EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 01999F0130(06)-20070701
Council act of 3 December 1998 laying down the staff regulations applicable to Europol employees (1999/C 26/07)
Consolidated text: Neuvoston säädös , annettu 3 päivänä joulukuuta 1998, Europolin henkilöstösääntöjen vahvistamisesta (1999/C 26/07)
Neuvoston säädös , annettu 3 päivänä joulukuuta 1998, Europolin henkilöstösääntöjen vahvistamisesta (1999/C 26/07)
1999F0130 — FI — 01.07.2007 — 008.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.
|
▼C1 NEUVOSTON SÄÄDÖS, annettu 3 päivänä joulukuuta 1998, Europolin henkilöstösääntöjen vahvistamisesta (1999/C 26/07) (EYV C 026, 30.1.1999, p.23) |
Muutettu:
Oikaisu
|
Oikaisu, EYV C 006, 9.1.2002, s. 15 (99F0/30) |
▼C1
NEUVOSTON SÄÄDÖS,
annettu 3 päivänä joulukuuta 1998,
Europolin henkilöstösääntöjen vahvistamisesta
(1999/C 26/07)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen perusteella Euroopan poliisiviraston perustamisesta tehdyn yleissopimuksen (Europol-yleissopimus) ( 1 ),
ottaa huomioon hallintoneuvoston lausunnon,
sekä katsoo, ettäneuvoston on yksimielisesti annettava Europolin henkilökuntaan sovellettavat henkilöstösäännöt,
ON ANTANUT SEURAAVAT HENKILÖSTÖSÄÄNNÖT:
|
Europolin henkilöstösäännöt |
|
|
1 OSASTO: |
Yleiset säännökset |
|
2 OSASTO: |
Europolin työntekijät |
|
1 luku: |
Yleiset säännökset |
|
2 luku: |
Oikeudet ja velvollisuudet |
|
3 luku: |
Palvelukseen ottamista koskevat ehdot |
|
4 luku: |
Työehdot |
|
5 luku: |
Palkkaus ja kulujen korvaaminen |
|
6 luku: |
Sosiaaliturvaetuudet |
|
A jakso: |
Sairaus- ja tapaturmavakuutus |
|
B jakso: |
Vakuutus työkyvyttömyyden ja kuolemantapauksen varalta |
|
C jakso: |
Eläke ja eroraha |
|
D jakso: |
Työkyvyttömyys- ja henkivakuutusjärjestelmän sekä eläkejärjestelmän rahoittaminen |
|
E jakso: |
Eläkkeen määrän laskeminen |
|
F jakso: |
Etuuksien maksaminen |
|
G jakso: |
Europolin sijaantulo |
|
7 luku: |
Liiallisina tai liian vähäisinä suoritetut etuudet |
|
8 luku: |
Kurinpitoseuraamukset |
|
9 luku: |
Muutoksenhaku |
|
10 luku: |
Palvelussuhteen päättyminen |
|
3 OSASTO: |
Paikalliset työntekijät |
|
3A OSASTO: |
Kolmannessa maassa työskentelevät työntekijät |
|
4 OSASTO: |
Siirtymäsäännökset |
|
5 OSASTO: |
Voimaantulo |
|
Liite 1: |
Europolin toimet |
|
Liite 2: |
Valintamenettelyt |
|
Liite 3: |
Ylityötuntien korvaaminen vapaana ja palkkana |
|
Liite 4: |
Lomat |
|
Liite 5: |
Palkkaus ja kulukorvaukset |
|
Liite 6: |
Eläkejärjestelmä |
|
Liite 7: |
Henkilöstökomitean, työkyvyttömyyslautakunnan ja kurinpitolautakunnan kokoonpano ja menettelytavat |
|
Liite 8: |
►M7 Johtajaa ja apulaisjohtajia koskevat erityissäännökset ◄ |
|
Liite 9: |
Kolmannessa maassa työskenteleviin työntekijöihin sovellettavat erityiset ja poikkeussäännökset |
|
Liite 10: |
Varainhoidon valvojaa, avustavaa varainhoidon valvojaa tai avustavia varainhoidon valvojia sekä varainhoidon valvojan toimistossa työskentelevää henkilöstöä koskevat erityissäännökset |
|
Liite 11: |
Hallintoneuvoston sihteeriä ja hallintoneuvoston sihteeristössä työskentelevää henkilöstöä koskevat erityissäännökset |
1 OSASTO
YLEISET SÄÄNNÖKSET
1 artikla
▼C1
1. Näitä henkilöstösääntöjä sovelletaan Europolin palvelukseen sopimuksella otettuun henkilöstöön. Tähän henkilöstöön kuuluvat:
— Europolin työntekijät, jotka ovat yksinomaan Europol-yleissopimuksen 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuista toimivaltaisista viranomaisista palvelukseen otettuja työntekijöitä sekä työntekijöitä, jotka voidaan ottaa palvelukseen joko näistä viranomaisista tai muualta, ja
— paikalliset työntekijät, siltä osin kuin heidät on nimenomaisesti mainittu näisää henkilöstösäännöissä.
2. Henkilösääntöjä sovelletaan myös Europolin johtajaan ja apulaisjohtajiin, sanotun rajoittamatta Europol-sopimuksen soveltamista, ja sikäli kuin liitteessä 8, jossa vahvistetaan johtajaa ja apulaisjohtajia koskevat erityissäännökset, ei toisin määrätä.
3. Henkilöstösääntöjä sovelletaan myös Europolin varainhoidon valvojaan, avustavaan varainhoidon valvojaan tai avustaviin varainhoidon valvojiin sekä varainhoidon valvojan toimistossa työskentelevään henkilöstöön, tämän kuitenkaan rajoittamatta Europol-yleissopimuksen tai Europolin talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen soveltamista, ja jollei liitteessä 10, jossa vahvistetaan varainhoidon valvojaa, avustavaa varainhoidon valvojaa tai avustavia varainhoidon valvojia sekä varainhoidon valvojan toimistossa työskentelevää henkilöstöä koskevat erityissäännökset, toisin määrätä.
4. Henkilöstösääntöjä sovelletaan myös Europolin hallintoneuvoston sihteeriin ja hallintoneuvoston sihteeristössä työskentelevään henkilöstöön, tämän kuitenkaan rajoittamatta Europol-yleissopimuksen soveltamista, ja jollei liitteessä 11, jossa vahvistetaan hallintoneuvoston sihteeriä ja hallintoneuvoston sihteeristössä työskentelevää henkilöstöä koskevat erityissäännökset, toisin määrätä.
2 artikla
1. Näissä henkilöstösäännöissä ”Europolin työntekijöillä” tarkoitetaan liitteessä I olevien toimien luetteloon kuuluviin toimiin otettua henkilöstöä, lukuun ottamatta paikallisia työntekijöitä.
Kunkin toimen osalta vahvistetaan, voidaanko se täyttää yksinomaan Europol-yleissopimuksen 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuista toimivaltaisista viranomaisista palvelukseen otetulla työntekijällä vai voidaanko siihen ottaa myös muu työntekijä.
Sellaiseen toimeen valittavalle työntekijälle, joka voidaan täyttää yksinomaan toimivaltaisista viranomaisista palvelukseen otetulla työntekijällä, voidaan kyseisen toimen osalta tarjota vain väliaikaista sopimusta 6 artiklan mukaisesti.
2. Europol arvioi hallintoneuvoston hyväksymällä tavalla toimet niihin liittyvien tehtävien luonteen ja tärkeyden mukaan sekä ottaen huomioon tehtävän edellyttämän ammattitaidon tason ja asiaankuuluvan ammattikokemuksen.
Toimien lukumäärä ja palkkaluokat vahvistetaan vuosittain talousarvion liitteessä.
3 artikla
Näissä henkilöstösäännöissä ”paikallisilla työntekijöillä” tarkoitetaan henkilöstöä, joka on otettu palvelukseen paikallisen lainsäädännön mukaisesti ruumiillisen työn tekijöiksi tai avustaviin tehtäviin ja joka on osoitettu sellaisiin toimiin, jotka on liitteessä 1 olevassa toimien luettelossa merkitty tällaisiksi.
4 artikla
Europoliin perustetaan henkilöstökomitea, joka hoitaa näissä henkilöstösäännöissä sille määrättyjä tehtäviä. Henkilöstökomitean kokoonpano ja menettelysäännöt vahvistetaan liitteessä 7.
Kaikilla työntekijöillä on oikeus äänestää vaaleissa ja asettua ehdolle henkilöstökomiteaa valittaessa.
5 artikla
Työntekijöillä on yhdistymisoikeus; he voivat erityisesti olla henkilöstöyhdistysten jäseniä.
2 OSASTO
EUROPOLIN TYÖNTEKIJÄT
1 LUKU
YLEISET SÄÄNNÖKSET
6 artikla
Europolin kaikki työntekijät, riippumatta siitä, valitaanko heidät toimeen, johon voidaan ottaa työntekijä yksinomaan Europol-yleissopimuksen 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuista toimivaltaisista viranomaisista, vai toimeen, johon kyseistä rajoitusta ei sovelleta, otetaan aluksi palvelukseen 1–5 vuoden määräajaksi.
Ensimmäiset sopimukset voidaan uusia. Määräaikaisten työsopimusten kokonaiskesto, työsopimuksen uusiminen mukaan luettuna, voi olla enintään yhdeksän vuotta.
Ainoastaan sellaiseen toimeen valittu työntekijä, johon voidaan ottaa työntekijä muualtakin kuin Europol-yleissopimuksen 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuista toimivaltaisista viranomaisista, voidaan ottaa palvelukseen toistaiseksi sen jälkeen, kun hän on ollut palveluksessa kaksi määräaikaista sopimuskautta ja on hoitanut tehtävänsä erittäin tyydyttävällä tavalla vähintään kuuden vuoden ajan.
Jos Europolin johtaja aikoo tehdä toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia, Europolin hallintoneuvoston on annettava siihen vuosittain lupa. Hallintoneuvosto voi vahvistaa, kuinka monta tällaista sopimusta voidaan enintään tehdä.
7 artikla
1. Europolin johtaja nimittää kunkin työntekijän toimeensa ainoastaan viraston edun huomioon ottaen ja työntekijän kansallisuudesta riippumatta, tämän kuitenkaan rajoittamatta 24 artiklan 1 kohdan soveltamista. Työntekijä voi pyytää siirtoa Europolin sisällä.
2. Työntekijä voidaan määrätä hoitamaan väliaikaisesti tointa, joka kuuluu korkeampaan palkkaluokkaan kuin se, johon hänet on vakinaisesti nimitetty. Hän saa tällaisen väliaikaisen toimeen määräämisen neljännen kuukauden alusta alkaen tasoituskorvauksen, joka on yhtä suuri kuin erotus hänen oman palkkaluokkansa ja -tasonsa mukaisen palkan ja sen palkan välillä, jonka hän saisi väliaikaisen toimensa palkkaluokassa hänelle kuuluvalla tasolla.
8 artikla
1. Europolin palvelukseen otettavien työntekijöiden palkkaluokka ja -taso on mainittava heidän sopimuksissaan.
2. Jos Europolin työntekijä nimitetään toimeen, jonka palkkaluokka on korkeampi kuin sen toimen, johon hänet otettiin palvelukseen, tämä on mainittava varsinaisen sopimuksen lisäksi tehtävässä erillisessä sopimuksessa.
2 LUKU
OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET
9 artikla
Työntekijän on suoritettava tehtävänsä ja toimittava ainoastaan Europolin edun mukaisesti; Europol-yleissopimuksen 30 artiklan 1 kohdan mukaisesti hän ei saa pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta, viranomaiselta, järjestöltä tai henkilöltä Europolin ulkopuolelta.
Työntekijä ei saa ilman johtajan lupaa ottaa vastaan miltään hallitukselta tai muulta Europolin ulkopuoliselta taholta minkäänlaista kunnianosoitusta, kunniamerkkiä, suosionosoitusta, lahjaa tai palkkiota, paitsi sellaisista palveluksista, jotka hän on suorittanut ennen nimittämistään taikka asepalveluksen tai muun kansallisen palvelun suorittamista varten annetun virkavapauden aikana ja tällaisten palvelusten johdosta.
10 artikla
Työntekijää sitovat Europol-yleissopimuksen 31 ja 32 artiklan määräyksissä sekä kaikissa kyseiseen yleissopimukseen perustuvissa säädöksissä vahvistetut pidättymistä ja luottamuksellisuutta koskevat säännökset.
Työntekijän, joka haluaa harjoittaa toimen hoitamiseen kuulumatonta toimintaa, riippumatta siitä, saako hän siitä palkkion, tai suorittaa Europolin ulkopuolisen toimeksiannon, on saatava siihen johtajalta lupa. Lupaa ei saa myöntää, jos toiminta tai toimeksianto on sellainen, että se vaarantaisi työntekijän riippumattomuuden tai olisi haitaksi Europolin toiminnalle.
11 artikla
Europolin työntekijän on käyttäydyttävä yksityiselämässään siten, ettei se häiritse hänen toimeensa kuuluvien tehtävien hoitamista eikä ole Europolille haitaksi.
12 artikla
Jos työntekijä joutuu tehtäviään hoitaessaan päättämään sellaisen asian käsittelystä tai lopputuloksesta, jossa hänellä on henkilökohtainen etu, hänen on ilmoitettava tästä johtajalle.
13 artikla
Työntekijän, joka on ehdolla vaalilla täytettävään julkiseen tehtävään, on pyydettävä virkavapautta henkilökohtaisten syiden perusteella enintään kolmen kuukauden ajaksi.
Europolin johtaja arvioi tällaiseen tehtävään valitun työntekijän aseman. Johtajan on tehtävän merkitys ja siihen kuuluvat velvollisuudet huomioon ottaen päätettävä, voiko työntekijä jatkaa toimeensa kuuluvien tehtävien hoitamista vai onko hänen pyydettävä virkavapautta henkilökohtaisten syiden perusteella. Jälkimmäisessä tapauksessa virkavapauden kesto on sama kuin toimikausi tehtävässä, johon työntekijä on valittu. Jos kyseisellä henkilöllä on määräaikainen sopimus, virkavapautta voidaan myöntää ainoastaan sopimuksen jäljellä olevaksi ajaksi.
14 artikla
Työntekijä ei saa ilman johtajan lupaa yksin eikä yhdessä muiden kanssa julkaista eikä antaa julkaistavaksi tekstiä, joka koskee Europolin toimintaa. Lupa voidaan evätä ainoastaan, jos suunniteltu julkaiseminen saattaa vaarantaa Europolin etuja.
15 artikla
Kaikki oikeudet työntekijän tehtäviään hoitaessaan tekemiin kirjallisiin tai muihin töihin kuuluvat Europolille.
16 artikla
Työntekijän on asuttava asemapaikassaan tai sellaisen välimatkan päässä siitä, ettei välimatka häiritse hänen tehtäviensä asianmukaista hoitamista.
17 artikla
Työntekijän on asemastaan riippumatta avustettava esimiehiään ja annettava heille neuvoja; työntekijä vastaa hänelle annettujen tehtävien suorittamisesta.
Työntekijä, joka on saanut tehtäväkseen vastata viraston jonkin yksikön toiminnasta, on vastuussa esimiehilleen hänelle myönnetystä toimivallasta ja antamiensa määräysten täytäntöönpanosta. Työntekijän alaisten henkilökohtainen vastuu ei millään tavoin vapauta kyseistä työntekijää hänelle kuuluvasta vastuusta.
Jos työntekijä katsoo, että jokin hänelle annettu määräys on sääntöjenvastainen tai että se todennäköisesti aiheuttaa vakavaa haittaa, hänen on ilmoitettava tästä lähimmälle esimiehelleen tarvittaessa kirjallisesti. Jos työntekijän esimies tämän jälkeen vahvistaa määräyksen kirjallisesti, työntekijän on pantava se täytäntöön, paitsi jos määräys on rikoslain tai asiaan kuuluvien turvallisuussääntöjen vastainen. Työntekijä voi 22 artiklan mukaisesti myös pyytää johtajalta päätöstä asiassa.
Rikoksesta syytetyn työntekijän on välittömästi ilmoitettava tästä Europolin johtajalle.
18 artikla
Työntekijää voidaan vaatia korvaamaan kokonaan tai osittain Europolin kärsimä vahinko, joka johtuu hänen tehtäviään hoitaessaan tai niiden yhteydessä tekemästään vakavasta virheestä.
Johtaja tekee asiasta perustellun päätöksen 96 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.
Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella on rajoittamaton toimivalta tätä säännöstä koskevissa riita-asioissa.
19 artikla
Työntekijän nauttimat erioikeudet ja vapaudet myönnetään ainoastaan Europolin edun vuoksi. Ellei toimipaikkaa koskevasta sopimuksesta eikä erioikeuksista ja vapauksista tehdystä pöytäkirjasta muuta johdu, työntekijät eivät ole vapautettuja yksityisistä velvoitteistaan eivätkä voimassa olevien lakien ja järjestysmääräysten noudattamisesta.
Jos erioikeudet ja vapaudet on riitautettu, asianomaisen työntekijän on välittömästi ilmoitettava tästä johtajalle.
20 artikla
Europol avustaa työntekijää erityisesti oikeudellisissa toimenpiteissä sellaista henkilöä vastaan, joka uhkaa, loukkaa, solvaa tai herjaa työntekijää tai hänen perheensä jäsentä tai hyökkää heitä vastaan tai vahingoittaa heidän omaisuuttaan työntekijän aseman tai tehtävien vuoksi.
Europol korvaa työntekijälle tällaisissa tapauksissa aiheutuneet vahingot sillä edellytyksellä, että työntekijä ei ole aiheuttanut vahinkoa tahallisesti tai törkeästä tuottamuksesta eikä voi saada korvausta vahingon aiheuttajalta.
21 artikla
Europol suhtautuu myönteisesti työntekijän ammatilliseen ja muuhun täydennyskoulutukseen, jos siitä ei aiheudu haittaa viraston asianmukaiselle toiminnalle ja jos se on Europolin edun mukaista.
Tällainen täydennyskoulutus otetaan huomioon myös urakehityksessä.
22 artikla
Työntekijä voi tehdä hakemuksia Europolin johtajalle.
Näiden henkilöstösääntöjen mukaisesti tehty yksittäistä henkilöä koskeva päätös on annettava viipymättä kirjallisesti tiedoksi asianomaiselle työntekijälle. Työntekijälle vastainen päätös on perusteltava.
23 artikla
Työntekijää koskeva henkilökansio sisältää:
a) kaikki työntekijän asemaa koskevat asiakirjat ja kaikki hänen pätevyyttään, tehokkuuttaan ja käytöstään koskevat raportit,
b) työntekijän kyseisten asiakirjojen osalta esittämät huomautukset.
Asiakirjat on kirjattava, numeroitava ja arkistoitava juoksevasti; Europol ei voi esittää perusteeksi edellä a alakohdassa tarkoitettuja asiakirjoja eikä vedota niihin työntekijää vastaan, ellei niitä ole annettu hänelle tiedoksi ennen niiden arkistointia.
Asiakirjan tiedoksiantamisen katsotaan tapahtuneen työntekijän allekirjoituksella tai, jos tämä ei ole mahdollista, kirjatun kirjeen lähettämisellä.
Kustakin työntekijästä saa olla vain yksi henkilökansio. Työntekijällä on oikeus, myös palvelussuhteensa päätyttyä, tutustua kaikkiin henkilökansiossaan oleviin asiakirjoihin.
Henkilökansio on luottamuksellinen, ja siihen voi tutustua ainoastaan hallinnon tiloissa. Se toimitetaan kuitenkin Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle, jos tuomioistuimessa tulee vireille työntekijää koskeva asia.
Hallintoneuvosto vahvistaa johtajan ehdotuksen perusteella, jonka tämä tekee henkilöstökomitean lausunnon saatuaan, yksityiskohtaiset säännöt henkilökansion hallinnasta, sisällöstä ja oikeudesta tutustua siihen, ottaen huomioon 28 päivänä tammikuuta 1981 tehdyssä Euroopan neuvoston yleissopimuksessa vahvistetut periaatteet.
3 LUKU
PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVAT EHDOT
24 artikla
1. Europolin työntekijöitä palvelukseen otettaessa on pyrittävä varmistamaan, että toimielin saa palvelukseensa mahdollisimman päteviä, tehokkaita ja ehdottoman luotettavia henkilöitä. Europolin työntekijöitä valittaessa otetaan huomioon henkilöiden soveltuvuus ja ammattipätevyys sekä varmistetaan kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisten ja Euroopan unionin virallisten kielten riittävä edustus. Europol noudattaa tasa-arvoisten mahdollisuuksien politiikkaa.
2. Henkilö voidaan ottaa Europolin palvelukseen ainoastaan 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja edellyttäen, että hän
a) on jonkin Euroopan unionin jäsenvaltion kansalainen, ja jolla on täydet kansalaisoikeudet,
b) on täyttänyt asevelvollisuutta koskevan lainsäädännön mukaiset velvollisuutensa,
c) täyttää tehtäviensä hoitamisen edellyttämät eettiset vaatimukset,
d) on fyysisesti kykenevä hoitamaan tehtävää, ja
e) osoittaa, että hänellä on perusteellinen kielitaito yhdessä Euroopan unionin virallisista kielistä ja tehtäviensä hoitamiseen riittävä kielitaito toisessa näistä kielistä.
3. Ennen Europolin toimeen hakeneen henkilön nimittämistä on kansallisessa hyväksymismenettelyssä varmistettava, että kyseisen henkilön toimeen nimittäminen on työntekijöiden työkomennukselle lähettämistä, virkavapaata tai väliaikaista siirtoa koskevien kansallisten määräysten mukainen. Kyseinen jäsenvaltio määrittelee tämän menettelyn yksityiskohdat. ►M3 Europol voi jonkin jäsenvaltion pyynnöstä tehdä kahdenkeskisiä sopimuksia tämän jäsenvaltion kanssa näitä menettelyjä koskevasta hallinnollisesta yhteistyöstä. ◄
4. Europolin työntekijöitä palvelukseen otettaessa noudatettava valintamenettely vahvistetaan näiden henkilöstösääntöjen liitteessä 2.
25 artikla
Ennen koeajan ensimmäisen kuukauden loppua ja sopimusta uusittaessa Europolin työntekijän on käytävä Europolin nimeämän lääkärin suorittamassa lääkärintarkastuksessa, jotta Europol voi varmistua siitä, että hän täyttää 24 artiklan 2 kohdan d alakohdan edellytykset.
Mahdollisuutta lääkärintarkastuksessa käyntiin ennen palvelussopimuksen tekoa Europolin kanssa tarjotaan ehdokkaille sillä edellytyksellä, että tarkastus suoritetaan heidän omalla kustannuksellaan.
Jos ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun lääkärintarkastuksen perusteella annettu lääkärinlausunto on kielteinen, hakija voi pyytää kahdenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun Europol on ilmoittanut hänelle lausunnosta, että hänen tapauksensa saatetaan työkyvyttömyyslautakunnan käsiteltäväksi lopullista päätöstä varten. Työkyvyttömyyslautakunta kuulee alkuperäisen kielteisen lausunnon antanutta lääkäriä. Hakija voi toimittaa työkyvyttömyyslautakunnalle valitsemansa lääkärin antaman lausunnon.
26 artikla
Europolin työntekijälle voidaan asettaa enintään kuuden kuukauden koeaika. Koeaikaa ei voida asettaa, kun sopimus uusitaan 6 artiklan mukaisesti.
Jos Europolin työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi vähintään kuukauden ajan estynyt hoitamasta tehtäviään koeaikana, johtaja voi pidentää hänen koeaikaansa vastaavasti.
Viimeistään kuukautta ennen koeajan päättymistä laaditaan raportti Europolin työntekijän pätevyydestä hoitaa hänen toimeensa kuuluvia tehtäviä sekä hänen käytöksestään ja tehokkuudestaan viraston palveluksessa. Tämä raportti annetaan tiedoksi kyseiselle henkilölle, jolla on oikeus esittää sitä koskevat huomautuksensa kirjallisesti. Europolin työntekijä, joka ei ole osoittanut suoriutuneensa tehtävistään asianmukaisesti, siten, että hänet voidaan nimittää toimeen, irtisanotaan.
Jos koeajalla olevan Europolin työntekijän tehtävissä suoriutuminen osoittautuu selvästi riittämättömäksi, raportti voidaan laatia milloin tahansa koeajan kuluessa. Tämä raportti annetaan tiedoksi kyseiselle henkilölle, jolla on oikeus esittää sitä koskevat huomautuksensa kirjallisesti. Johtaja voi tämän raportin perusteella päättää irtisanoa Europolin työntekijän ennen koeajan päättymistä kuukauden irtisanomisajan jälkeen; palvelusaika saa kuitenkin kestää enintään tavanomaisen koeajan.
Europolin työntekijällä, joka on irtisanottu, on oikeus korvaukseen, joka vastaa kolmasosaa hänen peruspalkastaan kultakin koeaikakuukaudelta, jona hän on ollut palveluksessa.
27 artikla
Europolin työntekijä otetaan palvelukseen tointa koskevan palkkaluokan ensimmäiselle tasolle. Johtaja voi kuitenkin kyseistä tointa koskevan työmarkkinatilanteen tai toimeen valitun henkilön koulutuksen ja erityiskokemuksen huomioon ottaen päättää, että työntekijä saa enintään kyseisen palkkaluokan viidennen tason mukaisen palkan.
Jos työntekijän sopimus uusitaan ja hänet nimitetään aiemman sopimuksensa mukaiseen palkkaluokkaan, hän säilyttää vähintään ensimmäisen sopimuksensa mukaisesti saamansa tason. Jos työntekijä nimetään korkeampaan palkkaluokkaan, hän saa kyseisen palkkaluokan seuraavan tason.
28 artikla
Johtajaa ja apulaisjohtajia lukuun ottamatta laaditaan kunkin työntekijän pätevyydestä, tehokkuudesta ja käytöksestä viraston palveluksessa vähintään kerran vuodessa raportti.
Tämä raportti annetaan tiedoksi työntekijälle. Hänellä on oikeus esittää siitä aiheellisiksi katsomansa huomautukset. ►M3 Europol voi jonkin jäsenvaltion pyynnöstä tehdä kahdenkeskisiä sopimuksia tämän jäsenvaltion kanssa arviointimenettelyjä koskevasta hallinnollisesta yhteistyöstä. ◄
29 artikla
Johtaja voi arvioinnin perusteella ja ottaen huomioon kyseisen työntekijän suoriutumisen tehtävissään myöntää enintään kahden palkkaluokan tason korotuksen joka toinen vuosi. Opetustehtävät, jotka liittyvät 21 artiklan mukaiseen ammatilliseen ja muuhun täydennyskoulutukseen, otetaan tässä arvioinnissa huomioon. Hallintoneuvosto vahvistaa johtajan tekemästä ehdotuksesta, jonka tämä tekee henkilöstökomitean lausunnon saatuaan, muut arviointimenettelyä koskevat yksityiskohdat.
Jos ylempää tasoa ei myönnetä kyseisen työntekijän tehottomuuden vuoksi, työntekijä voi pyytää, että päätöstä arvioitaisiin uudelleen kuuden kuukauden kuluttua sen tekemisestä.
4 LUKU
TYÖEHDOT
30 artikla
Työtehtävässä toimivan työntekijän on aina oltava Europolin käytettävissä.
Tavanomainen viikoittainen työaika on kuitenkin 40 tuntia, ja johtaja määrittää päivittäisen työajan. Johtaja voi näissä rajoissa henkilöstökomitean lausunnon saatuaan vahvistaa työajat ja työaikajärjestelyt tietyille erityistehtäviä hoitaville työntekijäryhmille.
Lisäksi työntekijää voidaan viraston tarpeiden tai turvallisuusmääräysten perusteella vaatia tavanomaisen työajan lisäksi päivystämään joko työpaikalla tai kotonaan. Europol vahvistaa tämän kohdan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt henkilöstökomiteaa kuultuaan.
31 artikla
Johtaja voi asianmukaisesti perustellun pyynnön johdosta antaa työntekijälle luvan hoitaa tehtäviään osa-aikaisesti. Lupaa ei myönnetä, jos johtaja katsoo, että lupa osa-aikatyöhön aiheuttaisi haittaa Europolin eduille.
Työntekijän, jolla on lupa hoitaa tehtäviään osa-aikaisesti, on johtajan vahvistamalla tavalla kuukausittain työskenneltävä sovittu osa tavanomaisesta työajasta.
32 artikla
Edellä 31 artiklassa tarkoitettu lupa myönnetään työntekijän pyynnöstä ja enintään vuodeksi. Lupa voidaan kuitenkin uusia samoin edellytyksin. Työntekijän on tehtävä pyyntö luvan uusimiseksi viimeistään kuukautta ennen sen ajanjakson päättymistä, joksi lupa on myönnetty.
Jos ne syyt, joiden vuoksi lupa on myönnetty, eivät enää ole olemassa, johtaja voi ilmoittamalla asiasta kuukautta etukäteen peruuttaa luvan ennen sen ajanjakson päättymistä, joksi se on myönnetty.
Johtaja voi peruuttaa luvan myös kyseisen työntekijän pyynnöstä.
Työntekijällä on oikeus saada vastaava prosenttiosuus palkastaan siltä ajalta, jona hänellä on lupa osa-aikatyöhön. Hän saa kuitenkin edelleen täysimääräistä huollettavana olevasta lapsesta maksettavaa lisää ja täysimääräistä koulutuslisää. Sairaus-, tapaturma-, ammattitauti-, työttömyyskassa- ja eläkejärjestelmään suoritettavat maksut lasketaan sen kokonaisperuspalkan perusteella, jonka työntekijä olisi saanut täysiaikaisesti työskennellessään.
Kun työntekijälle on annettu lupa hoitaa tehtäviään osa-aikaisesti, hänen vuosilomapäiviensä määrä vähennetään vastaavasti kyseisen osa-aikatyön ajalta. Vähennettävistä päivistä otetaan huomioon ainoastaan kokonaiset päivät.
33 artikla
Työntekijää voidaan vaatia tekemään ylitöitä ainoastaan kiireellisissä tapauksissa tai työmäärän ollessa poikkeuksellisen suuri; yötyöhön sekä työhön sunnuntaisin tai yleisinä vapaapäivinä voidaan antaa lupa ainoastaan johtajan vahvistamaa menettelyä noudattaen. Työntekijällä teetettävien ylityötuntien kokonaismäärä saa olla enintään 150 tuntia kuuden kuukauden jakson aikana. Tästä määrästä voidaan poiketa johtajan tekemällä päätöksellä, jonka tämä tekee henkilöstökomitean lausunnon saatuaan ja joka riippuu siitä, annetaanko työstä korvaus palkkana vai vapaana.
Kuten liitteessä 3 vahvistetaan, työntekijällä on oikeus saada tekemästään ylityöstä korvauksena vapaata, tai palkkaa silloin kun viraston tarpeiden vuoksi ei ole mahdollista myöntää vapaata sitä kuukautta seuraavien kahden kuukauden aikana, jona ylityö tehtiin.
34 artikla
Työntekijä, jonka edellytetään työskentelevän säännöllisesti öisin, lauantaisin, sunnuntaisin tai yleisinä vapaapäivinä, on oikeus saada erityinen lisä Europolin vaatimasta vuorotyöstä, joka perustuu viraston tarpeiden tai turvallisuusmääräysten mukaisiin vaatimuksiin ja jonka Europol katsoo luonteeltaan säännölliseksi ja pysyväksi.
Hallintoneuvosto määrittää johtajan ehdotuksen perusteella, jonka tämä tekee henkilöstökomitean lausunnon saatuaan, ne työntekijäryhmät, joihin kuuluvilla työntekijöillä on oikeus lisään, sekä lisän määrän ja sen myöntämisen edellytykset.
Vuorotyötä tekevän työntekijän tavanomainen työaika ei saa ylittää tavanomaisen työajan perusteella laskettua vuosityöaikaa.
35 artikla
Työntekijä on oikeutettu erityiseen korvaukseen, jos hän joutuu johtajan viraston tarpeiden tai turvallisuusmääräysten vuoksi tekemän päätöksen perusteella päivystämään tavanomaisen työajan ulkopuolella.
Hallintoneuvosto määrittää johtajan ehdotuksen perusteella, jonka tämä tekee henkilöstökomitean lausunnon saatuaan, ne työntekijäryhmät, joihin kuuluvilla työntekijöillä on oikeus korvaukseen, sekä korvauksen määrän ja sen myöntämisen edellytykset.
36 artikla
Työntekijöillä on kalenterivuoden aikana oikeus 30 päivän pituiseen vuosilomaan.
Tämän vuosiloman lisäksi työntekijälle voidaan pyynnöstä myöntää poikkeuksellisesti erityislomaa. Tällaista lomaa koskevat säännöt vahvistetaan liitteessä 4.
37 artikla
Raskaana olevilla naisilla on 36 artiklassa säädettyjen lomien lisäksi lääkärintodistuksen esitettyään oikeus äitiyslomaan, joka alkaa aikaisintaan kuusi viikkoa ennen lääkärintodistukseen merkittyä laskettua synnytyspäivää ja päättyy kymmenen viikon kuluttua synnytyspäivän jälkeen, mutta tällainen loma ei kuitenkaan saa missään tapauksessa olla lyhyempi kuin 16 viikkoa sen alkamisesta lukien.
Työntekijän on oltava äitiyslomalla ainakin kaksi viikkoa ennen synnytystä ja kaksi viikkoa sen jälkeen.
Raskaana olevilla naisilla on oikeus ottaa vapaata ennen synnytystä tehtäviä tutkimuksia varten palkkaansa menettämättä, jos tällaiset tutkimukset on tehtävä työaikana.
38 artikla
1. Työntekijällä, joka osoittaa olevansa kykenemätön hoitamaan tehtäviään sairauden tai tapaturman vuoksi, on ilman eri päätöstä oikeus sairauslomaan. Sairausloma saa olla enintään kolmen kuukauden tai sen ajan pituinen, jonka työntekijä on ollut palveluksessa, sen mukaan kumpi on pidempi. Sairausloma voi jatkua enintään työntekijän sopimuksen päättymisajankohtaan.
Asianomaisen työntekijän on mahdollisimman pian ilmoitettava Europolille kykenemättömyydestään hoitaa tehtäviään sekä ilmoitettava senhetkinen osoitteensa. Työntekijää voidaan vaatia käymään Europolin järjestämässä lääkärintarkastuksessa.
Jos työntekijä on kolmen vuoden aikana sairauslomalla yhteensä yli kaksitoista kuukautta, johtaja voi saattaa asian työkyvyttömyyslautakunnan käsiteltäväksi.
2. Työntekijä voidaan siirtää lomalle Europolin nimeämän lääkärin suorittaman tarkastuksen perusteella, jos se on hänen terveydentilansa vuoksi tarpeen tai jos jollakulla hänen kanssaan samassa taloudessa asuvalla on tarttuva tauti.
3. Edellä 1 kohdassa mainittujen määräaikojen päätyttyä sellaisen työtekijän asema, jonka työsopimusta ei ole päätetty siitä huolimatta, ettei hän kykene palaamaan tehtäviinsä, asetetaan työkyvyttömyyslautakunnan käsiteltäväksi lausuntoa varten. Hän saa työkyvyttömyysajalta täyden palkan siihen asti, kunnes johtaja myöntää hänelle 65 artiklan mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen tai päättää hänen työsopimuksensa.
39 artikla
Työntekijä ei saa olla poissa työstä ilman lähimmältä esimieheltään etukäteen saamaansa lupaa, paitsi jos kyseessä on sairaus tai tapaturma. Asianmukaisesti todettu luvaton poissaolo vähennetään asianomaisen työntekijän vuosilomasta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kurinpitosäännösten mahdollista soveltamista.
