5.4.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 82/48

(1)

Neuvosto tutki 14 päivänä maaliskuuta 2006 Puolan tarkistetun lähentymisohjelman, joka kattaa vuodet 2005—2008.

(2)

Puolan kokonaistuotanto kasvoi vuosina 1994—2004 keskimäärin 4,5 prosenttia. Tämä on yli 2 prosenttiyksikköä enemmän kuin EU-25:n 2,4 prosentin keskiarvo. Voimakkaan talouskasvun kauden jälkeen kokonaistuotannon kasvu hidastui 1,0 prosenttiin vuonna 2001, mikä johtui sekä maan sisäisistä että ulkoisista suhdannetekijöistä. Sittemmin kokonaistuotannon kasvu kiihtyi jälleen 5,3 prosenttiin vuonna 2004. Tulot henkeä kohden ostovoimastandardina (PPS) mitattuna olivat 46,5 prosenttia EU-25:n keskiarvosta vuonna 2004. YKHI-inflaatio on pysynyt kymmenen viime vuoden ajan korkeana, keskimäärin 7,0 prosentissa, mutta vuonna 2005 se hidastui merkittävästi, noin 2 prosenttiin. Puolan suurin ongelma on edelleen työmarkkinatilanne: työttömyysaste oli 18,8 prosenttia vuonna 2004 ja työllisyysaste EU:n alhaisin (51,7 prosenttia vuonna 2004). Puolan julkisen talouden rahoitusasema on viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana ollut negatiivinen. Julkisen talouden rahoitusasema suhteessa BKT:hen vaihteli – 1,4 prosentista – 4,8 prosenttiin (2) vuoteen 2003 asti, jolloin se alkoi parantua; vuonna 2004 se oli v3,8 prosenttia suhteessa BKT:hen ja vuonna 2005 – 2,9 prosenttia suhteessa BKT:hen.

(3)

Neuvosto teki 5 päivänä heinäkuuta 2004 päätöksen, jonka mukaan Puolalla oli liiallinen alijäämä. Neuvosto antoi samana päivänä perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan mukaisen suosituksen, jonka mukaan liiallinen alijäämä on korjattava vuoteen 2007 mennessä. Puolan aikaisempaa, vuosien 2004—2007 tarkistettua lähentymisohjelmaa koskevassa, ennen vakaus- ja kasvusopimuksen muuttamista 17 päivänä helmikuuta 2005 antamassaan lausunnossa neuvosto kehotti Puolaa ”i) lisäämään julkisen talouden sopeuttamistoimenpiteitä myös vuoden 2005 jälkeen ja alentamaan vuoden 2007 alijäämätavoitetta; ja ii) varmistamaan Hausnerin suunnitelmaan sisältyvien rakenteellisten toimenpiteiden täysimääräisen täytäntöönpanon ja toteuttamaan vaihtoehtoisia toimenpiteitä, jos täytäntöönpanoon liittyvät riskit toteutuvat”.

(4)

Komission syksyn 2005 talousennusteen mukaan vuoden 2005 talousarvion toteuttaminen johtaa 3,6 prosentin julkisen talouden alijäämään suhteessa BKT:hen, kun lähentymisohjelman edellisessä tarkistuksessa tavoite oli 3,9 prosentin alijäämä suhteessa BKT:hen ja nykyisessä ohjelmassa ennustettu alijäämä on 2,9 prosenttia suhteessa BKT:hen. Lukuja ei kuitenkaan voida suoraan verrata aikaisempien lähentymisohjelmien lukuihin, koska niitä on menetelmien muuttumisen vuoksi täytynyt merkittävästi tarkistaa. Odotettua parempi tulos johtui lähinnä valtion talouden kehityksestä. Etenkin valtion talousarvioon kertyi (kassaperusteisten tietojen mukaan) odotettua enemmän välittömiin veroihin perustuvia tuloja, kun taas kaikki menot eivät toteutuneet. Alijäämä supistui tämän vuoksi noin 0,7 prosenttiyksiköllä vuoden 2005 talousarvioesitykseen verrattuna.

(5)

Ohjelma noudattaa pääpiirteissään uusissa käytännesäännöissä määriteltyjä vakaus- ja lähentymisohjelmien rakennemallia ja tiedonantovaatimuksia. (3) Puola toimitti tarkistetun lähentymisohjelman 19 päivänä tammikuuta eli seitsemän viikkoa käytännesäännöissä asetetun määräajan, 1. joulukuuta 2005, jälkeen. Viivästys johtui siitä, että parlamenttivaalien seurauksena maahan muodostettiin uusi hallitus marraskuussa 2005 ja valtiovarainministeri vaihtui tammikuun alussa 2006.

