EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 62021CA0158

Asia C-158/21, Puig Gordi ym.: Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 31.1.2023 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunal Supremo – Espanja) – Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajana on Lluís Puig Gordi ym. (Ennakkoratkaisupyyntö – Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue – Oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa – Eurooppalainen pidätysmääräys – Puitepäätös 2002/584/YOS – Jäsenvaltioiden väliset luovuttamismenettelyt – Täytäntöönpanon edellytykset – Pidätysmääräyksen antaneen oikeusviranomaisen toimivalta – Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan toinen kohta – Oikeus saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimessa, joka on etukäteen laillisesti perustettu – Mahdollisuus antaa samasta henkilöstä uusi eurooppalainen pidätysmääräys)

EUVL C 94, 13.3.2023, p. 2–4 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

13.3.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 94/2


Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 31.1.2023 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunal Supremo – Espanja) – Rikosoikeudenkäynti, jossa vastaajana on Lluís Puig Gordi ym.

(Asia C-158/21 (1), Puig Gordi ym.)

(Ennakkoratkaisupyyntö - Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue - Oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa - Eurooppalainen pidätysmääräys - Puitepäätös 2002/584/YOS - Jäsenvaltioiden väliset luovuttamismenettelyt - Täytäntöönpanon edellytykset - Pidätysmääräyksen antaneen oikeusviranomaisen toimivalta - Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan toinen kohta - Oikeus saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimessa, joka on etukäteen laillisesti perustettu - Mahdollisuus antaa samasta henkilöstä uusi eurooppalainen pidätysmääräys)

(2023/C 94/02)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal Supremo

Rikosoikeudenkäynnin asianosaiset pääasiassa

Lluís Puig Gordi, Carles Puigdemont Casamajó, Antoni Comín Oliveres, Clara Ponsatí Obiols, Meritxell Serret Aleu, Marta Rovira Vergés ja Anna Gabriel Sabaté

Muut osapuolet: Ministerio Fiscal, Abogacía del Estado ja Partido político VOX

Tuomiolauselma

1)

Eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä 13.6.2002 tehtyä neuvoston puitepäätöstä 2002/584/YOS, sellaisena kuin se on muutettuna 26.2.2009 tehdyllä neuvoston puitepäätöksellä 2009/299/YOS,

on tulkittava siten, että

täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen ei voi kieltäytyä eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanosta sellaisella kieltäytymisperusteella, joka ei ole peräisin puitepäätöksestä 2002/584, sellaisena kuin se on muutettuna, vaan yksinomaan täytäntöönpanosta vastaavan jäsenvaltion lainsäädännöstä. Kyseinen oikeusviranomainen voi sitä vastoin soveltaa kansallista säännöstä, jonka mukaan eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanosta on kieltäydyttävä, jos täytäntöönpano johtaisi unionin oikeudessa vahvistetun perusoikeuden loukkaamiseen, kunhan kyseinen säännös ei ulottuvuudeltaan ylitä puitepäätöksen 2002/584, sellaisena kuin se on muutettuna, 1 artiklan 3 kohtaa, sellaisena kuin Euroopan unionin tuomioistuin on sitä tulkinnut.

2)

Puitepäätöksen 2002/584, sellaisena kuin se on muutettuna puitepäätöksellä 2009/299, 1 artiklan 1 ja 2 kohtaa sekä 6 artiklan 1 kohtaa

on tulkittava siten, että

täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen ei voi tutkia, onko eurooppalaisen pidätysmääräyksen antanut oikeusviranomainen, jolla oli tähän toimivalta, ja kieltäytyä eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanosta, jos se katsoo, ettei tilanne ole tämä.

3)

Puitepäätöksen 2002/584, sellaisena kuin se on muutettuna puitepäätöksellä 2009/299, 1 artiklan 3 kohtaa on tulkittava yhdessä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan toisen kohdan kanssa

siten, että

että täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen, jonka ratkaistavaksi on saatettu eurooppalaisen pidätysmääräyksen kohteena olevan henkilön luovuttamista koskeva asia, ei voi kieltäytyä tämän pidätysmääräyksen täytäntöönpanosta sillä perusteella, että kyseinen henkilö saattaa sen jälkeen, kun hänet on luovutettu pidätysmääräyksen antaneeseen jäsenvaltioon, joutua tuomittavaksi tuomioistuimessa, jolla ei ole tähän toimivaltaa, paitsi jos