40 artikla
Hallintoneuvosto vahvistaa johtajan ehdotuksen perusteella, jonka tämä tekee henkilöstökomitean lausunnon saatuaan, luettelon yleisistä vapaapäivistä.
41 artikla
Europolin työntekijälle voidaan poikkeuksellisesti hänen omasta pyynnöstään myöntää palkatonta virkavapaata pakottavista henkilökohtaisista syistä. Johtaja määrittelee tällaisen virkavapaan pituuden, joka saa olla enintään neljänneksen työntekijän senhetkisestä palveluksessaoloajasta eikä missään tapauksessa pidempi kuin:
— kolme kuukautta, jos työntekijä on ollut palveluksessa alle neljä vuotta,
— kuusi kuukautta kaikissa muissa tapauksissa.
Europolin työntekijän ollessa palkattomalla virkavapaalla hänen jäsenyytensä 56 artiklassa säädetyssä sosiaaliturvajärjestelmässä keskeytetään.
Europolin työntekijä, joka osoittaa, ettei hän voi saada suojaa muusta julkisesta vakuutusjärjestelmästä 56 artiklassa tarkoitettujen riskien varalta, voi anoa viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun palkaton virkavapaa on alkanut, että hän saa edelleen tämän artiklan mukaisen suojan edellyttäen, että hän maksaa puolet 56 artiklassa tarkoitetun suojan edellyttämistä maksuista virkavapaansa aikana; maksun määrä lasketaan hänen viimeisen peruspalkkansa perusteella.
Lisäksi Europolin työntekijä, joka osoittaa, ettei hän voi saada eläkeoikeuksia muun eläkejärjestelmän perusteella, voi pyytää, että hänen eläkeoikeutensa karttuvat koko palkattoman virkavapaan ajan edellyttäen, että hän maksaa kolminkertaisena 78 artiklassa säädetyn määrän; maksujen määrät lasketaan hänen palkkaluokkansa ja -tasonsa mukaisen peruspalkan perusteella.
42 artikla
Europolin työntekijälle, joka kutsutaan suorittamaan ase- tai siviilipalvelusta tai kertausharjoituksiin tai joka kutsutaan uudelleen puolustusvoimien palvelukseen, myönnetään virkavapaata kansallista palvelusta varten; määräajaksi palvelukseen otetun Europolin työntekijän osalta tällainen virkavapaa voi olla enintään hänen työsopimuksensa pituinen.
Ase- tai siviilipalvelukseen kutsutun Europolin työntekijän palkanmaksu keskeytetään. Työntekijä säilyttää oikeutensa vanhuuseläkkeeseen, jos hän ase- tai siviilipalveluksensa suoritettuaan maksaa eläkemaksunsa jälkikäteen.
Kertausharjoituksiin kutsutun tai puolustusvoimien palvelukseen uudelleen kutsutun Europolin työntekijän palkanmaksua jatketaan kertausharjoitusten tai puolustusvoimissa palvelun ajan, mutta hänen palkastaan pidätetään hänen tästä palveluksestaan saamansa palkan määrä.
5 LUKU
PALKKAUS JA KULUJEN KORVAAMINEN
43 artikla
1. Europolin työntekijöiden palkkaus muodostuu peruspalkasta, perhelisistä ja tapauksen mukaan muista lisistä ja korvauksista. Palkka maksetaan Alankomaissa euroina.
2. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, virkamies, joka siirretään johtajan päätöksellä asemapaikkaan, joka on muualla kuin Alankomaissa, voi valita palkkansa maksettavaksi asemamaan valuuttana. Siinä tapauksessa palkkaan, lukuun ottamatta liitteessä 5 olevan 3 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan ja 3 artiklan 2 kohdan mukaisia koulutuslisiä, sovelletaan, sen jälkeen kun näissä henkilöstösäännöissä tai niiden soveltamisesta annetuissa asetuksissa säädetyt pakolliset vähennykset on tehty, korjauskerrointa, ja se lasketaan vastaavan vaihtokurssin perusteella. Johtaja voi asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa antaa suorittaa tämän maksun kokonaan tai osaksi muuna kuin asemamaan valuuttana siten, että palkkauksen ostovoima voidaan säilyttää.
3. Sovellettava korjauskerroin lasketaan johtajan päätöksen mukaisesti siten, että se on joko suurempi, pienempi tai yhtä suuri kuin 100 prosenttia ja vastaa neuvoston Euroopan yhteisöjen virkamiehiin ja muuhun henkilöstöön sovellettavien henkilöstösääntöjen 64 artiklan nojalla viimeksi hyväksymiä korjauskertoimia verrattuina Alankomaissa käytettävään korjauskertoimeen sellaisina kuin ne ovat mahdollisesti muutettuina. Johtajan on viipymättä ilmoitettava Europolin hallintoneuvostolle tämän kohdan nojalla tehdyistä päätöksistä. Jos jonkin tietyn maan osalta korjauskertoimen ja vastaavan vaihtokurssin perusteella mitattujen elinkustannusten vaihtelun kuitenkin todetaan ylittäneen viisi prosenttia viimeisimmän mukauttamisen jälkeen, johtajan on päätettävä väliaikaisista toimenpiteistä korjauskertoimen mukauttamiseksi ja ilmoitettava hallintoneuvostolle asiasta mahdollisimman pian.
44 artikla
Hallintoneuvosto tarkistaa vuosittain Europolin työntekijöiden palkkausta. Tämän tarkistuksen yhteydessä hallintoneuvosto harkitsee, onko palkkauksen mukauttaminen aiheellista Alankomaiden elinkustannuksissa tapahtuneiden muutosten johdosta. Tätä varten otetaan huomioon erityisesti palkkojen mahdolliset muutokset jäsenvaltioiden julkishallinnossa ja Europolin palvelukseenottotarpeet.
Peruspalkkoja sekä lisiä ja korvauksia voidaan mukauttaa palkkatason vuosittaisen tarkistuksen perusteella. Neuvosto päättää asiasta yksimielisesti hallintoneuvoston ehdotuksen pohjalta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastossa määrättyä menettelyä noudattaen.
45 artikla
Kuukausittaiset peruspalkat määritellään ►M2 euroissa ◄ kunkin palkkaluokan ja -tason osalta seuraavan taulukon mukaisesti:
|
|
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
6 |
7 |
8 |
9 |
10 |
11 |
|
1 |
15 394,26 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
2 |
13 823,39 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
3 |
9 487,89 |
9 732,93 |
9 977,99 |
10 241,90 |
10 505,80 |
10 782,24 |
11 057,44 |
11 347,77 |
11 639,94 |
11 947,84 |
12 252,56 |
|
4 |
8 262,62 |
8 482,54 |
8 699,33 |
8 928,67 |
9 158,01 |
9 399,91 |
9 638,68 |
9 893,17 |
10 147,63 |
10 414,69 |
10 681,73 |
|
5 |
6 808,03 |
6 987,10 |
7 163,03 |
7 351,54 |
7 540,05 |
7 741,11 |
7 939,03 |
8 149,53 |
8 356,88 |
8 576,79 |
8 796,72 |
|
6 |
5 834,13 |
5 988,03 |
6 142,00 |
6 305,37 |
6 465,58 |
6 635,24 |
6 804,89 |
6 983,97 |
7 163,03 |
7 351,54 |
7 540,05 |
|
7 |
4 863,32 |
4 992,14 |
5 117,80 |
5 252,90 |
5 387,97 |
5 529,37 |
5 670,73 |
5 821,54 |
5 969,20 |
6 126,29 |
6 283,37 |
|
8 |
4 134,46 |
4 244,42 |
4 351,22 |
4 467,48 |
4 580,56 |
4 699,96 |
4 819,34 |
4 948,16 |
5 073,82 |
5 208,91 |
5 340,85 |
|
9 |
3 644,36 |
3 741,74 |
3 839,15 |
3 939,65 |
4 040,21 |
4 147,02 |
4 253,84 |
4 366,94 |
4 476,94 |
4 596,29 |
4 712,53 |
|
10 |
3 160,54 |
3 245,38 |
3 327,04 |
3 414,99 |
3 499,84 |
3 594,09 |
3 688,33 |
3 785,72 |
3 879,97 |
3 983,66 |
4 084,19 |
|
11 |
3 063,15 |
3 144,84 |
3 223,36 |
3 308,20 |
3 393,01 |
3 484,12 |
3 572,10 |
3 666,35 |
3 760,60 |
3 861,15 |
3 958,50 |
|
12 |
2 431,69 |
2 497,62 |
2 560,45 |
2 626,45 |
2 692,43 |
2 764,67 |
2 836,94 |
2 912,34 |
2 984,59 |
3 063,15 |
3 141,69 |
|
13 |
2 089,21 |
2 145,77 |
2 199,18 |
2 258,88 |
2 315,43 |
2 378,25 |
2 437,95 |
2 503,92 |
2 566,78 |
2 635,88 |
2 701,84 |
46 artikla
1. Perhelisiä ovat:
a) kotitalouslisä,
b) huollettavana olevasta lapsesta maksettava lisä,
c) koulutuslisä.
2. Työntekijöiden, jotka saavat tässä artiklassa tarkoitettuja perhelisiä, on ilmoitettava muualta saadut samanluontoiset lisät; nämä vähennetään liitteessä 5 olevien 1, 2 ja 3 artiklan mukaisesti maksetuista lisistä.
3. Huollettavana olevasta lapsesta maksettava lisä voidaan kaksinkertaistaa johtajan erityisellä perustellulla päätöksellä, joka perustuu lääkärintodistuksiin, joissa vahvistetaan, että kyseisen lapsen henkisen tai ruumiillisen vamman vuoksi lapsesta aiheutuu työntekijälle huomattavia kustannuksia.
4. Jos tällaiset perhelisät maksetaan liitteessä 5 olevien 1, 2 ja 3 artiklan mukaisesti muulle henkilölle kuin työntekijälle, tällaiseen henkilöön sovelletaan tämän artiklan 2 ja 3 kohtaa.
47 artikla
Ulkomaankorvaus on kiinteä korvaus, joka työntekijällä on oikeus saada yhden tai useamman määräaikaisen sopimuksensa keston ajan, ja sen määrä vahvistetaan toimiryhmittäin liitteen 5 mukaisesti. Tämän kauden jälkeen korvausta vähennetään vuosittain 10 prosenttia alkuperäisestä korvauksesta.
48 artikla
Työntekijän kuoltua puoliso tai huollettavana olevat lapset saavat edesmenneen työntekijän palkan kokonaisuudessaan työntekijän kuolinkuukautta seuraavan kolmannen kuukauden loppuun saakka.
Edellä mainittu kausi pidennetään kahteentoista kuukauteen, jos työntekijän kuolema johtuu jostakin 65 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetusta syystä.
Eläkkeensaajan kuollessa näitä säännöksiä sovelletaan edesmenneen työntekijän eläkkeeseen.
49 artikla
Perhelisät, ulkomaankorvaus sekä muut kiinteämääräiset lisät ja korvaukset vahvistetaan liitteessä 5.
50 artikla
Jollei 51—54 artiklasta muuta johdu, työntekijällä on liitteen 5 mukaisesti oikeus saada korvaus sellaisista kohtuullisista kuluista, joita hänelle aiheutuu hänen aloittaessaan tehtävänsä tai tilapäisen muihin tehtäviin siirron tai palvelussuhteen päättymisen yhteydessä, sekä sellaisista kohtuullisista kuluista, joita hänelle aiheutuu hänen hoitaessaan tehtäviään tai niiden vuoksi.
51 artikla
Europolin työntekijällä on oikeus saada korvaus muutosta aiheutuvista kuluista liitteen 5 mukaisesti. Korvaus myönnetään myös, jos työsopimus päättyy koeajan kuluessa, paitsi jos työsuhteen päättyminen johtuu Europolin työntekijälle sopimattomaksi katsottavasta käytöksestä.
52 artikla
Vuokralisää maksetaan liitteen 5 mukaisesti.
53 artikla
Työntekijälle hänen palvelukseen tullessaan aiheutuvat kohtuulliset kulut korvataan liitteessä 5 olevien edellytysten mukaisesti.
54 artikla
Matkakustannusten korvauksesta asemapaikasta lähtöpaikkakunnalle säädetään liitteessä 5.
55 artikla
1. Työntekijäiden palkka maksetaan kunkin kuukauden viidentenätoista päivänä. Palkkasumma pyöristetään ylöspäin lähimpään seuraavaan kokonaiseen rahayksikköön.
2. Jos palkkaa ei makseta täydeltä kuukaudelta, se jaetaan kolmaskymmenesosiin ja
a) jos todellisia maksuun oikeuttavia päiviä on enintään viisitoista, maksettavien kolmaskymmenesosien määrä vastaa maksuun oikeuttavien päivien todellista määrää,
b) jos todellisia maksuun oikeuttavia päiviä on yli viisitoista, maksettavien kolmaskymmenesosien määrä vastaa sellaisten päivien todellisen määrän, joilta palkkaa ei makseta ja luvun kolmekymmentä välistä erotusta.
3. Jos oikeus perhelisiin ja ulkomaankorvaukseen alkaa palvelukseentulopäivän jälkeen, työntekijälle maksetaan niitä sen kuukauden ensimmäisestä päivästä lukien, jona oikeus näihin lisiin ja korvaukseen alkaa. Kun oikeus näihin lisiin ja korvauksiin lakkaa, työntekijälle maksetaan niitä sen kuukauden viimeiseen päivään saakka, jona tämä oikeus lakkaa.
6 LUKU
SOSIAALITURVAETUUDET
A jakso
Sairaus- ja tapaturmavakuutus
56 artikla
1. Työntekijä, hänen puolisonsa, jos tämä ei voi saada samankaltaisia ja yhtä suuria etuuksia minkään muun lakisääteisen järjestelmän mukaan, hänen lapsensa ja muut hänen huollettavanaan olevat liitteessä 5 olevassa 2 artiklassa tarkoitetut henkilöt on vakuutettu sairauden varalta 80 prosentin määrään asti aiheutuneista kuluista niiden sääntöjen mukaisesti, jotka hallintoneuvosto vahvistaa johtajan ehdotuksen perusteella, jonka tämä on tehnyt henkilöstökomitean lausunnon saatuaan. Korvauksen määrä on 85 prosenttia seuraavien terveydenhoitopalveluiden
osalta: käynnit lääkärissä ja lääkärin kotikäynnit, kirurgiset toimenpiteet, sairaalahoito, lääkkeet, röntgentutkimukset, näytteet, laboratoriokokeet ja lääkärin määräämät proteesit lukuun ottamatta hammasproteeseja. Korvaus on 100 prosenttia tuberkuloosin, polion, syövän, mielisairauden ja muiden johtajan päätöksellä yhtä vakaviksi luokiteltujen sairauksien sekä seulontatutkimusten ja synnytykseen liittyvien kulujen osalta. Korvausta ei kuitenkaan makseta 100 prosentin suuruisena, jos kyseessä on ammattitauti tai tapaturma, jonka johdosta on sovellettu 57 artiklaa.
Työntekijä maksaa kolmanneksen järjestelmän edellyttämästä vakuutusmaksusta, mutta maksun määrä voi kuitenkin olla enintään kaksi prosenttia hänen peruspalkastaan.
2. Työntekijä, jonka palvelussuhde päättyy lopullisesti ja joka osoittaa, ettei hän voi kuulua mihinkään muuhun julkiseen sairausvakuutusjärjestelmään, voi pyytää viimeistään palvelussuhteensa lopullista päättymistä seuraavan kuukauden aikana, että häneen sovellettaisiin edelleen enintään kuuden kuukauden ajan palvelussuhteen lopullisesta päättymisestä 1 kohdassa säädettyä sairausvakuutusjärjestelmää. Edellisessä kohdassa tarkoitettu vakuutusmaksu lasketaan työntekijän viimeisen peruspalkan mukaan siten, että hän maksaa puolet sen mukaisesta vakuutusmaksusta.
Johtajan päätöksellä, jonka tämä tekee Europolin nimeämää lääkäriä kuultuaan, pyynnön esittämiselle asetettua kuukauden määräaikaa ja edellisessä alakohdassa säädettyä kuuden kuukauden määrääikaa ei sovelleta siinä tapauksessa, että asianomainen on sairastunut ennen palvelussuhteensa päättymistä vakavaan tai pitkäaikaiseen sairauteen ja ilmoittanut siitä Europolille ennen edellisessä alakohdassa tarkoitetun kuuden kuukauden määräajan päättymistä, sillä edellytyksellä, että asianomainen käy Europolin järjestämässä lääkärintarkastuksessa.
3. Työntekijän eronnut puoliso, lapsi, joka ei ole enää työntekijän huollettavana, sekä henkilö, jota ei enää rinnasteta huollettavana olevaan lapseen liitteessä 5 olevassa 2 artiklassa tarkoitetulla tavalla, voivat, jos he osoittavat, etteivät he voi kuulua mihinkään muuhun julkiseen sairausvakuutusjärjestelmään, saada edelleen enintään vuoden ajan 1 kohdassa säädetyn sairausvakuutusjärjestelmän mukaiset etuudet kyseisen työntekijän vakuutuksen perusteella vakuutettuina; tämä vakuutusturva ei edellytä vakuutusmaksujen maksamista. Edellä mainittu vuoden ajanjakso lasketaan alkavaksi päivänä, jona avioero tulee lopullisesti voimaan tai jona lapsi lakkaa olemasta työntekijän huollettavana tai jona rinnastaminen huollettavana olevaan lapseen lakkaa.
4. Työntekijällä, joka on Europolin palveluksessa 62 vuoden ikään asti tai jolle maksetaan työkyvyttömyyseläkettä, on oikeus 1 kohdassa säädettyihin etuuksiin hänen palvelussuhteensa päättymisen jälkeen. Vakuutusmaksu lasketaan eläkkeen määrän perusteella.
Henkilöllä, jolle maksetaan perhe-eläkettä työtehtävissä toimineen tai sellaisen työntekijän kuoleman vuoksi, joka oli ollut Europolin palveluksessa 62 vuoden ikään asti tai jolle oli maksettu työkyvyttömyyseläkettä, on oikeus samoihin etuuksiin. Vakuutusmaksu lasketaan eläkkeen perusteella.
5. Myös seuraavilla henkilöillä on oikeus 1 kohdassa säädettyihin etuuksiin sillä edellytyksellä, että he eivät voi kuulua mihinkään muuhun julkiseen sairausvakuutusjärjestelmään:
a) vanhuuseläkettä saava entinen työntekijä, jonka palvelussuhde Europolissa on päättynyt ennen 62 vuoden ikää,
b) henkilö, jolle maksetaan perhe-eläkettä sellaisen entisen työntekijän kuoleman johdosta, jonka palvelussuhde oli päättynyt ennen 62 vuoden ikää.
Edellä 1 kohdassa tarkoitettu vakuutusmaksu lasketaan entisen työntekijän eläkkeen perusteella siten, että edunsaaja maksaa puolet sen mukaisesta vakuutusmaksusta. Lapseneläkkeen saajalla on kuitenkin oikeus 1 kohdassa säädettyihin etuuksiin vain omasta pyynnöstään. Vakuutusmaksu lasketaan lapseneläkkeen perusteella.
6. Jos sellaisten kulujen kokanaismäärä, joista ei ole maksettu korvausta, on kahdentoista kuukauden aikana yli puolet työntekijän kuukausittaisesta peruspalkasta tai eläkkeestä, johtaja myöntää asianomaisen henkilön perhetilanteen huomioon ottaen erityiskorvauksen 1 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen mukaisesti.
7. Edellä mainittuja etuuksia saavan henkilön on ilmoitettava itsensä tai jonkin hänen vakuutuksensa perusteella vakuutetun henkilön jonkin muun lakisääteisen sairausvakuutusjärjestelmän mukaisesti saamat korvaukset tai korvaukset, joita hänellä tai mainituilla henkilöillä on sen mukaisesti oikeus vaatia.
Jos niiden korvausten kokonaismäärä, jotka henkilö voi saada, ylittää 1 kohdassa säädettyjen korvausten määrän, erotus vähennetään 1 kohdan mukaisesti korvattavasta määrästä, lukuun ottamatta sellaisen täydentävän yksityisen sairausvakuutusjärjestelmän mukaisesti saatavia korvauksia, jonka tarkoituksena on kattaa se osa kuluista, jota ei korvata Europolin sairausvakuutusjärjestelmästä.
8. Europol voi henkilöstökomiteaa kuultuaan ottaa ylimääräisen sairausvakuutuksen, joka on pakollinen kaikille työntekijöille. Työntekijä maksaa lisävakuutusturvan edellyttämän vakuutusmaksun kokonaan.
57 artikla
1. Työntekijä on niiden sääntöjen mukaisesti, jotka hallintoneuvosto antaa henkilöstökomitean lausunnon saatuaan, tehtäviensä aloittamispäivästä lähtien vakuutettu ammattitautien ja tapaturmien varalta. Hänen on osallistuttava 0,1 prosentilla peruspalkastaan vapaa-ajan riskit kattavan vakuutuksen maksamiseen. Riskit, joita vakuutus ei kata, luetellaan kyseisissä säännöissä.
2. Vakuutus kattaa seuraavat suoritukset:
a) kuolemantapauksen yhteydessä:
jäljempänä luetelluille henkilöille maksetaan kertakorvaus, joka on viisi kertaa edesmenneen työntekijän vuosittaisen peruspalkan suuruinen, tapaturmaa edeltävien kahdentoista kuukauden peruspalkan perusteella laskettuna:
— edesmenneen työntekijän puolisolle ja lapsille työntekijään sovellettavan perintölainsäädännön mukaisesti; puolisolle maksettavan osuuden on kuitenkin oltava vähintään 25 prosenttia koko määrästä,
— ellei edellisessä luetelmakohdassa mainittuja henkilöitä ole, muille jälkeläisille alenevassa polvessa työntekijään sovellettavan perintölainsäädännön mukaisesti,
— ellei kahdessa edellisessä luetelmakohdassa mainittuja henkilöitä ole, muille sukulaisille ylenevässä polvessa työntekijään sovellettavan perintölainsäädännön mukaisesti,
— ellei kolmessa edellisessä luetelmakohdassa mainittuja henkilöitä ole, Europolille,
b) pysyvän täyden työkyvyttömyyden yhteydessä:
työntekijälle maksetaan kertakorvaus, joka on kahdeksan kertaa hänen vuosittaisen peruspalkkansa suuruinen, tapaturmaa edeltävien kahdentoista kuukauden peruspalkan perusteella laskettuna,
c) pysyvän osittaisen työkyvyttömyyden yhteydessä:
työntekijälle maksetaan osa b alakohdassa säädetystä kertakorvauksesta 1 kohdassa tarkoitetuissa säännöissä vahvistetun asteikon perusteella laskettuna.
Edellä luetellut suoritukset voidaan maksaa eläkejärjestelmän mukaisten suoritusten lisäksi.
3. Sairausvakuutusjärjestelmä kattaa 1 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen mukaisesti myös lääkärintutkimuksista, lääkkeistä, sairaalahoidosta, kirurgisista toimenpiteistä, proteeseista, röntgentutkimuksista, hieronnasta, ortopedisesta ja kliinisestä hoidosta sekä sairaankuljetuksesta aiheutuvat kulut sekä muut tapaturmasta tai ammattitaudista aiheutuvat vastaavat kulut.
Tämä korvaus maksetaan kuitenkin vain, jos ne korvaukset, jotka työntekijä saa 56 artiklan säännösten perusteella, eivät korvaa työntekijälle aiheutuneita kuluja täysimääräisesti.
58 artikla
Artiklaa 56 ja 57 sovelletaan työssäolon, sairausloman sekä 38 ja 41 artiklassa tarkoitetun palkattoman virkavapaan aikana kyseisissä artikloissa säädettyjen edellytysten mukaisesti.
Edellä 56 artiklaa sovelletaan työkyvyttömyyseläkettä ja vanhuuseläkettä saaviin Europolin työntekijöihin sekä perhe-eläkkeen saajiin.
▼M3 —————
59 artikla
1. Entisellä Europolin työntekijällä, joka joutuu työttömäksi, kun hänen palvelussuhteensa Europolissa päättyy ja:
— joka ei saa vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä Europolista,
— jonka palvelussuhteen päättyminen ei johdu palveluksesta eroamisesta tai työsopimuksen päättämisestä kurinpidollisista syistä tai jonka palvelussuhde ei pääty koeajan aikana,
— joka on ollut palveluksessa vähintään kuusi kuukautta, ja
— jonka asuinpaikka on jossakin Euroopan unionin jäsenvaltiossa,
1. on oikeus kuukausittaiseen työttömyyskorvaukseen jäljempänä esitettyjen edellytysten mukaisesti.
Jos entisellä työntekijällä on oikeus kansallisen järjestelmän mukaiseen työttömyyskorvaukseen, hänen on ilmoitettava tästä Europolille. Tällaisessa tapauksessa hänelle näiden kansallisen järjestelmän mukaisesti maksettavien etuuksien määrä vähennetään 3 kohdan mukaisesti maksettavasta korvauksesta.
2. Saadakseen työttömyyskorvauksen Europolin entisen työntekijän on:
a) omasta pyynnöstään rekisteröidyttävä työnhakijaksi sen jäsenvaltion työvoimaviranomaisten rekisteriin, jossa hänen asuinpaikkansa on,
b) täytettävä ne velvoitteet, jotka työttömyyskorvauksen saajalle kyseisen lainsäädännön mukaan on asetettu, ja
c) annettava kuukausittain Europolille toimivaltaisen kansallisen työvoimaviranomaisen antama todistus, jossa todetaan, onko hän täyttänyt a ja b alakohdassa tarkoitetut velvollisuudet ja edellytykset.
Europol voi myöntää tai pitää voimassa korvauksen, vaikka b alakohdassa tarkoitetut kansalliset velvollisuudet eivät täyttyisi, jos kyseessä on sairaus, tapaturma, raskaus, työkyvyttömyys tai vastaava tilanne tai jos toimivaltainen kansallinen viranomainen on myöntänyt vapautuksen kyseisten velvollisuuksien noudattamisesta.
Hallintoneuvosto antaa tämän artiklan soveltamista koskevat tarpeellisiksi katsomansa säännökset.
3. Työttömyyskorvaus vahvistetaan sen peruspalkan perusteella, jonka entinen Europolin työntekijä sai palvelussuhteensa päättyessä. Työttömyyskorvaus on:
— 60 prosenttia peruspalkasta ensimmäisten 12 kuukauden aikana,
— 45 prosenttia peruspalkasta 13:nnesta kuukaudesta 18:nteen kuukauteen saakka, ja
— 30 prosenttia peruspalkasta 19:nnestä kuukaudesta 24:nteen kuukauteen saakka.
Tällä tavoin laskettujen määrien on oltava vähintään ►M20 1 036,76 eurolla ◄ mutta enintään ►M20 2 073,51 eurolla ◄ .
Hallintoneuvosto voi vuosittain tarkistaa edellä mainitut vähimmäis- ja enimmäismäärät.
4. Työttömyyskorvausta maksetaan entiselle Europolin työntekijälle enintään 24 kuukauden ajan palvelussuhteen päättymisestä. Jos 1 ja 2 kohdassa esitetyt edellytykset eivät kuitenkaan tämän kauden aikana enää täyty kyseisen entisen Europolin työntekijän osalta, työttömyyskorvauksen marksaminen keskeytetään. Korvausta aletaan maksaa uudelleen, jos entinen Europolin työntekijä ennen mainitun kauden päättymistä täyttää uudelleen kyseiset edellytykset eikä ole saanut oikeutta kansalliseen työttömyyskorvaukseen.
5. Entisellä Europolin työntekijällä, joka saa työttömyyskorvausta, on oikeus 46 artiklassa säädettyihin perhelisiin. Kotitalouslisä lasketaan työmyyskorvauksen perusteella liitteessä 5 olevassa 1 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.
Kyseisen henkilön on ilmoitettava joko hänelle itselleen tai hänen puolisolleen muualta maksetut samanluonteiset korvaukset; tällaiset korvaukset vähennetään tämän artiklan perusteella maksettavista korvauksista.
Entisellä Europolin työntekijällä, joka saa työttömyyskorvausta, on 56 artiklassa säädetyin edellytyksin oikeus sairausvakuutukseen, josta hänen ei tarvitse suorittaa maksuosuutta.
6. Europolin työntekijän on maksettava kolmasosa työttömyyskorvausjärjestelmän rahoituksesta. Tämä maksu on 0,4 prosenttia asianomaisen peruspalkasta. Tämä maksu vähennetään kuukausittain kyseisen henkilön peruspalkasta ja maksetaan yhdessä Europolin maksettaviksi jäävien kahden kolmasosan kanssa erityiseen työttömyysrahastoon.
Europol maksaa osuutensa rahastolle kuukausittain viimeistään kahdeksan päivän kuluttua palkkojen maksusta.
7. Työttömänä olevalle entiselle Europolin työntekijälle maksettavaan työttömyyskorvaukseen sovelletaan samoja verotusta koskevia ehtoja ja menettelyä kuin Europolin työntekijöiden palkkoihin.
8. Työllisyydestä ja työttömyydestä vastaavat kansalliset viranomaiset, jotka toimivat kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti, sekä Europol toimivat tehokkaassa yhteistyössä varmistaakseen, että tätä artiklaa sovelletaan asianmukaisesti.
9. Hallintoneuvosto vahvistaa johtajan tekemästä ehdotuksesta, jonka tämä tekee henkilöstökomitean lausunnon saatuaan, tämän artiklan soveltamiseen liittyviä yksityiskohtaisia järjestelyjä koskevat säännöt, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan viimeisen alakohdan säännösten soveltamista.
60 artikla
1. Kun työntekijä saa lapsen, henkilölle, joka tosiasiassa huolehtii tästä lapsesta, maksetaan ►M20 276,48 eurolla ◄ suuruinen lisä.
Sama lisä maksetaan työntekijälle, joka adoptoi alle 5-vuotiaan lapsen, joka on työntekijän huollettavana liitteessä 5 olevan 2 artiklan mukaisesti.
2. Tämä lisä maksetaan lääkärintodistuksen perusteella myös siinä tapauksessa, että raskaus keskeytyy vähintään 28 raskausviikon jälkeen.
3. Lapsen syntymän johdosta maksettavan lisän saajan on ilmoitettava saman lapsen osalta muualta saadut samanluonteiset lisät; nämä vähennetään edellä tarkoitetusta lisästä. Jos molemmat vanhemmat ovat Europolin työntekijöitä, lisä maksetaan vain kerran.
61 artikla
Jos työntekijä, hänen puolisonsa, huollettavana oleva lapsi tai muu liitteessä 5 olevassa 2 artiklassa tarkoitetulla tavalla hänen huollettavanaan oleva henkilö kuolee, Europol korvaa kulut, jotka aiheutuvat ruumiin kuljettamisesta työntekijän asemapaikasta lähtöpaikkakunnalle.
Jos työntekijä kuolee työmatkan aikana, Europol korvaa kuitenkin kulut, jotka aiheutuvat ruumiin kuljettamisesta työntekijän kuolinpaikasta lähtöpaikkakunnalle.
62 artikla
Johtaja voi myöntää työntekijälle, entisille työntekijöille tai edesmenneen työntekijän edunsaajille lahjoituksia, lainoja tai ennakoita, jos heidän tilanteensa on erityisen vaikea vakavan tai pitkäaikaisen sairauden vuoksi tai jos työntekijä on työkyvytön työssäoloaikana sattuneen tapaturman vuoksi ja työntekijä osoittaa, että tällaista sairautta tai tapaturmaa ei korvata muusta sosiaaliturvajärjestelmästä.
B jakso
Vakuutus työkyvyttömyyden ja kuolemantapauksen varalta
63 artikla
Europolin työntekijät on seuraavien säännösten mukaisesti vakuutettu palvelussuhteen aikana sattuvan kuolemantapauksen ja työkyvyttömyyden varalta.
Tässä jaksossa säädettyjen maksujen ja etuuksien maksaminen keskeytetään, jos työntekijän työstään saaman palkan maksu keskeytetään näiden henkilöstösääntöjen mukaisesti.
64 artikla
Jos työntekijälle ennen palvelukseenottamista suoritetussa lääkärintarkastuksessa käy ilmi, että hän on sairas tai hänellä on vamma, johtaja voi päättää, että työntekijällä on tällaisesta sairaudesta tai vammasta aiheutuvien riskien osalta oikeus työkyvyttömyydestä tai kuolemantapauksesta aiheutuviin etuuksiin vasta neljän vuoden kuluttua siitä, kun hän tuli Europolin palvelukseen.
Työntekijä voi valittaa tällaisesta päätöksestä liitteen 7 mukaisesti perustettavalle työkyvyttömyyslautakunnalle.
65 artikla
1. Työntekijälle, joka tulee kokonaan työkyvyttömäksi ja jonka on tästä syystä erottava Europolin palveluksesta, maksetaan työkyvyttömyyseläkettä, jonka määrä määräytyy seuraavasti:
Jos työkyvyttömyys aiheutuu tehtäviä hoidettaessa sattuneesta tai tehtävien hoitoon liittyvästä tapaturmasta, ammattitaudista tai yleisen edun vuoksi suoritetusta uhrautuvasta teosta tai siitä, että työntekijä on vaarantanut henkensä ihmishengen pelastamiseksi, työkyvyttömyyseläke on 90 prosenttia työntekijän viimeisestä peruspalkasta.
Jos työkyvyttömyys aiheutuu muusta syystä, työkyvyttömyyseläkkeen määrä, joka lasketaan työntekijän viimeisen peruspalkan perusteella, on 2 prosenttia kultakin vuodelta hänen palvelukseentulopäivänsä ja sen päivän väliseltä ajalta, jona hän täyttää 62 vuotta; tätä määrää korotetaan 2 prosentilla kultakin sellaiselta eläkkeeseen oikeuttavalta palvelusvuodelta, joka lasketaan hänen hyväkseen näiden henkilöstösääntöjen liitteessä 6 olevan 9 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti, kuitenkin siten, että eläkkeen kokonaismäärä on enintään 70 prosenttia hänen viimeisestä peruspalkastaan.
Työkyvyttömyyseläkkeen vähimmäismäärä on 120 prosenttia liitteessä 6 olevassa 5 artiklassa määritellystä vähimmäistoimeentulosta.
Jos työkyvyttömyys on työntekijän tahallisesti aiheuttama, johtaja voi päättää, että asianomainen saa ainoastaan 77 artiklassa säädetyn korvauksen.
Työkyvyttömyyseläkkeen saajalla on myös oikeus näissä henkilöstösäännöissä säädettyihin perhelisiin liitteen 6 mukaisesti; kotitalouslisä lasketaan edunsaajan eläkkeen perusteella.
2. Työkyvyttömyyden vahvistaa työkyvyttömyyslautakunta.
3. Oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen alkaa sitä päivää seuraavana päivänä, jona työntekijän palvelussuhde Europoliin päättyi 94 ja 95 artiklan mukaisesti.
4. Europol voi milloin tahansa vaatia työkyvyttömyyseläkkeen saajaa osoittamaan, että hän edelleen täyttää työkyvyttömyyseläkkeen saamiseen vaaditut edellytykset. Oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen lakkaa, jos työkyvyttömyyslautakunta toteaa, etteivät nämä edellytykset enää täyty.
Jos johtaja ei enää ota työntekijää Europolin palvelukseen sen jälkeen kun työkyvyttömyyslautakunta on todennut, etteivät eläkkeen maksamisen edellytykset enää täyty, työntekijällä on valintansa mukaan oikeus
— joko 77 artiklassa säädettyyn, hänen tosiasiallisen palveluksessaoloaikansa perusteella laskettuun erorahaan, tai
— jos hän on vähintään 50-vuotias, vanhuuseläkkeeseen tämän luvun C jakson mukaisesti.