(6)

Ohjelmassa esitetyn makrotalouden skenaarion mukaan on odotettavissa, että kokonaistuotannon kasvu, joka oli 3,3 prosenttia vuonna 2005, kiihtyy 4,3 prosenttiin vuonna 2006 ja peräti 5,0 prosenttiin vuonna 2008. Ohjelman perustana olevia kasvuennusteita voidaan pitää realistisina, joskin viimeisen vuoden osalta hieman liian suotuisina. Myös inflaatiota koskevat oletukset näyttävät realistisilta, lukuun ottamatta vuotta 2006, jonka osalta inflaatioennusteet vaikuttavat pikemminkin optimistisilta ottaen huomioon kuluttajahintaindeksin viimeisimmän kehityksen.

(7)

Tämän lähentymisohjelman tarkistuksen tavoitteena on julkisen talouden alijäämän (laskettuna 2 päivänä maaliskuuta 2004 tehty Eurostatin päätös ottaen huomioon) vähentäminen asteittain niin, että lähentymiskriteerit täyttyvät vaalikauden päättymiseen eli vuoden 2009 loppuun mennessä. Vuoden 2007 alijäämätavoite on edelleen 2,2 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun toiseen pilariin kuuluvat rahastoivat eläkejärjestelmät luokitellaan julkiseen talouteen kuuluviksi. Jos eläkejärjestelmät luokitellaan julkisen talouden ulkopuolelle, alijäämätavoitetta on tarkistettava ylöspäin edelliseen päivitykseen verrattuna eli 3,9 prosentista suhteessa BKT:hen 4,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Tämä johtuu siitä, että arvioitu eläkejärjestelmän vakuutusmatemaattinen tasapaino on nyt 1,9 prosenttia suhteessa BKT:hen. Jos eläkeuudistuksen nettokustannusten takautuva väheneminen olisi sallittua ottaa huomioon, Puolan julkisen talouden alijäämä olisi alle 3 prosenttia suhteessa BKT:hen koko kauden ajan. Perusjäämän (toiseen pilariin kuuluvat rahastoivat eläkejärjestelmät osana julkista taloutta) odotetaan kasvavan vuosina 2005—2008 – 0,3 prosentista suhteessa BKT:hen 0,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Tätä hidasta sopeuttamista edistävät ensisijaisesti vuoden 2006 suotuisa tulokehitys ja eräät vuosina 2007 ja 2008 toteutettavat menoleikkaukset. Edelliseen tarkistukseen verrattuna tässä tarkistuksessa asetetaan vuodeksi 2006 kunnianhimoisempi alijäämätavoite vuoden 2005 tulokehityksen vuoteen 2006 ulottuvien vaikutusten ansiosta, mutta sen jälkeen sopeutustoimia vähennetään ja menouudistuksia lykätään vuosiin 2007 ja 2008.

(8)

(9)

Julkisen talouden toteutuma voi olla ohjelmassa ennustettua heikompi. Vaikka julkisen talouden ennusteet näyttävät varovaisilta kun otetaan huomioon, että aiemmissa ohjelmissa asetetut julkisen talouden tavoitteet on ylitetty, suunniteltuun sopeutukseen saattaa liittyä useita rasitteita. Vuosien 2004 ja 2005 hyvään verotulokehitykseen perustuvat verojoustoja koskevat ennusteet ovat varsin optimistisia erityisesti vuoden 2006 osalta. Lisäksi ohjelman viimeisen vuoden (2008) kasvuennuste vaikuttaa suotuisalta. Nykyisessä poliittisessa tilanteessa kaivostyöntekijöille on luvattu erityisiä eläkeoikeuksia, mikä on kannustanut myös muita yhteiskuntaryhmiä vaatimaan erityiskohtelua, ja tämä vesittää vuonna 1999 toteutetun eläkeuudistuksen vaikutukset. Liiallisen alijäämän ongelma pyritään ratkaisemaan jäädyttämällä valtion talousarvion alijäämä neljäksi vuodeksi 30 miljardin zlotyn nimellisarvoon lähentymisohjelman mukaisesti. Olisi kuitenkin hyvä asettaa jokin vaihtoehtoinen tai lisätavoite, jonka tarkoituksena olisi hillitä julkisen talouden menojen kasvua.

