää yksikkökustannuksiaan enempää kuin 2-3 prosenttia markkina-aseman säilyttämiseksi.

Nykyisin huviveneen pienitehoinen nelitahtinen ulkolaitamoottori maksaa avoimilla markkinoilla 1 662 euroa ja suuritehoinen kaksitahtimoottori 15 609 euroa. IMECin laskelmien mukaan uusien teknisten vaatimusten käyttöönotto nostaa huviveneteollisuuden yksikkökustannuksia 13,3-30,6 prosenttia vähittäishinnasta. Tämä kustannusten kasvu jakautuu kuitenkin vähintään kymmenen vuoden ajalle. Lisäksi uuden tekniikan mukaisten venemoottorien käyttökustannukset ovat pienemmät, koska ne kuluttavat vähemmän polttoainetta. IMECin mukaan polttoaineen ja öljyn kulutus alenee E5 testikäyttöjakson perusteella todennäköisesti 30 prosenttia.

Ulkolaitamoottorien ja vesiskootterien polttoainekulutuksen säästöt on esitetty euroina kustannus-hyötytaulukossa (ks. jäljempänä kohta 3.7). Säästöt on laskettu moottorin käyttöiältä (10 vuotta tai 350 tuntia ulkolaitamoottorien osalta).

Teollisuuden arvion mukaan dieselmoottorien yksikkökustannukset moottorimallia kohti nousevat 1-5 prosenttia vähittäishinnasta. Useimmat moottorien valmistajat nostavat vähittäishintaa todennäköisesti vain 2-3 prosenttia vuodessa säilyttääkseen markkinaosuutensa. Näissä hinnankorotuksissa on otettu huomioon uusien pakokaasu- ja melupäästöjen vaatimustenmukaisuuden arvioinnista aiheutuvat kustannukset.

Suurimmat mahdolliset pakokaasupäästöjen vaatimustenmukaisuuden arvioinnista aiheutuvat kustannukset moottorimallia kohti ovat teollisuuden arvioinnin mukaan 5 000 euron luokkaa. Jos malleja on korkeintaan 24, suurimpien yritysten kokonaiskustannukset saattaisivat siten nousta 120 000 euroon. Todelliset kustannukset ovat kuitenkin paljon pienemmät, ja joka tapauksessa ne jakautuvat usealle vuodelle.

Melupäästöjen vaatimustenmukaisuuden arviointi on moottorimallia kohti todennäköisesti hieman kalliimpaa kuin pakokaasupäästöjen osalta. On arvioitu, että moottorimallikohtaiset enimmäiskustannukset olisivat ulkolaitamoottorien ja vesiskootterien osalta noin 15 000 euroa ja sisämoottorien ja perämoottorien osalta noin 20 000 euroa.

3.7. Kustannustehokkuus (pakokaasupäästöt)

IMECin tietojen perusteella on arvioitu moottorikohtaisia kustannuksia ja kustannus-hyötysuhteita. Seuraavassa taulukossa on esitetty yhteenveto ulkolaitamoottorien ja vesiskootterien tuloksista (jotka kattavat 85 % Euroopan markkinoista). Ulkolaitamoottorien ja vesiskootterien kustannus-hyötysuhteet on laskettu HC+NOx:n osalta, koska silloin on mahdollista vertailla tuloksia muun pakokaasuja koskevan sääntelyn vaikutuksiin (esim. moottoripyörien hiilivetypäästöt).

Ulkolaitamoottorien ja vesiskootterien kustannus-hyötylaskelma - Perustuu tämänhetkisiin vähittäishintoihin

>TAULUKON PAIKKA>

(Lähde: ICOMIA)

Dieselmoottorien kustannus-hyötylaskelma - Perustuu tämänhetkisiin vähittäishintoihin

>TAULUKON PAIKKA>

(Lähde: ICOMIA)

Ulkolaitamoottorien kustannus-hyötysuhteet vaihtelevat välillä 381 euroa/tonni - 1 494,9 euroa/tonni, vesiskootterien 1 313,7 euroa/tonni - 1 477,9 euroa/tonni ja dieselmoottoreiden 2 246 euroa/tonni - 8 116 euroa/tonni. Näitä tuloksia voidaan verrata kiinteistä lähteistä peräisin olevien HC-päästöjen vähentämisestä aiheutuneiden marginaalikustannusten arvioihin ((IIASA: "Cost effective control of acidification and ground level ozone(") [2], jotka vaihtelevat eri maissa 550 eurosta 10 000 euroon tonnia kohti.

[2] Komission ympäristöasian pääosastolle tehty tutkimus. Kaikki IIASA:n raportit ovat saatavilla verkko-osoitteessa http://www.iiasa.ac.at/~rains

3.8. Mihin toimenpiteisiin yhteisö voi ryhtyä-

Direktiivillä varmistetaan sisämarkkinoiden toimivuus, tavaroiden vapaa liikkuvuus ja ympäristönsuojelun korkea taso.

4. Direktiiviehdotuksen vertailu muihin huviveneiden moottoreita koskeviin säädöksiin

Yhdysvaltain ympäristölainsäädäntö

Yhdysvalloissa on vertailukelpoista ulkolaitamoottorien päästöjä koskevaa lainsäädäntöä, jossa on säädetty vastaavat rajat kuin tässä ehdotuksessa. Ympäristönsuojeluvirasto (Environment Protection Agency) valmistelee parhaillaan lainsäädäntöä, joka koskee huviveneiden bensiini- tai dieselkäyttöisiä sisä- ja perämoottoreita. Ympäristölainsäädäntöön liittyviä sääntöjä koskeva kuulemismenettely on tarkoitus aloittaa vuoden 2000 lopulla. Rajoituksista ei ole vielä tietoja. Asiaa käsitellään kahdenvälisissä TABD-neuvotteluissa, joissa tavoitteena on EU:n ja Yhdysvaltain lainsäädännön yhdenmukaistaminen.

Brandenburgin purjehdussäädös

Brandenburgin purjehdussäädöksessä määrätyt pakokaasupäästöjen raja-arvot ovat samansuuntaiset kuin tässä direktiiviehdotuksessa. Melupäästöjen raja-arvot noudattavat samaa linjaa kuin komission ehdottamat raja-arvot enintään 40 kW:n moottoreille. Korkeampia raja-arvoja ei kuitenkaan nykyisellään ehdoteta suuremmillekaan moottoreille.

Huviveneiden moottoreita koskeva Ruotsin lainsäädäntö

Tämän direktiiviehdotuksen pakokaasu- ja melupäästörajat ovat yhdenmukaiset huviveneiden moottoreita koskevan Ruotsin lainsäädännön kanssa.

Bodenjärven purjehdussääntö, vaihe II

Dieselmoottorien päästörajat noudattavat samaa linjaa kuin direktiiviehdotuksessa. Bensiinikäyttöisten kaksi- ja nelitahtimoottorien osalta Bodenjärven säädöksen II vaiheen sisältämät rajoitukset ovat alhaisempia. Melupäästöjen raja-arvot ovat samanlaisia kuin direktiiviehdotuksessa.

5. Yhteistyökumppaneiden kuulemisen tulokset

Tämän ehdotuksen eri valmisteluvaiheissa on kuultu kaikkia asiaankuuluvia tahoja, toisin sanoen EU:n jäsenvaltioita, ETA:n jäsenvaltioita, teollisuutta, käyttäjiä ja CEN:iä (Euroopan standardointikomiteaa). Ehdotuksesta on keskusteltu laajasti kokouksissa ja se on hiljattain jaettu kirjallisten kommenttien saamiseksi. Useimmat ehdotukset ja kommentit on otettu huomioon.

6. Oikeusperustan valinta ja sen valinnan perusteet

Ehdotetun direktiivin oikeusperusta on perustamissopimuksen 95 artikla seuraavista syistä:

- Huviveneisiin ja vesiskoottereihin tarkoitettujen moottorien aiheuttamia pakokaasu- ja melupäästöjä koskevien teknisten standardien käyttöönotto varmistaa sisämarkkinoiden toimivuuden ja estää kaupan teknisten esteiden muodostumisen.

- Pakokaasu- ja melupäästöjä koskevien vaatimusten yhdenmukaistaminen yhteisössä on tarpeen, jotta vältetään markkinoiden pirstoutuminen. Yhteisön laajuisen lainsäädännön puuttuminen saattaisi johtaa kansallisen lainsäädännön antamiseen, jolloin toisistaan poikkeavien vaatimusten noudattaminen lisäisi tuotantokustannuksia.

7. Ehdotuksen artiklakohtaiset perustelut

7.1. Muutetun direktiivin 1 artikla (soveltamisala)

Direktiivin 94/25/EY 1 artikla korvataan uudella artiklalla, jossa

- määritetään kaikki tuotteet, myös vesiskootterit, joihin sovelletaan ehdotettua direktiiviä ja jotka jaetaan kolmeen luokkaan suunnittelua ja rakentamista, pakokaasupäästöjä ja melupäästöjä koskevia vaatimuksia vastaavasti

- luetellaan tuotteet, jotka eivät kuulu ehdotetun direktiivin soveltamisalaan, jaoteltuina kolmeen luokkaan samoin perustein kuin edellä

- vahvistetaan määritelmät ehdotetun direktiivin soveltamisalaan kuuluville tuotteille

- määritellään valmistaja ja tämän valtuutettu edustaja, jotta voidaan täsmentää heidän roolinsa direktiivin soveltamisessa

7.2. Muutetun direktiivin 4 artikla (tavaroiden vapaa liikkuvuus)

Lisätään uusi 3a kohta vuonna 1994 annetun direktiivin 4 artiklaan, jotta varmistetaan sisämoottorien ja perämoottorien vapaa liikkuvuus, kun valmistaja tai tämän valtuutettu edustaja liittää moottoriin ilmoituksen siitä, että tuote täyttää tämän direktiiviehdotuksen pakokaasupäästöjä koskevat vaatimukset.

Tämä perustuu periaatteelle, jonka mukaan sisämoottori tai perämoottori toimii asianmukaisesti vain veneen sisään sijoitettuna.

Kyseinen säännös on samansuuntainen kuin konedirektiivi (98/37/EY), jonka mukaan CE-merkintää ei tarvitse olla koneissa, jotka eivät voi toimia yksinään, kun kone on tarkoitettu liitettäväksi toiseen koneeseen tai koottavaksi toisen koneen kanssa.

Lisäksi on katsottu, että sisämoottorien ja perämoottorien valmistajat tuottavat samankaltaisia ja joskus myös samoja moottoreita yhdistelmiin, jotka kuuluvat konedirektiivin tai tämän direktiiviehdotuksen soveltamisalaan, ja että valmistajat eivät voi taata valmistusprosessin kuluessa, mihin yhdistelmään (koneeseen tai veneeseen) moottorit lopulta asennetaan.

7.3. Uusi 6 a artikla (sääntelykomitea)

Kuten tässä muutetun direktiivin uudessa artiklassa säädetään, komissio saa toimivaltuudet tehdä sääntelykomitean avustamana tekniikan kehittymisen edellyttämiä muutoksia liitteen I B-osan 2 kohdan vaatimuksiin, jotka koskevat viittauksia pakokaasupäästöjen raja-arvoihin sekä pakokaasupäästöjä koskevissa kokeissa käytettäviin työjaksoihin ja vertailupolttoaineisiin, sekä liitteen I C-osan 1 kohtaan, joka koskee melupäästöjen raja-arvoja. Mahdollisuus muuttaa direktiiviä on rajattu liitteen I säännöksiin, jotka sisältävät ainoastaan teknisiä seikkoja eivätkä muuta tämän ehdotuksen tavoitteita. Kaikki muut muutokset edellyttävät virallista muuttamismenettelyä.

7.4. Muutetun direktiivin 7 artikla (suojalauseke)

Korvataan direktiivin 94/25/EY 7 artiklan 1 kohta uudella kohdalla, jossa otetaan huomioon, että sisämoottoreissa ja perämoottoreissa on oltava liitteessä XV tarkoitettu valmistajien vakuutus vaatimustenmukaisuudesta.

7.5. Muutetun direktiivin 8 artikla (vaatimustenmukaisuuden arviointi)

Korvataan direktiivin 94/25/EY 8 artikla uudella artiklalla, jossa

- lisätään moduulipäätöksen 93/465/EY mukaisten moduulien määrää, jotta annetaan veneiden valmistajille mahdollisimman paljon liikkumavaraa heidän noudattaessaan ehdotetun direktiivin sisältämiä suunnittelua ja rakentamista koskevia vaatimuksia.

- annetaan pakokaasu- ja melupäästövaatimuksiin sovellettavat moduulit ottaen huomioon moduulien sopivuus tuotetyyppeihin, riskien luonne sekä tuotannon määrä.

- vahvistetaan vesiskootterien vaatimustenmukaisuuden varmentamisessa käytetyt moduulit suunnittelua ja rakentamista koskevien olennaisten vaatimusten osalta

- määritellään tuotteen markkinoille saattavan henkilön velvollisuudet valmistajan ja tämän valtuutetun edustajan puuttuessa.