Kausi, jonka aikana työntekijä on saanut työkyvyttömyyseläkettä, otetaan huomioon vanhuuseläkettä laskettaessa, eikä hänen tarvitse maksaa erääntyneitä maksuja.
5. Jos työntekijällä on oikeus kansallisen järjestelmän mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen tai hän saa palkallisen toimen, hänen on ilmoitettava tästä Europolille. Tällaisissa tapauksissa kyseisten etuuksien määrä tai hänen toimestaan saamansa palkka verojen vähentämisen jälkeen vähennetään hänelle tämän artiklan mukaisesti maksettavasta työkyvyttömyyseläkkeestä.
66 artikla
Liitteessä 6 olevassa 4 luvussa määritellyt edesmenneen työntekijän oikeudenomistajat saavat 67—70 artiklassa säädettyä perhe-eläkettä.
Jos entinen työntekijä, joka saa työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkettä tai jonka palvelussuhde oli päättynyt ennen kuin hän oli täyttänyt 62 vuotta ja joka oli pyytänyt vanhuuseläkkeensä maksamista siirrettäväksi sitä kalenterikuukautta seuraavan kalenterikuukauden ensimmäiseen päivään, jonka aikana hän olisi täyttänyt 62 vuotta, kuolee, liitteessä 6 olevassa 4 luvussa määritellyt edesmenneen työntekijän oikeudenomistajat saavat kyseisessä liitteessä säädettyä perhe-eläkettä.
Jos Europolin työntekijä tai entinen Europolin työntekijä, joka saa työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkettä tai jonka palvelussuhde oli päättynyt ennen kuin hän oli täyttänyt 62 vuotta ja joka oli pyytänyt vanhuuseläkkeensä maksamista siirrettäväksi sitä kalenterikuukautta seuraavan kalenterikuukauden ensimmäiseen päivään, jonka aikana hän olisi täyttänyt 62 vuotta, on ollut kadonneena yli vuoden, liitteessä 6 olevan 5 ja 6 luvun säännöksiä sovelletaan vastaavasti hänen puolisoonsa ja niihin henkilöihin, joiden katsotaan olevan kadonneen henkilön huollettavina.
67 artikla
Oikeus saada eläkettä alkaa työntekijän kuolinkuukautta seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä tai tarvittaessa sitä ajanjaksoa seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jonka aikana jälkeen jääneelle puolisolle, orvoksi jääneille lapsille tai hänen huollettavinaan olleille henkilöille maksetaan edesmenneen työntekijän palkka 48 artiklan mukaisesti.
68 artikla
Työntekijän leski saa leskeneläkettä liitteessä 6 olevan 4 luvun mukaisesti. Leskeneläkkeen määrä on 60 prosenttia siitä vanhuuseläkkeestä, jota työntekijälle olisi maksettu hänen kuolinpäivänään, jos hänellä olisi ollut oikeus tällaiseen eläkkeeseen, palvelusvuosista tai iästä riippumatta.
Edellä mainittu määrä on 80 prosenttia, jos työntekijän kuolema johtuu jostakin 65 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetusta syystä.
Leskeneläkkeen saajalla on liitteessä 5 säädettyjen edellytysten mukaisesti oikeus saada 46 artiklassa määritellyt perhelisät. Huollettavana olevasta lapsesta maksettava lisä on kuitenkin kaksi kertaa 46 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetyn lisän määrä.
▼M3 —————
69 artikla
Jos työntekijä tai vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeen saaja kuolee, eikä hänellä ole puolisoa, jolla olisi oikeus perhe-eläkkeeseen, kyseisen henkilön huollettavina olevilla lapsilla on oikeus lapseneläkkeeseen liitteessä 6 olevan 20 artiklan mukaisesti.
Perhe-eläkettä saavan puolison kuollessa tai avioituessa uudelleen sama oikeus on lapsilla, jotka täyttävät edellä mainitut edellytykset.
Jos työntekijä tai vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeen saaja kuolee ilman, että edellä ensimmäisessä kohdassa säädetyt edellytykset olisivat täyttyneet, työntekijän huollettavina olevilla lapsilla on oikeus lapseneläkkeeseen liitteessä 6 olevan 20 artiklan mukaisesti; eläkkeen määrä on kuitenkin puolet kyseisen artiklan mukaisesti lasketusta eläkkeestä.
Jos entinen Europolin työntekijä, jonka palvelussuhde oli päättynyt ennen kuin hän oli täyttänyt 62 vuotta ja joka oli pyytänyt vahuuseläkkeensä maksamista siirrettäväksi sitä kalenterikuukautta seuraavan kalenterikuukauden ensimmäiseen päivään, jonka aikana hän olisi täyttänyt 62 vuotta, kuolee, hänen huollettavinaan olevilla lapsilla on oikeus lapseneläkkeeseen edellisissä kohdissa säädetyin edellytyksin.
Jos Europolin työntekijän tai vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä saavan entisen Europolin työntekijän puoliso, joka ei ole itse Europolin työntekijä, kuolee, eloon jäävän puolison huollettavina liitteessä 5 olevan 2 artiklan mukaisesti olevilla lapsilla on oikeus ensimmäisen kohdan mukaisesti vahvistettuun lapseneläkkeeseen.
Orvoksi jääneillä lapsilla on oikeus koulutuslisään liitteessä 5 olevan 3 artiklan mukaisesti.
70 artikla
Jos työntekijä on eronnut tai jos on olemassa useampaan eri ryhmään kuuluvia henkilöitä, joilla on oikeus saada perhe-eläkettä, kyseinen eläke jaetaan osiin liitteessä 6 olevassa 4 luvussa säädetyllä tavalla.
71 artikla
1. Sen estämättä, mitä muissa, erityisesti perhe-eläkkeen saajille myönnettäviä vähimmäismääriä koskevissa säännöksissä säädetään, se perhe-eläkkeiden kokonaismäärä yhdessä perhelisien kanssa ja verojen ja muiden pakollisten pidätysten vähentämisen jälkeen, jota leski ja muut edunsaajat voivat saada, voi olla enintään
a) Europolin palveluksessa olleen työntekijän kuoltua sen palkan suuruinen, johon asianomaisella olisi palveluksessa ollessaan ollut oikeus saman palkkaluokan ja -tason mukaan, mihin määrään lisätään perhelisät, jotka hänelle olisi siinä tapauksessa maksettu, ja siitä vähennetään verot ja muut pakolliset pidätykset,
b) sen päivän jälkeen, jolloin a alakohdassa tarkoitettu työntekijä olisi täyttänyt 62 vuotta, sen vanhuuseläkkeen suuruinen, johon asianomaisella olisi eläessään ollut oikeus kyseisestä päivästä alkaen hänen kuolinpäiväänsä mennessä saavuttamansa palkkaluokan ja -tason mukaan, mihin määrään lisätään perhelisät, jotka hänelle olisi maksettu, ja siitä vähennetään verot ja muut pakolliset pidätykset,
c) vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä saavan entisen työntekijän kuoltua sen eläkkeen suuruinen, johon asianomaisella olisi eläessään ollut oikeus, mihin määrään lisätään ja siitä vähennetään b alakohdassa tarkoitetut määrät, tai
d) kun sellainen entinen työntekijä kuolee, jonka palvelussuhde oli päättynyt ennen kuin hän oli täyttänyt 62 vuotta ja joka oli pyytänyt vanhuuseläkkeensä maksamisen siirrettäväksi sitä kalenterikuukautta seuraavan kalenterikuukauden ensimmäiseen päivään, jonka aikana hän olisi täyttänyt 62 vuotta, sen vanhuuseläkkeen suuruinen, johon asianomaisella olisi eläessään ollut oikeus 62 vuotta täytettyään, mihin määrään lisätään ja siitä vähennetään b alakohdassa tarkoitetut määrät.
2. Sovellettaessa 1 kohdan säännöksiä kyseisiin määriin mahdollisesti vaikuttavia korjauskertoimia ei oteta huomioon.
3. Kukin edellä 1 kohdan a—d alakohdassa määritelty enimmäismäärä jaetaan perhe-eläkkeen saajien kesken suhteessa niihin oikeuksiin, jotka heille olisivat kuuluneet, jos 1 kohdan säännöksiä ei otettaisi huomioon.
C jakso
Vanhuuseläke ja eroraha
72 artikla
Palvelussuhteen päättyessä työntekijällä, joka on ollut palveluksessa vähintään kymmenen vuotta, on oikeus vanhuuseläkkeeseen. Palvelusvuosien määrää koskevaa vaatimusta ei kuitenkaan sovelleta, jos työntekijä on täyttänyt 62 vuotta.
Vanhuuseläkkeen enimmäismäärä on 70 prosenttia sen palkkaluokan mukaisesta viimeisestä peruspalkasta, johon työntekijä on kuulunut vähintään vuoden ajan. Se maksetaan työntekijälle, joka on ollut palveluksessa 35 vuotta liitteessä 6 olevan 3 artiklan mukaisesti. Jos palvelusvuosia on vähemmän kuin 35, edellä mainittua enimmäismäärää vähennetään vastaavasti.
Vanhuuseläkkeen vähimmäismäärä on neljä prosenttia vähimmäistoimeentulosta palvelusvuotta kohti.
Oikeus vanhuuseläkkeeseen on 62 vuotta täyttäneellä henkilöllä.
73 artikla
Liitteessä 6 olevissa 16, 17 tai 18 artiklassa tarkoitetulla entisen työntekijän leskellä on mainituissa artikloissa tarkoitetulla tavalla oikeus perhe-eläkkeeseen.
Edellä tarkoitettu eläkkeen määrä on 80 prosenttia, jos työntekijä on kuollut jonkin 65 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun tapahtuman johdosta.
Näissä tapauksissa maksettavan perhe-eläkkeen määrä ei saa olla pienempi kuin vähimmäistoimeentulo ja sen on oltava vähintään 35 prosenttia entisen työntekijän viimeisestä peruspalkasta.
Määrän on oltava alle 42 prosenttia entisen työntekijän viimeisestä peruspalkasta, jos hänen kuolemansa johtuu jostakin 65 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetusta syystä.
74 artikla
Edellä 68 ja 73 artiklan säännöksiä sovelletaan samalla tavoin työntekijän tai entisen työntekijän sekä mies- että naispuoliseen leskeen.
75 artikla
Vanhuuseläkkeen saajalla, joka saa eläkkeen täytettyään 62 vuotta tai sen jälkeen, työkyvyttömyyseläkkeen saajalla tai perhe-eläkkeen saajalla on liitteessä 5 säädetyin edellytyksin oikeus 46 artiklan mukaisiin perhelisiin; kotitalouslisä lasketaan edunsaajan eläkkeen perusteella.
Perhe-eläkettä saavalle henkilölle maksettavan huollettavana olevasta lapsesta maksettavan lisän määrä on kuitenkin kaksi kertaa 46 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetty lisän määrä.
76 artikla
Jos työntekijällä on oikeus vanhuuseläkkeesen, hänen eläkeoikeuksiaan vähennetään suhteessa 79 artiklan mukaisesti maksettuihin määriin.
77 artikla
Työntekijällä, joka on alle 62-vuotias ja jonka palvelussuhde päättyy muusta syystä kuin hänen kuolemansa tai työkyvyttömyytensä vuoksi, ja jolla ei ole oikeutta vanhuuseläkkeeseen ja johon ei voida soveltaa liitteessä 6 olevan 9 artiklan säännöksiä, on palveluksesta erotessaan oikeus erorahaan, jonka määrä lasketaan liitteessä 6 olevan 10 artiklan mukaisesti.
Tämän erorahan määrästä vähennetään 79 artiklan mukaisesti maksetut määrät.
D jakso
Työkyvyttömyys- ja henkivakuutusjärjestelmän sekä eläkejärjestelmän rahoittaminen
78 artikla
1. Edellä B ja C jaksossa säädetyn sosiaaliturvajärjestelmän mukaiset etuudet maksetaan liitteessä 6 olevassa 37 artiklassa tarkoitetusta Europolin eläkerahastosta.
2. Työntekijät maksavat kolmanneksen tämän sosiaaliturvajärjestelmän rahoituksesta. Eläkemaksun määräksi vahvistetaan 8,25 prosenttia asianomaisen peruspalkasta. Tämä maksu vähennetään kuukausittain työntekijän palkasta.
3. Palkoista peritään joka tapauksessa tämä eläkejärjestelmän edellyttämä maksuosuus.
4. Asianmukaisesti vähennettyjä määriä ei makseta takaisin. Virheellisesti perityt määrät eivät oikeuta saamaan eläkettä; ne maksetaan työntekijän tai hänen oikeudenomistajiensa pyynnöstä korottomina takaisin.
79 artikla
Hallintoneuvoston johtajan tekemästä ehdotuksesta, jonka tämä tekee henkilöstökomitean lausunnon saatuaan, vahvistamien edellytysten mukaisesti työntekijä voi pyytää Europolia suorittamaan sellaisia maksuja, joita hänen on maksettava saadakseen tai säilyttääkseen eläkeoikeudet lähtömaassaan.
Tällaiset maksut ovat enintään 16,5 prosenttia hänen peruspalkastaan, ja ne rahoitetaan Europolin talousarviosta.
E jakso
Eläkkeen määrän laskeminen
80 artikla
Europol vastaa vanhuuseläkkeen, työkyvyttömyyseläkkeen, perhe-eläkkeen tai tilapäisen eläkkeen määrän laskemisesta. Työntekijälle tai hänen oikeudenomistajilleen sekä eläkkeiden maksamisesta vastaavalle yksikölle annetaan tiedoksi eläkkeen maksamista koskeva yksityiskohtainen erittely samanaikaisesti tämän eläkkeen myöntämistä koskevan päätöksen kanssa.
Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä ei makseta samanaikaisesti Europolin maksaman palkan eikä 59 artiklan mukaisesti maksettavan korvauksen kanssa.
81 artikla
Eläkkeen määrä voidaan milloin tahansa laskea uudelleen, jos eläkettä laskettaessa on tapahtunut virhe tai jokin seikka on jäänyt huomioimatta.
Eläkkeen määrää voidaan muuttaa tai se voidaan peruuttaa, jos se on myönnetty näiden henkilöstösääntöjen tai liitteen 6 säännösten vastaisesti.
82 artikla
Jos vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä saava työntekijä tai entinen työntekijä kuolee eivätkä hänen oikeudenomistajansa hae eläkkeitään vuoden kuluessa kyseisen työntekijän kuolemasta, he menettävät eläkeoikeutensa, ellei asianmukaisesti todeta kyseen olevan ylivoimaisen esteen.
83 artikla
Entisen työntekijän tai hänen oikeudenomistajiensa, joilla on oikeus saada tämän eläkejärjestelmän mukaisia etuuksia, on tarvittaessa esitettävä vaaditut kirjalliset todisteet ja ilmoitettava Europolille kaikista heidän oikeuksiinsa mahdollisesti vaikuttavista seikoista.
84 artikla
Jos työntekijä on osittain tai kokonaan menettänyt näiden henkilöstösääntöjen mukaiset eläkeoikeutensa, hänellä on oikeus vaatia korvausta eläkejärjestelmään maksamistaan eläkemaksuista sen määrän mukaisessa suhteessa, jolla hänen eläkkeensä määrää on vähennetty.
F jakso
Etuuksien maksaminen
85 artikla
Tämän sosiaaliturvajärjestelmän mukaiset etuudet maksetaan kuukausittain jälkikäteen. Europolin nimeämä yksikkö huolehtii näiden etuuksien maksamisesta Europolin puolesta; mikään muu yksikkö ei saa millään nimikkeellä maksaa omista varoistaan tämän sosiaaliturvajärjestelmän mukaisia etuuksia. Edellä 71 artiklaa sovelletaan vastaavasti.
Edunsaajat voivat valita, haluavatko he etunsa maksettaviksi lähtömaansa valuuttana tai sen maan valuuttana, jossa he asuvat, taikka ►M2 euroina ◄ ; heidän tekemänsä valinta säilyy voimassa vähintään kaksi vuotta.
G jakso
Europolin sijaantulo
86 artikla
1. Jos ulkopuolinen on vastuussa Europolin työntekijän kuolemasta, tapaturmasta tai sairaudesta, uhrin tai hänen oikeudenomistajiensa oikeudet ja kannevalta vastuussa olevaa ulkopuolista kohtaan siirtyvät suoraan Europolille siltä osin, kuin Europolille henkilöstösääntöjen perusteella aiheutuu velvollisuuksia kyseisen vahinkotapahtuman vuoksi.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu sijaantulo koskee muun muassa
— palkkaa, joka on maksettu 38 artiklan mukaisesti työntekijälle hänen tilapäisen työkyvyttömyytensä aikana,
— edellä 48 artiklan mukaisesti suoritettuja maksuja työntekijän tai eläkkeeseen oikeutetun entisen työntekijän kuoleman vuoksi,
— sairaus- ja tapaturmavakuutuksen mukaisia etuuksia, jotka on maksettu 56 ja 57 artiklan ja niiden soveltamista koskevien säännösten mukaisesti,
— edellä 61 artiklassa tarkoitettujen ruumiin kuljettamisesta aiheutuneiden kulujen maksamista,
— täydentäviä perhelisiä, jotka maksetaan 46 artiklan 3 kohdan ja liitteessä 5 olevan 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti huollettavana olevan lapsen vakavan sairauden, vamman tai haitan vuoksi,
— työkyvyttömyyseläkkeitä, jotka maksetaan sellaisen tapaturman tai sairauden vuoksi, joka aiheuttaa työntekijälle pysyvän työkyvyttömyyden,
— perhe-eläkettä, joka maksetaan työntekijän tai entisen työntekijän kuoleman vuoksi tai sellaisen työntekijän tai entisen työntekijän eläkettä saavan puolison kuoleman vuoksi, joka ei ole Europolin työntekijä, ja
— lapseneläkettä, joka maksetaan iästä riippumatta työntekijän tai entisen työntekijän lapselle, jos kyseisellä lapsella on vakava sairaus, vamma tai haitta, joka estää häntä huolehtimasta toimeentulostaan huoltajansa kuoleman jälkeen.
3. Europolin sijaantulo ei kuitenkaan koske sellaisten tapaturmasta johtuneiden yksinomaan henkilökohtaisten vahinkojen, kuten henkisen kärsimyksen, kivun ja säryn korvaamista eikä sitä osaa kosmeettisesta ja elämänlaadun heikkenemistä koskevasta haitasta, joka on suurempi kuin mitä näistä vahingoista ja menetyksistä 57 artiklan mukaisesti olisi korvauksena myönnetty.
4. Edellä 1, 2 ja 3 kohdan säännökset eivät estä Europolia nostamasta itse kannetta asiassa.
7 LUKU
LIIALLISINA JA LIIAN VÄHÄISINÄ SUORITETUT ETUUDET
87 artikla
Kaikki näiden henkilöstösääntöjen mukaan liiallisina maksetut määrät peritään asianomaiselta takaisin viideltä vuodelta ennen etuuden aiheettoman suorittamisen havaitsemista. Liian vähäisinä suoritetut määrät maksetaan asianomaiselle viideltä vuodelta ennen puuttuvien suoritusten havaitsemista.
8 LUKU
KURINPITOSEURAAMUKSET
88 artikla
1. Jos työntekijä tahallisesti tai huolimattomuudesta jättää täyttämättä näiden henkilöstösääntöjen tai Europol-yleissopimuksen mukaiset velvollisuutensa, häntä vastaan voidaan aloittaa kurinpitomenettely.
2. Kurinpitoseuraamuksia ovat
a) kirjallinen huomautus,
b) varoitus,
c) enintään viiden palkkatason alentaminen asianomaisessa palkkaluokassa enintään kuudeksi kuukaudeksi tai kuukausittaisen peruspalkan alentaminen enintään 25 prosenttia enintään kuudeksi kuukaudeksi,
d) työntekijän palkkaluokan alentaminen yhdellä siitä, joka hänellä oli kurinpitoseuraamusta määrättäessä,
e) toimesta erottaminen ja tarvittaessa vanhuuseläkeoikeuden alentaminen tai poistaminen kuitenkin siten, etteivät tämän seuraamuksen vaikutukset voi koskea työntekijän huollettavana olevia henkilöitä, ja
f) Europol-yleissopimuksen 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuista toimivaltaisista viranomaisista palvelukseen otettujen työntekijöiden sopimuksen päättäminen (ja kurinpitoseuraamuksen suositteleminen).
3. Kurinpitoseuraamuksia sovellettaessa otetaan huomioon velvollisuuden rikkomisen vakavuus sekä siihen liittyvät olosuhteet, kuten tahallisuus, mahdollinen Europolin tavanomaisen toiminnan keskeytyminen, Europolille aiheutunut vahinko, Europolin kurinpitoperiaatteet tai komentosuhteet sekä kyseisen työntekijän suorittama rikkomuksen uusiminen.
4. Yksi virhe voi johtaa vain yhteen kurinpitoseuraamukseen.
5. Kurinpitoseuraamuksia sovelletaan niiden rajoittamatta rikosoikeudellista vastuuta, joka työntekijälle on aiheutunut velvollisuuden rikkomisesta.
6. Työntekijään, joka saa toisen työntekijän rikkomaan velvollisuutensa, sekä työntekijän esimieheen, joka tietoisesti salli rikkomisen tapahtua, sovelletaan samaa kurinpitomenettelyä kuin asianomaiseen työntekijään.
89 artikla
Europoliin perustetaan kurinpitolautakunta, joka hoitaa näissä henkilöstösäännöissä sille osoitetut tehtävät. Kurinpitolautakunnan kokoonpano ja menettelytavat vahvistetaan liitteessä 7.
Johtajalla on oikeus kurinpitolautakuntaa kuulematta antaa työntekijälle kirjallinen huomautus tai varoitus työntekijän lähimmän esimiehen ehdotuksesta tai omasta aloitteestaan. Tästä ilmoitetaan kirjallisesti kyseiselle työntekijälle, ja häntä on kuultava asiassa etukäteen.
Europolin johtaja määrää muut seuraamukset liitteen 7 mukaisen kurinpitomenettelyn päätyttyä. Johtaja päättää kurinpitomenettelyn aloittamisesta työntekijän lähimmän esimiehen ehdotuksesta tai omasta aloitteestaan työntekijää kuultuaan.
90 artikla
Jos johtaja katsoo työntekijän tehneen vakavan virheen, hän voi pidättää työntekijän toimensa hoitamisesta välittömästi riippumatta siitä, onko kyse työntekijän asemaan liittyvien velvollisuuksien laiminlyömisestä vai lain rikkomisesta. Päätös toimitetaan työntekijälle kirjallisesti. Edellä 10 artiklassa säädetty luottamuksellisuutta koskevien säännösten rikkominen katsotaan vakavaksi virheeksi.
Toimen hoitamisesta pidättämistä koskevassa päätöksessä on määrättävä, onko asianomaisella työntekijällä oikeus saada palkkansa toimen hoitamisesta pidättämisen ajan, vai pidätetäänkö osa palkasta; pidätettävä osa on puolet työntekijän peruspalkasta.
Toimensa hoitamisesta pidätettyä työntekijää koskeva lopullinen päätös on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa toimen hoitamisesta pidättämistä koskevan päätöksen voimaantulosta. Jos päätöstä ei ole tehty kuuden kuukauden määräajan päättymiseen mennessä, asianomainen työntekijä saa jälleen palkkansa kokonaisuudessaan.
Jos työntekijälle ei määrätä mitään kurinpitoseuraamusta tai seuraamukseksi on määrätty ainoastaan kirjallinen huomautus, varoitus taikka palkkatason tai peruspalkan alentaminen 88 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti tai jos asiassa ei ole tehty päätöstä edellisessä kohdassa säädetyssä määräajassa, työntekijällä on oikeus saada takaisin hänen palkastaan pidätetyt määrät.
Jos työntekijä kuitenkin joutuu syytteeseen samasta teosta, lopullinen päätös tehdään vasta, kun asiaa käsittelevän tuomioistuimen tuomio asiassa on tullut lainvoimaiseksi.
91 artikla
Työntekijä, jolle on määrätty kurinpitoseuraamuksena muu kuin toimesta erottaminen tai sopimuksen päättäminen, voi vuosittain, alkaen vuoden kuluttua seuraamuksen määräämisestä, pyytää seuraamusmerkinnän poistamista henkilökansiostaan.
Johtaja päättää, kuultuaan kurinpitolautakuntaa niissä tapauksissa, joissa kurinpitolautakunta on osallistunut kurinpitomenettelyyn, suostuuko hän asianomaisen työntekijän pyyntöön; jos päätös on myönteinen, henkilökansio on annettava tiedoksi työntekijälle uudessa muodossaan.
Jos Europol-yleissopimuksen 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuista toimivaltaisista viranomaisista palvelukseen otetulle työntekijälle on määrätty 88 artiklan 2 kohdan d, e tai f alakohdassa tarkoitettu kurinpitoseuraamus, johtajan on ilmoitettava siitä toimivaltaiselle viranomaiselle. Jos työntekijälle on määrätty muu kurinpitoseuraamus, johtaja päättää, ilmoitetaanko siitä toimivaltaiselle viranomaiselle.
Edellistä kohtaa sovelletaan soveltuvin osin tapauksiin, joissa merkintä kurinpitoseuraamuksesta on poistettu työntekijän henkilökansiosta tämän artiklan mukaisesti.
9 LUKU
MUUTOKSENHAKU
92 artikla
1. Henkilö, johon näitä henkilöstösääntöjä sovelletaan, voi pyytää johtajaa tekemään häntä koskevan päätöksen. Johtajan on ilmoitettava kyseiselle henkilölle perustellusta päätöksestään neljän kuukauden kuluessa pyynnön esittämispäivästä. Jos pyyntöön ei tämän määräajan kuluessa ole vastattu, pyynnön katsotaan tulleen hylätyksi päätöksellä, jota koskevan valituksen voi tehdä seuraavien kohtien mukaisesti.
2. Henkilö, johon näitä henkilöstösääntöjä sovelletaan, voi tehdä johtajalle valituksen häntä vastaan kohdistetusta toimenpiteestä, joko johtajan tekemästä päätöksestä tai siitä, että tämä on jättänyt toteuttamatta jonkin henkilöstösäännöissä säädetyn toimenpiteen. Valitus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa. Tämä määräaika alkaa
— päivänä, jona toimenpide julkistetaan, jos on kyse yleisluontoisesta toimenpiteestä,
— päivänä, jona päätös annetaan asianomaiselle tiedoksi, ja joka tapauksessa viimeistään sinä päivänä, jolloin asianomainen sai tiedon asiasta, jos on kyse määrättyyn henkilöön kohdistuvasta toimenpiteestä; jos toimenpide kuitenkin kohdistuu myös toista henkilöä vastaan, määräaika tämän toisen henkilön osalta alkaa siitä päivästä, jolloin hän sai tiedon asiasta, ja joka tapauksessa viimeistään päivästä, jona päätös julkaistaan, tai
— vastauksen antamiselle asetetun määräajan päättymispäivänä, jos valitus koskee 1 kohdassa säädettyä päätöstä, jolla pyyntö katsotaan tulleen hylätyksi.
Europolin johtajan on ilmoitettava asianomaiselle perustellusta päätöksestään neljän kuukauden kuluessa valituksen esittämispäivästä. Jos valitukseen ei ole vastattu tämän määräajan kuluessa, sen katsotaan tulleen hylätyksi päätöksellä, johon voi hakea muutosta 93 artiklan mukaisesti.
3. Työntekijän esittämä pyyntö tai hänen tekemänsä valitus on esitettävä hänen lähimmän esimiehensä kautta, paitsi jos on kyse tästä esimiehestä, jolloin hakemus tai valitus voidaan esittää suoraan lähinnä seuraavalle esimiehelle.
93 artikla
1. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista kaikki Europolin ja henkilön, johon näitä henkilöstösääntöjä sovelletaan, väliset riidat, jotka koskevat tällaista henkilöä vastaan 92 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla kohdistuvan toimenpiteen laillisuutta. Taloudellisia kysymyksiä koskevissa riidoissa yhteisöjen tuomioistuimella on täysi tuomiovalta.
2. Kanne otetaan tuomioistuimen käsiteltäväksi ainoastaan, jos
— johtajalle on ennen kanteen nostamista tehty valitus 92 artiklan 2 kohdan mukaisesti kyseisessä kohdassa säädetyssä määräajassa, ja
— tämä valitus on hylätty nimenomaisella tai hylkääväksi katsottavalla päätöksellä.
3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettu kanne on pantava vireille kolmen kuukauden kuluessa. Tämä määräaika alkaa:
— päivänä, jona valituksen johdosta tehty päätös annetaan tiedoksi,
— vastauksen antamiselle asetetun määräajan päättymispäivästä, jos kanne koskee päätöstä, jolla 92 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehty valitus katsotaan hylätyksi; kuitenkin jos on nimenomaisesti hylätty sen jälkeen, kun se on hylkääväksi katsottavalla päätöksellä hylätty mutta ennen kuin kanteen nostamiselle asetettu määräaika oli kulunut umpeen, alkaa muutoksen hakemiselle asetettu määräaika uudelleen.
4. Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, asianomainen voi, toimitettuaan johtajalle 92 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun valituksen, saattaa muutoksenhaun välittömästi yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi sillä edellytyksellä, että tähän muutoksenhakuun on liitetty hakemus joko sen kohteena olevan toimenpiteen täytäntöönpanon keskeyttämiseksi tai väliaikaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi. Tällaisessa tapauksessa pääasian käsittely yhteisöjen tuomioistuimessa keskeytetään, kunnes valitus on hylätty joko nimenomaisella tai hylkääväksi katsottavalla päätöksellä.
5. Tässä artiklassa tarkoitetut muutoksenhaut tutkitaan ja käsitellään Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksessä määrätyllä tavalla.
10 LUKU
PALVELUSSUHTEEN PÄÄTTYMINEN
94 artikla
Kuolemantapauksen vuoksi tapahtuvaa palvelussuhteen päättymistä lukuun ottamatta Europolin työntekijöiden palvelussuhde päättyy seuraavasti:
1. Jos sopimus on määräaikainen:
a) sopimukseen merkittynä päivänä,
b) sopimuksessa mainitun irtisanomisajan päättyessä, jos sopimuksessa on lauseke, jonka mukaan työntekijällä tai Europolilla on mahdollisuus sanoa sopimus irti aiemmin. Tällainen irtisanomisaika on enintään kolme kuukautta ja vähintään yksi kuukausi. Niiden Europolin työntekijöiden osalta, joiden sopimus on uusittu, irtisanomisaika on vähintään yksi kuukausi palvelusvuotta kohti, kuitenkin vähintään yksi kuukausi ja enintään kuusi kuukautta,
c) sen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka aikana työntekijä täyttää 65 vuotta.
Jos Europol irtisanoo sopimuksen, työntekijällä on oikeus korvaukseen, joka vastaa yhtä kolmasosaa hänen peruspalkastaan hänen tehtäviensä päättymisen ja hänen sopimuksensa päättymisen väliseltä ajalta.
2. Jos sopimus on voimassa toistaiseksi:
a) sopimuksessa säädetyn irtisanomisajan päättyessä; irtisanomisajan pituus on vähintään yksi kuukausi kutakin täyttä palvelusvuotta kohti, kuitenkin vähintään kolme kuukautta ja enintään kymmenen kuukautta. Irtisanomisaika ei saa kuitenkaan alkaa äitiys- tai sairausloman aikana edellyttäen, ettei tällainen sairausloma kestä yli kolme kuukautta. Lisäksi irtisanomisaika keskeytetään edellä mainituissa rajoissa äitiys- tai sairausloman ajaksi,
b) sen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka aikana työntekijä täyttää 65 vuotta.
95 artikla
Europol voi irtisanoa määräaikaisen tai toistaiseksi voimassa olevan palvelussuhteen ilman irtisanomisaikaa
a) edellä 26 artiklan mukaisesti koeajan kuluessa tai sen päättyessä,
b) jos työntekijä ei enää täytä 24 artiklan 2 kohdan a ja d alakohdassa säädettyjä edellytyksiä; jos työntekijä ei enää täytä 24 artiklan 2 kohdan d alakohdassa säädettyjä edellytyksiä, hänen työsopimuksensa voidaan kuitenkin irtisanoa ainoastaan 65 artiklan mukaisesti,
c) kun toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä työkomennus, virkavapaa tai väliaikainen siirto päättyy sellaisessa toimessa olevan työntekijän osalta, johon voidaan ottaa työntekijä yksinomaan Europol-yleissopimuksen 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuista toimivaltaisista viranomaisista,
d) jos työntekijä ei kykene palaamaan tehtäviinsä 38 artiklassa säädetyn palkallisen sairausloman jälkeen. Tällaisissa tapauksissa työntekijälle maksetaan hänen peruspalkkaansa vastaava lisä sekä perhelisät kahdelta päivältä jokaista palveluskuukautta kohti.
96 artikla
1. Sen jälkeen kun liitteessä 7 säädetty kurinpitomenettely on saatettu päätökseen, palvelussuhde voidaan kurinpidollisista syistä irtisanoa ilman irtisanomisaikaa siinä tapauksessa, että työntekijä on tahallaan tai huolimattomuudesta vakavasti laiminlyönyt velvollisuutensa. Johtaja tekee perustellun päätöksen sen jälkeen, kun kyseiselle työntekijälle on annettu mahdollisuus esittää huomautuksensa.
Ennen palvelussuhteen irtisanomista työntekijä voidaan tilapäisesti pidättää toimensa hoitamisesta 90 artiklan mukaisesti.
2. Jos palvelussuhde irtisanotaan 1 kohdan mukaisesti, johtaja voi päättää
a) rajoittaa 77 artiklassa säädetyn erorahan määrän 78 artiklassa säädetyn maksun takaisinmaksuun, lisättynä korolla, jonka suuruus määritetään liitteessä 6 olevassa 10 artiklassa,
b) evätä kokonaan tai osittain liitteessä 5 olevassa 8 artiklan 2 kohdassa säädetyn korvauksen muuttokuluista,
c) evätä kokonaan tai osittain 94 artiklan 1 kohdassa säädetyn korvauksen.
97 artikla
1. Europol irtisanoo työntekijän palvelussuhteen ilman irtisanomisaikaa, jos johtaja havaitsee, että
a) työntekijä on palvelukseen ottamisensa yhteydessä antanut tahallaan vääriä tietoja joko ammattipätevyydestään tai 24 artiklan 2 kohdan mukaisista edellytyksistä, ja
b) nämä hänen toimittamansa väärät tiedot ovat ratkaisevasti vaikuttaneet hänen palvelukseen ottamiseensa.
2. Tällaisessa tapauksessa johtaja toteaa palvelussuhteen päättyneeksi sen jälkeen, kun kyseistä työntekijää on kuultu ja liitteessä 7 säädetty kurinpitomenettely on saatettu päätökseen.
Ennen palvelussuhteen päättymistä työntekijä voidaan pidättää toimensa hoitamisesta 90 artiklan mukaisesti.
Edellä 96 artiklan 2 kohdan säännöksiä sovelletaan.
3 OSASTO
PAIKALLISET TYÖNTEKIJÄT
98 artikla
Jollei tämän osaston säännöksistä muuta johdu, Europol määrittää kyseisellä työskentelypaikalla noudatettavien sääntöjen ja käytännön mukaisesti paikallisten työntekijöiden palvelussuhteen ehdot, erityisesti ne, jotka koskevat
a) palvelukseen ottamista ja työsopimuksen irtisanomista,
b) lomia, ja
c) palkkausta.
