1.

Nyt käsiteltävät rechtbank Amsterdamin (Amsterdamin alioikeus, Alankomaat) esittämät ennakkoratkaisupyynnöt koskevat puitepäätöksen 2002/584/YOS ( 2 ) 1 artiklan 3 kohdan, luettuna yhdessä Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 47 artiklan kanssa, tulkintaa ja erityisesti edellytyksiä, joiden perusteella eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen voi kieltäytyä luovuttamasta etsittyä henkilöä siitä syystä, että pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa on olemassa vaara, että kyseisen henkilön oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin riippumattomassa tuomioistuimessa loukataan. ( 3 )

2.

Käsiteltävässä asiassa on selvitettävä lähinnä 25.7.2018 annettu unionin tuomioistuimen tuomio Minister for Justice and Equality (Tuomioistuinjärjestelmän puutteet) ( 4 ) sekä 17.12.2020 annettu unionin tuomioistuimen tuomio Openbaar Ministerie (Pidätysmääräyksen antaneen oikeusviranomaisen riippumattomuus) ( 5 ) huomioon ottaen, voivatko pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion lainkäyttövallan riippumattomuuteen liittyvät rakenteelliset tai yleiset puutteet johtaa ja missä määrin ne voivat johtaa käsiteltävän asian olosuhteissa siihen, että täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen on kieltäydyttävä etsityn henkilön luovuttamisesta.

3.

Kyseisten asioiden taustalla on Puolan tuomioistuinjärjestelmän kehityskulku ja siinä hiljattain tehdyt uudistukset (jäljempänä riidanalaiset uudistukset), ( 6 ) joiden perusteella unionin tuomioistuin on todennut olennaisin osin, että useat Puolan lainsäätäjän antamat oikeussäännökset ovat ristiriidassa unionin oikeuden kanssa ( 7 ) ja että Puolan tasavalta on jättänyt noudattamatta sille unionin oikeuden nojalla kuuluvia velvoitteita monessa suhteessa ( 8 ) (jäljempänä yhdessä Puolan tuomioistuinjärjestelmän riippumattomuutta koskeva oikeuskäytäntö). ( 9 ) Trybunał Konstytucyjnyn (perustuslakituomioistuin, Puola) vastikään 7.10.2021 antama ennakkoratkaisupyyntöjä myöhempi tuomio (K 3/21, jäljempänä Trybunał Konstytucyjnyn tuomio) aiheuttaa tässä asiayhteydessä lisähaasteita ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle. ( 10 )

4.

Asian kannalta merkityksellisen unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön tarkastelun perusteella täsmennän edellytykset, joiden täyttyessä pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion lainkäyttövallan riippumattomuuteen liittyvät rakenteelliset tai yleiset puutteet ja erityisesti täytäntöönpanovallan käyttäjän puuttuminen lainkäyttövallan toimintaan tuomarinimitysten osalta voivat vaikuttaa etsittyjen henkilöiden henkilökohtaiseen tilanteeseen luovutuksen jälkeen ja johtaa siten siihen, että täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen on kieltäydyttävä heidän luovuttamisestaan.

5.

SEU 2 artiklassa määrätään seuraavaa:

”Unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo.”

6.

SEU 7 artiklassa määrätään seuraavaa:

”1.   Neuvosto voi jäsenvaltioiden yhden kolmasosan, Euroopan parlamentin tai Euroopan komission perustellusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan todeta jäsentensä neljän viidesosan enemmistöllä, että on olemassa selvä vaara, että jokin jäsenvaltio loukkaa vakavasti 2 artiklassa tarkoitettuja arvoja. Ennen tämän toteamista neuvosto kuulee kyseistä jäsenvaltiota ja voi, tehden ratkaisunsa samaa menettelyä noudattaen, antaa sille suosituksia.

Neuvosto tarkistaa säännöllisesti, ovatko tällaiseen toteamiseen johtaneet perusteet edelleen olemassa.

2.   Eurooppa-neuvosto, joka tekee ratkaisunsa yksimielisesti, voi jäsenvaltioiden yhden kolmasosan ehdotuksesta tai Euroopan komission ehdotuksesta ja saatuaan Euroopan parlamentin hyväksynnän todeta, että jokin jäsenvaltio loukkaa vakavasti ja jatkuvasti 2 artiklassa tarkoitettuja arvoja, kehotettuaan ensin asianomaista jäsenvaltiota esittämään huomautuksensa.

3.   Jos rikkominen on 2 kohdan mukaisesti todettu, neuvosto voi määräenemmistöllä päättää pidättää väliaikaisesti tietyt perussopimuksista johtuvat asianomaiselle jäsenvaltiolle kuuluvat oikeudet, mukaan lukien kyseisen jäsenvaltion hallituksen edustajan äänioikeuden neuvostossa. Tällöin neuvosto ottaa huomioon tällaisen oikeuksien pidättämisen mahdolliset vaikutukset luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

Jäsenvaltiolle perussopimuksista johtuvat velvoitteet sitovat kuitenkin edelleen asianomaista valtiota.

4.   Neuvosto voi määräenemmistöllä päättää myöhemmin muuttaa 3 kohdan nojalla toteutettua toimenpidettä tai peruuttaa sen, jos sen toteuttamiseen johtaneessa tilanteessa tapahtuu muutos.

5.   Euroopan parlamentissa, Eurooppa-neuvostossa ja neuvostossa tätä artiklaa sovellettaessa noudatettavista äänestysmenettelyä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä määrätään [SEUT] 354 artiklassa.”

7.

SEU 19 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa määrätään seuraavaa:

”Jäsenvaltiot säätävät tarvittavista muutoksenhakukeinoista tehokkaan oikeussuojan takaamiseksi unionin oikeuteen kuuluvilla aloilla.”

8.

Perusoikeuskirjan 47 artiklassa, jonka otsikko on ”Oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen”, määrätään seuraavaa:

”Jokaisella, jonka unionin oikeudessa taattuja oikeuksia ja vapauksia on loukattu, on oltava tässä artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti käytettävissään tehokkaat oikeussuojakeinot tuomioistuimessa.

Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa, joka on etukäteen laillisesti perustettu. Jokaisella on oltava mahdollisuus saada neuvoja ja antaa toisen henkilön puolustaa ja edustaa itseään.

– –”

9.

Puitepäätöksen 2002/584 johdanto-osan 5, 6, 10 ja 12 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:

– –

– –

10.

Kyseisen puitepäätöksen 1 artiklassa, jonka otsikko on ”Eurooppalaisen pidätysmääräyksen määritelmä ja velvollisuus panna se täytäntöön”, säädetään seuraavaa:

”1.   Eurooppalaisella pidätysmääräyksellä tarkoitetaan oikeudellista päätöstä, jonka jäsenvaltio on antanut etsityn henkilön kiinni ottamiseksi ja luovuttamiseksi toisen jäsenvaltion toimesta syytetoimenpiteitä tai vapaudenmenetyksen käsittävän rangaistuksen tai turvaamistoimenpiteen täytäntöönpanemista varten.

2.   Jäsenvaltiot panevat eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöön vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen perusteella ja tämän puitepäätöksen määräysten mukaisesti.

