16.5.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 115/65

1)

Euroopan unionin perustamissopimuksen 13 artiklan mukaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään taikka sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjuminen on yksi unionin perustavoitteista.

2)

Nizzassa joulukuussa 2000 hyväksytyn ja Euroopan perustuslakisopimukseen sisällytetyn Euroopan unionin perusoikeuskirjan määräyksissä (II-81 artikla) on otettu käyttöön laaja syrjintäkielto: ”Kielletään kaikenlainen syrjintä, joka perustuu sukupuoleen, rotuun, ihonväriin tai etniseen taikka yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen tai muuhun sellaiseen seikkaan”.

3)

Rotujen välistä tasa-arvoa koskeva direktiivi (2000/43/EY) ja työllisyyspuitedirektiivi (2000/78/EY) oli määrä saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä kaikissa jäsenvaltioissa vuoden 2003 loppuun mennessä.

4)

Lissabonin strategiaa täydentävän, vuosiksi 2005–2010 laadittavan sosiaalipoliittisen toimintaohjelman keskeisenä tehtävänä on edistää talouskasvun sosiaalista ulottuvuutta. Yksi sen painopistealoista on kaikkien yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistäminen.

1.1

pitää tervetulleena, että komissio pyrkii ottamaan huomioon palautteen, jota saatiin komission toukokuussa 2004 hyväksymän tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä laajentuneessa Euroopan unionissa koskevan vihreän kirjan pohjalta järjestetyssä kuulemismenettelyssä yli 1500 organisaatiolta.

1.2

panee merkille, että alueiden komitean lisäksi huomattava määrä paikallis- ja alueviranomaisia ja niiden järjestöjä osallistui kuulemismenettelyyn.

1.3

korostaa, että paikallis- ja aluetason osoittama kiinnostus vihreää kirjaa kohtaan heijastaa paikallis- ja alueviranomaisten merkittävää osuutta syrjimättömyyttä ja yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevien strategioiden toteuttamisessa. Tämä johtuu suureksi osaksi niiden roolista huomattavina työnantajina sekä hyödykkeiden ja palveluiden tuottajina ja hankkijoina.

1.4

kiittää komissiota siitä, että se otti laajalti huomioon vihreää kirjaa koskevassa komitean lausunnossa esiin tuodut huolenaiheet. Niitä olivat erityisesti syrjimättömyyttä koskevien lakien täytäntöönpanon kehittäminen, tiedottaminen ja tietoisuuden lisääminen, sidosryhmien osallistuminen sekä seuranta- ja raportointimekanismien parantaminen.

1.5

kannattaa ehdotusta laatia kattava vuosikertomus jäsenvaltioissa toteutettavista täytäntöönpanotoimista, joilla saatetaan direktiivien 2000/43/EY ja 2000/78/EY säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöä.

1.6

pitää tervetulleena, että vuoden 2006 alussa komissio toimittaa neuvostolle ja parlamentille raportit, joissa analysoidaan direktiivien 2000/43/EY ja 2000/78/EY saattamista osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä.

1.7

korostaa kuitenkin, ettei syrjinnänvastaisten toimien täytäntöönpanotilanne jäsenvaltioissa ole tyydyttävä.

1.8

muistuttaa komissiota siitä, että komitea pitää erittäin valitettavana perustamissopimuksen 13 artiklassa mainittujen ryhmien asettamista suojelun suhteen tärkeysjärjestykseen ja että ikää, sukupuolta, etnistä alkuperää, vammaisuutta, uskontoa tai vakaumusta ja sukupuolista suuntautumista koskevat entistä kattavammat EU:n poliittiset puitteet on saatava valmiiksi.

1.9

tuo esiin, että vaikka naisten työllisyys on parantunut, naiset ovat korkeasti koulutettuja ja naisilla ja miehillä on sama työ ja asema, naisten palkat ovat edelleen miesten palkkoja pienempiä. Lisäksi työnantajat suhtautuvat edelleen kielteisesti sukupuolieroihin raskauden ja äitiyden vuoksi.