Paikallisia työntekijöitä sitovat Europol-yleissopimuksen 31 ja 32 artiklassa vahvistetut pidättymistä ja luottamuksellisuutta koskevat määräykset sekä niihin perustuvat säädökset.
99 artikla
Sosiaaliturvan osalta Europol vastaa työnantajan maksettavaksi määrätyistä sosiaaliturvamaksuista Alankomaiden voimassa olevien säännösten mukaisesti.
100 artikla
1. Europolin ja jossakin jäsenvaltiossa palveluksessa olevan paikallisen työntekijän väliset riita-asiat ratkaistaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa työntekijän työpaikan sijaintimaassa voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.
2. Europolin ja jossakin yhteisön ulkopuolisessa maassa palveluksessa olevan paikallisen työntekijän väliset riita-asiat ratkaistaan välitystuomioistuimessa työntekijän työsopimuksessa olevan välitystuomiolausekkeen ehtojen mukaisesti.
3A OSASTO
KOLMANNESSA MAASSA TYÖSKENTELEVÄT TYÖNTEKIJÄT
100 a artikla
Liitteessä 9 vahvistetaan kolmannessa maassa työskenteleviin työntekijöihin sovellettavat erityis- ja poikkeussäännökset, tämän kuitenkaan rajoittamatta henkilöstösääntöjen muiden määräysten soveltamista.
4 OSASTO
SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET
101 artikla
1. Europolin johtajan on kuuden kuukauden kuluessa näiden henkilöstösääntöjen voimaantulosta tarjottava henkilöstösääntöjen mukaista uutta sopimusta työntekijöille, jotka ovat Europolin huumausaineyksikön palveluksessa 10 päivänä maaliskuuta 1995 vahvistetun yhteisen toiminnan 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti (Euroopan yhteisöjen virallinen lehti L 62, 20.3.1995, s. 1—3) ja jotka ovat Europolin huumausaineyksikön johdon kirjallisen arvion mukaan hoitaneet tehtävänsä hyväksyttävästi.
2. Tällaiset sopimukset tehdään aluksi 1—4 vuoden määräajaksi Europolin työntekijöiden osalta 6 artiklan mukaisesti tai paikallisten työntekijöiden osalta toistaiseksi 98 artiklan mukaisesti.
3. Jäljempänä 5 kohdassa tarkoitetun siirtymäsuunnitelman mukaisesti johtaja voi asianomaisen jäsenvaltion toivomuksesta lyhentää määräaikaisen työsopimuksen kestoa.
4. Tarjottavan sopimuksen toimenkuvassa on otettava huomioon niiden tehtävien laatu, joita työntekijä on suorittanut työskennellessään Europolin huumausaineyksikössä ja hänen pätevyytensä ja ammattikokemuksensa siihen toimeen, josta hänelle tarjotaan sopimusta. Tällainen sopimus tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona nämä henkilöstösäännöt tulevat voimaan.
5. Tarjotessaan edellä mainittuja sopimuksia johtajan on toimittava siirtymäsuunnitelman mukaisesti, joka hänen on esitettävä etukäteen hallintoneuvoston hyväksyttäväksi. Suunnitelmassa on otettava huomioon 6 artiklassa tarkoitettu henkilöstön kierto, tarvittava organisaation jatkuvuus uuden talousarvion puitteissa, palvelusvuosien määrä Europolin huumausaineyksikössä, jäsenvaltioiden etu ja niiden riittävä edustus Europolissa, isäntävaltion edut ja asianomaisten henkilöiden edut. Siirtymäsuunnitelmassa on jokaista tointa tarkasteltava erikseen.
6. Jos työntekijä hylkää tarjouksen tai jos hänen palvelustaan Europolin huumausaineyksikössä ei katsota hyväksyttäväksi, hänen palveluksessa olonsa katsotaan päättyneen kieltäytymispäivänä tai sinä päivänä, jolloin työntekijä saa tiedon siitä, ettei hänelle tarjota sopimusta.
102 artikla
Edellä 45 artiklassa esitettyjä palkkataulukoita tarkistetaan 44 artiklan mukaisesti näiden henkilöstösääntöjen tullessa voimaan.
103 artikla
Jäsenvaltioiden Europolin huumausaineyksikköön lähettämille työntekijöille, lukuun ottamatta yhteyshenkilöitä, voidaan lähettävien viranomaisten suostumuksella tarjota työsopimusta 101 artiklan mukaisesti.
5 OSASTO
VOIMAANTULO
104 artikla
Nämä henkilöstösäännöt tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.
LIITE 1
Europolin toimet
1.Jollei 3 kohdasta muuta johdu, Europolin toimia ovat erityisesti seuraavat:
|
Johtaja |
|
Apulaisjohtajat (Deputy Directors) |
|
Apulaisjohtajat (Assistant Directors) |
|
Varainhoidon valvoja |
|
Hallintoneuvoston sihteeri |
|
Yksikön päällikkö |
Johdon tuki/hallinto-osaston sihteeristö Analysointi Lainvalvonnan erityisalueet Vakavan rikollisuuden osaston sihteeristö Henkilöstöhallinto Viestintä/suhdetoiminta Turvallisuus |
|
Yksikön päällikkö |
Varainhoito Oikeudelliset asiat Hankinnat Tietohallinnan ja tietotekniikan erityisalueet Tiedonhallinta- ja tietotekniikkaosaston sihteeristö Yleiset palvelut Tietoturva |
|
Avustava(t) varainhoidon valvoja(t) |
|
Vanhemmat toimihenkilöt |
Lainvalvonnan erityisalueet Vakavan rikollisuuden osaston sihteeristö Analysointi Henkilöstöhallinto - työhönotto Viestintä/suhdetoiminta Standardit ja yhdenmukaisuus |
|
Vanhemmat toimihenkilöt |
Hallintoneuvoston sihteeristö Tiedonhallinnan ja tietotekniikan erityisalueet Tiedonhallinta- ja tietotekniikkaosaston sihteeristö Tietoturva Johdon tuki/hallinto-osaston sihteeristö Viestintä/suhdetoiminta Oikeudelliset asiat Hankinnat Varainhoito Henkilöstöhallinto – henkilöstöhallinnon erityisalueet [Turvallisuus] ( 2 ) Yleiset palvelut Kääntäjä |
|
Nuoremmat toimihenkilöt |
Lainvalvonnan erityisalueet Vakavan rikollisuuden osaston sihteeristö Analysointi |
|
Nuoremmat toimihenkilöt |
Varainhoidon valvojan toimisto Hallintoneuvoston sihteeristö Tiedonhallinnan ja tietotekniikan erityisalueet Tiedonhallinta- ja tietotekniikkaosaston sihteeristö Tietoturva Johdon tuki/hallinto-osaston sihteeristö Oikeudelliset asiat Henkilöstöhallinto Varainhoito Hankinnat Viestintä/suhdetoiminta [Turvallisuus] ( 3 ) Yleiset palvelut Kääntäjä |
|
Johdon avustajat |
Johtajan ja apulaisjohtajien avustajat |
|
Avustajat |
Hallintoavustajat (kaikki asiaankuuluvat osastot ja yksiköt) Varainhoidon valvojan toimiston ja hallintoneuvoston sihteeristön hallintoavustajat Tekniset avustajat ( 4 ) * Väliaikaiset avustajat ( 5 ) |
|
Avustajat |
Avustavat analyytikot |
|
Muu henkilöstö |
Erikoisautonkuljettajat * Autonkuljettajat * [Turvamiehet] ( 6 ) * Operaattorit * Ammattityöntekijät * |
Hallintoneuvoston yksimielisen päätöksen perusteella tätä luetteloa voidaan muuttaa. ( 7 )
|
2. |
Toimet, jotka esitetään luettelossa lihavoituna, voidaan täyttää yksinomaan toimivaltaisista kansallisista viranomaisista palvelukseen otetuilla työntekijöillä henkilöstösääntöjen 2 ja 6 artiklan mukaisesti. Toimivaltaisilla kansallisilla viranomaisilla tarkoitetaan kaikkia niitä jäsenvaltioissa olevia julkisia elimiä, jotka kansallisen lainsäädännön mukaan ovat vastuussa rikosten torjunnasta ja ehkäisystä. Asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava Europolille, katsooko se luettelossa lihavoituna esitettyä Europolin tointa hakevan henkilön olevan jonkin kansallisen toimivaltaisen viranomaisensa palveluksessa. |
|
3. |
Europolin hallintoneuvosto osallistuu Europol-yleissopimuksen 28 artiklan 1 kohdan 15 alakohdan mukaisesti talousarvion ja henkilöstösuunnitelman hyväksymiseen. Tässä yhteydessä sen on ehdotettava neuvostolle, missä määrin tässä liitteessä luetellut toimet voidaan täyttää tai niitä voidaan yhdistellä. Neuvosto päättää Europol-yleissopimuksen 35 artiklan mukaisesti Europolin talousarviosta. |
|
4. |
Jos hallintoneuvosto henkilöstösuunnitelmaa ja talousarviota laatiessaan päättää, että tietty luettelossa lihavoituna esitetty toimi olisi täytettävä avoimen hakumenettelyn kautta, toimi voidaan täyttää avoimella kilpailulla. Näissä tapauksissa tarjottava sopimus voi olla vain määräaikainen siten, että se voidaan uusia kerran henkilöstösääntöjen 6 artiklan mukaisesti. |
|
5. |
Tähdellä (*) merkityt toimet katsotaan toimiksi, jotka on täytettävä henkilöstösääntöjen 3 artiklassa tarkoitetuilla paikallisilla työntekijöillä. Neuvosto päättää kuitenkin kahden vuoden kuluessa yleissopimuksen voimaantulosta hallintoneuvoston Europolin johtajan aloitteesta tekemän ehdotuksen perusteella, pidetäänkö näitä toimia edelleen sellaisina, jotka on täytettävä paikallisilla työntekijöillä. |
|
6. |
Edellä 1 kohdassa mainittuihin toimiin sovelletaan seuraavaa, henkilöstösääntöjen 45 artiklassa vahvistettua palkkataulukkoa:
|
LIITE 2
Valintamenettelyt
1 artikla
Valinta Europolin toimeen perustuu henkilökohtaiseen sopivuuteen ja ammatilliseen pätevyyteen. Naisten ja miesten tasapuolinen edustus sekä kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisten ja Euroopan unionin virallisten kielten riittävä edustus on tärkeää.
Europol on sitoutunut tasa-arvoisten mahdollisuuksien henkilöstöpolitiikkaan kiinnittämättä huomiota henkilöiden kansalliseen alkuperään, uskontoon tai muuhun asiaankuulumattomaan tekijään.
Palvelukseen ottaminen Europolin toimiin tapahtuu henkilöstösääntöjen 3 luvun ja seuraavien säännösten mukaisesti.
2 artikla
1. Europolin johtaja perustaa valintalautakunnan. Lautakunta antaa johtajalle neuvoja hakijoiden sopivuudesta ja pyrkii asettamaan heidät paremmuusjärjestykseen ottaen huomioon 1 artiklan sekä Europol-yleissopimuksen 30 artiklan 2 kohdan johtajaa koskevan velvoitteen, jonka mukaan kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisten ja Euroopan unionin virallisten kielten riittävä edustus on otettava huomioon.
2. Valintalautakunnan kokoonpano vaihtelee täytettävän toimen/ryhmän mukaan.
3. Varajohtajan toimia täytettäessä valintalautakuntaan kuuluu johtaja tai hänen valtuuttamansa henkilö, joka toimii lautakunnan puheenjohtajana, sekä yksi apulaisjohtaja ja henkilöstöyksikön päällikkö. Lisäksi kolme jäsenvaltiota, puheenjohtajavaltio mukaan luettuna, voivat halutessaan nimetä edustajansa valintalautakunnan jäseneksi.
4. Henkilöstösääntöjen 45 artiklan ja liitteen 1 mukaisesti palkkaluokkiin 4-6 sekä vanhempien toimihenkilöiden osalta palkkaluokkaan 7 kuuluvia toimia täytettäessä valintalautakuntaan kuuluu yksi apulaisjohtaja, joka toimii lautakunnan puheenjohtajana, henkilöstöyksikön päällikkö sekä asianomaisen yksikön päällikkö. Lisäksi kaksi jäsenvaltiota, puheenjohtajavaltio mukaan luettuna, voivat halutessaan nimetä edustajansa valintalautakunnan jäseneksi.
5. Kukin puheenjohtajavaltio päättää kuusi kuukautta kestävän toimikautensa alussa arpomalla, mitkä muut jäsenvaltiot voivat puheenjohtajakaudella olla edustettuina valintalautakunnassa 3 ja 4 kohdan mukaisesti.
6. Henkilöstösääntöjen 45 artiklan ja liitteen 1 mukaisesti palkkaluokkiin 7-13 (vanhemman toimihenkilön toimia lukuun ottamatta) kuuluvia toimia täytettäessä valintalautakuntaan kuuluu yksi apulaisjohtaja tai hänen valtuuttamansa henkilö, joka toimii lautakunnan puheenjohtajana, henkilöstöyksikön edustaja sekä asianomaisen yksikön päällikkö. Lisäksi puheenjohtajavaltio voi halutessaan nimetä edustajan valintalautakunnan jäseneksi.
7. Valintalautakunta päättää, onko johtajan tiettyä virkaa täytettäessä nimettävä ulkopuolinen asiantuntija avustamaan valintalautakuntaa teknisissä kysymyksissä.
8. Jos ilmenee, että jollakin valintalautakunnan jäsenellä on henkilökohtainen suhde johonkin Europolin virkaa hakevaan henkilöön, kyseinen jäsen ei osallistu valintamenettelyyn. Tällaisissa tapauksissa valintalautakunta tekee johtajalle ehdotuksen uuden jäsenen nimeämisestä hänen tilalleen.
9. Äänten mennessä valintalautakunnan äänestyksessä tasan puheenjohtajan ääni on ratkaiseva.
10. Henkilöstökomitealle tiedotetaan kaikista avoinna olevista toimista ja valintamenettelyistä.
11. Valintalautakunnan sihteeristöstä huolehtiminen sekä muut valintamenettelyihin liittyvät hallinnolliset tehtävät ovat henkilöstöyksikön vastuulla.
3 artikla
1. Europol laatii jokaisesta avoimesta toimesta ilmoituksen, jossa kuvataan yksityiskohtaisesti toimen luonne, palkkaus mukaan luettuna, toimeen kuuluvat velvollisuudet sekä vaadittava pätevyys, taito ja kokemus.
Ilmoituksessa on erityisesti mainittava, että hakijoiden on jätettävä hakemuksensa kirjallisena ja liitettävä mukaan ansioluettelo.
Lisäksi ilmoituksessa on annettava tietoa hakumenettelyssä menestyneen hakijan turvallisuustutkimuksesta, joka hänelle on tehtävä Europol-yleissopimuksen 31 artiklaan perustuvien salassapitosäännösten mukaisesti.
2. Europolissa avoinna olevasta toimesta on ilmoitettava kaikissa jäsenvaltioissa.
Europol tiedottaa Europolin kansallisille yksiköille kaikista Europolin avoinna olevista toimista. Kansalliset yksiköt tiedottavat avoinna olevasta toimesta asiaankuuluville elimille jäsenvaltion sisällä. Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten tehtävänä on varmistaa, että avoinna oleva toimi saatetaan kaikkien asiaankuuluvien elinten ja niiden työntekijöiden tietoon.
Jos avoinna on toimi, joka voidaan täyttää myös muulla kuin Europol-yleissopimuksen 2 artiklan 4 kohdassa määritellystä toimivaltaisesta kansallisesta viranomaisesta palvelukseen otetulla henkilöllä, Europol ilmoittaa avoinna olevista toimista myös suoraan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä ja muissa sellaisissa tiedotusvälineissä, joilla saavutetaan jäsenvaltioissa mahdollisimman suuri julkisuus.
3. Kaikkia avoinna olevia toimia täytettäessä otetaan huomioon sekä Europolista että muualta tulevat hakemukset, tämän kuitenkaan rajoittamatta henkilöstösääntöjen 6 artiklassa säädetyn palvelussuhteen enimmäiskeston soveltamista.
4 artikla
Hakijoita on pyydettävä toimittamaan hakemuksensa Europolille 60 päivän kuluessa virallisen ilmoituksen julkaisemisesta. Europol lähettää hakijoille ilmoituksen siitä, että hakemus on vastaanotettu.
5 artikla
Valintalautakunta tekee alustavan valinnan hakijoiden pätevyyden, työkokemuksen, toimeen tarvittavien ominaisuuksien sekä henkilöstösääntöjen 24 artiklassa tarkoitetun mahdollisen alustavan valinnan perusteella.
Valintalautakunta voi 2 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa päättää jättää alustavan valinnan yhden tai useamman jäsenensä tehtäväksi.
Jos mahdollista, avoinna olevaa tointa kohti valitaan vähintään 5 ja enintään 20 hakijaa, ja heidät kutsutaan suorittamaan erityinen toimeen liittyvä kirjallinen tai muu koemenettely. Valintalautakunta päättää tarpeellisista erityisjärjestelyistä.
6 artikla
Europolin johtaja valmistelee yhteistyössä valintalautakunnan kanssa kokeen tai kokeet kyseistä tointa hakevien henkilöiden erityispätevyyksien ja asiantuntemuksen arvioimiseksi. Valintalautakunta arvostelee kokeen tai kokeiden tulokset nimettöminä.
7 artikla
Valintalautakunta haastattelee kaikkia kokeen tai kokeet läpäisseitä hakijoita. Haastatteluja voidaan käyttää myös testaamaan hakijoiden Euroopan unionin virallisten kielten hallintaa ottaen huomioon Europol-yleissopimuksen 30 artiklan 2 kohdan ja henkilöstösääntöjen 24 artiklan.
Hakijoille esitetyt kysymykset eivät saa millään tavalla koskea hakijoiden perheenjäsenten ammattia tai yhteiskunnallista taustaa.
8 artikla
Kokeet ja haastattelut järjestetään Haagissa. Hakijoille korvataan matkoista, oleskelusta ja hotellimajoituksesta aiheutuneet kustannukset liitteessä 5 esitettyjen sääntöjen mukaisesti.
9 artikla
Kun haastattelut on pidetty, valintalautakunta laatii hakumenettelyssä menestyneistä hakijoista luettelon, jossa hakijat on asetettu paremmuusjärjestykseen; luettelo toimitetaan johtajalle mahdollisimman nopeasti.
Jos valintalautakunta päätyy siihen, ettei yksikään hakijoista ole sopiva avoinna olevaan toimeen, se ilmoittaa siitä johtajalle, joka julkaisee tointa koskevan ilmoituksen mahdollisimman nopeasti uudelleen. Tällöin voidaan asetettavia määräaikoja lyhentää.
10 artikla
Johtaja tekee päätöksen mahdollisimman nopeasti valintalautakunnan mielipiteen saatuaan. Hän ilmoittaa päätöksestään valintalautakunnan jäsenille.
Johtajan on ilmoitettava hakijoille menettelyn lopputuloksesta.
LIITE 3
Ylityötuntien korvaaminen vapaana ja palkkana
1 artikla
Henkilöstösääntöjen 45 artiklan mukaisesti palkkaluokkiin 11—13 kuuluvilla työntekijöillä on henkilöstösääntöjen 33 artiklassa vahvistetuin rajoituksin oikeus saada tekemistään ylityötunneista korvaus vapaana tai palkkana seuraavasti:
a) Kustakin ylityötunnista saa korvauksena puolitoista tuntia vapaata; jos ylityötunti on tehty klo 22.00—7.00 välisenä aikana taikka sunnuntaina tai yleisenä vapaapäivänä, siitä saa korvauksena kaksi tuntia vapaata; korvauksena saatavaa vapaata myönnettäessä otetaan huomioon viraston tarpeet ja asianomaisen työntekijän toivomukset.
b) Jos tätä korvausta ei ole voitu yksikön tarpeiden vuoksi antaa kahden sitä kuukautta seuraavan kuukauden aikana, jona ylityötunnit on tehty, johtaja antaa luvan hyvittämättömien ylityötuntien korvaamiseen a alakohdassa vahvistetuin perustein palkkana, joka on 0,578 prosenttia peruskuukausipalkasta kultakin ylityötunnilta.
c) Vain yli 30 minuuttia kestäneestä ylityöstä voi saada korvauksen vapaana tai palkkana.
2 artikla
Jos työntekijä on virkamatkalla, ei matkan kohteena olevalle paikalle ja sieltä takaisin matkustamiseen tarvittavan ajan katsota oikeuttavan tässä liitteessä tarkoitettuihin ylityötunteihin. Matkan kohteena olevalla paikalla tehdyistä tavanomaisen tuntimäärän ylittävistä työtunneista voi johtajan päätöksellä saada korvauksen vapaana tai tapauksen mukaan palkkana.
LIITE 4
Lomat
|
SISÄLLYSLUETTELO |
|
|
1 JAKSO: |
Vuosiloma |
|
2 JAKSO: |
Erityisloma |
|
3 JAKSO: |
Matkapäivät |
1 JAKSO
Vuosiloma
1 artikla
Sinä vuonna, jolloin työntekijä aloittaa palveluksensa tai jolloin hänen palveluksensa päättyy, hänellä on oikeus kahden ja puolen arkipäivän lomaan täyttä palveluskuukautta kohti, vajaata palveluskuukautta kohti kahden arkipäivän lomaan, jos palvelusaika on pidempi kuin viisitoista päivää, ja yhden arkipäivän lomaan, jos palvelusaika on enintään viisitoista päivää.
2 artikla
Työntekijä voi pitää vuosilomansa yhtenä tai useampana jaksona toivomuksensa mukaan ja viraston tarpeet huomioon ottaen. Lomaan on kuitenkin sisällyttävä vähintään yksi yhtäjaksoinen kahden viikon jakso. Lomaa myönnetään palvelukseen tulleille työntekijöille vasta kolmen palveluskuukauden jälkeen; johtaja voi asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa myöntää lomaa jo aiemmin.
3 artikla
Jos työntekijä sairastuu vuosilomansa aikana niin, että se olisi estänyt häntä hoitamasta tehtäviään, jos hän ei olisi ollut lomalla, vuosilomaa pidennetään tämän työkyvyttömyysjakson verran edellyttäen, että esitetään asianmukainen lääkärintodistus.
4 artikla
Jos työntekijä ei ole käyttänyt koko vuosilomaansa ennen kuluvan kalenterivuoden loppua muista kuin viraston tarpeista johtuvista syistä, vuosilomasta voidaan siirtää seuraavaan vuoteen enintään kaksitoista päivää. Tämä osa lomasta on käytettävä seuraavana vuonna.
5 artikla
Jos työntekijä kutsutaan palvelukseen kesken vuosilomansa tai jos hänen lomansa peruutetaan viraston tarpeiden vuoksi, hänelle korvataan tästä aiheutuneet asianmukaisesti osoitetut kulut, ja hänelle myönnetään uudet matkapäivät.
2 JAKSO
Erityisloma
6 artikla
1. Vuosiloman lisäksi työntekijälle voidaan myöntää hakemuksesta erityislomaa. Tällaista lomaa myönnetään erityisesti jäljempänä luetelluissa tapauksissa seuraavasti:
a) työntekijän avioituminen: viisi päivää,
b) työntekijän muutto: enintään kaksi päivää,
c) lapsen syntymä tai avioituminen: kaksi päivää,
d) puolison kuolema: viisi päivää,
e) lapsen kuolema: viisi päivää,
f) isän tai äidin kuolema, tai puolison isän tai äidin kuolema: kolme päivää,
g) puolison vakava sairaus: enintään kolme päivää,
h) lapsen vakava sairaus: enintään kaksi päivää.
2. Johtaja voi 1 kohdan d—h alakohdassa mainituissa tapauksissa pidentää erityisloman enintään kymmeneksi päiväksi.
3 JAKSO
Matkapäivät
7 artikla
1. Edellä 1 jaksossa säädettyyn loma-aikaan lisätään edestakaista matkaa varten enintään neljä matkapäivää, jotka lasketaan lomapaikan ja asemapaikan väliseen matkaan lyhintä reittiä käyttäen rautateitse, tai ellei tämä ole mahdollista, lentokoneella, tavallisesti tarvittavan ajan mukaan, jos näiden kahden paikan välinen etäisyys on rautateitse yli 350 kilometriä. Tässä artiklassa lomapaikalla tarkoitetaan vuosiloman osalta lähtöpaikkakuntaa sellaisena kuin se on määritelty liitteessä 5 olevassa 6 artiklan 3 kohdassa.
2. Edellä 2 jakson mukaista erityislomaa myönnettäessä mahdolliset matkapäivät vahvistetaan johtajan erillisellä päätöksellä erityistarpeet huomioon ottaen.
LIITE 5
Palkkaus ja kulukorvaukset
|
SISÄLLYSLUETTELO |
|
|
1 JAKSO: |
Perhelisät |
|
2 JAKSO: |
Ulkomaankorvaus |
|
3 JAKSO: |
Kulukorvaukset |
|
A. Vuokralisä |
|
|
B. Matkakulut |
|
|
C. Muuttokulut |
|
|
D. Virkamatkakulut |
|
|
E. Kiinteämääräinen kulukorvaus |
|
1 JAKSO
Perhelisät
1 artikla
1. Kotitalouslisä on 5 prosenttia työntekijän peruspalkasta. Se voi olla korkeintaan 5 prosenttia henkilöstösääntöjen 45 artiklassa määritellyn palkkaluokan 6 ylimmän tason määrästä ja sen on oltava vähintään 5 prosenttia palkkaluokan 11 ylimmän tason määrästä.
2. Kotitalouslisä myönnetään:
a) naimisissa olevalle työntekijälle,
b) työntekijälle, jolla on yksi tai useampia, jäljempänä 2 artiklan 2 kohdassa ja 3 kohdassa tarkoitettuja huollettavana olevia lapsia,
c) asiaa selvittäviin asiakirjoihin perustuvalla johtajan erityisellä, perustellulla päätöksellä työntekijälle, joka ei täytä edellä a ja b alakohdassa esitettyjä edellytyksiä, mutta joka kuitenkin tosiasiallisesti huolehtii perheen elatuksesta.
3. Jos työntekijän puoliso harjoittaa ansiotoimintaa ja kyseisen puolison vuosiansio, josta ei ole vähennetty veroja, ylittää palkkaluokan 12 yhdennellätoista tasolla olevan työntekijän vuosittaisen peruspalkan, kotitalouslisään oikeutetulle työntekijälle maksetaan tätä lisää ainoastaan johtajan erityisellä päätöksellä. Työntekijällä on kuitenkin oikeus tähän lisään, jos puolisoilla on huollettavana yksi tai useampia lapsia.
4. Jos sekä työntekijällä että hänen puolisollaan on edellä mainittujen säännösten mukaisesti oikeus kotitalouslisään, se maksetaan ainoastaan sille henkilölle, jonka peruspalkka on korkeampi.
5. Jos työntekijällä on oikeus kotitalouslisään ainoastaan 2 kohdan b alakohdan nojalla ja jos kaikki hänen jäljempänä 2 artiklan 2 kohdassa tai 3 kohdassa tarkoitetut huollettavana olevat lapsensa ovat lain säännösten perusteella tai tuomioistuimen tai toimivaltaisen hallintoviranomaisen päätöksellä annettu jonkin muun henkilön kuin työntekijän itsensä huollettavaksi, kotitalouslisä maksetaan tälle henkilölle työntekijän lukuun ja hänen nimissään. Tämän edellytyksen katsotaan täyttyneen täysi-ikäisten huollettavina olevien lasten osalta, jos kyseiset lapset tavanomaisesti asuvat toisen vanhemman luona.
Jos työntekijän lapset kuitenkin ovat usean eri henkilön huollettavana, kotitalouslisä jaetaan näiden henkilöiden kesken heidän huollettavanaan olevien lasten lukumäärän perusteella.
Jos henkilö, joka on edellä mainittujen säännösten perusteella oikeutettu saamaan työntekijän nimissä kotitalouslisää, on myös itse työntekijänä tai muuna henkilöstöön kuuluvana oikeutettu tähän lisään, hänelle maksetaan näistä kahdesta lisästä ainoastaan sitä, jonka määrä on suurempi.
2 artikla
1. Työntekijä, jolla on yksi tai useampi lapsi huollettavanaan, saa jäljempänä 2 ja 3 kohdassa mainituin edellytyksin lisän, joka on ►M20 289,03 eurolla ◄ kuukaudessa kustakin huollettavana olevasta lapsesta.
2. ”Huollettavana olevalla lapsella” tarkoitetaan työntekijän tai hänen puolisonsa avioliitossa tai sen ulkopuolella syntynyttä lasta tai ottolasta, jos työntekijä tosiasiallisesti huolehtii hänen elatuksestaan.
Huollettavana olevana lapsena pidetään myös lasta, josta on tehty adoptointia koskeva hakemus ja jonka osalta adoptointia koskeva menettely on aloitettu.
3. Lisä myönnetään
a) ilman eri toimenpiteitä alle 18-vuotiaasta lapsesta,
b) asianomaisen työntekijän perustellusta hakemuksesta 18—21-vuotiaasta lapsesta, joka on yleissivistävässä tai ammatillisessa koulutuksessa.
4. Poikkeustapauksessa huollettavaan lapseen voidaan rinnastaa asiaan liittyviin todisteisiin perustuvalla johtajan erityisellä, perustellulla päätöksellä sellainen henkilö, jonka suhteen työntekijällä on lakisääteinen elatusvelvollisuus ja jonka elatus aiheuttaa hänelle huomattavia kustannuksia.
5. Jos lapsella on vakava sairaus tai vamma, jonka vuoksi hän ei pysty elättämään itseään, lisän maksamista jatketaan ilman mitään ikärajoitusta sairauden tai vamman koko keston ajan.
6. Kustakin tässä artiklassa tarkoitetusta huollettavana olevasta lapsesta maksetaan ainoastaan yksi huollettavana olevaa lasta koskeva lisä.
7. Kun 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu huollettavana oleva lapsi annetaan lain säännösten perusteella tai tuomioistuimen tai toimivaltaisen hallintoviranomaisen päätöksellä toisen henkilön huollettavaksi, lisä maksetaan tälle henkilölle työntekijän lukuun ja hänen nimissään.
3 artikla
1. Työntekijä, jolle maksetaan ulkomaankorvausta, saa kustakin edellä 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta huollettavana olevasta lapsesta, joka saa säännöllistä täysipäiväistä perus- tai keskiasteen opetusta oppilaitoksessa, koulutuslisän, joka vastaa 75 prosenttia työntekijälle koulutuksesta aiheutuvista todellisista kuluista, jotka voivat olla enintään ►M20 12 566,73 eurolla ◄ vuodessa.
Koulutuslisä on ►M20 2 827,52 eurolla ◄ vuodessa kaikkien työntekijöiden osalta, jos lapsi saa säännöllistä täysipäiväistä opetusta keskiasteen jälkeistä opetusta antavassa oppilaitoksessa.
Oikeus tähän lisään alkaa sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jonka kuluessa lapsi aloittaa perusasteen oppilaitoksessa, ja päättyy sen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka kuluessa lapsi täyttää 21 vuotta.
2. Edellä 1 kohdassa mainittu enimmäismäärä on ►M20 16 965,09 eurolla ◄ , jos lapsi vammansa vuoksi tai yhteiskuntaan sopeutumiseksi tarvitsee erityisopetusta tai -koulutusta tai harjaantumiskoulutusta. Tällaisissa tapauksissa ei sovelleta 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua koulutuslisän rajoitusta.
3. Jos oppilaitos, jossa lapsi käy koulua, sijaitsee yli 50 kilometrin päässä Haagista, sisäoppilaitoksessa olosta aiheutuvat kustannukset sisällytetään tämän artiklan mukaisesti korvattaviin kuluihin 1 ja 2 kohdassa määriteltyyn enimmäismäärään saakka.
4. Jos lapsi, josta työntekijälle maksetaan koulutuslisää, annetaan lain säännösten perusteella tai tuomioistuimen tai toimivaltaisen hallintoviranomaisen päätöksellä toisen henkilön huollettavaksi, koulutuslisämaksetaan tälle henkilölle työntekijän lukuun ja hänen nimissään. Tässä tapauksessa edellisessä kohdassa tarkoitettu vähintään 50 kilometrin välimatka lasketaan sen henkilön asuinpaikasta, joka on lapsen huoltaja.
5. Tätä artiklaa on tarkistettava, jos Haagiin perustetaan Eurooppa-koulu.
2 JAKSO
Ulkomaankorvaus
4 artikla
1. Ulkomaankorvausta maksetaan kuukausittain henkilöstösääntöjen 47 artiklan mukaisesti seuraavasti:
a) palkkaluokissa 1—3 oleville työntekijöille ►M20 1 256,68 eurolla ◄ ,
b) palkkaluokissa 4—6 oleville työntekijöille ►M20 942,53 eurolla ◄ ,
c) palkkaluokissa 7—9 oleville työntekijöille ►M20 628,33 eurolla ◄ ,
d) palkkaluokissa 10—13 oleville työntekijöille ►M20 502,66 eurolla ◄ .
2. Ulkomaankorvaus maksetaan
a) työntekijälle
— joka ei ole eikä ole koskaan ollut sen valtion kansalainen, jonka alueella hänen asemapaikkansa sijaitsee, ja
— joka ei ole kuusi kuukautta ennen tehtäviensä aloittamista päättyvän viiden vuoden jakson aikana asunut vakituisesti tai harjoittanut pääasiallista ammattitoimintaansa kyseisen valtion Euroopassa sijaitsevalla alueella. Tätä säännöstä sovellettaessa ei oteta huomioon olosuhteita, jotka aiheutuvat toiselle valtiolle tai kansainväliselle järjestölle tai Europolin huumausaineyksikölle suoritetuista palveluksista;
b) työntekijälle, joka on tai on ollut sen valtion kansalainen, jonka alueella hänen asemapaikkansa sijaitsee, ja joka on ennen palvelukseen tuloaan asunut vakituisesti kymmenen vuotta Euroopan unionin jäsenvaltioiden alueen ulkopuolella muusta syystä kuin hoitaakseen tehtäviään jonkin valtion tai kansainvälisen järjestön palveluksessa.
3. Sovellettaessa 1 ja 2 kohtaa työntekijä, joka on avioliiton kautta saanut ilman eri toimenpiteitä ja ilman mahdollisuutta kieltäytyä sen valtion kansalaisuuden, jonka alueella hänen asemapaikkansa sijaitsee, rinnastetaan 2 kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettuun työntekijään.
3 JAKSO
Kulukorvaukset
A.
Vuokralisä
5 artikla
1. Työntekijällä, jolla on määräaikainen sopimus ja jolle maksetaan ulkomaankorvausta, on oikeus vuokralisään, jos hänelle asunnon vuokraamisesta aiheutuvat todelliset kustannukset ovat yli 15 prosenttia nettokuukausipalkasta tapauksissa, joissa hänellä on yksi tai useampia 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja huollettavia lapsia sekä, jos todelliset vuokrakustannukset ylittävät 17 prosenttia nettopalkasta, silloin kun hän on oikeutettu kotitalouslisään, tai muissa tapauksissa silloin, kun nämä kustannukset ylittävät 20 prosenttia nettokuukausipalkasta. Nettokuukausipalkka tarkoittaa tämän säännöksen yhteydessä toimihenkilölle kuukausittain maksettavaa määrää mukaan lukien kaikki asianmukaiset lisät (lukuun ottamatta itse vuokralisää).