(10)

Ohjelman perusteella ei ole mahdollista toteuttaa alijäämän supistamista vuoden 2007 osalta sillä tavoin kuin perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan mukaisessa neuvoston suosituksessa esitetään. Lisäksi näyttää siltä, että tarkistukseen sisältyvän finanssipolitiikan virityksen avulla ei ole mahdollista toteuttaa liiallisen alijäämän korjausta neuvoston asettamaan määräaikaan mennessä. Tämä näkemys vahvistuu, kun huomioon otetaan tavoitteeseen liittyvät riskit. Vuosien 2005 ja 2006 tavoitteiksi asetetut alijäämät ovat pienemmät kuin edellisessä tarkistuksessa. Ne vastaavat 5 päivänä heinäkuuta 2004 annetussa neuvoston suosituksessa asetettuja nimellisiä tavoitteita, koska vuoden 2005 talousarvion toteutuma oli odotettua parempi, ja tämän vaikutukset tuntuvat vielä vuonna 2006. Tavoitteiden vertailussa olisi otettava huomioon se, että kansantalouden kirjanpitoa on muutettu Eurostatin vaatimusten mukaisesti. Alijäämä supistuu kriittisenä vuonna 2007 ohjelman ennusteen mukaan 2,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Kun toiseen pilariin kuuluva rahastoiva eläkejärjestelmä luokitellaan julkisen talouden ulkopuolelle 2 päivänä maaliskuuta 2004 tehdyn Eurostatin päätöksen mukaisesti, suunniteltu alijäämä vuonna 2007 on 4,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Jos eläkeuudistuksen nettokustannusten takautuva väheneminen olisi sallittua ottaa huomioon, Puolan julkisen talouden alijäämä olisi alle 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Sopeuttamistoimia on siis lisättävä huomattavasti, jotta liiallinen alijäämä voidaan korjata määräaikaan mennessä.

(11)

(12)

Ohjelmassa esitetyt julkista taloutta koskevat toimet ovat pääpiirteissään yhdenmukaiset vuosien 2005—2008 yhdennettyihin suuntaviivoihin sisältyvien talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa. Ehdotetut toimenpiteet eivät kuitenkaan riitä liiallisen alijäämän nopeaan korjaamiseen.

(13)

Uudistetun Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian mukaisessa 5 päivänä tammikuuta 2006 toimitetussa Puolan kansallisessa uudistusohjelmassa määritetään seuraavat haasteet, joilla on merkittäviä vaikutuksia julkiseen talouteen: julkisen talouden vakauttaminen suurten alijäämien poistamiseksi, vanhentuneiden perusrakenteiden uudenaikaistaminen ja työnantajamaksujen alentaminen Puolan korkean työttömyyden vähentämiseksi. Kansallisessa uudistusohjelmassa esitettyjen toimien vaikutuksia julkiseen talouteen ei kuitenkaan ole otettu huomioon lähentymisohjelmaan sisältyvissä julkista taloutta koskevissa ennusteissa. Lähentymisohjelman mukaan kansalliseen uudistusohjelmaan sisältyviä julkista taloutta koskevia toimenpiteitä ovat muun muassa pysyvän alijäämätavoitteen määrittäminen ja julkisen talouden monivuotinen suunnittelu.

(14)

Julkiset menot, joita ennustetaan aiheutuvan väestön ikääntymisestä, näyttävät muodostavan vain vähäisen riskin Puolan julkisen talouden kestävyydelle. Velkasuhde on tällä hetkellä alle 60 prosentin viitearvon, ja sen pitäisi myös pysyä sen alapuolella olettaen, että vuoden 1999 eläkeuudistuksen toteuttamisesta kertyvät säästöt toteutuvat. Uudistus on kunnianhimoinen ja edistää väestön ikääntymisen ongelman ratkaisemista, mutta hallituksen äskettäin toteuttamat toimet, joiden nojalla tietyt työntekijäryhmät jätetään uuden eläkejärjestelmän ulkopuolelle, saattavat heikentää uudistuksen pitkän aikavälin vaikutuksia, etenkin jos muitakin ryhmiä jätetään eläkejärjestelmän uudistuksen ulkopuolelle. Ehdollisten velkojen toteutuminen sekä tämänhetkinen suuri rakenteellinen alijäämä saattavat kuitenkin kasvattaa velkasuhdetta nopeammin kuin keskipitkällä aikavälillä on suunniteltu. Jos suunniteltu julkisen talouden vakauttaminen keskipitkällä aikavälillä toteutetaan määrätietoisesti, voidaan vähentää julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen kohdistuvia riskejä (4).

i)

lisätä julkisen talouden sopeuttamistoimia erityisesti vuonna 2006 siten, että talousarvioon otettuja suuremmat tulot ja talousarvioon otettuja pienemmät menot kohdennetaan alijäämän vähentämiseen;

ii)

turvata eläkeuudistuksen tulokset;

iii)

tehostaa julkisen talouden institutionaalista kehystä täydentämällä nimelliarvoa muilla toimenpiteillä, esimerkiksi keskipitkän aikavälin menokehyksellä.