92000E2579

KIRJALLINEN KYSYMYS P-2579/00

esittäjä(t): Ewa Hedkvist Petersen (PSE) komissiolle

(25. heinäkuuta 2000)

Aihe: Turvallisempia auton etuosia koskeva lainsäädäntö jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuus

Komissio kertoi maaliskuisessa liikenneturvallisuutta koskeneessa tiedonannossaan aikeestaan toteuttaa EU:ssa entistä turvallisempia auton etuosia koskeva lainsäädäntö jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuuden parantamiseksi. Tämä oli yksi kuudesta tärkeimmästä kustannustehokkaasta toimesta.

Hanke oli Euroopan parlamentin tärkein prioriteetti sen edellisessä liikenneturvaa koskeneessa lausunnossa. Liikenneministerien neuvosto tuki aloitetta 26. kesäkuuta ja kehotti komissiota tekemään lainsäädäntöaloitteen mahdollisimman pian.

Koska jokaisen kuukauden viive on menetetty mahdollisuus pelastaa 175 miljoonan ihmisen henki koko EU:ssa, haluaisin tietää, aikooko komissio tehdä viipymättä ehdotuksen, johon sisältyvät neljä testiä, joiden avulla autoissa saavutetaan korkea turvallisuuden taso niiden törmätessä jalankulkijoihin?

Erkki Liikasen komission puolesta antama yhteinen vastaus kirjallisiin kysymyksiin P-2131/00, P-2133/00, P-2155/00, P-2156/00, P-2157/00, P-2158/00, E-2239/00, E-2385/00, E-2410/00, E-2462/00, P-2482/00, P-2493/00, P-2503/00, P-2579/00, P-2583/00, E-2610/00 ja P-2760/00

(8. syyskuuta 2000)

Komissio on yhtä mieltä Euroopan parlamentin kanssa liikenneturvallisuuden parantamisesta yhteisössä ja useiden parlamentin jäsenten kysymyksissä esitetyistä huolenaiheista. Liikenneturvallisuutta parantavat ja uhrien määrää vähentävät toimenpiteet ovat yksi komission politiikan ensisijaisista tavoitteista.

Komissio on vakuuttunut siitä, että vastuu liikenneturvallisuuden parantamisesta kuuluu jokaiselle, eli yhteisölle, jäsenvaltioiden kansallisille, alueellisille ja paikallisille viranomaisille, moottoriajoneuvoteollisuudelle sekä tielläliikkujille itselleen. Toteutettavia toimenpiteitä ovat infrastruktuurin parantaminen, tielläliikkujien ja kuljettajien koulutus, liikennesäännöt ja tekniset tarkastukset sekä moottoriajoneuvojen aktiivista ja passiivista turvallisuutta koskevat säännökset.

Kuten jotkut parlamentin jäsenet mainitsivat, komissio on 17. maaliskuuta 2000 antamassaan tiedonannossa EU:n liikenneturvallisuuden painopisteet Seurantakertomus ja toimenpiteiden asettaminen tärkeysjärjestykseen(1) yksilöinyt jalankulkijoille ja pyöräilijöille turvallisemmat tyyppihyväksytyt auton etuosat sekä mahdollisen käyttöä koskevan lainsäädännön ensisijaisiksi liikenneturvallisuustoimenpiteiksi lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä.

Komissio on hyvin tietoinen jalankulkijoita ja polkupyöräilijöitä koskevista riskeistä tieliikenneonnettomuuksissa. Jalankulkijoiden suojelemisesta on käyty asianosaisten kesken intensiivistä keskustelua viime kuukausina. Kaikkia osapuolia, myös ajoneuvojen valmistajia, on kuultu, ja kaikilla on ollut mahdollisuus tehdä ehdotuksensa parhaasta lähestymistavasta. Näissä keskusteluissa on myös pohdittu onnettomuustilanteissa turvallisempien auton etuosien teknisiä vaatimuksia.

Autojen suunnitteleminen siten, että ne aiheuttavat hitaalla nopeudella tapahtuvissa onnettomuuksissa jalankulkijoille vähemmän vammoja, on teknisesti monimutkainen kysymys. Se vaatii uutta lähestymistapaa, jota ei ole aikaisemmin kokeiltu. Ajoneuvojen passiiviseen turvallisuuteen

keskittyvissä akateemisissa instituutioissa Euroopassa on tehty paljon työtä suorituskykystandardien kehittämiseksi. Tällä alalla Eurooppa on johtavassa asemassa. Toteutettavien toimenpiteiden on perustuttava vakiintuneisiin tieteellisiin arviointiprosesseihin. Tämä on aikaa vievää työtä eikä sitä ole vielä saatu päätökseen. Keskustelujen aikana ajoneuvojen valmistajat ovat esittäneet teknisiä vaatimuksia koskevan sitoumusluonnoksen.

Koska useita teknisiä ongelmia on vielä ratkaisematta, komissio on pyytänyt yhteistä tutkimuskeskustaan osallistumaan arviointeihin. Komissio on halukas jatkamaan kaikkien asianosaisten kuulemista ja tiedottamaan keskusteluissa saavutetusta edistyksestä parlamentille alkusyksystä. Se ei tee myönnytyksiä vammojen vähentämisen tavoitteesta, mutta toteaa, että on välttämätöntä löytää nykyisen tietämyksen tason mukaiset parhaat tekniset ratkaisut.

(1) KOM(2000) 125 lopullinen.