2. Vuokralisä on 80 prosenttia todellisista vuokrakustannuksista, jotka ylittävät edellä 1 kohdassa mainitut määrät sopimuksen neljän ensimmäisen vuoden aikana. Neljän ensimmäisen vuoden jälkeen vuokralisää vähennetään vuosittain 20 prosenttia neljännen vuoden aikana maksettavasta määrästä. Jos asumisolosuhteissa tapahtuu muutoksia neljän ensimmäisen vuoden jälkeen, lisän määrä lasketaan tämän artiklan perusteella ja sitä vähennetään prosentuaalisella osuudella, joka kulloinkin saadaan tämän artiklan soveltamisesta. Näitä määriä laskettaessa ei oteta huomioon kohtuullista enimmäisvuokraa suurempia todellisia vuokrakuluja.
3. Kohtuullinen enimmäisvuokra on ►M20 1 773,42 eurolla ◄ naimattoman työntekijän osalta, ►M20 2 364,57 eurolla ◄ puolison ja/tai enintään kahden 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun huollettavana olevan lapsen kanssa yhdessä asuvan työntekijän osalta sekä ►M20 2 955,70 eurolla ◄ sellaisten työntekijöiden osalta, jotka asuvat yhdessä puolisonsa ja/tai kolmen tai useamman 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun huollettavana olevan lapsen kanssa.
4. Työntekijän on vuokralisää hakiessaan ilmoitettava Europolille todellisista asumisjärjestelyistään, antamalla myös tiedot siitä, asuuko hän yhdessä puolisonsa ja/tai lastensa kanssa. Jos näitä tietoja ei toimiteta, kyseisen työntekijän osalta sovelletaan naimattoman työntekijän osalta vahvistettua kohtuullisen enimmäisvuokran määrää.
5. Vuokralisän laskemisessa otetaan huomioon vain nettovuokra, lukuun ottamatta kalustusta, veroja ja muita maksuja.
6. Vuokralisä ei missään tapauksessa voi olla yli 40 prosenttia todellisista vuokrakuluista tai kohtuullisen enimmäisvuokran määrästä sen mukaan, kumpi on alhaisempi.
7. Jos sekä Europolin työntekijällä että hänen puolisollaan on molemmilla oikeus 1-6 kohdan mukaiseen vuokralisään, he saavat kumpikin 50 prosenttia määrästä, johon heillä olisi oikeus yksin.
8. Ensimmäisessä kohdassa mainitut prosentuaaliset osuudet sekä kohtuulliset enimmäisvuokrakustannukset tarkistetaan joka vuosi henkilöstösääntöjen 44 artiklan perusteella tehtävien palkkatarkistusten yhteydessä ottaen samalla huomioon Haagin vuokramarkkinoiden kehitys.
B.
Matkakulut
6 artikla
1. Työntekijällä on oikeus saada korvaus matkakuluista sekä omalta osaltaan että puolisonsa ja talouteensa kuuluvien huollettavana olevien henkilöiden osalta:
a) palvelukseen tulemisen yhteydessä matkakuluista palvelukseenottopaikkakunnalta asemapaikkaan,
b) palvelussuhteen päättyessä henkilöstösääntöjen 94—97 artiklan mukaisesti asemapaikasta 3 kohdassa määritellylle lähtöpaikkakunnalle,
c) siirtojen yhteydessä, joiden vuoksi hänen asemapaikkansa muuttuu.
Työntekijän kuoltua leskellä ja huollettavana olevilla henkilöillä on oikeus saada korvaus matkakuluista samoin edellytyksin.
Matkakuluihin sisältyvät myös kulut paikkavarauksista ja matkatavaroiden kuljetuksesta sekä tarvittaessa välttämättömät hotellikulut.
2. Korvaus suoritetaan seuraavin perustein:
— tavanomainen lyhin ja edullisin reitti rautateitse asemapaikan ja palvelukseenotto- tai lähtöpaikkakunnan välillä,
— henkilöstösääntöjen 45 artiklassa määriteltyihin palkkaluokkiin 1—6 kuuluvien työntekijöiden osalta ensimmäisen luokan matkalippu ja muilla työntekijöillä toisen luokan matkalippu. Jos edestakainen matka kuitenkin on vähintään 800 kilometriä, korvaus maksetaan myös muihin palkkaluokkiin kuuluville työntekijöille ensimmäisen luokan matkalipun mukaan,
— jos matkaan sisältyy vähintään kuuden tunnin matkustaminen yöllä klo 22—7 välisenä aikana, makuuvaunupaikka enintään turistiluokassa tai lepovaunussa, jolloin lippu on esitettävä korvauksen saamiseksi.
Jos ensimmäisen alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettu matka on pidempi kuin 500 kilometriä ja kun tavanomaiseen reittiin sisältyy merimatka, asianomaisella työntekijällä on matkaliput esittämällä oikeus saada korvaus edullisimmalla tavalla suoritetun lentomatkan kuluista.
Jos matkaan käytetään jotakin muuta kuin edellä tarkoitettua kulkuneuvoa, korvaus lasketaan asianmukaisessa luokassa suoritetun junamatkan kulujen perusteella, lukuun ottamatta makuuvaunupaikkaa. Jos korvausta ei voida laskea tällä perusteella, korvauksen laskutapa vahvistetaan johtajan tekemällä erityisellä päätöksellä.
3. Työntekijän lähtöpaikkakunta määritetään hänen tullessaan palvelukseen ottaen huomioon hänen palvelukseenottopaikkakuntansa tai sen paikan, johon hänellä on luontaiset siteet. Tätä määritystä voidaan myöhemmin tarkistaa johtajan erityisellä päätöksellä sinä aikana, jolloin henkilö on palveluksessa, tai hänen lähtiessään palveluksesta. Työntekijän ollessa palveluksessa tämä päätös voidaan kuitenkin tehdä ainoastaan poikkeuksellisesti ja sen jälkeen, kun kyseinen henkilö on esittänyt asianmukaiset todisteet hakemuksensa perusteeksi.
7 artikla
1. Työntekijällä on oikeus saada omalta osaltaan, ja jos hänellä on oikeus kotitalouslisään, puolisonsa ja 2 artiklassa tarkoitettujen huollettavana olevien henkilöiden osalta, kerran kalenterivuodessa korvaus todellisista matkakuluistaan asemapaikastaan 6 artiklan 3 kohdassa määritellylle lähtöpaikkakunnalle, jos asemapaikan ja lähtöpaikkakunnan välinen etäisyys on rautateitse yli 350 kilometriä.
Jos molemmat puolisot ovat Europolin työntekijöitä, kummallakin on oikeus saada omalta ja huollettavanaan olevien henkilöiden osalta korvaus matkakuluista edellä olevien säännösten mukaisesti; kullakin huollettavana olevalla henkilöllä on oikeus ainoastaan yhteen korvaukseen. Huollettavana olevien lasten osalta saatava korvaus määritetään jommankumman puolison hakemuksesta jommankumman lähtöpaikkakunnan perusteella.
2. Korvaus suoritetaan palkkaluokkiin 1—6 kuuluvien työntekijöiden osalta ensimmäisen luokan edestakaisen junalipun hinnan perusteella ja muiden työntekijöiden osalta toisen luokan lipun perusteella. Jos edestakaisen matkan pituus kuitenkin on vähintään 800 kilometriä, korvaus suoritetaan myös muihin palkkaluokkiin kuuluville työntekijöille ensimmäisen luokan matkalipun mukaan. Jos korvausta ei voida laskea tällä perusteella, laskutapa vahvistetaan johtajan tekemällä erityisellä päätöksellä.
Jos asemapaikan ja lähtöpaikkakunnan välinen matka rautateitse on pidempi kuin 500 kilometriä ja kun tavanomaiseen matkareittiin sisältyy merimatka, työntekijällä on matkaliput esittämällä oikeus saada korvaus edullisimmalla tavalla suoritetun lentomatkan kuluista.
3. Jos työntekijä käyttää omaa autoaan tässä artiklassa tarkoitettuihin matkoihin, hänelle maksetaan korvauksena ►M10 0,25 euroa ◄ kilometriltä, mutta kuitenkin enintään niitä kuluja vastaava määrä, jotka hänelle olisi aiheutunut, jos hän olisi matkustanut käyttäen julkisia kulkuneuvoja.
4. Edellä olevia säännöksiä sovelletaan työntekijöihin, joiden asemapaikka ja lähtöpaikkakunta sijaitsevat jonkin Euroopan unionin jäsenvaltion alueella. Työntekijällä, jonka lähtöpaikkakunta sijaitsee kyseisen alueen ulkopuolella, on oikeus omalta ja, jos hänellä on oikeus kotitalouslisään, puolisonsa ja 2 artiklassa tarkoitettujen huollettavana olevien henkilöiden osalta, saada perusteena olevat tositteet esitettyään kerran kalenterivuodessa korvaus todellisista matkakuluista lähtöpaikkakunnalleen tai johonkin toiseen paikkaan, kuitenkin siten, että näiden matkakulujen määrä ei saa ylitää matkakulujen määrää lähtöpaikkakunnalle.
Jos puoliso ja 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut henkilöt eivät asu työntekijän kanssa hänen asemapaikassaan, heillä on kuitenkin kerran kalenterivuodessa, perusteena olevat tositteet esitettyään, oikeus saada korvaus matkakuluista lähtöpaikkakunnalta asemapaikkaan tai todellisista matkakuluista johonkin toiseen paikkaan kuitenkin siten, että näiden matkakulujen määrä ei saa olla suurempi kuin edellä mainittujen matkakulujen määrä.
Tätä sovelletaan myös työntekijöihin, joiden asemapaikka on Euroopan unionin jonkin jäsenvaltion alueen ulkopuolella, mutta silloin Europolin johtaja voi päättää erityisellä perustellulla päätöksellä, että työntekijällä on oikeus korvaukseen toisen kerran saman kalenterivuoden aikana ensimmäisen ja toisen alakohdan mukaisesti.
C.
Muuttokulut
8 artikla
1. Henkilökohtaisen irtaimiston siirtämisestä aiheutuvat kulut, mukaan lukien vakuutukset tavanomaisten riskien kattamiseksi (rikkoutuminen, varkaus, tulipalo) korvataan työntekijälle, jonka on vaihdettava asuinpaikkaa täyttääkseen henkilöstösääntöjen 16 artiklan velvoitteet ja joka ei ole saanut muualta korvausta samoista kuluista. Tämä korvaus maksetaan ennalta hyväksytyn kustannusarvion rajoissa. Europolin asianomaisille yksiköille on esitettävä vähintään kaksi kustannusarviota, ja jos esitetyt kustannusarviot eivät näiden yksiköiden mielestä ole kohtuullisia, ne voivat valita muun muuttoyrityksen. Tällöin työntekijän oikeutta korvaukseen voidaan rajoittaa tämän muuttoyrityksen kustannusarvion määrään.
Muut kuin muutosta aiheutuvat kohtuulliset kulut, joita aiheutuu toimihenkilölle hänen siirtyessään työtehtäviinsä, kun hänet siirretään tai kun hän lähtee Europolin palveluksesta, korvataan hänelle tositteiden perusteella johtajan erityisellä päätöksellä.
2. Palvelussuhteen päättyessä tai työntekijän kuollessa korvataan muuttokulut asemapaikasta lähtöpaikkakunnalle saman menettelyn mukaisesti.
Jos edesmennyt työntekijä oli naimaton, nämä kulut korvataan oikeudenomistajille.
3. Muuton on tapahduttava vuoden kuluessa koeajan päättymisestä. Palvelussuhteen päättyessä muuton on tapahduttava kolmen vuoden kuluessa.
Edellä tarkoitettujen määräaikojen jälkeen aiheutuvat muuttokulut voidaan korvata ainoastaan poikkeustapauksissa johtajan erityisellä päätöksellä.
D.
Virkamatkakulut
9 artikla
1. Työntekijällä, joka matkustaa virka-asioissa, jäljempänä 'virkamatka', ja jolla on matkamääräys, on oikeus virkamatkakulujen korvaukseen.
2. Matkamääräyksessä ilmoitetaan virkamatkan todennäköinen kesto, jonka perusteella lasketaan työntekijälle mahdollisesti maksettava päivärahan sekä matka- ja majoituskulujen ennakko.
3. Työntekijän on ilmoitettava Europolille mahdollisista kolmannelta osapuolelta virkamatkansa yhteydessä rahana tai luontoisetuina saamistaan korvauksista. Ne vähennetään korvauksista, joihin työntekijä olisi muutoin oikeutettu.
4. Hallintoneuvosto vahvistaa jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä johtajan ehdotuksen perusteella virkamatkakuluja ja niiden korvaamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.
▼M12 —————
E.
Kiinteämääräinen kulukorvaus
►M12 10 artikla ◄
1. Hallintoneuvosto voi myöntää johtajalle ja apulaisjohtajille, joille aiheutuu tehtäviensä vuoksi edustuskuluja, kiinteämääräisen korvauksen, jonka määrän se vahvistaa todellisten kulujen perusteella.
2. Jos työntekijöille aiheutuu heille annettujen erityisohjeiden perusteella satunnaisia työtehtävistä johtuvia edustuskuluja, johtaja vahvistaa korvattavien edustuskulujen määrän asianmukaisten tositteiden perusteella.
F.
Yleissäännös
►M12 11 artikla ◄
Kun toimihenkilö astuu Europolin palvelukseen, hänen on tiedotettava Europolille kaikista olosuhteista, jotka vaikuttavat hänen oikeuksiinsa saada henkilöstösääntöjen mukaisia lisiä. Hänen on myös ilman tarpeetonta viivyttelyä ilmoitettava Europolille kaikista näissä olosuhteissa tapahtuvista muutoksista.
G.
Uudelleenasettautumiskorvaus
12 artikla
1. Työntekijälle, jonka on vaihdettava asuinpaikkaa syistä, jotka liittyvät johtajan tekemään päätökseen siirtää työntekijä toiseen asemapaikkaan, maksetaan uudelleenasettautumiskorvaus, joka on kotitalouslisään oikeutettujen työntekijöiden osalta kuukauden peruspalkan ja muiden työntekijöiden osalta puolen kuukauden peruspalkan suuruinen.
Jos molemmilla puolisoilla on Europolin työntekijöinä oikeus uudelleenasettautumiskorvaukseen, korvaus maksetaan ainoastaan sille puolisolle, jonka peruspalkka on suurempi.
Uudelleenasettautumiskorvaukseen sovelletaan työntekijän asemapaikan osalta vahvistettua korjauskerrointa.
2. Uudelleenasettautumiskorvaus lasketaan sen siviilisäädyn ja palkan mukaan, joka työntekijällä on päivänä, jona hän siirtyy uuteen asemapaikkaan.
3. Jos työntekijä niin pyytää, 50 prosenttia uudelleenasettautumiskorvauksesta maksetaan etukäteen. Loput 50 prosenttia maksetaan työntekijän toimitettua asiakirjat, joista ilmenee, että työntekijä ja hänen perheensä, jos hän on oikeutettu kotitalouslisään, on asettunut asumaan työntekijän uuteen asemapaikkaan.
4. Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, työntekijä, jolla on oikeus kotitalouslisään ja joka ei asettaudu asemapaikkaansa perheensä kanssa, saa ainoastaan puolet korvauksesta, johon hänellä muutoin olisi oikeus. Toinen puoli maksetaan, kun hänen perheensä asettuu asumaan työntekijän asemapaikkaan edellyttäen, että tämä tapahtuu viimeistään vuoden kuluessa päivästä, jona työntekijän siirto tapahtui. Jos työntekijä siirretään paikkaan, jossa hänen perheensä asui ennen asettumistaan asumaan työntekijän asemapaikkaan, hänellä ei ole oikeutta uudelleenasettautumiskorvaukseen.
LIITE 6
Eläkejärjestelmä
|
SISÄLLYSLUETTELO |
|
|
1 LUKU: |
Yleiset säännökset |
|
2 LUKU: |
Vanhuuseläke ja eroraha |
|
1 jakso: Vanhuuseläke |
|
|
2 jakso: Eroraha |
|
|
3 LUKU: |
Työkyvyttömyyseläke |
|
4 LUKU: |
Perhe-eläke |
|
5 LUKU: |
Väliaikaiset eläkkeet |
|
6 LUKU: |
Lisät ja korotukset huollettavien lasten osalta |
|
7 LUKU: |
Eläkemaksut ja etuuksien maksaminen |
1 LUKU
YLEISET SÄÄNNÖKSET
1 artikla
1. Jos työntekijälle ennen palvelukseen astumista tehdystä lääkärintarkastuksesta käy ilmi, että hänellä on jokin sairaus tai vamma, johtaja voi päättää myöntää hänelle oikeuden saada työkyvyttömyydestä tai kuolemantapauksesta säädettyjä etuuksia kyseisestä sairaudesta tai vammasta aiheutuvien riskien osalta vasta viiden vuoden kuluttua hänen astumisestaan Europolin palvelukseen.
2. Työntekijälle, joka on virkavapaalla henkilöstösääntöjen 42 artiklassa määritellyn kansallisen palveluksen suorittamista varten, ei myönnetä näitä etuuksia työkyvyttömyydestä tai kuolemasta, joka johtuu tällaisesta palveluksesta välittömästi aiheutuvista tapaturmista tai sairauksista. Edellä olevat säännökset eivät vaikuta jälkeenjääneiden oikeuteen saada eläkettä niiden eläkeoikeuksien nojalla, jotka työntekijä on hankkinut siihen päivään mennessä, jona hän aloittaa virkavapaan.
3. Tässä liitteessä tarkoitetaan leskellä ja eronneella puolisolla sekä nais- että miespuolista henkilöä.
2 LUKU
VANHUUSELÄKE JA ERORAHA
1 jakso
Vanhuuseläke
2 artikla
Vanhuuseläke lasketaan eläkkeeseen oikeuttavien työntekijän palvelusvuosien kokonaismäärän perusteella. Kukin 3 artiklassa vahvistetuin edellytyksin huomioon otettava vuosi antaa oikeuden yhteen eläkkeeseen oikeuttavaan palvelusvuoteen ja kukin kokonainen kuukausi yhteen eläkkeeseen oikeuttavan palvelusvuoden kahdestoistaosaan.
Eläkkeeseen oikeuttavien palvelusvuosien enimmäismäärä, joka voidaan ottaa huomioon vanhuuseläkeoikeuden laskennassa, on 35.
3 artikla
Laskettaessa 2 artiklan mukaisia eläkkeeseen oikeuttavia palvelusvuosia otetaan huomioon seuraavat:
a) henkilöstösääntöjen mukainen palvelusaika Europolin työntekijänä, ja
b) henkilöstösääntöjen 41 artiklan mukaisesti henkilökohtaisista syistä pidetty virkavapaus,
edellyttäen, että kyseinen työntekijä on maksanut eläkemaksunsa näiltä palvelusajoilta.
4 artikla
Työntekijä, joka on ollut aiemmin Europolin palveluksessa työntekijänä ja joka otetaan uudestaan Europolin palvelukseen, saa uudelleen oikeuden eläkkeeseen. Hän voi pyytää, että hänen eläkeoikeuksiaan laskettaessa otetaan huomioon koko se aika, jona hän oli palveluksessa työntekijänä ja jonka osalta eläkemaksut on maksettu, jos hän maksaa takaisin siihen liittyvät määrät, jotka hänelle on mahdollisesti maksettu tämän liitteen 10 artiklan tai henkilöstösääntöjen 77 artiklan mukaisesti tai jotka hän on saanut vanhuuseläkkeenä siten, että tähän kokonaismäärään on lisätty koronkorkojen määrä, joka on 3,5 prosenttia vuodessa.
Jollei vanhuuseläkettä saava työntekijä maksa takaisin ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuja määriä, hänelle maksetaan siihen ikävuoteen, jona hän päättää tehtäviensä hoidon, myöhennettynä eläkkeenä maksettava määrä, joka vastaa kyseisen vanhuuseläkkeen vakuutusmatemaattista arvoa sinä päivänä, jona kyseistä eläkettä lakattiin maksamasta, korotettuna koronkorkojen määrällä, joka on 3,5 prosenttia vuodessa.
Jos työntekijällä on palvelussuhteensa päättyessä oikeus erorahaan, siitä vähennetään henkilöstösääntöjen 79 artiklan suoritettujen maksujen määrä korotettuna koronkorkojen määrällä, joka on 3,5 prosenttia vuodessa; jos työntekijällä on oikeus vanhuuseläkkeeseen, hänen eläkeoikeuksiaan vähennetään suhteessa kyseisen artiklan mukaisesti maksettuihin määriin.
5 artikla
Se vähimmäistoimeentulon määrä, joka otetaan huomioon eläke-etuuksia laskettaessa, vastaa palkkaluokan 13 ensimmäisen tason bruttoperuspalkkaa, edellyttäen, ettei kyseinen henkilö saa eläkeoikeuksia muualta.
6 artikla
Vanhuuseläkkeen ”vakuutusmatemaattisella arvolla” tarkoitetaan työntekijälle kertyvien etuuksien pääoma-arvoa, joka on laskettu Euroopan yhteisöjen budjettivallan käyttäjän 35 artiklan mukaisesti laatimien viimeisimpien kuolevuustaulukoiden ja vuosittaisen 3,5 prosentin vuotuisen koron perusteella.
7 artikla
Työntekijä, jonka palvelussuhde päättyy ennen 62 vuoden ikää, voi pyytää, että hänen vanhuuseläkkeensä
— maksu siirretään sitä kalenterikuukautta, jonka aikana hän täyttää 62 vuotta, seuraavan kalenterikuukauden ensimmäiseen päivään, tai
— maksetaan heti, jos hän on vähintään 52 vuoden ikäinen. Tällöin vanhuuseläkettä vähennetään suhteessa työntekijän ikään eläkkeenmaksun aloittamishetkellä seuraavan taulukon mukaisesti:
Varhennetun vanhuuseläkkeen ja 62 vuoden iässä maksettavan eläkkeen suhde
|
Eläkeikä |
Kerroin |
|
52 |
0,50678 |
|
53 |
0,53834 |
|
54 |
0,57266 |
|
55 |
0,61009 |
|
56 |
0,65582 |
|
57 |
0,69582 |
|
58 |
0,74508 |
|
59 |
0,79936 |
|
60 |
0,85937 |
|
61 |
0,92593 |
8 artikla
Oikeus saada vanhuuseläkettä tulee voimaan sitä kalenterikuukautta, jona työntekijä saa oikeuden eläkkeeseen joko ilman eri pyyntöä tai omasta pyynnöstään, seuraavan kalenterikuukauden ensimmäisenä päivänä; hänelle maksetaan palkkaa aina eläkeoikeutensa alkamiseen asti.
9 artikla
1. Työntekijällä, jonka palvelussuhde päättyy sen johdosta, että hän
— siirtyy sellaisen julkisen hallinnon tai kansallisen tai kansainvälisen järjestön palvelukseen, joka on tehnyt sopimuksen Europolin kanssa, tai
— alkaa toimia palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana, minkä perusteella hän saa eläkeoikeudet eläkejärjestelmässä, jonka hallintoelimet ovat tehneet sopimuksen Europolin kanssa,
1. on oikeus siirrättää Europolilta saamiaan vanhuuseläkeoikeuksia vastaava vakuutusmatemaattinen arvo sen hallinnon tai järjestön eläkekassaan tai siihen eläkekassaan, josta työntekijä saa palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana vanhuuseläkeoikeuksia.
2. Työntekijällä, joka siirtyy Europolin palvelukseen sen jälkeen kun hän
— on päättänyt palveluksensa julkisessa hallinnossa tai kansallisessa tai kansainvälisessä järjestössä, tai
— toimittuaan palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana,
2. on oikeus palvelussuhdettaan vakinaistettaessa maksaa 37 artiklassa tarkoitettuun Europolin rahastoon edellä mainittuja tehtäviä hoitaessaan saamiensa vanhuuseläkeoikeuksien joko vakuutusmatemaattinen arvo tai kiinteällä korolla laskettu arvo.
Tällöin Europol määrittää eläkkeeseen oikeuttavien palvelusvuosien lukumäärän, joka aiemman palvelusajan osalta otetaan huomioon sen omassa eläkejärjestelmässä, jolloin määrittämisessä otetaan huomioon työntekijän palkkaluokka vakinaistamishetkellä ja se suoritetaan edellisen kohdan mukaisesti Europolille maksettujen määrien vakuutusmatemaattisen arvon pohjalta.
3. Edellä olevaa 2 kohtaa sovelletaan myös työntekijään, joka on palannut palvelukseen henkilöstösääntöjen 41 artiklassa säädetyn henkilökohtaisista syistä myönnetyn virkavapauden päättyessä.
2 jakso
Eroraha
10 artikla
Jos alle 62-vuotiaan työntekijän, jolla ei ole oikeutta vanhuuseläkkeeseen ja joka ei kuulu 9 artiklan 1 kohdan säännösten piiriin, palvelussuhde päättyy lopullisesti muusta syystä kuin kuolemantapauksen tai työkyvyttömyyden johdosta, hänellä on oikeus palveluksesta lähtiessään seuraaviin maksuihin:
a) hänen peruspalkastaan eläkemaksuina pidätetty kokonaismäärä, johon on lisätty vuosittainen 3,5 prosentin koronkorko,
b) jos häntä ei ole irtisanottu henkilöstösääntöjen 88 artiklassa määritellyistä kurinpidollisista syistä, eroraha suhteutettuna todelliseen palvelusaikaan, jolloin laskennan pohjana käytetään jokaista palvelusvuotta kohti viimeisimmän peruspalkan yhtä kuukautta ennen vähennyksiä. Todellisena palvelusaikana pidetään 9 artiklan 2 kohtaa sovellettaessa myös aiempaa palvelusaikaa niiden eläkkeeseen oikeuttavien palvelusvuosien osalta, jotka Europol on ottanut huomioon 9 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti,
c) henkilöstösääntöjen 37 artiklassa tarkoitettuun Europolin rahastoon 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti maksettu kokonaismäärä, johon on lisätty vuosittainen 3,5 prosentin koronkorko.
3 LUKU
TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE
11 artikla
Jollei 1 artiklan 1 kohdan säännöksistä muuta johdu, alle 65-vuotiaalla työntekijällä, jonka työkyvyttömyyslautakunnan toimesta todetaan eläkeoikeuksien karttumisjaksona kärsivän pysyvästä ja täydellisestä työkyvyttömyydestä, joka estää häntä suorittamasta tehtäviään palkkaluokkaansa vastaavassa toimessa, ja joka tästä syystä joutuu keskeyttämään palveluksensa Europolissa, on oikeus tämän työkyvyttömyyden ajan henkilöstösääntöjen 65 artiklassa tarkoitettuun työkyvyttömyyseläkkeeseen.
Työkyvyttömyyseläkettä ei voida maksaa samanaikaisesti vanhuuseläkkeen kanssa.
12 artikla
Oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen alkaa sitä kalenterikuukautta, jolloin työntekijä siirtyy eläkkeelle henkilöstösääntöjen 65 artiklan mukaisesti, seuraavan kalenterikuukauden ensimmäisenä päivänä.
Kun entinen työntekijä ei enää täytä kyseisen eläkkeen saamisen edellytyksiä, hänet on sijoitettava ensimmäiseen vapautuvaan, hänen palkkaluokkansa mukaiseen vastaavaan toimeen edellyttäen, että hän täyttää kyseiseen toimeen vaadittavat edellytykset. Jos työntekijä kieltäytyy hänelle tarjotusta toimesta, hänellä on edelleen oikeus palata samojen edellytysten mukaisesti toiseen vapautuvaan, palkkaluokkansa mukaiseen vastaavaan toimeen; jos työntekijä kieltäytyy toisen kerran, häntä voidaan vaatia eroamaan.
Jos työkyvyttömyyseläkettä saava entinen työntekijä kuolee, kyseiset eläkeoikeudet päättyvät sen kalenterikuukauden lopussa, jonka aikana työntekijä on kuollut.
13 artikla
Jos työkyvyttömyyseläkettä saava entinen työntekijä ei ole vielä saavuttanut 62 vuoden ikää, Europol voi edellyttää häneltä säännöllisissä lääkärintarkastuksissa käyntiä varmistaakseen, että hän yhä täyttää kyseisen eläkkeen maksamisen edellytykset.
Jos määräaikaisella sopimuksella palveluksessa oleva työntekijä tulee työkyvyttömäksi, hänet komennukselle lähettänyt kansallinen viranomainen voi kyseisen työntekijän sopimuksen päättyessä edellyttää, että hän käy myös kansallisessa lääkärintarkastuksessa sen määrittämiseksi, voidaanko hänen katsoa olevan kykenevä palaamaan kyseisen viranomaisen palvelukseen.
Jos Europolin työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeutettu työntekijä saa työkyvyttömyyseläkettä erillisestä kansallisesta työntekijöiden eläkejärjestelmästä sen vakuutustapahtuman johdosta, jonka perusteella hän saa Europolin työkyvyttömyyseläkettä, tai hänellä on ansiotuloja, Europolin maksamaa työkyvyttömyyseläkettä vähennetään siten, ettei työntekijän nettotulojen kokonaismäärä ylitä henkilöstösääntöjen 65 artiklan 1 kohdan mukaisesti maksettavaa enimmäismäärää.
14 artikla
Jos työkyvyttömyyseläkettä saava entinen työntekijä otetaan uudelleen Europolin palvelukseen, otetaan hänen vanhuuseläkettään laskettaessa huomioon se aika, jona hän on saanut työkyvyttömyyseläkettä ilman, että hänen tarvitsee maksaa puuttuvia eläkemaksuja taannehtivasti.
4 LUKU
PERHE-ELÄKE
15 artikla
Jos Europolissa työtehtävässä toimiva tai henkilöstösääntöjen mukaisesti henkilökohtaisista syistä virkavapaalla oleva työntekijä kuolee, saa hänen leskensä, jos tämä on ollut hänen puolisonsa vähintään vuoden ajan ja jollei 1 artiklan 1 kohdan ja 21 artiklan säännöksistä muuta johdu, leskeneläkettä, joka on 60 prosenttia vanhuuseläkkeestä, joka työntekijälle olisi hänen eläessään maksettu, palveluksessaolon pituudesta tai iästä riippumatta.
Edellä määrättyä avioliiton kestoa koskevaa vaatimusta ei sovelleta, jos avioliitosta tai työntekijän aiemmasta avioliitosta on syntynyt yksi tai useampia lapsia, jos leski huolehtii tai on huolehtinut kyseisten lasten elatuksesta, tai jos työntekijän kuolema on seurausta vammasta tai sairaudesta, joka on aiheutunut hänen tehtäviensä hoidosta tai tapaturmasta.
16 artikla
Jos vanhuuseläkettä saaneen entisen työntekijän leski oli ollut kyseisen työntekijän puolisona vähintään vuoden ajan tämän palvelussuhteen päättyessä Europolissa ja jollei 21 artiklasta muuta johdu, leskellä on oikeus leskeneläkkeeseen, joka on 60 prosenttia hänen puolisonsa eläessään saamasta vanhuuseläkkeestä. Siirtoeläkkeen vähimmäismäärä on 35 prosenttia viimeisestä peruspalkasta; leskeneläke ei voi kuitenkaan missään tapauksessa olla suurempi kuin puolison kuolinhetkellään saama vanhuuseläke.
Edellisessä kohdassa määrättyä avioliiton kestoa koskevaa vaatimusta ei sovelleta, jos työntekijän ennen tehtävien päättymistä solmimasta avioliitosta on syntynyt yksi tai useampia lapsia ja jos leski huolehtii tai on huolehtinut näiden lasten elatuksesta.
17 artikla
Jos entinen työntekijä oli päättänyt palvelussuhteensa ennen 62 vuoden ikää ja jos hän oli pyytänyt vanhuuseläkkeensä maksamisen siirrettäväksi sitä kalenterikuukautta seuraavan kalenterikuukauden ensimmäiseen päivään, jonka aikana hän olisi täyttänyt 62 vuotta, hänen leskellään on oikeus leskeneläkkeeseen, jos hän oli ollut työntekijän puoliso vähintään vuoden ajan tämän palveluksen päättyessä Europolissa ja jollei 21 artiklasta muuta johdu; leskeneläke on 60 prosenttia siitä vanhuuseläkkeestä, jonka hänen puolisonsa olisi saanut täyttäessään 62 vuotta. Leskeneläkkeen vähimmäismäärä on 35 prosenttia viimeisestä peruspalkasta; leskeneläke ei voi kuitenkaan missään tapauksessa olla suurempi kuin vanhuuseläke, johon entisellä työntekijällä olisi ollut oikeus täyttäessään 62 vuotta.
Edellisessä kohdassa määrättyä avioliiton kestoa koskevaa vaatimusta ei sovelleta, jos työntekijän ennen palvelussuhteensa päättämistä solmimasta avioliitosta on syntynyt yksi tai useampia lapsia ja jos leski huolehtii tai on huolehtinut näiden lasten elatuksesta.
18 artikla
Jos työkyvyttömyyseläkettä saaneen entisen työntekijän leski oli ollut kyseisen työntekijän puoliso hänen saadessaan oikeuden kyseiseen eläkkeeseen ja jollei 21 artiklasta muuta johdu, hänellä on oikeus leskeneläkkeeseen, joka on 60 prosenttia hänen puolisonsa eläessään saamasta työkyvyttömyyseläkkeestä, jonka hän olisi saanut, jollei hänelle olisi maksettu työkyvyttömyyseläkettä muualta.
Leskeneläkkeen vähimmäismäärä on 35 prosenttia viimeisestä peruspalkasta; leskeneläke ei voi kuitenkaan missään tapauksessa olla suurempi kuin puolison eläessään saama työkyvyttömyyseläke.
19 artikla
Edellä 15, 16 ja 17 artiklassa säädettyä avioliiton kestoa koskevaa vaatimusta ei sovelleta, jos avioliitto on kestänyt vähintään viisi vuotta, vaikka se olisi solmittu työntekijän palveluksen päättymisen jälkeen.
20 artikla
1. Henkilöstösääntöjen 69 artiklan ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa kohdassa säädetty lapseneläke vastaa ensimmäisen orvon osalta kahdeksaa kymmenesosaa perhe-eläkkeestä, johon työntekijän tai vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä saaneen entisen työntekijän leskellä olisi ollut oikeus, ilman tämän liitteen 23 artiklassa säädettyjä vähennyksiä.
Sen on oltava vähintään vähimmäistoimeentulon suuruinen, jollei tämän liitteen 21 artiklasta muuta johdu.
2. Eläkettä korotetaan kultakin ensimmäistä huollettavaa lasta seuraavalta lapselta määrällä, joka vastaa huollettavana olevaa lasta koskevan lisän kaksinkertaista määrää.
Orvolla on oikeus koulutuslisään liitteessä 5 olevassa 3 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.
3. Tällä tavoin laskettu eläkkeen ja lisien kokonaismäärä jaetaan yhtä suuriin osiin siihen oikeutettujen orpojen kesken.
21 artikla
Jos työntekijä on jättänyt jälkeensä sekä lesken että edellisestä avioliitosta peräisin olevia orpoja tai muita oikeudenomistajia, kokonaiseläke, joka on laskettu kuten näiden henkilöiden huoltajana olevan lesken eläke, jaetaan oikeudenomistajina olevien henkilöiden kesken suhteutettuna eläkkeisiin, joita olisi maksettu kullekin ryhmälle erikseen.
Jos työntekijä on jättänyt jälkeensä eri avioliitoista peräisin olevia orpoja, kokonaiseläke, joka on laskettu kuin he olisivat kaikki samasta avioliitosta, jaetaan oikeudenomistajina olevien henkilöiden kesken suhteutettuna eläkkeisiin, joita olisi maksettu kullekin ryhmälle erikseen.