3.   Tämä puitepäätös ei vaikuta velvoitteeseen kunnioittaa [SEU] 6 artiklassa taattuja perusoikeuksia ja keskeisiä oikeusperiaatteita.”

11.

Puitepäätöksen 3, 4 ja 4 a artiklassa luetellaan eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanosta kieltäytymisen ehdottomat ja harkinnanvaraiset perusteet.

12.

Puitepäätöksen 15 artiklassa, jonka otsikko on ”Luovuttamispäätös”, säädetään seuraavaa:

”1.   Täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen tekee päätöksen henkilön luovuttamisesta tässä puitepäätöksessä määritetyissä määräajoissa ja siinä määritetyin edellytyksin.

2.   Jos täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen katsoo, että pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion toimittamat tiedot eivät riitä, jotta se voisi tehdä päätöksen luovuttamisesta, se pyytää toimittamaan kiireellisesti erityisesti 3–5 ja 8 artiklan osalta tarvittavat lisätiedot ja voi asettaa tietojen saamiselle määräajan ottaen huomioon tarpeen noudattaa 17 artiklassa vahvistettua määräaikaa.

3.   Pidätysmääräyksen antanut oikeusviranomainen voi milloin tahansa toimittaa kaikki käyttökelpoiset lisätiedot täytäntöönpanosta vastaavalle oikeusviranomaiselle.”

13.

Puitepäätös 2002/584 on saatettu Alankomaiden lainsäädännön osaksi luovuttamisesta 29.4.2004 annetulla lailla (Overleveringswet), ( 11 ) sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 17.3.2021 annetulla lailla. ( 12 )

14.

Luovuttamisesta annetun lain 1 §:ssä säädetään seuraavaa:

”Tässä laissa tarkoitetaan

– –

– –”

15.

Kyseisen lain 11 §:n 1 momentissa säädetään seuraavaa:

”Eurooppalaista pidätysmääräystä ei panna täytäntöön tapauksissa, joissa tuomioistuimen mukaan on olemassa painavia tosiseikkoihin perustuvia perusteita uskoa, että luovutettavaksi pyydetty henkilö altistuu luovutuksen jälkeen todelliselle vaaralle siitä, että hänen [perusoikeuskirjassa] taattuja perusoikeuksiaan loukataan.”

16.

Kyseisen lain 26 §:n 1 momentissa säädetään seuraavaa:

”Tuomioistuin tutkii – – onko luovuttaminen mahdollista. – –”

17.

Lain 28 §:ssä säädetään seuraavaa:

”1.   Tuomioistuin tekee päätöksen luovuttamisesta 14 päivän kuluessa suullisen käsittelyn päättymisestä. Päätös on perusteltava.

2.   Jos tuomioistuin toteaa – –, ettei luovuttamista voida sallia – –, sen on päätöksessään kieltäydyttävä luovuttamisesta.

3.   Muissa kuin 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa tuomioistuin antaa päätöksessään luvan luovuttamiseen, paitsi jos se katsoo, että 11 §:n 1 momentin mukaan eurooppalaista pidätysmääräystä ei voida panna täytäntöön – –”

18.

Puolan oikeusviranomainen antoi 6.4.2021 eurooppalaisen pidätysmääräyksen X:stä, joka on Puolan kansalainen, tämän pidättämiseksi ja luovuttamiseksi kyseiselle tuomioistuimelle kiristyksestä ja väkivallalla uhkaamisesta 30.6.2020 annetussa lainvoimaisessa tuomiossa määrätyn vapaudenmenetyksen käsittävän rangaistuksen täytäntöönpanoa varten.

19.

Asianomainen, joka vastustaa luovuttamista, on määrätty säilöön odottamaan ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen rechtbank Amsterdamin päätöstä luovuttamisesta.

20.

Rechtbank Amsterdam, jolta eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa on pyydetty, on todennut pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion lainkäyttövallan riippumattomuuteen liittyvän rakenteellisia tai yleisiä puutteita, joista aiheutuu todellinen vaara siitä, että perusoikeuskirjan 47 artiklan toisessa kohdassa vahvistettua, oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan perusoikeuden keskeisen sisällön muodostavaa oikeutta riippumattomaan tuomioistuimeen loukataan.

21.

Rechtbank Amsterdam on tuonut lisäksi esille, että vaikka henkilön, jonka luovuttamista pyydetään vapaudenmenetyksen käsittävän rangaistuksen tai turvaamistoimenpiteen täytäntöönpanoa varten, olisi mahdollista saada selville luovutusmenettelyssä, ketkä pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion tuomarit ovat osallistuneet hänen asiansa käsittelemiseen, kyseinen henkilö ei pysty luovuttamisen jälkeen riitauttamaan tehokkaasti tuomarinimityksen pätevyyttä tai tuomarin lainkäyttötehtävien hoitamisen lainmukaisuutta 14.2.2020 voimaan tulleen lainsäädännön johdosta. ( 13 )

22.

Tässä tilanteessa rechtbank Amsterdam päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:

”Mitä arviointiperustetta täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen, jonka on ratkaistava kysymys lainvoimaisen, vapaudenmenetyksen käsittävän rangaistuksen tai turvaamistoimenpiteen täytäntöönpanemiseksi annetun eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanosta, on käytettävä tutkiessaan, onko pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa tuomioon johtaneessa oikeudenkäyntimenettelyssä loukattu oikeutta etukäteen laillisesti perustettuun tuomioistuimeen, jos kyseisessä jäsenvaltiossa ei ole käytettävissä tehokasta oikeussuojakeinoa tämän oikeuden mahdollista loukkaamista vastaan?”

23.

Puolan oikeusviranomaiset ovat antaneet kuusi eurooppalaista pidätysmääräystä Y:stä, joka on Puolan kansalainen, hänen pidättämisekseen ja luovuttamisekseen kyseisille tuomioistuimille. Kaksi eurooppalaista pidätysmääräystä annettiin vapaudenmenetyksen käsittävien rangaistusten täytäntöönpanoa varten ja muut neljä useita rikoksia, muiden muassa petosta, koskevia syytetoimenpiteitä varten. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen ennakkoratkaisupyyntö koskee viimeksi mainittuun rikokseen liittyvää eurooppalaista pidätysmääräystä, joka annettiin 7.4.2020.

24.

Asianomainen, joka vastustaa luovuttamista, on määrätty säilöön odottamaan ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen rechtbank Amsterdamin päätöstä luovuttamisesta.

25.

Rechtbank Amsterdam, jolta eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa on pyydetty, totesi asiassa C‑562/21 PPU toteamansa mukaisesti, että pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa lainkäyttövallan riippumattomuuteen liittyi rakenteellisia tai yleisiä puutteita, joista aiheutui todellinen vaara siitä, että perusoikeuskirjan 47 artiklan toisessa kohdassa tarkoitettua oikeutta riippumattomaan tuomioistuimeen loukataan. ( 14 )

26.