1.10

muistuttaa maahanmuuttajanaisia koskevista erityiskysymyksistä niin ammatti- ja työelämässä kuin vuorovaikutus- ja perhesuhteissa ja kehottaa laatimaan aiheesta erillisen tutkimuksen vuotta 2008 silmällä pitäen.

1.11

pitää kiinnostavana komission ehdotusta nykyistä lainsäädäntöä täydentäviä, uusia aloitteita koskevan toteutettavuustutkimuksen tekemisestä.

1.12

on samaa mieltä siitä, että yksistään lainsäädännöllä on vaikea poistaa joidenkin ryhmien kokemaa syvälle juurtunutta eriarvoisuutta ja että valtavirtaistamiseen käytettäviä välineitä pitäisi kehittää syrjimättömyysperiaatteen valtavirtaistamiseen. Tämä auttaisi myös moninkertaiseen syrjintään puuttumista.

1.13

toistaa ehdotuksensa, jonka mukaan tasa-arvon valtavirtaistamista ajatellen laaditaan menettelytavat sen varmistamiseksi, että tasa-arvokysymykset ja -periaatteet otetaan asianmukaisesti huomioon kaikkien politiikkojen muotoilussa, hallinnoinnissa ja arvioinnissa.

1.14

toteaa, että perustuslakisopimuksessa vahvistetaan entisestään Euroopan unionin keinoja vastustaa syrjintää laajentamalla syrjintäkieltoa II-81 artiklassa, ottamalla käyttöön horisontaalinen syrjintäkieltolauseke III-118 artiklassa sekä vahvistamalla Euroopan parlamentin roolia syrjinnänvastaisen lainsäädännön laadinnassa (III-125 artikla). Riippumatta siitä, ratifioidaanko perustuslakisopimus vai ei, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 13 artikla tarjoaa jo oikeusperustan kaikkien syrjintämuotojen vastaisen lähestymistavan valtavirtaistamiselle.

1.15

katsoo, että koulutus on keskeinen väline syrjintään puuttumiseksi ja että paikallis- ja alueviranomaisten rooli tällä alalla on merkittävä.

1.16

kannattaa komission aikomusta edistää kokemusten keruuta ja hyvien toimintatapojen vaihtoa monien eri sidosryhmien kesken ja katsoo, että paikallis- ja alueviranomaisten tulisi olla avaintoimijoita tällä alalla.

1.17

pitää tervetulleena sukupuolten tasa-arvon painottamista ehdotuksissa vuoden 2006 jälkeisiksi rakennerahasto-ohjelmiksi, mutta tunnustaa myös syrjinnänvastaisen horisontaalisen lähestymistavan merkityksen.

1.18

on vahvasti sitä mieltä, että hyvien toimintatapojen vaihtoa ja muilta oppimista edistävät rahoitusohjelmat eivät saa olla hallinnollisilta vaatimuksiltaan liian raskaita, koska se saattaa vaikeuttaa saatavilla olevan rahoituksen hakemista.

1.19

arvostaa Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen tekemää tärkeää työtä ja aikomusta korvata se uudella perusoikeuksien virastolla. Komitea kehottaa painokkaasti tarjoamaan uudelle virastolle riittävät resurssit, jotta se voi toimia täysipainoisesti syrjinnän torjumiseksi.

1.20

katsoo, että tietoisuutta lisäävät aloitteet ovat ratkaisevan tärkeitä unionin tason oikeuksia koskevan tietämyksen parantamiseksi kansalaisten parissa. Huomiota tulisi kiinnittää erityisesti lapsiin ja nuoriin.

1.21

toteaa, että vähemmistöryhmistä huolehtiminen on ratkaisevan tärkeää erityisesti maaseutualueilla ja alueilla, joilla etniseen vähemmistöön kuuluvan väestön osuus on pieni.