Edellä tarkoitettuja osuuksia laskettaessa jommankumman puolison edellisestä avioliitosta peräisin olevat lapset, jotka on tunnustettu liitteessä 5 olevan 2 artiklan säännösten mukaisiksi huollettaviksi lapsiksi, lasketaan kuuluviksi työntekijän tai vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä saavan entisen työntekijän avioliitosta peräisin oleviin lapsiin.
Toisessa kohdassa tarkoitetussa tapauksessa liitteessä 5 olevassa 2 artiklassa vahvistetuin edellytyksin huollettaviksi tunnustetut jälkeläiset rinnastetaan huollettavina oleviin lapsiin ja heidät lasketaan osuuksia laskettaessa jälkeläisiin kuuluviksi.
22 artikla
Oikeus perhe-eläkkeeseen tulee voimaan työntekijän tai vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä saavan entisen työntekijän kuolemaa seuraavan kalenterikuukauden ensimmäisestä päivästä. Jos työntekijän tai eläkkeensaajankuollessa suoritetaan henkilöstösääntöjen 48 artiklassa tarkoitettu maksu, edellä mainittu oikeus tulee voimaan työntekijän kuolemaa seuraavan neljännen kuukauden ensimmäisestä päivästä.
Oikeus perhe-eläkkeeseen lakkaa sen kalenterikuukauden lopussa, jona sen saaja kuolee tai ei enää täytä tällaisen eläkkeen saamisen edellytyksiä.
23 artikla
Jos edesmenneen työntekijän tai vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä saaneen entisen työntekijän ja tämän puolison ikäero, josta on vähennetty heidän avioliittonsa kesto, on yli kymmenen vuotta, vähennetään edellä olevien säännösten mukaisesti lasketusta perhe-eläkkeestä jokaista kokonaista ikäerovuotta kohti
— 1 %, jos ikäero on 10—19 vuotta,
— 2 %, jos ikäero on 20—24 vuotta,
— 3 %, jos ikäero on 25—29 vuotta,
— 4 %, jos ikäero on 30—34 vuotta, ja
— 5 %, jos ikäero on vähintään 35 vuotta.
24 artikla
Uudelleen avioituva leski menettää oikeutensa perhe-eläkkeeseen. Hänellä on oikeus välittömästi maksettavaan kertakorvaukseen, joka on kaksi kertaa hänen vuosittaisen perhe-eläkkeensä määrä, jollei sovelleta henkilöstösääntöjen 69 artiklan toisen kohdan säännöksiä.
25 artikla
Työntekijän tai entisen työntekijän eronneella puolisolla on oikeus tässä luvussa määriteltyyn perhe-eläkkeeseen, jos hän osoittaa, että hänellä itsellään on oikeus entisen puolisonsa kuollessa tämän maksamaan elatusapuun, joka on vahvistettu joko oikeuden päätöksellä tai entisten puolisoiden välisellä sopimuksella.
Perhe-eläke ei voi kuitenkaan olla suurempi kuin elatusapu, jota maksettiin hänen entisen puolisonsa eläessä.
Eronnut puoliso menettää oikeutensa, jos hän menee uudelleen naimisiin, ennen kuin hänen entinen puolisonsa kuolee. Häneen sovelletaan 24 artiklan säännöksiä, jos hän menee uudelleen naimisiin entisen puolisonsa kuoleman jälkeen.
26 artikla
Jos edesmennyt työntekijä on jättänyt jälkeensä useita eronneita puolisoja, joilla on oikeus perhe-eläkkeeseen, tai yhden tai useamman eronneen puolison ja lesken, joilla on oikeus perhe-eläkkeeseen, kyseinen eläke jaetaan suhteellisesti kunkin avioliiton pituuden mukaisesti. Edellä olevan 25 artiklan toisessa ja kolmannessa kohdassa olevia säännöksiä sovelletaan.
Jos joku eläkkeensaajista kuolee tai luopuu oikeuksistaan, hänen osuutensa lisätään muiden osuuksiin, paitsi jos oikeus eläkkeeseen siirtyy orpojen hyväksi henkilöstösääntöjen 69 artiklan toisen kohdan mukaisesti.
Edellä 23 artiklassa säädettyjä ikäeroja koskevia vähennyksiä sovelletaan tässä artiklassa säädetyn jaon mukaisesti laskettuihin eläkkeisiin erikseen.
27 artikla
Jos eronnut puoliso menettää oikeutensa eläkkeeseen henkilöstösääntöjen 82 artiklan säännösten mukaisesti, kokonaiseläke maksetaan leskelle, jollei sovelleta henkilöstösääntöjen 69 artiklan toisen kohdan säännöksiä.
5 LUKU
VÄLIAIKAISET ELÄKKEET
28 artikla
Jos henkilöstösääntöjen mukaisesti Europolissa työtehtävässä toimiva tai virkavapaalla oleva työntekijä katoaa, voivat hänen puolisonsa tai hänen huollettavikseen tunnustetut henkilöt saada väliaikaisesti perhe-eläkettä, johon heillä olisi oikeus tämän liitteen säännösten mukaan, kun työntekijän katoamisesta on kulunut yli vuosi.
29 artikla
Jos vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä saava entinen työntekijä katoaa, voivat hänen puolisonsa tai hänen huollettavikseen tunnustetut henkilöt saada väliaikaisesti perhe-eläkettä, johon heillä olisi oikeus tämän liitteen säännösten mukaan, kun eläkkeensaajan katoamisesta on kulunut yli vuosi.
30 artikla
Edellä olevan 29 artiklan säännöksiä sovelletaan henkilöihin, jotka on tunnustettu perhe-eläkettä saavan tai siihen oikeutetun ja yli vuoden kadoksissa olleen henkilön huollettaviksi.
31 artikla
Edellä 28, 29 ja 30 artiklassa tarkoitetut väliaikaiset eläkkeet muunnetaan lopullisiksi eläkkeiksi, kun työntekijän, entisen työntekijän tai perhe-eläkkeeseen oikeutetun henkilön kuolema on todettu virallisesti tai kun hänet on lainvoimaisella päätöksellä julistettu kadonneeksi siten, että hänen oletetaan kuolleen.
6 LUKU
LISÄT JA KORVAUKSET HUOLLETTAVIEN LASTEN OSALTA
32 artikla
Henkilöstösääntöjen 75 artiklan toista kohtaa sovelletaan väliaikaista eläkettä saaviin henkilöihin.
Henkilöstösääntöjen 75 artiklaa ei sovelleta lapsiin, jotka ovat syntyneet yli 300 päivän kuluttua työntekijän tai vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä saavan entisen työntekijän kuolemasta.
33 artikla
Vanhuus-, työkyvyttömyys- tai perhe-eläkkeen tai väliaikaisen eläkkeen myöntäminen ei anna oikeutta ulkomaankorvaukseen eikä vuokra- tai koulutuslisään. Perhe-eläkkeeseen oikeutetuilla henkilöillä ja työkyvyttömillä työntekijöillä on kuitenkin oikeus vuokra- ja koulutuslisään, mutta enintään yhtä kauan kuin heillä olisi ollut siihen oikeus työntekijän toimiessa työtehtävässä.
7 LUKU
ELÄKEMAKSUT JA ETUUKSIEN MAKSAMINEN
34 artikla
Työntekijän, joka on henkilökohtaisista syistä virkavapaalla ja jonka eläkeoikeudet karttuvat edelleen henkilöstösääntöjen 41 artiklassa säädetyin edellytyksin, on jatkettava henkilöstösääntöjen 78 artiklassa tarkoitetun eläkemaksun maksamista palkkaluokkansa ja -tasonsa perusteella.
Kaikki etuudet, joihin kyseisellä työntekijällä tai hänen oikeudenomistajillaan on oikeus tämän eläkejärjestelmän mukaisesti, lasketaan kyseisen palkan perusteella.
35 artikla
1. Europolin budjettivallan käyttäjät vahvistavat kuolevuus- ja työkyvyttömyystaulukot ja arvioidun palkankorotuksen viiden vuoden välein, kuultuaan yhtä tai useaa ammattiaktuaaria, johtajaa ja henkilöstökomiteaa, ja näitä tekijöitä käytetään henkilöstösäännöissä ja tässä liitteessä tarkoitettujen vakuutusmatemaattisten arvojen laskemiseksi.
▼M15 —————
36 artikla
Jos Europolille jää saatavia työntekijältä tai vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä saavalta entiseltä työntekijältä päivänä, jona asianomainen saa jonkin tässä eläkejärjestelmässä määrätyistä etuuksista, tämä määrä vähennetään hänen etuuksiensa tai hänen oikeudenomistajilleen kuuluvien etuuksien määrästä. Vähennys voidaan porrastaa useamman kuukauden ajalle.
37 artikla
1. Tämän eläkejärjestelmän mukaisten maksujen rahoittamista ja suorittamista varten perustetaan erillinen väliaikainen eläkerahasto. Työntekijöiden eläkemaksut (8,25 %) ja työnantajan eläkemaksut (16,5 %) maksetaan rahastoon kuukausittain. Rahaston käytettävissä olevia varoja ei saa väliaikaisesti eikä pysyvästi käyttää mihinkään muuhun tarkoitukseen kuin sijoituksiin tämän eläkejärjestelmän mukaisten eläkkeiden rahoittamiseksi ja maksamiseksi.
2. Rahaston hoidosta vastaa Europolin ulkopuolinen taho.
3. Neuvosto antaa rahaston hoitoa koskevat säännöt.
LIITE 7
Henkilöstökomitean, työkyvyttömyyslautakunnan ja kurinpitolautakunnan kokoonpano ja menettelytavat
1 JAKSO
Henkilöstökomitea
1 artikla
Perustetaan henkilöstökomitea, joka toimii Europolin työntekijöiden yhteisenä edustajana heidän suhteissaan Europolin johtajaan.
Europolin työntekijöiden yleiskokous vahvistaa henkilöstökomitean vaalia koskevat edellytykset. Vaali on salainen lippuäänestys.
Henkilöstökomitean vaali on pätevä vain, jos äänioikeutettujen työntekijöiden enemmistö osallistuu vaaliin. Jos enemmistöä ei saavuteta, myöhemmän yleiskokouksen suorittama äänestys on pätevä, jos läsnäolijoiden enemmistö osallistuu vaaliin.
Henkilöstökomitea muodostuu enintään seitsemästä jäsenestä ja tarvittaessa heidän varajäsenistään, joiden toimikausi on kaksi vuotta. Europol voi kuitenkin vahvistaa toimikauden lyhyemmäksi, mutta sen on oltava vähintään yksi vuosi. Kaikilla Europolin työntekijöillä on äänioikeus, ja he ovat vaalikelpoisia. Komitea valitsee itselleen puheenjohtajan.
Henkilöstökomitea on muodostettava siten, että kaikkien työntekijöiden edustus turvataan. Johtajan on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet henkilöstökomitean ja paikallisten henkilöstön edustajien asianmukaisen yhteistyön varmistamiseksi.
Henkilöstökomitean jäsenten hoitamat tehtävät katsotaan osaksi heidän tavanomaisia tehtäviään Europolissa. Kyseisille henkilöille ei saa aiheutua haitallisia seuraamuksia näiden tehtävien hoitamisesta.
Johtaja voi myöntää henkilöstökomitean puheenjohtajalle osittaisen vapautuksen hänen työtehtävistään ottaen huomioon puheenjohtajan tehtävästä aiheutuvan todellisen työmäärän.
2 artikla
Henkilöstökomitea kokoontuu johtajan pyynnöstä tai omasta aloitteestaan.
Henkilöstökomitean kokous on päätösvaltainen ainoastaan, jos jäsenten tai heidän poissaollessaan varajäsenten enemmistö on läsnä.
Komitean lausunto toimitetaan kirjallisena johtajalle viiden päivän kuluessa lausunnon antamisesta.
Komitean jäsen voi vaatia mielipiteensä sisällyttämistä komitean lausuntoon.
Europolin on annettava henkilöstökomitean käyttöön tarvittavat tilat.
2 JAKSO
Työkyvyttömyyslautakunta
3 artikla
Työkyvyttömyyslautakunta muodostuu kolmesta lääkäristä, jotka valitaan seuraavasti:
— ensimmäisen nimeää Europol,
— toisen nimeää asianomainen työntekijä, ja
— kolmannen nimeävät kaksi edellä mainittua lääkäriä yhteisellä sopimuksella.
Jos asianomainen työntekijä ei itse nimeä lääkäriä, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen presidentti nimeää hänet.
Jos kolmannen lääkärin valinnasta ei päästä sopimukseen kahden kuukauden kuluessa toisen lääkärin valitsemisesta, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen presidentti nimeää hänet jonkin osapuolen pyynnöstä.
4 artikla
Työkyvyttömyyslautakunnan työskentelyn aiheuttamista kustannuksista vastaa Europol.
Jos asianomaisen työntekijän nimeämä lääkäri asuu työntekijän asemapaikan ulkopuolella, kyseinen työntekijä vastaa itse tästä aiheutuvista lisäkustannuksista, lukuun ottamatta matkakuluja ensimmäisessä luokassa, jotka Europol korvaa.
5 artikla
Työntekijä voi toimittaa työkyvyttömyyslautakunnalle kaikki henkilökohtaisen lääkärinsä tai muiden häntä hoitaneiden lääkärien antamat raportit ja lääkärintodistukset.
Lautakunnan päätelmät toimitetaan johtajalle ja asianomaiselle työntekijälle.
Asian käsittelyä lautakunnassa ei julkisteta.
3 JAKSO
Kurinpitolautakunta
6 artikla
Kurinpitolautakunta muodostuu puheenjohtajasta ja neljästä jäsenestä. Heitä avustaa sihteeri.
7 artikla
1. Johtaja nimeää vuosittain kurinpitolautakunnan puheenjohtajan. Tämä ei voi missään tapauksessa olla samanaikaisesti henkilöstökomitean jäsen.
Johtaja laatii lisäksi luettelon lautakunnan jäsenistä.
Henkilöstökomitea toimittaa johtajalle samaan aikaan vastaavan luettelon.
2. Viiden päivän kuluessa kurinpitomenettelyn tai henkilöstösääntöjen 18 artiklassa tarkoitetun menettelyn aloittamista koskevan kertomuksen tiedoksi antamisesta kurinpitolautakunnan puheenjohtaja valitsee arvalla asianomaisen työntekijän läsnäollessa kurinpitolautakunnan neljä jäsentä edellä tarkoitetuista luetteloista, kaksi kummastakin.
Kurinpitolautakunnan jäsenten on oltava vähintään samassa palkkaluokassa kuin se työntekijä, jota koskeva asia on saatettu lautakunnan tutkittavaksi. Yhden jäsenen on, mikäli mahdollista, oltava samassa palkkaluokassa kuin kyseinen työntekijä.
Puheenjohtaja ilmoittaa kullekin jäsenelle kurinpitolautakunnan kokoonpanosta.
3. Kurinpitotoimien kohteena oleva työntekijä voi viiden päivän kuluessa kurinpitolautakunnan muodostamisesta jäävätä kenet tahansa lautakunnan jäsenistä puheenjohtajaa lukuun ottamatta.
Kurinpitolautakunnan jäsenet voivat samassa määräajassa jäävätä itsensä laillisen esteen perusteella.
Kurinpitolautakunnan puheenjohtaja suorittaa tarvittaessa uuden arvonnan kurinpitolautakunnan täydentämiseksi.
8 artikla
Kurinpitolautakunnan jäsenet hoitavat tehtävänsä täysin itsenäisesti.
Asian käsittelyä lautakunnassa ei julkisteta.
4 JAKSO
Kurinpitomenettely
9 artikla
Johtaja antaa kurinpitolautakunalle kertomuksen, jossa on esitettävä selkeästi seikat, joita valitus koskee, ja tarvittaessa olosuhteet, joissa teko tapahtui.
Tämä kertomus toimitetaan kurinpitolautakunnan puheenjohtajalle, joka saattaa sen lautakunnan jäsenten ja syytetyn työntekijän tietoon.
10 artikla
Saatuaan tämän kertomuksen syytetyllä työntekijällä on oikeus tutustua henkilökansioonsa kokonaisuudessaan ja ottaa jäljennöksiä kaikista menettelyyn liittyvistä asiakirjoista.
11 artikla
Ensimmäisessä kurinpitolautakunnan kokouksessa puheenjohtaja valtuuttaa yhden sen jäsenistä valmistelemaan yleisen kertomuksen asiasta.
12 artikla
Syytetyllä työntekijällä on aikaa puolustuksen valmisteluun vähintään viisitoista päivää siitä päivästä lukien, jona kurinpitomenettelyn aloittanut kertomus toimitettiin hänelle tiedoksi.
Työntekijä voi ollessaan kurinpitolautakunnan kuultavana esittää kurinpitolautakunnalle kirjallisia tai suullisia huomioita sekä kutsua todistajia sekä valitsemansa henkilön avustamaan häntä puolustuksessaan.
13 artikla
Myös Europolilla on oikeus kutsua todistajia.
14 artikla
Jos kurinpitolautakunta katsoo, että se tarvitsee lisätietoja seikoista, joita valitus koskee tai olosuhteista, joissa teko tapahtui, se voi määrätä tutkinnasta, jossa kumpikin osapuoli voi esittää kantansa.
Tutkintaa johtaa esittelijä. Lautakunta voi tutkintasyistä pyytää, että sille toimitetaan kaikki sellaiset asiakirjat, jotka liittyvät sen käsiteltävänä olevaan asiaan.
15 artikla
Kun kurinpitolautakunta on tarkastellut sille toimitettuja asiakirjoja sekä tutkinut kyseisen työntekijän ja todistajien suullisesti ja kirjallisesti antamia lausuntoja sekä mahdollisen tutkinnan tuloksia, se antaa äänten enemmistöllä perustellun lausunnon seuraamuksesta, jonka se katsoo asianmukaiseksi suhteessa valitukseen, ja toimittaa tämän lausunnon johtajalle ja asianomaiselle työntekijälle kuukauden kuluessa päivästä, jona asia toimitettiin lautakunnan käsiteltäväksi. Määräaika on kolme kuukautta, jos lautakunta on käynnistänyt tutkinnan.
Jos asia on rikosoikeudellisesta käsittelystä, lautakunta voi päättää olla antamatta lausuntoaan ennen tuomioistuimen päätöstä.
Johtaja tekee päätöksensä kuukauden kuluessa; hänen on ensin kuultava asianomaista työntekijää.
16 artikla
Kurinpitolautakunnan puheenjohtaja ei osallistu äänestyksiin lautakunnassa, paitsi jos kyse on menettelyä koskevista kysymyksistä tai jos äänet menevät tasan.
Puheenjohtaja huolehtii siitä, että lautakunnan tekemät päätökset pannaan täytäntöön, ja hän saattaa kaikki asiaan liittyvät tiedot ja asiakirjat kunkin lautakunnan jäsenen tietoon.
17 artikla
Sihteeri laatii pöytäkirjan kurinpitolautakunnan kokouksista.
Todistajat allekirjoittavat pöytäkirjat, jotka sisältävät heidän todistuksensa.
Kaikki kurinpitolautakunnan jäsenet allekirjoittavat 15 artiklassa säädetyn perustellun lausunnon.
18 artikla
Työntekijä vastaa kuluista, jotka ovat aiheutuneet kurinpitomenettelyn aikana hänen aloitteestaan, ja erityisesti palkkioista hänen puolustuksestaan vastaavalle henkilölle, jos kurinpitomenettely johtaa johonkin henkilöstösääntöjen 88 artiklan 2 kohdan c—f alakohdassa säädetyistä seuraamuksista.
19 artikla
Johtaja voi käynnistää kurinpitomenettelyn uudelleen omasta aloitteestaan tai asianomaisen työntekijän pyynnöstä, jos esiin tulee uusia seikkoja, joita tukevat asianmukaiset todisteet.
LIITE 8
Johtajaa ja apulaisjohtajia koskevat erityissäännökset
|
SISÄLLYS |
|
|
1 LUKU: |
Valintamenettelyt |
|
2 LUKU: |
Palvelussuhteen päättyminen |
|
1 jakso: Irtisanoutuminen |
|
|
2 jakso: Irtisanominen viran puolesta |
|
|
3 jakso: Eläkkeelle siirtäminen Europolin edun vuoksi… |
|
|
4 jakso: Irtisanominen |
|
|
5 jakso: Eläkkeelle siirtyminen |
|
|
3 LUKU: |
Kurinpitomenettelyt |
|
1 jakso: Kurinpitoseuraamukset |
|
|
2 jakso: Europol-yleissopimuksen 29 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua tapausta koskevat erityissäännökset |
|
|
4 LUKU: |
Muutoksenhaku |
|
5 LUKU: |
Johtajaa koskevat erityissäännökset |
1 LUKU
VALINTAMENETTELYT
1 artikla
Neuvostolle Europol-yleissopimuksen 29 artiklan 1 kohdan mukaisesti esitettävä hallintoneuvoston lausunto johtajan tai apulaisjohtajan nimittämisestä valmistellaan tämän luvun säännösten mukaisesti.
2 artikla
1. Valittaessa henkilöä Europolin johtajan tai apulaisjohtajan toimeen on tavoitteena varmistaa, että Europol saa palvelukseensa mahdollisimman päteviä, tehokkaita ja ehdottoman luotettavia henkilöitä.
2. Valintamenettelyssä noudatetaan täysin henkilöstösääntöjen 24 artiklan 1 kohdassa vahvistettuja periaatteita.
3 artikla
1. Sovellettaessa tämän luvun säännöksiä Europolin johtajan tai apulaisjohtajan toimen katsotaan tulevan avoimeksi:
— yhdeksän kuukautta ennen johtajan tai apulaisjohtajan toimikauden päättymistä,
— kun neuvosto on saanut 14 artiklan mukaisen johtajan tai apulaisjohtajan erokirjeen,
— kun neuvosto on päättänyt 15 artiklan mukaisesti irtisanomisesta viran puolesta,
— kun neuvosto on päättänyt 16 artiklan mukaisesti eläkkeelle siirtämisestä viraston edun vuoksi,
— kun neuvosto on päättänyt 17 artiklan mukaisesti irtisanomisesta,
— yhdeksän kuukautta ennen kuin johtaja tai apulaisjohtaja täyttää 65 vuotta,
— kun johtaja tai apulaisjohtaja on kuollut.
2. Hallintoneuvosto laatii jokaisesta avoimesta toimesta ilmoituksen, jossa kuvataan yksityiskohtaisesti toimen luonne, palkkaus mukaan luettuna, toimeen kuuluvat velvollisuudet sekä vaadittava pätevyys, taito ja kokemus.
Ilmoituksessa on mainittava, että hakijoiden on 60 päivän kuluessa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun virallisen ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä toimitettava hakemuksensa hallintoneuvoston puheenjohtajalle kirjallisina ja liitettävä mukaan ansioluettelonsa siten kuin ilmoituksessa on tarkemmin mainittu.
Mainitussa ilmoituksessa on lisäksi annettava tietoja turvallisuustutkimuksesta, joka tehdään hakumenettelyssä menestyneestä hakijasta Europol-yleissopimuksen 31 artiklan nojalla hyväksyttyjen salassapitoa koskevien säännösten mukaisesti.
4 artikla
1. Hallintoneuvoston on huolehdittava siitä, että 3 artiklan 2 kohdassa mainittu ilmoitus julkaistaan sekä Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä että muissa tiedotusvälineissä, kansalliset sanoma- ja erikoislehdet mukaan lukien, joilla saavutetaan jäsenvaltioissa mahdollisimman suuri julkisuus.
2. Europol ilmoittaa johtajan tai apulaisjohtajan avoinna olevasta toimesta myös kansallisille yksiköilleen. Kansalliset yksiköt tiedottavat avoinna olevasta toimesta asiaankuuluville elimille kyseisessä jäsenvaltiossa. Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten tehtävänä on varmistaa, että avoinna oleva toimi saatetaan kaikkien asiaankuuluvien elinten ja asianomaisten työntekijöiden tietoon.
3. Kaikkia avoinna olevia toimia täytettäessä otetaan huomioon sekä Europolista että muualta tulevat hakemukset.
4. Europol lähettää hakijoille todistuksen hakemuksen vastaanottamisesta.
5. Europol ilmoittaa kansallisille yksiköilleen saamistaan hakemuksista, jotta jäsenvaltiot voivat kansallisten yksiköiden välityksellä tai muulla tavoin toimittaa hallintoneuvostolle lausuntonsa hakijoista. Valintamenettelyyn osallistuvien jäsenvaltioiden viranomaisten on noudatettava ehdotonta luottamuksellisuutta saatujen tietojen suhteen.
6. Kelpoisuusmenettelyihin kuuluu, että hakijan on osoitettava asianomaisen jäsenvaltion antamin asiakirjoin täyttävänsä avoimena olevan toimen hoitamisen edellyttämät eettiset vaatimukset.
5 artikla
1. Hallintoneuvosto perustaa lautakunnan, jäljempänä ”lautakunta”, valmistelemaan hallintoneuvoston lausunnon, joka toimitetaan neuvostolle Europol-yleissopimuksen 29 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Lautakunta tekee hakijoiden alustavan arvioinnin.
2. Apulaisjohtajan tointa täytettäessä lautakuntaan kuuluu yhtenä jäsenenä johtaja tai hänen valtuuttamansa henkilö. Lisäksi neljä jäsenvaltiota, jotka hallintoneuvosto on valinnut tätä varten arpomalla, nimeävät edustajansa lautakunnan jäseneksi.
3. Johtajan tointa täytettäessä viisi hallintoneuvoston tätä varten arpomalla valitsemaa jäsenvaltiota nimeää edustajansa lautakunnan jäseneksi.
4. Edellä 2 ja 3 kohdan mukaisesti nimetyt lautakunnan jäsenet toimivat sen jäseninä kunnes valintamenettely on saatettu päätökseen.
5. Jos on aihetta epäillä, että lautakunnan jäsenellä on henkilökohtainen suhde johonkin Europolin virkaa hakevaan henkilöön, tämä jäsen ei saa osallistua valintamenettelyyn. Tällöin jäsenen nimennyt jäsenvaltio tekee hallintoneuvostolle ehdotuksen uuden jäsenen nimeämisestä hänen tilalleen ja nimeää uuden edustajan toimimaan lautakunnan jäsenenä.
6. Hallintoneuvoston sihteeristö huolehtii lautakunnan sihteeristön tehtävistä.
6 artikla
1. Lautakunnan jäsenet valitsevat lautakunnan ensimmäisessä kokouksessa joukostaan yhden jäsenen puheenjohtajaksi.
2. Lautakunta voi kutsua yhden tai useamman apujäsenen avustamaan sitä tehtäviensä suorittamisessa. Tällaiset pyynnöt on osoitettava hallintoneuvoston puheenjohtajalle, joka päättää asiasta. Apujäsenillä ei ole lautakunnan jäsenten asemaa.
3. Lautakunnan tehtäviin kuuluvat:
a) hakijoiden alustava arviointi ottaen huomioon heidän ammattipätevyytensä, taitonsa ja työkokemuksensa;
b) hakijoiden haastatteleminen;
c) raportointi hallintoneuvostolle.
7 artikla
1. Hallintoneuvosto voi tarvittaessa päättää järjestää erityisen toimeen liittyvän arviointimenettelyn. Hallintoneuvosto päättää siihen liittyvistä tarpeellisista erityisjärjestelyistä.
Tällöin lautakunta toteuttaa arviointimenettelyn kyseistä tointa hakeneiden henkilöiden erityispätevyyksien ja asiantuntemuksen arvioimiseksi.
2. Lautakunta haastattelee kaikki hakijat, joiden hakemus voidaan hyväksyä ja jotka täyttävät ilmoituksessa esitetyt vaatimukset, arvioidakseen heidän pätevyyttään, taitojaan ja työkokemustaan ja kykyään suorittaa täytettävään toimeen kuuluvat tehtävät. Haastattelujen tavoitteena on myös testata hakijoiden Euroopan unionin toimielinten virallisten kielten taitoa Europol-yleissopimuksen 30 artiklan 2 kohta ja tämän liitteen 1 artikla huomioiden.
3. Lautakunta voi katsoessaan sen tarpeelliseksi järjestää kaikille hakijoille tai osalle heistä toisen haastattelukierroksen.
8 artikla
Kokeet ja haastattelut järjestetään Haagissa. Hakijoille, lautakunnan jäsenille ja apujäsenille korvataan matkoista, oleskelusta ja hotellimajoituksesta aiheutuvat kustannukset liitteessä 5 vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.
9 artikla
Kun haastattelut on pidetty, lautakunta laatii asianmukaisesti perustellun kertomuksen saapuneista hakemuksista ja lautakunnan noudattamasta menettelystä. Lautakunta tekee päätöksensä kertomuksesta yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Mainittu kertomus sekä niiden hakijoiden ansioluettelot, joiden hakemus voidaan hyväksyä ja jotka täyttävät ilmoituksessa esitetyt vaatimukset, toimitetaan hallintoneuvostolle mahdollisimman pian sen jälkeen kun haastattelut on suoritettu.
10 artikla
1. Hallintoneuvosto laatii lautakunnan kertomuksen ja muiden lautakunnalta mahdollisesti saamiensa tietojen perusteella lausunnon, joka toimitetaan neuvostolle.
2. Hallintoneuvosto voi kuulla kaikkia hakijoita tai osaa heistä ennen kuin se antaa lausuntonsa, jos se katsoo tämän tarpeelliseksi. Jos jokin hallintoneuvoston jäsenistä on myös hakijoiden luettelossa, hän ei saa olla läsnä, kun hallintoneuvosto laatii lausuntonsa.
3. Hallintoneuvosto esittää lausunnossaan luettelon kaikista hakijoista sekä luettelon soveltuvista hakijoista ja kyseisten hakijoiden täydelliset hakemusasiakirjat.
4. Hallintoneuvoston on varmistettava, että soveltuvien hakijoiden luettelossa olevat hakijat täyttävät henkilöstösääntöjen 24 artiklan 2 kohdan d alakohdassa ja 3 kohdassa säädetyt palvelukseenottamista koskevat ehdot.
5. Hallintoneuvoston puheenjohtaja toimittaa hallintoneuvoston lausunnon neuvostolle, jotta tämä voisi tehdä Europol-yleissopimuksen 29 artiklan 1 kohdan mukaisesti päätöksen kaikkien asiaa koskevien tietojen pohjalta.
11 artikla
Lautakunnan jäsenten, apujäsenten sekä hallintoneuvoston jäsenten ja valintamenettelyyn osallistuvien Europolin työntekijöiden on noudatettava ehdotonta luottamuksellisuutta hakijoiden ja valintamenettelyn tulosten suhteen.
12 artikla
Jos Europolin johtajan tai apulaisjohtajan toimikausi voidaan uusia Europol-yleissopimuksen 29 artiklan 1 tai 2 kohdan mukaisesti, hallintoneuvosto voi äänten enemmistöllä päättää poiketa tässä luvussa vahvistetusta menettelystä. Tällöin hallintoneuvosto antaa viimeistään kaksitoista kuukautta ennen toimikauden päättymistä lausunnon, jossa se suosittaa neuvostolle toimikauden uusimista. Jos neuvosto päättää olla uusimatta nimitystä tai ei tee asiasta päätöstä kolmen kuukauden kuluessa hallintoneuvoston lausunnon saatuaan, noudatetaan tässä luvussa vahvistettua menettelyä.
2 LUKU
PALVELUSSUHTEEN PÄÄTTYMINEN
13 artikla
Syyt, joiden johdosta Europolin johtajan tai apulaisjohtajan palvelussuhde päättyy, ovat:
a) irtisanoutuminen;
b) irtisanominen viran puolesta;
c) eläkkeelle siirtäminen Europolin edun vuoksi;
d) irtisanominen kurinpitomenettelyn jälkeen;
e) eläkkeelle siirtyminen; tai
f) kuolema.
1 jakso
Irtisanoutuminen
14 artikla
1. Johtajan tai apulaisjohtajan, joka haluaa irtisanoutua ennen toimikautensa päättymistä, on tehtävä selkeä kirjallinen ilmoitus aikeestaan irtisanoutua Europolin palveluksesta ja ehdotettava päivämäärää, jolloin irtisanoutuminen tulisi voimaan. Erokirje on osoitettava neuvoston puheenjohtajalle, ja siitä on toimitettava jäljennös hallintoneuvoston puheenjohtajalle.
2. Neuvoston on vahvistettava irtisanoutuminen kahden kuukauden kuluessa erokirjeen vastaanottamisesta. Neuvosto voi kuitenkin kieltäytyä hyväksymästä irtisanoutumista, mikäli asianomaista henkilöä vastaan on erokirjeen saapuessa meneillään kurinpidollinen menettely tai jos vastaava menettely aloitetaan 60 päivän sisällä kirjeen saapumisesta.
3. Irtisanoutuminen tulee voimaan neuvoston määrittämänä ajankohtana, joka saa olla korkeintaan kolme kuukautta erokirjeen esittäneen henkilön kirjeessään ehdottamaa ajankohtaa myöhäisempi. Neuvosto voi kuitenkin päättää, jos Europolin moitteeton toiminta sitä edellyttää, ettei irtisanoutuminen tule voimaan ennen kuin asianomaisen henkilön seuraaja on ottanut tehtävän vastaan.
2 jakso
Irtisanominen viran puolesta
15 artikla
Neuvosto voi päättää johtajan tai apulaisjohtajan palvelussuhteen hallintoneuvoston pyynnöstä ilman irtisanomisaikaa, kun henkilöstösääntöjen 95 artiklan b tai c kohdan mukaiset ehdot täyttyvät.
3 jakso
Eläkkeelle siirtäminen Europolin edun vuoksi
16 artikla
1. Johtaja tai apulaisjohtaja voidaan siirtää eläkkeelle Europolin edun vuoksi neuvoston päätöksellä. Neuvosto tekee asiaa koskevan päätöksen kahden kolmasosan äänten enemmistöllä saatuaan hallintoneuvoston lausunnon ja kuultuaan asianomaista henkilöä. Tällaista eläkkeelle siirtämistä ei ole pidettävä kurinpitoseuraamuksena.
2. Edellä kuvatulla tavalla eläkkeelle siirretylle johtajalle tai apulaisjohtajalle maksetaan siihen päivään, jolloin hänen toimikautensa oli tarkoitus päättyä, seuraavat korvaukset:
a) kolmen kuukauden ajan hänen peruspalkkaansa vastaava kuukausikorvaus;
b) neljännestä kuukaudesta kuudenteen kuukauteen kuukausikorvaus, joka on 85 prosenttia hänen peruspalkastaan;
(c) tämän jälkeiseltä ajalta maksetaan kuukausikorvaus, joka on 70 prosenttia hänen peruspalkastaan.
3. Sinä aikana, jona johtajalla tai apulaisjohtajalla on oikeus korvaukseen, hän ei ole oikeutettu henkilöstösääntöjen 59 artiklassa mainittuun kuukausittaiseen työttömyyskorvaukseen. Jos johtaja tai apulaisjohtaja on tämän ajan jälkeen oikeutettu henkilöstösääntöjen 59 artiklan mukaiseen työttömyyskorvaukseen, aika, jona hänellä on oikeus 2 kohdassa mainittuun korvaukseen, vähennetään ajasta, jona hänellä on oikeus työttömyyskorvaukseen.
4. Asianomaisen henkilön sinä aikana, jona hän saa 2 kohdassa tarkoitettua korvausta, mistä tahansa uusista tehtävistä tai henkilöstösääntöjen 72 artiklan mukaisesta vanhuuseläkkeestä saamat tulot vähennetään 2 kohdassa säädetystä korvauksesta siltä osin kuin nämä tulot yhdessä korvauksen kanssa ovat suuremmat kuin hänen viimeinen kokonaispalkkansa, joka määritetään sen palkkataulukon mukaan, joka on voimassa sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jolta korvaus on määrä maksaa. Asianomaisen henkilön on pyydettäessä toimitettava tuloistaan kirjalliset todisteet ja ilmoitettava Europolille kaikista sellaisista seikoista, jotka saattavat vaikuttaa hänen oikeuteensa saada korvaus.
