Valitus, jonka Autoridad Portuaria de Bilbao on tehnyt 22.2.2023 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-126/20, Autoridad Portuaria de Bilbao v. komissio, 14.12.2022 antamasta tuomiosta

(Asia C-110/23 P)

(2023/C 173/29)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Valittaja: Autoridad Portuaria de Bilbao (edustajat: asianajajat D. Sarmiento Ramírez-Escudero ja X. Codina García-Andrade)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Ensimmäinen valitusperuste:

Valittajan mukaan unionin yleisen tuomioistuimen tuomiossa on SEUT 107 artiklan ensimmäisen kohdan virheelliseen soveltamiseen perustuva oikeudellinen virhe, koska siinä hyväksyttiin se, että komissio ei arvioinut Biskajan maakunnan verovapautusta (Exención Fiscal de Bizkaia) monitahoisena kokonaisuutena, kun se totesi tämän merkitsevän etua.

Valittaja väittää ensimmäisen valitusperusteensa tueksi, että unionin yleisen tuomioistuimen arvioinnissa, joka johti päätelmään siitä, ettei kyse ole monitahoisesta tomenpiteestä, tukeudutaan yksinomaan muodollisiin perusteluihin, vaikka unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on edellytetty aineellista arviointia.

Toinen valitusperuste:

Valituksenalaista tuomioita rasittaa valittajan mukaan SEUT 107 artiklan, asetuksen 2015/1589 (1) ja sitä tulkitsevan oikeuskäytännön – kun niitä kaikkia luetaan yhdessä SEU 4 artiklan 3 kohdan, SEUT 296 artiklan sekä perusoikeuskirjan 41 artiklan kanssa – virheelliseen soveltamiseen perustuva oikeudellinen virhe, koska siinä katsotaan, että komission ei tarvitse suorittaa käytettävissä olevien tietojen kattavaa arviointia, jos on selvää, että tukiohjelmalla on yksi ainoa edunsaaja.

Valittaja väittää toisen valitusperusteensa tueksi, että se, että Biskajan maakunnan verovapautuksella on yksi ainoa edunsaaja (Autoridad Portuaria de Bilbao) on yleisesti tunnettu seikka, joka vahvistetaan Espanjan oikeusjärjestyksessä. Tällaisessa tapauksessa komission olisi pitänyt suorittaa käytettävissä olevien tietojen kattava arviointi, vaikka toimenpidettä voidaan pitää asetuksessa 2015/1589 tarkoitettuna tukiohjelmana. Tämä käy valittajan mukaan ilmi oikeuskäytännön, jossa hyväksytään se, ettei komissio suorita tällaista arviointia, alkuperäisestä tarkoituksesta, tulkittuna SEU 4 artiklan 3 kohdan, SEUT 296 artiklan ja perusoikeuskirjan 41 artiklan valossa.

Kolmas valitusperuste:

Valituksenalaista tuomiota rasittaa valittajan mukaan SEUT 108 artiklan ja asetuksen 2015/1589 – luettuina yhdessä SEU 4 artiklan 3 kohdan kanssa – virheelliseen soveltamiseen perustuva oikeudellinen virhe, koska siinä katsotaan, että komission velvollisuudet ovat yhteistyömenettelyssä vähäisemmät kuin tutkintamenettelyssä.

Valittaja väittää kolmannen valitusperusteensa tueksi, että unionin yleisen tuomioistuimen tuomiossa todetaan mitenkään perustelematta, että asetuksen 2015/1589 21 artiklassa tarkoitetussa yhteistyömenettelyssä jäsenvaltiolla on heikommat takeet kuin tutkintamenettelyssä. Tästä syystä se väittää sekä yhtäältä asetuksen 2015/1589 21–23 artiklan sanamuodon että toisaalta SEUT 108 artiklan, johon asetuksessa 2015/1589 tarkoitettu yhteistyömenettely perustuu, ja SEU 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun vilpittömän yhteistyön periaatteen läheisen yhteyden vuoksi on katsottava, että komission olisi pitänyt arvioida jäsenvaltion toimittamat tiedot.

(1)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 13.7.2015 annettu neuvoston asetus (EU) 2015/1589 (EUVL 2015, L 248, s. 9).