1.22

kannattaa vuoden 2007 nimeämistä Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien eurooppalaiseksi teemavuodeksi ja pitää sitä erityisen ajankohtaisena, koska silloin on kulunut kymmenen vuotta rasismin vastaisesta eurooppalaisesta teemavuodesta ja Amsterdamin sopimuksesta, joka oli merkittävä siihen sisältyvän uuden tasa-arvolainsäädännön vuoksi.

1.23

huomauttaa, että jos laajamittaiselle ja vaikutuksiltaan huomattavalle toiminnalle annetaan liikaa painoa, vaarana saattaa olla huomion kiinnittyminen suuriin tapahtumiin paikallis- ja yhteisötapahtumien kustannuksella.

1.24

kannattaa teemavuoden aiheita, joiksi on valittu oikeudet, tunnustaminen, edustus ja kunnioitus.

1.25

katsoo, että yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuodella tulee olla suora yhteys ehdotettuun kulttuurienvälisen vuoropuhelun eurooppalaiseen teemavuoteen (2008) ja että vuonna 2007 toteutettavien toimien tulee tukea toisiaan.

1.26

korostaa, että joukkotiedotusvälineillä on eurooppalaisen teemavuoden onnistumiselle ratkaiseva merkitys. Paikallisten tiedotusvälineiden rooliin on kiinnitettävä asianmukaista huomiota. Niiden sekä paikallis- ja alueviranomaisten väliset yhteydet helpottavat tapahtuman tunnetuksi tekemistä vuoden aikana.

1.27

painottaa, että paikallis- ja aluehallintoa on kuultava, koska monet unionin politiikoista toteutetaan kyseisillä tasoilla ja toteuttaminen vaatii usein huomattavia hallinnollisia ja taloudellisia sitoumuksia. Asianmukaisen politiikan ja lainsäädännön kehittäminen edellyttää keskeisten sidosryhmien panosta.

1.28

tukee komission näkemystä, että romanien tilannetta on paikallaan korostaa erityisenä huolenaiheena ja kannattaa korkean tason neuvoa-antavan ryhmän perustamista pohtimaan muita heikoimmassa asemassa olevien etnisten vähemmistöjen integroimista yhteiskuntaan ja työmarkkinoille.

2.1

muistuttaa AK:n pääsihteeriä, että komitea pyysi arvioimaan pääsihteeristön henkilöstöpolitiikkaa ja -profiilia uuden lainsäädännön kannalta ja esittämään kuuden kuukauden kuluessa työvaliokunnalle ja ”talous- ja sosiaalipolitiikka” -valiokunnalle asiasta selonteon.

2.2

kehottaa AK:n maakohtaisia valtuuskuntia varmistamaan, että esitettäessä jäsenehdokkaita vuonna 2006 alkavaksi toimikaudeksi esityksissä noudatetaan tasa-arvoa hakijoiden sukupuolen ja etnisen alkuperän suhteen ja että myös neuvosto ottaa tämän huomioon nimityksiä tehdessään.

2.3

toistaa kehotuksensa, jonka mukaan AK:n tulisi tilata ja julkaista syrjinnänvastaisia parhaita toimintatapoja sisältävä ja paikallisviranomaisten käyttöön tarkoitettu käsikirja. Paikallisviranomaiset toimivat paitsi työnantajina, myös hyödykkeiden ja palveluiden tuottajina ja hankkijoina sekä yhteisön yhteenkuuluvuuden ja syrjimättömyyden suunnannäyttäjinä, ja käsikirjan onkin tarkoitus sisältää esimerkkejä kunkin jäsenvaltion aloitteista, jotka kattavat Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 13 artiklassa eritellyt kuusi syrjintäperustetta. Esimerkit parhaista toimintatavoista kumppanuustoimien yhteydessä ovat erityisen tervetulleita silloin kun paikallis- ja alueviranomaiset työskentelevät yhteistyössä muiden kumppanien kanssa palveluita tarjotakseen. Asiakirjan julkaiseminen tulisi ajoittaa yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuoden (2007) avauksen yhteyteen. AK huolehtii kuitenkin siitä, ettei se tee asiassa komission johtamien aloitteiden kanssa päällekkäistä työtä.