7.5.1. Pakokaasupäästöjä koskeva vaatimustenmukaisuuden arviointi

Pakokaasupäästöjä koskevien määräysten noudattamisesta vastaa moottorien valmistaja tai tämän valtuutettu edustaja. Ehdotetut vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt eli EY-tyyppitarkastus (B-moduuli) ja sitä täydentävä C-moduuli (tyypinmukaisuus) ovat yhdenmukaisia yhteisön muun päästöjä koskevan lainsäädännön kanssa.

Useat jäsenvaltiot ja teollisuus ehdottivat, että muutokseen sisällytetään valmistuksen sisäinen tarkastus testeillä täydennettynä (Aa-moduuli). Tätä ei kuitenkaan hyväksytty, jotta säilytetään yhteneväinen lähestymistapa muihin yhteisön toimenpiteisiin, joilla säännellään pakokaasupäästöjä (direktiivi 97/68/EY). Poikkeuksena ovat ainoastaan edellä mainitun direktiivin mukaisesti tyyppihyväksytyt dieselmoottorit, jotka ovat vaiheen II päästörajoitusten mukaisia. Kyseisille moottoreille ehdotettu vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely on valmistuksen sisäinen tarkastus (A-moduuli). Poikkeuksen syynä on se, että jotkut tämän ehdotuksen soveltamisalaan kuuluvat moottorit ovat samanlaisia kuin direktiivin 97/68 soveltamisalaan kuuluvat, sekä se, että tämän direktiivin vaiheen II vaatimukset ovat tiukemmat kuin direktiiviehdotuksen päästövaatimukset. Kun moottorien valmistaja on saanut tyyppihyväksynnän kyseisille moottoreille, enää ei vaadita kolmannen osapuolen varmistusta siitä, että direktiivin vaatimuksia noudatetaan.

7.5.2. Melupäästöjä koskeva vaatimustenmukaisuuden arviointi

Direktiiviehdotuksen melupäästöjä koskevalta osalta sovelletaan seuraavia vaatimuksia:

- ulkolaitamoottorien ja vesiskootterien valmistajan tai tämän yhteisöön sijoittautuneen valtuutetun edustajan on sertifioitava, että melutaso noudattaa direktiiviehdotuksen määräyksiä

- perämoottori- ja sisämoottoriveneiden valmistaja tai tämän yhteisöön sijoittunut valtuutettu edustaja vastaa rajojen noudattamisesta ja sen sertifioimista, että melutaso noudattaa direktiiviehdotuksen säännöksiä.

Perämoottori- ja sisämoottoriveneiden valmistajan sertifiointivastuu perustuu siihen, että veneen moottorin konetilan koteloinnin ja pakokaasujärjestelmän suunnittelu ja rakentaminen ovat keskeisellä sijalla parannettaessa sisämoottorien melupäästöominaisuuksia. Tavoite voidaan saavuttaa varmistamalla, että moottoritila on asianmukaisesti tiivistetty ja eristetty, pakokaasut ohjataan veden alle ja/tai lisäksi veneeseen rakennetaan tavoitetta edistäviä muita yksityiskohtia.

Vertailuveneen käsite

Vaatimustenmukaisuuden arvioinnin aiheuttamien kustannusten alentamiseksi erityisesti pk-yrityksissä teollisuus on suositellut (vertailuvenemenettelyn( käyttöönottoa Aa-moduulin (valmistuksen sisäinen tarkastus testeillä täydennettynä) vaihtoehtona. On sanottu, että veneiden valmistajien ja moottorien valmistajien on tehtävä tiivistä yhteistyötä veneen ja moottorin yhdistelmää rakennettaessa ja sitä sertifioitaessa, jotta vaaditut melutasot saavutetaan. Tästä syystä teollisuus on kehittänyt vertailuveneen käsitteen, jonka tarkoitus on tukea prosessissa sekä auttaa välttämään tilanne, jossa veneiden valmistajien pitäisi testata jokainen veneen ja moottorin kokoonpanovaihtoehto. Vertailuveneen käsite on suunniteltu antamaan veneiden valmistajille mahdollisuus ilmoittaa omalla varmennuksella (A-moduuli) melupäästöjä koskevien vaatimusten noudattamisesta.

Vertailuveneistä on laadittava luettelo, jota varten jokainen tavallinen veneen ja moottorin yhdistelmä testataan täydellisellä melutestillä (ISO-standardin 14509 mukaisesti). Mikäli veneen ja moottorin yhdistelmä täyttää direktiivissä kyseiselle moottorikoolle säädetyt melutasovaatimukset ja mikäli asianomaisella ilmoitetulla laitoksella ei ole huomauttamista, veneelle voidaan antaa CE-merkintä ja se lisätään vertailuveneiden luetteloon. Vertailuveneiden perusluetteloa pidetään keskitetysti. Täydellinen vertailuveneiden perusluettelo on kaikkien veneiden ja/tai moottorien valmistajien saatavissa.

Veneenvalmistaja, joka haluaa käyttää omaa sertifiointia, voi valita vertailuveneiden perusluettelosta veneen, joka vastaa parhaiten hänen valmistamaansa vene-moottoriyhdistelmää. Sen jälkeen valmistaja tekee yksityiskohtaisen vertailun näiden kahden vene-moottoriyhdistelmän välillä. Mikäli eroavaisuudet ovat hyvin vähäisiä ja ilmoitettujen toleranssirajojen sisällä tai mikäli niillä ei ole merkitystä, kyseisten kahden veneen melutasojen voidaan katsoa olevan samanlaiset. Tässä tapauksessa valmistaja voi sertifioida veneen A-moduulin mukaisesti. Mikäli eroavaisuuksien katsotaan olevan ilmoitettujen toleranssirajojen ulkopuolella tai muuten liian suuria, valitaan joko uusi vertailuvene ja tehdään vertailu uudelleen tai valmistettu vene-moottoriyhdistelmä testataan täydellisellä melutestillä kolmannen osapuolen vastuulla.

Luvut tai parametrit, joita tarkastellaan verrattaessa valmistettua venettä ja valittua vertailuvenettä, annetaan selkeästi myöhemmin julkaistavassa yhdenmukaistetussa standardissa.

7.6. Muutetun direktiivin 10 artikla (CE-merkintä)

Korvataan vuoden 1994 direktiivin 10 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan teksti uusilla kohdilla ehdotetun direktiivin vaatimusten mukaisesti:

- Tämän direktiiviehdotuksen nojalla CE-merkinnällä varustettavat tuotteet on luetteloitu niiden vaatimusten mukaisesti (suunnittelu ja rakentaminen, pakokaasu- ja melupäästöt), joita sovelletaan kunkin tyyppiseen tuotteeseen.

- Tämän direktiiviehdotuksen mukaan CE-merkintää ei sovelleta sisä- ja perämoottoreihin.

7.7. Muutetun direktiivin liite I (olennaiset vaatimukset)

Muutetaan vuoden 1994 direktiivin liite I pakokaasu- ja melupäästöjä koskevien vaatimusten sisällyttämiseksi tekstiin. Uusi teksti koostuu kolmesta osasta, jotka vastaavat direktiiviehdotuksessa käsiteltyjä suunnittelua ja rakentamista, pakokaasupäästöjä ja melupäästöjä koskevia näkökohtia. Osa A on vuoden 1994 tekstin vanha liite I.

Useat jäsenvaltiot ja ilmoitettujen laitosten ryhmä ovat korostaneet, että nykyinen direktiivi 94/25/EY saattaa aiheuttaa sekaannusta siitä, mitä tietoja (valmistajan kilven( on sisällettävä (liite I, alakohta 2.2) ja mitä kuuluu suositukseen veneen (suurimmasta sallitusta kuormasta( (liite I, alakohta 3.6). On katsottu, että polttoaine- ja vesisäiliöiden paino on oikein otettu huomioon sallitun kuorman määritelmässä, mutta sitä ei pitäisi merkitä valmistajan kilpeen, koska kyseinen tieto on tarpeeton ja saattaa aiheuttaa epätietoisuutta ja mahdollisesti aiheuttaa ylikuormavaaran.

Tästä syystä liitteessä I olevaan A-osaan on lisätty muutos selkeyttämään sitä, että valmistajan kilpeen merkittyyn suositeltuun suurimpaan sallittuun kuormaan ei lasketa täysien polttoaine- ja vesisäiliöiden painoa.

7.7.1. Pakokaasupäästöjen raja-arvot

Pakokaasupäästöjen raja-arvot määritellään seuraavan kaavan avulla:

L = A + //

>VIITTAUS KAAVIOON>

jossa: // * L = raja-arvo

* PN = moottorin nimellisteho

* A, B, n ovat vakioita

Pakokaasupäästöjen sääntelyä koskevan tutkimuksen [3] mukaan pienten moottoreiden päästöt ovat suhteellisesti suurempia kuin suurten moottoreiden. Edellä olevassa kaavassa tekijä A kuvaisi suuritehoisen koneen perustasoa ja tekijä B/P

>VIITTAUS KAAVIOON>

[3] TNO Industrial Research, elokuu 1991.

pienille moottoreille sallittua ylitystä. Nykyinen tuotanto näyttää noudattavan tätä kaavaa. Tulevassa lainsäädännössä kaavan toinen tekijä voitaisiin valita siten, että pienille moottoreille sallittu ylitys pienisi vähitellen.

Koska kaksitahtisilla bensiinimoottoreilla, nelitahtisilla bensiinimoottoreilla ja dieselmoottoreilla on kullakin erilainen päästöprofiili, yhtäläisesti kaikkia moottorityyppejä koskeva tiukka lainsäädäntö merkitsisi eri raja-arvoa kullekin kolmelle tyypille. Erityyppisille moottoreille ehdotetaan eri päästörajoja, joissa otetaan samalla huomioon tekniikan rajoitukset ja joiden avulla varmistaudutaan siitä, että terveyden- ja ympäristönsuojelun tavoitteet saavutetaan.

Huomionarvoinen seikka on se, että veneiden moottoreita koskeva lainsäädäntö on aivan uutta. Muilla aloilla saadut kokemukset osoittavat, että vastaavassa tapauksessa asianomaiset osapuolet (valmistaja, lainsäätäjä, sertifioiva viranomainen) tarvitsevat aikaa sopeutuakseen uuteen tilanteeseen. Mittausmenettelystä tarvitaan lisäkokemuksia, sillä siitä huolimatta, että vastaavilla aloilla tehdyistä mittauksista voidaan tehdä päätelmiä, kokonaisuutena mittausmenettely on uusi kaikille, ja sen käytössä esiintyy todennäköisesti alkuvaikeuksia.

Testausmenetelmänä on käytettävä ISO-standardia 8178.

Työjaksot

Muut päästöjä sääntelevät elimet, jotka testaavat dieselmoottoreita, ovat valinneet E3-työjakson. Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMOn pöytäkirjoissa, jotka koskevat avomerikäyttöön tarkoitettujen alusten yli 130 kW:n dieselmoottoreiden NOx-päästöjä, täsmennetään käytettäväksi E3-työjaksoa. Koska tekniikka on sama sekä virkistys- että hyötykäyttöön tarkoitetuissa moottoreissa, käyttämällä työjaksona joko E3:a tai E5:tä valmistajat voisivat käyttää samoja testausprotokollia. Näin täytettäisiin useita sääntelyyn liittyviä vaatimuksia ja vältettäisiin useiden eri työjaksojen käyttäminen vaatimustenmukaisuutta osoitettaessa.

7.7.2. Melupäästöjen mittaaminen

Melupäästöjen raja-arvot ilmaistaan käyttäen seuraavaa yksikköä:

LpASmax (AS-painotettu enimmäisäänenpainetaso), joka ilmaistaan desibeleinä ISO-standardia 14509 noudattaen.

Melutestaus on tehtävä ISO-standardin 14509 mukaisesti. Siinä käytetään testiä, jossa mitataan äänenpainetaso veneen ohittaessa mikrofonin täydellä nopeudella tai 70 km/h:n nopeudella, jos vene pystyy ylittämään tämän nopeuden, tarkalleen 25 metrin etäisyydellä mikrofonista.

Taustaa

Odotettaessa erilaisten kansallisten melupäästösäännösten soveltamista huviveneisiin ja niiden moottoreihin ICOMIA Marine Environment Committee (IMEC) aloitti ensimmäisen kansainvälisen melupäästötutkimuksen Maaseikissa Belgiassa vuonna 1992. Melutestit keskittyivät ulkolaitamoottoreihin, joiden osuus on 77 prosenttia Euroopan huvivenemoottorien markkinoista. Pian kävi ilmi, että melutestaustietoja tarvittaisiin myös muista markkinoilla olevista tuotteista, toisin sanoen sisämoottoreista, perämoottoreista ja vesiskoottereista. Seurantakokeita tehtiin vuosina 1994, 1998 ja 1999.

Melutestausohjelmissa on kauttaaltaan pyritty kehittämään melutason testausmenetelmiä, joilla saadaan tarkkoja ja toistettavia tuloksia. Kyseisiä testausmenetelmiä on käytetty myös sen päättelemiseksi, millä teknisellä tasolla moottoroitujen huviveneiden melutasoa mittaavat ohitustestit ovat nykyisin. Lisäksi on tehty erityisiä hinauskokeita, joiden tarkoituksena oli määrittää moottoroiduilla huviveneillä saavutettavat melutason alarajat ohitustestissä. Hinauskokeet tehtiin osana Maaseikin ja Lake X:n testisarjoja, joissa kävi ilmi, että enintään 5,5-metrisen veneen rungon aiheuttama melu (moottori sammutettuna) ylittää 72 dB(A) 70 km/h:n nopeudessa, joka on suurin ISO-standardi 14509:n mukainen testinopeus.

