1)

Onko tilanteeseen, jossa unionin kansalainen toimii ammatinharjoittajana samanaikaisesti EU:n jäsenvaltiossa, ETA- ja EFTA-valtiossa (Liechtenstein) ja Sveitsissä, sovellettava asetuksen (EY) N:o 883/2004 (1), luettuna yhdessä asetuksen (EY) N:o 987/2009 (2) kanssa, mukaisia sovellettavan sosiaaliturvalainsäädännön määrittämistä koskevia unionin oikeuden säännöksiä?

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi:

2)

Onko asetusta (EY) N:o 883/2004, luettuna yhdessä asetuksen (EY) N:o 987/2009 kanssa, sovellettava tällaisessa tapauksessa siten, että sosiaaliturvaa koskevien säännösten sovellettavuutta on arvioitava erikseen yhtäältä unionin jäsenvaltion ja ETA- ja EFTA-valtion välisessä suhteessa ja toisaalta unionin jäsenvaltion ja Sveitsin välisessä suhteessa ja että sovellettavista säännöksistä on kummassakin tapauksessa siten annettava erillinen todistus?

3)

Onko kyseessä asetuksen (EY) N:o 883/2004 87 artiklan 8 kohdassa tarkoitettu ”asianomaisen tilanteen” muuttuminen, jos ammattia aletaan harjoittaa uudessa valtiossa, johon mainittua asetusta voidaan soveltaa, vaikka tästä ei asetuksen (EY) N:o 883/2004 eikä asetuksen (ETY) N:o 1408/71 (3) mukaan seuraisi sovellettavien säännösten muuttuminen ja toiminta on laajuudeltaan niin vähäistä, että sen osuus kokonaisansioista on ainoastaan noin 3 prosenttia?

Onko tässä yhteydessä merkitystä sillä, onko toisessa kysymyksessä tarkoitettu yhteensovittaminen kahdenvälisessä suhteessa tehtävä erikseen yhtäältä siihen saakka asianomaisten valtioiden välillä ja toisaalta jonkin siihen saakka asianomaisen valtion ja ”uuden” valtion välillä?