Lisäksi rechtbank Amsterdam toi esille yhtäältä, ettei henkilön, jota pyydettiin luovutettavaksi syytetoimenpiteitä varten, ole mahdollista saada selville luovuttamismenettelyssä, ketkä pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion tuomarit käsittelevät hänen asiansa luovuttamisen jälkeen, koska asiat jaetaan tuomioistuinten tuomareille sattumanvaraisesti, joten kyseisen henkilön on mahdotonta vedota yhden tai useamman yksilöitävissä olevan tuomarin nimitykseen liittyviin sääntöjenvastaisuuksiin. Toisaalta se totesi, ettei etsitty henkilö voi luovuttamisen jälkeen riitauttaa tehokkaasti tuomarinimityksen pätevyyttä tai tuomarin lainkäyttötehtävien hoitamisen laillisuutta 14.2.2020 voimaan tulleen lainsäädännön johdosta. ( 15 )

27.

Tässä tilanteessa rechtbank Amsterdam päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

28.

Unionin tuomioistuimen ensimmäinen jaosto päätti 30.9.2021 hyväksyä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen pyynnön näiden kahden asian käsittelemisestä kiireellisessä ennakkoratkaisumenettelyssä. Unionin tuomioistuin toi tältä osin esille, että yhtäältä esitetyt ennakkoratkaisukysymykset koskivat EUT-sopimuksen kolmannen osan V luvun soveltamisalaan kuuluvan puitepäätöksen tulkintaa ja toisaalta ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on ilmoittanut, että X ja Y olivat säilössä Alankomaissa odottamassa luovuttamisestaan tehtäviä päätöksiä.

29.

Unionin tuomioistuin päätti myös yhdistää kyseiset asiat asioiden käsittelyn kirjallista ja suullista vaihetta sekä tuomion antamista varten, koska ne liittyvät toisiinsa.

30.

X, Openbaar Ministerie (syyttäjäviranomainen, Alankomaat), Alankomaiden ja Puolan hallitukset sekä komissio ovat esittäneet kirjallisia huomautuksia. Openbaar Ministerie, Irlannin, Alankomaiden ja Puolan hallitukset sekä komissio esittivät suullisia huomautuksia 16.11.2021 pidetyssä istunnossa.

31.

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee näissä kahdessa asiassa esittämillään ennakkoratkaisukysymyksillä, jotka on tutkittava yhdessä, onko sen tuomiosta Minister for Justice and Equality ja tuomiosta Openbaar Ministerie johtuvien periaatteiden mukaisesti kieltäydyttävä luovuttamasta etsittyä henkilöä seuraavissa tilanteissa:

32.

Kertaan ensin puitepäätöksestä 2002/584 ja asian kannalta merkityksellisestä oikeuskäytännöstä johtuvat periaatteet (A), ja vastaan sitten ennakkoratkaisukysymyksiin (B).

33.

Käyn seuraavaksi läpi puitepäätökseen 2002/584 sisältyvät ja oikeuskäytännöstä johtuvat periaatteet, jotka koskevat eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanosta kieltäytymisen perusteita, jotka liittyvät etsityn henkilön perusoikeuksien loukkaamisen vaaraan (1), sekä edellytykset, joiden täyttyessä tuomarinimitykseen liittyvä sääntöjenvastaisuus voi johtaa henkilön oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan oikeuden vaarantumiseen (2).

34.

Kuten puitepäätöksen 2002/584 johdanto-osan viidennestä, kuudennesta ja kymmenennestä perustelukappaleesta ilmenee, eurooppalaista pidätysmääräystä koskevat järjestelyt, joilla voidaan poistaa monimutkaiset ja aikaa vievät luovuttamismenettelyt, ovat vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen, jota Eurooppa-neuvosto on luonnehtinut oikeudellisen yhteistyön kulmakiveksi, konkreettinen sovellus rikosoikeuden alalla, ja ne perustuvat jäsenvaltioiden väliseen vankkaan luottamukseen. ( 20 ) Kyseisten järjestelyjen soveltaminen voidaan keskeyttää vain, jos jokin jäsenvaltio rikkoo vakavasti ja jatkuvasti SEU 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja periaatteita, minkä neuvosto toteaa kyseisen sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja minkä seurauksista on säädetty saman artiklan 2 kohdassa. Kyseisen puitepäätöksen johdanto-osan 12 perustelukappaleessa täsmennetään kuitenkin, että puitepäätöksessä kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan SEU 6 artiklassa tunnustettuja ja perusoikeuskirjasta kuvastuvia periaatteita. ( 21 )

35.

Nämä kaksi puitepäätöksen 2002/584 ydinajatusta näkyvät puitepäätöksen 1 artiklassa, jonka 2 kohdan mukaan jäsenvaltiot panevat eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöön vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen perusteella ja kyseisen puitepäätöksen säännösten mukaisesti ja jonka 3 kohdassa täsmennetään, ettei kyseinen puitepäätös vaikuta velvoitteeseen kunnioittaa SEU 6 artiklassa taattuja perusoikeuksia ja keskeisiä oikeusperiaatteita.

36.

Täytäntöönpanosta vastaavat oikeusviranomaiset voivat siis lähtökohtaisesti kieltäytyä eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanosta vain puitepäätöksen 2002/584 3–4 a artiklassa tyhjentävästi luetelluin perustein ( 22 ) tai unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan ”poikkeuksellisissa olosuhteissa”, joiden vakavuuden tähden on tarpeen rajoittaa rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön perusteena olevia vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta ja jäsenvaltioiden välisen keskinäisen luottamuksen periaatetta. ( 23 )

37.

Poikkeuksellisten olosuhteiden, joihin tiettyjen perusoikeuskirjassa vahvistettujen perusoikeuksien loukkaaminen kuuluu, olemassaolon osoittamiseksi unionin tuomioistuin on vahvistanut tuomiossa Aranyosi ja Căldăraru kaksivaiheisen arvioinnin (jäljempänä kaksivaiheinen arviointi tai arviointi): ( 24 )

38.

Sittemmin näitä periaatteita ja erityisesti kaksivaiheista arviointia on sovellettu tilanteessa, jossa on ollut vaara siitä, että eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanon jälkeen perusoikeuskirjan 47 artiklassa vahvistettua oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevaa oikeutta loukataan pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion, tässä tapauksessa Puolan tasavallan, tuomioistuinjärjestelmään liittyvien sellaisten rakenteellisten tai yleisten puutteiden vuoksi, jotka voivat vaikuttaa tuomareiden riippumattomuuteen ja johtaa siten kyseisen oikeuden loukkaamiseen.

39.

Unionin tuomioistuin on todennut tuomiossa Minister for Justice and Equality, jossa oli kyseessä Puolan oikeusviranomaisten antama eurooppalainen pidätysmääräys syytetoimenpiteitä varten, että vaikka täytäntöönpanosta vastaavalla oikeusviranomaisella on arvioinnin ensimmäisen vaiheen jälkeen tiedossaan pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion lainkäyttövallan riippumattomuuteen liittyvistä rakenteellisista tai yleisistä puutteista johtuvia seikkoja, kuten komission SEU 7 artiklan 1 kohdan nojalla laatimassa perustellussa ehdotuksessa mainittuja seikkoja, jotka osoittavat, että on todellinen vaara oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan perusoikeuden keskeisen sisällön loukkaamisesta, ( 26 ) kyseisen oikeusviranomaisen on vielä toisessa vaiheessa tarkistettava konkreettisesti ja tarkasti, onko painavia perusteita uskoa, että asianomainen henkilö altistuu tällaiselle vaaralle, jos hänet luovutetaan pidätysmääräyksen antaneeseen jäsenvaltioon. ( 27 ) Tässä yhteydessä kyseisen oikeusviranomaisen on otettava huomioon arviointiperusteita, kuten asianomaisen henkilön henkilökohtainen tilanne, sen rikoksen luonne, josta kyseistä henkilöä syytetään, ja tosiseikasto, jotka ovat perusteena eurooppalaiselle pidätysmääräykselle (jäljempänä merkitykselliset arviointiperusteet), samoin kuin pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion puitepäätöksen 2002/584 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimittamat tiedot. ( 28 )

40.