IMECin mukaan Maaseikin testituloksista oli paljon hyötyä määriteltäessä pienten huviveneiden ja niiden moottorien tekninen taso. Testit herättivät kuitenkin myös uusia kysymyksiä. Sen vuoksi järjestettiin toinen testisarja, jossa tällä kertaa keskityttiin (vakioveneeseen( ja sen ulkolaitamoottorien tyyppitestaukseen sekä huviveneiden melutason tarkistettuun mittausmenettelyyn.

Toisen melutestisarjan (1994) suorituspaikkana oli Lake X, joka sijaitsee Floridan keskiosassa Yhdysvalloissa. Tämän testisarjan tärkeimpinä tavoitteina oli tarkastella vakioveneen käsitettä, kehittää uusi huviveneille sopiva melutason mittausmenettelyn ISO-standardi korvaamaan ISO 2922 sekä jatkaa moottoroitujen huviveneiden melutason valvonnan nykyisen tason evaluointia.

Lake X:n melutesteissä vakioveneen käsite osoittautui ulkolaitamoottorien melutason testauksessa luotettavaksi ja tarkaksi keinoksi evaluoitaessa, noudattavatko ulkolaitamoottorit laissa säädettyjä melutason rajoituksia, ja sertifioitaessa moottoreita. Kun melutasoa testattiin samalla ulkolaitamoottorimallilla kuin Maaseikissa, tulokset korreloivat loistavasti (97 %) Maaseikin testitulosten kanssa. Testeissä saatiin siis todisteita siitä, että testimuuttujien kontrollointi Maaseikissa ja Lake X:llä käytetyn tarkistetun koemenettelyn mukaisesti antaa luotettavat ja toistettavat tulokset vakioveneiden testauksessa. Kyseisestä tarkistetusta koemenettelystä tuli perusta uudelle mittausstandardille, joka tunnetaan nykyisin ISO-standardina 14509.

Lake X:n hinaustestit tehtiin suuritehoisella testiveneellä, jolloin saatiin testituloksia myös suurempirunkoisista pienveneistä, joiden nopeus ylittää 60 km/h. Hinaustestien tulokset osoittivat selvästi, että rungon aiheuttama melu riippuu rungon koosta ja nopeudesta, ja mitatut äänet (moottori sammutettuna) nousivat 72 dB(A):n tasolle pienveneelle tyypillisissä nopeuksissa. Tästä tehtiin päätelmä, jonka mukaan melutasorajassa on otettava huomioon melun tasainen jakautuminen moottorin ja rungon osalle sallitussa kokonaismelutasossa, joka on 25 metrin etäisyydellä 75 dB(A) mitattuna ISO-standardin 14509 mukaisesti.

ISO-standardin 14509 käyttö

ISO-standardi 2922 luotiin alun alkaen hyötykäyttöön tarkoitettuja veneitä ja varusteita varten, ja monia sen toimintaparametrejä ei ollut määritelty huviveneisiin sovellettaviksi. Lake X:n testisarjan aikana osoitettiin, että vaihtamalla vain yhden parametrin, jota ei ole määritelty ISO-standardissa 2922, ohitustestin melutaso muuttui jopa 12 dB(A). Pyrittäessä noudattamaan hyvin tiukkoja ympäristömelurajoja on siis olennaisen tärkeää, että mittausstandardi on testiparametrien ja olosuhteiden osalta täsmällinen.

Uudessa ISO-standardissa 14509 vaadittuja täsmällisiä koeolosuhteita koskevista valituksista huolimatta jäljelle jää muuttujia, jotka saattavat vaikuttaa melutasoon käytettäessä tätä uutta standardia. Esimerkiksi kun ISO-standardissa 2922 sallitaan tuulen nopeuden vaihteluksi 36 km/h, ISO-standardissa 14509 määrätään tuulen enimmäisnopeudeksi 18 km/h. Tuulen nopeuden ja vesiolojen vaikutuksen osoittamiseksi testattiin 7,4 kW:n (10 hv) ulkolaitamoottoria kahtena peräkkäisenä päivänä. Ensimmäisenä päivänä tuulen nopeus oli 5 km/h ja mitattu melutaso 67,2 dB(A). Toisena päivänä 16 km/h:n nopeudella puhaltanut tuuli nosti aallokon, mikä nosti melutason 2 dB(A):lla tasolle 69,2 dB(A).

ISO-standardissa 14509 määrätyt koeolosuhteet ovat harvinaisia monin paikoin Euroopassa, mikä tekee melutestauksen vaikeaksi. Nykyisin on kuitenkin tunnustettu tosiseikka, että huviveneiden tiukat melutasorajoitukset edellyttävät ISO-standardissa 14509 kuvailtua koeolosuhteiden tiukkaa valvontaa.

Monimoottorijärjestelmät

Yleisesti tunnustetaan, että suurilla veneillä, joissa on yksi tai useita moottoreita, on todennäköisesti suuremmat melupäästöt. Siksi rinnakkaismoottori- ja monimoottoriyksiköille sallitaan 3 desibelin ylitys.

7.8. Muutetun direktiivin liite VI (valmistuksen sisäinen tarkastus testeillä täydennettynä: Aa-moduuli)

Muutetaan vuoden 1994 tekstin liite VI sisältämään testit, joilla arvioidaan moottorien vaatimustenmukaisuus tässä direktiiviehdotuksessa annettujen melupäästöjä koskevien vaatimusten osalta. Uudessa tekstissä on kaksi osaa: suunnittelua ja rakentamista koskeva A-osa ja melupäästöjä koskeva B-osa).

Osa A on vuoden 1994 tekstin vanha liite VI. Jäsenvaltiot, teollisuus, ilmoitetut laitokset ja käyttäjät ovat huomauttaneet siitä, että Aa-moduulin mukaan ilmoitetun laitoksen numero on merkittävä valmistajan kilpeen, vaikka ilmoitetut laitokset eivät osallistu valmistusprosessiin. Siitä syystä muutetusta direktiivistä on poistettu vuoden 1994 tekstin viimeisen kohdan viimeinen lause, jonka mukaan ilmoitetun laitoksen tunnusnumero on ilmoitettava valmistajan kilvessä.

7.9. Muutetun direktiivin liitteet VIII, X, XIII, XIV ja XV

Kyseiset liitteet on mukautettu tämän direktiiviehdotuksen vaatimuksia vastaaviksi, ja ne sisältävät seuraavaa:

- vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely, jossa käytetään C-moduulia (tyypinmukaisuus pakokaasupäästöjen osalta) ja F-moduulia (tuotekohtainen tarkastus pakokaasupäästöjen osalta)

- säännökset, jotka koskevat valmistajalta vaadittavia teknisiä asiakirjoja, vähimmäisedellytyksiä, jotka jäsenvaltioiden on otettava huomioon ilmoittaessaan laitoksia, sekä valmistajan antamaa kirjallista vakuutusta vaatimustenmukaisuudesta.

7.10. Direktiiviehdotuksen uusi liite XVI (tuotteen laatua koskeva vakuutus pakokaasupäästöjen osalta)

Liite sisältää vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn E-moduulia käyttäen (tuotteen laatua koskeva vakuutus) pakokaasupäästöjä koskevien vaatimusten osalta.

7.11. Direktiiviehdotuksen uusi liite XVII (tuotannon yhdenmukaisuuden arviointi pakokaasupäästöjen osalta)

Liite sisältää tilastollisen laskentamenetelmän, jonka avulla arvioidaan moottoriryhmän vaatimustenmukaisuus direktiiviehdotuksen sisältämiin pakokaasupäästöjä koskeviin vaatimuksiin nähden.

7.12. Uusi 2 artikla (kestävyys)

Artiklassa edellytetään, että komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen käytössä olevien moottoreiden vaatimustenmukaisuuden testausjärjestelmän käyttöönotosta.

7.13. Uusi 3 artikla (saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä)

Sekä dieselmoottorien että nelitahtisten bensiinimoottorien päästöjä voidaan vähentää nopeasti, koska niihin liittyvä tekniikka on jo kehitteillä, ja moottorien valmistajat voivat käyttää hyväkseen autoteollisuudessa saavutettua tekniikkaa. Tämä ei kuitenkaan koske kaksitahtimoottoria, joka on eniten päästöjä tuottava moottorityyppi. Teollisuuden käsityksen mukaan kaikki nykyiset kaksitahtimallit voidaan korvata uutta tekniikkaa sisältävillä kaksitahtimoottoreilla aikaisintaan vuonna 2005, ja näiden uusien moottorien kehittäminen vaatii merkittävästi tutkimustyötä, aikaa ja rahaa.

Tästä syystä lopullista voimaatulopäivää on siirretty kaksitahtimoottorien osalta, jotta jäsenvaltioilla on riittävästi aikaa hyväksyä asianmukaiset ohjelmat ja veneiden moottorien valmistajilla on tarvittavasti aikaa kehittää ja ottaa käyttöön luotettavia, uutta tekniikkaa sisältäviä moottoreita.

7.14. Uusi 4 ja 5 artikla (voimaantulo ja osoitus)

Näissä artikloissa on asiaa koskevat vakiosäännökset.

2000/0262 (COD)

Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI huviveneitä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä annetun direktiivin 94/25/EY muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 95 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen [4],

[4] EYVL C .

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [5],

[5] EYVL C .

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä [6],

[6] Euroopan parlamentin lausunto, neuvoston yhteinen kanta, ja päätökset ...

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Huviveneitä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 16 päivänä kesäkuuta 1994 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/25/EY [7] antamisen jälkeen tapahtunut kehitys on tehnyt tarpeelliseksi muuttaa kyseistä direktiiviä.

[7] EYVL L 164, 30.6.1994, s. 15.

(2) Sitä ei sovelleta vesiskoottereihin, vaikka direktiivin antamisen jälkeen jotkut jäsenvaltiot ovat antaneet kyseisille laitteille asetettuja teknisiä vaatimuksia koskevia lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä.

(3) Huviveneiden ja vesiskootterien käyttömoottorit aiheuttavat hiilimonoksidia (CO), hiilivetyjä (HC) ja typen oksideja (NOx) sisältäviä pakokaasupäästöjä ja melupäästöjä, jotka vaikuttavat sekä ihmisten terveyteen että ympäristöön.

(4) Kyseisten huviveneiden moottoreiden aiheuttamat melu- ja pakokaasupäästöt eivät myöskään kuulu mainitun direktiivin soveltamisalaan.

(5) Nykyisellään on tarpeen yhdistää ympäristönsuojeluvaatimukset yhteisön eri toimiin kestävän kehityksen edistämiseksi. Kyseiset toimenpiteet, jotka olivat jo teollisuuden kilpailukyvyn ja ympäristönsuojelun välisestä suhteesta 3 päivänä joulukuuta 1992 annetun neuvoston päätöslauselman [8] aiheena, palautettiin mieliin 29 päivänä huhtikuuta 1999 kokoontuneen teollisuusneuvoston päätelmissä.

[8] EYVL C 331, 16.12.1992, s. 5.

(6) Joissakin jäsenvaltioissa on voimassa lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä moottoreiden melu- ja pakokaasupäästöjen rajoittamisesta ihmisten terveyden, ympäristön ja tarvittavin osin kotieläinten terveyden suojelemiseksi. Kyseiset säädökset ovat toisistaan poikkeavia ja vaikuttavat todennäköisesti näiden tuotteiden vapaaseen liikkuvuuteen ja muodostavat kaupan esteitä yhteisössä.

(7) Teknisiä standardeja ja määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä 22 päivänä kesäkuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY [9] puitteissa, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 98/48/EY [10], jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet kansallisia määräyksiä koskevista ehdotuksista, joiden tarkoituksena on vähentää huviveneiden moottorien melu- ja pakokaasupäästöjä; kyseiset tekniset määräykset, samoin kuin jo voimassa olevat kansalliset säännökset, vaikuttavat todennäköisesti näiden tuotteiden vapaaseen liikkuvuuteen tai luovat esteitä sisämarkkinoiden toimivuudelle. Sen vuoksi on tarpeen laatia sitova yhteisön väline.

[9] EYVL L 204, 21.7.1998, s. 37.

[10] EYVL L 217, 5.8.1998, s. 18.

(8) Kansallisten lakien yhdenmukaistaminen on ainoa tapa poistaa kyseiset sisämarkkinoilla olevat kaupan esteet ja epäterve kilpailu. Yksittäiset jäsenvaltiot eivät voi tyydyttävästi rajoittaa melu- ja pakokaasupäästöjä. Tässä direktiivissä säädetyissä toimenpiteissä määrätään ainoastaan olennaisista vaatimuksista, jotka koskevat kaikkien tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien moottorityyppien vapaata liikkuvuutta.

