(2004/C 33 E/149)

KIRJALLINEN KYSYMYS E-1663/03

esittäjä(t): Joan Vallvé (ELDR) komissiolle

(19. toukokuuta 2003)

Aihe:   Vihannesten tuotantotuet

Yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tiettyjen viljelykasvien tuottajien tukijärjestelmistä (1) annetun neuvoston asetusehdotuksen 53 artiklassa, joka koskee maan maatalouskäyttöä, todetaan, että viljelijät voivat käyttää maataan kaikkeen muuhun maatalous-toimintaan paitsi monivuotisten viljelykasvien viljelyyn.

Edellä mainitun mukaan maanviljelijät, jotka ovat tähän asti käyttäneet viljelysalansa peltokasvien viljelyyn ja jotka uuden asetuksen voimaan tultua saavat tuotantomääristä riippumattomaa tukea, voivat tulevaisuudessa käyttää viljelysalansa vihanneksien viljelyyn menettämättä oikeuttaan kyseiseen tukeen.

Tämä tulee vääristämään alan toimintaa vakavasti, koska perinteiset vihannesviljelijät — jotka eivät saa mitään suoria tukia — tulevat kilpailemaan samoilla markkinoilla uusien, aikaisemmin peltokasveja tuottaneiden viljelijöiden kanssa, jotka puolestaan saavat suoria tukia.

Lisäksi on syytä ottaa huomioon, että tämänhetkisten asetusten mukaan nämä uudet vihannesviljelijät voivat hyötyä myös Euroopan unionin hedelmä- ja vihannesalalle osoitetuista määrärahoista, jotka ovat ennestäänkin niukkoja ja jotka tulee tästä lähtien jakaa entistä useampien viljelijöiden kesken.

Asia kummastuttaa entistä enemmän, kun otetaan huomioon uudistusehdotuksen aikaisempi versio, komission 10. heinäkuuta 2002 neuvostolle ja Euroopan parlamentille antama tiedonanto (2), jossa poissuljettiin tämä mahdollisuus ja jonka järjestelmän soveltamisalaa käsittelevässä kohdassa todettiin selvästi, että tässä vaiheessa hedelmien ja vihannesten viljely ei oikeuttaisi uuden järjestelmän mukaiseen tukeen.

Toisaalta KOM-asiakirjan ((2003) 23 lopullinen) johdanto-osassa tai perusteluissa ei mainita syitä, jotka ovat johtaneet arviointiperusteiden muuttamiseen.

Miksi komissio päätti ehdottaa vihannesten viljelyn sallimista alueilla, jotka yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistuksen voimaan tultua saavat tuotantomääristä riippumatonta tukea?

Franz Fischlerin komission puolesta antama vastaus

(17. kesäkuuta 2003)

Komissio esitteli unionin maatalousneuvostolle ja parlamentille ehdotuksen yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistamiseksi (3)21. tammikuuta 2003. Komissio ehdottaa muun muassa, että yhteisen maatalouspolitiikan suorille tukijärjestelmille määritellään yhteiset säännöt ja että tiettyjen viljelykasvien tuottajille luodaan tukijärjestelmiä.

Asetusehdotuksen 53 artiklassa ehdotetaan, että pysyvien viljelykasvien viljely (esimerkiksi hedelmien-, viinin- ja kasvihuoneviljely) kielletään suoraan tukeen oikeutetuilla viljelyaloilla. Niinpä yksivuotisten hedelmäkasvien ja puutarhakasvien viljely on kyseisillä viljelyaloilla sallittua neuvostossa ja parlamentissa parhaillaan käsiteltävänä olevan ehdotuksen mukaisesti.

Useat perinteisten hedelmien- ja vihannestentuottajien edustajat ovat jo ilmaisseet huolensa kyseisen viljelyn sallimisen mahdollisista kilpailua vääristävistä vaikutuksista.

Komissio piti valvonnan järjestämisen vaikeuden takia parempana, että kyseinen viljely suoraan tukeen oikeutetuilla viljelyaloilla sallitaan sen sijaan, että se kiellettäisiin, kuten heinäkuussa 2002 laaditussa väliarviointia koskevassa tiedonannossa ehdotettiin.

Maataloudesta vastaava komission jäsen ilmoitti kuitenkin Luxemburgissa 8. huhtikuuta 2003 pidetyssä unionin maatalousministerien neuvoston kokouksessa olevansa valmis etsimään ratkaisun kyseiseen ongelmaan.

Hän totesi kokouksessa, että maanviljelijällä, jolle maksetaan tilakohtaista tukea, pitäisi periaatteessa olla vapaus itse päättää maidensa käytöstä. On kuitenkin mahdollista, että siitä saattaisi joillakin alueilla aiheutua kilpailullista haittaa perinteisille hedelmien- ja vihannestentuottajille. Siksi saattaisikin olla hyväksyttävää sallia jäsenvaltioille mahdollisuus kieltää hedelmien ja vihannesten viljely aloilla, joille maksetaan suoraa tukea.

(1)  KOM(2003) 23 lopullinen.

(2)  KOM(2002) 394 lopullinen.

(3)  KOM(2003) 23 lopullinen.