5. Sinä aikana, jona asianomaisella henkilöllä on oikeus korvaukseen, hän ja hänen kauttaan vakuutetut henkilöt ovat oikeutettuja henkilöstösääntöjen 56 artiklan 1 kohdan mukaisen sairausvakuutusjärjestelmän mukaisiin etuuksiin sillä ehdolla, että asianomainen henkilö suorittaa asianmukaisen vakuutusmaksun, joka määritetään tämän artiklan 2 kohdassa määritellyn korvauksen mukaisesti ja edellyttäen, että hän ei ole tältä osin vakuutettu missään muussa julkisessa sairausvakuutusjärjestelmässä.
6. Edellä 5 kohdassa mainitun jakson päättymisestä lähtien 56 artiklan 2 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin.
4 jakso
Irtisanominen kurinpitomenettelyn jälkeen
17 artikla
Neuvosto voi 3 luvun mukaisen kurinpitomenettelyn jälkeen päättää palvelussuhteen Europol-yleissopimuksen 29 artiklan 6 kohdan mukaisesti kurinpidollisista syistä vakavissa tapauksissa, joissa johtaja tai varajohtaja on tahallisesti tai huolimattomuudesta jättänyt täyttämättä velvollisuutensa.
5 jakso
Eläkkeelle siirtyminen
18 artikla
Johtajan tai apulaisjohtajan palvelussuhde päättyy sen kuukauden viimeisenä päivänä, jona kyseinen henkilö täyttää 65 vuotta.
3 LUKU
KURINPITOMENETTELYT
1 jakso
Kurinpitoseuraamukset
19 artikla
1. Jos johtaja tai apulaisjohtaja tahallisesti tai huolimattomuudesta jättää täyttämättä näiden henkilöstösääntöjen tai Europol-yleissopimuksen mukaiset velvollisuutensa, häntä vastaan voidaan aloittaa kurinpitomenettely.
Henkilön katsotaan jättäneen velvollisuutensa täyttämättä, jos hän on muun muassa palvelukseen ottamisensa yhteydessä antanut todistetusti tahallaan vääriä tietoja joko ammattipätevyydestään tai henkilöstösääntöjen 24 artiklan 2 kohdan mukaisista edellytyksistä, ja jos nämä hänen toimittamansa väärät tiedot ovat ratkaisevasti vaikuttaneet hänen palvelukseen ottamiseensa.
2. Kurinpitoseuraamuksia ovat
a) kirjallinen huomautus;
b) varoitus;
c) kuukausittaisen peruspalkan alentaminen enintään 25 prosenttia korkeintaan kuudeksi kuukaudeksi;
d) toimesta erottaminen ja tarvittaessa vanhuuseläkeoikeuden alentaminen tai poistaminen kuitenkin siten, etteivät tämän seuraamuksen vaikutukset voi koskea johtajan tai apulaisjohtajan huollettavana olevia henkilöitä.
3. Johtajaa tai apulaisjohtajaa koskevassa kurinpitomenettelyssä sovelletaan henkilöstösääntöjen 88 artiklan 3-6 kohtaa.
20 artikla
1. Johtajalla on oikeus omasta aloitteestaan kurinpitolautakuntaa kuulematta antaa apulaisjohtajalle kirjallinen huomautus tai varoitus. Tästä on ilmoitettava kyseiselle henkilölle kirjallisesti, ja johtajan on kuultava häntä asiassa etukäteen.
2. Hallintoneuvostolla on oikeus omasta aloitteestaan kurinpitolautakuntaa kuulematta antaa johtajalle kirjallinen huomautus tai varoitus. Tästä on ilmoitettava kyseiselle henkilölle kirjallisesti, ja hallintoneuvoston on kuultava häntä asiassa etukäteen.
21 artikla
Jos johtajan tai apulaisjohtajan väitetään tehneen vakavan virheen, hallintoneuvosto voi, kahden kolmasosan äänten enemmistöllä ja annettuaan kyseiselle henkilölle tilaisuuden esittää oman näkemyksensä, pidättää tämän toimensa hoitamisesta välittömästi henkilöstösääntöjen 90 artiklassa säädettyjen ehtojen mukaisesti riippumatta siitä, onko kyse johtajan tai apulaisjohtajan asemaan liittyvien velvollisuuksien laiminlyömisestä vai lain rikkomisesta. Päätös on tehtävä kirjallisena ja se on asianmukaisesti perusteltava.
2 jakso
Europol-yleissopimuksen 29 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua tapausta koskevat erityissäännökset
22 artikla
1. Tämän jakson mukaisen kurinpitomenettelyn päätyttyä neuvosto voi päättää minkä tahansa 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kurinpitoseuraamuksen määräämisestä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 20 artiklan soveltamista.
2. Hallintoneuvosto päättää kurinpitomenettelyn aloittamisesta omasta aloitteestaan asianomaista henkilöä kuultuaan.
3. Hallintoneuvosto perustaa kurinpitolautakunnan. Se valmistelee 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen kurinpitoseuraamusten määräämisen tarpeellisuutta koskevan hallintoneuvoston lausunnon, joka annetaan neuvoston käsiteltäväksi Europol-yleissopimuksen 29 artiklan 6 kohdan mukaisesti.
4. Kurinpitolautakuntaan kuuluu seuraavat jäsenet: sen jäsenvaltion edustaja, joka hoitaa hallintoneuvoston puheenjohtajuutta hallintoneuvoston tehdessä 2 kohdassa tarkoitetun päätöksen, välittömästi sitä ennen puheenjohtajuutta hoitaneen jäsenvaltion edustaja, välittömästi sen jälkeen puheenjohtajuutta hoitavan jäsenvaltion edustaja sekä kahden muun arvalla valittavan jäsenvaltion edustajat. Edustajien on oltava asianomaiseen johtajaan tai apulaisjohtajaan nähden virka-asemaltaan tai virkaiältään korkeammassa tai vastaavassa asemassa, eivätkä he voi olla samanaikaisesti hallintoneuvoston jäseniä. Heillä on, mikäli mahdollista, oltava kokemusta kurinpitomenettelyjen toteuttamisesta.
5. Hallintoneuvosto valitsee myös lautakunnan puheenjohtajan arvalla, mutta hän ei voi olla hallintoneuvoston puheenjohtajuutta hoitavan jäsenvaltion edustaja.
6. Kurinpitomenettelyn kohteena oleva johtaja tai apulaisjohtaja voi viiden päivän kuluessa kurinpitolautakunnan muodostamisesta jäävätä kenet tahansa lautakunnan jäsenistä.
Kurinpitolautakunnan jäsenet voivat samassa määräajassa jäävätä itsensä laillisen esteen perusteella.
Jos hallintoneuvosto päättää vahvistaa estemuistutuksen tai hyväksyä jääväysilmoituksen, se suorittaa tarvittaessa uuden arvonnan lautakunnan täydentämiseksi varmistaen, että kurinpitolautakunnassa on korkeintaan yksi edustaja kutakin jäsenvaltiota kohti.
7. Kurinpitolautakunnan jäseniksi 4 tai 6 kohdan mukaisesti valitut henkilöt toimivat lautakunnan jäseninä, kunnes kurinpitomenettelyn mukaiset kurinpitolautakunnan tehtävät on saatu päätökseen.
8. Jos kurinpitomenettelyn aikana on aihetta epäillä, että kurinpitolautakunnan jäsenellä on henkilökohtainen suhde syytettyyn johtajaan tai apulaisjohtajaan tai että hän on fyysisesti kykenemätön täyttämään velvollisuutensa, tämä jäsen ei saa osallistua kurinpitomenettelyyn. Tällöin jäsenen nimennyt jäsenvaltio tekee hallintoneuvostolle ehdotuksen uuden jäsenen nimeämisestä hänen tilalleen ja nimeää uuden edustajan toimimaan kurinpitolautakunnan jäsenenä.
9. Kurinpitolautakunnan jäsenet hoitavat tehtävänsä täysin riippumattomina. Tiedot asian käsittelystä lautakunnassa ovat salaisia.
10. Hallintoneuvoston sihteeristö huolehtii kurinpitolautakunnan sihteeristön tehtävistä.
23 artikla
1. Hallintoneuvosto antaa kurinpitolautakunnalle kertomuksen, jossa on esitettävä selkeästi seikat, joita vaatimus koskee, ja tarvittaessa olosuhteet, joissa ne ilmenivät.
2. Hallintoneuvosto nimeää edustajan kurinpitomenettelyyn. Tämä ei saa olla kurinpitolautakunnan jäsen.
3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu kertomus toimitetaan kurinpitolautakunnan puheenjohtajalle, joka saattaa sen lautakunnan jäsenten ja vaatimuksen kohteena olevan johtajan tai apulaisjohtajan tietoon.
4. Saatuaan kertomuksen vaatimuksen kohteena olevalla johtajalla tai apulaisjohtajalla on oikeus tutustua henkilökansioonsa kokonaisuudessaan ja ottaa jäljennöksiä kaikista menettelyyn liittyvistä asiakirjoista.
24 artikla
Ensimmäisessä kurinpitolautakunnan kokouksessa jäsenet valitsevat joukostaan yhden jäsenen valmistelemaan yleisen kertomuksen asiasta.
25 artikla
1. Vaatimuksen kohteena olevalla johtajalla tai apulaisjohtajalla on oltava aikaa puolustuksen valmisteluun vähintään viisitoista päivää siitä päivästä lukien, jona kurinpitomenettelyn vireille pannut kertomus on toimitettu hänelle tiedoksi.
2. Johtajalla tai apulaisjohtajalla on ollessaan kurinpitolautakunnan kuultavana oikeus esittää sille kirjallisia tai suullisia huomioita sekä kutsua todistajia ja valitsemansa henkilön avustamaan häntä puolustautumisessa.
26 artikla
Myös hallintoneuvostolla on oikeus kutsua todistajia.
27 artikla
1. Jos kurinpitolautakunta katsoo, että se tarvitsee lisätietoja seikoista, joita vaatimus koskee, tai olosuhteista, joissa ne ilmenivät, se voi määrätä sellaisen tutkinnan toimittamisesta, jossa kumpikin osapuoli voi esittää kantansa ja vastata toisen väitteisiin.
2. Tutkintaa johtaa esittelijä. Kurinpitolautakunta voi tutkintasyistä pyytää, että sille toimitetaan tai esitetään kaikki sellaiset asiakirjat, jotka liittyvät sen käsiteltävänä olevaan asiaan.
28 artikla
Kun kurinpitolautakunta on tarkastellut sille toimitettuja asiakirjoja sekä ottanut huomioon asianomaisen johtajan tai apulaisjohtajan ja todistajien suullisesti ja kirjallisesti antamat lausunnot sekä mahdollisen tutkinnan tulokset, se antaa äänten enemmistöllä asianmukaisesti perustellun lausunnon kurinpitoseuraamuksesta, jonka se katsoo asianmukaiseksi vaatimuksen kohteena oleviin seikkoihin nähden, ja toimittaa tämän lausunnon hallintoneuvostolle sekä asianomaiselle johtajalle tai apulaisjohtajalle kuukauden kuluessa päivästä, jona asia toimitettiin kurinpitolautakunnan käsiteltäväksi. Määräaika on kolme kuukautta, jos lautakunta on määrännyt tutkinnan toimittamisesta.
29 artikla
1. Sihteeristö laatii pöytäkirjan kurinpitolautakunnan kokouksista.
2. Todistajat allekirjoittavat pöytäkirjat, jotka sisältävät heidän todistajanlausuntonsa.
3. Kaikki kurinpitolautakunnan jäsenet allekirjoittavat 28 artiklassa säädetyn asianmukaisesti perustellun lausunnon.
30 artikla
Jos kurinpitomenettely johtaa johonkin 19 artiklan 2 kohdan c tai d alakohdassa säädettyyn kurinpitoseuraamukseen, johtajan tai apulaisjohtajan on vastattava kurinpitomenettelyn aikana hänen aloitteestaan aiheutuneista kuluista ja erityisesti hänen puolustuksestaan vastaavalle henkilölle maksettavasta palkkiosta.
31 artikla
1. Saatuaan kurinpitolautakunnan kertomuksen hallintoneuvosto päättää, onko syytä antaa neuvostolle lausunto Europol-yleissopimuksen 29 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Jos se katsoo siihen olevan syytä, se laatii asianmukaisesti perustellun lausunnon 19 artiklan 2 kohdan mukaisesta kurinpitoseuraamuksesta, joka on asianmukainen vaatimuksen perusteena oleviin seikkoihin nähden.
2. Hallintoneuvosto tekee 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen mahdollisimman nopeasti. Ennen lausunnon laatimista hallintoneuvoston on annettava asianomaiselle johtajalle tai apulaisjohtajalle tilaisuus tulla kuulluksi.
3. Hallintoneuvoston puheenjohtaja toimittaa hallintoneuvoston lausunnon neuvostolle Europol-yleissopimuksen 29 artiklan 6 kohdan mukaisesti ja antaa lausunnosta jäljennöksen vaatimuksen kohteena olevalle johtajalle tai apulaisjohtajalle.
4. Jos hallintoneuvosto päättää, ettei neuvostolle anneta lausuntoa Europol-yleissopimuksen 29 artiklan 6 kohdan mukaisesti, sillä on oikeus antaa kirjallinen huomautus tai varoitus 20 artiklan mukaisesti.
32 artikla
1. Saatuaan hallintoneuvoston lausunnon ja annettuaan asianomaiselle johtajalle tai apulaisjohtajalle tilaisuuden esittää näkemyksensä neuvosto päättää Europol-yleissopimuksen 29 artiklan 6 kohdan mukaisesti, määrätäänkö kurinpitoseuraamus.
2. Jos neuvosto päättää, että 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu kurinpitoseuraamus on määrättävä, sen on ilmoitettava päätöksessään seuraamuksen tarkka sisältö sekä päivämäärä, jona kurinpitoseuraamus pannaan täytäntöön. Päätös on perusteltava asianmukaisesti ja annettava tiedoksi kyseiselle henkilölle ja Europolille.
3. Neuvosto tekee 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen ilman aiheetonta viivytystä.
33 artikla
1. Jos esiin tulee uusia seikkoja, joita tukevat asianmukaiset todisteet, kurinpitomenettely voidaan käynnistää uudelleen asianomaisen johtajan tai apulaisjohtajan pyynnöstä.
2. Jos johtaja on tehnyt lopullisen päätöksen kurinpitoseuraamuksesta, pyyntö osoitetaan johtajalle. Johtaja päättää, suostuuko hän apulaisjohtajan pyyntöön.
3. Jos hallintoneuvosto on tehnyt lopullisen päätöksen kurinpitoseuraamuksesta, pyyntö osoitetaan hallintoneuvostolle. Hallintoneuvosto päättää, suostuuko se johtajan tai apulaisjohtajan pyyntöön.
4. Jos neuvosto on tehnyt lopullisen päätöksen kurinpitoseuraamuksesta, pyyntö osoitetaan hallintoneuvostolle. Hallintoneuvosto päättää, antaako se neuvostolle lausunnon, jossa tätä kehotetaan suostumaan johtajan tai apulaisjohtajan pyyntöön.
4 LUKU
MUUTOKSENHAKU
34 artikla
1. Johtajan tai apulaisjohtajan tekemät henkilöstösääntöjen 92 artiklan 2 kohdan mukaiset valitukset on esitettävä asiassa lopullisen päätöksen tehneelle viranomaiselle, jonka on myös käsiteltävä ne.
2. Johtaja tai apulaisjohtaja voi henkilöstösääntöjen 93 artiklan mukaisesti hakea muutosta Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa vain, jos asiassa lopullisen päätöksen tehnyt viranomainen on saanut sille 1 kohdan mukaisesti tehdyn valituksen, ja valitus on hylätty nimenomaisella tai hylkääväksi katsottavalla päätöksellä. Asianomainen henkilö voi kuitenkin 1 kohdan mukaisen valituksen tehtyään hakea muutosta välittömästi Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa henkilöstösääntöjen 93 artiklan 4 kohdassa säädetyin edellytyksin.
5 LUKU
JOHTAJAA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET
35 artikla
1. Jos Europolin johtaja haluaa käyttää itsensä osalta oikeutta, joka hänellä henkilöstösääntöjen mukaan on, ja henkilöstösääntöjen mukaan päätösvalta asiassa kuuluu Europolin johtajalle, hänen on ilmoitettava asiasta hallintoneuvoston puheenjohtajalle. Tällöin hallintoneuvoston puheenjohtaja voi päättää antaa asian hallintoneuvoston käsiteltäväksi lopullisen päätöksen tekemistä varten.
2. Jos johtaja on tilapäisesti estynyt hoitamasta tehtäviään yli kuukauden ajan tai jos johtajan virka on avoinna, hänen tehtäviään hoitaa apulaisjohtaja. Tätä varten hallintoneuvosto ilmoittaa sijaisuusjärjestyksen aina uuden apulaisjohtajan nimityksen yhteydessä.
LIITE 9
Kolmannessa maassa työskenteleviin työntekijöihin sovellettavat erityiset ja poikkeussäännökset
1 JAKSO
Yleiset säännökset
1 artikla
Tässä liitteessä vahvistetaan kolmannessa maassa työskenteleviin Europolin työntekijöihin sovellettavat erityiset ja poikkeussäännökset.
2 artikla
Viraston edun mukaisesti tehdyllä johtajan päätöksellä työntekijöitä voidaan heidän suostumuksellaan siirtää työskentelemään kolmanteen maahan.
Siirto ei saa ylittää työntekijän sopimuksen kestoa.
3 artikla
Europolin johtaja voi kestoltaan rajoitettujen uudelleenkoulutusjaksojen järjestämiseksi päättää määrätä kolmannessa maassa työskentelevän työntekijän väliaikaiseen tehtävään Europolin päämajaan. Tällainen määräys ei saa kestoltaan ylittää työntekijän sopimuksen kestoa. Johtaja voi yleisten täytäntöönpanomääräysten perusteella päättää, että työntekijään sovelletaan tämän tilapäisen määräyksen ajan edelleen eräitä tämän liitteen määräyksiä, ei kuitenkaan sen 5, 8 ja 9 artiklaa.
2 JAKSO
Velvollisuudet
4 artikla
Työntekijän on suoritettava tehtävänsä asemapaikassa, jonne hänet on viraston edun vuoksi siirretty.
5 artikla
Jos Europol antaa työntekijän käyttöön asunnon, joka vastaa hänen huollettavanaan olevan perheen kokoonpanoa, hänen on asuttava siinä.
3 JAKSO
Työehdot
6 artikla
Työntekijällä on oikeus kalenterivuodelta kolmen työpäivän vuosilomaan kutakin palveluksessaolokuukautta kohden.
7 artikla
1. Sinä vuonna, jona työntekijä aloittaa tai päättää tehtävänsä kolmannessa maassa, hänellä on oikeus kolmen työpäivän lomaan kutakin täyttä palveluksessaolokuukautta kohden, kolmen työpäivän lomaan kutakin sellaista vajaata palveluksessaolokuukautta kohden, joka käsittää yli 15 päivää, sekä puolentoista työpäivän lomaan kutakin sellaista vajaata palveluksessaolokuukautta kohden, joka käsittää enintään 15 päivää.
2. Jos työntekijä muista kuin viraston tarpeisiin liittyvistä syistä ei ole pitänyt koko vuosilomaansa ennen kuluvan kalenterivuoden loppua, loman määrä, joka voidaan siirtää seuraavalle vuodelle, saa olla enintään 15 työpäivää.
4 JAKSO
Palkkaus ja perhelisät
8 artikla
1. Elinolokorvaus vahvistetaan työntekijän asemapaikan sijainnin mukaan prosentteina viitemäärästä. Viitemäärä muodostuu peruspalkan kokonaismäärästä sekä ulkomaankorvauksesta, kotitalouslisästä ja huollettavana olevasta lapsesta maksettavasta lisästä, joista vähennetään henkilöstösäännöissä tai niiden soveltamisesta annetuissa asetuksissa tarkoitetut pakolliset pidätykset.
Elinolokorvausta ei makseta, jos työntekijä työskentelee maassa, jonka olosuhteiden voidaan katsoa vastaavan tavanomaisia olosuhteita Euroopan unionissa.
Elinolokorvaus vahvistetaan seuraavasti:
Elinolokorvausta vahvistettaessa otetaan huomioon seuraavat osatekijät:
— terveydenhuollon ja sairaalahoidon taso,
— turvallisuus,
— ilmasto,
joihin sovelletaan kerrointa 1,
— eristyneisyyden aste,
— muut paikalliset olosuhteet,
joihin sovelletaan kerrointa 0,5.
Kukin osatekijä saa seuraavan arvon:
0 : olosuhteiden ollessa tavanomaiset, vastaamatta kuitenkaan tavanomaisia olosuhteita Euroopan unionissa,
2 : olosuhteiden ollessa vaikeat verrattuna tavanomaisiin olosuhteisiin Euroopan unionissa,
4 : olosuhteiden ollessa erittäin vaikeat verrattuna tavanomaisiin olosuhteisiin Euroopan unionissa.
Korvaus vahvistetaan prosenttiosuutena ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta viitesummasta seuraavan asteikon mukaisesti:
— 10 prosenttia arvon ollessa 0,
— 15 prosenttia arvon ollessa yli 0 mutta enintään 2,
— 20 prosenttia arvon ollessa yli 2 mutta enintään 5,
— 25 prosenttia arvon ollessa yli 5 mutta enintään 7,
— 30 prosenttia arvon ollessa yli 7 mutta enintään 9,
— 35 prosenttia arvon ollessa yli 9 mutta enintään 11,
— 40 prosenttia arvon ollessa yli 11.
Johtaja arvioi vuosittain ja muuttaa tarvittaessa kutakin asemapaikkaa varten vahvistettua elinolokorvausta saatuaan henkilöstökomitean lausunnon.
2. Jos asemapaikassa vallitsevat elinolosuhteet aiheuttavat vaaran työntekijän henkilökohtaiselle turvallisuudelle, hänelle maksetaan Europolin johtajan erityisellä perustellulla päätöksellä tilapäinen lisäkorvaus. Tämä korvaus vahvistetaan prosenttiosuutena 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta viitemäärästä seuraavasti:
— 5 prosenttia, kun viranomainen suosittelee henkilöstölleen, että näiden perheet eivät asettuisi asumaan asemapaikkaan,
— 10 prosenttia, kun viranomainen päättää vähentää tilapäisesti kyseisessä asemapaikassa työskentelevän henkilöstön määrää.
9 artikla
1. Jos huollettavana olevasta lapsesta, joka työskentelymaassa saa säännöllistä täyspäiväistä perus- tai keskiasteen opetusta jossakin oppilaitoksessa, työntekijälle aiheutuvat todelliset koulutusmenot ylittävät liitteessä 5 olevan 3 artiklan mukaisen koulutuslisän enimmäismäärän, työntekijällä on oikeus saada todellisten koulutusmenojen kattamiseksi lisäkorvaus, jonka määrä on enintään liitteessä 5 olevan 3 artiklan mukaisen koulutuslisän enimmäismäärä kaksinkertaisena.
2. Jos lapsi saa säännöllistä täyspäiväistä opetusta keskiasteen jälkeistä opetusta antavassa oppilaitoksessa, koulutuslisä on 150 prosenttia liitteessä 5 olevan 3 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa mainitusta määrästä.
3. Lisä maksetaan sen tueksi esitettyjen asiakirjojen perusteella.
10 artikla
1. Työntekijöille korvattavat kulut maksetaan joko euroina tai työntekijän perustellusta pyynnöstä asemamaan valuuttana.
2. Uudelleenasettautumiskorvaus maksetaan työntekijän valinnan mukaan joko euroina tai asemamaan valuuttana. Jälkimmäisessä tapauksessa korvaukseen sovelletaan asemapaikkaa varten vahvistettua Europolin korjauskerrointa ja vastaavaa vaihtokurssia.
5 JAKSO
Kulujen korvaamista koskevat säännöt
11 artikla
1. Työntekijälle, jonka käyttöön on annettu 5 ja 13 artiklan mukaisesti asunto ja joka hänestä riippumattomista syistä joutuu vaihtamaan asuntoa samassa asemapaikassa, korvataan johtajan erityisellä ja perustellulla päätöksellä huonekalujen ja henkilökohtaisten tavaroiden muutosta aiheutuneet kulut esitettyjen asiakirjojen perusteella ja muuttoa koskevien säännösten mukaisesti.
2. Tässä tapauksessa työntekijälle korvataan todelliset uudelleenasettautumiskulut esitettyjen asiakirjojen perusteella liitteessä 5 olevassa 17 artiklassa mainittuun uudelleenasettautumiskorvauksen ylärajaan saakka.
12 artikla
1. Työntekijälle, joka on asemapaikassaan majoittunut hotelliin, koska hänelle ei ole vielä voitu osoittaa 5 artiklassa tarkoitettua asuntoa tai koska se ei ole enää hänen käytettävissään tai koska hän ei itsestään riippumattomista syistä ole voinut ottaa asuntoa käyttöönsä, korvataan johtajan ennalta antaman luvan perusteella itsensä ja perheensä osalta hotellikulut hotellilaskua vastaan.
Työntekijä saa lisäksi puolet liitteessä 5 olevan 9 artiklan mukaisesta päivärahasta, paitsi jos johtaja tekee erityisen päätöksen, jonka mukaan kyseessä on ylivoimainen este (force majeure).
2. Jos hotellimajoitusta ei voida järjestää, työntekijällä on oikeus saada korvaus tilapäisen asunnon vuokraamisesta aiheutuvista todellisista kuluista johtajan ennalta antaman luvan perusteella.
13 artikla
Jos Europol ei anna työntekijän käyttöön asuntoa, työntekijän maksama vuokra korvataan edellyttäen, että asunto vastaa hänen tehtäviensä tasoa ja hänen huollettavanaan olevan perheen kokoonpanoa. Europolin johtaja vahvistaa työntekijän asemapaikan kohtuulliset enimmäisvuokrakustannukset siten, että ne vastaavat samanlaisessa asemassa samassa asemapaikassa työskentelevien Euroopan yhteisöjen työntekijöiden ja muun henkilöstön osalta sovellettavia enimmäisvuokrakustannuksia.
14 artikla
Kun työntekijän palvelussuhde päättyy tai hän kuolee, Europol vastaa johtajan vahvistamien ehtojen mukaisesti niistä todellisista kustannuksista, jotka aiheutuvat joko työntekijän huonekalujen ja henkilökohtaisen irtaimiston siirtämisestä senhetkisestä sijaintipaikasta työntekijän lähtöpaikkakunnalle tai hänen huonekalujensa ja henkilökohtaisen irtaimistonsa kuljetuksesta asemapaikasta työntekijän lähtöpaikkakunnalle.
15 artikla
Työntekijä, jolla ei ole oikeutta käyttää virka-autoa tehtäviensä hoitamiseen suoranaisesti liittyviä matkoja varten, saa oman autonsa käytöstä kilometrikorvauksen. Europolin johtaja vahvistaa korvauksen määrän.
6 JAKSO
Sosiaaliturvaetuudet
16 artikla
Työntekijä, hänen puolisonsa, lapsensa ja muut työntekijän huollettavana olevat henkilöt on vakuutettava terveyssyistä hätätapauksissa tai äärimmäisissä hätätapauksissa tapahtuvan kotiuttamisen varalta. Europol maksaa vakuutusmaksun kokonaisuudessaan.
17 artikla
1. Työntekijä, hänen puolisonsa, lapsensa ja muut työntekijän huollettavana olevat henkilöt on vakuutettava Euroopan unionin ulkopuolella sattuvien onnettomuuksien varalta.
2. Työntekijä, hänen puolisonsa, lapsensa ja muut työntekijän huollettavana olevat henkilöt on vakuutettava kolmansille osapuolille Euroopan unionin ulkopuolella aiheutetusta aineellisen vahingon ja ruumiinvamman tuottamisesta johtuvan korvausvelvollisuuden varalta.
3. Työntekijä maksaa puolet tämän artiklan mukaisista vakuutusmaksuista, ja toisen puolen maksaa Europol.
7 JAKSO
Siirron jälkeen palaavalle työntekijälle maksettava koulutuslisä
18 artikla
1. Europolin johtaja voi päättää erityisellä perustellulla päätöksellä, että kolmannesta maasta suoritetusta palveluksesta palaavalla työntekijällä, jolle ei makseta ulkomaankorvausta Alankomaissa, on oikeus liitteessä 5 olevassa 3 artiklassa tarkoitettuun koulutuslisään, jotta hänen huollettavanaan oleva lapsi, joka on saanut kolmannessa maassa opetusta muulla kuin äidinkielellään, voi jatkaa opintojaan Alankomaissa sillä kielellä, jolla hän sai opetusta kolmannessa maassa.
2. Oikeutta saada 1 kohdassa tarkoitettu koulutuslisä sovelletaan enintään kuuden vuoden ajan päivästä, jona siirtyminen tapahtuu mutta joka tapauksessa enintään niin kauan kuin työntekijän sopimus kestää.
3. Työntekijän on toimitettava tämän artiklan mukaisia lisiä koskeva hakemus vuoden kuluessa siitä, kun hän on palannut palveluksesta kolmannesta maasta.
LIITE 10
Varainhoidon valvojaa, avustavaa varainhoidon valvojaa tai avustavia varainhoidon valvojia sekä varainhoidon valvojan toimistossa työskentelevää henkilöstöä koskevat erityissäännökset
1 LUKU
TOIMET JA TEHTÄVÄT
1 artikla
1. Varainhoidon valvoja vastaa Europol-yleissopimuksessa ja Europolin talousarvioon sovellettavassa varainhoitoasetuksessa hänelle annettujen tehtävien sekä kaikkien muiden hallintoneuvoston hänelle antamien tehtävien suorittamisesta.
2. Europolin talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen 20 artiklan mukaisesti varainhoidon valvoja on tehtäviään suorittaessaan vastuussa ainoastaan hallintoneuvostolle ja vastaa sille tehtäviensä suorittamisesta.
3. Avustava varainhoidon valvoja tai avustavat varainhoidon valvojat vastaavat Europol-yleissopimuksessa ja Europolin talousarvioon sovellettavassa varainhoitoasetuksessa heille annettujen tehtävien sekä kaikkien muiden varainhoidon valvojan heille antamien tehtävien suorittamisesta.
4. Avustava varainhoidon valvoja tai avustavat varainhoidon valvojat sekä muut varainhoidon valvojan toimistossa työskentelevät työntekijät ovat tehtäviään suorittaessaan vastuussa ainoastaan hallintoneuvostolle ja vastaavat sille tehtäviensä suorittamisesta.
5. Varainhoidon valvoja sekä yksi tai useampi avustava varainhoidon valvoja nimitetään Europol-yleissopimuksen 35 artiklan 7 kohdan ja tässä liitteessä olevien lisäsäännösten mukaisesti.
2 artikla
1. Kun henkilöstösäännöissä säädetään johtajan käyttämästä määräys- tai valvontavallasta Europolin työntekijöihin nähden, kyseisissä säännöksissä tarkoitetaan varainhoidon valvojan, avustavan varainhoidon valvojan tai avustavien varainhoidon valvojien sekä varainhoidon valvojan toimistossa työskentelevän henkilöstön osalta hallintoneuvoston puheenjohtajaa, jollei tässä liitteessä toisin säädetä.
2. Johtajan, joka toimii Europolin laillisena edustajana Europol-yleissopimuksen 29 artiklan 5 kohdan mukaisesti, on virallisesti vahvistettava kaikki hallintoneuvoston tai hallintoneuvoston puheenjohtajan tämän liitteen mukaisesti tekemät päätökset, jotka edellyttävät oikeudellista täytäntöönpanoa.
2 LUKU
KELPOISUUS JA VALINTAMENETTELYT
3 artikla
Varainhoidon valvoja sekä avustava varainhoidon valvoja tai avustavat varainhoidon valvojat valitaan Europol-yleissopimuksen 35 artiklan 7 kohdan ja Europolin talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen 20 artiklan mukaisesti jostakin jäsenvaltion virallisesta tilintarkastuselimestä.
4 artikla
Palvelukseen ottaminen varainhoidon valvojan toimeen suoritetaan Europol-yleissopimuksen 35 artiklan 7 kohdan sekä henkilöstösääntöjen 3 luvun ja liitteen 2 mukaisesti, jollei seuraavista erityissäännöksistä muuta johdu:
a) Hallintoneuvoston puheenjohtaja perustaa valintalautakunnan, johon kuuluu edustaja kolmesta jäsenvaltiosta, joista yksi on puheenjohtajavaltio ja kaksi muuta valitsee hallintoneuvosto arpomalla. Nämä kolme jäsentä valitsevat keskuudestaan valintalautakunnan puheenjohtajan.
b) Hallintoneuvosto laatii avoimesta toimesta ilmoituksen.
c) Henkilöstöyksikön päällikkö toimii valintalautakunnan sihteerinä ja huolehtii tarvittaessa hallinnollisesta tuesta. Hänellä ei ole äänioikeutta valintamenettelyssä eikä hän saa muulla tavoin vaikuttaa menettelyn lopputulokseen.
d) Ainoastaan valintalautakunnan jäsenet osallistuvat mahdollisesti tarvittavan yhden tai useamman kokeen laatimiseen, ja he voivat päättää, ettei kirjallista koetta tarvita. Valintalautakunnan on haastateltava kaikkia alustavan valinnan läpäisseitä hakijoita.
e) Valintalautakunnan laatima luettelo hakumenettelyssä menestyneistä hakijoista, jotka on asetettu paremmuusjärjestykseen, toimitetaan hallintoneuvoston puheenjohtajalle.
f) Hallintoneuvosto päättää menestyneen hakijan valinnasta yksimielisesti Europol-yleissopimuksen 35 artiklan 7 kohdan mukaisesti.
5 artikla
Yhden tai useamman avustavan varainhoidon valvojan sekä varainhoidon valvojan toimistossa työskentelevän henkilöstön palvelukseen ottaminen suoritetaan henkilöstösääntöjen 3 luvun ja liitteen 2 mukaisesti ja avustavan varainhoidon valvojan tai avustavien varainhoidon valvojien osalta Europol-yleissopimuksen 35 artiklan 7 kohdan mukaisesti, jollei seuraavista erityissäännöksistä muuta johdu:
a) Avustavan varainhoidon valvojan palvelukseen ottamista varten hallintoneuvoston puheenjohtaja perustaa valintalautakunnan, johon kuuluu varainhoidon valvoja, joka toimii lautakunnan puheenjohtajana, kaksi edustajaa jäsenvaltioista, joista toinen on puheenjohtajavaltio ja toisen valitsee hallintoneuvosto arpomalla, sekä henkilöstöresurssiyksikön päällikkö, joka toimii lautakunnan sihteerinä. Valintalautakunnan sihteerillä ei ole äänioikeutta valintamenettelyssä eikä hän saa muulla tavoin vaikuttaa valintamenettelyn lopputulokseen.
b) Varainhoidon valvojan toimistossa työskentelevän muun henkilöstön palvelukseen ottamista varten valintalautakunnan perustavat varainhoidon valvoja, joka toimii lautakunnan puheenjohtajana, ja henkilöstöresurssiyksikön päällikkö, joka toimii lautakunnan sihteerinä. Valintalautakunnan sihteerillä ei ole äänioikeutta valintamenettelyssä eikä hän saa muulla tavoin vaikuttaa valintamenettelyn lopputulokseen. Lisäksi puheenjohtajavaltio voi halutessaan nimetä edustajan valintalautakunnan jäseneksi.
c) Valintalautakunta laatii avoimesta toimesta ilmoituksen.
d) Ainoastaan valintalautakunnan jäsenet osallistuvat kokeen tai kokeiden laatimiseen, ja he haastattelevat kaikkia alustavan valinnan läpäisseitä hakijoita.
e) Valintalautakunnan laatima luettelo hakumenettelyssä menestyneistä hakijoista, jotka on asetettu paremmuusjärjestykseen, toimitetaan hallintoneuvoston puheenjohtajalle.
f) Avustavan varainhoidon valvojan tai avustavien varainhoidon valvojien osalta hallintoneuvosto päättää menestyneen hakijan tai menestyneiden hakijoiden valinnasta yksimielisesti Europol-yleissopimuksen 35 artiklan 7 kohdan ja Europolin talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen 20 artiklan 1 kohdan mukaisesti.
g) Varainhoidon valvojan toimistossa työskentelevän muun henkilöstön osalta hallintoneuvoston puheenjohtaja päättää menestyneen hakijan valinnasta.