(9) Nämä toimenpiteet noudattavat uuden lähestymistavan mukaisia periaatteita, jotka on esitetty uudesta lähestymistavasta tekniseen yhdenmukaistamiseen ja standardeihin 7 päivänä toukokuuta 1985 annetussa neuvoston päätöslauselmassa [11], jossa viitataan yhdenmukaistettuihin eurooppalaisiin standardeihin.

[11] EYVL C 136, 4.6.1985, s. 1.

(10) Tässä direktiivissä annettuja päästöjä koskevia säännöksiä olisi sovellettava kaikkiin moottoreihin, sekä sisämoottoreihin, ulkolaitamoottoreihin että perämoottoreihin, ja vesiskoottereihin, jotta varmistettaisiin ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun paras mahdollinen tehokkuus. Moottorit, joihin tehdään merkittäviä muutoksia, olisi myös sisällytettävä tämän direktiivin soveltamisalaan kaasumaisten päästöjen osalta. Veneiden tai keskeneräisten veneiden, joissa on sisämoottori tai perämoottori, tai kyseisen tyyppisen veneen, jonka moottoriin tehdään merkittäviä muutoksia, olisi oltava näiden säännösten mukainen myös melupäästöjen osalta.

(11) Asianomaisten moottorien päästöjä koskevien olennaisten vaatimusten noudattaminen on tärkeää ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi. Hiilimonoksidia (CO), hiilivetyjä (HC) ja typen oksideja (NOx) sisältäville pakokaasupäästöille ja hiukkaspäästöille olisi asetettava enimmäisrajat. Melupäästöjen osalta enimmäisrajat on eriteltävä kyseisten moottorien tehon ja veneen moottorien lukumäärän mukaan. Nämä toimenpiteet vastaavat kaikkia muita moottorien päästöjen pienentämiseen tähtääviä toimenpiteitä, joita toteutetaan ihmisten ja ympäristön suojelemiseksi.

(12) Huviveneessä olisi aina oltava tiedot vaatimustenmukaisuudesta kyseisten kahden päästötyypin osalta.

(13) Yhdenmukaistetut eurooppalaiset standardit, erityisesti tasojen mittaamista ja testausmenetelmiä koskevat, helpottavat vaatimustenmukaisuuden osoittamista olennaisten vaatimusten suhteen, myös tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien huviveneiden päästöjen osalta.

(14) Asiaan liittyvien riskien luonteen vuoksi on tarpeen ottaa käyttöön vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjä, joilla varmistetaan suojelun riittävä taso. Valmistajan tai tämän valtuutetun edustajan olisi varmistettava, että tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvat tuotteet ovat sellaisten asiaankuuluvien olennaisten vaatimusten mukaisia, jotka koskevat vesiskoottereita ja huviveneiden moottoreita, kun ne saatetaan markkinoille tai otetaan käyttöön. Olisi säädettävä sopivat menettelyt, jotka tarjoavat valinnanmahdollisuuden yhtä tiukkojen menettelyjen välillä. Näiden menettelyjen olisi oltava teknistä yhdenmukaistamista koskevien direktiivien vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen eri vaiheissa käytettäviksi tarkoitetuista moduuleista ja CE-merkinnän kiinnittämistä koskevista säännöistä ja käytöstä 22 päivänä heinäkuuta 1993 tehdyn neuvoston päätöksen 93/465/ETY [12] mukaisia.

[12] EYVL L 220, 30.8.1993, s. 23.

(15) Pakokaasupäästöjen osalta olisi kaikentyyppisissä moottoreissa, myös vesiskoottereissa ja muissa samankaltaisissa moottorikäyttöisissä veneissä, oltava CE-merkintä, jonka valmistaja tai tämän valtuutettu edustaja yhteisössä on kiinnittänyt, lukuun ottamatta sisämoottoreita ja perämoottoreita, joiden mukana olisi oltava valmistajan todistus vaatimustenmukaisuudesta. Melupäästöjen osalta ainoastaan ulkolaitamoottoreissa on oltava CE-merkintä, jonka valmistaja tai tämän valtuutettu edustaja yhteisössä on kiinnittänyt. Melupäästöjen ja kaikentyyppisten moottorien osalta, lukuun ottamatta ulkolaitamoottoreita, veneen CE-merkintä osoittaa asiaankuuluvien olennaisten vaatimusten mukaisuutta.

(16) Direktiiviä 94/25/EY olisi muutettava myös siten, että otetaan huomioon valmistukseen liittyviä tarpeita, jotka edellyttävät suurempaa valinnanmahdollisuutta vaatimustenmukaisuusmenettelyjen osalta.

(17) Oikeusvarmuuden vuoksi ja huviveneiden turvallisuuden varmistamiseksi on tarpeen selventää olennaista vaatimusta, joka koskee suositellun suurimman sallitun kuorman merkitsemistä valmistajan kilpeen.

(18) Lainsäädännön tehokkuuteen liittyvien toimenpiteiden toteuttamisen helpottamiseksi menettely, jolla komitean puitteissa perustetaan läheinen yhteistyö komission ja jäsenvaltioiden välille, säilytetään ja sitä vahvistetaan.

(19) Lainsäädännön tehokkuus edellyttää järjestelmää sellaisten teknisten määräysten muuttamiseksi, jotka koskevat pakokaasu- ja melupäästörajoitusten sekä pakokaasupäästöjä koskevissa kokeissa käytettävien työjaksojen ja vertailupolttoaineiden muuttumista, sitä mukaa kuin tekniikka kehittyy; menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY [13] mukaisesti perustettu sääntelykomitea tarvittaisiin antamaan komissiolle neuvoja toteuttavista toimenpiteistä,

[13] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivi 94/25/EY seuraavasti:

1. Korvataan 1 artikla seuraavasti:

"1 artikla

Soveltamisala ja määritelmät

1. Tätä direktiiviä sovelletaan:

a) suunnittelun ja rakentamisen osalta:

i) huviveneisiin ja keskeneräisiin veneisiin

ii) vesiskoottereihin

iii) liitteessä II mainittuihin osiin ennen asennusta ja sen jälkeen

b) pakokaasupäästöjen osalta:

i) käyttömoottoreihin, jotka on tarkoitettu huviveneisiin ja vesiskoottereihin

ii) käyttömoottoreihin, jotka on asennettu kyseisiin veneisiin tai vesiskoottereihin ja joihin voidaan tehdä "merkittäviä moottorin muutostöitä"

c) melupäästöjen osalta:

i) huviveneisiin ja keskeneräisiin veneisiin, joissa on perämoottori tai sisämoottori

ii) huviveneisiin, joissa on perämoottori tai sisämoottori ja joihin voidaan tehdä "merkittäviä veneen muutostöitä"

iii) vesiskoottereihin

iv) ulkolaitamoottoreihin, jotka on tarkoitettu asennettavaksi huviveneisiin.

2. Tämän direktiivin soveltamisalaan eivät kuulu:

a) 1 kohdan a alakohdan osalta:

i) ainoastaan kilpailutarkoituksiin tehdyt veneet, mukaan lukien valmistajan sellaisiksi ilmoittamat kilpasoutuveneet ja harjoitussoutuveneet

ii) kanootit ja kajakit, gondolit ja polkuveneet

iii) purjelaudat

iv) lainelaudat, mukaan lukien moottorikäyttöiset purjelaudat

v) ennen vuotta 1950 suunnitellut alkuperäiset veneet ja niiden yksittäiskopiot, jotka on rakennettu pääasiallisesti alkuperäisistä materiaaleista ja jotka ovat valmistajan sellaiseksi ilmoittamia

vi) koekäyttöön tarkoitetut veneet, jos niitä ei myöhemmin saateta yhteisön markkinoille

vii) omaan käyttöön rakennetut veneet, jos niitä ei saateta yhteisön markkinoille viiden vuoden kuluessa rakentamisesta

viii) erityisesti hyötytarkoituksia varten miehistöllä varustettavat ja matkustajia kuljettavat veneet, erityisesti sisävesialusten teknisistä vaatimuksista 4 päivänä lokakuuta 1982 annetussa neuvoston direktiivissä 82/714/ETY [14] määritellyt veneet, matkustajien määrästä riippumatta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan a alakohdan soveltamista

[14] EYVL L 301, 28.10.1982, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisasiakirjalla.

ix) sukellusveneet

x) ilmatyynyalukset

xi) kantosiipialukset.

b) 1 kohdan b alakohdan osalta:

i) käyttömoottorit, jotka on asennettu tai jotka on tarkoitettu asennettaviksi seuraaviin:

- ainoastaan kilpailutarkoituksiin tehdyt veneet, jotka valmistaja on sellaisiksi ilmoittanut

- koekäyttöön tarkoitetut veneet, jos niitä ei myöhemmin saateta yhteisön markkinoille

- erityisesti hyötytarkoituksia varten miehistöllä varustettavat ja matkustajia kuljettavat veneet, erityisesti sisävesialusten teknisistä vaatimuksista 4 päivänä lokakuuta 1982 annetussa neuvoston direktiivissä 82/714/ETY määritellyt veneet, matkustajien määrästä riippumatta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan a alakohdan soveltamista

- sukellusveneet

- ilmatyynyalukset

- kantosiipialukset

ii) Vuotta 1960 edeltävän mallin mukaiset alkuperäiset käyttömoottorit ja niiden yksittäiskopiot, joita ei ole valmistettu sarjatuotantona ja jotka on asennettu 2 kohdan a alakohdan v luetelmakohdassa tarkoitettuihin veneisiin.

c) 1 kohdan c alakohdan osalta:

kaikki tämän kohdan b alakohdassa tarkoitetut veneet.

3. Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

a) 'huviveneellä' kaikentyyppisiä urheiluun ja vapaa-ajan viettoon tarkoitettuja veneitä, joiden rungon pituus on yhdenmukaistetun standardin mukaisesti mitattuna 2,5 metristä 24 metriin, kuljetuskoneistosta riippumatta; se seikka, että samaa venettä voidaan vuokrata tai käyttää vapaa-ajan veneilykoulutukseen, ei estä sen kuulumista tämän direktiivin soveltamisalaan, kun vene saatetaan markkinoille virkistyskäyttöä varten

b) 'vesiskootterilla' alusta, jonka pituus on alle 4 metriä ja jonka pääasiallinen käyttövoiman lähde on polttomoottori, jossa on vesisuihkupumppu, ja joka on suunniteltu siten, että sitä käyttävä henkilö tai henkilöt istuvat, seisovat tai ovat polvillaan rungon päällä pikemminkin kuin sisällä

c) 'käyttömoottorilla' kaikkia käyttövoimana käytettäviä bensiini- tai dieselpolttomoottoreita, mukaan lukien kaksi- ja nelitahtiset sisä-, perä- ja ulkolaitamoottorit

d) 'merkittävillä moottorin muutostöillä' moottorin muutosta:

- joka tekee potentiaalisesti mahdolliseksi sen, että moottori ylittää liitteen I B-osassa määritellyt päästörajat, lukuun ottamatta sellaisten moottorin osien tavanomaista vaihtamista, jotka eivät muuta päästöominaisuuksia; tai

- joka lisää moottorin nimellistehoa yli 10 prosenttia

e) 'merkittävillä veneen muutostöillä' olemassa olevan veneen muutosta:

- jossa muutetaan veneen kuljetuskoneisto

- johon liittyy joko merkittävä moottorin muutostyö tai käyttömoottorin korvaaminen erityyppisellä tai erikokoisella moottorilla

- joka muuttaa venettä siinä määrin, että sitä on pidettävä uutena veneenä

f) 'kuljetuskoneistolla' mekaanista menetelmää, jonka avulla vene liikkuu, erityisesti potkurien tai vesisuihkun avulla toimivaa mekaanista voimansiirtojärjestelmää

g) 'moottoriryhmällä' valmistajan sellaisten moottorien ryhmää, joilla odotetaan rakenteensa vuoksi olevan samankaltaiset pakokaasupäästöjen ominaisuudet ja jotka ovat tämän direktiivin pakokaasupäästöjä koskevien vaatimusten mukaisia

h) 'valmistajalla' kaikkia luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, jotka suunnittelevat ja valmistavat tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvia tuotteita tai jotka suunnitteluttavat ja/tai valmistuttavat sellaisen tuotteen aikomuksenaan saattaa se markkinoille omissa nimissään

i) 'valtuutetulla edustajalla' kaikkia yhteisöön sijoittautuneita luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, joilla on valmistajan antama kirjallinen toimeksianto toimia valmistajan puolesta valmistajan tämän direktiivin mukaisten velvollisuuksien osalta. "

2. Lisätään 4 artiklaan 3a kohta seuraavasti:

"3a. Jäsenvaltiot eivät saa kieltää, rajoittaa tai estää sisämoottorien ja perämoottorien markkinoille saattamista ja käyttöön ottamista, jos valmistaja tai tämän yhteisöön sijoittautunut valtuutettu edustaja antaa liitteen XV 3 kohdan mukaisen ilmoituksen siitä, että moottori täyttää tämän direktiivin pakokaasupäästöjä koskevat vaatimukset, jos se asennetaan huviveneeseen tai vesiskootteriin valmistajan ohjeiden mukaisesti."