yhtäältä kyseisellä oikeusviranomaisella on laillisesti perustettua tuomioistuinta koskevan vaatimuksen osalta objektiivisia, luotettavia, tarkkoja ja asianmukaisesti päivitettyjä tietoja, jotka osoittavat, että pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion lainkäyttöjärjestelmän toiminnassa on rakenteellisia tai yleisiä puutteita taikka sellaisia puutteita, jotka vaikuttavat jonkin sellaisen objektiivisesti yksilöitävissä olevan henkilöryhmän oikeussuojaan, johon asianomainen henkilö väittämänsä mukaan kuuluu, ja jotka merkitsevät sitä, että asianomaisilta yksityisiltä puuttuu kyseisessä jäsenvaltiossa yleisesti tehokas oikeussuojakeino, jonka avulla sen rikostuomioistuimen toimivaltaa, jonka tuomittavaksi heidät saatetaan, voidaan valvoa, ja a

toisaalta tämä oikeusviranomainen katsoo, että kyseessä olevassa tapauksessa vallitsevissa erityisissä olosuhteissa on painavia syitä katsoa, että kun otetaan huomioon muun muassa ne tiedot, jotka eurooppalaisen pidätysmääräyksen kohteena olevaa henkilö on antanut henkilökohtaisesta tilanteestaan, sen rikoksen luonteesta, josta häntä syytetään, pidätysmääräyksen antamisen taustalla olevasta tosiseikastosta tai mistä tahansa muusta merkityksellisestä seikasta, on ilmeistä, ettei sillä tuomioistuimella, joka todennäköisesti toimittaa menettelyn, jonka kohteeksi kyseinen henkilö pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa joutuu, ole tähän toimivaltaa.

Sillä, että asianomainen henkilö on voinut pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion tuomioistuimissa vedota perusoikeuksiinsa riitauttaakseen pidätysmääräyksen antaneen oikeusviranomaisen toimivallan ja hänestä annetun eurooppalaisen pidätysmääräyksen, ei ole tässä yhteydessä ratkaisevaa merkitystä.

4)

Puitepäätöksen 2002/584, sellaisena kuin se on muutettuna puitepäätöksellä 2009/299, 1 artiklan 3 kohtaa on tulkittava yhdessä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan toisen kohdan kanssa

siten, että

tilanteessa, jossa eurooppalaisen pidätysmääräyksen kohteena oleva henkilö väittää, että hän saattaa sen jälkeen, kun hänet on luovutettu pidätysmääräyksen antaneeseen jäsenvaltioon, joutua tuomittavaksi tuomioistuimessa, jolla ei ole tähän toimivaltaa, mielivaltaista vangitsemista käsittelevän työryhmän (WGAD) kertomus, joka ei koske välittömästi tämän henkilön tilannetta, ei voi yksin riittää perusteeksi sille, että täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen kieltäytyy panemasta kyseisen eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöön, mutta tämä oikeusviranomainen voi ottaa kertomuksen huomioon muun näytön rinnalla arvioidakseen, onko tämän jäsenvaltion lainkäyttöjärjestelmän toiminnassa rakenteellisia tai yleisiä puutteita taikka sellaisia puutteita, jotka vaikuttavat jonkin sellaisen objektiivisesti yksilöitävissä olevan henkilöryhmän oikeussuojaan, johon kyseinen henkilö väittämänsä mukaan kuuluu.

5)

Puitepäätöksen 2002/584, sellaisena kuin se on muutettuna puitepäätöksellä 2009/299, 15 artiklan 2 kohtaa

on tulkittava siten, että

se on esteenä sille, että täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen kieltäytyy panemasta eurooppalaista pidätysmääräystä täytäntöön sillä perusteella, että henkilö, josta pidätysmääräys on annettu, saattaa sen jälkeen, kun hänet on luovutettu pidätysmääräyksen antaneeseen jäsenvaltioon, joutua tuomituksi tuomioistuimessa, jolla ei ole tähän toimivaltaa, pyytämättä ensin lisätietoja pidätysmääräyksen antaneelta oikeusviranomaiselta.

6)

Puitepäätöstä 2002/584, sellaisena kuin se on muutettuna puitepäätöksellä 2009/299,

on tulkittava siten,

ettei se ole esteenä peräkkäisten eurooppalaisten pidätysmääräysten antamiselle etsitystä henkilöstä, jotta jäsenvaltio luovuttaisi hänet sen jälkeen, kun se on kieltäytynyt panemasta täytäntöön ensimmäistä tästä henkilöstä annettua eurooppalaista pidätysmääräystä, edellyttäen ettei uuden eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpano johda puitepäätöksen 2002/584, sellaisena kuin se on muutettuna, 1 artiklan 3 kohdan rikkomiseen ja että tämän jälkimmäisen eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamista voidaan pitää oikeasuhteisena.


(1)  EUVL C 217, 7.6.2021.


Top