91999E0208

KIRJALLINEN KYSYMYS E-0208/99

esittäjä(t): Armelle Guinebertière (UPE) komissiolle

(12. helmikuuta 1999)

Aihe: Tuet lampaankasvatukselle

Lampaankasvattajien tulotaso on yksi maataloustuottajien alhaisimmista. Lampaanlihan hinnan laskun takia (50 % vuosien 1997 ja 1998 välillä) tarvitaan päätöksiä, joilla tuetaan tätä tuotannonalaa.

Ensinnäkin näyttää siltä, että vuonna 1988 käyttöön otettu budjetinvakautusmekanismi, jolla lasketaan palkkiot yhteisön lampaanlihan tuottajille, on turha. Eurooppalaisen lammaskannan selvä kasvu päättyi, kun palkkiot otettiin käyttöön vuoden 1992 uudistuksen myötä. Maaseutuavustuksen olemassaololle on kuitenkin edelleen hyvä syy.

Toiseksi pelättävissä on epätasapainon syntyminen. Maailman kauppajärjestön puitteissa suunnitellun naudanlihan tuottajille myönnettävän laajaperäistämispalkkion soveltaminen voi saada aikaan sen, että useilla alueilla naudan- ja lampaanlihan sekatuottajat siirtyvät naudanlihan tuotantoon. Olisi toivottavaa, että laajaperäistämispalkkio otettaisiin käyttöön myös lampaankasvatussektorilla osana maaseudun kehittämistä koskevaa asetusluonnosta.

Onko komissio sitä mieltä, että keskeisesti yhteisön korvausjärjestelmään liittyvän ratkaisun löytäminen on välttämätöntä, jotta vaikeudet tällä sektorilla voitaisiin torjua ennakolta?

Komission jäsenen Franz Fischlerinkomission puolesta antama vastaus

(12. maaliskuuta 1999)

Vuosi 1998 oli erittäin vaikea monille lihantuottajille lampaanliha mukaan lukien. Lampaanlihan hinnat laskivat kaikesta huolimatta suhteessa vähemmän kuin monilla muilla aloilla, ja hintojen lasku korvattiin kokonaisuudessaan uuhipalkkiolla, joka nousi 50,3 % edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 1998 lampaanlihan hinnat laskivat 13,3 % edellisvuoden keskihintaan verrattuna.

Lampaanlihantuottajien tulot saattavat olla alhaisemmat kuin monilla muilla maatalouden tuotannonaloilla, mutta lampaanliha-alaa tuetaan suhteellisen paljon. Sen menot Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosaston budjetista (7-8 %) ovat yli nelinkertaiset verrattuna sen osuuteen lopullisesta maataloustuotannosta.

Komission tarkoituksena ei ole ehdottaa, että perushintaa nostettaisiin vakauttaja poistamalla. Vuoden 1992 uudistuksen yhteydessä käyttöön otettu 7 %:n kiinteä arvo korvattiin ottamalla käyttöön epäsuotuisten alueiden tuottajille maksettava "maaseutupalkkio". Tämän kytköksen vuoksi vakauttajan poistaminen kyseenalaistaisi "maaseutupalkkion" maksamisen. Lisäksi vakauttajan poistaminen lisäisi budjettimenoja, sillä esimerkiksi vuoteen 1998 verrattuna uuhipalkkioon tarvittaisiin noin 25 % (eli 365 miljoonaa euroa) enemmän varoja.

Tarkoituksena ei ole myöskään ehdottaa laajaperäistämispalkkion käyttöönottoa lampaanliha-alalla. Palkkiohakemuksissa ilmoitettujen uuhien määrä otetaan luonnollisesti huomioon laskettaessa eläintiheyttä naudanliha-alalla, jotta vältettäisiin kaikenlainen syrjintä lampaan- ja naudanlihan sekatuottajien ja yksinomaan naudanlihantuottajien välillä. Tällaisen järjestelmän käyttöönotto lampaanliha-alalla olisi kuitenkin haitallista tiettyjen yhteisön alueiden tuottajille, joilla ei ole tarpeeksi sellaista maatalousmaata, jonka he voisivat ilmoittaa hehtaaritukihakemuksissa laajaperäistämispalkkion saadakseen. Sitä paitsi laajaperäistämispalkkiota on sovellettu naudanliha-alalla vuodesta 1993 eikä sillä ole ollut vaikutusta lampaanliha-alaan.