Unionin tuomioistuin on todennut yhtäältä tuomiossa Openbaar Ministerie, jossa oli kyseessä Puolan oikeusviranomaisten antama eurooppalainen pidätysmääräys syytetoimenpiteitä ja vapaudenmenetyksen käsittävän rangaistuksen täytäntöönpanoa varten, että täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen, jolla oli tiedossaan seikkoja, jotka osoittivat, että pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa oli lainkäyttövallan riippumattomuuteen liittyviä rakenteellisia tai yleisiä puutteita, jotka olivat olemassa jo pidätysmääräyksen antamisajankohtana tai ilmenivät sen antamisen jälkeen, ei tästä huolimatta voinut kieltäytyä pitämästä pidätysmääräyksen antanutta tuomioistuinta puitepäätöksen 2002/584 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna pidätysmääräyksen antaneena oikeusviranomaisena. ( 29 ) Toisaalta unionin tuomioistuin on muistuttanut, ettei täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen voi, vaikka se on todennut edellä mainittujen rakenteellisten tai yleisten puutteiden olemassaolon, jättää suorittamatta arvioinnin toista vaihetta. Kyseisen viranomaisen velvollisuutena on tässä toisessa vaiheessa arvioida, onko olemassa painavia perusteita uskoa, että henkilö, josta on annettu eurooppalainen pidätysmääräys, altistuu todelliselle varalle siitä, että hänen perusoikeuttaan oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin loukataan, jos hänet luovutetaan. ( 30 ) Unionin tuomioistuin on viitannut tässä yhteydessä merkityksellisiin arviointiperusteisiin, jotka on esitetty tuomiossa Minister for Justice and Equality, ( 31 ) täsmentäen samalla, että kyseinen viranomainen voi ottaa pidätysmääräyksen antamisen taustalla olevan tosiseikaston yhteydessä huomioon viranomaisten esittämät lausunnot, jotka voivat vaikuttaa yksittäistapauksen käsittelyyn. ( 32 )

41.

Unionin tuomioistuin on katsonut edellä mainituissa tuomioissa olennaisin osin – etsityn henkilön luovuttamisen periaatteesta kiinni pitäen –, että se, että on olemassa todellinen vaara siitä, että jos kyseinen henkilö luovutetaan pidätysmääräyksen antaneelle oikeusviranomaiselle, hänen perusoikeuttaan saada asiansa käsitellyksi riippumattomassa tuomioistuimessa loukataan ja siten hänellä olevan oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan perusoikeuden, joka on taattu perusoikeuskirjan 47 artiklan toisessa kohdassa, keskeiseen sisältöön puututaan, voi antaa täytäntöönpanosta vastaavalle oikeusviranomaiselle mahdollisuuden olla poikkeuksellisesti panematta kyseistä eurooppalaista pidätysmääräystä täytäntöön puitepäätöksen 2002/584 1 artiklan 3 kohdan nojalla. ( 33 )

42.

Tämä selvitystyö tapahtuu kaksivaiheisessa arvioinnissa, ja se edellyttää olennaisesti pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion tilanteen yleistä arviointia, minkä jälkeen on arvioitava asianomaisen henkilön henkilökohtainen tilanne, ja tästä on ilmettävä kyseisen henkilön altistuvan konkreettisesti todelliselle vaaralle siitä, että asianomaisia perusoikeuksia loukataan.

43.

Koska ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin esittää, että pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa olevat rakenteelliset tai yleiset puutteet, jotka vaikuttavat perusoikeuteen, joka koskee oikeudenkäyntiä etukäteen laillisesti perustetussa tuomioistuimessa, johtuvat pääosin oikeuslaitoksen jäsenten nimittämiseen liittyvistä sääntöjenvastaisuuksista, ( 34 ) seuraavaksi on nähdäkseni aiheellista käydä lyhyesti läpi unionin tuomioistuimen vahvistamat periaatteet, jotka koskevat edellytyksiä, joiden täyttyessä tuomarinimitykseen liittyvä sääntöjenvastaisuus voi vaarantaa henkilön oikeuden oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.

44.

Unionin tuomioistuin on lausunut 26.3.2020 antamassaan tuomiossa uudelleenkäsittely Simpson v. neuvosto ja HG v. neuvosto ( 35 ) Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen tuomarin nimittämismenettelyyn liittyneen sääntöjenvastaisuuden vaikutuksesta asianosaisten oikeuteen, joka koskee oikeudenkäyntiä etukäteen laillisesti perustetussa tuomioistuimessa.

45.

Unionin tuomioistuin toi kyseisessä tuomiossa esille, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan Roomassa 4.11.1950 allekirjoitetun ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen 6 artiklan 1 kappaleessa, joka vastaa perusoikeuskirjan 47 artiklan toista kohtaa, ( 36 ) tarkoitettu oikeus oikeudenkäyntiin ”laillisesti perustetussa” tuomioistuimessa sisältää jo luonteensa vuoksi tuomareiden nimittämismenettelyn, ( 37 ) ja täsmensi, että kyseessä olevassa tuomioistuinjärjestelmässä tuomareiden nimittämisen yhteydessä tapahtunut sääntöjenvastaisuus merkitsee perusoikeuskirjan 47 artiklan toisen kohdan ensimmäisen virkkeen rikkomista erityisesti silloin, kun tämä sääntöjenvastaisuus on luonteeltaan ja vakavuudeltaan sellainen, että se aiheuttaa todellisen vaaran siitä, että muut valtiovallan käyttäjät, erityisesti toimeenpanovallan käyttäjät, voivat käyttää niille kuulumatonta harkintavaltaa, joka vaarantaa nimittämismenettelyn lopputuloksen integriteetin ja aiheuttaa siten yksityisille perustellun epäilyksen yhden tai useamman asianomaisen tuomarin riippumattomuudesta ja puolueettomuudesta, ja näin on silloin, kun on kyse perustavanlaatuisista säännöistä, jotka liittyvät erottamattomasti kyseisen tuomioistuinjärjestelmän perustamiseen ja toimintaan. ( 38 )

46.