3. Lisätään 6 a artikla seuraavasti:

"Sääntelykomitea

6 a artikla

1. Komissio ja sitä avustava 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti perustettu pysyvä komitea, joka toimii sääntelykomiteana 6 a artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti, hyväksyvät kaikki muutokset, joita on tekniikan kehittymisen ja uusien tieteellisten havaintojen vuoksi tarpeen tehdä liitteen I B-osan 2 kohdan vaatimuksiin, jotka koskevat pakokaasupäästöjen raja-arvoja, työjaksoja ja vertailupolttoaineita, ja liitteen I C-osan 1 kohtaan, joka koskee melupäästöjen raja-arvoja.

2. Tähän säännökseen viitattaessa sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 artiklassa säädettyä sääntelymenettelyä kyseisen päätöksen 7 artiklan 3 kohdan ja 8 artiklan mukaisesti.

3. Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa säädetty määräaika on kolme kuukautta.("

4. Korvataan 7 artiklan 1 kohta seuraavasti:

"1. Jos jäsenvaltio toteaa, että 1 artiklan soveltamisalaan kuuluvat tuotteet, joissa on liitteessä IV tarkoitettu CE-merkintä, voivat oikein rakennettuina, asennettuina, ylläpidettyinä ja käyttötarkoituksen mukaisesti käytettyinä vaarantaa ihmisten turvallisuuden tai terveyden, omaisuuden tai ympäristön, sen on toteutettava kaikki tarvittavat tilapäistoimenpiteet tuotteiden vetämiseksi markkinoilta tai niiden markkinoille saattamisen tai käyttöönoton kieltämiseksi tai rajoittamiseksi."

5. Korvataan 8 artikla seuraavasti:

"8 artikla

1. Ennen 1 artiklan 1 kohdassa mainittujen tuotteiden valmistamista ja markkinoille saattamista valmistajan tai tämän yhteisöön sijoittautuneen valtuutetun edustajan on sovellettava tämän artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja menettelyjä.

Valmistajan ja tämän valtuutetun edustajan puuttuessa vastuun tuotteen tämän direktiivin mukaisuudesta voi ottaa kuka tahansa yhteisöön sijoittautunut luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka saattaa tuotteen markkinoille omissa nimissään.

2. Edellä 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa mainittujen tuotteiden suunnittelun ja rakentamisen osalta veneen valmistajan tai tämän yhteisöön sijoittautuneen valtuutetun edustajan on sovellettava seuraavia menettelyjä veneen suunnitteluluokkiin A, B, C ja D, sellaisina kuin ne on mainittu liitteen I A-osan 1 kohdassa:

a) Luokkien A ja B osalta:

i) veneisiin, joiden rungon pituus on alle 12 metriä: liitteessä VI tarkoitettu valmistuksen sisäinen tarkastus testeillä täydennettynä (Aa-moduuli) tai liitteessä VII kuvailtu EY-tyyppitarkastus (B-moduuli) täydennettynä liitteessä VIII tarkoitetulla C-moduulilla (tyypinmukaisuus), tai mikä tahansa seuraavista moduuleista: B+D tai G tai H.

ii) veneisiin, joiden rungon pituus on 12 metristä 24 metriin: liitteessä VII tarkoitettu EY-tyyppitarkastus (B-moduuli) täydennettynä liitteessä VIII tarkoitetulla C-moduulilla (tyypinmukaisuus), tai mikä tahansa seuraavista moduuleista: B + D, tai B + F, tai G tai H.

b) Luokan C osalta:

i) veneisiin, joiden rungon pituus on 2,5 metristä 12 metriin:

- jos noudatetaan liitteen I A-osan 3.2 ja 3.3 alakohtaan liittyviä yhdenmukaistettuja standardeja: liitteessä V tarkoitettu valmistuksen sisäinen tarkastus (A-moduuli), tai liitteessä VI tarkoitettu valmistuksen sisäinen tarkastus testeillä täydennettynä (Aa-moduuli), tai liitteessä VII kuvailtu EY-tyyppitarkastus (B-moduuli) täydennettynä liitteessä VIII tarkoitetulla C-moduulilla (tyypinmukaisuus), tai mikä tahansa seuraavista moduuleista: B+D, tai B+F, tai G, tai H.

- jos liitteen I A-osan 3.2 ja 3.3 alakohtiin liittyviä yhdenmukaistettuja standardeja ei noudateta: liitteessä VI tarkoitettu valmistuksen sisäinen tarkastus testeillä täydennettynä (Aa-moduuli), tai liitteessä VII kuvailtu EY-tyyppitarkastus (B-moduuli) täydennettynä liitteessä VIII tarkoitetulla C-moduulilla (tyypinmukaisuus), tai mikä tahansa seuraavista moduuleista: B+D, tai B+F, tai G tai H.

ii) veneisiin, joiden rungon pituus on 12 metristä 24 metriin: liitteessä VII tarkoitettu EY-tyyppitarkastus (B-moduuli) täydennettynä liitteessä VIII tarkoitetulla C-moduulilla (tyypinmukaisuus), tai mikä tahansa seuraavista moduuleista: B + D, tai B + F, tai G tai H.

c) Luokan D osalta:

Veneisiin, joiden rungon pituus on 2,5 metristä 24 metriin: liitteessä V tarkoitettu valmistuksen sisäinen tarkastus (A-moduuli), tai liitteessä VI tarkoitettu valmistuksen sisäinen tarkastus testeillä täydennettynä (Aa-moduuli), tai liitteessä VII kuvailtu EY-tyyppitarkastus (B-moduuli) täydennettynä liitteessä VIII tarkoitetulla C-moduulilla (tyypinmukaisuus), tai mikä tahansa seuraavista moduuleista: B+D, tai B+F tai G tai H.

d) Vesiskootterien osalta:

liitteessä VII kuvailtu EY-tyyppitarkastus (B-moduuli) täydennettynä liitteessä VIII tarkoitetulla C-moduulilla (tyypinmukaisuus), tai mikä tahansa seuraavista moduuleista: B+D, B+E, B+F, tai G tai H.

e) Liitteessä II tarkoitettujen osien osalta: mikä tahansa seuraavista moduuleista: B+C, tai B+D, tai B+F, tai G tai H.

3. Pakokaasupäästöjen osalta:

a) edellä 1 artiklan 1 kohdan b alakohdassa mainittujen tuotteiden pakokaasupäästöjen osalta moottorin valmistajan tai tämän yhteisöön sijoittautuneen valtuutetun edustajan on sovellettava liitteessä VII kuvailtua EY-tyyppitarkastusta (B-moduuli) täydennettynä liitteessä VIII tarkoitetulla C-moduulilla (tyypinmukaisuus), tai mitä tahansa seuraavista moduuleista: B+D, B+E, B+F, tai G tai H.

b) niiden direktiivin 97/68/EY mukaisesti tyyppihyväksyttyjen dieselmoottorien osalta, jotka ovat tämän direktiivin liitteessä I olevassa 4.2.3 alakohdassa säädetyn vaiheen II mukaisia, valmistajan tai tämän yhteisöön sijoittautuneen valtuutetun edustajan on sovellettava liitteessä V tarkoitettua valmistuksen sisäistä tarkastusta (A-moduuli).

4. Melupäästöjen osalta:

a) Edellä 1 artiklan 1 kohdan c alakohdan i ja ii luetelmakohdassa mainittujen tuotteiden osalta veneen valmistajan tai tämän yhteisöön sijoittautuneen valtuutetun edustajan on sovellettava seuraavia menettelyjä:

i) jos testit tehdään käyttäen yhdenmukaistettua melun mittauksen standardia: joko liitteessä VI tarkoitettu valmistuksen sisäinen tarkastus testeillä täydennettynä (Aa-moduuli), tai liitteessä XI tarkoitettu yksikkökohtainen tarkastus (G-moduuli), tai liitteessä XII tarkoitettu täydellinen laadunvarmistus (H-moduuli).

ii) jos arviointiin käytetään i luetelmakohdan mukaisesti laadittuja sertifioituja vertailuvenetietoja: joko liitteessä V tarkoitettu valmistuksen sisäinen tarkastus (A), tai liitteessä VI tarkoitettu valmistuksen sisäinen tarkastus täydennettynä lisävaatimuksilla (Aa-moduuli), tai liitteessä XI tarkoitettu yksikkökohtainen tarkastus (G-moduuli), tai liitteessä XII tarkoitettu täydellinen laadunvarmistus (H-moduuli).

b) Edellä 1 artiklan 1 kohdan c alakohdan iii ja iv luetelmakohdassa tarkoitettujen tuotteiden osalta vesiskootterin/moottorin valmistajan tai tämän yhteisöön sijoittautuneen valtuutetun edustajan on sovellettava seuraavia menettelyjä: liitteessä VI tarkoitettu valmistuksen sisäinen tarkastus täydennettynä lisävaatimuksilla (Aa-moduuli) tai G- tai H-moduuli."

6. Korvataan 10 artiklan 1, 2 ja 3 kohta seuraavasti:

"1. Kun seuraavia tuotteita saatetaan markkinoille, niissä on oltava CE-vaatimustenmukaisuusmerkintä:

a) huviveneet, vesiskootterit ja liitteessä II tarkoitetut osat, joiden katsotaan täyttävän liitteessä I esitetyt olennaiset vaatimukset

b) ulkolaitamoottorit, joiden katsotaan täyttävän liitteen I B- ja C-osassa esitetyt olennaiset vaatimukset.

2. Liitteen IV mukaisen CE-vaatimustenmukaisuusmerkinnän on oltava merkitty näkyvällä, helposti luettavalla ja pysyvällä tavalla veneeseen ja vesiskootteriin liitteen I A-osan 2.2 kohdan mukaisesti, liitteessä II tarkoitettuihin osiin ja/tai niiden pakkauksiin sekä ulkolaitamoottoreihin ja vesiskootterien moottoreihin liitteen I B-osan 1.1 kohdan mukaisesti.

CE-merkinnän ohessa on oltava liitteissä IX, X, XI, XII ja XVI esitettyjen menettelyjen täytäntöönpanosta vastaavan ilmoitetun laitoksen tunnusnumero.

3. Sellaisten merkkien tai tekstien kiinnittäminen veneeseen, vesiskootteriin ja käyttömoottoriin, jotka voidaan helposti sekoittaa CE-merkinnän merkitykseen tai muotoon, on kiellettyä. Muita merkkejä saa kiinnittää liitteessä II tarkoitettuihin huviveneisiin ja niiden osiin ja/tai niiden pakkauksiin, jos ne eivät huononna CE-merkinnän näkyvyyttä ja luettavuutta."

7. Muutetaan liite I tämän direktiivin liitteessä olevan A-osan mukaisesti.

8. Korvataan liite VI tämän direktiivin liitteessä olevan B-osan mukaisesti.

9. Lisätään liitteeseen VIII uusi 4 kohta seuraavasti:

"4. Tässä direktiivissä säädettyjen pakokaasupäästöjen vaatimustenmukaisuuden arvioinnin osalta valmistajan valitseman ilmoitetun laitoksen on tehtävä tai teetettävä tuotetarkastuksia satunnaisin väliajoin. Jos laatutaso vaikuttaa riittämättömältä tai jos vaikuttaa olevan tarpeen tarkistaa valmistajan esittämien tietojen oikeellisuus, käytetään seuraavaa menettelyä:

Sarjasta otetaan moottori, joka testataan liitteen I B-osassa kuvaillulla tavalla. Testimoottorien on oltava osittain tai täydellisesti totutuskäytetyt valmistajan ohjeiden mukaisesti. Jos sarjasta otetun moottorin määritellyt pakokaasupäästöt ylittävät liitteen I B-osan mukaiset raja-arvot, valmistaja voi pyytää mittausten tekemistä sarjasta otettujen moottorien joukolle, johon alunperin testattu moottori sisältyy. Yllä määritellyn moottorien joukon direktiivin vaatimusten mukaisuuden varmistamiseksi sovelletaan liitteessä XVII kuvailtua tilastollista menetelmää."

10. Lisätään liitteessä X olevaan 5.3 kohtaan uusi alakohta seuraavasti:

"Pakokaasupäästöjä koskevien vaatimusten mukaisuuden arvioimiseksi on sovellettava liitteessä XVII määriteltyä menetelmää."

11. Korvataan liite XIII tämän direktiivin liitteessä olevan C-osan mukaisesti.

12. Korvataan liitteessä XIV olevan 1 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

"1. Laitos, sen johtaja ja tarkastustestien suorittamisesta vastaava henkilökunta ei saa olla 1 artiklassa tarkoitettujen tarkastamiensa tuotteiden suunnittelija, valmistaja, toimittaja tai asentaja eikä minkään mainitun osapuolen valtuutettu edustaja."

13. Korvataan liite XV tämän direktiivin liitteessä olevan D-osan mukaisesti.

14. Lisätään uusi liite XVI tämän direktiivin liitteessä olevan E-osan mukaisesti.

15. Lisätään uusi liite XVII tämän direktiivin liitteessä olevan F-osan mukaisesti.

2 artikla

Kaksi vuotta sen jälkeen, kun jäsenvaltiot ovat panneet tämän direktiivin täytäntöön, komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen käytössä olevien moottorien vaatimustenmukaisuuden testausjärjestelmän käyttöönotosta.