2.4

kehottaa yhteisön rahoitusta silmälläpitäen, että komissio pohtisi luovia tapoja, jotka mahdollistavat pienimuotoisen rahoituksen jakamisen pienille kansalaisjärjestöille ja ottavat hallinto- ja raportointimekanismit asianmukaisesti huomioon.

2.5

Tietojen keruun, seurannan ja analysoinnin kehittäminen on tärkeää, jotta voidaan edistää tehokkaita politiikkoja tasa-arvon edistämiseksi ja syrjinnän torjumiseksi. AK korostaa, että paikallis- ja aluehallinto tulee ottaa mukaan keskusteluun komission kanssa, kun pyritään kehittämään vertailukelpoisia määrällisiä tietoja epätasa-arvon tunnistamiseksi ja esiin tuomiseksi. Seurannan tulee kattaa mahdollisimman laajasti eri syrjintämuodot, eikä ainoastaan sukupuoleen tai etniseen alkuperään perustuvaa syrjintää. On myös tärkeää arvioida erilaisten toimenpiteiden vaikutusta ja muutostarvetta.

2.6

toistaa vihreää kirjaa koskeneessa lausunnossaan esittämänsä kehotuksen, jonka mukaan tavaroita ja palveluita koskevan lainsäädännön tulisi kattaa kaikki 13 artiklassa mainitut alat.

2.7

nykyisen lainsäädännön täydentämistä koskevan komission toteutettavuustutkimuksen tulisi perustua syrjinnänvastaisia parhaita toimintatapoja sisältävää käsikirjaa laadittaessa AK:n kokoamaan materiaaliin.

2.8

katsoo, että viitataanpa avainsidosryhmiin puitestrategiaa koskevassa tiedonannossa tai yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuoden perustamista koskevassa asiakirjassa komission tulee erityisesti ja johdonmukaisesti mainita alue- ja paikallisviranomaiset.

2.9

korostaa, että alue- ja paikallistason sekä alueiden komitean pitäisi osallistua täysipainoisesti puitestrategiassa esiin tuotuihin seurantatoimiin.

2.10

toivoo erityisesti voivansa osallistua puitestrategialuonnoksessa esitettyyn korkean tason tasa-arvohuippukokoukseen.

2.11

komission suunnittelemaan korkean tason neuvoa-antavaan ryhmään, joka käsittelee vähemmistöjen integroitumista yhteiskuntaan ja työmarkkinoille, tulee sisällyttää paikallis- ja aluetason edustajia.

2.12

kehottaa puheenjohtajavaltiona toimivaa Yhdistynyttä kuningaskuntaa huolehtimaan asian nopeasta käsittelystä neuvostossa, jotta teemavuoden oikeusperusta voidaan varmistaa hyvissä ajoin.

2.13

kannattaa seuraavia erityistavoitteita:

2.14

kannattaa komission näkemystä, jonka mukaan osallistuvien maiden tulisi nimetä kansallinen koordinointielin, johon kuuluisi hallituksen, työmarkkinaosapuolten, tiettyjen yhteisöjen sekä kansalaisyhteiskunnan muiden segmenttien edustajia. Komitea kehottaa, että jokaiseen koordinointielimeen tulee kuulua myös paikallis- ja alueviranomaisten edustajia.

2.15

kannustaa alue- ja paikallisyhteisöjä käyttämään teemavuoden tunnusta tiedotettaessa vuonna 2007 toteutettavasta yhdenvertaisia mahdollisuuksia edistävästä toiminnasta.

2.16

ehdottaa, että AK järjestäisi vuoden 2007 alkuvaiheessa aikaisempien eurooppalaisten teemavuosien tapaan konferenssin teemavuoden käynnistämiseksi.