Unionin tuomioistuin erotti kyseisessä tuomiossa toisistaan yhtäältä kyseessä olleen virkamiestuomioistuimen tuomarin nimittämismenettelyn (viranhakuilmoituksen), jonka unionin yleinen tuomioistuin oli todennut sääntöjenvastaiseksi, ja toisaalta virkamiestuomioistuimen tuomareiden nimittämistä koskevat perustavanlaatuiset säännöt (eli SEUT 257 artiklan neljäs kohta sekä Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön liitteessä I oleva 3 artikla) ja totesi, että pelkästään nimittämismenettelyn rikkominen ei riitä osoittamaan, että virkamiestuomioistuimen tuomareiden nimittämismenettelyä koskevaa perustavanlaatuista sääntöä olisi rikottu sen laatuisella ja niin vakavalla tavalla, että se olisi luonut todellisen vaaran siitä, että neuvosto käyttää väärin toimivaltaansa vaarantamalla nimittämismenettelyn lopputuloksen integriteetin ja aiheuttamalla siten henkilölle perustellun epäilyn kolmanteen virkaan nimitetyn tuomarin tai jopa sen jaoston, johon hänet on sijoitettu, riippumattomuudesta ja puolueettomuudesta. ( 39 ) Unionin tuomioistuin sovelsi näitä samoja periaatteita Puolan tuomioistuinjärjestelmään 6.10.2021 antamassaan tuomiossa W.Ż. (Ylimmän tuomioistuimen ylimääräistä valvontaa ja julkisia asioita käsittelevä jaosto – Nimittäminen). ( 40 )

47.

Tämän oikeuskäytännön perusteella on olennaisilta osin niin, että tiettyjen tuomarien nimittämiseen liittyvät sääntöjenvastaisuudet voivat vaikuttaa yksityisten konkreettiseen tilanteeseen, jos niistä aiheutuu vaara toimeenpanovallan käyttäjän puuttumisesta lainkäyttöön ja jos ne aiheuttavat näin yksityisille epäilyn kyseisten tuomarien ja niiden tuomioistuinten, joihin heidät on sijoitettu, riippumattomuudesta ja puolueettomuudesta. Totean näin ollen, että pääasioissa tehtävän arvioinnin toisessa vaiheessa on tutkittava merkitykselliset arviointiperusteet huomioon ottaen, liittyykö etsittyjen henkilöiden tilanteeseen toimeenpanovallan käyttäjän kannalta intressi, joka ylittää väitettyihin rikoksiin liittyvät konkreettiset seikat ja joka altistaa kyseiset henkilöt sille vaaralle, ettei heidän asiaansa käsitellä puolueettomasti, kuten selvitän jäljempänä.

48.

Käsiteltävät asiat sijoittuvat lähes täsmälleen samanlaiseen asiayhteyteen kuin tuomion Minister for Justice and Equality ja tuomion Openbaar Ministerie taustalla olleet asiat sekä vireillä oleva asia C‑480/21 (Minister for Justice and Equality). ( 41 ) Niissä on kyseessä Puolan oikeusviranomaisen syytetoimenpiteitä tai vapaudenmenetyksen käsittävän rangaistuksen täytäntöönpanoa varten antaman eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpano. Kuten edellä on jo tuotu esille, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee ennakkoratkaisukysymyksillään lähinnä, onko sen toteutettava arvioinnin toinen vaihe ( 42 ) käsiteltävän asian taustalla olevassa erityisessä asiayhteydessä, ja jos on, miten.

49.

Arvioinnin ensimmäisestä vaiheesta on huomautettava aluksi, että ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa – esittämättä tästä kuitenkaan mitään ennakkoratkaisukysymystä –, että pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa on esiintynyt lainkäyttövallan riippumattomuuteen liittyviä rakenteellisia tai yleisiä puutteita eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamisen aikaan, että niitä esiintyy edelleen ja että ne ovat jopa pahentuneet viime vuosina. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin perustaa tämän toteamuksensa lähinnä siihen, että tuomarit nimitetään KRS:n ehdotuksesta KRS:stä annetun lain ja erinäisten muiden lakien muuttamisesta 8.12.2017 annetun lain ( 43 ) mukaisesti, sekä siihen, että luovutetun henkilön on mahdotonta riitauttaa tehokkaasti tuomarinimityksen pätevyyttä tai tuomarin lainkäyttötehtävien hoitamisen lainmukaisuutta 14.2.2020 voimaan tulleen lainsäädännön johdosta. ( 44 )

50.

En halua astua ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen varpaille sille kuuluvan toimivallan osalta; ellei sille kuuluvasta kyseisen arvioinnin ajankohtaisuutta ja kansallisen tilanteen mahdollista muuttumista koskevasta arvioinnista muuta johdu, ( 45 ) totean voivani yhtyä lähtökohtaisesti kyseisen tuomioistuimen toteamuksiin Puolan tuomioistuinjärjestelmän riippumattomuutta koskevan oikeuskäytännön perusteella. ( 46 )

51.

Unionin tuomioistuinta pyydetään selkiyttämään merkityksellisten arviointiperusteiden soveltamista arvioinnin toisessa vaiheessa, kun täytäntöön pantavana on yhtäältä vapaudenmenetyksen käsittävän rangaistuksen tai turvaamistoimenpiteen täytäntöönpanoa varten annettu eurooppalainen pidätysmääräys ja toisaalta syytetoimenpiteitä varten annettu eurooppalainen pidätysmääräys. ( 47 )

52.

On siis arvioitava, voivatko pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa esiintyvät lainkäyttövallan riippumattomuuteen liittyvät rakenteelliset tai yleiset puutteet, joihin liittyy tai voi liittyä etsityn henkilön asian ratkaisseen tuomarin tai hänen asiansa luovutuksen jälkeen mahdollisesti ratkaisevan tuomarin nimittämistä koskevia erityisiä puutteita, johtaa käsiteltävässä asiassa siihen, että perusoikeuskirjan 47 artiklan toisen kohdan ensimmäisessä virkkeessä vahvistettua kyseisen henkilön oikeutta riippumattomaan tuomioistuimeen loukataan. Jos voivat, täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen on pidättäydyttävä puitepäätöksen 2002/584 1 artiklan 3 kohdan nojalla eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanosta, kun taas päinvastaisessa tapauksessa sen on pantava viimeksi mainittu täytäntöön. ( 48 )

53.

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tuo yhtäältä esille vapaudenmenetyksen käsittävän rangaistuksen tai turvaamistoimenpiteen täytäntöönpanoa varten annetun eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanon osalta, että olemassa on todellinen vaara siitä, että yksi tai useampi riidanalaisten uudistusten ( 49 ) jälkeen nimitetty tuomari on osallistunut eurooppalaisen pidätysmääräyksen kohteena olevan henkilön asian käsittelyyn. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin lisää, että vaikka kyseisen henkilön on aineellisesti mahdollista selvittää, ketkä pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion tuomarit ovat osallistuneet hänen asiansa käsittelyyn, hän ei pysty riitauttamaan tehokkaasti tuomarinimityksen pätevyyttä tai tuomarin lainkäyttötehtävien hoitamisen lainmukaisuutta riidanalaisten uudistusten yhteydessä vuonna 2020 tehdyn lakimuutoksen johdosta. ( 50 )

54.

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa toisaalta syytetoimenpiteitä varten annetun eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanosta, ettei etsitty henkilö pysty saamaan selville, ketkä tuomarit tulevat käsittelemään hänen asiansa luovutuksen jälkeen, sillä asiat jaetaan tuomioistuinten tuomareille sattumanvaraisesti niin ikään riidanalaisten uudistusten yhteydessä käyttöön otettua menettelyä noudattaen.

55.