3 artikla

1. Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään kesäkuussa 2003. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Jäsenvaltioiden on sovellettava kyseisiä säännöksiä viimeistään joulukuussa 2003.

2. Jäsenvaltioiden on sallittava sellaisten tuotteiden, jotka ovat niiden alueella tämän direktiivin voimaantulopäivänä voimassa olevien sääntöjen mukaisia, markkinoille saattaminen ja käyttöönotto seuraavasti:

- joulukuuhun 2004 saakka 1 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisten tuotteiden osalta

- joulukuuhun 2004 saakka dieselmoottorien ja nelitahtisten bensiinimoottorien osalta

- joulukuuhun 2005 saakka kaksitahtisten bensiinimoottorien osalta.

3. Jäsenvaltioiden antamissa 1 kohdassa tarkoitetuissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

4. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

4 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

5 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE

A - MUUTETAAN LIITE I sEURAAVASTI:

1. Korvataan otsikko seuraavasti:

"LIITE I: OLENNAISET VAATIMUKSET

ALUSTAVA HUOMAUTUS

Tässä liitteessä tarkoitetaan käsitteellä 'vene' huviveneitä ja vesiskoottereita.

A. VENEIDEN SUUNNITTELUUN JA RAKENTAMISEEN LIITTYVÄT OLENNAISET TURVALLISUUSVAATIMUKSET"

2. Korvataan 2 kohdan "Yleiset vaatimukset" johdantokappale seuraavasti:

"Direktiiviä 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden on oltava olennaisten vaatimusten mukaisia siinä määrin kuin vaatimukset koskevat niitä."

3. Lisätään 2.2 kohdan "Valmistajan kilpi" neljänteen luetelmakohtaan lauseen loppuun sanat seuraavasti:

"... poislukien täysinäisten polttoaine- ja vesitankkien paino."

4. Poistetaan 3.6 kohdasta "Valmistajan suositus suurimmasta sallitusta kuormasta" sanat:

"...siten kuin on ilmoitettu valmistajan kilvessä..."

5. Lisätään 5 kohtaan "Varusteisiin ja niiden asennukseen liittyvät vaatimukset" uusi kohta:

"5.1.5 Ilman kuljettajaa käyvä vesiskootteri. Vesiskoottereihin on suunniteltava joko automaattinen moottorin pysäytin tai automaattikatkaisin, joka aiheuttaa vauhdin hidastumisen ja kehää kiertävän etenemisliikkeen, kun kuljettaja nousee tarkoituksellisesti pois vesiskootterin selästä tai putoaa veteen."

6. Lisätään tähän liitteeseen kaksi uutta osaa, B ja C, seuraavasti:

"B. KÄYTTÖMOOTTORIEN PAKOKAASUPÄÄSTÖIHIN LIITTYVÄT OLENNAISET VAATIMUKSET

Käyttömoottorien on täytettävä seuraavat pakokaasupäästöjä koskevat olennaiset vaatimukset:

1. MOOTTORIN MERKINTÄJÄRJESTELMÄ

1.1 Kaikkiin moottoreihin on selvästi merkittävä seuraavat tiedot:- moottorin valmistajan tavaramerkki tai toiminimi

- moottorin tyyppi, mahdollinen moottoriryhmä

- moottorikohtainen tunnistenumero

- CE-merkintä, jos sitä edellytetään 10 artiklan nojalla

1.2 Näiden merkintöjen on kestettävä moottorin tavanomaisen käyttöiän ajan ja oltava helposti luettavia ja pysyviä. Jos käytetään etikettejä tai kilpiä, ne on kiinnitettävä siten, että kiinnitys kestää moottorin tavanomaisen käyttöiän ja että etikettejä/kilpiä ei voida poistaa niitä tuhoamatta tai turmelematta.

1.3 Nämä merkinnät on kiinnitettävä moottorin osaan, joka on moottorin normaalille toiminnalle välttämätön ja jota ei tavallisesti tarvitse vaihtaa moottorin käyttöiän aikana.

1.4 Näiden merkintöjen on sijaittava siten, että ne ovat vaivatta nähtävissä sen jälkeen, kun moottori on kokoonpantu kaikista moottorin toiminnalle välttämättömistä osista.

2. PAKOKAASUPÄÄSTÖJÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET

Käyttömoottorit on suunniteltava, rakennettava ja koottava siten, että oikein asennettuina ja tavanomaisessa käytössä niiden päästöt eivät ylitä seuraavan taulukon mukaisia raja-arvoja:

>TAULUKON PAIKKA>

Jossa A, B ja n ovat taulukon mukaisia vakioita, PN on moottorin nimellisteho kilowatteina ja pakokaasupäästöt mitataan yhdenmukaistetun standardin mukaisesti.

Yli 130 kW:n moottoreiden osalta voidaan käyttää joko E3 (IMO) tai E5 (huviveneet) työjaksoa.

Päästötesteissä käytetään direktiivissä 98/69/EY (liite XI, taulukot 2 ja 3) määritettyjä vertailupolttoaineita.

3. KESTÄVYYS

Moottorin valmistajan on annettava moottorin asennus- ja huolto-ohjeet, joiden noudattamisen olisi tarkoitettava sitä, että normaalissa käytössä oleva moottori pysyy edellä mainituissa rajoissa moottorin tavanomaisen käyttöiän normaaleissa käyttöolosuhteissa.

Moottorin valmistajan on hankittava nämä tiedot käyttöönottoa edeltävällä kestävyystestauksella, joka perustuu normaaleihin toimintajaksoihin, ja laskemalla osien väsyminen, jotta valmistaja voi laatia tarvittavat huolto-ohjeet, jotka annetaan kaikkien ensimmäistä kertaa markkinoille saatettavien uusien moottorien mukana.

Moottorin tavanomaisena käyttöikänä pidetään:

- sisämoottorien tai perämoottorien osalta: 480 tuntia tai 10 vuotta sen mukaan, kumpi täyttyy ensin

- vesiskootterien moottoreiden osalta: 350 tuntia tai 5 vuotta sen mukaan, kumpi täyttyy ensin

- ulkolaitamoottorit: 350 tuntia tai 10 vuotta sen mukaan, kumpi täyttyy ensin.

4. OMISTAJAN KÄSIKIRJA

Kaikkien moottoreiden mukana on oltava omistajan käsikirja sen jäsenvaltion päättämällä yhteisön kielellä tai kielillä, jossa moottoria on tarkoitus markkinoida perustamissopimuksen mukaisesti. Kyseisessä käsikirjassa olisi:

- annettava asennus- ja huolto-ohjeet, joita tarvitaan moottorin moitteettoman toiminnan varmistamiseksi 3 kohdan vaatimusten mukaisesti (kestävyys)

- ilmoitettava moottorin teho mitattuna yhdenmukaistetun standardin mukaisesti.

C. MELUPÄÄSTÖIHIN LIITTYVÄT OLENNAISET VAATIMUKSET

Huviveneiden, joissa on sisämoottori tai perämoottori, vesiskootterien ja ulkolaitamoottorien on täytettävä seuraavat melupäästöjä koskevat olennaiset vaatimukset.

1. MELUPÄÄSTÖJEN TASOT

1.1 Huviveneet, joissa on sisämoottori tai perämoottori, vesiskootterit ja ulkolaitamoottorit on suunniteltava, rakennettava ja koottava siten, että yhdenmukaistetussa standardissa määriteltyjen testien mukaisesti mitatut melupäästöt eivät ylitä seuraavan taulukon mukaisia raja-arvoja:

>TAULUKON PAIKKA>

Jossa PN = moottorin nimellisteho kW:ina nimellisnopeudella ja LpASmax = enimmäisäänenpainetaso dB:inä.

Rinnakkaismoottori- ja monimoottoriyksiköihin voidaan soveltaa 3 dB:n sallittua ylitystä.

1.2 Melunmittaustestien vaihtoehtona huviveneiden, joissa on sisämoottori- tai perämoottori, on katsottava olevan näiden meluvaatimusten mukaisia, jos niiden keskeiset suunnitteluparametrit ovat samat kuin sertifioidun vertailuveneen yhdenmukaistetussa standardissa määritetyt sallitut ylitykset tai yhteensopivat niiden kanssa.

1.3 (Sertifioidulla vertailuveneellä( tarkoitetaan tiettyä rungon ja sisämoottorin tai perämoottorin yhdistelmää, jonka on todettu olevan melupäästöjä koskevien vaatimusten mukainen, jos mittaukset on tehty edellä olevan 1.1 kohdan mukaisesti, ja jonka osalta kaikki tarkoituksenmukaiset keskeiset suunnitteluparametrit ja melutason mittaukset on jälkeenpäin sisällytetty julkaistuun sertifioitujen vertailuveneiden luetteloon.

2. OMISTAJAN KÄSIKIRJA

Liitteen I A-osan 2.5 kohdassa edellytetyssä omistajan käsikirjassa on huviveneiden, joissa on sisämoottori tai perämoottori, ja vesiskootterien osalta oltava tiedot, joita tarvitaan veneen ja pakokaasujärjestelmän ylläpitämiseksi sellaisessa kunnossa, että varmistetaan määritettyjen meluraja-arvojen mahdollisimman hyvä noudattaminen normaalissa käytössä.

Ulkolaitamoottorien osalta liitteen I B-osan 4 kohdassa edellytetyssä omistajan käsikirjassa on annettava tiedot, joita tarvitaan ulkolaitamoottorin pitämiseksi sellaisessa kunnossa, että varmistetaan määritettyjen meluraja-arvojen mahdollisimman hyvä noudattaminen normaalissa käytössä."

--------------------

B - KORVATAAN LIITE VI SEURAAVASTI:

"LIITE VI: VALMISTUKSEN SISÄINEN TARKASTUS TESTEILLÄ TÄYDENNETTYNÄ (Aa-moduuli, vaihtoehto 1)

Tämä moduuli koostuu A-moduulista, sellaisena kuin siihen viitataan liitteessä V, sekä seuraavista lisävaatimuksista:

A. Suunnittelu ja rakentaminen:

Yhdelle tai useammalle valmistajan tuotantoa edustavalle veneelle on suoritettava yksi tai useampia seuraavista testeistä, vastaavista laskelmista tai tarkastuksista joko valmistajan toimesta tai tämän puolesta:

- olennaisten vaatimusten 3.2 kohdan mukaista vakavuutta mittaava testi

- olennaisten vaatimusten 3.3 kohdan mukaisia kelluntaominaisuuksia mittaava testi.

Molempia testejä koskeva yhteinen määräys: Nämä testit tai laskelmat tai tarkastukset on suoritettava valmistajan valitseman ilmoitetun laitoksen vastuulla.

B. Melupäästöt:

Huviveneiden, joissa on sisämoottori tai perämoottori, ja vesiskootterien osalta:

Yhdelle tai useammalle valmistajan tuotantoa edustavalle veneelle on suoritettava liitteen I C-osassa määritellyt melupäästötestit veneen valmistajan toimesta tai tämän puolesta valmistajan valitseman ilmoitetun laitoksen vastuulla.

Ulkolaitamoottorien osalta:

Yhdelle tai useammalle moottorille kustakin valmistajan tuotantoa edustavasta moottoriryhmästä on suoritettava liitteen I C-osassa määritellyt melupäästötestit moottorin valmistajan toimesta tai tämän puolesta valmistajan valitseman ilmoitetun laitoksen vastuulla.

Jos testi tehdään useammalle kuin yhdelle moottoriryhmän moottorille, käytetään liitteessä XVII määriteltyä tilastollista menetelmää otoksen yhdenmukaisuuden varmistamiseksi."

--------------------

C - KORVATAAN LIITE XIII SEURAAVASTI:

"LIITE XIII: VALMISTAJAN TOIMITTAMAT TEKNISET ASIAKIRJAT

Liitteissä V, VII, VIII, IX ja XI tarkoitettujen teknisten asiakirjojen on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot tai keinot, joita valmistaja on käyttänyt sen varmistamiseksi, että osat tai vene vastaavat niitä koskevia olennaisia vaatimuksia.

Teknisten asiakirjojen on mahdollistettava tuotteen suunnittelun, valmistuksen ja toiminnan ymmärtäminen ja sen arvioiminen, onko tuote tämän direktiivin vaatimusten mukainen.

Asiakirjoissa on oltava arvioinnin kannalta tarpeellisessa määrin:

- tyypin yleiskuvaus

- osien, osakokoonpanojen, piirien jne. suunnittelu- ja valmistuspiirustukset ja kaaviot

- mainittujen piirustusten ja kaavioiden sekä tuotteen toiminnan ymmärtämiseksi tarvittavat kuvaukset ja selitykset

- luettelo 5 artiklassa tarkoitetuista, kokonaan tai osittain noudatetuista standardeista sekä kuvaus ratkaisuista, jotka on tehty olennaisten vaatimusten noudattamiseksi niissä tapauksissa, joissa 5 artiklassa tarkoitettuja standardeja ei ole noudatettu

- suoritettujen suunnittelulaskelmien ja tarkastusten tulokset jne.

