92003E0111

KIRJALLINEN KYSYMYS P-0111/03

esittäjä(t): Arlene McCarthy (PSE) komissiolle

(21. tammikuuta 2003)

Aihe: Teollis- ja tekijänoikeuksien hyödyt EU:n taloudelle

Missä määrin EU:n talous hyötyy teollis- ja tekijänoikeuksista tekijänoikeuksissa, patenteissa ja tuotesuunnittelussa? Voiko komissio esittää lukuina EU:n taloudelle koituvat hyödyt.

Frits Bolkesteinin komission puolesta antama vastaus

(11. helmikuuta 2003)

Teollis- ja tekijänoikeudet kuuluvat modernin yhteiskunnan infrastruktuuriin. Samaan tapaan kuin lait, joilla suojataan muuntyyppistä omistusta, kuten irtainta tai kiinteää omaisuutta, myös teollis- ja tekijänoikeudet ovat kiinteässä yhteydessä talouden ja kulttuurin kaikkien alojen toimintaan, joten ei ole helppoa ilmoittaa määrällisesti niiden tarjoamaa kokonaishyötyä. Niiden arvo on kuitenkin huomattavan suuri sikäli, että ne tarjoavat suojaa ja toimivat kannustimina sijoituksille, joita yritykset ja yksityishenkilöt tekevät luovaan ja innovatiiviseen toimintaan sekä liikearvon ja maineen kasvattamiseen tähtäävään toimintaan. Euroopan unionin taloudessa on tunnetusti laajoja sektoreita, joiden kilpailuetu on sidoksissa käytettävissä oleviin erityyppisiin teollis- ja tekijäoikeuksiin, joilla investoinnit voidaan suojata jäljittelyyn ja kopiointiin perustuvalta epärehdiltä hyödyntämiseltä. Tämä pätee etenkin lääkkeiden ja muiden korkean teknologian keksintöjen aloihin, viihteeseen, tietokoneohjelmistoihin, julkaisutoimintaan ja ylellisyystavaroihin.

Patentinhaltijoiden patenteilleen antamaa arvoa on pyritty arvioimaan käyttämällä Tanskan kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksessa(1) esitettyä taloudellista mallia. Tutkimuksen mukaan patentin arvo Tanskassa on keskimäärin noin 20 000 euroa. On suhtauduttava varauksella tämän luvun ektrapolointiin koko EU:hun, mutta joka tapauksessa se antaa viitteitä siitä, että tällä hetkellä Euroopassa voimassa olevien kaikkien patenttien kokonaisarvo voi nousta satoihin miljardeihin euroihin.

Edellä mainitussa tutkimuksessa ei oteta huomioon etuja, joita koko yhteiskunnalle koituu uuden teknologian käyttömahdollisuuksista, mutta yksi selvä esimerkki tästä on nähtävissä lääketeollisuudessa, jonka tiedetään olevan erityisen riippuvainen patenteista tutkimus- ja kehitystoiminnan tuotantokustannuksiin nähden hyvin korkeiden kustannusten vuoksi. Uusien lääkkeiden kehittämiseen tehdyt investoinnit, joiden teollisuus arvioi olleen vuonna 2001 Euroopassa 18,8 miljardia euroa, olisivat vakavassa vaarassa, ja jopa lakkaisivat kokonaan, jos patenttijärjestelmää ei olisi.

Tekijänoikeuksien alalla komissio odottaa tuloksia toimeksiantamastaan tutkimuksesta, jonka aiheena on tekijänoikeuksien taloudellinen merkitys ja joka on määrä saada valmiiksi lokakuuhun 2003 mennessä. Aiemmat arviot tekijänoikeuksien kannalta tärkeimpien alojen (eli julkaisutoiminnan, levytysten, elokuvien ja tietokoneohjelmistojen) tuotannosta ovat olleet 35 prosenttia yhteisön bruttokansantuotteesta. Kyseiset arviot perustuvat kuitenkin usein tiettyjen toimialojen kokonaistuotantoon ilman tarkempaa erittelyä. Tässä tutkimuksessa on tarkoitus esittää taloudellinen analyysi kaikista tekijänoikeuksien ydinaloista (kirjallisuus ja lehdistö, musiikki, teatteri, elokuvat ja videot, valokuvaus, visuaaliset taiteet, radio ja televisio, tietokoneohjelmistot ja tietokannat, arkkitehtuuri, mainonta ja teollinen muotoilu) sekä tekijänoikeuksiin sidoksissa olevista toimialoista (elektronisten laitteiden, tietokoneiden, soittimien, valokuvaus- ja elokuvalaitteiden valmistus ja jakelu, verkostot ja välittäjät). Analyysi perustuu maakohtaiseen bruttoarvonlisäykseen ja kunkin sektorin työllisyysosuuteen sekä aikaansaatuun tuloon. Siihen sisältyy myös tekijänoikeuksien ja lähioikeuksien oikeudellisen suojan merkityksen analysointi. Komissio aikoo julkistaa tutkimuksen heti sen valmistuttua.

(1) Mette Gørtz & Merete Konnerup Welfare Effects of a Patent Insurance Microeconomic Evaluation and Macroeconomic Consequences (kesäkuu 2001).