3 LUKU
TOIMIKAUSI, PALVELUKSEENOTTAMISTA KOSKEVAT EHDOT JA PALVELUKSEENOTTAMISEN ESTEET
6 artikla
1. Hallintoneuvosto vahvistaa yksimielisellä päätöksellään varainhoidon valvojan ensimmäisen toimikauden pituuden henkilöstösääntöjen 6 artiklan mukaisesti. Sopimus voidaan uusia hallintoneuvoston yksimielisellä päätöksellä henkilöstösääntöjen 6 artiklan mukaisesti.
2. Hallintoneuvosto vahvistaa yksimielisellä päätöksellään avustavan varainhoidon valvojan tai avustavien varainhoidon valvojien ensimmäisen toimikauden pituuden henkilöstösääntöjen 6 artiklan mukaisesti. Sopimus voidaan uusia hallintoneuvoston yksimielisellä päätöksellä henkilöstösääntöjen 6 artiklan mukaisesti.
3. Hallintoneuvoston puheenjohtaja vahvistaa varainhoidon valvojan toimistossa työskentelevien työntekijöiden ensimmäisen toimikauden pituuden henkilöstösääntöjen 6 artiklan mukaisesti. Sopimuksia voidaan henkilöstösääntöjen 6 artiklan mukaisesti uusia varainhoidon valvojan lausuntoon perustuvalla hallintoneuvoston puheenjohtajan päätöksellä.
7 artikla
1. Varainhoidon valvojan toimen katsotaan henkilöstösääntöjen 45 artiklan ja liitteen 1 mukaisesti vastaavan yksikön päällikön tointa.
2. Avustavan varainhoidon valvojan toimen katsotaan henkilöstösääntöjen 45 artiklan ja liitteen 1 mukaisesti vastaavan vanhemman toimihenkilön tointa.
8 artikla
1. Hallintoneuvosto vahvistaa yksimielisellä päätöksellään palvelukseen otettavan varainhoidon valvojan ja avustavan varainhoidon valvojan tai avustavien varainhoidon valvojien aloituspalkkaluokan ja -tason.
2. Kaikki varainhoidon valvojaa koskevat, henkilöstösääntöjen 3 luvussa säädetyt määräaikaisraportit ja päätökset tekee hallintoneuvoston puheenjohtaja, jota hänen edeltäjänsä avustavat tässä tehtävässä edellisten palveluskausien osalta.
3. Kaikki avustavaa varainhoidon valvojaa tai avustavia varainhoidon valvojia koskevat, henkilöstösääntöjen 3 luvussa säädetyt määräaikaisraportit ja päätökset tekee varainhoidon valvoja, ja hallintoneuvoston puheenjohtajan on vahvistettava ne.
9 artikla
1. Hallintoneuvoston puheenjohtaja vahvistaa varainhoidon valvojan toimistoon palvelukseen otettavien työntekijöiden aloituspalkkaluokan ja -tason.
2. Kaikki varainhoidon valvojan toimistossa työskenteleviä työntekijöitä koskevat, henkilöstösääntöjen 3 luvussa säädetyt määräaikaisraportit ja päätökset tekee varainhoidon valvoja, ja hallintoneuvoston puheenjohtajan on vahvistettava ne varainhoidon valvojan lausunnon perusteella.
10 artikla
Varainhoidon valvojaa ja avustavaa varainhoidon valvojaa tai avustavia varainhoidon valvojia ei saa ottaa palvelukseen Europolin johtajan alaisuudessa olevaan toimeen vähintään 18 kuukauteen heidän toimikautensa päättymisen jälkeen.
4 LUKU
PALVELUSSUHTEEN PÄÄTTYMINEN
11 artikla
Varainhoidon valvojan taikka avustavan varainhoidon valvojan tai avustavien varainhoidon valvojien palvelussuhde päättyy henkilöstösääntöjen 10 luvun mukaisesti, ellei seuraavista erityissäännöksistä muuta johdu:
a) Varainhoidon valvojan taikka avustavan varainhoidon valvojan tai avustavien varainhoidon valvojien palvelussuhteen päättymistä koskevat päätökset tekee hallintoneuvosto yksimielisesti.
b) Tehtäessä päätös varainhoidon valvojan taikka avustavan varainhoidon valvojan tai avustavien varainhoidon valvojien palvelussuhteen päättämisestä kurinpidollisista syistä,on otettava huomioon tämän liitteen 5 luvussa olevat kurinpitomenettelyjä koskevat erityissäännökset.
12 artikla
Varainhoidon valvojan toimistossa työskentelevien työntekijöiden palvelussuhde päättyy henkilöstösääntöjen 10 luvun mukaisesti, jollei seuraavista erityissäännöksistä muuta johdu:
a) Varainhoidon valvojan toimistossa työskentelevien työntekijöiden palvelussuhteen päättymistä koskevat päätökset tekee hallintoneuvoston puheenjohtaja varainhoidon valvojan perustellun lausunnon perusteella.
b) Tehtäessä päätös varainhoidon valvojan toimistossa työskentelevien työntekijöiden palvelussuhteen päättämisestä kurinpidollisista syistä, on otettava huomioon tämän liitteen 5 luvussa olevat kurinpitomenettelyjä koskevat erityissäännökset.
5 LUKU
KURINPITOMENETTELYT
13 artikla
Varainhoidon valvojaan ja avustavaan varainhoidon valvojaan tai avustaviin varainhoidon valvojiin kohdistettavat kurinpitomenettelyt toteutetaan varainhoitoasetuksen 49 artiklan 5 kohdan sekä henkilöstösääntöjen 8 luvun ja liitteen 7 mukaisesti, jollei seuraavista erityissäännöksistä muuta johdu:
a) Hallintoneuvosto perustaa kurinpitolautakunnan, johon kuuluu hallintoneuvoston puheenjohtaja, joka toimii kurinpitolautakunnan puheenjohtajana, ja hallintoneuvoston arpomalla valitsemien kolmen jäsenvaltion edustajat, joiden on oltava varainhoidon valvojaan taikka avustavaan varainhoidon valvojaan tai avustaviin varainhoidon valvojiin nähden virka-asemaltaan tai virkaiältään korkeammassa tai vastaavassa asemassa ja jotka eivät voi olla samanaikaisesti hallintoneuvoston jäseniä.
b) Puheenjohtajavaltion vaihtuminen ei vaikuta kurinpitolautakunnan kokoonpanoon; jos lautakuntapaikkoja vapautuu muista syistä, ne täytetään arpomalla.
c) Kurinpitolautakuntaa avustaa sihteeri, jona voi haluttaessa toimia oikeudellisen yksikön päällikkö.
d) Hallintoneuvostolla on oikeus antaa kirjallinen huomautus tai varoitus yksimielisellä päätöksellä kurinpitolautakuntaa kuulematta hallintoneuvoston puheenjohtajan tai muun jäsenen ehdotuksesta. Asiasta ilmoitetaan kirjallisesti varainhoidon valvojalle taikka avustavalle varainhoidon valvojalle tai avustaville varainhoidon valvojille, ja heitä on kuultava asiassa etukäteen.
e) Muut kurinpitoseuraamukset määrää hallintoneuvosto yksimielisellä päätöksellä tämän liitteen ja henkilöstösääntöjen liitteen 7 mukaisen kurinpitomenettelyn päätyttyä. Kurinpitomenettelyn aloittamisesta päättää hallintoneuvoston puheenjohtaja varainhoidon valvojaa taikka avustavaa varainhoidon valvojaa tai avustavia varainhoidon valvojia kuultuaan.
f) Henkilöstösääntöjen 90 artiklassa tarkoitettua oikeutta pidättää työntekijä toimen hoitamisesta ja oikeutta päättää henkilöstösääntöjen 91 artiklassa tarkoitetusta pyynnöstä, joka koskee seuraamusmerkinnän poistamista työntekijän henkilökansiosta, käyttää hallintoneuvoston puheenjohtaja, joka kuulee hallintoneuvoston jäseniä.
g) Hallintoneuvosto antaa kurinpitolautakunnalle kertomuksen, jossa on esitettävä selkeästi seikat, joita valitus koskee, ja tarvittaessa olosuhteet, joissa ne ilmenivät.
h) Kurinpitolautakunnan jäsenet nimeävät lautakunnan ensimmäisessä kokouksessa keskuudestaan yhden jäsenen laatimaan yleisen kertomuksen asiasta.
i) Liitteessä 7 olevassa 15 artiklassa tarkoitettu kurinpitolautakunnan perusteltu lausunto annetaan varainhoidon valvojalle ja hallintoneuvostolle, joka tekee päätöksensä yksimielisesti kuukauden kuluessa lausunnon vastaanottamisesta varainhoidon valvojaa taikka avustavaa varainhoidon valvojaa tai avustavia varainhoidon valvojia kuultuaan.
j) Hallintoneuvosto voi käynnistää kurinpitomenettelyn uudelleen omasta aloitteestaan tai varainhoidon valvojan taikka avustavan varainhoidon valvojan tai avustavien varainhoidon valvojien pyynnöstä, jos esiin tulee uusia seikkoja, joita tukevat asianmukaiset todisteet.
14 artikla
Varainhoidon valvojan toimistossa työskentelevään henkilöstöön kohdistettavat kurinpitomenettelyt toteutetaan henkilöstösääntöjen 8 luvun ja liitteen 7 mukaisesti, jollei seuraavista erityissäännöksistä muuta johdu:
a) Hallintoneuvosto perustaa kurinpitolautakunnan, johon kuuluu hallintoneuvoston arpomalla valitsemien kolmen jäsenvaltion edustajat, joiden on oltava asianomaiseen varainhoidon valvojan toimistossa työskentelevään työntekijään nähden virka-asemaltaan tai virkaiältään korkeammassa tai vastaavassa asemassa ja jotka eivät voi olla samanaikaisesti hallintoneuvoston jäseniä. Kurinpitolautakunnan jäsenet valitsevat keskuudestaan yhden jäsenen puheenjohtajaksi.
b) Puheenjohtajavaltion vaihtuminen ei vaikuta kurinpitolautakunnan kokoonpanoon; jos lautakuntapaikkoja vapautuu muista syistä, ne täytetään arpomalla.
c) Kurinpitolautakuntaa avustaa sihteeri, jona voi haluttaessa toimia oikeudellisen yksikön päällikkö.
d) Hallintoneuvoston puheenjohtajalla on oikeus antaa kirjallinen huomautus tai varoitus kurinpitolautakuntaa kuulematta omasta aloitteestaan tai hallintoneuvoston jäsenen ehdotuksesta. Asiasta ilmoitetaan kirjallisesti asianomaiselle varainhoidon valvojan toimistossa työskentelevälle työntekijälle, ja häntä on kuultava asiassa etukäteen.
e) Muut kurinpitoseuraamukset määrää hallintoneuvoston puheenjohtaja tämän liitteen ja henkilöstösääntöjen liitteen 7 mukaisen kurinpitomenettelyn päätyttyä. Kurinpitomenettelyn aloittamisesta päättää hallintoneuvoston puheenjohtaja varainhoidon valvojan toimistossa työskentelevää työntekijää kuultuaan.
f) Henkilöstösääntöjen 90 artiklassa tarkoitettua oikeutta pidättää työntekijä toimen hoitamisesta ja oikeutta päättää henkilöstösääntöjen 91 artiklassa tarkoitetusta pyynnöstä, joka koskee seuraamusmerkinnän poistamista työntekijän henkilökansiosta, käyttää hallintoneuvoston puheenjohtaja.
g) Hallintoneuvoston puheenjohtaja antaa kurinpitolautakunnalle kertomuksen, jossa on esitettävä selkeästi seikat, joita valitus koskee, ja tarvittaessa olosuhteet, joissa ne ilmenivät.
h) Kurinpitolautakunnan jäsenet nimeävät lautakunnan ensimmäisessä kokouksessa keskuudestaan yhden jäsenen laatimaan yleisen kertomuksen asiasta.
i) Liitteessä 7 olevassa 15 artiklassa tarkoitettu kurinpitolautakunnan perusteltu lausunto annetaan varainhoidon valvojan toimistossa työskentelevälle työntekijälle ja hallintoneuvoston puheenjohtajalle, joka tekee päätöksensä kuukauden kuluessa lausunnon vastaanottamisesta varainhoidon valvojan toimistossa työskentelevää työntekijää kuultuaan.
j) Hallintoneuvoston puheenjohtaja voi käynnistää kurinpitomenettelyn uudelleen omasta aloitteestaan tai asianomaisen työntekijän pyynnöstä, jos esiin tulee uusia seikkoja, joita tukevat asianmukaiset todisteet.
6 LUKU
VASTUU
15 artikla
1. Varainhoitoasetuksen 49 artiklan 5 ja 6 kohdassa tarkoitetun varainhoidon valvojan ja avustavan varainhoidon valvojan tai avustavien varainhoidon valvojien vastuun osalta varainhoidon valvojan ja avustavan varainhoidon valvojan tai avustavien varainhoidon valvojien on otettava itselleen vastuuvakuutus.
2. Europol maksaa vakuutuksesta aiheutuvat kulut.
7 LUKU
MUUTOKSENHAKU
16 artikla
1. Varainhoidon valvojan, avustavan varainhoidon valvojan tai varainhoidon valvojan toimistossa työskentelevän työntekijän tekemät henkilöstösääntöjen 92 artiklan 2 kohdan mukaiset valitukset on esitettävä asiassa lopullisen päätöksen tehneelle viranomaiselle, jonka on myös käsiteltävä ne.
2. Varainhoidon valvoja, avustava varainhoidon valvoja tai varainhoidon valvojan toimistossa työskentelevä työntekijä voi henkilöstösääntöjen 93 artiklan mukaisesti hakea muutosta vain, jos asiassa lopullisen päätöksen tehnyt viranomainen on saanut sille 1 kohdan mukaisesti tehdyn valituksen ja valitus on hylätty nimenomaisella tai hylkääväksi katsottavalla päätöksellä. Asianomainen henkilö voi kuitenkin 1 kohdan mukaisen valituksen tehtyään hakea muutosta välittömästi Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa henkilöstösääntöjen 93 artiklan 4 kohdassa säädetyin edellytyksin.
8 LUKU
VARAINHOIDON VALVOJAA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET
17 artikla
Jos varainhoidon valvoja on estynyt hoitamasta tehtäviään yli kuukauden ajan tai jos varainhoidon valvojan virka on avoinna, hänen tehtäviään hoitaa avustava varainhoidon valvoja. Tätä varten hallintoneuvosto ilmoittaa sijaisuusjärjestyksen aina uuden avustavan varainhoidon valvojan nimityksen yhteydessä.
18 artikla
Jos varainhoidon valvojaa, avustavaa varainhoidon valvojaa tai avustavia varainhoidon valvojia taikka varainhoidon valvojan toimistossa työskentelevää henkilöstöä koskevat päätökset tai varainhoidon valvojan, avustavan varainhoidon valvojan tai varainhoidon valvojan toimistossa työskentelevän henkilöstön tehtäviä hoitavan henkilön sopimusjärjestelyt on tehty ennen tämän liitteen voimaantuloa, kyseisiä päätöksiä tai sopimusjärjestelyjä sovelletaan edelleen.
LIITE 11
Hallintoneuvoston sihteeriä ja hallintoneuvoston sihteeristössä työskentelevää henkilöstöä koskevat erityissäännökset
1 LUKU
TOIMET JA TEHTÄVÄT
1 artikla
1. Sihteeri ja hallintoneuvoston sihteeristössä työskentelevä henkilöstö avustavat hallintoneuvostoa tämän tehtävien suorittamisessa.
2. Hallintoneuvoston sihteeri ja hallintoneuvoston sihteeristössä työskentelevä henkilöstö ovat tehtäviään suorittaessaan vastuussa ainoastaan hallintoneuvostolle ja vastaavat sille tehtäviensä suorittamisesta. He voivat kuitenkin hallintoneuvoston ennalta antamalla luvalla hoitaa sen alaisuudessa myös muita Europolin edun mukaisia tehtäviä.
2 artikla
1. Kun henkilöstösäännöissä säädetään johtajan tai Europolin käyttämästä määräys- tai valvontavallasta Europolin henkilöstöön nähden, kyseisissä säännöksissä tarkoitetaan hallintoneuvoston sihteerin ja hallintoneuvoston sihteeristössä työskentelevän henkilöstön osalta hallintoneuvoston puheenjohtajaa.
2. Johtajan, joka toimii Europolin laillisena edustajana Europol-yleissopimuksen 29 artiklan 5 kohdan mukaisesti, on virallisesti vahvistettava kaikki hallintoneuvoston tai hallintoneuvoston puheenjohtajan tämän liitteen mukaisesti tekemät päätökset, jotka edellyttävät oikeudellista täytäntöönpanoa, jollei tässä liitteessä toisin säädetä.
2 LUKU
KELPOISUUS JA VALINTAMENETTELYT
3 artikla
Hallintoneuvoston sihteerin ja hallintoneuvoston sihteeristössä työskentelevien työntekijöiden toimiin voidaan ottaa työntekijä muualtakin kuin Europol-yleissopimuksen 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuista toimivaltaisista viranomaisista.
4 artikla
Palvelukseen ottaminen hallintoneuvoston sihteerin toimeen suoritetaan henkilöstösääntöjen 3 luvun ja liitteen 2 mukaisesti, jollei seuraavista erityissäännöksistä muuta johdu:
a) Hallintoneuvoston puheenjohtaja perustaa valintalautakunnan, johon kuuluu edustaja kolmesta jäsenvaltiosta, joista yksi on puheenjohtajavaltio ja kaksi muuta valitsee hallintoneuvosto arpomalla; nämä kolme jäsentä valitsevat keskuudestaan valintalautakunnan puheenjohtajan.
b) Hallintoneuvosto laatii avoimesta toimesta ilmoituksen.
c) Henkilöstöresurssiyksikön päällikkö toimii valintalautakunnan sihteerinä ja huolehtii tarvittaessa hallinnollisesta tuesta. Hänellä ei ole äänioikeutta valintamenettelyssä eikä hän saa muulla tavoin vaikuttaa menettelyn lopputulokseen.
d) Ainoastaan valintalautakunnan jäsenet osallistuvat mahdollisesti tarvittavan yhden tai useamman kokeen laatimiseen, ja he voivat päättää, ettei kirjallista koetta tarvita. Valintalautakunnan on haastateltava kaikkia alustavan valinnan läpäisseitä hakijoita.
e) Valintalautakunnan laatima luettelo hakumenettelyssä menestyneistä hakijoista, jotka on asetettu paremmuusjärjestykseen, toimitetaan hallintoneuvoston puheenjohtajalle.
f) Hallintoneuvosto valitsee menestyneen hakijan enemmistöpäätöksellä.
5 artikla
Hallintoneuvoston sihteeristössä työskentelevän henkilöstön palvelukseen ottaminen suoritetaan henkilöstösääntöjen 3 luvun ja liitteen 2 mukaisesti, jollei seuraavista erityissäännöksistä muuta johdu:
a) Vanhemman toimihenkilön toimen osalta hallintoneuvoston puheenjohtaja perustaa valintalautakunnan, johon kuuluu hallintoneuvoston sihteeri ja jäsenvaltioista, joista toinen on puheenjohtajavaltio ja toisen valitsee hallintoneuvosto arpomalla, kaksi edustajaa, joista toinen toimii valintalautakunnan puheenjohtajana, sekä henkilöstöresurssiyksikön päällikkö, joka toimii valintalautakunnan sihteerinä. Valintalautakunnan sihteerillä ei ole äänioikeutta valintamenettelyssä eikä hän saa muulla tavoin vaikuttaa valintamenettelyn lopputulokseen.
b) Vanhempaa toimihenkilöä alempana olevien toimien osalta hallintoneuvoston puheenjohtaja perustaa valintalautakunnan, johon kuuluu hallintoneuvoston sihteeri, joka toimii valintalautakunnan puheenjohtajana, ja henkilöstöresurssiyksikön päällikkö, joka toimii valintalautakunnan sihteerinä. Valintalautakunnan sihteerillä ei ole äänioikeutta valintamenettelyssä eikä hän saa muulla tavoin vaikuttaa valintamenettelyn lopputulokseen. Lisäksi puheenjohtajavaltio voi halutessaan nimetä edustajan valintalautakunnan jäseneksi.
c) Valintalautakunta laatii avoimesta toimesta ilmoituksen.
d) Ainoastaan valintalautakunnan jäsenet osallistuvat mahdollisesti tarvittavan yhden tai useamman kokeen laatimiseen, ja he haastattelevat kaikkia alustavan valinnan läpäisseitä hakijoita.
e) Valintalautakunnan laatima luettelo hakumenettelyssä menestyneistä hakijoista, jotka on asetettu paremmuusjärjestykseen, toimitetaan hallintoneuvoston puheenjohtajalle.
f) Hallintoneuvoston puheenjohtaja valitsee menestyneen hakijan.
3 LUKU
TOIMIKAUSI JA PALVELUKSEENOTTAMISTA KOSKEVAT EHDOT
6 artikla
1. Hallintoneuvosto vahvistaa hallintoneuvoston sihteerin ensimmäisen toimikauden pituuden henkilöstösääntöjen 6 artiklan mukaisesti. Hallintoneuvosto voi uusia sopimuksen henkilöstösääntöjen 6 artiklan mukaisesti.
2. Hallintoneuvoston puheenjohtaja vahvistaa hallintoneuvoston sihteeristössä työskentelevien työntekijöiden ensimmäisen toimikauden pituuden henkilöstösääntöjen 6 artiklan mukaisesti. Sopimuksia voidaan henkilöstösääntöjen 6 artiklan mukaisesti uusia hallintoneuvoston sihteerin lausuntoon perustuvalla hallintoneuvoston puheenjohtajan päätöksellä.
7 artikla
Hallintoneuvoston sihteerin toimen katsotaan henkilöstösääntöjen 45 artiklan ja liitteen 1 mukaisesti vastaavan yksikön päällikön tointa.
8 artikla
1. Hallintoneuvosto vahvistaa palvelukseen otettavan hallintoneuvoston sihteerin aloituspalkkaluokan ja -tason.
2. Hallintoneuvoston puheenjohtaja laatii henkilöstöresurssiyksikön päällikön avustamana kaikki henkilöstösääntöjen 3 luvussa säädetyt määräaikaisraportit hallintoneuvoston sihteeristä ja valmistelee myös hallintoneuvoston päätöksen palkkaluokan tasoon joka toisen palvelusvuoden jälkeen tehtävistä korotuksista.
9 artikla
1. Hallintoneuvoston puheenjohtaja vahvistaa valintalautakunnan ehdotuksesta hallintoneuvoston sihteeristöön palvelukseen otettavien työntekijöiden aloituspalkkaluokan ja -tason.
2. Hallintoneuvoston puheenjohtaja laatii hallintoneuvoston sihteerin lausunnon perusteella kaikki henkilöstösääntöjen 3 luvussa säädetyt määräaikaisraportit hallintoneuvoston sihteeristössä työskentelevistä työntekijöistä ja tekee myös päätöksen palkkaluokan tasoon joka toisen palvelusvuoden jälkeen tehtävistä korotuksista.
4 LUKU
PALVELUSSUHTEEN PÄÄTTYMINEN
10 artikla
Hallintoneuvoston sihteerin palvelussuhde päättyy henkilöstösääntöjen 10 luvun mukaisesti, jollei seuraavista erityissäännöksistä muuta johdu:
a) Hallintoneuvoston sihteerin palvelussuhteen päättymistä koskevat päätökset tekee hallintoneuvosto.
b) Tehtäessä päätös hallintoneuvoston sihteerin palvelussuhteen päättämisestä kurinpidollisista syistä on otettava huomioon tämän liitteen 5 luvussa olevat kurinpitomenettelyjä koskevat erityissäännökset.
11 artikla
Hallintoneuvoston sihteeristössä työskentelevien työntekijöiden palvelussuhde päättyy henkilöstösääntöjen 10 luvun mukaisesti, jollei seuraavista erityissäännöksistä muuta johdu:
a) Hallintoneuvoston sihteeristössä työskentelevien työntekijöiden palvelussuhteen päättymistä koskevat päätökset tekee hallintoneuvoston puheenjohtaja.
b) Tehtäessä päätös hallintoneuvoston sihteeristössä työskentelevien työntekijöiden palvelussuhteen päättämisestä kurinpidollisista syistä on otettava huomioon tämän liitteen 5 luvussa olevat kurinpitomenettelyjä koskevat erityissäännökset.
5 LUKU
KURINPITOMENETTELYT
12 artikla
Hallintoneuvoston sihteeriin kohdistettavat kurinpitomenettelyt toteutetaan henkilöstösääntöjen 8 luvun ja liitteen 7 mukaisesti, jollei seuraavista erityissäännöksistä muuta johdu:
a) Hallintoneuvosto perustaa kurinpitolautakunnan, johon kuuluu hallintoneuvoston puheenjohtaja, joka toimii kurinpitolautakunnan puheenjohtajana, ja hallintoneuvoston arpomalla valitsemien kolmen jäsenvaltion edustajat, joiden on oltava hallintoneuvoston sihteeriin nähden virka-asemaltaan tai virkaiältään korkeammassa tai vastaavassa asemassa ja jotka eivät voi olla samanaikaisesti hallintoneuvoston jäseniä.
b) Puheenjohtajavaltion vaihtuminen ei vaikuta kurinpitolautakunnan kokoonpanoon; jos lautakuntapaikkoja vapautuu muista syistä, ne täytetään arpomalla.
c) Kurinpitolautakuntaa avustaa sihteeri, jona voi haluttaessa toimia oikeudellisen yksikön päällikkö.
d) Hallintoneuvostolla on oikeus antaa kirjallinen huomautus tai varoitus enemmistöpäätöksellä kurinpitolautakuntaa kuulematta hallintoneuvoston puheenjohtajan tai muun jäsenen ehdotuksesta. Asiasta ilmoitetaan kirjallisesti hallintoneuvoston sihteerille, ja häntä on kuultava asiassa etukäteen.
e) Muut kurinpitoseuraamukset määrää hallintoneuvosto enemmistöpäätöksellä tämän liitteen ja henkilöstösääntöjen liitteen 7 mukaisen kurinpitomenettelyn päätyttyä. Kurinpitomenettelyn aloittamisesta päättää hallintoneuvoston puheenjohtaja hallintoneuvoston sihteeriä kuultuaan.
f) Henkilöstösääntöjen 90 artiklassa tarkoitettua oikeutta pidättää työntekijä toimen hoitamisesta ja oikeutta päättää henkilöstösääntöjen 91 artiklassa tarkoitetusta pyynnöstä, joka koskee seuraamusmerkinnän poistamista työntekijän henkilökansiosta, käyttää hallintoneuvoston puheenjohtaja, joka kuulee hallintoneuvoston jäseniä.
g) Hallintoneuvosto antaa kurinpitolautakunnalle kertomuksen, jossa on esitettävä selkeästi seikat, joita valitus koskee, ja tarvittaessa olosuhteet, joissa ne ilmenivät.
h) Kurinpitolautakunnan jäsenet nimeävät lautakunnan ensimmäisessä kokouksessa keskuudestaan yhden jäsenen laatimaan yleisen kertomuksen asiasta.
i) Liitteessä 7 olevassa 15 artiklassa tarkoitettu kurinpitolautakunnan perusteltu lausunto annetaan hallintoneuvoston sihteerille ja hallintoneuvostolle, joka tekee päätöksensä enemmistöllä kuukauden kuluessa lausunnon vastaanottamisesta hallintoneuvoston sihteeriä kuultuaan.
j) Hallintoneuvosto voi käynnistää kurinpitomenettelyn uudelleen omasta aloitteestaan tai hallintoneuvoston sihteerin pyynnöstä, jos esiin tulee uusia seikkoja, joita tukevat asianmukaiset todisteet.
13 artikla
Hallintoneuvoston sihteeristössä työskentelevään henkilöstöön kohdistettavat kurinpitomenettelyt toteutetaan henkilöstösääntöjen 8 luvun ja liitteen 7 mukaisesti, jollei seuraavista erityissäännöksistä muuta johdu:
a) Hallintoneuvosto perustaa kurinpitolautakunnan, johon kuuluu hallintoneuvoston arpomalla valitsemien kolmen jäsenvaltion edustajat, joiden on oltava asianomaiseen hallintoneuvostossa työskentelevään työntekijään nähden virka-asemaltaan tai virkaiältään korkeammassa tai vastaavassa asemassa ja jotka eivät voi olla samanaikaisesti hallintoneuvoston jäseniä. Kurinpitolautakunnan jäsenet valitsevat keskuudestaan yhden jäsenen puheenjohtajaksi.
b) Puheenjohtajavaltion vaihtuminen ei vaikuta kurinpitolautakunnan kokoonpanoon; jos lautakuntapaikkoja vapautuu muista syistä, ne täytetään arpomalla.
c) Kurinpitolautakuntaa avustaa sihteeri, jona voi haluttaessa toimia oikeudellisen yksikön päällikkö.
d) Hallintoneuvoston puheenjohtajalla on oikeus antaa kirjallinen huomautus tai varoitus kurinpitolautakuntaa kuulematta omasta aloitteestaan tai hallintoneuvoston jäsenen ehdotuksesta. Asiasta ilmoitetaan kirjallisesti asianomaiselle hallintoneuvoston sihteeristössä työskentelevälle työntekijälle, ja häntä on kuultava asiassa etukäteen.
e) Muut kurinpitoseuraamukset määrää hallintoneuvoston puheenjohtaja tämän liitteen ja henkilöstösääntöjen liitteen 7 mukaisen kurinpitomenettelyn päätyttyä. Kurinpitomenettelyn aloittamisesta päättää hallintoneuvoston puheenjohtaja hallintoneuvoston sihteeristössä työskentelevää työntekijää kuultuaan.
f) Henkilöstösääntöjen 90 artiklassa tarkoitettua oikeutta pidättää työntekijä toimen hoitamisesta ja oikeutta päättää henkilöstösääntöjen 91 artiklassa tarkoitetusta pyynnöstä, joka koskee seuraamusmerkinnän poistamista työntekijän henkilökansiosta, käyttää hallintoneuvoston puheenjohtaja.
g) Hallintoneuvoston puheenjohtaja antaa kurinpitolautakunnalle kertomuksen, jossa on esitettävä selkeästi seikat, joita valitus koskee, ja tarvittaessa olosuhteet, joissa ne ilmenivät.
h) Kurinpitolautakunnan jäsenet nimeävät lautakunnan ensimmäisessä kokouksessa keskuudestaan yhden jäsenen laatimaan yleisen kertomuksen asiasta.
i) Liitteessä 7 olevassa 15 artiklassa tarkoitettu kurinpitolautakunnan perusteltu lausunto annetaan hallintoneuvoston sihteeristössä työskentelevälle työntekijälle ja hallintoneuvoston puheenjohtajalle, joka tekee päätöksensä kuukauden kuluessa lausunnon vastaanottamisesta asianomaista työntekijää kuultuaan.
j) Hallintoneuvoston puheenjohtaja voi käynnistää kurinpitomenettelyn uudelleen omasta aloitteestaan tai asianomaisen työntekijän pyynnöstä, jos esiin tulee uusia seikkoja, joita tukevat asianmukaiset todisteet.
6 LUKU
MUUTOKSENHAKU
14 artikla
1. Hallintoneuvoston sihteerin tai hallintoneuvoston sihteeristössä työskentelevän työntekijän tekemät henkilöstösääntöjen 92 artiklan 2 kohdan mukaiset valitukset on esitettävä asiassa lopullisen päätöksen tehneelle viranomaiselle, joka myös käsittelee ne.
2. Hallintoneuvoston sihteeri tai hallintoneuvoston sihteeristössä työskentelevä työntekijä voi henkilöstösääntöjen 93 artiklan mukaisesti hakea muutosta vain, jos asiassa lopullisen päätöksen tehnyt viranomainen on saanut sille 1 kohdan mukaisesti tehdyn valituksen ja valitus on hylätty nimenomaisella tai hylkääväksi katsottavalla päätöksellä. Asianomainen henkilö voi kuitenkin 1 kohdan mukaisen valituksen tehtyään hakea muutosta välittömästi Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa henkilöstösääntöjen 93 artiklan 4 kohdassa säädetyin edellytyksin.
7 LUKU
SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSET
15 artikla
Jos hallintoneuvoston päätökset tai hallintoneuvoston sihteerin tehtävää hoitavaa henkilöä taikka hallintoneuvoston sihteeristössä työskentelevää työntekijää koskevat sopimusjärjestelyt on tehty ennen tämän liitteen voimaantuloa, kyseisiä päätöksiä tai sopimusjärjestelyjä sovelletaan edelleen.
( 1 ) EYVL C 316, 27.11.1995, s. 1.
( 2 ) Turvamiesten palkka maksetaan paikallisten ehtojen mukaan edelleen ja niin pitkään kuin Alankomaiden hallitus pääosin vastaa tämän henkilöstöryhmän palkkojen maksusta. Tämän vuoksi kyseiset toimet ovat hakasulkeissa.
( 3 ) Turvamiesten palkka maksetaan paikallisten ehtojen mukaan edelleen ja niin pitkään kuin Alankomaiden hallitus pääosin vastaa tämän henkilöstöryhmän palkkojen maksusta. Tämän vuoksi kyseiset toimet ovat hakasulkeissa.
( 4 ) Selittävä huomautus: Henkilöstösääntöjen liitteen 1 5 kohdan mukaan kaikki tähdellä merkityt toimet täytetään henkilöstösääntöjen 3 artiklan mukaisesti paikallisella henkilöstöllä.
( 5 ) Enintään vuoden sopimus (väliaikainen toimi kiireellistä, poikkeuksellista ja ennakoimatonta henkilötarvetta varten Europolin talousarvion rajoissa ja Europolin henkilöstösuunnitelmaa noudattaen). Kyseiset toimet pitäisi periaatteessa rajoittaa tapauksiin, joissa tavanomaisessa työhönottomenettelyssä ei ole onnistuttu tai joissa toimeen palkattu henkilö on poissa pitkällisen sairauden takia.
( 6 ) Turvamiesten palkka maksetaan paikallisten ehtojen mukaan edelleen ja niin pitkään kuin Alankomaiden hallitus pääosin vastaa tämän henkilöstöryhmän palkkojen maksusta. Tämän vuoksi kyseiset toimet ovat hakasulkeissa.
( 7 ) Kohta on muutettu maaliskuun 15 päivänä 2001 annetun neuvoston säädöksen mukaan (EYVL C 112, 12.4.2001, s. 1).