Näissä kahdessa tapauksessa mahdollisia tilanteita on kaksi: ensinnäkin tilanne, jossa on mahdollista poissulkea se, että sääntöjenvastaisuuksia olisi tapahtunut nimitettäessä yksi tai useampi tuomari, joka on käsitellyt tai joka saattaa käsitellä etsityn henkilön asiaa (a), ja sitten tilanne, jossa tällaiseen nimitykseen liittyviä sääntöjenvastaisuuksia tai niiden todellinen vaara on olemassa (b). Ennakkoratkaisukysymykset koskevat jälkimmäistä tilannetta, jonka osalta on selvitettävä, voiko tällaisten sääntöjenvastaisuuksien tai niiden vaaran olemassaolo johtaa ja missä määrin se voi johtaa siihen, että täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen on kieltäydyttävä eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanosta. Käyn vielä lopuksi lyhyesti läpi mahdollisia vaikutuksia, joita Trybunał Konstytucyjnyn tuomiosta aiheutuu edellä mainitulle arvioinnille, sillä vaikka kyseinen tuomio on annettu käsiteltävien ennakkoratkaisupyyntöjen jättämistä myöhemmin, ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on otettava se huomioon arvioinnissaan (c).

56.

Täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen voi päätyä omien selvitystensä sekä pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten kanssa puitepäätöksen 2002/584 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti mahdollisesti käydyn tietojenvaihdon perusteella toteamaan, ettei vapaudenmenetyksen käsittävän rangaistuksen tai turvaamistoimenpiteen etsitylle henkilölle määränneen oikeusviranomaisen ratkaisukokoonpanoon kuuluneita tuomareita ollut nimitetty riidanalaisiin uudistuksiin perustuvien sääntöjen mukaisesti ( 51 ) tai ettei ole konkreettista vaaraa siitä, että syytetoimenpiteitä varten luovutettavaksi pyydetyn henkilön asian käsittelee oikeusviranomainen, jonka ratkaisukokoonpanoon kuuluvat tuomarit on nimitetty kyseisten sääntöjen perusteella.

57.

Tällaisissa tilanteissa pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion tuomioistuinjärjestelmään vaikuttavien rakenteellisten tai yleisten puutteiden ei pitäisi estää asianomaisen henkilön luovuttamista kyseiseen jäsenvaltioon, jollei luovuttamisesta kieltäytymiselle ole muita perusteita. ( 52 )

58.

Täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen voisi siis päätyä omien selvitystensä sekä pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten kanssa puitepäätöksen 2002/584 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti mahdollisesti käydyn tietojenvaihdon perusteella toteamaan, että vapaudenmenetyksen käsittävän rangaistuksen tai turvaamistoimenpiteen määränneen oikeusviranomaisen ratkaisukokoonpanoon kuuluneista tuomareista yksi tai useampi oli itse asiassa nimitetty riidanalaisiin uudistuksiin perustuvien sääntöjen mukaisesti tai että olemassa on konkreettinen vaara siitä, että tuomarit, jotka ovat käsitelleet etsityn henkilön asian tai jotka tulevat käsittelemään hänen asiansa luovuttamisen jälkeen, on nimitetty kyseisten sääntöjen mukaisesti. Näille tilanteille, joista on kyse asiassa C‑563/21 PPU esitetyissä kahdessa ensimmäisessä ennakkoratkaisukysymyksessä, on ominaista, että täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen on epävarma siitä, vaikuttaako sääntöjenvastaisesti nimitettyjen tuomarien (tosiasiallinen tai todennäköinen) osallistuminen tosiasiassa siihen, toteutuuko kyseisen henkilön perusoikeus riippumattomaan tuomioistuimeen.

59.

Minusta vaikuttaa siltä, että edellä tämän ratkaisuehdotuksen 37–41 kohdassa tarkastellun unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella tämä epävarmuus ei yksin riitä osoittamaan arvioinnin toisen vaiheen yhteydessä, että olemassa on todellinen vaara siitä, että etsityn henkilön perusoikeutta riippumattomaan tuomioistuimeen loukataan, eikä se siten riitä oikeuttamaan kyseisen oikeusviranomaisen mahdollista kieltäytymistä eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanosta. Pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion tuomioistuinjärjestelmässä esiintyvät rakenteelliset tai yleiset puutteet eivät voi vapauttaa kyseistä oikeusviranomaista velvollisuudesta tutkia merkitykselliset arviointiperusteet eikä sitä voi vapauttaa tästä velvollisuudesta myöskään pelkkä kyseisten puutteiden vaikutus varsinaisiin etsittyä henkilöä koskeviin päättyneisiin tai tuleviin kansallisiin menettelyihin, mikä kylläkin kannustaa tätä oikeusviranomaista toimimaan erityisen huolellisesti arvioidessaan eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamiseen liittyviä olosuhteita. ( 53 )

60.

Muistutan tältä osin, että unionin tuomioistuin on todennut Puolan tuomioistuinjärjestelmän riippumattomuutta koskevassa oikeuskäytännössään lähinnä, että Puolan tasavalta on antanut riidanalaisilla uudistuksilla täytäntöönpanovallalle mahdollisuuden puuttua ratkaisevalla tavalla tuomarien nimittämiseen ja tuomareihin sovellettavaan kurinpitojärjestelmään. Lisäksi edellä tämän ratkaisuehdotuksen 45 kohdassa tarkastellussa unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä täsmennetään, että tuomarinimityksiin liittyvä sääntöjenvastaisuus merkitsee perusoikeuskirjan 47 artiklan toisen kohdan rikkomista erityisesti silloin, kun siitä aiheutuu vaara täytäntöönpanovallan puuttumisesta lainkäyttövallan toimintaan, mikä antaa täytäntöönpanovallan käyttäjälle mahdollisuuden vaikuttaa lainkäyttövaltaan ja loukkaa toimivallanjakoa ja siten lainkäyttövallan riippumattomuutta. ( 54 )

61.

Katson siis, että etsittyjen henkilöiden henkilökohtaiseen tilanteeseen kohdistuvien rakenteellisten tai yleisten puutteiden vaikutusten arvioinnissa on otettava huomioon havaittujen puutteiden luonne. Käsiteltävässä asiassa havaitut puutteet koskevat sitä, että täytäntöönpanovallan käyttäjä puuttuu lainkäyttövallan toimintaan, joten on selvitettävä, voiko tämä puuttuminen vaikuttaa etsittyjä henkilöitä koskevien asioiden käsittelyyn.

62.

Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on siis tutkittava etsityn henkilön toimittamien tietojen sekä pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion viranomaisilta puitepäätöksen 2002/584 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti mahdollisesti saatujen tietojen perusteella, voisiko Puolan tuomioistuinten riippumattomuuden puute, joka johtuu täytäntöönpanovallan käyttäjän puuttumisesta lainkäyttövallan toimintaan, loukata etsittyjen henkilöiden oikeutta riippumattomaan tuomioistuimeen, ottamalla huomioon merkitykselliset arviointiperusteet sekä pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion lainsäädännössä ja tuomioistuinjärjestelmässä mahdollisesti tapahtuneet muutokset. ( 55 )

63.

