EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 92001E003525

KIRJALLINEN KYSYMYS P-3525/01 esittäjä(t): Christopher Huhne (ELDR) komissiolle. Seigniorage-tulo.

EYVL C 147E, 20.6.2002, p. 197–198 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

European Parliament's website

92001E3525

KIRJALLINEN KYSYMYS P-3525/01 esittäjä(t): Christopher Huhne (ELDR) komissiolle. Seigniorage-tulo.

Virallinen lehti nro 147 E , 20/06/2002 s. 0197 - 0198


KIRJALLINEN KYSYMYS P-3525/01

esittäjä(t): Christopher Huhne (ELDR) komissiolle

(20. joulukuuta 2001)

Aihe: Seigniorage-tulo

Voiko komissio arvioida, kuinka paljon kukin jäsenvaltio hyötyy taloudellisesti euron käyttöönotosta seigniorage-tulon eli rahaveron kautta?

Voiko se ilmoittaa tämän myös prosenttiosuutena bruttokansantuotteesta kunkin jäsenvaltion osalta?

Onko kyseinen tulo otettu huomioon komission nykyisissä julkisia talouksia koskevissa arvioissa?

Miten tuloa pitäisi käsitellä julkisissa talouksissa?

Pedro Solbes Miran komission puolesta antama vastaus

(25. tammikuuta 2002)

Komissiolla ei ole vertailukelpoisia arvioita taloudellisesta hyödystä, jonka euron käyttöönotto todennäköisesti tuottaa jäsenvaltioille seigniorage-tulon muodossa. Euron käyttöönotto merkitsee käytännössä kansallisen valuutan määräisten korottomien saatavien korvaamista euromääräisillä korottomilla saatavilla. Euron käyttöönotto ei siis vaikuta suoraan seigniorage-tulon kokonaismäärään euroalueella. Seigniorage-tulo jaetaan euroalueen kansallisten keskuspankkien kesken Euroopan keskuspankin (EKP) määrittämän jakoperusteen mukaisesti (Euroopan keskuspankkijärjestelmän perussäännöstön 32.5 artikla). EKP:n neuvosto päätti 6. joulukuuta 2001 viiden vuoden siirtymäajasta, jolla lievennetään euroseteleiden käyttöönoton vaikutusta kansallisten keskuspankkien nykyiseen suhteelliseen tulotasoon. Tulevat muutokset käteisen rahan määrässä ja mahdollisesti palauttamatta jääneet kansallisen valuutan määräiset setelit ja kolikot vaikuttavat keskuspankkien (setelit) ja julkisen talouden taseisiin (kolikot). Toistaiseksi on epäselvää, kuinka suuria nämä vaikutukset ovat ja milloin ne realisoituvat.

Edellä esitettyjen syiden vuoksi komissio ei voi arvioida taloudellista vaikutusta suhteessa kunkin jäsenvaltion bruttokansantuotteeseen.

Komissio ei ole ottanut kyseisiä tuloja huomioon laatiessaan ennusteita jäsenvaltioiden julkisen talouden kehityksestä.

Seigniorage-tulo on analyyttinen käsite, jota ei ole määritelty käytössä olevassa Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmässä, mutta se vaikuttaa pääomatulovirtoihin. Transaktiot ja taseeseen tehtävät mukautukset eivät ole suoranaista kassatuloa, eikä niiden pitäisi vaikuttaa julkisen talouden yli- tai alijäämään. Euroon siirtymisestä syntyneiden satunnaisten tuottojen siirtoa keskuspankeilta valtiolle on pidettävä rahoitustapahtumina, jotka vaikuttavat mahdollisesti julkisen velan määrään, mutta eivät julkisen talouden yli- tai alijäämään.

Top