- testausselosteet tai laskelmat, jotka koskevat erityisesti olennaisten vaatimusten 3.2 kohdan mukaista vakavuutta ja olennaisten vaatimusten 3.3 kohdan mukaista kelluvuutta (Liitteen I A-osa)

- olennaisten vaatimusten (Liitteen I B-osa) 2 kohdan mukaisia pakokaasupäästöjä koskevat testausselosteet

- olennaisten vaatimusten (Liitteen I C-osa) 1 kohdan mukaisia melupäästöjä koskevat testausselosteet tai vertailuvenetiedot."

--------------------

D - KORVATAAN LIITE XV SEURAAVASTI:

"LIITE XV: KIRJALLINEN VAKUUTUS VAATIMUSTENMUKAISUUDESTA

1. Kirjallisen vakuutuksen direktiivissä säädettyjen vaatimusten mukaisuudesta on aina oltava:

- huviveneen ja vesiskootterin mukana ja sisällyttävä omistajan käsikirjaan (Liitteen I A-osan 2.5 kohta)

- liitteessä II tarkoitettujen osien mukana

- käyttömoottoreiden mukana ja sisällyttävä omistajan käsikirjaan (Liitteen I B-osan 4 kohta).

2. Kirjalliseen vakuutukseen vaatimustenmukaisuudesta on sisällyttävä [15]:

[15] Ja se on laadittava liitteen I A-osan 2.5 kohdassa säädetyllä kielellä tai kielillä.

- valmistajan tai tämän yhteisöön sijoittautuneen valtuutetun edustajan nimi ja osoite [16]

[16] Liikenimi ja täydellinen osoite; valtuutetun edustajan on annettava myös valmistajan liikenimi ja osoite.

- edellä 1 kohdassa määritellyn tuotteen kuvaus [17]

[17] Tuotteen malli, tyyppi, sarjanumero, jos sovellettavissa.

- viittaukset käytettyihin relevantteihin yhdenmukaistettuihin standardeihin tai viittaukset määräyksiin, joiden suhteen vaatimustenmukaisuusvakuutus annetaan

- jos sovellettavissa, viittaus ilmoitetun laitoksen antamaan EY-tyyppitarkastussertifikaattiin

- jos sovellettavissa, ilmoitetun laitoksen nimi ja osoite

- valmistajan tai tämän yhteisöön sijoittautuneen valtuutetun edustajan nimissä allekirjoittamaan valtuutetun henkilön tiedot.

3. Sisämoottorien ja perämoottorien osalta vaatimuksenmukaisuusvakuutuksessa on edellä olevan 2 kohdan tietojen lisäksi oltava valmistajan ilmoitus siitä, että moottori on tämän direktiivin pakokaasupäästöjä koskevien vaatimusten mukainen, kun se on asennettu huviveneeseen valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti, ja että kyseistä moottoria ei saa ottaa käyttöön ennen kuin huviveneen, johon se aiotaan asentaa, on ilmoitettu olevan tämän direktiivin asiaa koskevan säännöksen mukainen."

--------------------

E - LISÄTÄÄN DIREKTIIVIIN 94/25/ey LIITE XVI SEURAAVASTI:

"LIITE XVI: TUOTTEEN LAATUA KOSKEVA VAKUUTUS (E-MODUULI) - PAKOKAASUPÄÄSTÖT

1. Tässä moduulissa esitetään menettely, jolla 2 kohdan vaatimukset täyttävä moottorin valmistaja vakuuttaa ja ilmoittaa asianomaisten tuotteiden olevan EY-tyyppitarkastustodistuksessa kuvaillun tyypin mukaisia ja täyttävän direktiivin niitä koskevat vaatimukset. Valmistajan tai tämän yhteisöön sijoittautuneen valtuutetun edustajan on kiinnitettävä CE-merkintä kuhunkin tuotteeseen ja laadittava kirjallinen vakuutus vaatimustenmukaisuudesta. CE-merkinnän ohessa on oltava 4 kohdan mukaisesta valvonnasta vastaavan ilmoitetun laitoksen tunnusnumero.

2. Valmistajan on noudatettava 3 kohdan mukaista hyväksyttyä laatujärjestelmää tuotteiden lopputarkastamiseksi ja -testaamiseksi ja oltava 4 kohdan mukaisen valvonnan alainen.

3. Laatujärjestelmä

3.1. Valmistajan on jätettävä valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle hakemus asianomaisia tuotteita koskevan laatujärjestelmänsä arvioimiseksi.

Hakemuksen on sisällettävä:

- kaikki relevantit tiedot kyseisestä tuoteluokasta

- laatujärjestelmää koskevat asiakirjat

- jos sovellettavissa, hyväksyttyä tyyppiä koskevat tekniset tiedot ja kopio EY-tyyppitarkastustodistuksesta.

3.2. Laatujärjestelmässä kukin tuote on tarkastettava ja niille on suoritettava asianmukaisia, 5 artiklassa tarkoitetun standardin tai standardien mukaisia tai vastaavia testejä, jotta varmistettaisiin niiden olevan direktiivin asianomaisten vaatimusten mukaiset. Kaikki valmistajan hyväksymät ja omaksumat perusedellytykset, vaatimukset ja määräykset on kirjattava järjestelmällisesti ja täsmällisesti kirjallisten toimintaperiaatteiden, menettelyjen ja ohjeiden muotoon. Tämän laatujärjestelmän dokumentoinnin avulla on varmistettava, että laatuohjelmat, suunnitelmat, käsikirjat ja asiakirjat ymmärretään samalla tavalla.

Siihen on erityisesti sisällyttävä riittävä kuvaus seuraavista seikoista:

- johdon laatutavoitteet sekä organisaatiorakenne, vastuut ja toimivaltuudet tuotteen laadun osalta

- valmistuksen jälkeen suoritettavat tarkastukset ja testit

- laatujärjestelmän tehokkaan toiminnan seurantakeinot

- laatuasiakirjat, kuten tarkastusraportit ja testaustiedot, kalibrointitiedot, asianomaisen henkilöstön pätevyyttä koskevat tiedot jne.

3.3. Ilmoitetun laitoksen on arvioitava laatujärjestelmä sen toteamiseksi, täyttääkö se 3.2 kohdassa tarkoitetut vaatimukset.

Sellaisten laatujärjestelmien, joilla asianomainen yhdenmukaistettu standardi pannaan täytäntöön, oletetaan olevan vaatimusten mukaisia.

Ainakin yhdellä arviointiryhmän jäsenellä on oltava kokemusta asianomaisen tuoteteknologian arvioijana. Arviointimenettelyn on sisällettävä arviointikäynti valmistajan toimitiloihin.

Päätöksestä on ilmoitettava valmistajalle. Ilmoitukseen on sisällyttävä tarkastuksen päätelmät ja perusteltu arviointipäätös.

3.4. Valmistajan on sitouduttava täyttämään hyväksytyn laatujärjestelmän mukaiset velvoitteet ja ylläpitämään laatujärjestelmää tarkoituksenmukaisella ja tehokkaalla tavalla.

Valmistajan tai tämän valtuutetun edustajan on ilmoitettava laatujärjestelmän hyväksyneelle ilmoitetulle laitokselle kaikista laatujärjestelmän ajantasaistamiseen liittyvistä suunnitelmista.

Ilmoitetun laitoksen on tutkittava ehdotetut muutokset ja päätettävä, onko muutettu laatujärjestelmä yhä 3.2 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten mukainen vai onko uudelleenarviointi tarpeen.

Sen on ilmoitettava päätöksestään valmistajalle. Ilmoitukseen on sisällyttävä tutkimuksen päätelmät ja perusteltu arviointipäätös.

4. Ilmoitetun laitoksen vastuulla oleva valvonta

4.1. Valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että valmistaja täyttää hyväksytystä laatujärjestelmästä johtuvat velvollisuudet asianmukaisesti.

4.2. Valmistajan on sallittava ilmoitetun laitoksen päästä tarkastustarkoituksessa tarkastus-, testaus- ja varastointitiloihin ja annettava sille kaikki tarpeelliset tiedot ja erityisesti:

- laatujärjestelmää koskeva kirjallinen materiaali

- tekniset tiedot

- laatuasiakirjat, kuten tarkastusraportit ja testaustiedot, kalibrointitiedot, asianomaisen henkilöstön pätevyyttä koskevat tiedot jne.

4.3. Ilmoitetun laitoksen on määräajoin suoritettava tarkastuksia sen varmistamiseksi, että valmistaja ylläpitää ja noudattaa laatujärjestelmää, ja annettava valmistajalle tarkastuskertomus.

4.4. Lisäksi ilmoitettu laitos voi tehdä ennalta ilmoittamattomia käyntejä valmistajan tiloihin. Ilmoitettu laitos voi tarvittaessa kyseisillä käynneillä suorittaa tai antaa suoritettavaksi testejä laatujärjestelmän asianmukaisen toiminnan tarkistamiseksi; sen on annettava valmistajalle kertomus käynnistä ja, jos on suoritettu testi, testausseloste.

5. Valmistajan on pidettävä kansallisten viranomaisten käytettävissä vähintään kymmenen vuoden ajan viimeisen tuotteen valmistamisesta:

- edellä 3.1 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetut asiakirjat

- edellä 3.4 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut ajantasaistamista koskevat asiakirjat

- ilmoitetun laitoksen päätökset ja kertomukset, joita tarkoitetaan 3.4 kohdan viimeisessä alakohdassa sekä 4.3 ja 4.4 kohdassa.

6. Kunkin ilmoitetun laitoksen on toimitettava muille ilmoitetuille laitoksille relevantit tiedot, jotka koskevat laatujärjestelmän hyväksymistä ja hylkäämistä."

--------------------

F - LISÄTÄÄN DIREKTIIVIIN 94/25/ey LIITE XVII SEURAAVASTI:

"LIITE XVII: TUOTANNON YHDENMUKAISUUDEN ARVIOINTI PAKOKAASUPÄÄSTÖJEN OSALTA

1. Moottoriryhmän yhdenmukaisuuden todentamiseksi sarjasta otetaan moottoreista koostuva otos. Valmistaja päättää otoksen koosta (n) ilmoitetun laitoksen kanssa yksimielisesti.

2. Otoksesta saatujen tulosten aritmeettinen keskiarvo X on laskettava kullekin pakokaasu- ja melupäästön säännellylle tekijälle. Sarjan tuotannon on katsottava olevan vaatimusten mukainen ("hyväksytty"), jos seuraava ehto täyttyy:

// X + k . S <= L

// S on standardipoikkeama, jossa:

// S = ( (x - X) / (n - 1)

// X = tulosten aritmeettinen keskiarvo

// x = otoksen yksittäiset tulokset

// L = kulloinenkin raja-arvo

// n = otoksessa olevien moottorien lukumäärä

// k = tilastollinen tekijä, joka riippuu n:stä, ks. taulukko

>TAULUKON PAIKKA>

VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

EHDOTUKSEN VAIKUTUS YRITYSTOIMINTAAN JA ERITYISESTI PIENIIN JA KESKISUURIIN YRITYKSIIN (PK-YRITYKSET)

EHDOTUKSEN NIMI

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi huviveneitä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 16 päivänä kesäkuuta 1994 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/25/EY muuttamisesta.

ASIAKIRJAN VIITENUMERO:

1. Ehdotus

Toimen erityisenä tavoitteena on saattaa päätökseen sisämarkkinoiden toteutuminen huvivenesektorilla. Sen vuoksi on syytä yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset, jotka eivät vielä kuulu kyseisiä veneitä koskevan direktiivin 94/25/EY soveltamisalaan.

Tässä direktiiviehdotuksessa, jotka perustuu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 95 artiklaan, muutetaan huviveneitä koskevaa direktiiviä 94/25/EY. Tällä direktiiviehdotuksella, joka on uuden lähestymistavan mukainen eli siinä säädetään ainoastaan asianomaisia tuotteita koskevista olennaisista vaatimuksista, pyritään:

a) säätämään olennaiset vaatimukset, jotka koskevat kyseisten veneiden ja vesiskootterien moottorien pakokaasu- ja melupäästöjen rajoittamista sekä vesiskootterien osalta myös niiden suunnittelua ja valmistusta.

Näiden seikkojen osalta pyritään seuraaviin tuloksiin:

- varmistetaan käyttäjien ja ulkopuolisten henkilöiden terveyden suojelu

- poistetaan nykyiset haitat, jotka johtuvat erilaisista säädöksistä, ja estetään uusien haittojen syntyminen

- osallistutaan ympäristönsuojeluun pienentämällä huviveneiden, myös vesiskootterien, moottorien pakokaasu- ja melupäästöjä teknisesti hyväksyttävissä oleville tasoille

- luodaan suotuisat puitteet, joissa vallitsevat yhtenäiset kilpailuolosuhteet, joiden avulla teollisuus voi hyötyä yhtenäismarkkinoista ja siten osaltaan parantaa eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä.

b) muuttamaan eräitä mainitun direktiivin nykyisiä säännöksiä, erityisesti vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen osalta.