Merkityksellisiä arviointiperusteita on siis sovellettava käsiteltävissä asioissa ottamalla huomioon se mahdollinen vaara, että täytäntöönpanovallan käyttäjä puuttuu etsittyjä henkilöitä koskeviin asioihin. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on arvioitava ensin kyseisiä arviointiperusteita soveltaen erityisesti sitä, voiko etsittyjen henkilöiden henkilökohtaiseen tilanteeseen liittyä vaara siitä, että heidän asiansa ratkaistaan muiden kuin niiden seikkojen perusteella, jotka ovat merkityksellisiä arvioitaessa näiden henkilöiden väitetysti lainvastaista menettelyä; tällaisia seikkoja voivat olla kyseisten henkilöiden mahdollinen osallistuminen politiikkaan tai kuuluminen tiettyyn sellaiseen ryhmään tai vähemmistöön tai heillä olevaan sellaiseen yhteiskunnalliseen asemaan, jonka vuoksi he ovat erityisen alttiita täytäntöönpanovallan käyttäjän puuttumiselle heitä koskevaan asiaan täytäntöönpanovallan käyttäjän harjoittama politiikka huomioon ottaen. Sitten ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tutkittava, voiko niiden rikosten luonne, joiden takia nämä henkilöt ovat syytetoimenpiteiden kohteena, aiheuttaa vaaran siitä, ettei heitä koskevaa asiaa ratkaista riippumattomasti. ( 56 ) Sen jälkeen ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on vielä arvioitava, voiko tällainen riski aiheutua eurooppalaisen pidätysmääräyksen taustalla olevasta tosiseikastosta, kun huomioon otetaan viranomaisten mahdollisesti esittämät lausunnot, jotka voivat vaikuttaa yksittäistapauksen käsittelyyn.

64.

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin voi joutua tutkimaan edellä mainitun arvioinnin yhteydessä lisäksi, taataanko etsityille henkilöille pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion lainsäädännössä tehokas oikeussuojakeino, jonka avulla he voivat vedota yhden tai useamman asianomaisen tuomarin nimitykseen mahdollisesti liittyvään sääntöjenvastaisuuteen (ks. edellä tämän ratkaisuehdotuksen 53 kohta); tätä seikkaa koskevat asiassa C‑562/21 PPU esitetty ainoa ennakkoratkaisukysymys sekä asiassa C‑563/21 PPU esitetty kolmas ennakkoratkaisukysymys. ( 57 )

65.

Katson täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen tehtävänä olevan arvioinnin laajuudesta, että etsityn henkilön on toimitettava ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle tiedot, joista ilmenee ensi näkemältä konkreettinen vaara siitä, ettei hänen asiaansa ehkä ratkaista riippumattomalla tavalla tämän ratkaisuehdotuksen 63 kohdassa läpi käydyt arviointiperusteet huomioon ottaen. Vaikka tästä ei voidakaan vaatia täyttä näyttöä, ei kyseisen seikan osoittaminen voi tapahtua vetoamalla pelkästään siihen yleiseen vaaraan, että pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion tuomioistuinjärjestelmän rakenteelliset tai yleiset puutteet saattavat vaikuttaa asianomaista henkilöä koskevaan asiaan, sillä kyseinen arviointi kuuluu edelleen arvioinnin ensimmäiseen vaiheeseen. Etsityn henkilön tehtävänä on nähdäkseni yhtäältä esittää tietoja, joista ilmenee, että häntä koskevan asian käsittelyyn tosiasiassa tai todennäköisesti osallistuvat tuomarit on nimitetty riidanalaisten uudistusten mukaisesti tai että pidätysmääräyksen antanut oikeusviranomainen ei ole riippumaton suhteessa täytäntöönpanovaltaan, ja toisaalta esittää syyt, joiden vuoksi hän katsoo, että tällaisella tilanteella voi olla kielteisiä vaikutuksia häntä koskevaan asiaan, kun otetaan huomioon hänen henkilökohtaiseen tilanteeseensa liittyvät merkitykselliset seikat, kyseessä olevien rikosten luonne ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen taustalla oleva tosiseikasto. ( 58 ) Nähdäkseni nämä seikat riittävät yleensä siihen, että täytäntöönpanosta vastaavan oikeusviranomaisen on kieltäydyttävä luovuttamasta asianomaista henkilöä, ellei pidätysmääräyksen antanut oikeusviranomainen anna itse sellaisia konkreettisia vakuutuksia tai sitoumuksia kyseisen henkilön kohtelusta luovutuksen jälkeen, jotka hälventävät kaikki epäilyt etsityn henkilön esille ottamista vaaroista.

66.

Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on otettava esillä olevat asiat ratkaistessaan yleisesti tunnettuna tosiseikkana huomioon Trybunał Konstytucyjnyn tuomio, joka on tosin annettu vasta käsiteltävien ennakkoratkaisupyyntöjen jättämisen jälkeen.

67.

Vaikka Trybunał Konstytucyjnyn tuomion perustelut eivät ole vielä saatavilla, kyseisen tuomion tuomiolauselmasta ilmenee, että Trybunał Konstytucyjny kyseenalaistaa jopa erinäisten EU-sopimuksen perustavanlaatuisten määräysten sovellettavuuden Puolassa sekä SEU 19 artiklan 1 kohdan mukaisen unionin tuomioistuimen ensisijaisen tehtävän varmistaa, että perussopimusten tulkinnassa ja soveltamisessa noudatetaan lakia, myös SEU 2 artiklassa vahvistettua oikeusvaltion keskeistä ominaisuutta eli tuomioistuinten riippumattomuutta koskevan kysymyksen osalta. ( 59 ) Vastoin niitä vakuutteluja, joita Puolan hallituksen edustaja esitti istunnossa, vaikuttaisi siltä, ettei minkäänlaista valvontaa voida kohdistaa siihen, miten Puolan kansalliset tuomioistuimet soveltavat unionin oikeutta sellaisissa oikeudellisissa tilanteissa, joissa Trybunał Konstytucyjny katsoo tietyn tulkinnan olevan sitova Puolan perustuslain perusteella.

68.

Ensi näkemältä kyseinen tuomio vaikuttaa olevan ylimmällä perustuslaillisella tasolla annettu poliittisen tuomiovallan ilmaus, joka kyseenalaistaa sen, jakaako Puola unionin perustavan tärkeät periaatteet ja arvot, ( 60 ) mutta Puolan kuulumista unioniin se ei vaikuttaisi kuitenkaan kyseenalaistavan. ( 61 )

69.

Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on toimittava äärettömän huolellisesti, ennen kuin se tekee minkäänlaisia päätelmiä Trybunał Konstytucyjnyn tuomion vaikutuksista käsiteltävässä asiassa, sillä kyseisen tuomion vaikutukset on tarkistettava tutkimalla huolellisesti tuomion perustelut ja sen konkreettinen soveltaminen ( 62 ) ja on otettava huomioon, että tilanne kehittyy koko ajan. ( 63 ) Jos todetaan, että Trybunał Konstytucyjnyn tuomio estää tosiasiallisesti vastedes kaikkien kyseisen jäsenvaltion antamien eurooppalaisten pidätysmääräysten täytäntöönpanon, tuloksena olisi erityisesti useiden rikosten rankaisematta jääminen, mikä loukkaisi asianomaisten rikosten uhrien oikeuksia ja haittaisi niiden Puolan tasavallan tuomareiden ammatillista toimintaa, jotka yrittävät hyödyntää unionin oikeudessa säädettyjä oikeudellisen yhteistyön mekanismeja. ( 64 ) Tämä saattaisi merkitä itsessään oikeuden epäämistä, ja tällä saattaisi olla vakavia vaikutuksia myös puitepäätöksen 2002/584 soveltamisalan ja rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön ulkopuolella. ( 65 )

70.

