Ranskan tasavallan 13.10.2004 Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan nostama kanne

(Asia T-425/04)

(2005/C 19/64)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ranskan tasavalta on nostanut 13.10.2004 Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa kanteen Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan. Kantajan asiamiehinä ovat Ronny Abraham, Géraud de Bergues ja Stéphanie Ramet ja prosessiosoite on Luxemburgissa.

Kantaja vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vetoaa kanteensa tueksi ensimmäiseksi olennaisten menettelymääräysten ja puolustautumisoikeuksien rikkomiseen. Kantajan mukaan komission päätös perustuu sellaisille seikoille eli ministerin 12.7.2002 antamille lausumille, jotka eivät kuulu tutkintamenettelyn aloittamispäätöksessä määriteltyyn soveltamisalaan. Kantajan mukaan komission olisi tullut tehdä uusi aloittamispäätös tutkintamenettelyn laajentamiseksi.

Kantaja vetoaa muun muassa siihen, että EY 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valtion tuen käsitteen arvioinnissa on tehty oikeudellinen virhe. Kantajan mukaan komissio on soveltanut virheellisesti periaatetta, joka koskee markkinataloudessa toimivaa asiantuntevaa yksityistä sijoittajaa. Koska kantajan mukaan ministerin lausumat eivät ole valtion tekemiä sitoumuksia eikä niitä voida katsoa valtion tuiksi, ei kantajan mukaan markkinataloudessa toimivaa asiantuntevaa yksityistä sijoittajaa koskevaa periaatetta voitu soveltaa. Kantaja katsoo lisäksi, että komissio on päätellyt virheellisesti, että kyseessä on valtion tuki, sellaisen kahden erillisen perusteen perusteella, joista kumpikaan, jos niitä tarkastellaan erikseen, ei komission mukaan täytä valtion tuen määritelmää. Kyseessä olevilla perusteilla tarkoitetaan heinäkuun 2002 julistuksia sekä joulukuun 2002 suunnitelmaa osakaslainasta.

Kolmanneksi kantaja väittää, että komissio on tehnyt ilmeisen arviointivirheen, kun se katsoi, että se voi 12.7.2002 annetussa haastattelussa ilmenneiden seikkojen perusteella tehdä päätelmän, että kyseessä oli valtion osakkeenomistajana tekemä sitoumus, ja katsoa, että sillä oli vaikutusta markkinoiden tilanteeseen joulukuussa.

Lopuksi kantaja tuo esille, että komission perusteluissa on ristiriitoja ja puutteellisuuksia, joiden vuoksi kanteen kohteena olevan päätöksen on katsottava olevan puutteellisesti perusteltu.