2. Vaikutus yritystoimintaan

2.1. Veneiden moottorien valmistajat

a) Mitä yrityksiä ehdotus koskee-

Venemoottoreiden valmistusteollisuudessa toimii suuri määrä pk-yrityksiä ja muutama suuri yritys. Yksikköjen kokonaismäärä Euroopan unionissa on 87, ja ne työllistävät 13 320 henkilöä (keskimäärin 150 henkilöä). Näistä 67 on pk-yrityksiä, jotka työllistävät 2 620 henkilöä (keskimäärin 40 henkilöä). Lisäksi näiden yritysten tuotanto ei rajoitu ainoastaan direktiivissä 94/25/EY tarkoitettuihin huviveneiden moottoreihin. Tuotanto on yleensä monipuolista ja käsittää muuntyyppisiä moottoreita, jotka on tarkoitettu eri aloille, erityisesti maatalouteen ja kuljetukseen. Valmistettuja moottoreita ei useinkaan ole mukautettu veneisiin, eli muutettu veneiden - myös huviveneiden - voimanlähteeksi sopivaksi, kuin vasta jälkikäteen. Sen vuoksi on vaikea arvioida yksinomaan huviveneisiin tarkoitettujen moottorien osuutta markkinoista.

(Lähde: Rapport ICOMIA 1997)

b) Ovatko yritykset ja moottorien markkinat keskittyneet yhteisön tietylle maantieteelliselle alueelle-

Jos tarkastellaan huviveneiden valmistusteollisuutta Euroopassa, voidaan sanoa, että se on edustettuna kaikissa jäsenvaltioissa Luxemburgia lukuun ottamatta ja että se työllistää yhteensä 90 502 henkilöä 14 373 valmistusyksikössä. Se on kuitenkin suurelta osin keskittynyt muutamaan jäsenvaltioon. Eniten yrityksiä on Ranskassa (3 000 yksikköä), Alankomaissa (1 525 yksikköä), Saksassa (2 500 yksikköä), Yhdistyneessä kuningaskunnassa (3 000 yksikköä), Espanjassa (1 310 yksikköä) ja Italiassa (700 yksikköä).

Moottoreita valmistavien yritysten maantieteellisen sijainnin osalta voidaan todeta, että tämän tyyppistä teollisuutta ei ole viidessä jäsenvaltiossa (Suomi, Kreikka, Irlanti, Luxemburg ja Portugali). Tämä teollisuus on keskittynyt erityisesti Italiaan (40 yritystä), Yhdistyneeseen kuningaskuntaan (20 yritystä), Saksaan (10 yritystä) ja Ranskaan (3 yritystä).

Monet näistä yrityksistä (huviveneet ja/tai moottorit) huolehtivat kuitenkin ainoastaan kyseisten tuotteiden maahantuonnista ja jakelusta ja/tai kokoonpanosta.

(Lähde: ICOMIA ja muut)

c) Millä alueilla yritykset sijaitsevat-

Yleisesti ottaen huviveneiden moottorien valmistus jakautuu kohdassa 2.1.b mainittujen jäsenvaltioiden eri alueille. Ei ole mahdollista mainita kaikkia alueita, joille tämä teollisuus on keskittynyt.

Kuitenkin esimerkiksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa kolme suurinta yritystä sijaitsevat Lancashiren, Dorsetin ja Gloucestershiren alueilla, Ranskassa ne ovat Gironden alueella, Italiassa Lombardiassa ja Emilia e Romagnan alueella ja Alankomaissa Overijsselin ja Zuid-Hollandin alueilla.

Näille alueille ei periaatteessa myönnetä rakennetukia alueellisia ja yhteisön tukia koskevista ohjelmista, eli EAKR:stä.

2.2. Vesiskootterien valmistajat

Vesiskootterien valmistus on kasvamassa nopeasti. Kolme suuryritystä - Bombardier, Kawasaki ja Yamaha - jakaa maailmanmarkkinat; niiden markkinaosuus on yli 95 prosenttia.

Markkinoiden kasvu johtuu erityisesti siitä, että on kehitetty erilaisia vesiskootterityyppejä ja sen myötä niiden käyttö on monipuolistunut. Vuonna 1998 vesiskootterien myynti nousi EU- ja ETA-maissa 10 789 yksikköön. Jäsenvaltioista suurin myynti on Ranskassa, Espanjassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Portugalissa, Pohjoismaissa ja Italiassa. Asukaslukuun verrattuna myynti on suurinta Portugalissa ja Ranskassa. Käytettävissä ei ole tietoja siitä, kuinka monta henkeä ala työllistää ja kuinka monta yritystä alalla toimii, mukaan luettuna pk-yritykset.

3. Mitä yritysten on tehtävä noudattaakseen ehdotusta-

Kuten edellä 1 kohdassa todetaan, tällä ehdotuksella muutetaan joitakin voimassa olevia säännöksiä (huviveneiden ja vesiskootterien valmistusta koskevia) ja annetaan joitakin uusia säännöksiä (huviveneiden ja vesiskootterien moottorien päästöjä koskevia).

Huviveneiden ja vesiskootterien valmistuksen osalta direktiivissä annetaan valmistajille aiempaa paremmat mahdollisuudet valita sertifiointimenettely, kun ne osoittavat veneiden olevan vaatimusten mukaisia. Valmistajat voivat harkintansa mukaan käyttää erilaisia tekniikkoja tuotteidensa arvioimiseen tai arvioituttamiseen.

Päästörajoitusten osalta ehdotuksessa määritellään kuitenkin:

- käyttäjien ja ulkopuolisten henkilöiden terveyden sekä ympäristön suojelua koskevat olennaiset vaatimukset, joiden mukaisia yhteisön markkinoille saatettavien huviveneiden moottorien ja vesiskootterien on oltava. Tästä syystä kyseisille säännöksille on määrätty eri täytäntöönpanoajat (sen mukaan, mitä vaikeuksia niiden täytäntöönpanolle on todettu). Vaatimuksista tehdään yhdenmukaistetut standardit; eurooppalaiset standardointijärjestöt (CEN/CENELEC) laativat standardit, ja niiden soveltaminen on vapaaehtoista.

- vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt, jotka on mukautettu katettaviin riskeihin, toisin sanoen moottorien päästörajoituksiin. Vaikka pakokaasupäästöjen valvonnassa edellytetään kolmannen osapuolen osallistumista, melupäästöjen osalta on esitetty vertailuvenejärjestelmän käyttöä, jotta testejä ei tarvitsisi toistaa. Mikäli valmistaja käyttää kyseistä järjestelmää, vaatimustenmukaisuuden arviointi on ainoastaan hänen vastuullaan ilman kolmannen osapuolen mukaantuloa.

4. Mitkä ovat ehdotuksen todennköiset vaikutukset

a) työllisyyteen-

Koska direktiiviin 94/25/EY tehtävät muutokset koskevat lähinnä sen soveltamisalan laajentamista vesiskoottereihin ja päästöihin, direktiiviehdotuksella ei todennäköisesti ole merkittävää vaikutusta työllisyyteen. Ehdotuksessa vahvistetaan vesiskootterien valmistusta koskevat olennaiset vaatimukset ja toisaalta myös päästörajoitukset, joita moottorien on vastattava.

Voimassa olevia vesiskootterien valmistusvaatimuksia voidaan soveltaa tällaisiin uusiin tuotteisiin ilman suuria muutoksia ja samoin kuin huviveneiden kohdalla, niiden valmistuksessa on noudatettava yhdenmukaistettuja valmistusstandardeja. Päästöjen osalta valmistus on kuitenkin mukautettava uuteen tekniikkaan.

Tämän ei pitäisi periaatteessa luoda uusia työtehtäviä ja siten uusia työpaikkoja. Työpaikkoja saattaa syntyä kysynnän kasvaessa, minkä aiheuttaa joko markkinakehitys tai kuluttajien suurempi luottamus tällaisiin tuotteisiin.

b) investointeihin ja uusien yritysten perustamiseen-

Periaatteessa tällä direktiiviehdotuksella ei ole suoraa vaikutusta uusien yritysten perustamiseen. Sen sijaan investoinneissa on otettava huomioon käyttöön otettava uusi tekniikka, jotta säädettyjä päästörajoituksia voidaan noudattaa. Käytettävissämme olevien tietojen perusteella näyttää siltä, että valmistajat ovat sopeuttamassa valmistustekniikkaansa direktiivin linjojen suuntaisesti eli muutoksia on jo tekeillä. Lisäksi kun otetaan huomioon siirtymäajat, uusia säännöksiä aletaan soveltaa asteittain ilman merkittäviä negatiivisia vaikutuksia.

c) yritysten kilpailukykyyn-

Mukautuminen uusiin vaatimuksiin, sikäli kuin se on tarpeellista edellä mainittujen vapaaehtoisten toimenpiteiden jälkeen, samoin laatuperiaatteiden seuranta (rajoitukset ja vaatimustenmukaisuuden arviointi) aiheuttavat aluksi ylimääräisiä kustannuksia.

Jos muutokset kuitenkin toteutetaan asteittain ja sopivan ajan kuluessa, yritykset hyötyvät rationalisoinnin vaikutuksista, kun se on toteutettu.

Sääntelyjärjestelmien yhdenmukaistaminen vähentää kustannuksia, jotka johtuvat olemassa olevien tai mahdollisesti luotavien sääntelyjärjestelmien erilaisuudesta. Koko yhteisön laajuiset markkinat tuovat myös mittakaavaetuja. Yleisesti ottaen nämä edut tunnustetaan kaikkien yhdenmukaistamistoimien yhteydessä (ks. KOM(96)520 "Yhtenäismarkkinoiden vaikutus ja tehokkuus") samoin kuin Eurooppa-neuvoston Helsingissä 10.-11. joulukuuta 1999 pidetyn kokouksen päätelmissä.

Vaikka on totta, että yritykset kohtaavat kovempaa kilpailua sekä yhteisön sisältä että sen ulkopuolelta, edellä mainitut ehdotuksen vaikutukset parantavat kuitenkin yhteisön yritysten kansainvälistä kilpailukykyä.

Kun yhteisönlaajuinen lainsäädäntö on hyväksytty, yhteisö voi käyttää sitä kansainvälisissä neuvotteluissa, jotka koskevat Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa tehdyn vastavuoroista tunnustamista koskevan sopimuksen (MRA) laajentamista kattamaan direktiivin 94/25/EY säännökset, ja siten parantaa eurooppalaisen teollisuuden mahdollisuuksia päästä yhteisön ulkopuolisten maiden markkinoille.

5. Sisältyykö ehdotukseen toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on ottaa huomioon pienten ja keskisuurten yritysten erityistarpeet-

Ehdotuksessa säädetään pk-yrityksiin sovellettavista erityistoimenpiteistä, joiden tarkoituksena on nimenomaan ottaa huomioon pk-yritysten tarpeet, toisin sanoen menettelyjen joustavuudesta byrokratian poistamiseksi ja/tai keventämiseksi.

Direktiivissä säädetään pelkästään olennaisista vaatimuksista, jotka muutetaan vapaaehtoisten yhdenmukaistettujen standardien muotoon, mikä merkitsee soveltamisen kannalta joustavaa oikeudellista kehystä. Tällaisten yhdenmukaistettujen standardien käyttöönotto tekee varsinkin pk-yrityksille direktiivin noudattamisen helpommaksi.

Lisäksi ehdotuksessa on laajennettu huviveneiden ja vesiskootterien valmistuksen osalta sertifioinnissa käytettyjen menettelyjen valikoimaa, ja melupäästöjen osalta direktiivissä luodaan vertailuvenejärjestelmä. Mikäli valmistaja käyttää kyseistä järjestelmää, se voi itse arvioida vaatimustenmukaisuuden omalla vastuullaan ilman kolmannen osapuolen mukanaoloa.

On myös suunniteltu sitä, että direktiivin toimeenpanossa ollaan tiiviissä yhteydessä Euroopan pk-yrityksiä edustavien järjestöjen, erityisesti BEUC:n kanssa, ja jaetaan Eurotietokeskusten kautta hyödyllistä käytännön tietoa yrityksille.

6. Kuuleminen

Direktiiviehdotuksen valmistelun aloittamisesta lähtien vuonna 1997 komissio on eri valmisteluasiakirjojen välityksellä ottanut huomioon alat, joita asia koskee. Neljässä kuulemiskokouksessa on tarkasteltu valmisteluasiakirjoja. Lisäksi varsinkin viimeisestä versiosta on toteutettu kirjallisia kuulemisia.

Seuraavia liittoja ja järjestöjä on kuultu:

a) Valmistajat

- ICOMIA (International Council of Marine Industry Associations)

- IMEC ( ICOMIA Marine Environment Committee)

- EUROMOT (European Association of Internal Combustion Engine Manufacturers).

b) Käyttäjät

- EBA (European Boating Association).

c) Muut

- CEN (Euroopan standardointikomitea)

- RSG (Recreational craft Sectoral Group).

Lisäksi monet kansalliset liitot ovat ilmaisseet ehdotusta koskevan kantansa.

Asiaan liittyvät tahot ovat samaa mieltä siitä, että on tarpeen yhdenmukaistaa olemassa olevat säännökset direktiivin avulla. Keskustelun jälkeen tahot ovat kannattaneet ehdotuksessa esitettyjä periaatteita, erityisesti vertailuvenejärjestelmän lisäämistä, sillä se tarjoaa melupäästöjen osalta valmistajalle yksinkertaistetun sertifiointijärjestelmän.