Minusta vaikuttaa kuitenkin siltä, että tällainen lähestymistapa voi kyseenalaistaa vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen ja jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisen sekä jäsenvaltioiden tuomioistuinten ja unionin tuomioistuimen välisen oikeudellisen yhteistyön, joihin eurooppalaista pidätysmääräystä koskeva järjestelmä perustuu. En nimittäin näe, että tällaisessa tilanteessa voitaisiin taata vankka keskinäinen luottamus ja laaja vastavuoroinen tunnustaminen, jotka ovat eurooppalaista pidätysmääräystä koskevan järjestelmän perustana.

71.

Kyseisen tuomion tuomiolauselmasta ilmenevä tulkinta antaa aiheen epäillä, ettei henkilö, jota Puolan oikeusviranomaisen päätös koskee, pysty tukeutumaan tällä hetkellä unionin oikeuden perustavanlaatuisiin periaatteisiin, jotta kansallisen lainsäädännön – myös sen perustuslaillisten säännösten – mahdollinen ristiriita unionin oikeuden kanssa voitaisiin korjata. Esillä olevien pääasioiden osalta kyseinen tuomio voisi johtaa erityisesti siihen, ettei unionin oikeuden ensisijaisuuden ja suoran soveltamisen periaatteiden avulla voida korjata kansallisesta lainsäädännöstä puuttuvaa tehokasta oikeussuojakeinoa henkilöiden, myös luovutettujen henkilöiden, suojelemiseksi oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan oikeuden mahdollisilta loukkaamisilta. ( 66 )

72.

Trybunał Konstytucyjnyn tuomiosta aiheutuvilla vaikutuksilla voisi olla siten merkitystä, ei absoluuttisesti vaan arvioitaessa sitä, aiheutuuko etsityille henkilöille luovuttamisen jälkeen konkreettinen vaara oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan oikeuden loukkaamisesta, erityisesti siltä osin kuin kyseinen tuomio estää korjaamasta oikeussuojakeinon (kuten jääväämisvaatimuksen tai muutoksenhaun) puuttumisen niin, että kyseisiä henkilöitä koskevaan menettelyyn osallistuvien tuomarien sääntöjenvastainen nimitys voitaisiin riitauttaa; ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tarkistettava tämä seikka, ( 67 ) jos asianomaiset henkilöt esittävät tästä tietoja.

73.

Mikäli tilanne jatkuu tällaisena ja etsitty henkilö näyttää toteen, että yhtäältä merkityksellisten arviointiperusteiden perusteella on olemassa konkreettinen vaara siitä, ettei häntä kohdella hänen omassa tapauksessaan puolueettomasti, ja että toisaalta häntä koskevissa menettelyissä toimivaltaisten tuomioistuinten kokoonpanon sääntöjenvastaisuuteen on mahdotonta vedota, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin voi joutua tällaisissa olosuhteissa kieltäytymään kyseisen eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanosta huolimatta niistä valitettavista vaikutuksista, joita tästä keskeyttämisestä aiheutuu eurooppalaisen pidätysmääräyksen tavoitteelle eli sen estämiselle, ettei etsitty henkilö, joka oleskelee muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa hänen väitetään tehneen rikoksen, jää rankaisematta. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on arvioitava tällaisen kieltäytymisen tarvetta ottaen huomioon tämän ratkaisuehdotuksen 61–64 kohdassa yksityiskohtaisesti läpi käydyt merkitykselliset arviointiperusteet sekä Trybunał Konstytucyjnyn tuomiosta mahdollisesti aiheutuvat vaikutukset sekä pitäen samalla mielessä, että tilanne kehittyy koko ajan.

74.

Tämän perusteella ehdotan, että ennakkoratkaisukysymyksiin vastataan, että puitepäätöksen 2002/584 1 artiklan 2 ja 3 kohtaa on tulkittava siten, että kun täytäntöönpanosta vastaavalla oikeusviranomaisella, jonka on päätettävä sellaisen henkilön luovuttamisesta, josta on annettu eurooppalainen pidätysmääräys vapaudenmenetyksen käsittävän rangaistuksen täytäntöönpanoa tai syytetoimenpiteitä varten, on tiedossaan seikkoja, jotka osoittavat, että olemassa on todellinen vaara perusoikeuskirjan 47 artiklan toisessa kohdassa vahvistetun oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan perusoikeuden loukkaamisesta pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion lainkäyttövallan riippumattomuuteen liittyvien rakenteellisten tai yleisten puutteiden vuoksi, kyseisen oikeusviranomaisen on selvitettävä konkreettisesti ja tarkasti ottamalla huomioon kyseisen henkilön henkilökohtainen tilanne, sen rikoksen luonne, josta häntä syytetään, ja tosiseikasto, jotka ovat perusteena eurooppalaiselle pidätysmääräykselle, sekä pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion edellä mainitun puitepäätöksen 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimittamat tiedot, onko olemassa painavia perusteita uskoa, että mainittu henkilö altistuu tällaiselle vaaralle, jos hänet luovutetaan kyseiseen jäsenvaltioon.

75.

Tältä osin se, että olemassa on todellinen vaara siitä, että asianomaisen henkilön asia ratkaistaan luovuttamisen jälkeen tuomioistuimessa, joka ei ole etukäteen laillisesti perustettu, tai se, ettei hänen asiansa ratkaisevien tuomioistuinten kokoonpanoa voida selvittää, samoin kuin sellaisen tehokkaan oikeussuojakeinon puuttuminen, jolla asianomaisten tuomarien nimityksen pätevyys voitaisiin riitauttaa, eivät vapauta ennakkoratkaisua pyytänyttä tuomioistuinta velvollisuudesta arvioida edellä mainittujen arviointiperusteiden mukaisesti, onko olemassa konkreettinen vaara kyseisen henkilön oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan oikeuden loukkaamisesta.

76.

Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on selvitettävä erityisesti kyseiset arviointiperusteet huomioon ottaen ja pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion tuomioistuinjärjestelmään liittyvän tilanteen kehittymistä seuraten, kohdistuuko etsittyyn henkilöön luovutuksen jälkeen vaara siitä, että täytäntöönpanovallan käyttäjän puuttuminen toimivaltaisten tuomioistuinten toimintaan vaikuttaa kyseisen henkilön oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevaan oikeuteen, kun otetaan huomioon, että sellaiset tehokkaat oikeussuojakeinot, joiden avulla hänen asiansa käsitelleiden tai siihen toimivaltaisten tuomarien sääntöjenvastainen nimitys voitaisiin riitauttaa, saattavat puuttua tyystin eikä tämän puutteen korjaaminen ole mahdollista unionin oikeuden ensisijaisuuden kyseenalaistavan perustuslakituomioistuimen oikeuskäytännön johdosta.

77.

Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa rechtbank Amsterdamin esittämiin ennakkoratkaisukysymyksiin seuraavasti: